PORIN MATKAKESKUSHANKE ILMANLAATUSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Porin kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite PORIN MATKAKESKUSHANKE ILMANLAATUSELVITYS

2 ILMANLAATUSELVITYS SISÄLTÖ 1. Taustaa 1 2. Yleistä ilmanlaadusta Ilman epäpuhtauksista Mittaustuloksia Porissa Ilmanlaadun huomiointi Liikenteen päästöjen trendit 4 3. Liikennetilanne matkakeskuksen lähellä 6 4. Arviointi ja johtopäätelmät 7

3 1 1. TAUSTAA Porin kaupunki suunnittelee kauko- ja seutuliikenteen linja-autojen terminaalin siirtoa nykyiseltä linja-autoasemalta rautatieaseman yhteyteen. Tässä tarkasteltiin suunnitellun Matkakeskuksen aiheuttamia ilmanlaatuvaikutuksia suunnittelualueen ympäristössä. Selvityksessä arvioidaan nykyistä ilmanlaatutilannetta ja matkakeskushankkeen aiheuttamia muutoksia siihen. Työ on tehty Porin kaupungin toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä on ollut liikenneinsinööri Sanna Välimäki. Ramboll Finland Oy:ssä työn projektipäällikkönä on toiminut FM Jari Hosiokangas. Kuva 1. Selvitysalueen viitteellinen sijainti ( Porin kaupunki, palvelukartta 04/2016)

4 2 2. YLEISTÄ ILMANLAADUSTA 2.1 Ilman epäpuhtauksista Kaupunki-ilma sisältää yleensä useista lähteistä peräisin olevia epäpuhtauksia. Tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on kuitenkin yleensä katuliikenne, jonka päästöt vapautuvat matalalta korkeudelta suoraan hengitysvyöhykkeelle. Paikallisesti voi olla muita päästölähteitä, kuten teollisuutta tai puun pienpolttoa. Myös kaukokulkeuma, eli Suomen rajojen ulkopuolelta tulevat epäpuhtaudet, vaikuttavat ilmanlaatuun erityisesti hiukkasten osalta. Kaupunkien ilmanlaadun osalta terveysvaikutusten kannalta tärkeimmät epäpuhtaudet ovat typpidioksidi (NO 2 ) ja hiukkaset. Hiukkasista erityisesti pienhiukkaset PM2,5 (aerodynaaminen halkaisija alle 2,5 mikrometriä) ovat terveysvaikutusten kannalta merkittäviä. Eri epäpuhtauksille on lainsäädännöllisesti määritelty sallittavia pitoisuustasoja. Suomessa ilmanlaadulle on annettu kansalliset ohjearvot (VNp 480/1996) ja EU:n määräämät raja-arvot (VNa 38/2011). Ohje- ja raja-arvopitoisuudet on annettu tilastollisina arvoina, joten lyhytaikaisilla mittauksilla ei pystytä luotettavasti arvioimaan rajojen ylittymistä tai alittumista. Ohjearvot kuvaavat kansallisia ilmanlaadun tavoitteita ja ilmansuojelutyön päämääriä, ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueiden käytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan yhtä sitovia kuin raja-arvot, vaan ne ohjaavat suunnittelua ja niiden ylittyminen pyritään estämään ennakolta. Ohjearvot on esitetty taulukossa 2.1 Taulukko 2.1. Ilmanlaadun ohjearvot Aine Ohjearvo(20 ºC, 1 atm) Tilastollinen määrittely Hiilimonoksidi (CO) Typpidioksidi (NO 2) tuntiarvo 20 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo 8 mg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 150 µg/m 3 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 250 µg/m 3 Rikkidioksidi (SO 2) kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 80 µg/m µg/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 98. Hiukkaset, kokonaisleijuma (TSP) prosenttipiste 50 µg/m 3 vuosikeskiarvo kuukauden toiseksi suurin Hengitettävät hiukkaset, (PM10) 70 µg/m 3 vuorokausiarvo

5 3 Ilmanlaadun raja-arvot (taulukko 2.2) määrittelevät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, ja ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee huolehtia siitä, että epäpuhtauksien pitoisuudet pysyvät raja-arvojen alapuolella. Taulukko 2.2. Ilmanlaadun raja-arvot Yhdiste Aika Raja-arvo µg/m 3 Sallitut ylitykset Saavutettava viimeistään Hengitettävät vuosi 40 - voimassa hiukkaset PM 10 vrk vrk/vuosi voimassa Pienhiukkaset PM 2.5 vuosi Typpidioksidi NO 2 Rikkidioksidi SO 2 vuosi tunti vrk tunti h/vuosi 3 vrk/vuosi 24 h/vuosi voimassa voimassa voimassa voimassa Hiilimonoksidi CO 8 tuntia 10 mg/m 3 - voimassa Bentseeni C 6 H 6 vuosi 5 - voimassa Lyijy Pb vuosi 0,5 - voimassa Suomen oloissa merkityksellisimmät raja-arvot ovat typpidioksidin vuosiraja-arvo ja hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo. Muiden ylittyminen on mahdollista lähinnä vakavan häiriötilanteen seurauksena teollisuusympäristössä tai hyvin poikkeuksellisissa meteorologisissa olosuhteissa liikenneympäristöissä. 2.2 Mittaustuloksia Porissa Porin kaupungin ilmanlaatua mitataan keskustan alueella Itätullin mittausasemalla. Itätullin asema sijaitsee Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä, noin 4 m etäisyydellä kadun reunasta. Mikonkadun vuorokautinen liikennemäärä KVL mittausaseman kohdalla on noin 6500, raskaan liikenteen osuus 5% (Lähde: Ilmanlaatu.fi). Vuonna 2014 pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli 13 µg/m 3, kun ohjearvo on 25 µg/m 3, eli se alittui. Myöskään typpidioksidin ohjearvon ylityksiä ei tapahtunut vuoden 2014 aikana (Porin kaupungin ilmanlaaturaportti Harjavallan ja Porin ilmanlaatu. Mittaustulokset 2014). Typpidioksidin vuosikeskiarvo vuonna 2014 oli 14 µg/m 3, raja-arvo on 40 µg/m 3. Myöskään tuntikeskiarvolle annettu raja-arvo ja vuorokausipitoisuuden ohjearvo eivät ylittyneet, vaan olivat enimmillään 70% vertailuarvosta. 2.3 Ilmanlaadun huomiointi Helsingin seudun ympäristöpalvelut on HSY on laatinut ilmanlaadun vaikutusten arviointia varten ns. ilmanlaatuvyöhykkeet teiden j a katujen varsille. Vyöhykkeet on esitetty mm. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisussa Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa, opas 2/2015 ( Ilmanlaatuvyöhykkeet ovat keino arvioida teiden tai katujen lähialueiden soveltuvuutta asumiseen sekä muiden toimintojen kuten koulujen ja hoitolaitoksien sijoittamiseen avoimessa ympäristössä. Ilmanlaatuvyöhykkeet on määritelty sillä perusolettamuksella, että päästölähteenä on yksi katu/tie. Vilkkaiden katujen risteysalueilla annetut etäisyydet ovat laajempia. Ilmanlaatuvyöhykkeet on esitetty taulukossa 2.3. Ilmanlaatuvyöhykkeiden suositusetäisyys määrittelee vyöhykkeen, jota lähemmäksi ei tulisi kaavoittaa asutusta tai herkkiä kohteita uusilla alueilla. Minimietäisyys on tarkoitettu sovellettavaksi kaavoja muutettaessa jo rakennetuilla alueilla ja täydennysrakentamisessa. Etäisyys on metreinä ajoradan reunasta rakennuksen julkisivulle tai oleskelualueiden reunaan. Liikennemääränä käytetään ennustetta liikennemäärästä

6 4 arkivuorokautena, oletuksena on 10% raskasta liikennettä. Pääsääntöisesti uudella alueella tarkoitetaan laajaa aluetta, jolla ei ole aiempaa asutusta. Taulukko 2.3. Ilmanlaatuvyöhykkeet HSY:n suosituksen mukaan Esimerkiksi vuorokautisella liikennemäärällä ajoneuvoa asuinrakennuksen minimietäisyys tien/kadun reunasta on 7 metriä, ja suositusetäisyys 20 metriä. Herkälle kohteelle (esim. päiväkoti, hoitolaitos) vastaavat etäisyydet ovat 20 m ja 40 m. Kaavoituksen keinoin ja liikenteen sekä katuverkon suunnittelulla voidaan vähentää katukohtaisia ajoneuvomääriä, jolloin em. suositus- ja minimietäisyydet pienenevät. 2.4 Liikenteen päästöjen trendit Katuliikenne kuormittaa ilmanlaatua kaupungeissa yleensä eniten. Keskusta-alueella ja bussien runkoreittien varrella bussiliikenteen päästöt voivat muodostua merkittäviksi. Liikenteen aiheuttamia suoria pakokaasupäästöjä on rajoitettu teknisin ajoneuvomääräyksin ns. EURO päästöluokituksilla, jotka tulevat EU:n tyyppihyväksyntädirektiivistä. Esimerkkinä taulukoissa 2.4. ja 2.5 dieselmoottorisen kaupunkilinja-auton typen oksidien ja hiukkasten päästöjen enimmäisarvot eri vuosien EURO määräysten mukaan ( ) Taulukosta voidaan lukea, että Suomen keskimääräinen v päästötaso on EURO 3 tasoa, koska liikenteessä on edelleen vanhaakin kalustoa. Kaluston uusiutuessa päästöt alenevat.

7 5

8 6 3. LIIKENNETILANNE MATKAKESKUKSEN LÄHELLÄ Matkakeskuksen vaikutus ilmanlaatuun perustuu muuttuvaan liikennetilanteeseen keskuksen lähialueen kaduilla, ja siitä aiheutuviin päästömuutoksiin. Matkakeskuksen alueella tapahtuva bussien mahdollisen tyhjäkäynnin päästöt oletetaan melko vähäiseksi suhteessa alueella tapahtuvan liikenteen päästöihin. Joutokäyntiä rajoittaa myös tieliikennelaki, sallittu tyhjäkäyntiaika ennen liikkeelle lähtöä on 2 minuuttia, tai 4 minuuttia jos lämpötila on alle -15 astetta. Liikennemäärät nykytilanteessa sekä ns. ennustetilanteessa kun matkakeskus on valmistunut on selvitetty KVL liikennemäärinä sekä raskaan liikenteen osuuksina. Lähtötietoina on käytetty: Nykytilanteen kokonaisliikennemäärätiedot ja nopeusrajoitukset: Ramboll, Porin Matkakeskuksen ja kampuksen liikenteen toimivuustarkastelu, 03/2015 Nykyliikenteen raskaanliikenteen osuudet: Nopeusmittaukset 2007 ja R.Jalkanen/Ramboll Paikallisliikenteen nykyiset reitit: Porin palvelukartta Kauko- ja seutuliikenteen nykyiset ja suunnitellut reitit: liikenneinsinööri S.Välimäki/Pori Paikallis-, seutu-, kauko- ja cityliikenteen määrät: liikenneinsinööri S.Välimäki/Pori Matkakeskuksen saattoliikenne: liikennesuunnittelija M.Järvinen/Pori Bussiliikenteen ajallinen jakautuminen: liikenneinsinööri S.Välimäki/Pori Toimivuustarkastelua varten on laskettu iltahuipputunnin aikaiset liikennemäärät suunnittelualueen liikenneväylille. Iltahuipputunnin liikennemäärä on yleisen arvion mukaan n. 10 % koko vuorokauden keskimääräisestä liikennemäärästä (KVL). Kaupungin toimittamien bussien nykyisten lähtöaikataulujen mukaan noin 10 % liikenteestä tapahtuu yöaikaan (klo 22-7). Myös muulle kuin linja-autoliikenteelle käytettiin oletusta, että yöaikainen liikenne on normaalin jakautuneisuuden mukaan 10 %. Nykyisellään paikallisliikenteen Reitti 12 Keskussairaala sekä Tampereen, Helsingin, Rauman ja Turun linja-autoliikenne kulkee Rautatienpuistokatua ja Satakunnankatua (rautatieaseman ja Luvianpuistokadun välinen osuus). Ennustetilanteessa Rautatienpuistokatua pitkin tulisi kulkemaan paikallisliikenne, seutuliikenne pohjoiseen (Kankaanpää, Merikarvia, Honkajoki), pikavuoroliikenne Tampereelle, Vaasaan, Seinäjoelle, Jyväskylään ja Huittisiin sekä cityliikenne. Satakunnankatua (rautatieaseman ja Luvianpuistokadun välinen osuus) pitkin tulisi nykytilanteeseen lisänä seutuliikenne Raumalle ja Olkiluotoon sekä pikavuoroliikenne Helsinkiin ja Turkuun. Nykyisen Matkakeskuksen suunnitelman mukaisesti linja-autot saapuisivat terminaalialueelle kiertoliittymästä oman liittymän kautta ja poistuisivat terminaalialueelta omasta liittymästä kiertoliittymään. Linja-autoliikenteen lisäksi Matkakeskuksen lisääntyvä saattoliikenne arvioidaan kulkevan 40 % Satakunnankatu pohjoisesta ja 40 % Satakunnankatua etelästä ja 20 % Rautatienpuistokatua pitkin. Lähtötietojen perusteella on koostettu kuvaan 3.1 liikennemäärät nykytilanteessa, sekä ennustetilanteessa kun Matkakeskus on toiminnassa.

9 7 Kuva 3.1. Liikennetiedot matkakeskuksen läheisyydessä nykytilanteessa ja matkakeskuksen ollessa toiminnassa (ns. ennustetilanne). 4. ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTELMÄT Päästöjen määrän muutos nykytilanteesta ennustetilanteeseen pohjautuu liikennemäärien muutokseen. Liikennemäärien muutos tapahtuu matkakeskuksen aiheuttaman liikenteellisen muutoksen vaikutuksesta. On huomattava, että raskaan liikenteen osuus kaduilla ei nouse yli tavanomaisen lukeman 10%, joten ilmanlaadun arvioinnissa voidaan hyödyntää normaaleja arviointimenetelmiä, kuten HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeitä. Ympäristö on melko hyvin tuulettuva, pitkiä katukuiluja selvitysalueella ei ole. Päästöt siis pääsevät melko hyvin sekoittumaan ja laimenemaan. HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeet ovat sovellettavissa tähän kohteeseen. Kohde on myös keskusta-alueen ulkopuolella, ja oletettavasti yleiset ilmalaadun taustapitoisuustasot ovat alhaisempia kuin ydinkeskustassa. Kuvaa 3.1. tutkittaessa voidaan todeta että: - Rautatienpuistokadun liikennemäärä lisääntyy noin 5%, raskaiden määrä noin kaksinkertaiseksi. Kokonaisliikennemäärä pysyy myös ennustetilanteessa alle KVL HSY:n minimietäisyys asutukseen on 7 m (KVL ), eikä siten muutu hankkeen vaikutuksesta. - Satakunnankadun liikenne kasvaa prosentin verran, raskaan liikenteen osuus saman verran. Ilmanlaatuvaikutus nykytilanteeseen verrattuna on vähäinen. - Matkakeskusaukiolla tapahtuva liikenne, ml. raskas liikenne (bussit) lisääntyy noin kolminkertaiseksi nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Kokonaisliikennemäärä jää kuitenkin alle KVL 4000, jolloin suositusetäisyys asutukseen on 10 m. Lähin asutus on yli 10 m

10 8 etäisyydellä. Erityisesti bussien tulo- ja lähtölaiturit sijaitsevat useamman kymmenen metrin etäisyydellä lähimmistä rakennuksista tai niiden oleskelualueista. Porin kaupungin ilmanlaadun mittausasema mittaa liikenteen päästöjen aiheuttamaa pitoisuutta kadun laidassa n. 4 m etäisyydellä kadun reunasta, jossa KVL on 6500 ja raskaita ajoneuvoja 5%. Vuoden 2014 mittausraportin mukaan ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot ovat alittuneet (enintään n. 70% viitearvoista). Mittauspisteen pitoisuuksiin vaikuttaa myös koko keskusta-alueen katuverkon liikenne. Tähän verraten ei ole odotettavissa että matkakeskushankkeen aiheuttama päästölisäys aiheuttaisi uhkaa ohje- tai raja-arvojen ylitykselle ympäröivän asutuksen tai muiden herkkien kohteiden kohdalla, koska liikennemäärät ovat suurelta osin mittauspistettä vastaavia, ja altistuvat kohteet jonkin verran kauempana kuin mittauspiste sijaitsee suhteessa lähimpään vilkkaaseen väylään. Bussien ominaispäästöt ovat alenemaan päin ajoneuvojen uusiutumisen myötä, koska uudemmalla kalustolla on pienemmät päästöt (EURO päästövaatimukset). Lisäksi mahdolliset kaasukäyttöisten tai sähkökäyttöisten bussien käyttöönotto tulevaisuudessa vähentää edelleen päästömääriä.