KIINTEISTÖT Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnuksessa osoitteessa Kuoppamäentie 14, TAMPERE

Transkriptio

1 HAKIJAT Väinö Paunu Oy Kuoppamäentie TAMPERE KIINTEISTÖT Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnuksessa osoitteessa Kuoppamäentie 14, TAMPERE Kiinteistön omistaa Tampereen kaupunki, joka on antanut suostumuksensa alueen VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 136 VIREILLETULOAIKA AIEMMIN MYÖNNETYT PÄÄTÖKSET Pirkanmaan ympäristökeskus on antanut kiinteistölle päätöksen. Päätöksen voimassaoloaika päättyi MAKSU 1 430

2 KIINTEISTÖN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ Kiinteistöllä on ollut linja-autoliikenteen varikkotoimintaa 1960-luvun alusta lähtien. Kiinteistöllä huolletaan, korjataan ja pestään linja-autoja. Linja-autot, jotka eivät ole ajossa, ovat pysäköitynä kiinteistöllä. Maaperän pilaantuminen on tapahtunut pitkällä ajanjaksolla varikkotoiminnan yhteydessä, sekä mahdollisten vanhojen öljysäiliöiden vuotojen ja ylitäyttöjen seurauksena. Kiinteistön käyttötarkoitukseen ei ole tulossa muutoksia. Alue on kaavassa merkitty teollisuusalueeksi. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. TUTKIMUKSET, KUNNOSTUKSET JA JÄTTEIDEN KÄSITTELYSUUNNITELMA Alueella tehtyjen tutkimusten perusteella kohteen maaperä on pilaantunut polttoöljyllä arviolta n m 2 :n alueelta ja pilaantuneita massoja on arvioitu olevan n m 3. Pilaantuneisuus on levinnyt myös tontin pohjoispuolella sijaitsevalle Kuoppamäentielle (kiinteistörekisteritunnus ). Suurin havaittu öljypitoisuus on ollut mg/kg. Kiinteistöllä on tehty maaperän kunnostustoimenpiteitä vuosina 2005, 2007, 2008 ja Kunnostuksilla ei ole saavutettu lupaehtojen edellyttämää tasoa öljyfaasin poiston osoittauduttua suunniteltua laajamittaisemmaksi. Suunnitelmien mukaan alueen pääkunnostusmenetelmän vuodesta 2010 eteenpäin piti olla biologinen sekä kemiallinen in situ-kunnostus. In-situ kunnostus aloitettiin vasta keväällä 2011 ja se keskeytettiin lokakuussa Puhdistusta tullaan jatkamaan, kun öljynerotuspumppauksella on poistettu riittävästi öljyfaasia. Öljyisestä vedestä on eroteltu noin litraa puhdasta öljyä mennessä. Öljyinen vesi on kerätty imuautolla ja toimitettu L&T:n käsittelykeskukseen. Alueelta otettiin ensimmäiset maaperänäytteet vuoden 2013 syksyllä, joissa havaittiin kunnostustavoitteen (9 500 mg/kg) ylittäviä öljyhiilivetyjä kahdessa pisteessä (maks mg/kg). Maaperässä havaitut voimakkaimmat öljypitoisuudet esiintyvät pohjaveden pinnasta noin metrin syvyyteen asti.

3 Vaakaimeytysryhmät Pystyimeytysputket Öljynkeräyskaivot Käsittelyprosessin toiminta Kunnostuksen pääperiaatteena on jatkaa kunnostamista Pirkanmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen mukaisesti Kunnostuksen pääperiaatteena on poistaa kulkeutuva öljy keräyskaivojen (5 kpl) kautta. Keräyskaivojen tarkoituksena on myös estää öljyn leviämistä ympäristöön orsiveden mukana. Massanvaihtoa tehdään mahdollisimman vähän. Kunnostusratkaisuksi on päädytty jatkamaa biologista in-situ käsittelyä ja kemiallisen hapetuksen yhdistelmää. Pilaantuneelle alueelle on asennettu vaakaimeytysryhmiä, joissa kussakin on 3-5 imeytysputkea. Yhteensä alueelle asennetaan metriä putkea. Vaakaryhmät on asennettu 2-3 metrin syvyyteen. Valtaosa öljyhiilivedyistä sijaitsee 6-9 metrin syvyydessä. Vaakaimeytysputkiryhmät on yhdistetty käsittelylaitokseen maanalaisilla umpiputkilla. Pilaantuneen alueen laidoille ja asfalttikentälle on asennettu pystyimeytysputkia poraamalla. Pystyimeytysputkien kautta syöttöliuosta imeytetään käsin maanpäällisestä säiliöstä. Pystyputkien siiviläosa on asennettu 4-6 metrin syvyyteen. Pilaantuneen alueen keskelle vaakaimeytysalueelle on asennettu pystytarkkailuputkia, joiden siiviläosuus on syvyydellä 4-9 metriä. Tarkkailuputkista seurataan erityisesti kemiallisen hapetuksen aikana maaperän painetta, lämpötilaa, vaahtoamista sekä muita parametreja. Myös pystyimeytysputkia voidaan käyttää tarkkailuputkina. Alueelle on rakennettu 5 kpl öljynkeräyskaivoja, jotka on varustettu pumpuilla. Öljynkeräyskaivoihin kerääntynyt öljy johdetaan umpiputkissa öljynerotuslaitteistolle. Kaivojen syvyys on n. 9 m. Tarvittava syöttölaitteisto on asennettu kiinteistön kellariin ja maanpäälliseen laitekonttiin. Prosessi toimii automaattisesti siten, että kemikaalien ja käsittelyliuosten syöttöä ohjataan pintaraja- ja kellokytkimien avulla. Käsittelyprosessi toimii siten, että maaperään injektoidaan käsittelyliuosta vaakaimeytysryhmien ja pystyimeytyskaivojen kautta. Käsittelyliuokseen syötetyt ravinteet (typpi/fosfori/kaliumlannoite) ja vetyperoksidi kuluvat maa-

4 perän biologisen toiminnan ja öljyhiilivetyjen kemiallisen hajoamisen seurauksena. Injektoitu vesi kerätään asennettujen öljynkeräyskaivojen avulla pois ja pumpataan öljynerottimien kautta viemäriin. Osa öljynkeräyskaivoilla kerätystä ja öljynerottimien läpi johdetusta vedestä pumpataan takaisin liuoksen syöttösäiliöön, siihen lisätään apuaineet ja liuos injektoidaan takaisin maaperään halutun vaakaimeytysryhmän kautta. Pääsääntöisesti toimitaan niin, että käytössä on yksi vaakaimeytysryhmä kerrallaan ja ryhmää vaihdetaan muutaman viikon välein. Järjestelmään tuodaan lisävettä säiliöautolla tai käytetään kiinteistön vesipistettä. Pystyimeytyskaivoja ei yhdistetä automaattiseen järjestelmään vaan niistä liuoksen syöttö tapahtuu käsin maanpäällisistä siirrettävistä säiliöistä. In-situ-käsittelyssä syntyvät hajoamistuotteet Dieselyhdisteiden hajotuksen yhteydessä (biostimulaatio tai kemiallinen hapetus) syntyy lopputuotteina hiilidioksidia ja vettä. Hajotuksen yhteydessä ei synny toksisia tai pysyviä välituotteita, jotka voivat olla ympäristölle tai terveydelle vaarallisia. Käsittelyn aikana diesel-komponentit pilkkoutuvat liukoisempaan muotoon ennen kuin mikrobit hajottavat ne kokonaan. Pilkkoutuneet komponentit voivat näin ollen levitä helpommin käsittelyalueen ulkopuolelle. Dieselyhdisteiden leviäminen estetään pumppaamalla vettä pois siten, että virtaussuunta on jatkuvasti alueen keskelle. Yhdisteiden mahdollista leviämistä tarkkaillaan pohjavesinäyttein. Toiminnan tarkkailu ja ympäristön seuranta Laitteiston toimintaa tarkkaillaan kenttäkäyntien ja kaukovalvonnan avulla. Prosessivesien laatua seurataan kenttämittauksin ja ottamalla öljynerotuskaivoista kerätystä vedestä vähintään kolmen kuukauden välein laboratorioanalyyseja. Kemiallisen hapetuksen aikana seurataan erityisesti veden ph:ta, happipitoisuutta ja redox-potentiaalia. Käsittelyn edistymistä seurataan säännöllisesti otettavin maaperänäyttein. Maaperänäytteitä otetaan aluksi kuuden kuukauden välein ja jatkossa tarpeen mukaan. Pilaantuneen alueen ulkopuolelle asennetaan kaksi pohjaveden tarkkailuputkea arvioidun virtaussuunnan alapuolelle. Pohjavedestä otetaan näytteet ennen käsittelyn aloittamista, sen aikana ja käsittelyn. Pohjavedestä analysoidaan ainakin öljyhiilivedyt, raskasmetallit ja ravinteet. Vuonna 2009 tehdyn ilmoituksen liitteenä on esitetty seuranta- ja raportointiohjelma.

5 KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI Riskinarviointi Kunnostustarve on arvioitu ensisijaisesti kohdekohtaisella riskitarkastelulla. Riskinarvioinnin kohteena on itse suunnittelukohde sekä sen välittömässä läheisyydessä oleva ympäristö. Riskinarvioinnissa on keskitytty kulkeutumisja terveysriskeihin. Tarkastelussa on huomioitu haitta-aineiden ominaisuudet, kulkeutumisreitit sekä haitta-aineille mahdollisesti altistuvat kohderyhmät. Lisäksi on tarkasteltu ekologisia riskejä, joita voi aiheutua jos öljyhiilivetyjä pääsee Vihiojaan. Pitoisuustarkastelun lähtökohtana on käytetty Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa (214/2007) annettuja kynnys- ja ohjearvoja. SOILRisk ohjelmalla on tehty tarkastelu, jossa vertaillaan eri altistusreittien muodostamaa kokonaisriskiä. Laskenta on tehty käyttäen arvoja, joiden mukaan alue on nykyisessä käytössä. Kiinteistöllä havaituista haitta-aineista ei SOILRisk-ohjelmalla lasketun riskinarvion mukaan aiheudu todennäköisesti merkittävää terveydellistä riskiä nykyisillä pitoisuuksilla. Kiinteistöllä on kuitenkin kunnostustarve maaperän voimakkaan öljyhiilivetypilaantuneisuuden vuoksi. Tavoitepitoisuus on kuitenkin tarkoituksenmukaista asettaa mineraaliöljyjen vaarallisen jätepitoisuuden alle. Riskinarvion mukaan jo mg/kg olisi riittävä tavoitepitoisuus terveysriskien perusteella, mutta turvallisuusperiaatteen mukaisesti kohteeseen on esitetty mg/kg tavoitepitoisuutta. KÄSITTELYTARVE Terveydellisistä ja ympäristönsuojelullisista syistä kiinteistön alueella olevat öljyhiilivedyillä pilaantuneet maa-ainekset tulee kunnostaa. LAUSUNNON ANTAJAT Pirkanmaan ELY-keskus on neuvotellut käsittelystä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa, jonka kannanotot on huomioitu tässä päätöksessä.

6 ELY-KESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnuksessa osoitteessa Kuoppamäentie 14, TAMPERE sijaitsevan kiinteistön pilaantunutta maaperää koskevan ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn kunnostamisen seuraavin ehdoin: 1. Kiinteistön maaperässä olevat jätteet on poistettava kiinteistöiltä ja eri jätejakeet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteet on toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. 2. Alueella oleva öljyhiilivetypitoinen maa tulee puhdistaa ELY-keskukselle esitettyjen suunnitelmien mukaisesti In-Situ-puhdistuksena niin, että maaperän öljyhiilivetypitoisuus ei saa puhdistuksen ylittää mg/kg. Tarvittaessa kunnostusta voidaan tehostaa massanvaihdolla. 3. Väinö Paunu Oy:n tulee nimetä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja toiminnan valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön yhteystiedot sekä toiminnan alkamisajankohta on ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristötoimelle ennen toiminnan aloittamista. 4. Toiminnan toteuttamisesta, käsittelylaitoksen toiminnasta ja toiminnan tarkkailusta sekä puhdistustoimenpiteillä saavutettavasta haittaainepitoisuuksien alenemasta on pidettävä kirjaa. 5. Raportit ja seurantatulokset on toimitettava ilmoituksessa esitetyllä tavalla Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Pumpattava öljyinen vesi tulee johtaa esitettyjen erotinlaitteistojen kautta jätevesiviemäriverkostoon Tampereen Veden luvalla tai käsitellä kiinteistöllä ELY-keskukselle esitetyn erillisen suunnitelman mukaisesti. Viemäriin johdettavia vesiä tulee tarkkailla suunnitelmissa esitetyn mukaisesti sekä Tampereen Veden edellyttämällä tavalla. 7. In-Situ-kunnostuksen tulee näytteenotoin varmistaa tontin maaperän puhtaus. Näytteenotossa ja analysoinnissa on käytettävä yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä, jotka on kuvattava raporteissa. 8. Mikäli kunnostuksen aikana poistetaan maaperästä pilaantuneita maaaineksia, tulee ne toimittaa luvanvaraiseen paikkaan. Kunnostettavalta alu-

7 eelta poistettavasta pilaantuneesta maa-aineksesta ja muista jätteistä sekä niiden kuljettamisesta on pidettävä kirjaa. 9. Vaarallisten jätteiden kuljetuksista on oltava siirtoasiakirja, josta tulee ilmetä jätelain (646/2011) 121 :n edellyttämät tiedot. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. 10. Mikäli kaivutöitä tehdään kunnostamisen kiinteistön alueella, tulee kaivutöistä ilmoittaa ennen kaivun aloittamista Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan maaainesten puhdistamistoimenpiteillä ja kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. MAKSUPERUSTE Valtioneuvosto on antanut asetuksen 1397/2014 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 55 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 26 tuntia, joten maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Hämeenlinnasta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012)

8 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvosto asetus 1397/2014 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2015 Hallintolainkäyttölaki (586/1996) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä päätös on voimassa saakka. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikönpäällikkö Annukka Lagerstam Ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä puh PÄÄTÖS JÄLJENNÖS Luvan hakijalle Tampereen kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi