Puun energiakäyttö 2011

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2012 Puun energiakäyttö Esa Ylitalo Metsähaketta käytettiin 7,5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2011 Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin vuonna 2011 kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan 16,8 miljoonaa kiintokuutiometriä. Merkittävin puupolttoaine oli metsähake, jota kului 6,8 miljoonaa kiintokuutiometriä, 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhdessä pientaloissa käytetyn metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö ylsi 7,5 miljoonaan kiintokuutiometriin. Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2011 kaikkiaan 16,8 miljoonaa kiintokuutiometriä, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Käyttö lisääntyi edellisvuodesta 0,8 miljoonaa kuutiometriä eli 5 prosenttia. Kiinteiden puupolttoaineiden energiasisältö oli 32 terawattituntia (TWh), liki 40 prosenttia kaikesta puuenergiasta ja 8 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta. Metsähakkeen käytössä saavutettiin uusi ennätys. Lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiin metsähaketta 6,8 miljoonaa kuutiometriä, 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan metsäteollisuuden sivutuotepuun käyttö 9,3 miljoonaa kuutiometriä pysyi lähes edellisvuotisella tasolla. Eniten poltettiin kuorta, 6,6 miljoonaa kuutiometriä. Saha- ja levyteollisuuden jätepuusta valmistettua puutähdehaketta kului 0,9 miljoonaa kuutiometriä ( 6 %), erilaisia puupuruja, -lastuja ja -pölyjä yhteensä 1,9 miljoonaa kuutiometriä (+10 %). Alueittain tarkastellen kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli merkittävintä Kaakkois-Suomessa, jossa poltettiin lähes kolmasosa kuoresta ja kuudesosa kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Käyttö lisääntyi suhteellisesti eniten Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella ja Lapissa. Metsähaketta kului eniten Keski-Suomessa; suhteellisesti suurin käytön lisäys tapahtui Lapissa. Pienpuu merkittävin metsähakkeen raaka-aine Pienpuun (karsittu ranka, kokopuu, kuitupuu) käyttö lämpöja voimalaitosten metsähakkeen raaka-aineena kasvoi edellisvuodesta liki neljänneksen 3,1 miljoonaan kuutiometriin. Myös järeän runkopuun (0,5 milj. m³) ja hakkuutähteiden (2,2 milj. m³) käyttö lisääntyi lievästi. Sen sijaan kantojen ja juurakoiden (1,0 milj. m³) käyttö supistui. Käytetystä metsähakkeesta oli ulkomaista alkuperää noin 0,6 miljoonaa kuutiometriä eli 8 prosenttia. Metsähakkeen kokonaiskäyttö Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla. Lämmityskauteen 2007/2008 kohdistuneen pientalojen polttopuun käyttötutkimuksen mukaan pientaloissa poltetaan metsähaketta 0,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Yhdessä lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2011 kaikkiaan 7,5 miljoonaan kuutiometriin. Kansallisessa metsäohjelmassa 2010 metsähakkeelle oli asetettu tavoitteeksi 5 miljoonan kuutiometrin vuotuinen käyttö vuoteen 2010 mennessä, mikä tällöin ylitettiin selvästi. Tarkistetussa Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 vuotuinen käyttötavoite kasvatettiin miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän asettamassa Uusiutuvan energian velvoitepaketissa on tavoitteena nostaa metsähakkeen vuotuinen lämpö- ja voimalaitoskäyttö noin miljoonaan kuutiometriin (25 TWh) vuoteen 2020 mennessä. Metsähakkeelle uusi hintatilasto Metsähakkeen hankintaketjun alusta ei ole saatavilla julkisia hintatietoja. Metlan tavoitteena on käynnistää energiapuukaupan metsäpään hintojen tilastointi keväällä Uuden markkinaseurannan tarkka sisältö, aikataulut ja toteuttamistapa sovitaan alan toimijoiden kanssa. Katso lisää: Lisätietoja: Esa Ylitalo, p , esa.ylitalo@metla.fi laatuseloste: Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous 2012 Finlands officiella statistik Jord- och skogsbruk samt fiske Official Statistics of Finland Agriculture, forestry and fishery

2 Puunpolttoaineiden kokonaiskäyttö 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 Suomessa 386 TWh, 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä johtui teollisuustuotannon alenemisesta ja lämpimästä loppuvuodesta Yksittäisistä energialähteistä eniten lisääntyivät sähkön nettotuonti ja ydinenergian käyttö, kun taas fossiilisten polttoaineiden (öljytuotteet, hiili ja maakaasu) sekä turpeen käyttö supistuivat. Puuperäisiä polttoaineita käytettiin vuonna 2011 yhteensä 86 TWh, yli viidennes energian kokonaiskulutuksesta. Niiden kulutus supistui edellisvuodesta 3 prosenttia, johtuen metsäteollisuuden jäteliemien (mustalipeä) ja puun pienkäytön vähenemisestä. Metsäteollisuuden jäteliemiä kului 37 TWh ja kiinteitä puupolttoaineita 49 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului energialaitoksissa 32 TWh (16,8 milj. m³) ja pientaloissa (ml. liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset) 17 TWh (n. 6,7 milj. m³). Puupolttoaineet ovat Suomessa toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen. Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineista puu kattaa 75 prosenttia ja teollisuuden kaikkien toimialojen tehdaspolttoaineista yli 40 prosenttia. Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Öljytuotteet Puupolttoaineet Ydinenergia Hiili Maakaasu Turve Sähkön nettotuonti Vesi- ja tuulivoima Muu Kiinteät puupolttoaineet Lämpö- ja voimalaitokset Puun pienkäyttö 38 TWh 32 TWh 17 TWh Terawattituntia TWh Metsähake 6,8 Teollisuuden puutähdehake 0,9 Sahanpuru 1,9 Muu 0,6 Jätepuu 1,3 Metsähake 0,7 Kuori 6,6 Halot, pilkeet ja klapit 4,7 Lämpö- ja voimalaitokset, 16,8 milj. m 3 Pientalot, 6,7 milj. m 3 Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2011 oli 386 TWh (ennakkotieto huhtikuu 2012). Öljytuotteet kattavat myös liikenteen käyttämät polttoaineet. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Kuva 1. Energian kulutus Suomessa energialähteittäin Metsätilastotiedote 16/2012

3 8 milj. m 3 6 Pientalot Lämpö- ja voimalaitokset Kuva 2. Metsähakkeen kokonaiskäyttö Taulukoissa käytetyt symbolit: ei mitään ilmoitettavaa. loogisesti mahdoton esitettäväksi.. tietoa ei ole saatu 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa Puupolttoaine Muutos Energiasisältö Käyttö- 2011/ kohteita milj. m³ % TWh ~kpl Käyttö yhteensä 12,02 12,15 13,01 13,39 14,43 13,66 14,78 13,04 14,34 13,46 16,02 16, ,30. Metsähake 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 4,03 5,42 6,24 6, , Metsäteollisuuden sivutuotepuu 11,04 10,94 11,33 11,13 11,56 10,37 11,03 10,03 9,51 7,52 9,24 9, ,30. Teollisuuden puutähdehake 0,64 0,85 0,79 0,88 0,98 1,01 0,95 0,87 0,76 0,80 0,91 0,86-6 1, Sahanpuru ja muut purut 2,78 2,18 2,12 2,25 2,17 1,72 1,69 1,71 1,61 1,34 1,75 1, , Kuori 7,60 7,86 8,42 7,97 8,38 7,62 8,39 7,46 7,09 5,37 6,58 6, , Muu 0,01 0,05 0,01 0,03 0,02 0,01 0,00 0,00 0,06 0,00 0,00 0, ,00 2 Puupelletit ja -briketit 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,04 0,03 0,04 0,05 0,07 0,08 0, , (1000 tonnia 20,6 24,1 27,0 20,6 27,4 47,2 31,6 42,2 61,7 84,5 87,8 78,1) Kierrätyspuu 0,17 0,22 0,38 0,53 0,54 0,65 0,66 0,31 0,73 0,45 0,47 0, ,92 75 Vuodesta 2007 alkaen purkupuu ei sisälly kierrätyspuuhun. Puun energiakäyttö

4 2. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa metsäkeskuksittain 2011 Metsäkeskus Käyttö Metsä- Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muut kiinteät Yhteensä Muutos hake puutähdehake ja muut purut puupolttoaineet 2011/ m³ % Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsäkeskus Energiasisältö Metsä- Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muut kiinteät Yhteensä Muutos hake puutähdehake ja muut purut puupolttoaineet 2011/2010 GWh % Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muut kiinteät puupolttoaineet kattavat kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muun puupolttoaineen. 4 Metsätilastotiedote 16/2012

5 3. Metsähakkeen kokonaiskäyttö raaka-aineittain Vuosi ja alue Lämpö- ja voimalaitokset Pientalot Metsähake Pienpuu Järeä Hakkuu- Kannot ja Erittelemätön Yhteensä kaikkiaan runkopuu tähteet juurakot m³ Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muutos 2011/2010, % Osuus 2011, % Pienpuu kattaa karsitun rangan, kokopuun ja kuitupuun. Pientaloissa käytetty metsähake on valmistettu pääosin karsitusta rangasta. Puun energiakäyttö

6 4. Metsähakkeen kokonaiskäyttö käyttökohteittain Muutos Käyttö- 2011/2010 kohteita m³ % ~kpl Kokonaiskäyttö Lämpö- ja voimalaitokset Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Lämmöntuotanto Pientalot Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Vuosi Puupolttoaineet Vesi- Tuuli- Turve Öljy- Hiili Maa- Ydin- Sähkön Muu Kaikkiaan josta Metsäteollisuuden Kiinteät puupolttoaineet Yhteensä voima voima tuotteet kaasu energia netto- puupolttojäteliemet muut sivu- ja Lämpö- ja Puun tuonti aineet jätetuotteet voimalaitokset pienkäyttö TWh % * Muutos 2011/2010, % Osuus 2011, % * Vuosi 2011 on ennakkotieto (huhtikuu 2012). Muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, biolietteet ja paperi. Puun pienkäyttö sisältää pientalojen (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) lisäksi myös liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset. Muu sisältää mm. kierrätys- ja jätepolttoaineet, polttoaineena käytetyn vedyn, biokaasun, aurinkoenergian, lämpöpumput ja teollisuuden reaktiolämmön. 1 TWh = GWh = 3,6 PJ Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos 6 Metsätilastotiedote 16/2012

7 Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous 2012 Finlands officiella statistik Jord- och skogsbruk samt fiske Official Statistics of Finland Agriculture, forestry and fishery Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu PL Vantaa Sähköposti: Puhelin ISSN Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu) ISSN Metsätilastotiedote (verkkojulkaisu)