7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

Transkriptio

1 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2005 kaikkiaan henkilöä eli 3,8 prosenttia kansantalouden työllisistä. Näistä kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden palveluksessa. Metsäteollisuuden tuotanto väheni kevään työkiistan takia, mutta työllisten lukumäärään tämä ei heijastunut. Työllisyys kasvoi edellisvuodesta useimmilla metsäteollisuuden toimialoilla, ja kaikkiaan metsäteollisuuden palveluksessa oli henkilöä. Massa- ja paperiteollisuudessa työvoiman määrä oli henkilöä, jossa lisäystä edellisvuodesta oli 4 prosenttia. Paperiteollisuuden työtaisteluihin osallistui noin työntekijää, ja niissä menetettiin arviolta työpäivää. Puutuoteteollisuus työllisti kaikkiaan henkilöä. Kotimarkkinoille suuntautuvassa puusepänteollisuudessa työllisten määrä kasvoi 11 prosentilla henkilöön, ja alan osuus koko metsäteollisuuden työllisyydestä oli noin neljännes. Metsäsektorin keskimääräinen työttömyysaste oli 4,6 prosenttia eli pienin sitten 1990-luvun alun. Metsätaloudessa sekä työntekijöiden että toimihenkilöiden reaaliansiot nousivat vuonna 2005 keskimäärin 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Puutuoteteollisuuden työntekijöiden ansiokehitys oli hieman parempi, 2,7 prosenttia, mutta massa- ja paperiteollisuudessa vuosinousu jäi 1,4 prosenttiin. Työvoima Vuonna 2005 kansantalouden työllisten kokonaismäärä (2,4 milj.) kasvoi 2 prosenttia edellisvuodesta ja työllisyysaste (15 64-vuotiaiden työllisten osuus vastaavasta väestöryhmästä) nousi 68 prosenttiin. Työllisten määrä oli korkein 15 vuoteen. Työllisyys koheni palvelualoilla ja etenkin rakentamisessa. Teollisuudessakin työllisten määrän lasku pysähtyi, ja alkutuotannon työllisyys pysyi edellisvuoden tasolla (taulukko 7.1). Viime vuosikymmenen puolivälissä alkanut työttömyyden väheneminen jatkui edelleen, ja vuonna 2005 keskimääräinen työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Vuonna 2005 metsäsektori edusti alle 4 prosenttia työllisten kokonaismäärästä. Sektorin työntekijästä kolme neljäsosaa eli henkilöä oli metsäteollisuuden palveluksessa ja loput työskenteli erilaisissa metsätalouden tehtävissä. Suoran työllistämisen lisäksi metsäsektori työllisti jatkojalostustoimialoilla, kuten huonekaluteollisuudessa henkilöä ja graafisessa teollisuudessa noin henkilöä (taulukot ). Metsäsektori luo lisäksi välillisesti työpaikkoja mm. metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden sekä hakkuukoneiden valmistuksessa. Metsäteollisuuden työllisyysvaikutuksia muille toimialoille esitetään taulukoissa Metsätaloudessa työllisten määrä on lähes puolittunut 1990-luvun alusta. Viime vuosina työllisyys on vakiintunut henkilön vaiheille. Heistä noin kaksi kolmasosaa oli palkansaajia eli työntekijöitä tai toimihenkilöitä. Loput olivat ammattiaseman mukaan luokiteltuina yrittäjiä tai heidän perheenjäseniään. Tähän ryhmään kuului mm. puunkorjuu-urakointia tekeviä yrittäjiä sekä omissa metsissään hankintahakkuita ja metsänhoitotöitä tekeviä metsänomistajia. Työllisyyden lasku on kohdistunut erityisesti yrittäjätyöpanokseen. Palkansaajien, etenkin toimihenkilöiden, työllisyys on alentunut hitaammin (kuva 7.2, taulukko 7.5). Puunkorjuun nopea koneellistaminen on vähentänyt metsätalouden merkitystä työllistäjänä. Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tekemissä hakkuissa puunkorjuu on nykyisin lähes täysin koneellistettu, kun vielä 1990-luvun alussa hakkuiden koneellistamisaste oli 40 prosentin luokkaa (ks. tarkemmin Metsätilastollinen vuosikirja

2 7 Forest sector s labour force Ammattihenkilöstön työpanos puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä Ammattihenkilöstön työllisyys puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä oli vuonna 2005 noin henkilötyövuotta. Ammattihenkilöstöllä tarkoitetaan tässä tietotaulussa metsätalouden palkansaajia. Heidän työllisyytensä on miltei puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 1995 työpanos oli lähes työvuotta henkilötyövuotta Henkilötyövuodet kaikkiaan Metsurit hakkuutyössä Metsätraktorin kuljettajat Hakkuukoneen kuljettajat Metsänhoitotöissä Puunkorjuussa Laskennalliset henkilötyövuodet puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä vuosina , pl. metsänomistajien omatoiminen työ Markkinahakkuut olivat vuonna 2005 noin 53 miljoonaa kuutiometriä, josta metsänomistajien omatoimisesti korjaaman hankintapuun osuus oli noin puolet hankintahakkuiden kokonaismäärästä eli 4 miljoonaa kuutiometriä. Jäljelle jääneen puumäärän korjuuseen tarvittiin metsureiden sekä hakkuukoneen ja metsätraktorin kuljettajien työpanosta noin henkilötyövuoden verran. Vuonna 1995 vastaava arvio puunkorjuun työpanoksesta oli henkilötyövuotta. Supistumista selittää tuottavuuden kasvu ja ennen muuta puunkorjuun koneellistaminen, joka on nyttemmin saavuttanut kyllästymistason metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen puunkorjuussa. Näissä hakkuissa moottorisahahakkuun osuus supistui päätehakkuissa vuonna 2005 vajaaseen 2 prosenttiin ja harvennushakkuissa alle 5 prosenttiin korjatun puun määrästä (ks. tarkemmin luku 5). Puunkorjuu-urakoitsijoita on kaikkiaan noin 1 300, ja heillä on palkattuja koneenkuljettajia noin Koneista valtaosa on kaksivuorotyössä. Metsurityölle on edelleen ominaista voimakas kausivaihtelu. Metsänhoitotyöt sijoittuvat pääosin kevät- ja kesäkauteen, hakkuut ensisijaisesti syys- ja talvikuukausiin. Pääosa ammattimetsureista tekee sekä hakkuita että metsänhoitotöitä, jotka yhdessä muodostavat vuosittaisen metsurityöpanoksen. Nykyisin metsurityötä tehdään noin henkilötyövuotta, ja sen määrä on supistunut alle kolmannekseen vuoden 1995 tasosta. Metsänhoito- ja perusparannustöihin osallistuu metsurien lisäksi työkoneiden kuljettajia sekä metsänuudistamisen että metsänparannuksen työlajeissa. Lisäksi mukana on omissa metsissään hankintahakkuita, metsäkuljetusta ja metsänhoitotöitä tehneitä omatoimisia metsänomistajia. Metsurien ja koneenkuljettajien henkilötyövuodet ovat kuukausittaista suoritteista kokonaisiksi työvuosiksi muunnettuja laskennallisia vuosia. Työvuodet konetyössä on laskettu konetunteihin perustuen. Lähteet: Koneyrittäjien liitto, Metsäteho, Tilastokeskus ja Metla Teksti ja kuva: Pekka Ollonqvist, Metla 234 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

3 7 Metsäsektorin työvoima luku 5). Vuonna 2005 konetyön työpanos oli puutavaran teossa ja lähikuljetuksessa yhteensä lähes henkilötyövuotta. Samalla moottorisahahakkuun työpanos on painunut noin henkilötyövuoteen. Metsänhoitotöissä työllisten määrä on pysynyt viime vuodet noin henkilön tasolla (taulukko 7.6). Sekä puutuote- että massa- ja paperiteollisuudessa oli vuonna 2005 neljäsosa vähemmän työpaikkoja kuin 1990-luvun alussa. Viime vuonna työllisten määrä kuitenkin kasvoi useimmilla metsäteollisuuden toimialoilla, vaikka tuotanto supistui 9 prosenttia lähinnä metsäteollisuuden työkiistan takia. Tuotantoseisokit eivät myöskään heijastuneet tehtyjen työpäivien määrään, joka oli työvoimatutkimuksen mukaan 2 prosenttia edellisvuotta suurempi. Massa- ja paperiteollisuuden työllisten kokonaismäärä nousi henkilöön vuonna 2005; lisäystä edellisvuodesta oli 4 prosenttia. Paperi- ja kartonkijalosteiden tuotannossa työskenteli vajaat henkilöä. Puutuoteteollisuus työllisti kaikkiaan työntekijää, jossa oli kasvua edellisvuodesta 7 prosenttia. Etenkin puusepänteollisuudessa työpaikkojen määrä on viime vuosina lisääntynyt. Sen tuotanto menee pääosin kotimarkkinoille, joilla rakentamisen korkeasuhdanne on lisännyt tuotantoa ja ylläpitänyt työllisyyttä. Vuonna 2005 toimiala työllisti henkilöä eli neljänneksen koko metsäteollisuuden työvoimasta (kuvat , taulukot ). Vuoden 2006 tammi syyskuussa metsäteollisuuden palveluksessa oli pari tuhatta työntekijää vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. UPM-Kymmenen paperitehdas Voikkaalla suljettiin kesällä Lisäksi paperin tuotantolinjoja suljettiin Kuusankoskella ja Varkaudessa (Stora Enso). Näiden toimenpiteiden seurauksena väheni noin 920 työpaikkaa. Metsäsektori (huonekaluteollisuus mukaan lukien) työllisti sekä suhteellisesti että absoluuttisesti eniten Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella, jossa metsäalalla toimi 12 prosenttia työllisistä (noin henkilöä). Metsäsektorin korkea työllisyysosuus alueella johtuu suuresta massa- ja paperiteollisuuden keskittymästä. Kainuussa metsäsektorin osuus työllisyydestä oli 11 prosenttia ja Etelä-Savossa 9 prosenttia (taulukko 7.3). Vastaavia alueittaisia tietoja metsäsektorin arvonlisäyksestä esitetään taulukossa Naisten osuus työvoimasta on Suomessa kansainvälisesti vertaillen erittäin korkea (48 % kaikkien toimialojen työllisistä). Metsäsektori on silti selkeästi miesvaltainen toimiala. Vuonna 2005 viidennes metsäteollisuuden työllisistä oli naisia. Metsätaloudessa naisten osuus jäi 9 prosenttiin (taulukko 7.4). Vuonna 2005 metsäsektorin keskimääräinen työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 4,6 prosenttia eli selvästi kaikkien toimialojen keskiarvon alapuolella. Metsätaloudessa työttömyysaste nousi hieman edellisvuodesta 6,0 prosenttiin. Puutuoteteollisuuden työttömyysaste vaihteli toimialasta riippuen 4 ja 6 prosentin välillä, massa- ja paperiteollisuudessa työttömyys jäi alle 3 prosenttiin (taulukko 7.9). Ansiot Metsurin keskimääräinen päiväansio puutavaran teossa (urakkatyö) oli vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä 114 euroa. Tähän sisältyy moottorisahan osuus, joka määritellään metsäalan työehtosopimuksen perusteella. Nimellisansiot nousivat 4 prosenttia edellisvuodesta. Metsurin päiväansio ilman moottorisahan osuutta oli 86 euroa. Metsänhoitotöitä tehneiden työntekijöiden päiväansio nousi urakkatyössä 84 euroon (+6 %). Metsäkonealan palkkatyöstä arviolta 90 prosenttia tehdään tuntipalkkaisena työnä. Vuonna 2005 hakkuukoneen kuljettajan keskituntiansio oli 10,7 euroa ja metsätraktorin kuljettajan 10,1 euroa (taulukko 7.10). Puutuoteteollisuuden työntekijöiden keskituntiansio oli 13,8 euroa ja massa- ja paperiteollisuuden 17,3 euroa vuonna Metsäteollisuudessa nimellisansiot nousivat edellisvuodesta runsaat 4 prosenttia, kun teollisuudessa keskimäärin muutos jäi 3 prosenttiin. Miesten tuntiansiot olivat puutuoteteollisuudessa 5 prosenttia ja massa- ja paperiteollisuudessa 14 prosenttia naisten palkkoja korkeammat. Erot olivat pienemmät kuin teollisuudessa keskimäärin (taulukko 7.11). Vuonna 2005 kaikkien palkansaajien (työntekijät ja toimihenkilöt) ansiotaso nousi reaalisesti 3,0 prosenttia. Kasvuvauhti hidastui hieman edellisvuodesta (+3,6 %). Vuosina reaaliansioiden vuosikasvu oli kaikilla toimialoilla keskimäärin 2,2 prosenttia. Metsäteollisuudessa työntekijöiden reaalipalkat ovat viimeisen vuosikymmenen aikana nousseet saman verran kuin kansantaloudessa keskimäärin. Sitä vastoin metsätaloudessa työntekijöiden reaalipalkkojen vuosinousu jäi keskimäärin 0,8 prosenttiin. Vuosina Metsätilastollinen vuosikirja

4 7 Forest sector s labour force metsätyöntekijöiden reaaliansiot jopa laskivat edellisvuodesta (kuva 7.7, taulukko 7.12). Työtaistelut Paperiteollisuuden työkiista touko kesäkuussa 2005 oli Suomen suurin työtaistelu sitten vuoden Massa- ja paperiteollisuudesta tilastoitiin 208 työtaistelua, joihin osallistui noin työntekijää. Työpäiviä menetettiin yhteensä Paperiteollisuuden kiistalla oli lisäksi välillisiä vaikutuksia mm. sahateollisuuteen, kuljetuksiin ja puumarkkinoille. Sahateollisuus joutui ajoittain rajoittamaan tuotantoaan, koska selluteollisuus vähensi hakkeen vastaanottoa. Puutuoteteollisuudessa ei vuonna 2005 ollut lainkaan työtaisteluita. Muilla kansantalouden toimialoilla työkiistojen määrä oli edellisvuosien tasolla. Kaikkiaan Suomessa käytiin 365 työtaistelua, mikä oli yli nelinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna (taulukko 7.13). Työtapaturmat Vuonna 2004 palkansaajille sattui edellisvuoden tapaan noin vähintään kolmen päivän poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa. Lisäksi työmatkoilla sattui reilut tapaturmaa. Työpaikkatapaturmat ovat valtaosin miesten ongelma: kolme neljästä tapaturman uhrista oli miehiä. Metsäsektorilla jatkui 1990-luvun lopulla alkanut myönteinen kehitys. Tapaturmien määrä on vähentynyt kolmanneksella vuodesta Metsätalouden tapaturmamäärä puolittui reilussa vuosikymmenessä, ja massa- ja paperiteollisuudessakin lasku oli yli 40 prosenttia. Metsätaloudessa kehitys johtui ennen muuta puunkorjuun voimakkaasta koneellistamisesta. Vuonna 2004 metsätalouden palkansaajille sattui 361 työtapaturmaa, ja lisäksi omatoimisessa metsätyössä tapaturmaluku oli 507. Puutuoteteollisuudessa sattui noin ja massa- ja paperiteollisuudessa tapaturmaa. Metsäsektorin tapaturmien väheneminen selittyy osin toimialan työvoiman vähenemisellä. Puutuoteteollisuus on työpanokseen suhteutettuna selvästi tapaturma-alttiimpi teollisuudenala kuin massa- ja paperiteollisuus. Vuonna 2004 puutuoteteollisuudessa sattui 72 työtapaturmaa henkilötyövuotta kohti, kun vastaava luku massa- ja paperiteollisuudessa oli 34 ja kaikilla toimialoilla keskimäärin 24. Metsäteollisuuden toimialoilla tapaturma-alttius on viime vuosina pysynyt ennallaan. Metsätaloudessa etenkin palkansaajien tapaturma-alttius on vähentynyt (kuva 7.7, taulukot ). Metsäsektorin työmarkkinoita käsittelevien tilastojen laadinta Työvoima Tiedot metsäsektorin työvoimasta perustuvat pääosin Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Se on kuukausittainen otantatutkimus (otoskoko noin henkilöä), jossa kerätään toimialoittaista tietoa vuotiaan väestön työllisyydestä, työajoista, työttömyydestä ja työvoiman rakenteesta. Työmarkkina-aseman mukainen perusluokittelu on jako työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Näistä työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman. Ammattiaseman perusteella työlliset jaetaan palkansaajiin (alajako työntekijöihin ja toimihenkilöihin), yrittäjiin ja yrittäjäperheenjäseniin. Työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten osuutena samanikäisestä väestöstä. Työttömyysaste puolestaan määritetään työttömien prosenttiosuutena työvoimasta. Työttömän toimiala määräytyy hänen työttömyyttä edeltävän työpaikkansa mukaan (taulukot 7.1, 7.5 ja 7.9). Metsätalous (toimialaluokitus TOL 2002: 02) käsittää metsän kasvatuksen ja puunkorjuun sekä alan palveluorganisaatioiden ja -yritysten toiminnan. Toimialaluokituksen näkökulmasta puutavaran kaukokuljetus on liikennettä ja perusparannustyöt kuuluvat rakentamisen toimialaan. Taulukossa 7.6 esitetään kuitenkin Koneyrittäjien liiton arviot metsänparannuksen ja puutavaran autokuljetuksen työllisistä. Vuonna 2005 metsäteiden rakennus ja metsäojitus työllistivät noin henkilöä. Puun autokuljetukset puolestaan työllistivät noin yrittäjää ja kuljettajaa. Metsäteollisuuden työvoiman tilastoinnissa perusjako on puutuoteteollisuus (TOL 2002: 20) ja massa- ja paperiteollisuus (TOL 2002: 21). Taulukossa 7.3 metsäteollisuuteen on sisällytetty myös huonekaluteollisuus (TOL 2002: 361), jotta metsäkeskuksittain lasketut tiedot metsäsektorin työllisistä olisivat luotettavia. Huonekaluteollisuus edustaa noin 10 prosenttia metsäteollisuuden työllisistä. 236 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

5 7 Metsäsektorin työvoima Työvoimatutkimusten aineistoista ei ole mahdollista tuottaa tilastollisesti luotettavia alueellisia tilastoja metsätalouden työllisistä työlajeittain tai ammattiaseman mukaan. Sama vaikeus koskee myös metsäteollisuuden työvoiman alueellista tilastointia. Tässä vuosikirjassa on luovuttu massa- ja paperiteollisuuden yksityiskohtaisesta alajaosta. Käytetyt kaksi luokkaa (massan, paperin ja kartongin tuotanto sekä paperi- ja kartonkijalosteiden tuotanto) perustuvat suoraan toimialaluokitukseen (taulukko 7.8). Taulukossa 7.6 on lähtökohtana Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen metsätalouden työntekijöiden sekä yrittäjien ja avustavien perheenjäsenten työpanosten summa. Se on jaettu työlajeihin Metlan markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilaston työntekijöiden työlajeittaisten määrien suhteessa ja käyttäen lisäksi apuna saman tilaston konemäärätietoja. Ansiot Tiedot metsureiden ja metsänhoitotöitä tekevien työntekijöiden ansiokehityksestä perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan metsätyöntekijöiden palkkatilastoon, joka kattaa valtion ja alan järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevat metsätyöntekijät. Tilastoon sisältyvät kaikki vuotiaat metsä- ja taimitarha-alan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat palkansaajat. Ansiokäsitteenä käytetään tehdyn työajan päivä- ja tuntiansiota ilman ylityötä. Vuodesta 2000 alkaen metsätyöntekijöiden palkat on selvitetty vain vuoden 2. ja 4. neljänneksiltä. Vuositietoina raportoidaan neljännen vuosineljänneksen tiedot. Tietoja metsäkoneenkuljettajien ansioista on saatavissa vuodesta 1999 lähtien. Metsäkonealan palkkatilaston kerää Koneyrittäjien liitto puunkorjuualan jäsenyrityksiltänsä. Tiedot koskevat kunkin vuoden marraskuussa maksettuja palkkoja. Tiedonkeruu kattaa noin neljäsosan liiton jäsenyrityksistä. Ansiokäsitteenä on tiedusteluajankohtana tehdyt työtunnit ja niistä maksettu verollinen palkka ilman ylitöiden korotusosia, lomakorvauksia yms. Keskituntiansiona ilmoitettu ansio on palkkatilaston mediaanipalkka eli suuruusjärjestykseen asetetun palkka-aineiston keskimmäinen havainto (taulukko 7.10). Metsäteollisuuden keskituntiansiot perustuvat Tilastokeskuksen keräämään teollisuuden palkkatilastoon, jonka kattavuus on noin noin puolet alan työntekijöistä. Myös tämä tilasto laaditaan vain vuoden 2. ja 4. neljänneksiltä. Taulukossa 7.11 käytetään kokonaisansion käsitettä, joka kuvaa säännölliseltä työajalta ja muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Teollisuuden osalta tilasto perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) aineistoihin. Tilastokeskus on parhaillaan uudistamassa yksityisen sektorin palkkatilastointia. Luokitukset monipuolistuvat ja tilaston kattavuus paranee, kun työnantajajärjestöjen palkka-aineistoja täydennetään otospohjaisilla erilliskyselyillä. Muita työmarkkinoita käsitteleviä tilastoja Tilastokeskuksen laatima työtaistelutilasto kuvaa työntekijöiden ja työnantajien Suomessa järjestämiä työtaisteluita, joilla tarkoitetaan työn väliaikaista tahallista keskeyttämistä, työstä kieltäytymistä, sen hidastamista tai muuta painostuskeinoa jonkin päämäärän saavuttamiseksi. Valtaosa työtaisteluista on työntekijäosapuolten järjestämiä lakkoja. Työtaisteluiden laajuutta kuvataan mm. osallistuneiden työntekijöiden määrällä ja menetetyillä työpäivillä. Tilasto perustuu pääosin työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämiin tietoihin (taulukko 7.13). Työtapaturmatilastossa esitetään vuosittain palkansaajille ja yrittäjille sattuneet työpaikkatapaturmat. Tilastointiin tulevat mukaan kaikki ne työssä sattuneet vahingot, joista vakuutuslaitokset ovat maksaneet korvauksia. Tilastokeskus kokoaa aineiston eri tietolähteistä. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) toimittaa palkansaajien ja yrittäjien työpaikkatapaturmia koskevat tiedot, kun taas metsänomistajia koskevat tiedot saadaan Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta (Mela). Taulukossa 7.14 esitetään vähintään 3 päivän poissaoloon johtaneiden työpaikkatapaturmien lukumäärät toimialoittain. Metsäteollisuuden osalta tiedot koskevat vain palkansaajia, metsätalouden luvuissa esitetään myös metsänomistajille sattuneet tapaturmat. Tilaston ulkopuolelle jäävät myös lyhyet poissaolot sekä työmatkalla sattuneet tai kuolemaan johtaneet työtapaturmat. Vuosina lukuihin sisältyivät myös todetut ammattitaudit ja yrittäjille sattuneet korvatut työtapaturmat (arviolta 40 % yrittäjien työtapaturmista). Eri toimialojen tapaturmariskiä mitataan esimerkiksi suhteuttamalla sattuneiden työtapaturmien lukumäärä kullakin toimialalla työskentelevien työntekijöiden määrään (taulukko 7.15). Tilastokeskus laatii myös metsätalouden ja metsäteollisuuden koulutusta käsittelevät tilastot. Metsätilastollinen vuosikirja

6 7 Forest sector s labour force Taulukoissa esitetään tiedot vuosittain valmistuneista metsäsektorin opiskelijoista. Tilastot sisältävät kaikki suoritetut tutkinnot riippumatta siitä, jatkoiko henkilö opiskeluaan ja suoritti lisätutkintoja. Koulutusnimikkeet on ryhmitelty Unescon koulutusluokituksen (ISCED) mukaan. Koulutusnimikkeiden aikasarjat on ryhmitelty nykytilanteen mukaisiksi yhdistämällä ja siirtämällä aiempia koulutusnimikkeitä koulutusasteesta toiseen. Kirjallisuus Literature Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. ja Uusivuori, J Suomen metsiin perustuva hyvinvointi Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Metlan työraportteja s. Hinta- ja palkkatiedote 2/2006. SVT Hinnat ja kustannukset. Tilastokeskus. 21 s. Hinta- ja palkkatiedote 4/2006. SVT Hinnat ja kustannukset. Tilastokeskus. 15 s. Koho, R., Hänninen, H., Karppinen, H. & Ovaskainen, V Omatoimisuus metsätaloudessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Koulutusluokitus Käsikirjoja 1. Tilastokeskus. 319 s. Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto. Metsätilastotiedotesarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 54 s. Teollisuuden, rakennusalan ja liikenteen työntekijöiden palkat 2004, 4. neljännes. SVT Palkat 2005:5. Tilastokeskus. 51 s. Toimialaluokitus TOL Käsikirjoja 4. Tilastokeskus. 241 s. Työtapaturmat SVT Työmarkkinat Tilastokeskus. 128 s. Työvoimatilasto Työvoimatutkimuksen tuloksia vuosilta SVT Työmarkkinat Tilastokeskus. 144 s. + liitteet. Työvoimatilasto, 2006, syyskuu ja 3. neljännes. SVT Työmarkkinat Tilastokeskus. 30 s. Muut tietolähteet Other sources of information Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Koneyrittäjien liitto ry, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, tapaturmaosasto, Metsäteollisuus ry, Paperiliitto r.y., Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Tilastokeskus, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

7 7 Metsäsektorin työvoima henkilöä persons Koko väestö Whole population (100 %) Työikäiset Population of working age (75 %) Työvoima Labour force (50 %) Työlliset Employed (46 %) Muut¹ Others¹ (25 %) Työttömät Unemployed 220 (4 %) < 15 vuotiaat Population under 15 years of age 911 (17 %) 75 vuotta täyttäneet Population aged 75 or more 387 (7 %) Maa- ja metsätalous Agriculture and forestry 116 (2 %) Palveluelinkeinot Service industries (32 %) Teollinen toiminta ja rakentaminen Manufacturing and construction etc. 618 (12 %) Maatalous Agriculture 93 (2 %) Metsätalous Forestry 23 (0 %) Metsäteollisuus Forest industries 69 (1 %) Muu teollinen toiminta ja rakentaminen Other manufacturing and construction 549 (10 %) 1 Ml. koululaiset ja opiskelijat, kotitaloustyötä tekevät, työkyvyttömät ja eläkeläiset. Incl. school children, students, conscripts, persons performing domestic work, disabled and pensioners. Kuva 7.1 Figure 7.1 Väestön pääryhmiä 2005 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Distribution of the population in 2005 according to the Labour Force Survey Metsätilastollinen vuosikirja

8 7 Forest sector s labour force henkilöä persons Henkilöt yhteensä Total henkilöä persons Työntekijät - Wage earners Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Self-employed and unpaid family workers Toimihenkilöt Salaried employees Kuva 7.2 Metsätalouden työlliset Figure 7.2 Employed persons in forestry, henkilöä persons Henkilöt yhteensä Total henkilöä persons Puusepänteollisuus Carpentry industry Sahateollisuus Sawmilling Puulevyteollisuus Wood-based panels industries Puusepänteollisuus sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. The carpentry industry Includes joinery products, pre-fabricated wooden houses, etc. Kuva 7.3 Puutuoteteollisuuden työlliset Figure 7.3 Employed persons in the wood-products industries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

9 7 Metsäsektorin työvoima henkilöä persons Henkilöt yhteensä Total henkilöä persons Massan, paperin ja kartongin tuotanto Production of pulp, paper and paperboard Paperi- ja kartonkijalosteiden tuotanto Production of converted paper and paperboard products Kuva 7.4 Massa- ja paperiteollisuuden työlliset Figure 7.4 Employed persons in the pulp and paper industries, Työttömyysaste, % - Unemployment rate, % Metsätalous - Forestry Metsäteollisuus - Forest industries Kaikki toimialat - All industries Metsäteollisuus sisältää myös graafisen teollisuuden vuosina Printing and publishing are also included in the forest industries during Kuva 7.5 Metsäsektorin työttömyysaste Figure 7.5 Unemployment rate in the forest sector, Metsätilastollinen vuosikirja

10 7 Forest sector s labour force = 100 Metsätalous - Forestry Metsäteollisuus - Forest industries Teollisuus keskimäärin - Manufacturing, average Kaikki toimialat keskimäärin - All industries, average Deflaattori: Kuluttajahintaindeksi Deflator: Consumer price index Kuva 7.6 Työntekijöiden reaaliansioiden kehitys toimialoittain Figure 7.6 Index of real earnings (wage earners only) by branch of industry, tapaturmaa/1 000 henkilötyövuotta - accidents/1 000 man-years Metsätalous - Forestry Palkansaajat - Wage and salary earners Metsänomistajat - Private forest owners Metsäteollisuus - Forest industries Kaikki toimialat - All industries Tapaturma-alttiudella tarkoitetaan työpaikkatapaturmien lukumäärän ja työntekijöiden määrän suhdetta. The accident susceptibility refers to the relation between the number of accidents occurred at work and the number of employees. Lähteet: Tilastokeskus; Maatalousyrittäjien eläkelaitos Sources: Statistics Finland; the Farmers Social Insurance Institution Kuva 7.7 Metsäsektorin tapaturma-alttius Figure 7.7 Accident susceptibility in the forest sector, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

11 7 Metsäsektorin työvoima 7.0 Metsäsektorin työvoima 2005 lyhyesti Labour force in the forest sector in brief, 2005 Pääryhmä Main category henkilöä % työllisistä persons % of total employed persons TYÖVOIMA LABOUR FORCE Kaikki toimialat All industries Metsäsektori Forest sector 96 TYÖLLISET EMPLOYED PERSONS Kaikki toimialat All industries ,0 Metsäsektori Forest sector 92 3,8 Metsätalous Forestry 23 0,9 Palkansaajat Employees 16 0,6 Työntekijät Wage earners 9 0,4 Toimihenkilöt Salaried employees 7 0,3 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Self-employed and unpaid family workers 7 0,3 Metsäteollisuus Forest industries, total 69 2,9 Puutuoteteollisuus Wood-products industries 33 1,4 Sahateollisuus Sawmilling 10 0,4 Puulevyteollisuus Wood-based panels industries 6 0,3 Puusepänteollisuus Carpentry industry 17 0,7 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 36 1,5 Massan, paperin ja kartongin tuotanto Production of pulp, paper and paperboard 31 1,3 Paperi- ja kartonkijalosteiden tuotanto Production of converted paper and paperboard products 5 0,2 TYÖTTÖMÄT UNEMPLOYED PERSONS Kaikki toimialat All industries 220 Metsäsektori Forest sector 5 Metsätalous Forestry 2 Metsäteollisuus Forest industries 3 Keskimääräiset työttömyysprosentit vuonna 2005: metsätalous 6,0 %, metsäteollisuus 4,1 %, metsäsektori 4,6 % ja kaikki toimialat 8,4 %. Average unemployment rates in 2005: forestry 6.0%, forest industries 4.1%, forest sector 4.6% and all industries 8.4%. Metsätilastollinen vuosikirja

12 7 Forest sector s labour force 7.1 Työvoima Total labour force, Vuosi Työlliset Employed persons Työttömät Työvoima Year Metsätalous Maatalous Teollinen Rakentaminen Palvelu- Kaikki toimialat Työllisyysaste Unemployed yhteensä Forestry Agriculture toiminta Construction elinkeinot All industries Employment persons Total labour Manufacturing Service rate force etc. industries henkilöä persons % henkilöä persons , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Työvoimatutkimus uudistettiin vuosina ILO/EU-määritelmien mukaiseksi ja toimialaluokitus muuttui vuonna 2002 (TOL 2002). Taulukon tiedot on päivitetty vuodesta 1989 alkaen vastaamaan uusia määritelmiä ja uutta luokitusta. Varhaisemman aikasarjan tiedot on esitetty TOL 1988:n mukaisesti. Maatalouteen (TOL 2002: 010) luetaan myös riistatalous ja kalatalous (050) sekä niihin liittyvät palvelut. Teolliseen toimintaan luetaan teollisuuden (TOL 2002: D) lisäksi kaivostoiminta ja louhinta (C) sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E). Työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. The labour force survey was renewed in to meet the definitions of ILO and the EU. The industrial classification was also changed in 2002 (SIC 2002). The data presented in this table have been updated since 1989 to meet the new definitions. The pre-1989 data are classified according to the SIC 1988 classification. The following categories are included in agriculture: Agriculture, hunting and related activities (SIC 2002: 010), and fishing and related activities (050). The following categories are included in the category Manufacturing etc.: Mining and quarrying (SIC 2002: C), manufacturing (D), and electricity, gas and water supply (E). The employment rate is calculated as the percentage of employed persons aged among the population of the same age. 244 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

13 7 Metsäsektorin työvoima 7.2 Metsäsektorin työlliset Employed persons in the forest sector, Vuosi Työlliset Employed persons Osuus kaikista työllisistä Proportion of total employment Year Metsä- Metsä- Metsäsektori Kaikki toimialat Metsä- Metsä- Metsäsektori talous teollisuus yhteensä All industries, total talous teollisuus yhteensä Forestry Forest Forest sector, Forestry Forest Forest sector, industries total industries total henkilöä persons % % % ,1 5,2 9, ,9 5,4 9, ,3 5,6 8, ,5 5,5 9, ,1 5,5 8, ,9 5,2 8, ,7 5,4 8, ,6 5,4 7, ,5 5,3 7, ,6 5,2 7, ,7 5,2 7, ,3 5,0 7, ,4 4,8 7, ,3 4,6 6, ,2 4,3 6, ,2 4,0 6, ,0 3,9 5, ,9 3,8 5, ,7 3,5 5, ,6 3,7 5, ,5 3,7 5, ,4 3,5 4, ,4 3,5 4, ,4 3,6 4, ,2 3,6 4, ,4 3,5 4, ,2 3,4 4, ,1 3,3 4, ,1 3,2 4, ,0 3,1 4, ,0 3,1 4, ,0 3,0 4, ,9 3,0 3, ,9 2,9 3, ,0 2,8 3, ,9 2,9 3, / ,9 2,8 3,7 Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. The classifications in labour force surveys were changed in For further details, see footnote in Table 7.1. Metsätilastollinen vuosikirja

14 7 Forest sector s labour force 7.3 Metsäsektorin (ml. huonekaluteollisuus) työlliset metsäkeskuksittain Employed persons in the forest sector (incl. furniture industry) by forestry centre, Metsäkeskus Forestry centre Metsäsektorin työlliset, henkilöä Employed persons in the forest sector, persons Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa 0,1 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,1 0,2 0,2 0,2 0,2 0,0 0,0 1 Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsäsektorin osuus alueen työllisistä, % Proportion of the forest sector in total regional employment, % Koko maa 5,8 5,4 5,4 5,5 5,4 5,4 5,2 4,9 5,0 4,7 4,7 4,6 4,5 4,4 4,2 4,3 Whole country 0 Ahvenanmaa 1,1 1,8 1,7 1,2 0,5 0,9 1,4 1,6 1,4 0,6 1,4 1,6 1,3 1,4 0,3 0,6 1 Rannikko 1,6 1,3 1,4 1,5 1,2 1,1 1,2 1,1 1,2 1,4 1,4 1,2 1,4 1,1 0,9 1,1 Etelärannikko 1,1 0,8 0,8 0,9 0,8 0,6 0,7 0,7 0,7 0,8 0,9 0,8 0,9 0,7 0,6 0,7 Pohjanmaa 4,6 4,5 4,7 4,7 4,4 4,7 4,7 3,7 4,6 5,2 4,9 4,2 5,0 3,7 3,3 4,2 2 Lounais-Suomi 4,0 3,7 3,9 3,8 3,2 3,3 3,1 3,4 3,2 3,0 3,2 2,9 2,7 2,8 2,4 2,5 3 Häme-Uusimaa 6,5 6,5 6,5 6,1 6,0 6,0 5,6 4,9 5,7 5,0 4,5 5,1 5,1 5,0 5,0 4,7 4 Kaakkois-Suomi 14,1 13,5 14,8 14,7 14,4 14,2 13,4 12,1 12,6 12,5 12,8 13,0 13,3 12,0 12,0 12,0 5 Pirkanmaa 5,9 6,1 6,3 7,3 7,4 6,7 6,8 6,4 6,5 5,5 5,3 5,3 4,9 5,1 5,0 4,7 6Etelä-Savo 9,0 7,5 7,2 7,3 8,2 9,8 9,4 10,5 8,7 9,1 9,2 10,2 10,3 9,0 8,0 9,3 7 Etelä-Pohjanmaa 6,8 5,6 5,7 5,5 5,7 6,5 6,1 6,4 6,1 6,2 7,2 6,8 5,7 6,5 5,4 5,7 8 Keski-Suomi 10,2 8,2 8,3 8,6 8,7 10,2 10,5 9,9 10,3 9,6 9,3 8,6 8,1 8,0 8,3 7,1 9 Pohjois-Savo 7,4 6,0 5,3 6,5 7,1 7,2 7,1 7,0 6,8 6,0 5,2 5,0 5,5 6,1 6,3 5,7 10 Pohjois-Karjala 9,1 8,9 7,6 7,3 8,1 8,1 7,7 8,8 7,9 6,6 8,0 8,4 7,8 7,1 5,4 6,8 11 Kainuu 9,5 11,3 10,8 9,6 10,8 10,5 9,5 9,1 10,0 8,4 9,1 7,7 7,1 9,2 11,3 10,7 12 Pohjois-Pohjanmaa 5,0 5,0 4,6 4,7 4,8 5,3 4,7 3,2 3,7 4,5 4,4 3,9 3,6 3,7 4,2 4,7 13 Lappi 10,2 10,7 11,1 10,6 10,1 8,5 7,2 8,5 7,2 7,9 6,6 6,4 6,5 5,8 5,9 5,6 Metsäsektori on alueellisten tietojen luotettavuuden varmistamiseksi määritelty tässä taulukossa laajemmin kuin luvun muissa taulukoissa. Metsäsektoriin kuuluu myös huonekaluteollisuus (TOL 2002: 361), jossa työllisten määrä oli vuonna A wider concept of the forest sector, including also the manufacture of furniture (SIC 2002: 361) was introduced in this table to guarantee the quality of regional data. 246 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

15 7 Metsäsektorin työvoima 7.4 Metsäsektorin työlliset sukupuolen mukaan Employed persons in the forest sector by gender, henkilöä persons Vuosi Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat All industries Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Male Female Total Male Female Total Male Female Total Male Female Total Metsätilastollinen vuosikirja

16 7 Forest sector s labour force 7.5 Metsätalouden työlliset ammattiaseman mukaan Employed persons in forestry by employment status, henkilöä persons Vuosi Palkansaajat Employees Yrittäjät ja yrittäjä- Yhteensä Year Työntekijät Toimihenkilöt Yhteensä perheenjäsenet Total Wage earners Salaried Total Self-employed and employees unpaid family workers / Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. The classifications in labour force surveys were changed in For further details, see footnote in Table Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

17 7 Metsäsektorin työvoima 7.6 Metsätalouden, metsänparannuksen ja puutavaran autokuljetuksen työlliset työlajeittain Employed persons in forestry, forest improvement works and road transportation of roundwood by type of work, henkilöä persons Vuosi Metsätalous Forestry Metsän- Puutavaran Kaikkiaan Year Toimihenkilöt Työntekijät, yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Kaikkiaan parannus autokuljetus Grand Salaried Wage earners, self-employed persons and unpaid family workers Total Forest Road total employees Puunkorjuu Metsänhoitotyöt Yhteensä improvement transportation Harvesting of ja muut työt Total works of roundwood roundwood Silvicultural and other works Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. Metsänparannukseen kuuluu metsäteiden rakentamisen ja metsäojituksen työvoima. The classifications in labour force surveys were changed in For further details, see footnote in Table 7.1. Employed persons in construction of forest roads and forest drainage are included in forest improvement works. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

18 7 Forest sector s labour force 7.7 Tehdyt työpäivät metsäsektorilla ja maataloudessa Days actually worked in the forest sector and agriculture, työpäiviä working days Vuosi Metsätalous Forestry Maatalous Agriculture Metsäteollisuus Forest industries Kaikki toimialat All industries Year Yhteensä josta Yhteensä josta Yhteensä josta Yhteensä josta Total oman työn panos Total oman työn panos Total palkattu työ Total palkattu työ of which of which of which of which self-employed self-employed employees employees Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jonka menetelmää on muutettu vuosina 1983, ja Työpäivätietoja ei ole muutosten jälkeen korjattu, joten kunkin jakson alkuperäisillä menetelmillä lasketut tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. The figures are based on labour force surveys, the methods of which were changed in 1983, and The data concerning working days have not been revised to be fully comparable. 250 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

19 7 Metsäsektorin työvoima 7.8 Metsäteollisuuden työlliset Employed persons in the forest industries, henkilöä persons Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Metsäteollisuus Year Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries kaikkiaan Saha- Puulevy- Puusepän- Yhteensä Massan, paperin ja Paperi- ja kartonki- Yhteensä Forest teollisuus teollisuus teollisuus Total kartongin tuotanto jalosteiden tuotanto Total industries, Sawmilling Wood-based Carpentry Production of Production of converted total panels industry pulp, paper and paper and paperboard industries paperboard products / Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. Puusepänteollisuuteen kuuluu mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistus. Massan, paperin ja kartongin tuotannon työllisten määrä jakautui vuonna 2003 alaryhmiin seuraavasti (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto): massateollisuus n , paperin ja kartongin valmistus n The classifications in labour force surveys were changed in For further details, see footnote in Table 7.1. The carpentry industry includes, inter alia, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Employed persons in the production of pulp, paper and paperboard in 2003 can be divided into the following sub-groups: pulp industries approx , paper and paperboard industries approx persons. Metsätilastollinen vuosikirja

20 7 Forest sector s labour force 7.9 Metsäsektorin työttömyys Unemployed persons in the forest sector, Vuosi Työttömät Unemployed persons Työttömyysaste Unemployment rate Year Metsä- Metsä- Metsäsektori Kaikki Metsä- Metsä- Metsäsektori Kaikki talous teollisuus yhteensä toimialat talous teollisuus keskimäärin toimialat Forestry Forest Forest sector, All Forestry Forest Forest sector, All industries total industries industries average industries henkilöä persons % % % % ,0 2,8 3,6 4, ,7 3,9 4,6 4, ,4 4,5 5,8 5, ,5 6,8 8,3 5, ,8 6,8 8,3 5, ,5 6,5 8,1 5, ,5 7,7 9,9 5, ,2 4,2 6,1 5, ,7 3,4 5,3 4, ,2 2,1 3,1 3, ,0 1,9 2,8 3, ,4 5,9 7,2 6, ,2 9,0 11,6 11, ,9 9,7 13,4 16, ,7 9,8 14,1 16, ,6 9,8 12,4 15, ,6 9,7 12,3 14, ,3 6,2 9,4 12, ,3 6,4 8,8 11, ,7 5,8 8,1 10, ,1 4,8 6,5 9, ,4 5,5 6,5 9, ,5 5,7 6,7 9, ,4 5,6 6,8 9, ,6 4,3 4,7 8, ,0 4,1 4,6 8, / , ,6 Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. Graafinen teollisuus sisältyy metsäteollisuuden lukuihin vuosina Työttömyysaste lasketaan työttömien prosenttiosuutena työvoimasta. Työttömän toimiala määräytyy hänen työttömyyttä edeltäneen työpaikkansa mukaan. The classifications in labour force surveys were changed in For further details, see footnote in Table 7.1. The labour force in printing and publishing is included in the figures of the forest industries during The unemployment rate is the ratio of the unemployed to all persons in the labour force. An unemployed person is determined according to his/her job before unemployment. 252 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2006

21 7 Metsäsektorin työvoima 7.10 Metsätyöntekijöiden keskimääräiset päivä- ja tuntiansiot Average daily and hourly earnings of forestry workers, Vuosi Keskimääräiset päiväansiot Keskimääräiset tuntiansiot konetyössä Year Average daily earnings Average hourly earnings in mechanised harvesting of roundwood Moottorisahahakkuu Motor-manual felling Metsänhoitotyöt Silvicultural works Koneellinen Lähi- Urakka-, palkkio- ja osaurakkatyö Aikatyö Urakka-, palkkio- Aikatyö hakkuu kuljetus Piece rate, fee and partial piece rate Time rate ja osaurakkatyö Time rate Mechanised Forest Työvälineosuus Ilman Piece rate, fee and felling haulage mukaan lukien työvälineosuutta partial piece rate Including tool costs Exluding tool costs Ilman työvälineosuutta Exluding tool costs /päivä /day /tunti /hour ,70 32,30 40,30 39,30 32, ,20 34,10 41,20 40,70 34, ,20 36,30 40,70 43,40 35, ,40 38,80 45,00 44,20 39, ,70 44,00 50,90 46,90 41, ,90 48,60 58,20 51,80 44, ,00 51,80 60,00 53,10 47, ,80 53,80 62,40 53,80 48, ,30 57,80 57,60 56,60 48, ,50 58,70 59,50 60,80 50, ,40 63,70 68,40 63,50 54, ,20 64,40 76,60 65,00 59, ,90 66,40 67,70 65,00 61, ,70 67,20 63,70 66,00 62, ,90 66,60 65,50 66,60 64,20 8,90 8, ,95 67,20 68,50 68,91 68,97 9,40 8, ,38 69,80 73,59 66,77 71,86 9,70 9, ,37 72,70 76,23 67,96 76,48 9,69 9, ,77 79,34 73,75 75,89 77,18 10,14 9, ,18 82,02 78,35 79,00 78,10 10,35 9, ,74 86,45 79,35 84,10 81,74 10,70 10,13 Vuodesta 2000 alkaen keskimääräiset päiväansiot perustuvat kunkin vuoden 4. neljänneksen tietoihin. Konetyössä tiedot ovat marraskuun keskipalkkoja. Tiedonkeruu- ja sisältömuutosten takia 4. neljänneksestä vuonna 2003 lähtien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien kanssa. Since 2000, average daily earnings are based on the data refering to the 4th quarter of the year. In mechanised work, average earnings in November are presented. Due to revisions in the statistics, starting from the 4th quarter of 2003, the data are not fully comparable with earlier years. Lähteet: Tilastokeskus; Koneyrittäjien liitto Sources: Statistics Finland; Trade Association of Finnish Forestry and Earth Moving Contractors Metsätilastollinen vuosikirja