Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus ja -10 osoitteessa Tipotie 2/Pirkankatu TAMPERE

Transkriptio

1 HAKIJA Tampereen kaupunki Kiinteistötoimi PL TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus ja -10 osoitteessa Tipotie 2/Pirkankatu TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA KIINTEISTÖN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ Alueella on ollut kaatopaikkatoimintaa vuosina Kaatopaikalle sijoitetun jätteen laadusta, sijainnista ja määristä ei ole tarkkaa historiatietoa. Tutkimusten perusteella kaatopaikalle on sijoitettu lähinnä orgaanisia jätteitä; pääosin kotitalousjätteitä, rakennusjätteitä sekä todennäköisesti sairaalajätteitä (lääkepakkauksia ja välineitä). Alueelle on laadittu kaavamuutos (kaava 8177), joka muuttaa alueen käyttötarkoituksen yleisen rakennuksen tontiksi, jolloin sille voidaan rakentaa uusi sosiaali- ja terveysasema (kaavamerkintä YS). Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan kokouksessaan Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. MAKSU 1 920

2 TUTKIMUKSET JA JÄTTEIDEN KÄSITTELYSUUNNITELMA Alueelle tehdyt tutkimukset on kuvattu seuraavissa raporteissa: Tampereen kaupunki, Pyynikin sosiaali- ja terveysasema, Selvitys maaalueen pilaantuneisuudesta, Geotesti Oy, työnro , Tampereen kaupunki, Pyynikin sosiaali- ja terveysasema, pohjatutkimusraportti, Geotesti Oy, työnro , Tampereen kaupunki, Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontti, Riskija toimenpidekartoitus, Ramboll Finland Oy, työnro , Lisäksi Ramboll Finland Oy teki toukokuussa 2010 maaperän pilaantuneisuuden lisätutkimuksia, joiden tarkoituksena oli tarkentaa kaatopaikan jätetäyttöalueen rajausta ja selvittää jätetäytöstä seulotun, jätteestä puhdistetun, täyttömaan ominaisuuksia. Alueella tehtyjen tutkimusten mukaan jätekerroksen päällä olevan täyttösorakerroksen paksuus vaihtelee 0-5 m. Täyttösorakerrokseen on osittain sekoittunut pintaan asti jätettä, lähinnä rakennusjätettä, tiiliä ja lasimursketta. Jätetäytön peitteenä on myös voitu käyttää tarkoituksellisesti rakennusjätettä. Pääosin jätekerrosta kuitenkin peittää n. 1,5 m paksu täyttösorakerros. Jäte on pääasiassa hajonnutta talousjätettä, jonka seassa on melko paljon hiekkaa/soraa. Jäte sisältää paljon lasia sekä pieniä määriä metallia, nahkaa ja kumia. Jätteen seassa on myös sairaalajätettä, lääkepakkauksia ja pulloja. Jätekerroksen paksuus vaihtelee 1,5 m- 16 m. Jäte on pitkälti maatunutta. Tutkimuksissa todettiin pintamaan paikoin pilaantuneen raskasmetalleilla (Cu, Co, Zn, Pb), öljyhiilivedyillä sekä PAH-yhdisteillä. Jätetäytön todettiin pilaantuneen raskasmetalleilla (Cu, Zn, Pb), PAH-yhdisteillä ja öljyhiilivedyillä. Alueelle on asennettu kolme pohjaveden havaintoputkea, joista PVP1 ja PVP2 kuvaavat täytön sisäistä vettä ja PVP3 alueelta kulkeutuvaa pohjavettä. PVP1:stä otetuissa näytteissä on havaittu öljyhiilivetyjä ja PAH-yhdisteitä pieniä pitoisuuksia. Pitoisuudet ovat pienentyneet asentamisvuoden otetuissa näytteissä. Myös pohjavesiputki PVP2:sta otetuissa näytteissä on havaittu merkkejä PAH-yhdisteistä sekä sinkistä. Pitoisuudet olivat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin suoraan täytön pilaantuneimmassa kohdassa sijaitsevassa putkessa PVP1. Haitta-aineiden kulkeutumista kuvaavassa putkessa PVP3 ei havaittu merkittäviä pitoisuuksia haitta-aineita.

3 Kohteessa on tehty huokoskaasumittauksia, joissa ei havaittu merkittäviä määriä metaania. Jätetäytön peittokerros on ollut läpäisevä, joten kaasu on nykytilassa päässyt purkautumaan vapaasti. Alueella ei todennäköisesti tulevaisuudessa muodostu huomattavia määriä kaatopaikkakaasuja. Myrkyllisten kaatopaikkakaasujen (syaanivedyn ja rikkivedyn) muodostumista tutkittiin 2010 pohjavesiputkesta PVP1. Rikkivetyä ei putkesta havaittu, mutta syaanivetyä havaittiin korkeimmillaan 0,2 ppm. Havaittu syaanivetypitoisuus ei ole vaarallinen, mutta se tulee ottaa huomioon kunnostuksen aikaisessa työturvallisuudessa. Kaatopaikka-alueen kokonaispinta-alaksi on arvioitu m 2 ja jätetäytön määräksi m 3 ktr ( t) ja jätekerroksen päällä olevan täyttömaakerroksen tilavuudeksi m 3 ktr ( t). Pilaantunutta pohjamaata arvioidaan olevan m 3 ktr (6 400 t). Kunnostuksen tavoitteena on hallita jätetäytöstä ja pilaantuneista täyttömaista kiinteistölle rakennettaville rakennuksille ja rakenteille aiheutuvat riskit ja haitat. Jätetäytön poistamisella 10 metrin etäisyydellä terveydenhoitorakennuksen ja 1 m etäisyydellä autotallin seinälinjoista sekä kaasunkeräysrakenteilla saadaan poistettua kohteessa sijaitsevasta kaatopaikasta rakennukselle ja sen tuleville käyttäjille aiheutuvat riskit ja haitat. Kunnostettavan alueen tavoitetasoksi on esitetty seuraavaa: Jätetäyttö poistetaan kokonaan terveydenhoitorakennuksen alta ja 10 m etäisyydeltä sen seinälinjoista. Jätetäyttö poistetaan kokonaan autotallin alta ja 1 m etäisyydeltä sen seinälinjoista Rakennuksen alle ja seinälinjoista 5 m etäisyydelle saa sijoittaa ainoastaan maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. Poikkeuksena arseeni, jonka tavoitepitoisuus on 25 mg/kg Pirkanmaan kohonneesta luontaisesta pitoisuudesta johtuen. Massat voivat olla seulonnassa syntyneitä tai muutoin kiinteistöltä irtikaivettuja maa-aineksia. Tontille jäävien jätteiden tai pilaantuneiden maa-ainesten päällä tulee olla noin 1 metrin paksuinen kerros pitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot alittavaa maata/rakennekerroksia. Rakennuksen seinälinjoista 5 m kauemmas voidaan sijoittaa seulonnassa syntyneitä tai muita kiinteistöltä irtikaivettuja pilaantuneita maa-aineksia, joiden pitoisuudet alittavat VNa 214/2007 mukaiset

4 ylemmät ohjearvotasot. Terveysriskien ehkäisemiseksi kohteeseen ei kuitenkaan saa sijoittaa haihtuvia yhdisteitä (höyrynpaine ylittää arvon 1x10-2 Pa) pitoisuuksina, jotka ylittävät VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Näistä haitta-aineista kohteessa on havaittu vain naftaleenia. Kun kaivantojen täytöissä noudatetaan edellä esitettyjä periaatteita, ei kohteen maaperä aiheuta jatkossa terveysriskejä kohteessa. Jätekerros on niin vanhaa, että kaasunmuodostus on jatkossa todennäköisesti yhtä vähäistä tai vähäisempää kuin nykyisin. Piha-alueille tulevat rakennekerrokset toimivat samalla kaasunkeräyskerroksena, erillistä kaasunkeräyskerrosta ei rakenneta. Kaatopaikan sisäisten vesien ja sitä kautta suotovesien muodostumista vähennetään rakentamalla kaatopaikan jäljelle jäävälle alueelle sadevesiviemäröinti ja asfaltti. Vettä huonosti läpäisevä kerros estää samalla haitallisten kaasujen kulkeutumista ja orgaanisten yhdisteiden haihtumista ulkoilmaan. Pinta- ja hulevesien johtaminen on suunniteltava niin, että ne eivät missään tapauksessa huuhtele jätetäyttöä tai pilaantuneita täyttömaita. Pilaantuneen alueen kunnostus on esitetty toteutettavaksi massanvaihtomenetelmällä ja eristysrakenteilla. KUNNOSTUSTARPEEN- JA RISKINARVIOINTI Kaatopaikkajäte on luonteeltaan hyvin heterogeenistä ja muutoksia sen laadussa ja ominaisuuksissa on mahdotonta ennustaa riittävän tarkasti pitkällä aikavälillä. Kaatopaikkajätteen hajotessa jätetäyttö saattaa painua kasaan tai tiivistyä vielä pitkienkin aikojen päästä. Painumia saattaa muodostua sattumanvaraisiin paikkoihin minä tahansa ajankohtana. Jätetäytössä olevia haitta-aineita kulkeutuu kaatopaikkajätteestä suotautuvan veden mukana ympäristöön. Jätetäytöstä vapautuvat kaatopaikkakaasut voivat aiheuttaa haju- ja terveyshaittoja sekä räjähdysvaaran. Edellä mainituista syistä johtuen kaatopaikan jätetäytön päälle tai sen välittömään läheisyyteen ei voida rakentaa asuinrakennuksia tai muita niihin verrattavia tiloja. Jätetäytön läheisyyteen rakennettaessa siitä aiheutuvat haitat ja riskit tulee huomioida rakenteellisin ratkaisuin. Tässä kohteessa jätetäytön osittainen poistaminen, kaatopaikkakaasujen purkautumisen ohjaaminen ja suotovesien suunniteltu ohjaaminen on arvioitu riittäviksi ja tehokkaiksi ratkaisuiksi jätetäytöstä aiheutuvien riskien ja haittojen hallinnassa. Riskinarvioinnissa on tarkasteltu kriittisiä haitta-aineita, haitta-aineiden kulkeutumista, terveysriskejä sekä ekologisia riskejä. Riskinarvioinnin mukaan

5 rakentaminen alueelle on mahdollista, mikäli kaatopaikasta aiheutuvat kulkeutumis- ja terveysriskit otetaan huomioon. Riskit tulee huomioida sekä rakennuksissa ja rakenteissa sekä vesien johtamisessa. Tässä kohteessa jätetäytön osittainen poistaminen, kaatopaikkakaasujen hallittu purkautuminen ja suotovesien hallinta on arvioitu riittäviksi ja tehokkaiksi ratkaisuiksi jätetäytöstä aiheutuvien riskien ja haittojen hallinnassa. KÄSITTELYTARVE Terveydellisistä ja ympäristönsuojelullisista syistä kiinteistön rakennettavalla alueella olevat pilaantuneet maa-ainekset tulee poistaa. LAUSUNNON ANTAJAT Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on kommentoinut puhdistamista. Pirkanmaan ELY-keskus on ottanut Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kannanotot huomioon tässä päätöksessä. PIRKANMAAN ELINKEINO- LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnukset ja -10 osoitteessa Tipotie 2/Pirkankatu TAMPERE sijaitsevien kiinteistöjen pilaantunutta maaperää koskevan ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn kunnostamisen seuraavin ehdoin: 1. Kiinteistöjen rakennettavilla osilla maaperässä olevat jätteet on poistettava kiinteistöiltä ja ne on toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. 2. Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistöjen rakennettavilta alueilta ilmoituksen mukaisesti. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely tai hyödynnettävä rakennettavalla alueella ilmoituksen mukaisesti. 3. Sadevesiviemärit, joihin johdetaan myös rakennusten kattovedet ja mahdolliset perustusten kuivatusvedet tulee tehdä tiiviistä ja tiivisliitoksisista viemäriputkista. Sadevesiviemäri tulee varustaa näytteenottokaivolla. 4. Asfaltoidun pihamaan kaltevuuden sadevesikaivoihin päin tulee olla vähintään 1 %.

6 5. Rakennuksen ulkopuolisille piha-alueille tulee tehdä suunnitelman mukaiset rakennekerrokset pilaantumattomasta maa-aineksesta ja päällystää tämän suunnitelmien mukaisesti asfalttibetonilla. 6. Rakennusaikainen liikenne ja maankaivu on toteutettava siten, että siitä ei aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi. 7. Piha-alueen pinnoitteen kuntoa, kuten halkeilua ja painumista tulee tarkkailla säännöllisesti ja havaitut vauriot tulee korjata viipymättä. 8. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä vesi tulee käsitellä ilmoituksessa ja suunnitelmassa esitetyllä tavalla. 9. Kiinteistöjen alueilta ei saa toimittaa mitään massoja pohjavesialueille eikä rakennuspaikoille, joilla ei ole lupaa vastaanottaa ko. massoja. 10. Kaatopaikkakaasujen ja hajujen muodostumista sekä pohjaveden korkeutta ja laatua tulee tarkkailla suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Tarkkailutulokset tulee toimittaa vuosittain Pirkanmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Työn valvojana on oltava asiantunteva henkilö, jolla tulee olla käytettävissään työn ohjaamiseen ko. haitta-aineille soveltuva kenttäanalytiikka ja sen asiantuntemus. Kunnostustyön valvonnasta vastaavan henkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen työn aloittamista ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Puhdistustoimien riittävyys on varmistettava saneeraustoimien loputtua alueelta otettavin maaperänäyttein. Näytteenotossa ja analysoinnissa on käytettävä yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä, jotka on kuvattava raporteissa. 13. Ongelmajätteiden kuljetuksista on oltava siirtoasiakirja, josta tulee ilmetä valtioneuvoston päätöksen (659/1996) edellyttämät tiedot. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. 14. Kiinteistöjen alueille tulee laatia erityinen ohje/piirustus, josta tulee käydä ilmi millä alueilla jätekerros pitää ottaa huomioon tulevissa töissä. Ohje tulee toimittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Tampereen kaupungin rakennuslupaviranomaiselle.

7 15. Mikäli kaivutöitä tehdään kunnostamisen jätealueella tai alueilla, joilla jonkin haitta-aineen osalta kynnysarvopitoisuus ylittyy, mutta ylempi ohjearvopitoisuus alittuu, tulee tällaiset kaivetut maa-ainekset toimittaa luvanvaraiseen paikkaan tai käyttää kiinteistöjen alueilla täyttöihin ennalta sovituissa paikoissa. Kaivutöistä tulee ilmoittaa ennen kaivun aloittamista Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Kiinteistöiltä poistettavista jätteistä ja pilaantuneista maa-aineksista on pidettävä kirjaa. Pilaantuneen maaperän käsittelystä on tehtävä loppuraportti, joka käsittää tutkimusmenetelmät ja -tulokset maamassojen puhtaudesta, kiinteistöltä pois kuljetettujen jätteiden ja maa-aineksen loppusijoituspaikoista ja määristä. Raportti on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistustoimien valmistuttua. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan maaainesten puhdistamistoimenpiteillä ja kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. MAKSUPERUSTE Valtioneuvosto on antanut asetuksen n:o 1097/2009 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 48 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 40 tuntia, joten maksu on euroa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Hämeenlinnasta. Ympäristönsuojelulaki (86/00) Ympäristönsuojeluasetus (169/00) VnP ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/96) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

8 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä päätös on voimassa saakka. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Ari Nygrén Ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä Tämä päätös on ratkaistu Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueella ympäristövalvontayksikössä. Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä puh PÄÄTÖS Luvan hakijalle JÄLJENNÖS Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Tampereen kaupungin rakennusvalvonta KP/kp