RAJAPINTATYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 RAJAPINTATYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Työryhmä: Hannele Mikkanen pj. Katriina Päivinen siht. Jari Horttanainen Olli Kauppinen Annu Ahonen Teuvo Räsänen Annamari Savela

2 JOHDANTO: Sosiaali- ja terveyspalveluiden, Siun soten- kuntayhtymä perustettiin kuntien valtuustoissa lokakuussa Tämä antoi lähtölaukauksen peruskunnissa tapahtuvaan uudenlaiseen organisoitumiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja kuntapalvelutuotannon väliin jää yhteistä toiminta-aluetta ns. rajapintoja / yhdyspintoja. Kuntien edustajista koottu koordinaatiotyöryhmä nimesi marraskuussa 2015 rajapintatyöryhmän jäsenet. Työryhmä muodostui seuraavista henkilöistä: Puheenjohtajaksi nimettiin Hannele Mikkanen, sihteeriksi Katriina Päivinen, muut työryhmän jäsenet olivat Jari Horttanainen, Olli Kauppinen, Annu Ahonen, Teuvo Räsänen ja Annamari Savela. Työryhmän kokouksissa oli mukana eri teemojen mukaan eri alojen asiantuntijoita. Rajapintatyöryhmän toimeksiantona oli selkeyttää toimintatavat, jotka kohdistuvat eri teemojen hallinto- ja asiakasprosesseihin. Työryhmän tavoitteeksi tuli antaa yksinkertainen malli ad. 4/2016, miten kuntaan jäävät ja soten liittymäpintaan yhteisesti tehtävät työt tulevat huomioonotetuksi ja tehtäväksi uuden kuntayhtymän aloittaessa. Rajapintatyöryhmä antaa tähänastisista havainnoistaan, selvityksistään ja johtopäätöksistään yhteen koostetut esitykset Siun sotelle ja Siun sote kunnille. Esitykset ovat suosituksia, jotka toivotaan toimivan yhteisenä mallipohjina kaikille, huomioiden kuntien erilaisuudet ja toimintatavat. Rajapintatyöryhmä käsitteli alla olevien teemojen mukaan aiheita, joilla katsottiin olevan selkeä yhteys sekä kunnan perustoimijoiden että Siun soten tuottamien palveluiden yhteistyön onnistumiseksi. Teemat ovat hyvinvointi, työllisyys, lapset ja nuoret, maahanmuuttajat, erityisasuminen, erilaiset kumppanuussopimukset- ja avustukset sekä logistiikka ja paikallinen neuvottelukunta.

3 SUOSITUKSET/EHDOTUKSET 1. HYVINVOINTI - Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kunnille. - Hyvinvointityön asema on huomioitava kunnan organisaatiossa strategisesti, toimielin- ja johtamisjärjestelmässä - Kunnilla on käytössään sähköinen hyvinvointikertomus, jossa tavoitteet ja indikaattorit ovat kuntakohtaisia (ei sote kohtaisia). - Paikallisten tavoitteiden tulee olla linjassaan maakunnallisten hyvinvointitavoitteiden kanssa, joten Siun soten tulee myös toimia näiden tavoitteiden mukaisesti. - Siun sote nimeää edustajansa jokaisen kunnan hyvinvointityöryhmään. Edustajalla / edustajilla tulee olla mandaatti suhteessa laaja-alaiseen sote-tuotantoon jokaisen kunnan alueella. - Kunta nimeää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavan henkilön, mielellään kuntajohtoryhmästä tai keskushallinnosta, jolla on vetovastuu ja riittävä mandaatti hyvinvointityöryhmän koollekutsumisesta, sähköisen hyvinvointikertomuksen ylläpidosta, koordinoinnista ja yhteistyöstä. Tämä henkilö voi olla myös kuntien yhteinen työntekijä (esimerkiksi hyvinvointikoordinaattori). - Jatkotoimenpiteenä ehdotetaan Maakuntaliiton tulevaisuus rahastosta haettavaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankerahoitusta kuntien hyvinvointityön koordinoinnin tueksi. Konkreettisesti tämä tarkoittaa muun muassa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöiden verkostoitumista ja yhteistyön kehittämistä. Hankkeessa tullaan huomioimaan Maakuntaohjelman hyvinvointitavoitteet. Liite: Maakunnallisen hyvinvointityöryhmän hyväksymä ehdotus maakunnallisiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärjiksi. Liite 1.

4 2. TYÖLLISYYS - Kunnan tehtävänä on työllisyyden hoitaminen. - Kunta osoittaa työntekijäresurssin työllisyyden hoitoon ja huomioi uudessa organisoitumisessaan työllisyyden johtamisjärjestelmän. - Otetaan käyttöön monialainen kuntajohtoinen toimintamalli. Tämä tarkoittaa monialaista tiimiä, jossa kunnan työnjohdossa työskentelee kunnan ja Siun Soten työntekijöitä. Toimintamalliin kytkeytyy KELA ja TYP. (Liite 2). o Yksilöasianjaosto on Siun sotessa. o Siun soten ammattilaisten antama ammatillinen työaika työllisyyden hoitoon on sotepalveluiden resursseissa. Tähän ei tehdä erillistä sopimusta tai laskutusta palvelun saamiseksi. Tämän hetkinen resursointi kunnittain yksilöidään kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Sen pohjalta ratkaistaan kunnittain kuntajohtoinen resurssi ja aktivointitavoitteet. - Työllisyyden muodoista sosiaalinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta jäävät peruskuntiin, paitsi Joensuussa sosiaalinen kuntoutus jää Siun soteen. - ELY- keskuksesta saatava tulorahoitus kuntouttavasta työtoiminnasta (10,09 /pv) jää kuntaan. Suunnataan toiminnan järjestäjälle. (Siis kunnalle pääsääntöisesti, mutta Joensuun sosiaalisen kuntoutuksen osalta sotelle) - Työllistymiseen liittyviä työpaikkoja tulee merkittävissä määrin järjestää sote-yksiköissä. Näitä ovat muun muassa palkkatuki, oppisopimus, työkokeilu, työllistetyt, kuntouttava työtoiminta, nuorten kesätyöt, työttömien käyttäminen sijaisuuksiin hoitoon, jne. - Kunta maksaa sote-yksiköissä työllistettyjen palkan. Vuosittain päätetään Siun soteen työllistettävien määrän. Tällä varmistetaan työllistymistoimenpiteen toteutuminen. Sovittavaksi jää paikallisesti työntekijöiden rekrytointiprosessi sosiaali- ja terveyspalveluiden yksiköihin. - Sote yksiköihin sijoitettaviin työllistettyihin sovelletaan Siun soten henkilöstöhallinto- ja työhyvinvointikäytäntöjä sekä työnjohtoa (mm. työpaikkakoulutukset, virkistys, retket, työajat ja tauot) eikä kunnan vastaavia. - Haetaan maakunnallista työllisyyden kokeilu- hanketta vuosille Kokeiluhanketta haetaan mennessä yhdessä ELY-TE-Kela-maakunta,yhdistys - sekä kuntatoimijoiden kanssa. Liite: Työllisyydenprosessikuvaus. Liite 2.

5 3. LAPSET JA NUORET - Lakisääteisessä kuntien lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmassa sekä hyvinvointikertomuksessa konkretisoidaan kunnan ja Siun soten yhteinen tavoitteisto ja toiminta. - Keskeiset Siun soten ja kuntien yhteiset toiminnan periaatteet o Elämänhallintaa tuetaan suuntaamalla tuki oikea-aikaiseen, varhaiseen puuttumiseen arjen kasvuympäristössä o Tasalaatuinen ja koordinoitu yhteinen lapsen ja nuoren sekä perheen tukiprosessi koko maakunnassa - Kunnan alle kouluikäisten ja peruskoululaisten sekä perheiden palvelut kytketään Siun soten kyseisen alueen lähipalvelut tarjoavaan perhekeskukseen. - Kunnan nuorten palvelut ja ohjaamotoiminta kytketään Siun soten nuorten syrjäytymistä ehkäisevään palvelukokonaisuuteen. - Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen palvelun järjestämisvastuu on kunnalla. Tuotannosta vastuu siirretään kunnalta Siun sotelle. Oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyvät sopimukset siirtyvät Siun sotelle. - Näin ollen Siun soten henkilöstö vastaa yksilökohtaisesta opiskelijahuollosta (5 ) ja velvoitetaan osallistumaan yhteisölliseen opiskelijahuoltoon (4 ) sekä opiskeluhuoltoryhmiin (10 ). - Perustelut: a) selkeys lain toteutusvastuussa ja b) oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstö on keskiössä koulun ja Siun soten yhteistyössä. Siun soten henkilöinä heidän tehtävänsä on varmistaa oikea-aikainen ja varhainen Siun soten moniammatillinen tuki sekä aukoton tiedonsiirto. - Oppilas ja opiskelijahuollon lainsäädännön alla toimivat työntekijät (koulukuraattorit, psykologit ja terveydenhoitajat) siirtyvät Siun soten työntekijöiksi. o Edellä kuvatut edellyttävät, että oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstö edelleen työskentelee kouluilla ja esiopetusta tarjoavissa yksiköissä. Koulutuksen järjestäjä takaa heille asianmukaiset työtilat.

6 4. MAAHANMUUTTAJAT - Joensuun seudun maahanmuuttajapalvelujen kehittämis- ja käynnistämishankkeen (Siltoja rakentamassa) tavoitteena on kuntien vastaanotto- ja alkuvaiheen tukipalvelujen kehittäminen, kotouttamisosaamisen lisääminen ja ylläpitäminen sekä Joensuun seudun maahanmuuttajapalvelujen toimintamallin pilotointi. Hanke on käynnistynyt maaliskuussa 2016 ja sitä rahoittaa Sisäministeriön päätöksellä EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Pilotoinnin jälkeen arvioidaan mahdollista toimintamallin laajentamista. - Kiintiöpakolaisten ja pakolaisten kohdalla on luotava sopimuspohjainen malli kuntien ja Siun soten välille suhteessa Siun soten tuottamiin palveluihin ja valtion tukeen. Kunta tekee pakolaisten ja kiintiöpakolaisten vastaanottoa koskevat sopimukset ELY:n kanssa. Kunnan ja Siun soten sopimusmalli valmistellaan vuoden 2016 aikana. - Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan kunta vastaa kotouttamisohjelman laatimisesta moniammatillisesti. Kotouttamisohjelma hyväksytään kunnan valtuustossa. Kotouttamisohjelman keskeisenä tarkoituksena on sisältää suunnitelma siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina. 5. LIIKENNE/LOGISTIIKKA - Kuntien kuljetuspalvelut säilytetään alusta pääsääntöisesti ennallaan, ennen kuin toiminnalle saadaan uudet ja toimivat ohjeistukset. - Itä-Suomen logistiikkapalveluista on tehty esiselvitys Selvityksen pohjalta on tehty kehittämisehdotukset mm. SHL-,Vpl, yms. kuljetuksiin. - Matkojenyhdistelykeskus (MYK) on toteuttanut matkojen yhdistelyä: Shl:n, Vpl:n mukaisia kuljetuksia sekä muitakin ryhmäkuljetuksia viiden kunnan alueella ( Liperi, Kontiolahti, Outokumpu, Joensuu, Nurmes). Palvelu on ollut toimivaa ja sitä on jatkossa laajennettava Siun soten alueella. - Työryhmä ehdottaa, että kunnat uudelleen organisoinnin yhteydessä huomioivat ja tunnistavat logistiset palvelut kokonaisuutena ja huomioivat omat kuljetuksensa suhteessa Siun Soten kuljetuksiin, esimerkiksi päiväkodin pyykkikuljetukset ja Siun Soten tehostetun asumisen ruokakuljetukset. Tämä tarkoittaa, että kunnissa on yksi logistiikasta vastaava henkilö. - Jatkotyössä logistisiin järjestelyihin resursoidaan Siun sote kunta rajapinnassa synergiaedut huomioiden. Logistiikan laajentamishanke vuodet Siun soten tulee aloittaa sote-kuljetusten koordinointi ja keskittäminen mahdollisimman pian. Kuljetukset kytkeytyvät tiiviisti kuntien muihin kuljetuksiin. Kuljetusten suunnittelu ja toteutus on tarkoituksenmukaista tulevaisuudessa toteuttaa muualla kuin Siun soten organisaatiossa. - Liikenne- ja logistiikkapalvelut kytkeytyvät tulevaisuudessa maakuntauudistukseen.

7 6. ASUMINEN - Kunta ohjaa kaavoitusta, maankäyttöä ja asumista kunnassa. - Asuminen tarkoittaa tässä yhteydessä eri erityisryhmien asumista: hoitoa- ja hoivaa tarvitsevat vanhukset, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset, mielenterveyskuntoutujat, päihdeongelmaiset ja muut psykososiaalista tukea tarvitsevat sekä erityistä tukea tarvitsevat nuoret. - Erityisasumisen kokonaisuutta hallitaan kunnallisella/seudullisella toimeenpano-ohjelmalla, joka laaditaan yhteistyössä kuntien ja Siun soten kanssa. Tämä kokonaisuus liittyy tiiviisti omistajaohjaukseen. - Kunta ja Siun sote voivat tarvittaessa sopia palvelusopimuksessa siitä kuinka kauan kiinteistöä käytetään palvelutuotannossa. - Siun sote selvittää erityisryhmien asumistarpeen ja tuottaa kootusti tiedon asumisen erityispiirteistä kunnille. Yhteistyössä kunnan/seudun kanssa suunnitellaan erityisasumispalveluiden infrastruktuuri eri asumispalveluihin. (Vrt. ei jokaiseen kuntaan esim. päihde- ja mielenterveysasumisyksikköjä) - Tekeillä on selvitys kuntien alueella sijaitsevien erityisasumisyksiköiden nykytilanteesta. - Kunta rakennuttaa ja pääsääntöisesti vuokraa asumisyksiköt. - Siun sote osoittaa vuokralaiset SAS-työryhmien kautta ja järjestää palvelut. Palvelun voi tuottaa myös yhdistys tai yritys. Siun sotessa on tarkoituksenmukaista pohtia alueellisten/seudullisten SAS-työryhmien perustamista. - Asukkaan vuokrausprosessi tulee tehdä samankaltaiseksi eri toimijoiden kanssa. Joensuun kaupungissa on tehty malliesitys vuokrausprosessista ja sitä pilotoidaan keskisuuressa (Liperi) ja pienessä (Valtimo) kunnassa kevään 2016 aikana. Malli tarkentuu pilotointien jälkeen. Kuntien tulee huomioida asumiseen liittyvä asiakkaan vuokrausprosessiin liittyvä resurssi omassa toiminnassaan. - Asumisneuvontaa osana palveluohjausta tulee jatkossa kehittää yhdessä Siun soten ja kuntien kanssa. Liitteet: Toimijoiden roolit. Liite 3. ARA-prosessi. Liite 4.

8 7. AVUSTUKSET / KUMPPANUUSSOPIMUKSET ja JÄSENYYDET - Kunnalla on päävastuu järjestöjen kanssa tehtävistä kumppanuus- ja avustussopimuksista, kolmannen sektorin avustukset, yhteistyösopimukset ja koordinointi on kunnassa. Kunnassa on nimetty yhdistysyhdyshenkilö. - Siun Sote vastaa maakunnallisista ja isoista järjestöjen kehittämishankkeista, joiden substanssi on sosiaali- ja terveyspalvelutuotantoa tukevassa toiminnassa. Näiden hankkeiden tulee tukea suurta osaa maakuntaa. - Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ry:n kannatusyhdistys (ISO), jäsenyys Siun sotelle, koska yhdistyksen perustehtävä on kehittää sosiaalialan osaamista ja alan asiantuntijapalvelujen saatavuutta. - Maitohygienialiitto, jäsenyys Siun soten ympäristöterveydenhuollolle, koska Pohjois-Karjala on maitomaakunta ja jäsenyyden mahdolliset hyödyt tulevat ympäristöterveydenhuollon yksikölle. - Suomen Sosiaali- ja terveys ry (SOSTE), yhteisöjäsenyys kunnalle/kaupungille. Yhdistyksen tavoitteena on rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, ja edistää ihmisten osallistumismahdollisuuksia. Kunta tai kaupunki voi olla Sosten yhteistyöjäsen (ei varsinainen jäsen) Pohjois-Karjalan kunnista Joensuu ja Ilomatsi ovat Sosten yhteistyöjäseniä.

9 8. PAIKALLISTEN NEUVOTTELUKUNTIEN ASEMA, TEHTÄVÄT JA ROOLI - Neuvottelukunnat ovat kuntakohtaisia toimielimiä. - Kunnissa on annettava neuvottelukuntaa koskevat määräykset hallintosäännössä. - Hallintosäännössä määritellään kuntakohtaisesti neuvottelukunnan nimi, jäsenten lukumäärä kunnan osalta ja keskeiset tehtävät, päätösvalta. Kokoonpanossa tulisi huomioida luottamushenkilöiden lisäksi toimialan paikallisten järjestöjen edustus. - Hallintosäännössä määrätään neuvottelukunnan valmistelusta/esittelijästä. - Neuvottelukunta voi mm. o antaa lausuntoja, o tekee mahdollisesti esityksiä kehittämisestä, o käsittelee toimintakatsaukset säännöllisesti, seuraa palvelujen toteutumista, o käsittelee paikallisia toimitilakysymyksiä, sähköisen hyvinvointikertomuksen tavoitteita, seurantaa ja indikaattoreita. o kutsuu harkintansa mukaan kokouksiin asiantuntijoita tai muita tarvittavia toimijoita. - Paikallisen neuvottelukunnan työ ei ole varsinaisesti omistajaohjausta. - Paikallisilla neuvottelukunnilla ei ole päätösvaltaa suhteessa sotepalveluihin. Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu paikallisen asiantuntemuksen tuominen Siun sotelle. Näitä ovat esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, lapset ja nuoret, asumispalvelut, työllisyysasiat, maahanmuutto, logistiikka, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, avustukset, paikallinen viestintä. - Neuvottelukuntaan osallistuvat myös Siun soten nimeämät ensisijaisesti paikalliset asiantuntijat, joilla on toimivaltaa. 9. SOTEN RAJAPINTAHENKILÖSTÖ - Kuntatasolla tulee tarkistaa rajapintahenkilöstö ja varmistaa oma toiminta määrittelemällä mahdolliset nykyiset sotehenkilöt, jotka jäävät kuntiin.

10 LIITTEET: Liite 1. Ehdotus maakunnallisiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärjiksi

11

12 Liite 2. Työllisyydenprosessikuvaus

13 Liite 3. Toimijoiden roolit Liite 4. ARA-prosessi