MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

Transkriptio

1 MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 1. luento

2 Yleisesti tutkimuksesta Tieteellinen tieto ja tutkimuksen tarkoitus Ihminen tutkimuksen kohteena Tutkijan valinnat ennen tutkimuksen aloittamista

3 Tieteellinen tieto ja tutkimuksen tarkoitus

4 Arkitieto vs. tieteellinen tieto Arkitieto kuritonta ja löysää kritiikittömät johtopäätökset ei kyseenalaista tottumus, teemme kuten ennenkin tieto on koottu satunnaisesti tiedoissa on aukkoja omat havainnot ja kokemukset subjektiivisuus neuvoa auktoriteeteilta auktoriteetit voivat olla väärässä Tieteellinen tieto tiedon universaalius esittäjästä vapaata (tiede)yhteisön hyväksymä puolueetonta järjestelmällinen epäily Hirsjärvi ym. 2000

5 Tieteellisen tiedon ominaispiirteitä Tiede korjaa itseään todentaminen (verifiointi) vs. kumoaminen Uusi tieto rakentuu vanhan pohjalle Tieto hankittu objektiivisesti, puolueettomasti, vältetty subjektiivisia kannanottoja Tieteellinen tieto ei kuitenkaan ole arvovapaata Tieteellinen tieto ei ole totuus Metsämuuronen 2003

6 Tieteellisen tiedon ominaispiirteitä Tieteellinen tiedonhankintamenetelmä voidaan sanoa olevan joukko erilaisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tuottaa sellaista tietoa, jossa erehdysten mahdollisuus on minimoitu Tieteellisen tuloksen tulee olla toistettavissa (replikoitavuus) Tiedettäkin voidaan väärinkäyttää (manipulointi, julkaisukielto) Tutkijan tulee arvioida kriittisesti kirjallisuutta, menetelmiä ja tutkimustuloksia (myös omia) Karma 1987 Metsämuuronen 2003

7 Tieteellisen tiedon tarkoitus täsmentää ongelmiin liittyviä kysymyksiä, suunnata huomion olennaisiin seikkoihin, antaa syvyysulottuvuutta ja ymmärrystä siitä mistä on kysymys auttaa vapautumaan perinteisistä ajattelutottumuksista ja sidonnaisuuksista antaa aineksia ajattelulle, rikastuttaa ja monipuolistaa arkitiedon luomaa kuvaa asioista ja tilanteista, antaa uusia ideoita herättää kiinnostusta uusiin alueisiin lisää harkintaa omissa ratkaisuissa auttaa pääsemään systemaattisesti kiinni uusiin asioihin luo uusia käsitteitä, joiden avulla syntyy uusia näkökulmia maailmaan Hirsjärvi ym. 2000

8 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimukseen ryhdytään usein siksi, että arkitiedolla ei kyetä ratkaisemaan ongelmaa Tutkimustieto auttaa paremmin ymmärtämään ratkaistavien ongelmien luonnetta ja löytämään keinoja ongelmista selviämiseen (usein soveltavan tutkimuksen lähtökohtana) Perustutkimus ei pyri ensisijaisesti käytännöllisiin tavoitteisiin tai sovelluksiin vaan etsii uutta tieteellistä tietoa tiedon itsensä vuoksi Hirsjärvi ym. 2000

9 Tutkimuksen tarkoitus Kartoittava Tarkoitus: mitä tapahtuu, etsiä uusia näkökulmia ja ilmiöitä, kehittää hypoteeseja, selvittää vähän tunnettuja ilmiöitä Tutkimuskysymys: mitä tässä ilmiössä tapahtuu, mitkä ovat keskeiset mallit, teemat Strategia: usein kvalitatiivinen, kenttä- tai tapaustutkimus Selittävä Tarkoitus: etsiä selityksiä (syy-seuraussuhteita), tunnistaa todennäköisyyksiä Tutkimuskysymys: mitkä tekijät vaikuttavat tähän ilmiöön, miten nämä tekijät ovat vuorovaikutuksessa keskenään Strategia: kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen, kenttätutkimus, historialliset metodit Hirsjärvi ym. 2001,128

10 Tutkimuksen tarkoitus Kuvaileva Tarkoitus: esittää tarkkoja kuvauksia henkilöistä, tilanteista, tapahtumista, dokumentoida ilmiön keskeisiä piirteitä Tutkimuskysymys: mitkä tapahtumat, prosessit, uskomukset, käyttäytymismuodot ovat näkyvimpinä tässä ilmiöstä Strategia: kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen, kenttä- tai survey-tutkimus Ennustava Tarkoitus: ennustaa ilmiöstä seuraavia tapahtumia ja ihmisten toimintoja Tutkimuskysymys: mitä tuloksia ilmiöstä seuraa, mihin tai kehen ilmiö vaikuttaa Strategia: eksperimentaalinen strategia Hirsjärvi ym. 2001,128

11 Ihminen tutkimuksen kohteena

12 Ihmistieteellisen tutkimuksen piirteitä Ihmistieteellisen tutkimuksen kohteena on ihminen laajasti Ihmistieteellistä tutkimusta ovat: toiminnan vastaanottajaa (oppijaa/asiakasta) koskeva tutkimus toiminnan suorittajaa (opettaja/palvelun tarjoaja) koskeva tutkimus toimintaa (opetus/palvelu) koskeva tutkimus laajasti käsittäen kaikkea toimintaa (oppimista, opetusta, palvelukonseptia) sääteleviä tai rajoittavia tekijöitä koskeva tutkimus Metsämuuronen 2003

13 Ihmistieteellisen tutkimuksen piirteitä Ihmistieteellisen tutkimuksen tekee haasteelliseksi se, että tutkimuskohteena olevien ihmisten intentiot, pyrkimykset ja motiivit, päämäärät ja tavoitteet sekä mielikuvat ja asenteet vaikuttavat tutkimustuloksiin Yhteistyö ja keskustelu muiden tieteenalojen kanssa on yleensä hedelmällistä ja johtaa parempaan lopputulokseen kuin pelkästään oman tieteenalan hallinta Metsämuuronen 2003

14 Tutkijan valinnat ennen tutkimuksen aloittamista

15 Tutkijan valinnat ennen tutkimuksen aloittamista ja aineiston keruuta Ongelman asettelun taso Kuinka täsmällisesti voin nimetä ongelman? Miten jäsennän ongelman? Miten muotoilen ongelman selvästi ja ymmärrettävästi? Tieteen filosofian taso Miten ymmärrän tutkittavan kohteen? (Ontologinen kysymys) Miten ajattelen saavani tietoa? (Epistemologinen kysymys) Tutkimusstrateginen taso Mikä tutkimusstrategia tuo parhaiten vastauksia asettamaani ongelmaan? Mitkä vaihtoehdot tulevat kysymykseen? Miten perustelen valintani? Mitä aineistoa on tärkeätä kerätä? Teoreettisen ymmärtämisen taso Mitkä teoriat liittyvät tutkimukseni aiheeseen? Mikä suhde tutkimuksella on teoriaan? (testaaminen, rakentaminen, praktinen teoria) Miten määrittelen käsitteet? (teoreettisesti, operationaalisesti jne.) Miten asetan mahdolliset hypoteesit? (mikäli ne tulevat edes kyseeseen) Hirsjärvi ym. 2000

16 Tutkijan valinnat tutkimuksen asettelun tasolla Tutkimuksen lähtökohta Aihepiiri: tutkijaa kiinnostava tutkimusaihe Johtoajatus, teesi: ilmaisee tiiviisti ja lausemuodossa tutkimuksen perusidean, tarkastelunäkökulman ja käsittelyn rajat. usein myös kannanoton asiaan. Pääongelma: Muovataan johtoajatuksen pohjalta. Useimmiten yleisluonteinen kysymys, jossa tutkittava kokonaisuus hahmottuu. Alaongelmat: Kysymyksiä tai teemoja, jotka täsmentävät pääongelmaa. Saadut vastaukset auttavat vastaamaan myös pääongelmaan. Laadullisessa tutkimuksessa on varauduttava siihen, että ongelma saattaa muuttua tutkimuksen edetessä. (esim. Hirsjärvi ym. 2000, 38 ja )

17 Tieteen filosofia Tutkimuksen tekemiseen liittyvät kaikkein syvimmät ja periaatteellisimmat päätökset tehdään tieteenfilosofisella tasolla, joko tiedostaen tai tiedostamatta Tutkimus on silloinkin, kun se on hyvin käytännöllinen ja työelämän sovellutuksiin tähtäävä, perustuu useisiin piileviin oletuksiin (ihmisistä, maailmasta, tiedonhankinnasta jne.) Oletuksia nimitetään taustasitoumuksiksi eli filosofisiksi perusoletuksiksi Tieteen filosofian taustalla ovat neljä filosofian aluetta: ontologia, epistemologia, logiikka ja teleologia Hirsjärvi ym. 2000

18 Ontologia Ontologiset käsitykset ovat tutkimuksessa erityisen keskeisiä, mutta ongelmallisia Ontologiassa on kyse siitä, minkälaiseksi tutkimuskohde syvemmin käsitetään Esimerkiksi millaiseksi ymmärretään asiakas/käyttäjä tutkimuksen kohteena, onko hän aktiivinen vai passiivinen? Ontologia esittää kysymyksiä todellisuuden luonteesta Mikä on tutkittavan ilmiön luonne? Mikä on todellista? Mitä voidaan pitää todisteina? Hirsjärvi ym. 2000

19 Ontologia Kun tutkimuskohteena on ihminen, on ontologisen erittelyn tuloksena ihmiskäsitys Varto (1992) tähdentää erityisesti, että tietoinen ja ontologinen ratkaisu on kokonaan toisenlainen kuin arkipäivän ajattelutottumukset Tutkimuksen perusratkaisut on perusteltava hyvin on osoitettava, että ne kohdentaa tutkimuksen tarkasti juuri oletettuun tutkimuskohteeseen ja on oltava menetelmällisesti mahdollista toteuttaa Hirsjärvi ym. 2000

20 Ontologia Tavallisesti opiskelijat ja varttuneemmatkin tutkijat toimivat tieteen filosofian alueilla siten kuin tiedeyhteisön perinne ja koulutus on ohjannut heidät ajattelemaan Valintoja ei huomata aina edes tehtävänkään Kokemus kartuttaa tietoisuutta vaihtoehdoista Kriittisyys valinnoissa on tärkeää Hirsjärvi ym. 2000

21 Epistemologia Epistemologisissa eli tieto-opillisissa tarkasteluissa käsitykset koskevat tiedostamisen ja tiedonsaannin ongelmia Millä metodisella otteella pystytään parhaiten lähestymään tutkimuskohdetta? (metodin pätevyys) Epistemologia käsittelee tietämisen alkuperää ja luonnetta sekä tiedon muodostumista Mikä suhde vallitsee tutkijan ja tutkittavan kohteen välillä? Mikä asema arvoilla on ilmiöiden ymmärtämisessä? Hirsjärvi ym. 2000

22 Logiikka ja teleologia Logiikka käsittelee toteen näyttämisen ja todistamisen periaatteita Ovatko kausaaliset kytkennät mahdollisia tiedon osien välillä? Teleologia esittää kysymyksiä tarkoituksesta Mitä varten tutkimus tehdään? Miten tutkimus lisää tietoamme tutkittavalla alueella? Hirsjärvi ym. 2000

23 Tutkimusstrategia Tutkimuksen tekijöillä on taipumus nojata aina samaan tutkimukselliseen lähestymistapaan Tutkimusstrategialla tarkoitetaan tutkimuksen menetelmällisten ratkaisujen kokonaisuutta Tutkimusmetodi on suppeampi käsite Tutkimusstrategian ja yksittäisten tutkimusmetodien valinta riippuu valitusta tutkimustehtävästä tai tutkimusongelmista Hirsjärvi ym. 2000

24 Tutkimusstrategia Tutkimusstrategian valinta on sukua päätökselle uidaanko, kävelläänkö, lennetäänkö vai purjehditaanko joen yli Tutkimusmetodi koskee puolestaan veneen, sillan, lentokoneen jne. tyyppiä Tutkimusstrategioita tyypitellään usealla eri tavalla Tyypillisin on mm. Robsonin (1995) tutkimusstrategioiden jaottelu kokeellisiin tutkimuksiin, Survey-tutkimuksiin ja tapaustutkimuksiin Hirsjärvi ym. 2000

25 Tutkimuksen tarkoitus Kun pohditaan tutkimusstrategiaa, kannattaa tehdä kolme kysymystä (Yin 1984): Mikä on tutkimusongelman muoto? Pyrkiikö se kartoittamaan, kuvaamaan tai selittämään ilmiötä? Vaatiiko tutkimus käyttäytymisen/toimintojen kontrollointia vai pyrkiikö se kuvaamaan luonnollisesti tapahtuvaa ilmiötä? Onko tutkimuksen kohteena oleva ilmiö luonteeltaan nykyaikaan sijoittuva vai menneisyyteen kuuluva? Hirsjärvi ym. 2000

26 Tutkimustyypittelyjä Tutkimustyypit voidaan jakaa mm. kokeellisiin tutkimuksiin survey-tutkimuksiin sekä tapaustutkimuksiin Vastaavasti tarkemmalla jaottelulla teoreettis-käsitteellinen tutkimus teoriaa testaava tutkimus kuvaileva, tulkitseva uutta teoriaa luova tutkimus konstruktiivinen tutkimus matemaattinen tutkimus Hirsjärvi et al. 2000; Järvinen & Järvinen 2004

27 Kokeellinen tutkimus Mitataan yhden käsiteltävän muuttujan vaikutusta toiseen muuttujaan Tyypillisiä piirteitä näyte analysointi koejärjestelyin olosuhteiden muuntelu mitataan muutokset numeerisesti kontrolloidaan muut muuttujat sisältää usein hypoteesin testaamista Hirsjärvi ym. 2000

28 Survey-tutkimus Kerätään tietoa standardoidussa muodossa joukolta ihmisiä Tyypillisiä piirteitä otos kyselylomakkeet tai strukturoitu haastattelu pieni aineisto tavoitteena kuvailu, vertailu tai selittäminen Hirsjärvi ym. 2000

29 Tapaustutkimus (case study) Yksityiskohtaista, intensiivistä tietoa yksittäisestä tapauksesta tai pienestä joukosta toisiinsa suhteessa olevia tapauksia Tyypillisiä piirteitä yksittäinen tapaus/tilanne kiinnostuksen kohteena usein prosessi suhde ympäristöön aineistoa kerätään useita metodeja käyttäen (havainnointi, haastattelu, dokumenttien tutkiminen) tavoitteena ilmiön kuvailu Hirsjärvi ym. 2000

30 Teoreettis-käsitteellinen tutkimus Vastataan kysymykseen: Miten voidaan johtaa jokin teoria, malli tai viitekehys, joka kuvaa tietyn reaalimaailman osan (esim. millainen malli kuvaa tai selittää sen, kuinka ihminen käyttää tiettyä verkkopalvelua) Esimerkkejä lähestymistavoista tietosysteemi reaalimaailman kuvaajana rakenteinen ohjelmointi systeemin elinjakso Järvinen & Järvinen 2004

31 Teorioita testaava tutkimus Pyritään ratkaisemaan: Vastaako tietty reaalimaailman osa määrättyä teoriaa, mallia tai viitekehystä? Tyypillisiä lähestymistapoja kontrolloidut ja luonnolliset kokeet, kenttätutkimukset (survey) tapaustutkimukset (case) ja pitkittäistutkimukset Järvinen & Järvinen 2004

32 Kuvaileva, tulkitseva ja uusia teorioita luova tutkimus Tyypillisiä lähestymistapoja Grounded teoria Tapaustutkimus Fenomenografia Etnografia Kontekstualismi ja muut kvalitatiiviset pitkittäistutkimukset Järvinen & Järvinen 2004

33 Suunnittelutieteellinen tutkimus Vastaa kysymykseen: Voimmeko rakentaa tietyn innovaation, kuinka hyödyllinen joku innovaatio on, millainen tietyn innovaation pitäisi olla, kuinka se pitäisi rakentaa Tyypillisiä lähestymistapoja Innovaation toteuttamistutkimus Innovaation arviointitutkimus toimintatutkimus Järvinen & Järvinen 2004

34 Matemaattinen tutkimus Matemaattinen tutkimus lähtee liikkeelle tietystä alkuolettamuksesta Sillä ei ole suoraa yhteyttä reaalitodellisuuteen Eräs kriittinen kysymys on: kuinka hyvin malli vastaa todellisuutta Tyypillisiä lähestymistapoja riittävän varieteetin ja hierarkian lait kausaalisten systeemien luokittelu aposteriorinen tiedonmuodostus algoritmien analyysi Järvinen & Järvinen 2004

35 Kvalitatiivinen vs. kvantitatiivinen Keskustelua kvalitatiivisen (laadullisen) ja kvantitatiivisen (määrällisen) tutkimuksen eroista on käyty pitkään mm. Brymanin (1988) mukaan erot näkyvät seuraavasti Näkökulma Tutkijan ja tukittavan suhde Tutkimusstrategia Aineiston luonne Teorian ja tutkimuksen luonne Kvantitatiivinen etäinen strukturoitu kova, luotettava teoriaa varmistava Kvalitatiivinen läheinen strukturoimaton rikas, syvä teoriaa luova Hirsjärvi ym. 2000

36 Kvalitatiivinen & kvantitatiivinen Ei pidä tarkastella toistensa vastakohtina, vaan toisiaan täydentävinä Kvalitatíivista käytetään kvantitatiivisen tutkimuksen esikokeena Kvalitatiivista ja kvantitatiivista menetelmää käytetään rinnakkain Kvantitatiivinen vaihe edeltää kvalitatiivista Ovat lähestymistapoja, joita on käytännössä vaikea tarkkarajaisesti erottaa Numerot ja merkitykset ovat vastavuoroisesti toisistaan riippuvaisia Mittaaminen sisältää kaikilla tasoilla sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen puolen Hirsjärvi ym. 2000

37 Lähteet Bryman, A. (1988). Quantity and quality in social research. London: Unwin Hyman. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2000). Tutki ja kirjoita. Tampere: Tammer-Paino Oy. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2001). Tutki ja kirjoita painos. Helsinki: Kustannusyhtiö Tammi. Karma, K. (1987). Käyttäytymistieteiden metodologian perusteet. 2.p. Keuruu: Otava. Metsämuuronen, J. (2003). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 2.p. Jyväskylä: Gummerrus Kirjapaino Oy. Robson, C. (1995). Real world research. A resource for social scientists and practioner-researchers. 5. p. Oxford: Blackwell. Varto, J. (1992). Laadullisen tutkimuksen metodologia. Helsinki: Kirjayhtymä. Yin, R.K. (1984). Case study research: Design and methods. Beverly Hills, CA: Sage.