LAPPEENRANNAN JOUKKOLIIKENNE 2020

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN JOUKKOLIIKENNE 2020 LIIKENNESEMINAARI TONI JOENSUU, DI

2 Tavoite Ohjelmatyön tavoitteena on luoda pitkäjänteinen, tavoitteeltaan ja rahoitukseltaan realistinen ohjelma, joka ohjaa joukkoliikenteen kehittämistyötä Lappeenrannan kaupungin alueella vuoteen 2020 saakka. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma sisältää Lappeenrannan joukkoliikenteen vision vuodelle 2020 sekä päämäärät, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan. Joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa linjataan muun muassa joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ja alueet, lipputuote- ja tariffipolitiikka.

3 Organisointi Ohjausryhmä Kaupunginhallituksen nimeämä puheenjohtaja Tapio Arola ja jäsen Juha Rantalainen Teknisen lautakunnan nimeämät jäsenet Virpi Junttila (Hanna Holopainen), Markku Papinniemi ja Päivi Kukkonen Tekninen johtaja Jussi Salo Teknisen palvelutuotannon edustajat Pasi Leimi ja Birgitta Nakari Konsultin edustajat Toni Joensuu ja Mika Piipponen Työryhmä Toimii ohjausryhmän alaisuudessa. Työryhmän jäseninä ovat Pasi Leimi, Birgitta Nakari ja konsultin edustajat. Työpajat Pidetty kaksi työpajaa 17.3 ja 7.9, joissa mukana laaja-alaisesti sidosryhmiä Lisäksi Asukkaiden Lappeenranta tilaisuus Liikenneseminaari

4 Näkökulmat (nykytilanne) SEURANTA/MITTARI T TAVOITTEET NYKYTILA YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET ASIAKKUUDEN HALLINTA JA PALVELUKYKY TALOUS VISIO OSAAMINEN, UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY PROSESSIT JA RAKENTEET NYKYTILA TAVOITTEET SEURANTA/MITTARI T

5 Näkökulmat (tavoitteet) SEURANTA/MITTARI T TAVOITTEET NYKYTILA YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET ASIAKKUUDEN HALLINTA JA PALVELUKYKY TALOUS VISIO OSAAMINEN, UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY PROSESSIT JA RAKENTEET NYKYTILA TAVOITTEET SEURANTA/MITTARI T

6 Strategiset päämäärät SEURANTA/MITTARI T TAVOITTEET NYKYTILA ELINYMPÄRISTÖ TURVALLISEMMAKSI JA TERVEELLISEMMÄKSI HENKILÖ- JA JOUKKOLIIKENNEPALVELUJEN KÄYTTÖ HELPOMMAKSI JOUKKOLIIKENNEPALVELUJEN TASO VASTAA KYSYNTÄÄ VISIO JOUKKOLIIKENNE POSITIIVISEEN NOSTEESEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN KUSTANNUSTEHOKKAASTI NYKYTILA TAVOITTEET SEURANTA/MITTARI T

7 Tavoitteet 2020 ELINYMPÄRISTÖ TURVALLISEMMAKSI JA TERVEELLISEMMÄKSI Joukkoliikenteen kysyntää kasvatetaan Palveluliikenteellä tuetaan kotona asumista Liikenteen päästöjä vähennetään HENKILÖ- JA JOUKKOLIIKENNEPALVELUJEN KÄYTTÖ HELPOMMAKSI Asiakaspalvelun laatua kehitetään Joukkoliikenteen kehittämishankkeet ja haasteiden tunnistaminen Sujuvat matkaketjut JOUKKOLIIKENNEPALVELUJEN TASO VASTAA KYSYNTÄÄ Kaupungin rahankäyttö joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin Taksa- ja lippupolitiikka Määrärahan kehitys

8 Tavoitteet 2020 JOUKKOLIIKENNE POSITIIVISEEN NOSTEESEEN Asiakaspalvelun taso, liikennöitsijät, Matkahuolto, kaupungin neuvonta Kaluston laadun kehittäminen Kaupungin tuottamien palvelujen kehittäminen TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN KUSTANNUSTEHOKKAASTI Liikenteen hankintaprosessit Seuranta ja raportointi päätöksen tueksi Kehitysprosessit

9 Mittarit ESIMERKKEJÄ MITATREISTA: JOUKKOLIIKENTEEN KYSYNTÄÄ KASVATETAAN Mittarit: Kokonaismatkustajamäärä Joukkoliikennematkojen määrä asukasta kohden Autoistumisaste Joukkoliikennevyöhykkeillä asuvien määrä PALVELULIIKENTEELLÄ TUETAAN KOTONA ASUMISTA Mittarit: Vuosittain ajetut linjakilometrit Palveluliikennematkojen määrä ajettua vuoroa kohden Kokonaismatkustajamäärä

10 Visio 2020 Joukkoliikenteen suosiota kasvatetaan. Asiakaspohjaa vahvistetaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta sekä suuntaamalla väestön kasvu ja uudisrakentaminen keskusta-alueille ja joukkoliikennevyöhykkeelle. Palveluja parannetaan lisäämällä nopeaa, erityisesti työmatkoille soveltuvaa tarjontaa, kehittämällä liityntä- ja vaihtoyhteyksiä, parantamalla keskeisempiä pysäkkejä ja säilyttämällä matkustamisen hinta edullisena. Kaupungin lakisääteisiä kuljetuksia järkeistetään ja ohjataan soveltuvin osin joukkoliikenteeseen.

11 Yhdyskuntarakenne

12 Yhdyskuntarakenne 2020 Tärkeintä on maankäytön ja liikenteen vyöhykkeiden tunnistaminen kaupunkirakenteessa Voidaankin todeta että kaupunkirakenne päättää liikkumistavan Yhdyskuntarakenne Suomessa ja myöskin Lappeenrannassa on hajaantunut ja tämän seurauksena henkilöauton käyttö liikkumismuotona on lisääntynyt. Vyöhykejako ohjaa täydennys- ja uudisrakentamista kaupunkirakenteen kannalta keskeisille alueille ja tuo selkeästi esille edulliset ja epäedulliset alueet Tärkeää on olla lisäämättä autoriippuvaisen kaupunkialueen laajuutta Joukkoliikenne tarvitsee menestyäkseen joukkoja. Kannattava ja palvelutasoltaan hyvä joukkoliikenne vaatii tutkimusten mukaan noin 2000 asukasta linjakilometriä kohti

13 Yhdyskuntarakenne 2020 Tavoitteena on, että joukkoliikenne on kilpailukykyinen vaihtoehto päivittäiseen liikkumiseen tiheimmin asutuilla alueilla. Uudisasutus ohjataan keskustaan ja jalankulku sekä joukkoliikennevyöhykkeelle.

14 Palvelutaso Palvelutaso on määritetty kuuteen luokkaan Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Luokkia ovat (kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso,minimitaso ja lakisääteiset kuljetukset) Palvelutasomäärittelyssä määritellään se palvelutaso, johon viranomainen pyrkii kehittämään palveluaan eli palvelutason määrittely on tehty tavoitteelliseksi. Lopullinen palvelutasomäärittely on suositus, jonka toteutumisaste määräytyy viimekädessä käytettävissä olevien (taloudellisten)resurssien mukaan. Edellä mainittujen kriteerien avulla tehtävä palvelutasomäärittely toimii alueen liikenteen suunnittelunlähtökohtana. Palvelutasolle on määritetty sekä määrällisiä ( mm. liikennöintiaika, vuoroväli) että laadullisia (mm. kalusto, lippujärjestelmä, informaatio) tavoitteita

15 Palvelutaso nyt...

16 ...ja 2014 jälkeen

17 Kilpailuttamalla tehoa Lappeenrannan kaupunki kilpailuttaa paikallisliikenteensä vuodesta 2014 alkaen erikseen laadittavan kilpailutussuunnitelman mukaisesti. Kilpailuttamissuunnitelman mukaan ostettavasta liikenteestä muodostetaan kustannustehokkaasti liikennöitäviä kokonaisuuksia. Valittavien yritysten tulee toteuttaa vaadittu palvelutaso edullisimmalla hinnalla. Tavoitteena on saada nykyisellä kustannustasolla entistä parempi palvelutaso. Tähän pyritään yhdistelemällä eri hallintokuntien kuljetuksia soveltuvin osin avoimeen joukkoliikenteeseen Pienten liikennöitsijöiden osallistuminen mahdollistetaan hyväksymällä tarjousyhteenliittymät. Vuonna 2014 otetaan käyttöön taksavyöhykkeet ja tuetaan joukkoliikennettä hyvän palvelutason alueilla ensisijaisesti edullisten lipunhintojen ja muilla alueilla liikenteen oston kautta.

18 Asiakaspalvelu 2014 Joukkoliikenteen palveluita markkinoidaan laajasti. Lippujen hankinta on tehty mahdollisimman helpoksi. Matkaketjut ovat sujuvia. Paikallisliikenteen aikataulut on sovitettu yhteen seutuliikenteen ja juna-aikataulujen kanssa, jolloin vaihdot onnistuvat ilman pitkiä odotusaikoja. Joukkoliikennealan uudet innovaatiot on otettu Lappeenrannassa käyttöön ja kaupunki on saavuttanut edelläkävijän maineen uusien palveluideoiden soveltajana.

19 Talous 2014 Joukkoliikenne on kilpailutettu, jolloin samalla rahalla on saatu enemmän ja parempia palveluita. Suuri osa koululaiskuljetuksista ja muista lakisääteisistä kuljetuksista on voitu ohjata yleiseen joukkoliikenteeseen. Kalliiden erilliskuljetusten vähenemisestä koituneilla säästöillä on parannettu joukkoliikenteen palveluita edelleen. Taksat ovat asiakkaille kohtuulliset ja eri väestöryhmille kohdennetut alennukset koetaan oikeudenmukaisiksi. Hyvän joukkoliikenteen tukemina yhä useammat ikäihmiset selviytyvät entistä pitempään arkisista toimistaan kotioloissa ja pystyvät saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Palveluliikenne täydentää tavanomaista joukkoliikennettä tarvittaessa. Laitoshoidon tarvetta on pystytty hillitsemään.

20 Palvelutaso ja laatu 2014 Palvelutasolle on asetettu kriteerit alueittain. Parhaan palvelutason alueilla joukkoliikenne tarjoaa henkilöautolle kilpailukykyisen vaihtoehdon. Liikennettä on aamusta iltaan ja myös viikonloppuisin, vuorovälit ovat lyhyet ja matka joutuisaa. Paras palvelutaso kohdistetaan alueille, joilla on runsaasti käyttäjiä, ja toisaalta uutta asutusta ohjataan alueille, joilla joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä. Muilla alueilla taataan lakisääteiset peruspalvelut. Kullekin palvelutasolle on määritelty täsmälliset kriteerit, jotka ohjaavat aikataulujen ohella myös kaluston laatua ja palvelujen yleistä käytettävyyttä. Linjasto on nopeasti omaksuttavissa ja lippujärjestelmä selkeä. Kalustona on uusia ja siistejä matalalattiabusseja. Pysäkit ovat siistejä, viihtyisiä sekä hyvin varusteltuja.

21 Ympäristövaikutukset 2014 Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen vähentää henkilöautoliikennettä ja siten kokonaispäästöjen määrä. Kaluston uusiutuessa vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus kasvaa ja bussiliikenteen omat päästöt vähenevät Kaavoituksen ja tonttipolitiikan keinoin edistetään uusien asukkaiden ja toimintojen sijoitumsita hyvien joukkoliikenneyhteyksien piiriin Lisämatkustajia tavoitellaan vilkkaille reiteille, joilla liikennöinti on tehokasta ja ympäristöystävällistä

22 ja lopuksi KIITOS