Nuoren kasvu ja kehitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuoren kasvu ja kehitys"

Transkriptio

1 Nuoren kasvu ja kehitys

2 SISÄLTÖÄ Fyysinen kasvu ja kehitys Herkkyyskaudet Kasvuun liittyvät vammariskit DEMO: Liikkumisen arviointia + polven ja selän hallinnan harjoitteita

3 Fyysinen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu Tarkoittaa kehon rakenteiden koon ja mittasuhteiden kasvua (pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien koon kasvu) Biologinen kypsyminen Kypsymisellä tarkoitetaan yleensä sukupuoliominaisuuksien ja hormonaalisten toimintojen kypsymistä aikuisen ihmisen tasolle Biologinen ikä määritellään usein juuri kypsymisasteen perusteella Fysiologinen kehittyminen Kehityksellä tarkoitetaan solujen, elinten ja elinjärjestelmien erilaistumista ja toiminnallista kehitystä

4 Mittasuhteet muuttuvat vammariski kasvaa Painopisteen sijainti Päästä jalkoihin sukupuolierojen korostuminen murrosiän jälkeen

5 Elinjärjestelmien luonnollinen kasvu ja kypsyminen KYPSYMINEN % Murrosikä 100% 50% Hermosto Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Sukuelimet IKÄ ( VUOSIA ) Mukaeltu; Scammon 1930

6 Hermoston kehitys Syntymähetkellä lähes kaikki hermosolut jo olemassa 6 8-vuotiaana hermosto valmis prosenttisesti Murrosiän jälkeen kehitys hidasta Hermoston harjoitettavuus vahvasti perinnöllistä, mutta elinympäristön antamat ärsykkeet tärkeämpi tekijä Ennen murrosikää hermoston kehittäminen tärkeää kaikissa lajeissa Joka päivä ohjelmassa: taidon osa-alueet tasapaino / ketteryys nopeus ja reaktiivisuus TOISTOMÄÄRÄT!!

7 Tukielimistön kasvu ja kehitys (Lihakset) Lihassolujen määrä ei juurikaan lisäänny syntymän jälkeen alle 45% aikuisiän lihassolusuhteesta on perittyä - ympäristöllä ja aktiivisuudella suuri merkitys varhaislapsuuden liikunta voi ohjata lihassolujen toiminnallisuutta aerobiseen ja hitaaseen tai anaerobiseen ja nopeaan suuntaan Lihassolujen kokoa voidaan kasvattaa Kasvu merkittävää vasta murrosiän jälkeen Hermotusta voidaan parantaa Tehokkainta ennen kasvupyrähdystä Vaatii paljon toistoja Esimerkkejä kuormittavista / kehittävistä harjoituksista Kestovoimaharjoitukset vs. liiketiheys!!! Perusvoimaharjoitukset Elastisuusharjoitukset Liikkuvuusharjoitukset

8 Lasten ja nuorten voimaharjoittelu Voimaharjoittelusta hyötyä jo lapsuudessa, mutta voima kehittyy ennen hormonaalista kypsymistä pääasiassa hermotuksen tehostumisella lihassolun kasvu on tehokkainta vasta kasvupyrähdyksen loputtua (0,5 2 v kasvupyrähdyshuipun jälkeen) Keskivartalon sekä monipuolisen (sekä aerobisen että anaerobisen) lihaskunnon ja lihaskoordinaation kehittäminen tärkeintä ennen kasvuspurtin alkua Esim. kuntopiirit, kuntopallonheitot, keppijumpat (= voimatekniikat!)

9 Tukielimistön kasvu ja kehitys (Luusto) Luiden pituuskasvu vahvasti perinnöllistä Kuormitus lisää luun tiheyttä ja sietokykyä Luun tiheyden lisääntyminen tehokasta jo ennen murrosikää Luuston kasvaa ja kehittyy murrosiässä Mittasuhteet muuttuvat Esim. tyttöjen lantion ja poikien hartioiden leveys lisääntyy Motoriikan ja tekniikan muutokset Vamma-alttius!

10 Tukielimistön kasvu ja kehitys (Jänteet, nivelsiteet, rasvakudos) Jänteet ja nivelsiteet Harjoittelu vaikuttaa jänteiden lujuuteen ja aistimusjärjestelmään Rasvakudos Vähäinen kuormitus lisää rasvakudoksen määrää (erityisesti rasvasolujen kokoa) Tytöillä rasvan kertyminen alkaa jo varhaisessa murrosiässä - määräkuormitusta aikaisemmin kuin pojilla? Esimerkkejä kuormittavista / kehittävistä harjoituksista Hyppelyt ja kuntopallonheitot Tasapainoharjoitteet, pelit ja leikit Liikkuvuusharjoitteet

11 Hormonaalinen kehitys Kasvuhormonin eritys Lisääntyy murrosiässä Levolla ja ravinnolla suuri merkitys Testosteronin eritys Lapsesta murrosikään murto-osa aikuisen erityksestä Murrosiässä voimakas lisäys Murrosiän jälkeen lihaksen koon ja voiman kasvu tehostuu Hormonien eritys on sykäyksittäistä ja riippuu rasituksen ja levon oikeasta suhteesta, riittävästä unesta sekä ravinnosta

12 Hengitys- ja verenkiertoelimistön kehitys Sydämen koko lisääntyy hitaasti, mutta toimintakyky kehittyy eri tehoisen liikunnan vaikutuksesta jo lapsuudessa Hiussuoniston ja punasolujen määrään voidaan vaikuttaa jo lapsuudessa, vaikka tehokkainta lisäys on murrosiässä Keuhkojen koon kasvu tapahtuu muun kasvun mukana, mutta toiminta tehostuu harjoittelun vaikutuksesta Aerobinen liikunta luo pohjan kaikelle muulle harjoittelulle!! Aerobista liikuntaa tulee olla ohjelmassa joka päivä vähintään puoli tuntia!

13 Sisäelinten kehitys Suuri osa sisäelimistö kehittyy syntymän jälkeen voimakkaasti Ennen murrosikää tasannevaihe Murrosiässä lopullinen kehitystaso mm. munuaisten ja maksan kyky poistaa kuona- ja vierasaineita Maitohappojen tietoinen kasauttaminen vasta murrosiän jälkeen, mutta: lapsi palautuu aikuista nopeammin < 10 sekunnin mittaisista suorituksista ja palautusajat voivat olla aikuisia lyhyemmät sekä toistomäärät suuremmat anaerobinen lyhytkestoinen suorituskyky varsin voimakkaasti periytyvää

14 Herkkyyskaudet Lasten ja nuorten valmentamisessa on tärkeää huomioida biologisen kypsymisen asettamat eri ominaisuuksien herkkyyskaudet Vaiheita, jolloin kukin ominaisuus kehittyy ja vakiintuu kaikkein helpoiten Perustuvat kehon eri kudosten kypsymisaikatauluun Laadukkaan harjoittelun suunnittelussa herkkyyskaudet otetaan huomioon yhdessä urheilijan kypsyystason ja harjoittelutaustan kanssa.

15 Fyysisten ominaisuuksien herkkyyskaudet ja painopistealueet eri ikävaiheissa PERUSKESTÄVYYS NOTKEUS / LIIKKUVUUS TAITO / TEKNIIKKA NOPEUS liiketiheys askelpituus NOPEUSKESTÄVYYS NOPEUS- JA MAKSIMIVOIMA Ikä (v) SLU 2002

16 Taidon herkkyyskausi Taito jaetaan perinteisesti yleistaitavuuteen ja lajitaitavuuteen. Yleistaitavuudella tarkoitetaan kykyä hallita ja oppia erilaisten suoritusten ja urheilulajien taidollisia vaatimuksia sekä hallita kehoa tasapainoa ja suunnanmuutosta vaativissa tilanteissa motoriset perustaidot Lajitaitavuudella tarkoitetaan tietyn lajin tekniikan tarkoituksen mukaista hyväksikäyttöä tilanteen vaatimusten mukaan, muuttuvissa olosuhteissa sekä tekniikan korjauskykyä ja uuden tekniikan oppimiskykyä.

17 Yleistaidot - lajitaidot Ikä vuosina

18 Nopeuden herkkyyskausi Nopeus on hyvin vahvasti peritty ominaisuus. Harjoittelu aloitettava riittävän nuorena herkkyyskaudet huomioiden. Nopeuteen vaikuttaa erityisesti hermotus, taito ja voimataso. Ennen murrosikää painotus on erilaisissa monipuolisissa liiketiheyttä, reaktiokykyä, rytmitajua ja taitoa kehittävissä nopeusharjoituksissa, joita on hyvä sisällyttää harjoitteluun päivittäin. Murrosiän jälkeen näiden ominaisuuksien harjoittaminen on huomattavasti vaikeampaa. Voimaharjoittelun lisääntyminen murrosiässä ja sen jälkeen on sopiva jatkumo nopeuden kehittämiselle.

19 Voiman herkkyyskaudet Lihasvoima on pääosin riippuvainen a) lihassolujen hermotuskyvystä b) lihassolujen poikkipinta-alasta Ennen murrosikää voimaharjoittelun tulisi sisältää lihaskoordinaatioharjoitteita voimatekniikoiden opettelua nopeusvoimaa esimerkiksi hyppelyiden ja kuntopallonheittojen muodossa kehittävät monipuolista lihashermotusta, jonka avulla lihasmassan kehittäminen murrosiän jälkeen on helpompaa

20 Lasten ja nuorten voimaharjoittelusta Ennen murrosikää voimaharjoittelussa kannattaa panostaa lihaskuntoon ja erityisesti lihasten aerobiseen jaksamiseen. Painotus lantion ja sitä ympäröivän lihaksiston kehittämiseen, koska keskivartalon hallinta on ehdoton edellytys lisäpainoilla tehtävälle voimaharjoittelulle! Oman kehon painolla tai kevyillä vastuksilla tehty voimaharjoittelu, joissa ei kasaudu merkittäviä määriä maitohappoa Parantaa lihaksen palautumiskykyä Ehkäisee urheiluvammoilta Luo pohjan myöhemmälle voimaharjoittelulle

21 Kestävyyden ja nopeuskestävyyden herkkyyskaudet Lapsen elimistö on jo varhain sopeutumiskykyinen aerobiseen kuormitukseen. Lapsuus- ja nuoruusiän kestävyysharjoittelulla luodaan yleistä pohjaa myöhemmälle harjoittelulle. Aerobista harjoittelua tulisi olla jossain muodossa mukana päivittäin vähintään min.

22 Kestävyyden ja nopeuskestävyyden herkkyyskausi Lapsen maitohapollinen toimintakyky ja happamuuden sieto- sekä maitohapon poistokyky ovat vaillinaisesti kehittyneitä. Kestävyysharjoittelussa ei tulisi ennen murrosikää painottaa maitohapollisia harjoituksia, vaan nopeuskestävyysharjoittelun tulisi olla pääosin maitohapotonta (alle 10 sekunnin intensiiviset työjaksot ja sekunnin palautukset). Maitohapollisia työjaksoja tulee esimerkiksi pelien muodossa, mutta niiden yhteydessä syntyneitä maitohappoja ei tarvitse pelätä. Tietoinen hapottaminen liian varhaisessa kehitysvaiheessa voi sen sijaan olla haitallista muiden ominaisuuksien kehittymiselle.

23 Liikkuvuuden herkkyyskausi Liikkuvuudella on myönteinen vaikutus voimantuottoon, kestävyyteen, nopeuteen sekä suorituksen taloudellisuuteen. Liikkuvuusharjoittelu tulee aloittaa jo varhaisessa vaiheessa. Liikkuvuuden herkkyyskausi on jo ennen 12 v. Haasteet murrosiässä nopean kasvun aikaan!

24 Yhteenveto Ennen kasvupyrähdystä Perusliikuntataidot!!, lihaskunto ja -koordinaatio, liikkuvuus, nopeus, tekniikka Ei kovaa maitohapollista tai raskailla lisäpainoilla tapahtuvaa harjoittelua Kasvupyrähdyksen aikaan Rasitusvammariski kasvaa (kehon mittasuhteiden muutos) Lihasten venyvyys, lihastasapaino ja kontrolli Suoritustekniikan säilyttäminen Kasvupyrähdyksen jälkeen Aikuismainen kilpailutuloksiin tähtäävä harjoittelu Lihasmassan hankinta Kovat maitohappotreenit Kovat iskutustreenit

25 Biologinen ikä vs. kalenteri-ikä Yksilölliset ja sukupuolten väliset erot kasvussa ja kehityksessä ovat hyvin suuria Biologinen ikä Biologisista kehitysmittareista arvioitu ikä luustoikä hormonit sukupuoliominaisuuksiin perustuva kypsyys Kasvuspurtin huippuvaihe arviointi vaatii usein asiaan perehtyneen lääkärin tai terveydenhoitajan asiantuntemusta Kasvupyrähdyksen alku- ja loppuvaiheiden erot voivat olla useita vuosia, jopa 2-4 vuotta! Samanikäisten nuorten urheilijoiden tulosten vertailu ei ole järkevää

26 Biologinen ikä vs. kalenteri-ikä Kehitystaso voi valehdella tai peittää lahjakkuuden Vaihe-erot kasvussa ja kehityksessä asettavat urheilijat väliaikaisesti eriarvoiseen asemaan haaste valmentajalle Valmentajalle on haastavaa kyetä suhteuttamaan eri kehitysvaiheissa olevat lapset ja nuoret toisiinsa. Kasvunsa kiihkeimmässä vaiheessa olevat urheilijat ovat usein kankeita ja kömpelöitä verrattuna niihin, joilla kasvupyrähdys ei ole vielä alkanut tai se on jo vuoden tai kaksi takana. Tytöillä nopean kehityksen tuomat edut tasaantuvat vuotiaana, pojilla vasta vuotiaana. Vasta tällöin ollaan samalla viivalla

27 Tytön murrosikä Puberteetin ensimerkit ovat rintojen kehittyminen Normaalisti 8 13 v. iässä Heti perään alkaa kasvupyrähdys Kuukautiset alkavat viimeisenä 10,5 14,5 v ikäisenä Kuukautisten alkaessa, tytön kasvuhuippu on jo takana!

28 Pojan murrosikä Alkaa keskimäärin 11,5-vuotiaana (10,5 13,5) Kestää noin 3 vuotta (2 5 v) Murrosiän ensimerkit (kivesten kasvu) alkavat 1,5 v ennen kasvun kiihtymistä Kasvu suurimmillaan 2 3 v ensimerkeistä Kasvu loppuu n. 6 v murrosiän alusta Pojilla kasvupyrähdys on häpykarvoituksen puuttuessa vielä edessä!

29 Kasvuun liittyvät vammariskit Jänteet kovilla kasvuiässä Lihaksen voima välittyy luuhun jänteen avulla. Kasvuiässä jänteiden kiinnityskohdat ovat heikko lenkki. Jalkaterä on herkimmillään rasitukselle ennen murrosikää ja siksi jalkaterän ja kantapään oireet ovat yleisimpiä alle 12-vuotiailla. Polven seutu oireilee todennäköisimmin vuotiaana. Selän alueen lopullinen lujittuminen tapahtuu vasta noin kaksi vuotta pituuskasvun päättymisen jälkeen Kasvun lopulla lantion alue on vamma-altein rasitusvammoille.

30 Jänteen ja luun liitoskohta Epifyysi: rusto puristusta sietävää Apofyysi: rusto vetorasitusta sietävää Epifyysi Apofyysi

31 Jänteen ja luun liitoskohta Sijainti Apofyysivaihe Luutuminen Sääriluun kyhmy 8-12(t) (p)17 Kantaluu 8-10 (t) (p) Jalkapöydän luun tyvi 10 (t) (p) 14

32 Jänteen ja luun liitoskohta Sijainti Apofyysivaihe Luutuminen Suoliluun harjun - yläkärki alakärki (-17) Istuinkyhmy

33 Jänteen ja luun liitoskohta Apofyysin tulehdustilan ilmaantumisikä ja sen aiheuttama todennäköinen liikuntarajoituksen kesto: Kohta ikä liik.raj - Sääriluun kyhmy (Osgood-Schaltterin tauti) kk-2½v - Kantaluu kk (Severin tauti) -5. jalkapöydän luun tyvi kk (Iselinin tauti) - Istuinkyhmy 12-17?

34 Jänteen ja luun liitoskohta Avulsiomurtumien esiintyvyyshuiput ja altistavat lajit Kohde Es.huippu Altistus - Istuinkyhmy pikaj, pituus, jalkapallot, spagaati - Suoliluun harjut 14 yleisurheilu, jalkapallot - Sääriluun kyhmy jalkapallo, yl.urh (hypyt) - Nilkka ja jalkaterä 8-12 ponnistustilanteet, slalomkenkä

35 Suorituksissa huomioitavaa Polven linjaukset (suoliluun etukärki polvi 2.varvas) Linjauksen säilyttäminen ehkäisee polvivammoja ( pussaavat polvet = lumpio ja ristisiteet tulilinjalla) tehostaa ponnistamista Alaselän hallinta (neutraalialue) Tarkoituksena säilyttää selkä asennossa, jossa kuormitus kohdistuu puristavana ja selän tukilihakset ovat toiminnassa.

36 POLVEN JA SELÄN HALLINTA Pussaavat polvet - vinot linjaukset - lumpion liuku häiriytyy - paino jalan sisäreunalle - lonkkien sisäkierto Pyöreä alaselkä - Painopisteen ympäristö ilman lihastukea - Voimat suuntautuvat ohi painopisteen - Selän kuormituskestävyys heikkenee

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU

Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU Luennon sisältö Kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen Monipuolinen harjoittelu eri ikäryhmissä Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu Pituuden, painon ja kehon osien

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus

Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus Harri M. Hakkarainen LK, LitM, valmentaja Huolestuttaa: Lääkärinä TULES-vaivoja nuorilla elintapasairauksia jo lapsilla tietämättömyys liikunnasta, ravitsemuksesta

Lisätiedot

Lasten kokonaisvaltainen liikunta. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Lasten kokonaisvaltainen liikunta. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Lasten kokonaisvaltainen liikunta Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn ja jäähdyttelyn

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin

Lisätiedot

Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus

Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus Harri M. Hakkarainen LK, LitM, valmentaja Huolestuttaa: Lääkärinä TULES-vaivoja nuorilla elintapasairauksia jo lapsilla tietämättömyys liikunnasta, ravitsemuksesta

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ!

URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ! URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ! Mika Salminen 30.1.2011 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN OPPIMINEN, OPETTAMINEN LIIKUNTAKÄRPÄNEN ISKEE!! Herkkyyskausivalmennuksen lisäksi juniorivalmennuksen yksi tärkeimmistä

Lisätiedot

Herkkyyskaudet, harjoittelun pitkäjänteisyys ja monipuolisuus Harri M Hakkarainen

Herkkyyskaudet, harjoittelun pitkäjänteisyys ja monipuolisuus Harri M Hakkarainen Herkkyyskaudet, harjoittelun pitkäjänteisyys ja monipuolisuus Harri M Hakkarainen Kuten edellisessä tähän juttusarjaan liittyvässä artikkelissa tuli esille, ihmisen fyysinen kehitys noudattaa tiettyä loogista

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET

MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET Mitä tarkoi*aa oikeanlainen voima ja nopeus pöytätenniksessä Fysiikkaharjoi*elun ydinkohdat Pelaajan fyysiset ominaisuudet Voiman eri osa- alueet Voimaharjoi*elu

Lisätiedot

YHDEN HARJOITUSKERRAN FYSIOLOGIA LTV 2 4.12.2013 1

YHDEN HARJOITUSKERRAN FYSIOLOGIA LTV 2 4.12.2013 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN FYSIOLOGIA LTV 2 4.12.2013 1 FYSIOLOGIAN PERUSTEITA YLEISTÄ ELIMISTÖN KASVUSTA JA KYPSYMISESTÄ Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien

Lisätiedot

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet Herkkyyskaudet Harjoittelun suunnittelun pohjana herkkyyskausiajattelu Mitä kannattaa harjoitella minkäkin

Lisätiedot

Nuoren kasvu ja kehitys. Tanja Komulainen LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema

Nuoren kasvu ja kehitys. Tanja Komulainen LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema Nuoren kasvu ja kehitys Tanja Komulainen LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema Biologisen kehityksen vaiheet ja niiden vaikutus liikuntataitoihin Kehitysbiologiset

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

SPL Taitavuus / Leikkimaailma

SPL Taitavuus / Leikkimaailma Lasten ja nuorten fyysinen harjoittelu NOPEA, TAITAVA, KETTERÄ SPL Taitavuus / Leikkimaailma SPL/ Aika ja paikka Fyysinen Taitava, ketterä, nopea Jalkapallo on monipuolinen laji, jolla voidaan kehittää

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU C1 - B KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO KILPAJOUKKUEET HARRASTEJOUKKUEET VALMENNUS/TAVOITTEET KOULUTETTU VALMENNUS VAT/JVK/NVK KILPAILULLINEN

Lisätiedot

TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015. Biologisen iän huomioiminen harjoittelussa

TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015. Biologisen iän huomioiminen harjoittelussa TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015 Biologisen iän huomioiminen harjoittelussa Timo Hänninen liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema UKK-instituutti NUOREN URHEILIJAN

Lisätiedot

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

Liiketaitoharjoittelu. Jussi Räikkä , Salo

Liiketaitoharjoittelu. Jussi Räikkä , Salo Liiketaitoharjoittelu koripallossa Jussi Räikkä 14.12.2011, Salo Valmennuksen kehä Osaan ratkaista pelitilanteita 1-2 peli-kaverin kanssa Minulla on keinot, miten voitan 1vs.1 tilanteita Peli- ja ajattelutaidot

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

URHEILEVIEN LASTEN JA NUORTEN FYYSIS-MOTORINEN HARJOITTELU

URHEILEVIEN LASTEN JA NUORTEN FYYSIS-MOTORINEN HARJOITTELU Selvitysraportti URHEILEVIEN LASTEN JA NUORTEN FYYSIS-MOTORINEN HARJOITTELU Tuloksia harjoittelun määrästä ja laadusta Arvioita ja ehdotuksia harjoittelun kehittämiseksi SISÄLTÖ 3 1. JOHDANTO... 5 2 FYYSINEN

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste

Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste Miten tulla nopeaksi pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Urheilijan ikävaiheeseen sopivaa harjoittelua nopeuden

Lisätiedot

Kehitysiän vaikutus harjoitteluun. Nilkan ja polven vammat: säärikyhmy(osgood Schlatterin tauti) polvilumpion alakärki

Kehitysiän vaikutus harjoitteluun. Nilkan ja polven vammat: säärikyhmy(osgood Schlatterin tauti) polvilumpion alakärki Harri Hakkaraisen luento Nuoren jääkiekkoilijan rasitusvammoista Lisäksi tekstiaineistoa on muistakin asiaan liittyvistä valmennustietouden lähteistä Tekstin on koostanut Jouni Lipponen. Perusteet Uusimaalaisilla

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

Sisällys. 1. Johdanto... 11

Sisällys. 1. Johdanto... 11 Sisällys 1. Johdanto... 11 Lapsi- ja nuorisourheilu Suomessa... 13 2. Lasten ja nuorten urheilu yhteiskunnassa... 15 2.1. Keskeiset käsitteet ja urheilun merkitykset... 15 2.2. Urheilun kehitys aikuisista

Lisätiedot

Sisällys. 1. Lasten ja nuorten valmennuksen suomalaiset mallit... 19 JOHDANTO... 15

Sisällys. 1. Lasten ja nuorten valmennuksen suomalaiset mallit... 19 JOHDANTO... 15 Sisällys JOHDANTO.... 15 1. Lasten ja nuorten valmennuksen suomalaiset mallit.... 19 1.1. Suomalainen valmennusosaamisen malli Kirsi Hämäläinen.... 21 1.1.1. Toimintaympäristö... 22 1.1.2. Mihin valmentaja

Lisätiedot

Nuorten valmennuksen erityispiirteitä. 16.4.2011 Jaana Ronkainen

Nuorten valmennuksen erityispiirteitä. 16.4.2011 Jaana Ronkainen Nuorten valmennuksen erityispiirteitä 16.4.2011 Jaana Ronkainen Tähdätään aikuisurheilijaksi Judo on laji, jossa aikuisten arvokisoissa pääsääntöisesti pärjätään vasta kun on kypsytty fyysisesti aikuisiksi

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

Ahkeran yhteisleiripäivä 24.3.2013. Tervetuloa

Ahkeran yhteisleiripäivä 24.3.2013. Tervetuloa Ahkeran yhteisleiripäivä 24.3.2013 Tervetuloa Sisältö Paikka klo 9:30-10:15 Valmentajien palaveri Urheiluhallin Auditorio klo 10:15-11:00 Kaikki paikalle - päivänavaus Urheiluhallin Auditorio klo 11:00-11:45

Lisätiedot

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus

Lisätiedot

Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela. Terveyttä tukeva harjoittelu

Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela. Terveyttä tukeva harjoittelu Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela Terveyttä tukeva harjoittelu Sisällys 1 Harjoittelun suunnittelu... 1 2 Nuoren kasvupyrähdyksen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Tietää mitä tarkoitetaan urheilullisella/ liikunnallisella elämäntavalla Valmentajan toiminnan vaikutus drop-out - ilmiöön Tuntee tunne- ja vuorovaikutustaitojen perusteita

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU D1 - C2

PELAAJAPOLKU D1 - C2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO 2. LAPSEN JA NUOREN ELIMISTÖN KASVU JA KEHITYS; Antti Mero Kasvun yleispiirteet - kehonosien kasvu - pituus ja painokasvu Hermoston kehittyminen Lihaksiston kehittyminen

Lisätiedot

Future Olympic Lions

Future Olympic Lions Future Olympic Lions Luistelun tehostaminen Tuomo Kärki Laji- ja pelitaidot Lajitaidot = Lajikohtainen taitavuus sisältää lajin tekniikan tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen eri tilanteiden mukaan, tekniikassa

Lisätiedot

Koripalloilijan nopeusharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

Koripalloilijan nopeusharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet Koripalloilijan nopeusharjoittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Parikeskustelu Mitä koripalloilijan nopeusharjoittelu on sinulle käytännössä? 368 - Työkalu nopeusharjoitteluun Toiminnallisen nopeusharjoittelun

Lisätiedot

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Fyysinen harjoittelu

Fyysinen harjoittelu Fyysinen harjoittelu 2 KOULUTUKSET VOK-1 -KOULUTUSTEN LÄPIVIRTAUSTEEMAT MONIPUOLISUUS LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA ILMAPIIRI JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT TURVALLISUUS Koulutuksen sisältö Harjoitusmäärien ja elinjärjestelmien

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät

Lisätiedot

LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA

LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA VALMENNETTAVIA VUOSIEN VARRELTA Juoksu: Erika Tapio (-76) 800m 2.06 Jouni Haatainen (-76) 800m 1.47 400m 47,80 3000m 8.45 Kalle Keskipoikela

Lisätiedot

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,

Lisätiedot

Hakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä

Hakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä Hakeminen n sporttikursseille Yleistä n perustehtävänä on toimia yleislukiona. Syksyllä 2003 aloitettiin "liikuntapainotteinen" opinpolku ja se tarkoittaa, että kevään yhteisvalinnan yhteydessä valitaan

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Lasten rasitusvammojen erityispiirteistä

Lasten rasitusvammojen erityispiirteistä Urheilulääketiede 2017 Lasten rasitusvammojen erityispiirteistä Nina Johtimo lastenkirurgian erikoislääkäri Lapsi ei ole aikuinen pienoiskoossa Ikä ja kehitysvaihe vaikuttavat vammaalttiuteen sekä kuntoutukseen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten voimaharjoittelu: isoja rautoja, räjähtävyyttä vai ihan jotain muuta eli muutama myytti lasten ja nuorten voimaharjoittelusta

Lasten ja nuorten voimaharjoittelu: isoja rautoja, räjähtävyyttä vai ihan jotain muuta eli muutama myytti lasten ja nuorten voimaharjoittelusta Lasten ja nuorten voimaharjoittelu: isoja rautoja, räjähtävyyttä vai ihan jotain muuta eli muutama myytti lasten ja nuorten voimaharjoittelusta Jussi Mikkola Urheilufysiologian asiantuntija Kilpa- ja huippu-urheiluntutkimuskeskus

Lisätiedot

Taito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot

Taito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot Taito Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot Yleistaidot ovat perusta lajitaitojen oppimiselle. Yleistaitojen monipuolinen harjoittelu takaa lajitaitojen nopeamman ja paremman oppimisen. Ensin pitää opettaa

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,

Lisätiedot

Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat?

Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat? Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat? Harri Hakkarainen LL, LitM, Valmentaja Esityksen sisältöä Fyysisten perusvalmiuksien muutoksesta meillä ja maailmalla Henkilökohtaisia valmentajakokemuksia

Lisätiedot

SYKSYN HARJOITUSAJAT

SYKSYN HARJOITUSAJAT SYKSYN HARJOITUSAJAT 28.8. - 17.12.2017 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 17:30-18:30 JUNIORIT

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Voimaharjoittelu. Muista harjoittelussa:

Voimaharjoittelu. Muista harjoittelussa: Voimaharjoittelu Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen voimaharjoittelu luo perustan myöhemmälle lisäpainojen kanssa tehtävälle voimaharjoittelulle. Voimaharjoitteita voidaan myös sulavasti sekoittaa lajiharjoittelun

Lisätiedot

Yleisurheilijan ura. Suomen Urheiluliitto ry. Lajikarnevaalit 2007. Radiokatu 20 00240 Helsinki

Yleisurheilijan ura. Suomen Urheiluliitto ry. Lajikarnevaalit 2007. Radiokatu 20 00240 Helsinki Yleisurheilijan ura Lajikarnevaalit 2007 Suomen Urheiluliitto ry Marko Ahtiainen Seura- ja nuorisovalmennuspäällikkö Radiokatu 20 00240 Helsinki marko.ahtiainen@sul.fi Tapio Rajala Koulutuspäällikkö tapio.rajala@sul.fi

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 FYYSINEN HARJOITTELU & TUKITOIMET Seuraavassa on kuvattu (henkilökohtaisella tasolla) missä järjestyksessä fyysisiä harjoitteita voi

Lisätiedot

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KEHITTÄMISKOHTEET JA LUISTELUN VAATIMUKSET 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 2 KEHITTÄMISKOHTEET Liikkuvuus Lonkan liikkuvuus

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 HARJOITUSRYHMÄT KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA => 8+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

Harjoittelun painopistealueet

Harjoittelun painopistealueet Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin

Lisätiedot

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -

Lisätiedot

Kasva monipuolisuuteen. Kotka 11.11.2014 Sami Kalaja Kasva urheilijaksi Jyväskylässä

Kasva monipuolisuuteen. Kotka 11.11.2014 Sami Kalaja Kasva urheilijaksi Jyväskylässä Kasva monipuolisuuteen Kotka 11.11.2014 Sami Kalaja Kasva urheilijaksi Jyväskylässä Monipuolisuus = monilajisuus? Norjassa keskimääräinen päälajin valitsemisikä 15,6 Saksassa 14,4 Gretzky kilpaili 14-

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKAHARJOITTELU 3. VOIMAHARJOITTELU 4. NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU 5. KESTOHARJOITTELU 6. LIIKKUVUUS 7.

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKAHARJOITTELU 3. VOIMAHARJOITTELU 4. NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU 5. KESTOHARJOITTELU 6. LIIKKUVUUS 7. 1 LAJINA MOUKARINHEITTO SEKÄ VALMENTAUTUMINEN HEITTOLAJEIHIN Toni Mäenpää SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKAHARJOITTELU 3. VOIMAHARJOITTELU 4. NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU 5. KESTOHARJOITTELU 6. LIIKKUVUUS

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö Motorinen yksikkö = yksi liikehermosolu ja sen kaikki hermottomat lihassolut Yksi liikehermosolu (nopea/hidas) hermottaa aina samankaltaisia lihassoluja

Lisätiedot

Alkulämmittelyohjelma

Alkulämmittelyohjelma Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,

Lisätiedot

KEHITTYVÄN NUOREN RASITUSVAMMAT

KEHITTYVÄN NUOREN RASITUSVAMMAT KEHITTYVÄN NUOREN RASITUSVAMMAT TF klubi Hämeenlinnan Raatihuone 23.10.2010 Jouni Heikkilä Ortopedian dosentti Mehiläinen Turku ja Hämeenlinna Yleistä Lasten osallistuminen organisoituun kilpaurheiluun

Lisätiedot

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU F1 - E2

PELAAJAPOLKU F1 - E2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia

Lisätiedot

Elimistön tasapainotila homeostaasi

Elimistön tasapainotila homeostaasi Elinjärjestelmät KUORMITUSFYSIOLOGIA Elimistön tasapainotila homeostaasi Harjoitus / rasitus Lepoa/ ravintoa Katabolinen tila (katabolia) Anabolia Mitä harjoittelu aiheuttaa (akuutti vaikutus) Harjoitus:

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Ikä Lajiharjoittelun ja fyysisen harjoittelun suhteen kehittyminen 5-6 7-8 9-10 11-12 13-14 15-16 17-18 19-> Laji% 10 10 20 30 40 50 60 70 Fysiikka%

Lisätiedot

Urheilijan alaselkäkipujen ehkäisy. Urheilulääketiede 2015 Jari Parkkari

Urheilijan alaselkäkipujen ehkäisy. Urheilulääketiede 2015 Jari Parkkari Urheilijan alaselkäkipujen ehkäisy Urheilulääketiede 2015 Jari Parkkari Tunnista riskit ja tartu niihin ajoissa! Urheiluvammojen ehkäisyn askeleet: 1. Mitä vammoja lajissa + lajin oheisharjoittelussa esiintyy?

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen taekwondossa

Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen taekwondossa Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen taekwondossa Taekwondo on nopeustaitavuuslaji, jossa menestyminen edellyttää riittäviä nopeusominaisuuksia ja pitkälle vietyä lajitaitavuutta. Näiden ominaisuuksien

Lisätiedot

KEVÄÄN HARJOITUSAJAT

KEVÄÄN HARJOITUSAJAT KEVÄÄN HARJOITUSAJAT 1.1-31.5.2017 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 18:00-19:00

Lisätiedot

TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015. Miten terveystarkastus voi edistää valmennusta/voimaharjoittelua?

TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015. Miten terveystarkastus voi edistää valmennusta/voimaharjoittelua? k 23.11.2015 TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015 Miten terveystarkastus voi edistää valmennusta/voimaharjoittelua? Tanja Komulainen liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema

Lisätiedot

Lasten ja nuorten monipuolinen harjoittelu

Lasten ja nuorten monipuolinen harjoittelu Lasten ja nuorten monipuolinen harjoittelu Lajikarnevaalit 2010 Jarkko Finni Nuorisourheilun haasteita Tutkittua tietoa lapsista / nuorista: Tuki- ja liikuntaelinvaivoja jo nuorilla Elintapasairauksia

Lisätiedot

Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä

Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä Tampere 18.09.2016 Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä kaudessa (2 vuotta.) Kilpauintikoulu tuottaa

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu 22.11.2014 Ikäryhmäkohtainen tavoitetaso - kilpailutoiminta 18 vuotta Junioreiden Euroopan Mestaruuskilpailut (140 cm +, Vaativa B +, CIC 1*) vs Aloitusikä n

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot