Näkökulmia työllisyyden osa-alueelle Siun sote Rajapintatyöskentelyssä. Hannele Mikkanen, rajapintatyöryhmän pj

Transkriptio

1 Näkökulmia työllisyyden osa-alueelle Siun sote Rajapintatyöskentelyssä Hannele Mikkanen, rajapintatyöryhmän pj

2 Kunnat Paikalliset neuvottelukunnat SOTE-kuntayhtymä JÄRJESTÄMISMALLI Yhtymävaltuusto Järjestäjä Tark Hallitus omistajaohjaus Jaostot Toimitusjohtaja TUOTANTO Paikallisohjaus Hyvinvointikertomus

3

4

5 Palvelupaketit ( päävastuulliset) Avovastaanottopalvelut ( Jenni Halonen/ Juuka, Mervi Karttunen/Ilomantsi ja Pentti Saarinki/Jns) Suun terveydenhuolto ( Kari Tuovinen/Kitee) Lapset- nuoret- perheet ( Anne Frimodig, Jns/ Okun toimipiste) Työ- ja toimintakykyä tukeva aikuissosiaalityö (Arja Pöntinen-Heinonen/ Jns ja Teuvo Räsänen/ Valtimo) Hoito- ja hoivapalvelut (Hannele Komu, Ilomantsi) Vammaiset ( Tarja Hallikainen, Jns)

6 Palvelupaketit ( päävastuulliset) Lääkinnällinen kuntoutus ( Merja Kosonen, PKSSK/apuvälineyksikkö) Mielenterveys- ja päihdepalvelut ( Johanna Suvanto, PKSSK) Ensihoito ( Petteri Hakkarainen, pelastuslaitos) Päivystys ( Susanna Wilen, PKSSK) Vaativa erikoissairaanhoito ( Antti Turunen ja Tuomo Kava, PKSSK)

7

8

9 Ikäihmisten hyvinvointi ja toimintakyky Maakunnallinen painopistealue: Ikäihmisten toimintakyvyn säilyttäminen ja hyvinvoinnin edistäminen Esimerkki kunta sote työnjaosta Kunta Taloudellinen toimeentulo Palveluiden hinnoittelu Velkaneuvonta, toimeentulotuki, palveluiden hinnoittelu Sosiaalinen toimintakyky ja osallisuus Liikkumiskyky: kotona selviytyminen, ympäristötekijät, kaatumisen ehkäisy Järjestötoiminta, kulttuuri, kirjasto, vaikuttaminen, elinikäinen oppiminen, viestintäyhteydet, sähköinen asiointi Korjausneuvonta, asuminen, katujen kunto ja hoito, julkinen liikenne Sote Sähköinen asiointi, asiakaspalautteen annon mahdollisuus Kuntoutus, palvelutarpeen arviointi, riskien kartoitus, kotihoito Arkitoimista suoriutuminen ja avun tarve: asuin- ja elinympäristö, avun tarve arkiaskareissa Elintavat: liikkumattomuus, lihavuus, päihteet, ravitsemus Kaavoitus, maankäyttö, järjestöjen avustaminen, vapaaehtoistoiminta Liikuntapaikat, liikuntaneuvonta, ennaltaehkäisevä päihdetyö Kuntoutus, palvelutarpeen arviointi, kotihoito Ravitsemusneuvonta, päihdehoito, painonhallinta, liikuntaneuvonta 9

10

11 Työllisyys suhteessa siun soteen - Kunnan tehtävänä on työllisyyden hoitaminen (suhteessa siun soteen) - Kunta osoittaa työntekijäresurssin / toimijan työllisyyden hoitoon ja huomioi uudessa organisoitumisessaan työllisyyden johtamisjärjestelmän. - Maakunnassa otetaan käyttöön monialainen kuntajohtoinen toimintamalli. Tämä tarkoittaa monialaista tiimiä, jossa kunnan työnjohdossa työskentelee kunnan ja SiunSoten työntekijöitä, samoin kuin TE-hallinnon edustaja. Toimintamalliin kytkeytyy KELA ja TYP. - Siun soten ammattilaisten antama ammatillinen työaika työllisyyden hoitoon on sote-palveluiden resursseissa (huom. ajankohta kesäkuu 2016). Tähän ei tehdä erillistä sopimusta tai laskutusta palvelun saamiseksi. - Työllisyyden muodoista sosiaalinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta jäävät peruskuntiin, paitsi Joensuussa sosiaalinen kuntoutus jää SiunSoteen

12 - ELY- keskuksesta saatava tulorahoitus kuntouttavasta työtoiminnasta suunnataan toiminnan järjestäjälle (10,09 /pv) kuntaan, paitsi Joensuun osalta siun sotelle. - Työllistymiseen liittyviä työpaikkoja tulee merkittävissä määrin järjestää soteyksiköissä. Näitä ovat muun muassa palkkatuki, oppisopimus, työkokeilu, työllistetyt, kuntouttava työtoiminta, nuorten kesätyöt, työttömien käyttäminen sijaisuuksiin hoitoon, jne. (Esimerkiksi Kontiolahdella tämä toiminta tarkoittaa 40 henkilötyövuotta mm. lähihoitajia, ohjaajia, avustajina) - Kunta maksaa sote-yksiköissä työllistettyjen palkan. Vuosittain päätetään Siun soteen työllistettävien määrä. Tällä varmistetaan työllistymistoimenpiteen toteutuminen. Sovittavaksi jää paikallisesti työntekijöiden rekrytointiprosessi sosiaali- ja terveyspalveluiden yksiköihin. - Työllistetyt ovat osa työyhteisöä - Haetaan maakunnallista työllisyyden kokeilu- hanketta vuosille Hankehakemukset tulee lähettää mennessä.

13

14 Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu Pohjois-Karjalassa LUONNOS Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TE-toimisto

15 Kokeilun tavoitteet Valmistautuminen v:een 2019, jolloin työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla Palvelujen tuottamisvastuu voi olla kunnilla, yksityisellä ja kolmannella sektorilla Tavoitteena toimintatapoja uudistava, asiakaskeskeinen ja kustannustehokas toimintamalli Kokeiluilla tavoitellaan 10 % kustannussäästöä nykyisiin työttömyyden kokonaiskustannuksiin Kokeilut käynnistyvät v:n 2017 alussa Hakuaika kokeiluihin päättyy

16 Kokeilun valintakriteerit Kuinka palvelut sovitetaan yhteen nykyistä asiakaskeskeisemmäksi palvelukokonaisuudeksi (esim. Leankokemukset) Yritys- ja työvoimapalvelujen yhdistäminen julkiseksi kasvupalveluksi Onko uuden tyyppisiä toimintamalleja kuvattu (esim. innovatiiviset ja tulosperustaiset palveluhankinnat) Uudet työpaikat ja uudet yritykset: miten saadaan työttömyyden kokonaismenoihin 10% säästö Toimijoiden sitoutuminen, resurssit ja valmiudet kokeilun tuottamiseen Miten kokeilun seuranta tehdään 16

17 Palveluprosessien kehittämisen periaatteita Asiakaskeskeiset ja kustannustehokkaat prosessit Organisaatiorajat ylittävä elinvoimaa ja kasvua tukeva toimintamalli (esim. Lean) Digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen Yrittäjyys- ja työnantajanäkökulmaa vahvistetaan Huomioidaan työttömyyttä ennaltaehkäisevä näkökulma ja korjaava toiminta Henkilöasiakas ja yritysnäkökulma tiiviisti yhdessä (kasvupalvelu) 17

18 Järjestäjä tuottaja -mallin kokeilu Järjestäjä-tuottaja mallin määrittely SOTEn pohjalta Toimintamenoja ja määrärahavaltuuksia ei kokeilun aikana todennäköisesti olla siirtämässä valtiolta kunnille Toimivaltamuutoksia voi ehdottaa (lainsäädännön aikataulut rajoitteena) Poikkeuksia voi esittää palvelujen kestoihin, tietojen luovuttamiseen, kotoutumista ja koulutusta koskevaan lainsäädäntöön sekä aktiiviseen sosiaalipolitiikkaan Virkasuhteet säilyvät omissa virastoissaan, työnjohto-oikeutta voidaan sopimuksella siirtää 18

19 Määrittelyjä SOTEsta (VM) Järjestäminen: yksi vahva järjestäjä, joka vastaa tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta, viranomaistoiminnoista, palvelujen alueellisesta vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun arvioinnista Tuottaminen: palveluja tarjotaan kustannusvaikuttavina, selkeinä palvelukokonaisuuksina. Palvelutuotanto toteutetaan verkostomaisessa rakenteessa, jossa voi olla useita palveluntuottajia 19

20 Kokeilua tukevia hankkeita Tuottava Pohjois-Karjala KoordiPOK Ohjaamo 2.0 Kaiku Siltoja rakentamassa Osaava Keski-Karjala Kasvupalvelua tukeva kokeilu POK:ssa Kajo-keskus 20

21 Kokeiluun osallistuvat tahot Pohjois-Karjalan kunnat (kaikilta saatu ilmoitus) Valtion viranomaiset: ELY ja TE-toimisto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kuntayhtymät ja kuntien omistamat yhtiöt: PKKY, Karelia AMK, Siun sote (elinkeinoyhtiöitä) Järjestöt: PK sosiaaliturvayhdistys (täydentyy) Muut: yksityisen sektorin edustajia (täydentyy) 21