Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Ahotie 5, TAMPERE. Puhdistuskohteen numero:

Transkriptio

1 HAKIJA Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA hanke Pöyry Finland Oy Valtakatu LAPPEENRANTA KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Ahotie 5, TAMPERE Puhdistuskohteen numero: VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA KIINTEISTÖN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ Alueella sijaitsee vuonna 1940 rakennettu kolmen asunnon asuinrakennus. Kiinteistön vieressä Ahotien ja Esantien risteyksessä kaatui 1984 polttonesteitä kuljettanut säiliöauto, joka kuljetti lämmitysöljyn lisäksi myös bensiiniä. Säiliöauton kaatuessa perävaunusta valui arviolta noin litraa bensiiniä ko. kiinteistön puutarhaan. Bensiiniä imeytyi maaperään ja ilmeisesti talon sokkelin läpi rakennuksen kellarikerrokseen, erityisesti sauna- ja pesutiloihin. Saunan lattialta bensiiniä valui viemärikaivoihin ja siitä edelleen viemäverkkoon. Bensiiniä kertyi myös talon salaojiin ja salaojien kokoojakaivoon. Onnettomuuden tapahduttua toteutettiin kiinteistöllä torjuntatoimenpiteitä. Ahontien puoleiselta sivulta poistettiin maaperästä öljyistä maa-ainesta noin yhden metrin syvyydeltä sekä Esantien puoleisella sivulla suoritettiin massanvaihtoa. Kohteena olevan kiinteistön pihaan imeytettiin vettä, jonka avulla MAKSU 1 870

2 bensiiniä kerättiin kaivettuihin monttuihin. Viemäriverkostoja tuuletettiin ja huuhdeltiin. Kellarikerroksessa toteutetut torjuntatoimenpiteet ovat osittain epäselviä. Kellaritiloissa ja Ahotien puoleisen päädyn 1. kerroksen asuinhuoneistossa on edelleen tunnistettavissa bensiinin haju. Kiinteistön käyttö säilyy nykyisellään. Kiinteistö sijaitsee asuin- ja erillispientalojen korttelialueella (O). Maaperä on pääosin silttistä savea ja kiinteistön pohjoisosan pintamaa on hiekkaa. Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesihuoltoverkostoon, eikä se sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät herkät kohteet ovat noin 100 metrin etäisyydellä sijaitsevat puistoalue ja koulu. Kiinteistö rajautuu Aho- ja Esantiehen sekä asuinkiinteistöihin. Naapurikiinteistöillä ei tiedettävästi sijaitse kaivoja. TUTKIMUKSET JA JÄTTEIDEN KÄSITTELYSUUNNITELMA Ramboll Finland Oy suoritti piha-alueella ja rakennuksen sisäpuolella maaperänpilaantuneisuustutkimuksia Yhteensä 13 pisteestä otettiin kokoomanäytteet; porakonekairalla 9 pisteestä 3,2 5,0 metrin syvyydestä ja käsikairalla 4 pisteestä 1,32 2,15 metrin syvyydestä. Öljyhiilivetyjen summapitoisuutta tutkittiin kenttämittarilla 22 näytteestä. Näytteistä kuusi toimitettiin laboratorioon analysoitavaksi öljyhiilivetyjakeiden, MTBE:n ja TAME:n pitoisuuksien, BTEX-yhdisteiden sekä di-, tri- ja tetrakloorieteenien, triklooribentseenin ja n-propyylibentseenin, n-butyylibentseenin, isopropyylibentseenin ja trimetyylibentseenien (summa) osalta. Kahdesta näytteestä tehtiin öljyhiilivetyjen fraktioinnit sekä TOC- ja rakeisuusmääritykset. Saunatilan näytepisteessä ylittyivät bensiinijakeidenosalta VNa 214/2007 ylempi ohjearvotaso sekä bentseenin osalta alempi ohjearvotaso ja TEXyhdisteiden osalta kynnysarvopitoisuus (0,9-1,05 metrin syvyydessä). Pihaalueen näytepisteessä ylittyivät bensiinijakeiden osalta alempi ohjearvotaso (100 mg/kg) sekä bentseenin ja TEX-yhdisteiden osalta kynnysarvopitoisuudet (1,4-2,0 metrin syvyydessä). Lisäksi kahdessa näytepisteessä ylittyivät bentseenin tai TEX-yhdisteiden kynnysarvopitoisuus. Asuinrakennuksen sisäpuolella suoritettiin huokosilmamittauksia kolmesta pisteestä ja sisäilmamittauksia kahdesta pisteestä. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa BTEX-yhdisteet, VOHC, alkaanit sekä C15-C18-yhdisteet. Huokosilmassa havaittiin kohonneita pitoisuuksia kevyitä öljyhiilivetyjakeita ja BTEX-yhdisteitä. Rakennuksen kellarikerroksen sekä 1. kerroksen huoneilmassa havaittiin kohonneita pitoisuuksia BTEX-yhdisteitä. Piha-alueen salaojan kokoomakaivosta sekä verkostovedestä otettiin vesinäytteet. Talousve-

3 dessä havaittiin kohonnut pitoisuus kloroformia. Tämä johtunee veden kloorauksesta. Pilaantuneisuus sijoittuu 0,9 2,6 metrin syvyyteen piha-alueen ja rakennuksen alapuoliseen maaperään. Alemman ohjearvotason ylittäviä maa-aineksia on arvioitu olevan 460 m 3 ktr noin 230 m 2 alueella. Puhdistustyö toteutetaan in situ käsittelyllä huokoskaasumenetelmällä sekä tarvittaessa massanvaihdolla. Pilaantuneet maat toimitetaan ympäristöluvan omaavaan käsittely- tai loppusijoituspaikkaan. Kunnostustavoitteeksi ilmoituksessa esitetään valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007) mukaisia alempia ohjearvopitoisuuksia. Huokosilmakäsittely Huokosilmakäsittely on maan kyllästämättömän vyöhykkeen in situkäsittelymenetelmä, jossa alipaineen avulla maasta poistetaan haihtuvia ja eräitä puolihaihtuvia yhdisteitä. Maasta poistuva kaasu johdetaan käsiteltäväksi esim. aktiivihiilisuodatuksella tai katalyyttisellä poltolla. Air Sparging on sovellutus, jossa orsi- ja/tai pohjaveteen lisätään ilmaa. Ilman mukana orsivedessä olevat haihtuvat yhdisteet nousevat huokostilavuuteen, josta ne voidaan huokosilmatekniikalla poistaa. Käsittelysuunnitelma Alueelle tuodaan noin 6 m 2 merikontti, mihin puhdistuslaitteisto sijoitetaan. Käsittely-yksikkö koostuu 1-2 alipaineimurista ( m 3 /h, 0-0,2 bar) ja kahdesta aktiivihiilisuodattimesta. Imuilman poistoputki (halkaisija 100 mm) sijoitetaan käsittelykontin katolle ja ilma johdetaan ylöspäin kontista. Mikäli käsittely-yksikkö aiheuttaa häiritsevää ääntä, voidaan äänenvaimennusta lisätä villaeristyksellä. Työt aloitetaan pysty- ja vaakasiiviläputkien asennuksella, jonka yhteydessä tehdään maaperän pilaantuneisuuden lisätutkimus. Tutkimustuloksilla voidaan tarkentaa in situ-käsittelyä. Piha-alueelle asennetaan neljä kappaletta neljän metrin pituista siiviläputkea, jotka kytketään kontin laitteistoihin. Rakennuksen sisälle asennetaan kaksi tai kolme 1,5 2 metrin pituista siiviläputkea, jotka tuodaan lattian läpi ja ne johdetaan ulos ikkunasta tai tarvittaessa seinä- ja sokkelirakenteiden läpi ja niitä pitkin. Rakennuksen ulkopuo-

4 lelle, sokkelitason alapuolelle asennetaan myös vaakasiiviläputki, mikäli se on teknisesti mahdollista. Huokosilmakäsittely kohdistetaan pääasiassa maaperän huokostilavuuteen. Lisäksi kylpyhuoneen korotetun lattian alla oleva välitila pyritään alipaineistamaan siellä havaitun hajun takia. Alipaineistamisessa pyritään käyttämään hyväksi saunan katossa olevaa välitilaan johtavaa putkea. Haihtumisen tehostamiseksi maaperään voidaan syöttää lämmintä ilmaa. Seuranta ja raportointi Käsittely lopetetaan kun imuilman kokonaishiilivetypitoisuus on laskenut alle 20 mg/m 3 ja kun maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle kunnostustavoitteen. Poistoilmaa tarkkaillaan ja puhdistuslaitteiston aktiivihiili vaihdetaan tarpeeksi usein siten, että haihtuvia hiilivetyjä ei pääse ulkoilmaan. Kohteessa tehtävistä toimenpiteistä ilmoitetaan etukäteen ympäristöviranomaiselle. Käsittelyn tehokkuutta seurataan huokoskaasumittauksin. Käsittelyn alkaessa imuilman hiilivetypitoisuus mitataan PID-mittarilla sekä hiiliputkinäytteen avulla. Lisäksi poistoilman hiilivetypitoisuus ja suodatuksen teho määritetään vastaavasti PID-mittarilla ja hiiliputkinäytteen avulla. Käsittelyn aloituksen imetyn ja poistetun ilman pitoisuuksia seurataan PIDmittarilla viikottain ja hiiliputkinäyttein kolmen kuukauden välein käsittelyn aikana. Poistoilman hiilivetypitoisuus saa olla enintään 10 mg/m 3 yhden metrin etäisyydellä poistoputken päässä. Mikäli piha-alueella havaitaan haitallisessa määrin bensiinin hajua, lisätään käsittelyn tehokkuutta. Seurantamittauksien tulokset esitetään toimenpideraportissa keskimäärin kolmen kuukauden välein. In situ-kunnostusta ohjataan ja sen tehokkuutta seurataan maaperänäytteenoton avulla. Näytteistä analysoidaan ainakin mineraaliöljyt C5-C40 ja BTEX-yhdisteet. Maaperän alku- ja loppunäytteenoton tulokset esitetään toimenpideraportissa. Kunnostuksen aikana suoritettujen näytteenottojen tulokset raportoidaan tarvittaessa viranomaiskäyttöön. In-situ käsittelyn kestoksi on arvioitu 7-18 kk. Kunnostuksen valvoja ottaa tarvittaessa lisää laboratoriossa tutkittavia maaperän jäännöspitoisuusnäytteitä, mikäli urakoitsijan suorittamia näytteenottoja ei pidetä riittävänä.

5 PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI KÄSITTELYTARVE Suoritettujen tutkimusten perusteella alueen maaperässä on kevyillä öljyhiilivetyjakeilla sekä BTEX-yhdisteillä pilaantuneita maa-aineksia. Maaperän ominaisuuksista tehtyyn riskinarviointiin SOILRISK 3.0 -ohjelmalla sekä pilaantuneisuudesta johtuvan kohteen maankäytön ja maaperän käsittelyn rajoituksen poistamiseksi, kohteen maaperä esitetään kunnostettavaksi Vna 214/2007 mukaisiin haitta-ainepitoisuuksien alempiin ohjearvoihin. Toimenpiteillä poistetaan säiliöauton kaatumisesta maaperään joutuneen bensiinin aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaitat. Mikäli tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä (esim. rakenteet ja rakennukset), määritetään jatkotoimenpiteiden tarve tilanteesta tehtävän uuden riskinarvion perusteella. Terveydellisistä ja ympäristönsuojelullisista syistä kiinteistön alueella olevat pilaantuneet maa-ainekset tulee poistaa. LAUSUNNON ANTAJAT Pirkanmaan ELY-keskus on neuvotellut käsittelystä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa, jonka kannanotot on otettu huomioon tässä päätöksessä. PIRKANMAAN ELINKEINO- LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Ahotie 5, TAMPERE sijaitsevan kiinteistön pilaantunutta maaperää koskevan ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn kunnostamisen seuraavin ehdoin: 1. Kiinteistön maaperässä olevat jätteet on poistettava kiinteistöltä ja eri jätejakeet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteet on toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. 2. Kiinteistöllä olevat pilaantuneet maa-ainekset on kunnostettava kiinteistön alueelta in situ-menetelmällä ja tarvittaessa massanvaihdolla ilmoituksen mukaisesti (VNa 214/2007 alempi ohjearvotaso).

6 Haitta-aineiden huokoskaasu- ja sisäilmapitoisuudet tulee saattaa tasolle, josta ei aiheudu terveys- tai hajuhaittaa. Massanvaihdon yhteydessä maa-ainekset, joiden pitoisuus ylittää haittaaineiden osalta ilmoituksessa esitetyn haitta-ainepitoisuuden on toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Maa-ainekset, joiden pitoisuus alittaa ilmoituksessa esitetyn haittaainepitoisuuden voidaan käyttää kiinteistön alueella täyttöihin tai toimittaa paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. 3. Rakennusaikainen liikenne ja in situ-kunnostus sekä mahdollinen maankaivu on toteutettava siten, että siitä ei aiheudu pöly-, melu- tai hajuhaittoja. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi ja jätteen kuljettajien on oltava hyväksytty jätehuoltorekisteriin. 4. Vaarallisten jätteiden kuljetuksista on oltava siirtoasiakirja, josta tulee ilmetä jätelain (646/2011) 121 :n edellyttämät tiedot. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. 5. Työn valvojana on oltava asiantunteva henkilö, jolla tulee olla käytettävissään työn ohjaamiseen ko. haitta-aineille soveltuva kenttäanalytiikka ja sen asiantuntemus sekä ympäristönäytteenottajan sertifikaatti. Mahdollisen kaivutyön yhteydessä maasta tulee ottaa työnäytteitä. Joka kymmenes kenttämittausten avulla analysoitu näyte tulee toimittaa laboratorioon analysoitavaksi. In situ-kunnostuksen toimivuutta on seurattava kunnostustoimien aikana alueelta otettavin maaperänäyttein. Näytteenotossa ja analysoinnissa on käytettävä yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä, jotka on kuvattava raporteissa. Mikäli aluetta kunnostetaan massanvaihdolla, on maaperän puhdistustyön lopputulos todettava toimenpidealueelle tehtyjen kaivantojen seinämistä ja pohjalta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden avulla. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava niin, että yksi näyte edustaa 100 m m 2 :n suuruista puhdistettua aluetta. Jokaisesta maaperän puhdistamiseksi tehdystä kaivannosta on kuitenkin otettava vähintään viisi jäännöspitoisuusnäytettä. Jäännöspitoisuusnäytteen on edustettava mahdollisimman hyvin toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näyte saa olla koottu enintään viidestä osanäytteestä. Kaikki maanäytteet, joiden on tarkoitus osoittaa alueelle jäävän maan haitta-ainepitoisuuksia, on analysoitava sellaisella analyysimenetelmällä ja mittaustarkkuudella, että saatuja tuloksia voidaan verrata kunnostustyölle asetettuihin haitta-ainekohtaisiin puhtausarvoihin. Jään-

7 nöspitoisuuksien toteamiseen käytetyt analyysitodistukset on liitettävä kunnostustyön loppuraporttiin. Huokosilmanäytteenotto on toteutettava suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Puhdistustyön valvonnasta vastaavan henkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen työn aloittamista Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Kunnostustyön riittävyys tulee varmistaa kunnostuksen aikana ja sen paikalla tehtävin sisäilmamittauksin sekä maaperästä otettavin jäännöspitoisuusnäyttein. Tehtävistä sisäilmamittauksista sekä maaperän jäännöspitoisuuksien tutkimisesta tulee tehdä erillinen suunnitelma ja toimittaa se hyväksyttäväksi Pirkanmaan ELY-keskukseen sekä tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen kunnostustöiden aloittamista. 7. Puhdistustoimien riittävyys on varmistettava maaperän kunnostustoimien loputtua alueelta otettavin maaperänäyttein. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava raportti, jossa on tässä päätöksessä määrättyjen asioiden lisäksi esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - puhdistetun alueen tunnistetiedot, - puhdistustyön aloitus- ja lopetuspäivät ja työn kokonaiskestoaika, - kartta, joista selviää tarkasti, mistä kohdista pilaantuneet maat on poistettu, poistosyvyydet ja mistä kohdista laboratoriossa analysoidut jäännöspitoisuusnäytteet on otettu, - kartta, josta selviää tutkimusten perusteella pilaantuneeksi todetun tai arvioidun alueen rajaus ja aluetta pilanneet haitta-aineet - alueelle jääneen maan jäännöspitoisuudet (kopiot analyysitodistuksista), käytetyt mittausmenetelmät ja -tarkkuudet, - kenttämittaustulosten luotettavuuden arvioimiseksi käytettyjen maanäytteiden laboratorioanalyysitodistukset, - poistettujen pilaantuneiden maa-ainesjätteiden ja pilaantuneiden rakenteiden sekä muiden jätteiden (esim. aktiivihiili) käsittelypaikkatiedot (laitos, osoite) ja niihin toimitetun jätteen, maan ja maiden sisältämien haitta-aineiden kokonaismäärät, - taulukot, joihin on koottu kuormakohtaisesti tiedot käsittelypaikkoihin toimitetun maa-ainesjätteen määrästä (t) ja haitta-ainepitoisuuksista, - maa-ainesjätteen kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset, sekä - arvio siitä, miten puhdistustyön tavoitteet on saavutettu ja siihen liittyvät epävarmuustekijät. Raportti on toimitettava tarkastettavaksi ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on päättynyt. Raportti on lisäksi toimitettava tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli ilmoituksessa mainittujen kiinteistöjen puhdistaminen toteutetaan vaiheittain, on jokaisesta vaiheesta laadittava hankekohtainen raportti.

8 8. Vaarallisten jätteiden kuljetuksista on oltava siirtoasiakirja, josta tulee ilmetä valtioneuvoston päätöksen (659/1996) edellyttämät tiedot. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. 9. Mikäli kaivutöitä tehdään maaperän puhdistamisen alueella, jolla jonkin haitta-aineen osalta kynnysarvopitoisuus ylittyy, mutta alempi ohjearvopitoisuus alittuu, voidaan tällaiset kaivetut maa-ainekset käyttää kiinteistön alueella täyttöihin. Mikäli alempi ohjearvopitoisuus ylittyy, tulee tällaiset maaainekset toimittaa luvanvaraiseen paikkaan. Kaivutöistä tulee ilmoittaa ennen niiden aloittamista Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT MAKSUPERUSTE Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan maaainesten puhdistamistoimenpiteillä ja kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. Päätöksessä määrätyllä huokos- ja sisäilman tarkkailulla varmistetaan puhdistustyön riittävyys ja huoneilman turvallisuus. Valtioneuvosto on antanut asetuksen n:o 3/2014 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 55 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 34 tuntia, joten maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Hämeenlinnasta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22

9 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työja elinkeino-toimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2014 (3/2014) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä päätös on voimassa saakka.

10 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Maksuvelvollinen, joka katsoo, että valtion maksuperustelain 6 :ssä tarkoitetusta julkisoikeudellisesta suoritteesta määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen oikaisua maksun määränneeltä viranomaiselta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Ohje oikaisuvaatimuksen käyttämisestä on liitteenä. Ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä Projektisuunnittelija Salla Jokela Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa projektisuunnittelija Salla Jokela puh salla.jokela@ely-keskus.fi Luvan hakijalle JÄLJENNÖS Asunto Oy Ahotie 5 Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen LIITTEET Valitusosoitus Maksua koskeva oikaisuvaatimusohje