Elimistön tasapainotila homeostaasi

Transkriptio

1 Elinjärjestelmät

2 KUORMITUSFYSIOLOGIA

3 Elimistön tasapainotila homeostaasi Harjoitus / rasitus Lepoa/ ravintoa Katabolinen tila (katabolia) Anabolia

4 Mitä harjoittelu aiheuttaa (akuutti vaikutus) Harjoitus: Nopeusharjoitus Harjoitus: Hyökkää-puolusta-avaa (KIIRE) -harjoite Jne

5 Mitä harjoittelusta aiheutuu (pitkäaikainen vaikutus) Mukautumisilmiö Elimistössä tapahtuu rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia tarkoituksen mukaisesti niin, että se kykenee aikaisempaa paremmin vastaamaan fyysiseen kuormitukseen Mitä on yliharjoittelu?

6 Harjoittelun progressiivisuus Määrä / laatu Vuodet

7 1. Elinjärjestelmät Mitä elinjärjestelmiä tiedät? Miten elinjärjestelmät pitäisi ottaa huomioon harjoittelua suunniteltaessa?

8 ELINJÄRJESTELMÄT JA FYYSINEN KUNTO Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Sisäelimet Liikkuvuus

9 1. Elinjärjestelmät Elinjärjestelmien kypsyminen murrosikä

10 MONIPUOLISUUS PITKÄJÄNTEISYYDEN TAUSTALLA Monipuolisessa harjoitusohjelmassa on huomioitu eri elinjärjestelmien kuormittaminen. Elinjärjestelmät voidaan jakaa karkeasti neljään osaan: 1. hengitys- ja verenkiertoelimistö sekä aineenvaihdunta kuormitetaan aerobisella ja anaerobisella harjoittelulla (esim. erilaiset juoksulenkit ja intervallit) 2. Tuki- ja liikuntaelimistö = luusto, lihakset, jänteet kuormitetaan voima-, lihaskunto-, kimmoisuus- ja liikkuvuusharjoittelulla 3. Hermojärjestelmä Kehonhallinta-, tasapaino-, taito-, tekniikka-, ketteryys- ja nopeusharjoittelu 4. Sukuelimet

11 Liike- eli kineettinen ketju

12 Pohdintatehtävä Liikesuorituksen aikaansaaminen ja ylläpito

13 Pohdinta tehtävä Mieti yksin ne elimistön osat (järjestelmät), jotka tarvitaan yksittäisen liikkeen (=asyklinen) aikaansaamiseen: Ota itsellesi pari, jota et tunne ja esittele näkemyksesi hänelle.

14 Pohdinta tehtävä Pohtikaa parin kanssa ne tukijärjestelmät, joiden avulla liikettä/ suoritusta voidaan jatkaa pitkään (=syklinen liikesuoritus): Muodostakaa jonkin toisen parin kanssa pienryhmä ja esitelkää näkemyksenne heille.

15 Liike- eli kineettinen ketju Sekä huoltojärjestelmät

16 Liike- eli kineettinen ketju Urheilusuorituksen oleellisen osan muodostavat liikkeet, jotka syntyvät tahdonalaisen lihastoiminnan tuloksena Ihmisen liikuntakoneiston muodostavat luut ja lihakset sekä niitä liittävät, sidekudokset, kuten jänteet ja rustot Tälle koneistolle hankkivat ravintoaineita ja happea ruuansulatus-, hengitys- ja verenkiertoelimistöt

17 Liike- eli kineettinen ketju Lihakset kykenevät muuttamaan ravintoaineiden sisältämän kemiallisen energian lihassupistuksen välityksellä liikkeiksi ja liikkumiseksi Koko tämän järjestelmän toimintaa ohjaa ja säätelee hermosto ja sisäeritysrauhaset Elimistöllä on myös menetelmänsä poistaa haitallisia aineenvaihdunnan jäteaineita

18 Liike- eli kineettinen ketju Liikesuoritukset voidaan jakaa Asyklisiin = kertasuoritus Syklisiin = jatkuva liike Koordinoidussa asyklisessa liikkeessä on määrätty 1. Suunta ja liikelaajuus = liikerata 2. Voiman käyttö 3. Ajoitus Syklisissä liikkeissä edellisten lisäksi kineettiseen ketjuun kuuluvat huolto- ja säätelyjärjestelmät eli kestävyyden perustana olevat elimistön osat tulevat merkityksellisimmiksi

19 Liike- eli kineettinen ketju Kineettinen ketju on eräs anatomis-fysiologinen mallirakennelma, joka selittää urheilusuorituksessa elimistön kokonaistoiminnan ja sen osien vaikutuksen oikeassa suhteessa Kineettisen ketjun heikoin lenkki määrää suorituksen tason (yleisesti ottaen)

20 Liike- eli kineettinen ketju Heikoin lenkki voi olla: Rakenteellinen osa Luut, lihakset, jänteet, nivelet Aineenvaihdunnalliset Esim. energia-aineenvaihdunnan puutteet Taidolliset edellytykset Hermolihasjärjestelmän puutteet Psyykkiset edellytykset Tahtotekijät

21 Liike- eli kineettinen ketju Liikkeen aikaansaaminen Hermosto Energia Lihassolu Kestävyys Voima Nopeus Perusominaisuudet Taito

22 Hermoston kehitys Syntymähetkellä lähes kaikki hermosolut jo olemassa Kasvun jälkeinen kehitys pääasiassa olemassa olevien hermoverkkojen ja niiden tukirakenteiden kasvua Hermosto lähes täydellisesti valmis 6-8 v (80-90%)

23 Hermosto harjoittelulla vahvistetaan hermosolujen välisiä yhteyksiä, lisätään hermoston aineenvaihduntaa ja tehostetaan hermoliitosten toimintaa. Kehitystä eniten taito-, nopeus- ja voimaharjoittelulla Erityisesti kovatehoiset lyhyet suoritukset ja paljon keskittymistä vaativat suoritukset väsyttävät hermostoa Palautuminen muutamista minuuteista useisiin tunteihin riippuen harjoittelun muodosta. Yli 1,5 tuntia kestävä kestävyyssuoritus väsyttää myös hermostoa. Palautuminen voi kestää useita vuorokausia.

24 Hermosto NUORILLA HERMOSTON KEHITTÄMINEN TÄRKEÄÄ!! Taito Taitavuus (Tasapaino, ketteryys, motoriset taidot) Nopeus Räjähtävyys Suuret toistomäärät JOKAISESSA HARJOITUKSESSA!

25 Lihaksiston kehitys Lihassolujen määrä ei juurikaan lisäänny syntymän jälkeen Olemassa olevien lihassolujen kokoa ja hermotusta voidaan parantaa Hermotuksen parantaminen tehokkainta ennen kasvupyrähdystä. Vaatii paljon toistoja Lihaksiston kasvuhuippu n. 3-6kk pituuspyrähdyksen jälkeen hormonaalisen kypsymisen myötä Tehokas aika lihasvoiman kehittämiselle Otollinen aika voiman lisäämiselle n. 1-3 vuotta kasvupyrähdyksen loppumisen jälkeen 2 5

26 Lihasvoima, ikä ja sukupuoli

27 Tukielimistön kehitys Luuston kehitys kuormitus vahvistaa luustoa tehokkainta ennen murrosikää luuston kehityksessä pyrähdys murrosikävaiheessa huomioi tämä vamma-alttiudessa huomioi tämä motoriikan häiriöissä Jänteiden ja nivelsiteiden kehitys harjoittelu vaikuttaa jänteiden lujuuteen ja aistimusjärjestelmään monipuolinen ja määräpainotteinen harjoittelu vahvistaa ja kehittää

28 Hormonaalinen kehitys Kasvuhormonin eritys lisääntyy murrosiässä levolla ja ravinnolla suuri merkitys Testosteronin eritys lapsesta murrosikään murto-osa aikuisen erityksestä murrosiässä voimakas lisäys murrosiän jälkeen lihaksen koon ja voiman kasvu tehostuu eritys sykäyksittäistä ja riippuu rasituksen / levon suhteesta sekä ravinnosta

29 Kasvuhormonin eritys

30 Hengitys- ja verenkiertoelimistön kehitys Sydämen toimintakyky liikunta vaikuttaa positiivisesti jo nuorena Hiussuoniston määrä aerobisella liikunnalla positiivinen vaikutus jo lapsuudessa Verisuonten toimintakyky eritehoinen kuormitus parantaa Hapenottokyky hyvin vähän perinnöllistä - enemmän lapsuuden liikunnan tulos!! Aerobinen liikunta luo pohjan kaikelle muulle harjoittelulle!!! Aerobista liikuntaa tulee olla ohjelmassa joka päivä!! vähintään kcal aerobinen energiankulutus joka päivä on peruskunnon kehittymiselle välttämätöntä

31 Sisäelinten kehitys Kehittyy syntymän jälkeen voimakkaasti Ennen murrosikää tasannevaihe Murrosiässä lopullinen kehitystaso mm. munuaisten ja maksan kyky poistaa kuonaja vierasaineita Kova maitohappotreeni murrosiän jälkeen

32 Liikuntaympyrä esimerkki Joukkuelaji (koripallo) 1. Hengitys- ja verenkiertoa sekä aineenvaihduntaa n. 30 % - n. 4,5 h 2. Tuki- ja liikuntaelimiä ( luusto ja lihakset ) n. 15 % - n. 2,5 h 3. Hermojärjestelmää (tasap., ketteryys ja nopeus ) n. 35 % - n. 5 h 4. Lajiharjoittelu n. 20 % - n. 3 h 7 - h 9 - h 13 - h 15 - h v 9 12 v v v