Julkaisuohjeet: Terveystieteiden tiedekunnan julkaisusarja

Transkriptio

1 1 (16) Julkaisuohjeet: Terveystieteiden tiedekunnan julkaisusarja 1 Julkaisutoiminnan yleisperiaatteet Itä-Suomen yliopistossa on neljä tiedekuntaa, jolla kullakin on oma julkaisusarjansa: Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Forestry and Natural Sciences. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Health Sciences. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies. Tiedekuntakohtaisten julkaisusarjojen lisäksi yliopistossa on sen toimintaan liittyviä kirjoituksia varten tarkoitettu yhteinen yleissarja: Publications of the University of Eastern Finland. General Series. Julkaisusarjat tarjoavat julkaisukanavan väitöskirjoille ja muille yliopiston piirissä tehdyille tutkimuksille ja selvityksille. Tutkimustulosten ensisijaisina julkaisukanavina ovat kuitenkin kansainväliset julkaisusarjat. Terveystieteiden tiedekunnan väitöskirjat julkaistaan sarjassa Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. ja tiedekunnan muut raportit ja selvitykset sarjassa Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Health Sciences. Terveystieteiden tiedekunnan julkaisuohjeet sisältävät tietoa tiedekunnan sarjassa julkaisemisen periaatteista, julkaisuprosessista sekä käytännön ohjeita kirjoittajille. Ohjeiden tarkoituksena on kuvata julkaisutoimintaa yleensä sekä ohjata sarjan toimittajia ja kirjoittajia soveltamaan yhteises-

2 2 (16) ti hyväksyttyjä julkaisukäytäntöjä. Ohjeet painottuvat väitöskirjojen julkaisemiseen. Tiedekunnan julkaisuohjeet ovat saatavilla myös englanniksi ( 1.1 Eettiset periaatteet Yliopiston kaikissa julkaisusarjoissa noudatetaan korkeita eettisiä periaatteita, jotka löytyvät yliopiston kotisivuilta ( Julkaisuissa on noudatettava hyvää tieteellistä käytäntöä, josta ensisijaisesti vastuussa on tekijä. Itä-Suomen yliopistossa valmistuville lisensiaatintutkimuksille ja väitöskirjoille on tehtävä alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää. 1.2 Tekijänoikeus Tekijänoikeudesta ja kustannussopimuksesta säädetään tekijänoikeuslaissa 404/61 ( jota täsmentää tekijänoikeusasetus. Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on pääsääntöisesti tekijänoikeus kirjalliseen teokseensa, ellei kustannussopimuksessa toisin sovita. Kirjoittajan ja toimitetun teoksen toimittajan tulee varmistaa käsikirjoituksessa olevien lainauksien, kuvien, käännösten jne. tekijänoikeudet eli on selvitettävä, saako kyseistä materiaalia lainata ilman lupaa, ja hankittava tarvittaessa lupa tekijänoikeuden haltijalta sekä painettavaa että elektronista julkaisua varten. Väitöskirjan muoto ja rakenne on syytä ratkaista jo ennen esitarkastusta: Erillisjulkaisujen/osajulkaisujen liittämistä suositellaan ns. nippuväitöskirjaan. Aikaisemmin julkaistujen artikkeleiden julkaiseminen edellyttää kuitenkin, että julkaisuoikeuksien omistaja suostuu tekstin julkaisemiseen uudelleen yliopiston julkaisusarjassa (ks. kohta 2.2). Mikäli erillisjulkaisu/osajulkaisu on vasta tarjottu julkaistavaksi (submitted) tai hyväksytty julkaistavaksi (accepted), on sen käsikirjoituksen sisällyttämistä painettuun väitöskirjaan syytä harkita. Kappaleväitöskirjan laatimista suunnittelevan on syytä ensin varmistaa, että alkuperäisartikkelin kustantaja sallii myös jo julkaistun artikkelin muokkaamisen (ml. esimerkiksi ulkoasuun liittyvä tekninen muokkaus). Osa kustantajista sallii julkaisemansa artikkelin uudelleen julkaisemisen ainoastaan identtisenä kopiona osana nippuväitöskirjaa. Yliopiston sarjoissa ilmestyneiden julkaisujen taloudelliset tekijänoikeudet, edelleenluovutusoikeudet ja julkaisuasun muuttamisoikeudet sovitaan tekijän kanssa, ellei lainsäädännöstä muuta johdu. 1.3 Julkaisutoiminnan hallinto Julkaisutoiminnan hallinnosta huolehtivat julkaisun tekijä, julkaisusarjan vastaava toimittaja ja muut toimittajat sekä yliopiston kirjasto: Julkaisun tekijä. Tiedekunnan julkaisusarjassa julkaistavan työn tekijä vastaa siitä, että työ täyttää tieteellisten julkaisujen kriteerit ja noudattaa korkeita eettisiä periaatteita. Tekijä vastaa myös siitä, että tarvittavat luvat jo julkaistujen tai painossa olevien julkaisujen uudelleen julkaisemiseksi

3 3 (16) on hankittu. Edellytyksenä työn julkaisemiselle on, että työ on laadittu sarjan taittomallin mukaan, on kieliasultaan moitteeton, noudattaa tätä julkaisuohjetta ja työlle on laadittu ja allekirjoitettu julkaisusopimus ja työlle on lupa myös sen elektroniseen julkaisemiseen. Tekijä vastaa työn painatuksesta ja painatuskuluista. Vastaava toimittaja ja muut julkaisusarjan toimittajat. Yliopiston kullakin julkaisusarjalla on 2-5 toimittajaa, joista yksi on vastaava toimittaja. Terveystieteiden tiedekunnan julkaisusarjan vastaava toimittaja on professori Tomi Laitinen ja muut toimittajat professori Hannele Turunen, professori Kai Kaarniranta, apulaisprofessori (Tenure Track) Tarja Malm ja yliopistonlehtori Veli- Pekka Ranta. Vastaavan toimittajan tehtävänä on hankkia julkaisulle tarvittaessa asiantuntijalausunnot, joiden perusteella hän päättää julkaisun hyväksymisestä sarjaan. Väitöskirjoissa asiantuntijoina toimivat esitarkastajat. Terveystieteiden tiedekunnassa väitöskirjan esitarkastajat määrää dekaani ja tiedekunta pyytää lausunnot. Vastaavan toimittajan tehtävänä on valvoa julkaisutoiminnasta annettujen ohjeiden noudattamista. Julkaisun kieltä, kieliasua ja kielentarkastusta koskevat päätökset tekee vastaava toimittaja. Tekijä ja vastaava toimittaja/toimittajat tekevät yhdessä päätöksen julkaisun painosmäärästä. Vastaava toimittaja päättää mahdollisista muuttamattomista lisäpainoksista kustannussopimuksen mukaisesti. Vastaava toimittaja voi halutessaan delegoida tehtäviä muille sarjan toimittajille. Kirjasto. Kirjasto antaa julkaisulle sarjanumeron sekä ISBN-, ISSN- ja muut standardinumerot sen jälkeen, kun julkaisu on hyväksytty julkaistavaksi tiedekunnan sarjassa ts. julkaisusopimus on allekirjoitettu. Kirjasto vastaa julkaisujen vaihtotoiminnasta, myynnistä, julkaisuvaraston hoidosta sekä tietojen välityksestä kansainvälisiin ja kansallisiin tietokantoihin. Lisäksi kirjasto vastaa yhteistyössä viestintäyksikön kanssa markkinoinnista ja tutkimusneuvoston kanssa uusien sarjojen perustamisesta. Kirjasto antaa yleisohjeet elektronisesta julkaisemisesta. Yksityiskohtainen kuvaus julkaisuprosessista eri vaiheineen ja vastuineen on kuvattu kappaleessa 2. Tiivis yhteenveto väitöskirjan julkaisuprosessista on myös osoitteessa 2 Julkaisuprosessi 2.1 Väittelylupa Kun jatko-opiskelija, hänen pääohjaajansa ja tohtoriohjelman johtaja sekä tarvittaessa (Kliininen tohtoriohjelma) oppiaineen vastuuhenkilö ovat yhtämieltä siitä, että väitöskirja on valmis julkaistavaksi, väittelijä hakee tiedekunnalta väittelylupaa. Väittelylupahakemuslomakkeessa pääohjaaja ja tohtoriohjelman johtaja vahvistavat, että väitöskirja on heidän näkemyksensä mukaan valmis tarkastettavaksi. Pääohjaaja ja tohtoriohjelman johtaja (sekä oppiaineen vastuuhenkilö Kliinisessä tohtoriohjelmassa) esittävät samalla lomakkeella asiantuntijat väitöskirjan esitarkastajiksi ja tekevät myös esityksen vastaväittäjäksi ja väitöstilaisuuden valvojaksi. Linkki väittelylupahakemuslomakkeeseen on osoitteessa

4 4 (16) Väittelylupahakemuksen liitteinä tulee olla väitöskirjan puhtaaksikirjoitettu käsikirjoitus (1 kpl) osajulkaisuineen. Väitöskirjan käsikirjoitus tulee jo tässä vaiheessa laatia tiedekunnan julkaisusarjan taittomallin mukaan (linkit taittomalleihin ovat osoitteessa ks. kohta väitöskirjan julkaiseminen ). lyhennelmä tutkimuksen pääsisällöstä selvitys omasta osuudesta osajulkaisuissa (pääohjaajan allekirjoituksellaan hyväksymä) osajulkaisun ensimmäisen kirjoittajan, mikäli muu kuin väittelijä, kirjallinen suostumus pääohjaajan ja tohtoriohjelman johtajan (Kliininen tohtoriohjelma: lisäksi oppiaineen vastuuhenkilön) esitys esitarkastajiksi (lomakkeen sivu 2) pääohjaajan ja tohtoriohjelman johtajan (Kliininen tohtoriohjelma: Lisäksi oppiaineen vastuuhenkilön) esitys vastaväittäjäksi ja valvojaksi Hakemus liitteineen toimitetaan lomakkeessa ohjeistetun mukaan tiedekunnan hallintopalvelukeskukseen. 2.2 Uudelleenjulkaisuluvat Uudelleenjulkaisuluvista johtuen on väitöskirjan muoto ja rakenne ratkaistava jo ennen esitarkastusta: Mikäli väitöskirja on artikkeliväitöskirja, joka sisältää tieteellisiä julkaisuja, painossa olevia julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia (ns. nippuväitöskirja) tai perustuu väittelijän tieteellisiin julkaisuihin (ns. kappaleväitöskirja), tulee väittelijän hankkia kustantajalta/kustantajilta kirjallinen lupa kunkin artikkelin uudelleen julkaisemiseen tai käyttämiseen väitöskirjassa. Käytännöt vaihtelevat kustantajien välillä ja osa kustantajista sallii julkaisemansa artikkelin uudelleen julkaisemisen ainoastaan identtisenä kopiona osana nippuväitöskirjaa. Jos kyseessä on ns. kappaleväitöskirja, on väittelijän siis varmistettava, että alkuperäisartikkelin kustantaja sallii myös jo julkaistun artikkelin muokkaamisen (ml. esimerkiksi ulkoasuun liittyvä tekninen muokkaus). Kustantaja voi myös edellyttää erillistä lupaa artikkelin kaupallista käyttöä varten, joten väittelijän on lisäksi tarkistettava artikkelien kaupallinen käyttö osana myytävää väitöskirjaa ja kaupallisen käytön mahdolliset ehdot. Myös elektronista julkaisemista varten tulee varmistaa julkaisuun tulevien kuvien, graafisten esitysten ja muiden vastaavien julkaisuoikeuskysymykset hyvissä ajoin. Uudelleenjulkaisulupien hankkiminen saattaa kestää, joten prosessi on syytä aloittaa heti, kun väitöskirja on valmis esitarkastukseen. 2.3 Väitöskirjan esitarkastus Terveystieteiden tiedekunnassa dekaani määrää väitöskirjan esitarkastajat pääohjaajan ja tohtoriohjelman johtajan (Kliininen tohtoriohjelma: lisäksi oppiaineen vastuuhenkilön) esityksestä. Jatko-opiskelijalla on kuitenkin mahdollisuus antaa asiasta lausuntonsa ennen esitarkastajien valintaa. Dekaanin määrättyä esitarkastajat jatko-opiskelija toimittaa väitöskirjatyönsä esitarkastajille tarkastettavaksi. Esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden kuukauden määräajassa. Lausun-

5 5 (16) tonsa yhteenvedossa esitarkastaja toteaa, puoltaako hän väittelyluvan myöntämistä; ehdollisia lausuntoja ei tule antaa. Vähäisistä puutteista ja virheistä esitarkastaja voi ennen lausunnon antamista neuvotella väittelijän kanssa ja sopia niiden korjaustavasta. Tiedekunta toimittaa esitarkastuslausunnot ja dekaanin myöntämän väittelyluvan jatko-opiskelijalle. 2.4 Julkaisun ilmoittaminen tiedekunnan julkaisusarjaan Saatuaan dekaanin päätöksen väittelyluvan myöntämisestä jatko-opiskelija toimittaa tiedekunnan julkaisusarjan taittomallin ( mukaisen väitöskirjan käsikirjoituksen vastaavalle toimittajalle/toimittajille ja sopii ajan tapaamiselle. Ennen sovittua tapaamista tiedekunnan hallintopalvelukeskus toimittaa vastaavalle toimittajalle/toimittajille väitöskirjaa koskevat esitarkastuslausunnot ja dekaanin myöntämä väittelyluvan. Väittelijä toimittaa toimittajalle luvat mahdollisten artikkeleiden uudelleen julkaisemista tai käyttämistä varten sekä tiedon väitöskirjan kielentarkastuksesta. Kun julkaisusarjan toimittaja on saanut väitöskirjan käsikirjoituksen ja julkaisusopimukseen kuuluvat dokumentit, hän tarkistaa, että väitöskirjakäsikirjoituksen kieliasu on moitteeton (kielentarkastus toimitettu) väitöskirjan käsikirjoitus noudattaa julkaisusarjan taittomallia ja tiedekunnan julkaisuohjetta luvat mahdollisten artikkeleiden uudelleen julkaisemiseen/käyttämiseen väitöskirjassa on saatu Väittelijän ja toimittajan yhteisessä tapaamisessa ilmoitetaan väitöskirja julkaisusarjaan Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. täyttämällä julkaisusopimus. Julkaisusopimuksen allekirjoittavat sekä väittelijä että toimittaja. Julkaisusopimuksessa määritellään julkaisun ensipainosmäärä. Terveystieteiden tiedekunnassa väittelijä kustantaa omat kappaleensa julkaisusta (ml. yliopistoyhteisön jäsenille jaettavat kappaleet) sekä yliopiston kirjaston tarvitsemat nk. riiputus- ja arkistokappaleet (5 kpl; sisältää myös KYSin tieteelliseen kirjastoon toimitettavat kappaleet) sekä vapaakappalekirjastoihin jaettavat kappaleet (6 kpl); kirjasto tilaa ja maksaa muut mahdollisesti tarvitsemansa kappaleet. Väittelijällä on mahdollisuus hakea tiedekunnalta apurahaa väitöskirjan painatus- yms. kuluihin. Pääsääntöisesti kaikki yliopiston julkaisusarjoissa julkaistavat väitöskirjat julkaistaan myös elektronisessa muodossa ja sen vuoksi väittelijän on tapaamisessa täytettävä myös sopimus teoksen saattamiseksi verkkokäyttöön. Toimittajan tapaamisen jälkeen väittelijä pyytää verkkokäyttöön liittyvään sopimukseen kirjaston allekirjoituksen ja terveystieteiden tiedekunnassa myös vastaavan toimittajan/toimittajan allekirjoituksen tiedonkulun varmistamiseksi. Kaikilla julkaisusarjoilla ja aikakauslehdillä (myös elektronisilla) on kansainvälinen ISSN-tunnus (International Standard Serial Number) ja kaikilla sarjoissa ilmestyvillä julkaisuilla sekä erillisteoksilla (myös elektronisilla) on kansainvälinen ISBN-tunnus (International Standard Book Number), joiden tunnistetiedot väittelijä pyytää julkaisulleen kirjastosta (sähköpostitse osoitteella tai suoraan lomak-

6 6 (16) keella, joka löytyy osoitteesta Tunnukset lähetetään aina myös vastaavalle toimittajalle/toimittajille. Linkit julkaisusopimukseen, sopimukseen teoksen saattamiseksi verkkokäyttöön ja painatusapurahahakemukseen ovat osoitteessa Artikkeliväitöskirja julkaistaan täydellisenä vain, jos artikkelien uudelleenjulkaisemiseen/käyttämiseen yliopiston sarjoissa on niiden kustantajilta saatu kirjallinen lupa (ks. kohta 2.2). Muutoin julkaistaan vain yhteenveto-osa. Väitösprosessia varten voidaan tekijän vastuulla ottaa eripainoksena tarvittava määrä myös artikkelit sisältäviä kopioita. Väitöskirja on sinänsä julkaisu, mikä tulee muistaa mietittäessä käsikirjoitusten tai julkaisemattomien tulosten sisällyttämistä väitöskirjaan. 2.5 Aineiston toimittaminen painettavaksi ja painatus Yliopiston julkaisemien teosten painatus tapahtuu yliopiston määrittelemässä painotalossa, joka on Grano. Ohjeistus paino- ja tulostustöiden tilaamiseksi ja aineiston toimittamiseksi Granolle on yliopiston Viestinnän sivuilla ( Yksityishenkilöt tai niiksi rinnastettavat (esim. väittelijät) voivat hankkia palvelut myös muilta [kuin Grano] Hansel- tai muilta toimittajilta, kunhan ottavat huomioon yliopiston julkaisu- ja graafiset ohjeistukset. Julkaisusta otetaan aina vedos ennen painamista. Vedos tehdään painovalmiista tiedostosta kirjan lopulliseen kokoon ja ulkoasuun. Vedoksen tarkastaa kirjoittaja ja ottaa tarvittaessa yhteyttä vastaavaan toimittajaan/toimittajiin. Mikäli kirjoittaja ei pysty tarkastamaan vedosta paikan päällä, hoidetaan tarkastus PDF-tiedostoista. Elektroninen julkaiseminen. Yliopisto vie julkaisunsa verkkoon, avoimeen julkaisuarkistoon, vapaasti kaikkien saataville ja huomioi siten opetusministeriön suositukset avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan edistämiseksi. Elektroninen julkaiseminen edistää myös tutkimuksen näkyvyyttä. Kirjoittajien kannattaa pyrkiä toimimaan elektronisen julkaisemisen edistämiseksi muun muassa hankkimalla tarvittavat julkaisuluvat. Tämä sekä edistää tiedon saatavuutta että pienentää julkaisutoiminnan kustannuksia. Kirjasto vastaa elektronisesta julkaisemisesta. Itä-Suomen yliopistossa julkaistavan elektronisen aineiston tiedostomuoto on PDF. Väittelijä vastaa tiedoston toimittamisesta verkkojulkaisupalvelun ohjeiden ( mukaisesti kirjastoon. Verkossa julkaistavan version tulee olla sisällöltään identtinen hyväksytyn version kanssa. Artikkeliväitöskirjoista julkaistaan vain yhteenveto-osa, mikäli julkaisuluvat eivät kata yliopiston omaa avointa julkaisuarkistoa. Elektroniseen versioon ei myöskään tehdä muutoksia julkaisemisen jälkeen. Elektronisen version loppuun voidaan kuitenkin liittää erillinen errata-sivu. Väitöskirjan elektronista julkaisemista on mahdollista viivyttää, mikäli se on tekijänoikeussyistä tarpeen. 2.6 Väitöskirjajakelu- ja vaihtotoiminta

7 7 (16) Väittelijä toimittaa väitöskirjat vastaväittäjälle ja kustokselle hyvissä ajoin ennen julkista tarkastusta. Väittelijän on lisäksi ollut tapana toimittaa täydelliset kappaleet väitöskirjastaan ennen väitöstilaisuutta myös yliopistoyhteisön jäsenille, ainakin rehtorille ja akateemiselle rehtorille, oman tiedekunnan dekaanille sekä oman oppiaineen professoreille. Väittelijä vastaa siitä, että painotalo toimittaa painetun version väitöskirjasta oman kampuksensa kirjastoon julkisesti nähtäväksi sekä kirjaston tarvitseman vähimmäismäärän arkisto- ja vaihtokappaleiksi. Kirjasto välittää yliopiston kustantamat väitöstutkimukset ja muut julkaisut vaihtokumppaneille sekä liittää ne omaan kokoelmaan. 3 Julkaisusta tiedottaminen ja raportointi, julkaisun myynti ja markkinointi sekä arkistointi 3.1 Tiedottaminen ja raportointi Julkaisujen tiedottamisesta vastaa yliopiston viestintäyksikkö yhdessä kirjoittajan kanssa. Väittelijän tulee viimeistään kaksi viikkoa ennen väitöstilaisuutta täyttää verkossa väitöslomake, toimittaa viestintään väitöstiedotteen teksti ja käymällä väitöskuvassa. Tarkemmat ohjeet ovat Viestintäyksikön sivuilla osoitteessa Julkaisun tekijä vastaa siitä, että julkaisu tulee kirjatuksi ( 3.2 Myynti ja markkinointi Kirjasto vastaa julkaisujen myynnistä. Markkinointi hoidetaan yhteistyössä viestintäyksikön kanssa. Yliopisto myy kustantamiaan julkaisuja sekä kotimaassa että ulkomaille. Julkaisuja markkinoidaan myös valtakunnallisille ja kansainvälisille kirjavälittäjille edelleen myytäväksi. Myynnistä saadut tulot käytetään julkaisu- ja myyntitoiminnan kuluihin. Kirjasto määrittelee hinnat tuotantokustannusten ja sarjojen yleisen hintatason perusteella. Yliopiston julkaisut on luetteloitu verkossa käytettävään kirjastojärjestelmään. Julkaisut ovat tilattavissa postitse, puhelimitse, faksilla, sähköpostilla ja verkkokirjakauppa Granumista. Lisätietoa tilaus- ja toimitushinnoista sekä toimitusehdoista löytyy julkaisumyynnin sivuilta sekä hinnastosta. ( 3.3 Arkistointi Julkaisujen arkistokappaleet sijoitetaan yliopiston päätearkistoon. 4 Aikataulusta

8 8 (16) Sovittaessa väitöspäivää on syytä huomata, että väitöskirjan esitarkastukseen ja julkaisemiseen tulee kaikkine vaiheineen varata riittävästi aikaa, käytännössä n. 3-5 kk. Prosessin vaiheet ovat pääpiirteissään seuraavat: 1. Väittelyluvan hakeminen. 2. Mahdollisesti jo julkaistujen tai painettaviksi hyväksyttyjen julkaisujen uudelleenjulkaisulupien/käyttölupien hakeminen sekä muiden tekijänoikeuksien varmistaminen. 3. Väitöskirjatyön esitarkastus (esitarkastajille annettava määräaika lausunnon antamiselle on 2 kk) ja mahdollisten korjausten tekeminen. 4. Väitöskirjan ilmoittaminen tiedekunnan julkaisusarjaan (=julkaisusopimuksen täyttäminen yhdessä toimittajan kanssa) ja sopimus elektronisesta julkaisemisesta. Huom! Sarjaan ilmoittamisen ja väitöspäivän välillä tulee olla vähintään kuusi (6) viikkoa. 5. Väitöskirjan painatus ja vedoksen tarkistus. 6. Väitöskirjan julkinen esilläolo (10 pv ennen väitöstä). Osoitteesta löytyy yhteys seuraaviin hyödyllisiin päätöksiin ja ohjeisiin: Itä-Suomen yliopiston tutkintosääntö Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Itä-Suomen yliopiston jatko-opinto-opas Väitöskirjan arviointiohjeet esitarkastajille ja vastaväittäjille

9 9 (16) Tekniset julkaisu- ja kirjoitusohjeet terveystieteiden tiedekunnan taittomallissa Terveystieteiden tiedekunnan julkaisusarjan taittomallit väitöskirjan julkaisemisen tueksi löytyvät osoitteesta (ks. kohta väitöskirjan julkaiseminen ). Tekijä voi kirjoittaa työnsä joko suoraan taittomalliin (word-tiedosto), jolloin työ voidaan pdfmuotoon tallennettuna toimittaa suoraan painettavaksi. Työn taittaminen tiedekunnan taittomallin mukaiseksi on mahdollista teettää myös taittajalla. Julkaisun kansissa käytetään sarjalle hyväksyttyä ulkoasua (ks. Tekijä vastaa siitä, että kaikki tekijöitä ja julkaisua koskevat nimi- yms. tiedot ovat oikein. Kirjoittajan suositellaan tutustuvan väitöskirjan käsikirjoitusta laatiessaan myös väitöskirjan esitarkastajille ja vastaväittäjille laadittuun arviointiohjeeseen ( 1 Julkaisun kieli Julkaisun kieltä, kieliasua ja kielentarkastusta koskevat päätökset tekee vastaava toimittaja/toimittaja. Kielentarkastus suositellaan tehtäväksi jokaiseen julkaisuun. Julkaisukelpoisen tason saavuttaminen muulla kuin tekijän äidinkielellä edellyttää aina äidinkielisen kielentarkastajan käyttämistä. Tekijä vastaa kielentarkastuksen kustannuksista. 2 Julkaisun rakenne Väitöskirjan muoto ja rakenne on syytä ratkaista mm. uudelleenjulkaisuluvista johtuen hyvissä ajoin. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä: yksittäinen tutkimus (monografia) riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä/tarkoitettuja käsikirjoituksia (artikkeliväitöskirja) seuraavalla tavalla järjestettynä: a) Artikkeleista on lisäksi laadittu yhteenveto-osa (ns. nippuväitöskirja). Väitöskirja voi sisältää myös julkaisemattomia tuloksia. b) Artikkelien pohjalta laaditaan väitöskirjan kappaleet (ns. kappaleväitöskirja). Artikkelikappaleiden lisäksi väitöskirja voi sisältää myös julkaisemattomia tuloksia. Lisäksi suositellaan myös johdanto- ja pohdintakappaleita sekä muita kappaleita (katso 6.3). Huom! Kappaleväitöskirjan laatimista suunnittelevan on syytä ensin varmistaa, että alkuperäisartikkelin kustantaja sallii myös jo julkaistun artikkelin muokkaamisen (ml. esimerkiksi ulkoasuun liitty-

10 10 (16) vä tekninen muokkaus). Osa kustantajista sallii julkaisemansa artikkelin uudelleen julkaisemisen ainoastaan identtisenä kopiona osana nippuväitöskirjaa. Seuraavassa käydään läpi terveystieteiden tiedekunnan julkaisusarjan yksityiskohtia kirjoittajan avuksi hänen laatiessaan käsikirjoitusta. 2.1 Julkaisun nimeäminen Pääotsikon lisäksi julkaisulla voi olla selventävä alaotsikko. Julkaisua nimettäessä kannattaa pyrkiä mahdollisimman informatiiviseen nimeen. Sen on kerrottava julkaisun sisällöstä. Nimiä käytetään julkaisujen kuvailussa ja haettaessa eri tietokannoista, minkä vuoksi ytimekäs otsikko on laajaa ja kuvailevaa parempi. Englanninkielisissä otsikoissa käytetään tapaa, jossa otsikon sanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella lukuun ottamatta prepositioita ja artikkeleita. 2.2 Etukannen kääntöpuoli Etukannen kääntöpuoli jätetään tyhjäksi. 2.3 Nimiö Nimiösivu sisältää julkaisun bibliografiset tiedot: kirjoittajan nimen(-met), julkaisun pääotsikon ja mahdollisen alaotsikon, sarjan nimen sekä numeron, julkaisijan, julkaisupaikan sekä julkaisuvuoden. Nimiösivu terveystieteiden tiedekunnan julkaisuissa laaditaan tiedekunnan taittomallin mukaan (ks. Sarjan tiedot merkitään englanniksi. Taittaja laatii sivun ja kirjasto tarkastaa tiedot. Kokoomateoksissa toimittajien nimet tulevat kirjan kanteen. Teokseen sisältyvien artikkelien kirjoittajien nimet näkyvät sisällysluettelossa ja kunkin tekstiosuuden ensimmäisellä sivulla. Tarvittavat yhteistyökumppaneiden (esim. EU) vaatimat tunnukset merkitään nimiösivulle. 2.4 Nimiösivun kääntöpuoli Nimiösivun kääntöpuoli laaditaan terveystieteiden tiedekunnan taittomallin mukaan (ks. Mikäli julkaisu on käännös, alkuteoksen otsikko ja kääntäjän tiedot sijoitetaan myös nimiösivun kääntöpuolelle. Tiedot merkitään suomenkielisissä julkaisuissa suomenkielellä ja muun kielisissä julkaisuissa englanninkielellä. Nimiösivun kääntöpuolelle sisällytetään julkaisun ISBN- ja ISSN- ilmiasun lisämäärein. Taittaja laatii sivun ja kirjasto tarkastaa tiedot. 2.5 Yhteystiedot

11 11 (16) Terveystieteiden tiedekunnan julkaisusarjassa julkaistavissa väitöskirjoissa on nimiösivun kääntöpuolen jälkeen sivu, jolla ilmoitetaan tiedekunnan taittomallin mukaan tekijän osoitetiedot, väitöskirjatyön ohjaajat, esitarkastajat ja vastaväittäjä. Sivun kääntöpuoli jätetään tyhjäksi. 2.6 Abstraktit eli tiivistelmät Tiivistelmät laaditaan tiedekunnan taittomallin mukaan. Julkaisussa on aina ensin englanninkielinen tiivistelmä, sitten suomenkielinen ja tarvittaessa julkaisukielinen tiivistelmä. Kunkin tiivistelmäsivun kääntöpuoli jätetään tyhjäksi. Tiivistelmää käytetään tutkimustietojen välittämiseksi kotimaisiin ja kansainvälisiin tietojärjestelmiin. Kirjasto huolehtii tietojen välittämisestä. Tiivistelmä koostuu julkaisua kuvaavista bibliografisista tiedoista sekä varsinaisesta tiivistelmäosasta, jossa kuvataan lyhyesti julkaisun sisältö. Tiivistelmä luovutetaan käsikirjoituksen yhteydessä. Bibliografiset tiedot tarkennetaan viimeisen oikovedoksen yhteydessä. Jos julkaisuun halutaan liittää muita kuin näiden ohjeiden mukaisia tiivistelmiä tai yhteenvetoja, ne sijoitetaan teoksen loppuun Tiivistelmän muoto ja sisältö Opastavat ja bibliografiset tiedot Tiedot otetaan tiedekunnan taittomallin mukaan julkaisun nimiösivulta ja ne merkitään siinä olevassa muodossa. Jos sarjan osa käsittää yhden tutkimuksen tai on erillisteoksena ilmestyvä väitöskirja, on tietojen keskinäinen järjestys ja välimerkitys seuraava: Ensimmäinen tekijä (sukunimi, etunimet) Julkaisun pääotsikko. Mahdollinen alaotsikko. Kustannuspaikka: Kustantaja, julkaisuvuosi, sivumäärä. Julkaisusarjan nimi; osannumero ISBN (print): ISBN (pdf): ISSN (print): ISSN (pdf): ISSN-L: Jos kysymys on erillisteoksesta, jäävät julkaisusarjaa koskevat tiedot pois Tiivistelmäosa Tiivistelmän tulee olla itsenäinen, koko teoksen sisältöä tarkasti referoiva kirjoitus. Sen tulee olla ymmärrettävissä ilman alkuperäistä julkaisua. Tiivistelmän tulee mahtua yhdelle sivulle taittomallin mukaista kirjasintyyppiä ja kokoa käyttäen sekä sisältäen myös bibliografisten tietojen osuuden. Tiivistelmästä tulee käydä ilmi tutkimuksen tarkoitus ja kohde, tutkimusmenetelmät sekä tärkeimmät tutkimustulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmän kielen tulee perustua tutkimuksessa

12 12 (16) käytettyyn käsitteistöön. Sen tulee olla lyhyttä ja siinä on käytettävä täydellisiä lauseita. Siinä ei saa esiintyä taulukoita eikä graafista esitystä Asiasanat ja luokitus Asiasanat merkitään tiivistelmäosan jälkeen tiedekunnan taittomallin mukaan. Asiasanat ovat tärkeitä, sillä ne merkitään julkaisun luettelointitietoihin sekä oman kirjaston että kansallisten ja kansainvälisten tietokantojen tietueisiin. Asiasanat ovat keskeisiä teoksen löydettävyyden kannalta. Asiasanoja voidaan merkitä 3 7 kappaletta. Julkaisun sisällönkuvailu tehdään tekijän ja kirjaston informaatikkojen ( yhteistyönä. Suomenkieliset asiasanat löytyvät Yleisestä Suomalaisesta Asiasanastosta. Eri tieteenalojen erikoissanastoja voidaan myös käyttää. Luokituksessa käytetään joko UDK-luokitusta ja/tai eri tieteenalojen omia luokituksia. 3 Esipuhe Esipuhe sisältää julkaisua ja/tai julkaisuprosessia koskevaa taustatietoa. Esimerkiksi tohtoriohjelma tai verkostokoulu, jossa väitöskirja on valmisteltu, mainitaan esipuheessa. Esipuheen pituus on enintään kaksi sivua. Esipuhe ei ole välttämätön. Esipuheessa suositellaan esittämään kiitokset, muut huomionosoitukset ja rahoittajat. Kiitoksissa ensin mainitaan akateemiset ja sen jälkeen muut kiitokset. 4 Luettelo alkuperäisjulkaisuista Esipuheen sisältävän lehden jälkeen ilmoitetaan tiedekunnan taittomallin mukaan omalla sivullaan väitöskirjaan sisältyvät alkuperäiset julkaisut (nippuväitöskirja) tai ne alkuperäisjulkaisut, joiden sisältöön väitöskirjan kappaleet perustuvat (kappaleväitöskirja). Sivun loppuun merkitään tieto artikkeleiden uudelleenjulkaisuluvista/käyttöluvista. Sivun kääntöpuoli jätetään tyhjäksi. 5 Sisällysluettelo sekä keskeiset lyhenteet ja symbolit Sisällysluettelossa mainitaan kaikki julkaisun numeroidut lukujen otsikot. Numeroitujen otsikkotasojen määrä on pidettävä kohtuullisena. Kolme tasoa on suositeltavin. Sisällysluettelo tehdään tiedekunnan taittomallin mukaan. Keskeiset lyhenteet ja symbolit, mikäli ne ilmoitetaan, sijoitetaan sisällysluettelon jälkeen. Edellä mainitut sijoitetaan kukin omalle sivulleen. Mikäli ne ovat lyhyitä ja niitä mahtuu useampi samalle sivulle, voidaan ne sijoittaa myös peräkkäin. 6 Tekstin ja kuvien asettelu 6.1 Sivunumerointi Sivunumeroinnin laskeminen aloitetaan nimiösivulta, mutta nimiösivulle tai sen kääntöpuolelle sivunumeroa ei vakiintuneen käytännön mukaan laiteta näkyviin. Numerointi roomalaisin numeroin aloitetaan sivulta III (ks. tiedekunnan taittomallit).

13 13 (16) Sivunumerointi arabialaisin numeroin aloitetaan laskemaan ensimmäisen pääluvun kohdalta. Ensimmäiselle tekstisivulle sivunumeroa ei kuitenkaan vakiintuneen käytännön mukaan laiteta näkyviin. Numerointi jatkuu yhtäjaksoisena viimeiseen tekstiä sisältävään sivuun eli lähdeluettelon loppuun. Liitteitä ei numeroida. Sivunumerointi ei myöskään koske liitteenä olevia alkuperäistöiden kopioita. Sivunumero laitetaan keskellä sivun ylämarginaalia. 6.2 Teksti Julkaisun tekstisisältö alkaa aukeaman oikeanpuoleiselta sivulta. Artikkelijulkaisussa jokainen uusi artikkeli alkaa uudelta aukeamalta oikeanpuoleiselta sivulta. Monografiassa ja artikkeliväitöskirjassa kukin pääluku aloittaa oman sivunsa. Julkaisun varsinaiset tekstisivut on pyrittävä aina kirjoittamaan täyteen. Tekstissä olevat viittaukset taulukoihin ja kuvioihin tehdään numeroviittauksin, joten teksti voi jatkua taulukosta tai kuviosta huolimatta. Tällöin taulukko voidaan siirtää myös seuraavalle sivulle, ellei se mahdu jäljellä olevaan sivutilaan. 6.3 Otsikot Otsikot aloitetaan sivun vasemmasta marginaalista. Otsikoinnissa käytetään hierarkkista numerointia eikä otsikkonumeroiden jälkeen merkitä pistettä. Viimeisen numeron jälkeen käytetään taittomallin mukaista välistystä erottamaan numero tekstistä. Otsikoiden jälkeen jätetään taittomallin mukaisesti tyhjää tilaa. Jos väitöskirja on monografia, voivat pääotsikot olla esimerkiksi 1) Introduction, 2) Background, 3) Aims of the Study, 4) Material(s) and Methods, 5) Results, 6) Discussion, 7) Conclusion(s) ja 8) References. Nippuväitöskirjan tekstiosan otsikoinnissa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia 1) Introduction, 2) Review of the Literature, 3) Aims of the Study, 4) Material(s) and Methods, 5) Results and Discussion, 6) Conclusion(s), 7) References. Kappaleväitöskirjassa otsikoinnissa suositellaan käytettäväksi esimerkiksi jakoa 1) Introduction, 2) Review of the Literature, 3) Aims of the Study, 4) General Experimental Procedures, 5) omien tieteellisten artikkeleiden sisältöön perustuvat kappaleet alkuperäisartikkelin mukaan otsikoiden ja jokainen omana päälukunaan (kussakin erikseen esim. Introduction, Materials and Methods, Results and Discussion, Conclusions), 6) General Discussion, 7) Conclusion(s), 8) References. 6.4 Taulukot, kuviot ja kuvat, kaavat Taulukot ja kuviot selityksineen tulee olla ymmärrettävissä ilman varsinaisen tekstin lukemista. Taulukon selitysteksti sijoitetaan taulukon yläpuolelle ja kuvion selitysteksti kuvion alapuolelle. Taulukoiden ja kuvioiden luettavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Niiden tulee olla luettavia myös mustavalkoisina ja pienennettynä julkaisusarjan kokoon. Kuviot kannattaa sijoittaa sivulle keskitettynä aina, kun se kuvion sisältöön sopii. Kuvioiden ja taulukoiden otsikot ja mahdolliset selittävät tekstit alkavat kuitenkin aina sivun vasemmasta reunasta.

14 14 (16) Taulukot, kuviot ja kaavat numeroidaan arabialaisin numeroin yhtäjaksoisesti kukin omana numerosarjanaan. Taulukon, kuvion ja kaavan numeron jälkeen ennen otsikkoa tulee selvyyden vuoksi piste. Jos taulukon otsikko koostuu useasta lauseesta, loppuun tulee piste, muutoin ei. Taulukon sarakkeita ei mielellään eroteta toisistaan pystyviivoin ja turhia kehyksiä tulee välttää. Ennen taulukon nimeä jätetään yksi tyhjä riviväli, samoin taulukon jälkeen ennen tekstiä, joka aloitetaan vasemmasta marginaalista. Kuvion nimen jälkeen jätetään myös yksi tyhjä riviväli ennen tekstiä, joka myös aloitetaan vasemmasta marginaalista. Jos samalle sivulle sijoitetaan useita taulukoita tai kuvioita, on selkeyden vuoksi syytä jättää väliin kaksi riviväliä. Jos taulukkoa joudutaan jatkamaan seuraavalle sivulle, sivun oikeaan alareunaan sulkuihin on hyvä kirjoittaa jatkumista ilmoittava merkintä. Seuraavalle sivulle kirjoitetaan vasemmalle ylös taulukon numero ja sulkeisiin sama jatkumista ilmaiseva merkintä. Suositeltavaa on pitää taulukot yhdellä sivulla. Taulukoiden laadinnassa on syytä huomata, että desimaalierotin on suomen kielessä pilkku ja englannissa piste. Lisäksi jos sarakkeen selityskentässä on jo prosenttimerkki (%), ei prosenttimerkkiä tarvita enää sarakkeen soluissa olevien numeroiden perään. Sama pätee myös muihin päätteisiin tai määrän osoittimiin. Kaava kirjoitetaan omalle rivilleen ja erotetaan päätekstistä tyhjillä riveillä. Kaavan numero tulee samalle riville oikeaan reunaan sulkuihin. 6.5 Viitteet Lähdeviitteiden merkitsemisessä käytetään kunkin tieteenalan vakiintunutta käytäntöä. Viitteen on oltava sellainen, että se viittaa suoraan lähdeluetteloon ja että lukija voi vaivatta tarkistaa, missä teoksessa ja millä sivulla näin väitetään. 7 Yhteenveto Yhteenveto on abstraktia laajempi selostus työn sisällöstä, joka liitetään julkaisuun tarvittaessa. Siinä selostetaan tutkimuksen sisältö, tulokset ja johtopäätökset. Yhteenvedon pituus voi vaihdella tieteenalasta riippuen. Yhteenveto voi olla lisäksi muulla kuin julkaisun kielellä. 8 Lähdeluettelo Tutkimuksen lähdeluettelo sisältää tutkimuksessa käytetyn julkaisuaineiston bibliografiset tiedot. Lähdeluettelo laaditaan niin, että siinä mainitut julkaisut on mahdollista tunnistaa ja jäljittää. Jokaisesta lähteestä, johon tekstissä on viitattu, täytyy olla lähdeluettelossa bibliografiset tiedot, ja vastaavasti jokaisesta lähdeluettelossa mainitusta lähteestä tulee olla maininta tekstissä. Lähdeluettelon järjestämisessä käytetään kunkin tieteenalan vakiintunutta käytäntöä. Yleisimmin julkaisut järjestetään joko tekijän nimen ja julkaisuvuoden mukaiseen järjestykseen (Harvardjärjestelmä) tai viittausjärjestykseen (Vancouver-järjestelmä). Harvard-järjestelmää käytetään yleisesti esimerkiksi yhteiskuntatieteissä ja Vancouver-järjestelmää luonnontieteissä ja lääketieteessä. Tärkeää on, että lähdeviittauksien tekijä käyttää tekstissä ja lähdeluettelossa johdonmukaisesti koko ajan samaa järjestelmää ja merkintätapaa. Lähdeluettelon laatii julkaisun tekijä.

15 15 (16) 9 Liitteet Liitesivuja ei numeroida. Lyhyitä liitteitä voidaan sijoittaa useita samalle sivulle. Liitteiden ulkoasu voi poiketa julkaisusarjoille määritellystä ulkoasusta. Nippuväitöskirjoihin sijoitetaan ennen artikkelikopioita ja eripainoksia numeroimaton välilehti, joka otsikoidaan ORIGINAL PUBLICATIONS I-X. Ennen kutakin artikkelikopiota tulee numeroimaton välilehti (välilehdet tekee kirjoittaja), joka sisältää artikkelien bibliografiset tiedot sekä tekijänoikeuksiin liittyvät tiedot tiedekunnan taittomallin mukaan. Julkaisulupa merkitään lyhyimmillään suomeksi: Julkaistu (kustannusyhtiön nimi) luvalla. tai englanniksi Reprinted with the kind permission of (kustannusyhtiön nimi). Jos väitöskirjaan sisällytetään tekijänoikeuksien omistajien luvalla painoon julkaistavaksi hyväksyttyjä, mutta ei vielä painettuja tutkimuksia, tulee niiden painoasuun kiinnittää erityistä huomiota. Oikovedoksia saa liittää vain, jos niiden ulkoasu on moitteeton. Kuvien ja taulukoiden yhteyteen liitetään niihin kuuluvat tekstit. Julkaisukäsikirjoituksen ulkoasun muokkauksessa on hyvä noudattaa mahdollisuuksien mukaan julkaisusarjan kirjoitusohjetta. Asia- ja henkilöhakemisto suositellaan liitettäväksi teoksen loppuun, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. 10 Kannet Julkaisun kannet toteutetaan yliopiston julkaisusarjojen kansimallien mukaisesti käytettävässä kirjapainossa. Julkaisun tekijä toimittaa kanteen tulevat tiedot sähköisessä muodossa kirjapainoon. Kanteen tarvittavat tiedot: julkaisusarjan nimi, tekijän nimi, julkaisun pääotsikko ja sarjan järjestysnumero sekä ISBN-tunnus. Kirjapainon taittaja lisää nämä tiedot julkaisun kansitiedostoon kannen taittomallin mukaisesti (ks. julkaisusarjan kansimalli osoitteessa Nimien osalta on tarkennettava, mitkä nimen osat ovat sukunimiä, jotta vältytään etenkin ulkomaisten nimien kohdalla helposti syntyviltä virhetulkinnoilta. Lisäksi taittajalle toimitetaan julkaisun takakanteen sijoitettava julkaisun sisältöä kuvaileva teksti, joka on enintään 500 merkkiä. Julkaisusarjan kansissa on mahdollista käyttää kuvitusta. Etukannessa voi käyttää visuaalisesti korkeatasoista ja sisällöltään symbolisesti aihetta kuvaavaa värillistä valokuvaa. Takakannessa on mahdollista käyttää aiheeseen liittyvää valokuvaa ja kirjoittajan kuvaa julkaisusarjan kansimallissa esitetyn asettelun mukaisesti. Kuva-aineistot toimitetaan sähköisessä muodossa taittajalle. Viestintäyksikön valokuvaajat avustavat kuvien hankinnassa ja muokkaamisessa painokelpoiseen muotoon. Kansien selkänauha sisältää julkaisusarjan alasarjan lyhenteen ( Dissertations tai Reports and Studies ) ja numeron, tekijän nimen sekä teoksen pääotsikon.

16 16 (16) Taittaja toimittaa valmiin kansitiedoston julkaisun tekijälle tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi ennen painatusta. Kansisivut ovat myös osa elektronista julkaisua. Taustamateriaali Terveystieteiden tiedekunnan julkaisuohje perustuu Itä-Suomen yliopiston julkaisuohjeeseen, jonka taustamateriaali on seuraava: Kananen, J. (toim.) Kuopion yliopiston julkaisuohjeet. Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 17. Kuopion yliopisto. Tutkimuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto. (2005). Periaatteet tieteellisen julkaisun laatimisessa. Viertola, V. ja Mäkinen, O Ohjeet Vaasan yliopiston julkaisusarjoihin kirjoittaville. Olsbo, P. ja Tynkkynen, M-L Ohjeita yliopistosarjojen kirjoittajille. Rosti, T Elektronisen julkaisemisen strategia Saarti, J Tekijyys tieteellisessä julkaisussa. Tampere University Press. Ohjeita kirjoittajille ja toimittajille. [Luettu ]