Y M P Ä R I S T Ö T I L I N P Ä Ä T Ö S Botnian ympäristötilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Y M P Ä R I S T Ö T I L I N P Ä Ä T Ö S 2 0 0 4. Botnian ympäristötilinpäätös 2004 1"

Transkriptio

1 Y M P Ä R I S T Ö T I L I N P Ä Ä T Ö S Botnian ympäristötilinpäätös

2 Sisältö 2 Tapahtumat ja toimenpiteet vuonna 2004 Botnian ympäristötavoitteet vuodelle Vastuu ympäristöasioista kuuluu jokaiselle 4 Ympäristötilinpäätös 5 Päästökehitys vuonna 2004 Ympäristöinvestoinnit Ympäristöluvat 6 Jätteenkäsittely ja kaatopaikat 7 Botnian tehtaiden jätevesipäästöt Päästöt ilmaan ja luparajat 8 Päästöt vesistöön ja luparajat Jätevesilupien korvausvelvoitteet 9 Suomen ja Ruotsin sellutehtaiden ominaispäästöt 10 Sanasto 11 Botnian ympäristöpolitiikka Tapahtumat ja toimenpiteet vuonna 2004 Botnia on investoinut johdonmukaisesti puhtaampaan prosessitekniikkaan ja tehtaiden päästötasot ovatkin maailman alhaisimpien joukossa. Kaikkien tehtaiden ympäristöpäästöt ovat vuonna 2004 pysyneet luparajojen alapuolella ja ovat kehittyneet lukuarvoiltaan pienempään suuntaan. Raporttivuoden tärkeimmät tapahtumat ja toimenpiteet Botnian ympäristötavoitteet vuodelle 2005 Uuden ympäristölain mukaiset ympäristölupahakemukset jätettiin ympäristölupavirastoille. Yhtenäislupahakemusten tietojen täydentäminen ja lupien voimaansaattaminen. Hiilidioksidia koskevat päästöoikeuspäätökset ja ensimmäiset päästöluvat saatiin vuoden 2004 lopussa. Kasvihuonekaasuja koskeva päästökauppa käynnistyy vuoden 2005 alusta. Kaatopaikkojen uusimisten suunnittelutyö tehty Kaskisiin, Kemiin ja Äänekoskelle. Uruguayn tehdasprojektin ympäristövaikutusten arviointi saatiin päätökseen keväällä ja tehtaan ympäristölupahakemus jätettiin toukokuussa. Julkinen kuuleminen pidetty joulukuussa Venäjän sahaprojektin rakennustyöt käynnistetty syksyllä. Kaatopaikkojen rakentamisen käynnistäminen Kaskisissa, Kemissä ja Äänekoskella vuonna 2007 voimaan astuvan kaatopaikkamääräysten mukaisiksi. Päästökaupan käynnistäminen ja hiilidioksidia koskevien päästöoikeuksien toteutuminen käytännössä. Alkuvuoden tehtäviä oli Uruguayn tehdasprojektin ympäristölupahakemuksen loppuun saattaminen. Lupa saatiin helmikuussa Venäjän ensimmäisen sahaprojektin loppuun saattaminen. Tuotanto voidaan käynnistää loppuvuonna Botnian ympäristötilinpäätös 2004

3 Vastuu ympäristöasioista kuuluu jokaiselle Botnia on yhteiskuntavastuun periaatteissaan sitoutunut noudattamaan toiminnassaan lakeja ja määräyksiä, tiedottamaan avoimesti toiminnastaan ja edistämään keskustelua sidosryhmien kanssa. Nämä periaatteet ohjaavat Botnian toimintaa myös ympäristöasioissa. Botnian toiminnan pääasialliset ympäristövaikutukset syntyvät tuotannossa. Niin parannuksissa kuin jokapäiväisessä toiminnassakin panostetaan vahvasti prosessien häiriöttömään ja jatkuvaan toimintaan, joka takaa myös ympäristön kannalta parhaan tuloksen. Botnian toimintatapaan ja -kulttuuriin kuuluu olennaisesti tuotanto- ja ympäristöhaitat minimoiva nopea reagointi poikkeustilanteissa. Vastuu ympäristövaikutuksista on siellä, missä vaikutukset syntyvät. Näin toiminnassa syntyvistä päästöistä vastaavat tehtaiden tuotantovastaavat. Heidän tukenaan ovat Botnian ympäristöasiantuntijat, jotka seuraavat yhtiöön ja tehtaisiin kohdistuvia ympäristövaatimuksia ja huolehtivat siitä, että paras saatavilla oleva tieto ympäristöasioista on koko yhtiön käytettävissä. YHTENÄISLUVAT ODOTTAVAT PÄÄTÖSTÄ Suomessa ympäristöasiantuntijat osallistuivat laajasti uuden ympäristölain mukaisten yhtenäislupien valmistelutyöhön raportointivuonna. Botnian kaikkien tehtaiden uudet ympäristölupahakemukset jätettiin määräajan mukaisesti vuoden loppuun mennessä ympäristölupavirastoille. Uudet luvat kattavat kaikki ympäristönsuojelun osa-alueet samoin kuin päästöjen tarkkailun, raportoinnin, kirjanpidon sekä mahdollisia korvauksia ja kompensointeja koskevat asiat. Lupaprosessi ei vaikuta merkittävästi tehtaiden tuotantoon tai tuotteisiin. Lupaehtojen asettamisen perustana oleva paras käytettävissä oleva tekniikka on jo tällä hetkellä Botnian tehtaiden käytössä. YMPÄRISTÖASIOILLA TÄRKEÄ ROOLI PROJEKTEISSA Ympäristölupien merkitys on korostunut myös kansainvälisissä projekteissa. Uruguayn tehdashankkeen ympäristövaikutusten arviointi saatiin keväällä päätökseen, jonka jälkeen Botnia jätti ympäristölupahakemuksensa. Hakuprosessin kuluessa on laadittu paikallisten viranomaisten pyynnöstä lisäselvityksiä. Prosessiin kuuluva julkinen kuuleminen pidettiin raportointivuoden lopulla ja lupa saatiin helmikuussa Venäjän sahaprojektien rakennuslupien edellytyksenä on muun muassa, että tehdään teknis-taloudellinen selvitys, johon kuuluu ympäristöasioiden selvittäminen. Tämä selvitys on tehty SvirTimber-projektin osalta toukokuussa ja annettu paikallisille viranomaisille eli ekologiavirastolle. Selvitys on hyväksytty, rakennuslupa on saatu ja tehdasta rakennetaan. Tavoitteena on käynnistää sahan tuotanto loppuvuodesta PÄÄSTÖKAUPPA KÄYNNISTYY Euroopan Unionin päästökauppadirektiivin mukainen toiminta alkaa vuoden 2005 alusta ja käsittää ensin kolmivuotiskauden ja jatkuu sen jälkeen viisivuotiskausittain. Päästökauppa koskee hiilidioksidipäästöjä. Suomessa saatiin hiilidioksidia koskevat päästöoikeuspäätökset ja ensimmäiset päästöluvat joulukuussa. Oikeudet jaettiin vuosina toteutuneiden fossiilisista polttoaineista syntyneiden hiilidioksidipäästöjen perusteella. Ainakin alkuvaiheessa järjestelmä asettaa mukana olevien maiden teollisuuden huonompaan kilpailuasemaan siitä poisjättäytyneisiin verrattuna. Botnia seuraa tiiviisti Euroopan Unionin ympäristölainsäädännön kehittymistä ja pyrkii vaikuttamaan siihen omaa toimintaansa koskevilta osin. Tulevien vuosien ajankohtaisia asioita ovat uudet kaatopaikkamääräykset, jotka tulevat voimaan vuonna 2007 ja koskevat muun muassa pohjarakenteita. Joutsenon ja Rauman sellutehtaiden jätteenkäsittely on jo nyt normien mukaista. Muiden Botnian tehtaiden uudet jätteenkäsittelyalueet on suunniteltu raportointivuoden aikana ja rakentaminen toteutetaan hyvissä ajoin ennen määräaikaa. Muita ajankohtaisia asioita ovat lisäksi polttolaitoksia koskevat savukaasujen mittausjärjestelmät, EREP-rekisterit haitallisista ympäristöön vaikuttavista aiheista. EREP-rekisteriin kerätään tiedot ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista ja yhdisteistä nykyistä viranomaisraportointia suuremmalla tarkkuudella. Tämä edellyttää tulevaisuudessa myös Botnialta aiempaa yksityiskohtaisempaa raportointia. LCP-direktiivi velvoittaa suuret polttolaitokset jatkuvatoimiseen savukaasujen mittaamiseen ja määrittelee mittausten suorittamista ja päästöjen tarkkailua. Nykyiset kertamittauksiin perustuvat tarkkailuohjelmat muuttuvat lähitulevaisuudessa niin, että Botnian tehtaiden pitää raportoida kuukausittain myös ilmaan suuntautuvat päästöt. Botnia seuraa myös EU:n uuteen kemikaalilainsäädäntöön liittyvää kemikaalien rekisteröinti- ja hyväksymisjärjestelmän REACH:n valmistelutyötä. YMPÄRISTÖTUTKIMUS Ympäristötutkimus on kiinteä osa Botnia toimintaa. Tutkimusta tehdään pääosin yhteistyössä suomalaisen metsäteollisuuden kanssa sekä osallistumalla yhteistyöhankkeisiin Suomen ympäristökeskuksen, korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa tehtäviin tutkimuksiin. Tutkimusta on tehty muun muassa klooridioksidivalkaisun (ECF) ja kokonaan kloorittoman valkaisun (TCF) aiheuttamista päästöistä, joista on käyty keskustelua jo yli kymmenen vuoden ajan. Tutkimustuloksia on hyödynnetty ympäristölupahakemusten valmistelutyössä. Botnian ympäristötilinpäätös

4 Ympäristötilinpäätös Joutseno Kaskinen Kemi Rauma Äänekoski Yhteensä 2004 Yhteensä 2003 Muutos -% Kokonaistuotanto Sellu t/a Puunkulutus Kokonaispuunkulutus 1000 k-m 3 /a Sertifioitu puu % Päästöt Jätevesi Virtaama 1000 m 3 /a Kiintoaine t/a CODCr t/a BOD7 t/a Kok.P kg/a Kok.N kg/a AOX t/a Ilma Prosessi* SO 2 t SO 2 /a TRS t S/a NO X t NO 2 /a CO 2 - fossiilinen 1000 t/a biopolttoaine 1000 t/a Hiukkaset t/a Energian kehitys** SO 2 t SO 2 /a Kuori Kuori Kuori myyntiin myyntiin myyntiin NO X t NO 2 /a CO 2 - fossiilinen*** 1000 t/a biopolttoaine 1000 t/a Hiukkaset t/a Jätteet (kuivatonneja) Kaatopaikalle t/a Ongelmajätteet t/a Energia Lämmön tuotanto TJ/a Muu polttoainekulutus (mu, hk) TJ/a Biopolttoaine TJ/a Biopolttoaineen osuus % Sähkön tuotanto GWh Sellutehtaan omavaraisuusaste % *) soodakattila, meesauuni ja muu prosessi **) primäärikattilat ***) turve laskettu fossiiliseksi polttoaineeksi 4 Botnian ympäristötilinpäätös 2004

5 Päästökehitys vuonna 2004 Botnian kaikkien tehtaiden ympäristöpäästöt ovat vuonna 2004 pysyneet luparajojen alapuolella ja ovat kehittyneet pienempään suuntaan. Botniassa oli tasaisen tuotannon vuosi. Sellun kokonaistuotanto kasvoi kaksi prosenttia edellisvuodesta. Botnia on investoinut johdonmukaisesti puhtaampaan prosessitekniikkaan. Tehtaiden päästötasot ovatkin maailman alhaisimpien joukossa. JÄTEVESIPÄÄSTÖT Tehtaiden biologiset jätevedenpuhdistamot ovat toimineet hyvin raportointivuonna. Tuotannon tasainen ajo on vähentänyt jätevesipäästöjä erityisesti vesistössä happea kuluttavien aineiden sekä rehevöitymistä aiheuttavien ravinteiden osalta. Myös kiintoaineen osalta päästöt ovat pienentyneet kolmanneksella. Kaskisissa on huomioitu rakenteilla olevan M-realin BCTMP-laitoksen tuleva jäteveden yhteispuhdistuksen tarve sellutehtaan jätevedenpuhdistamolla. vähäinen käyttö. Kaskisissa on kehitetty soodakattilalla mustalipeän poltto-olosuhteita. Joutsenossa on siirrytty käyttämään päästöraportoinnissa jatkuvatoimisia ilmanpäästömittauslaitteita. KIINTEÄT JÄTTEET Kaatopaikalle vietävien jätteiden kokonaismäärä kasvoi suhteessa selluntuotantoon. Ongelmajätteiden määrää pystyttiin vähentämään. ILMAPÄÄSTÖT Prosessiperäiset ilmapäästöt pysyivät luparajojen alapuolella. Rikkidioksidipäästöjä on saatu vähennettyä entisestään. Tähän ovat vaikuttaneet Kemissä voimalaitoksen öljykattilan ENERGIAN KEHITYS Energiaa tuotettiin selluntuotantoon verrattuna hieman enemmän. Sähkön ja lämmön tuotantoa pystyttiin lisäämään. Omavaraisuusaste kasvoi raportointivuonna. Ympäristöinvestoinnit milj. euroa Ympäristöluvat Joutseno Kaskinen Kemi Rauma Äänekoski Jätevesi Nykyinen lupa Vaasan hallinto-oikeus Vesiylioikeus Vesiylioikeus Vaasan hallinto-oikeus Vaasan hallinto-oikeus voimassa alkaen Ilmapäästöt Nykyinen lupa / / / / Kiinteät jätteet Nykyinen lupa Uusien yhtenäislupien hakuaika päättyi vuoden 2004 lopussa. Kaikilla Botnian tehtailla hakemusten laatiminen käynnistettiin vuoden 2003 alussa ja uuden lain mukaisen yhtenäisluvan hakeminen vietiin päätökseen vuoden 2004 aikana. Botnian ympäristötilinpäätös

6 Jätteenkäsittely ja kaatopaikat Joutseno Kaskinen Kemi Rauma Äänekoski Jätteen hyötykäyttö Jätteen lajittelu; kierrätyskelpoiset materiaalit ohjataan hyötykäyttöön. Primääriliete myydään kuoren ohella polttoaineeksi, bioliete poltetaan soodakattilassa. Jätteen lajittelu; kierrätyskelpoiset materiaalit ohjataan hyötykäyttöön. Polttokelpoiset jätteet poltetaan kuorikattilassa ja loput sijoitetaan tehtaan kaatopaikalle tai kunnan kaatopaikalle. Primääri- ja bioliete poltetaan tehtaan kuorikattilassa. Kuorimon hiekkurijäte johdetaan kuorikasalle ja poltetaan. Kuorituhkaa käytetään maanrakennusaineena tehdasalueella. Kirkkaat hydrauliikkaym. öljyt poltetaan kuorikattilassa. Jätteen lajittelu; kierrätyskelpoiset materiaalit ohjataan hyötykäyttöön. Kuituja kuoriliete poltetaan kuorikattilassa, bioliete soodakattilassa. Tuhka käytetään maanrakennukseen. Jäteöljyt poltetaan tehtaan kuorikattilassa. Jätteen lajittelu; kierrätyskelpoiset materiaalit ohjataan hyötykäyttöön, polttokelpoiset jätteet poltetaan UPM-Kymmene Oyj:n Rauman tehtaalla. Kuoriliete toimitetaan Tmi Veikko Laville jätteiden kompostointiin. Jätteen lajittelu; kierrätyskelpoiset materiaalit ohjataan hyötykäyttöön. Primääri- ja bioliete myydään kuoren ohella polttoaineeksi Äänevoima Oy:n biopolttoainekattilalle. Meesauunin kalkkipöly myydään Nordkalkille. Kaatopaikka Oma kaatopaikka, yhteinen Stora-Enso Oyj:n ja M-realin CTMP-laitoksen kanssa. Talousjäte toimitetaan kunnalliselle kaatopaikalle. Oma kaatopaikka, otettu käyttöön Yhdyskunta- ja teollisuusjäte toimitetaan kunnalliselle kaatopaikalle. Oma kaatopaikka, kunnostettu luvulla. Kaatopaikka ollut käytössä noin 80 vuotta. UPM-Kymmene Oyj:n kaatopaikka, otettu käyttöön Talousja rakennusjäte toimitetaan kunnalliselle kaatopaikalle. M-real Oyj:n kaatopaikka, otettu käyttöön Talous- ja rakennusjäte toimitetaan kunnalliselle kaatopaikalle. Kaatopaikan arvioitu elinaika vuotta. Osa kaatopaikasta suljettu ja maisemoitava vuoden 2005 loppuun mennessä. Uusi täyttöalue otettu käyttöön 2002 alussa. Suljettava vuonna Täyttötilavuutta jäljellä, mutta alue ei täytä nykyvaatimuksia. Uuden suunnittelu on aloitettu. 12 vuotta. 15 vuotta. Uuden jätehuoltoalueen ympäristölupa jätetty keväällä 2004 (M-real Oyj). Suotovesien käsittely Tehtaan biologinen puhdistamo. Tehtaan biologinen puhdistamo. Tehtaan biologinen puhdistamo. Rauman kaupungin puhdistamo, josta edelleen metsäteollisuuden biologiselle puhdistamolle. Tehtaan biologinen puhdistamo. Ongelma- jätteet Ongelmajätteen käsittelylaitos (Ekokem Oy). Ongelmajätteen käsittelylaitos (Ekokem Oy). Ongelmajätteen käsittelylaitos (Ekokem Oy). Ongelmajätteen käsittelylaitos (Ekokem Oy). Ongelmajätteen käsittelylaitos (Ekokem Oy). Käytöstä poistettu kaatopaikka käytössä ollut kaatopaikka suljettu ja maisemoitu Vuoden 2001 lopussa käytöstä poistetun kaatopaikan maisemointityö menossa käytössä ollut kaatopaikka suljettu ja maisemoitu luvulla käyttöönotettu M-realin vanha kaatopaikka suljettu ja maisemoidaan. 6 Botnian ympäristötilinpäätös 2004

7 Botnian tehtaiden jätevesipäästöt Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) kg / tuotettu tonni 3,0 Jäteveden orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kloorin tai muiden halogeenien määrä (AOX) kg / tuotettu tonni 1,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0, Fosfori P kg / tuotettu tonni 0,06 Kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) kg / tuotettu tonni 40 0,05 0, , ,02 0, , Päästöt ilmaan ja luparajat luparajat Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) kg S / t 0,20 0,18 0,16 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 Joutseno Kaskinen Kemi Rauma Äänekoski Rikkidioksidi kg SO 2 / t 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 Joutseno Kaskinen Kemi Rauma Äänekoski Hiukkaset kg TSP / t 1,2 Typen oksidit (NO X ) kg NO 2 / t 2,5 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,0 Joutseno Kaskinen Kemi Rauma Äänekoski Joutseno Kaskinen Kemi Rauma Äänekoski Botnian ympäristötilinpäätös

8 Päästöt vesistöön ja luparajat Joutseno 1) Kaskinen Kemi 2) Rauma 3) Äänekoski 4) Luparaja kk:n k.a. max kk k.a vuosik.a vuosik.a Luparaja kk:n k.a. max kk k.a vuosik.a vuosik.a Luparaja kk:n k.a. max kk k.a vuosik.a vuosik.a Luparaja kk:n k.a. max kk k.a vuosik.a vuosik.a Luparaja kk:n k.a. max kk k.a vuosik.a vuosik.a Virtaus 1000 m 3 /d Kiintoaine t/d 0,5 0,3 0,3 1,1 0,7 1,2 2,3 1,3 2,0 0,7 0,3 0,7 1,4 1,1 1,6 BOD 7 t/d 3,5 0,5 0,3 0,3 3,5 0,3 0,3 0,5 4,0 1,7 0,8 1,1 3,3 0,3 0,2 0,2 4,0 0,5 0,3 1,2 COD Cr t/d AOX t/d 0,50 0,23 0,20 0,20 0,50 0,10 0,07 0,05 0,35 0,25 0,20 0,21 0,45 0,00 0,00 0,00 0,50 0,41 0,33 0,36 P kg/d N kg/d ) Yhteiset luparajat M-real Oyj:n BCTMP-tehtaan kanssa. Vuosikeskiarvoluparajat Joutsenossa ovat BOD 7 2,5 t/d, COD Cr 37 t/d, AOX 0,40 t/d ja P 35 kg/d. 2) Yhteinen luparaja Kemin sellutehtaan ja Kemiart Linersin kanssa. 3) Yhteiset luparajat UPM-Kymmene Oyj Rauman paperitehtaan kanssa. Metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös Rauman kaupungin viemärilaitoksen jätevedet. 4) Yhteiset luparajat M-real Oyj:n paperi- ja kartonkitehtaan sekä Noviant CMC:n Oyj:n sekä Speciality Minerals Nordic Oy Ab:n PCC-tehtaan kanssa. Jätevesilupien korvausvelvoitteet Joutseno Kaskinen Kemi Rauma * Äänekoski ** Korvaukset vesialueiden omistajille vuoteen 1997 saakka eur/a (korvataan kalaistutuksin) Korvaukset rantatonttien omistajille ja vuokramiehille vuoteen 1997 saakka Korvaukset ammattikalastajille vuoteen 1990 saakka Vesiensuojelumaksut eur/a eur/a eur/a eur/a Istutusvelvollisuus meritaimen kpl/a siika kpl/a meritaimen kpl/a arvo eur siika kpl/a kuha kpl/a taimen kpl/a Kalatalousmaksut eur/a eur/a eur/a eur/a *) Sellutehtaan osuus velvoitteista. Vesilupa yhteinen UPM-Kymmene Oyj Rauman paperitehtaan kanssa. **) Äänekosken metsäteollisuusintegraatin yhteinen vesilupa. 8 Botnian ympäristötilinpäätös 2004

9 Suomen ja Ruotsin sellutehtaiden ominaispäästöt Seuraavissa kuvissa suomalaisten ja ruotsalaisten valkaistua sulfaattisellua tuottavien tehtaiden ominaispäästöt. Suomalaisten tehtaiden vuoden 2003 päästöluvut ovat Metsäteollisuus ry:n julkaisemia ja ruotsalaisten tehtaiden luvut Naturvårdsverketin julkaisemia. Botnian tehtaat 2004 Botnian tehtaat 2003 Muut suomalaiset tehtaat 2003 Ruotsalaiset tehtaat 2003 Kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) kg / t Rauma Joutseno Kaskinen Äänekoski Kemi Jäteveden orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kloorin tai muiden halogeenien määrä (AOX) kg / t 0,30 0,30 0,25 0,25 0,20 0,20 0,15 0,15 0,10 0,10 0,05 0,05 0,00 0,00 Rauma Kaskinen Joutseno Kemi Äänekoski Fosfori (P) g / t Rauma Joutseno Äänekoski Kemi Kaskinen Botnian ympäristötilinpäätös

10 Sanasto Aktiivilietelaitos on jätevesien puhdistuslaitos, jossa ylläpidetään suurta aktiivista mikrobimäärää liuenneiden epäpuhtauksien hajottamiseksi ja sitomiseksi kiinteään muotoon. AOX (Adsorbable Organic Halogens) ilmaisee jäteveden eloperäisiin eli orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kokonaiskloorin määrän. BAT (Best Available Techniques) Suomen lainsäädännössä vuonna 2000 toteutettu Euroopan Neuvoston direktiivi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC-direktiivi) säätää, että mm. sellutehtaiden ympäristölupaehtojen on perustuttava EU-alueella parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan. Biologisessa jätevedenpuhdistuksessa jätevesi puhdistetaan elävien mikro-organismien, kuten bakteerien, avulla. BOD 7 eli biologinen hapenkulutus osoittaa, kuinka paljon happea vesistön mikro-organismit kuluttavat tietyn jätevesimäärän hajottamiseen seitsemän vuorokauden aikana. COD Cr Chemical Oxygen Demand eli kemiallinen hapenkulutus on mittayksikkö sille happimäärälle, joka tarvitaan jäteveden kemiallisessa hajottamisessa. Se kuvaa jäteveden hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden aiheuttamaa hapen kulutusta. ECF Elemental Chlorine-Free. Valkaisussa käytetään klooridioksidia, mutta ei alkuaineklooria eli kloorikaasua. EMAS (Eco-Management and Auditing Scheme) Euroopan Unionin teollisuusyrityksille tarkoitettu ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä. EMAS-rekisteröinti on vapaaehtoista. HACCP (Hazard Analysis and Critical Control Point) Vaarojen arviointi ja kriittisten ohjauspisteiden kartoitus. Hajukaasut ovat pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, joita muodostuu pieniä määriä sulfaattiselluprosessissa. Ne aiheuttavat sellutehtaalle tyypillisen tuoksun. Hajukaasut kerätään talteen mahdollisimman tarkoin ja hävitetään polttamalla. Hiilidioksidi (CO 2 ) on palamisen tuloksena syntyvä kaasu, jonka kohonneen pitoisuuden ilmakehässä on todettu kiihdyttävän kasvihuoneilmiötä. GRI (Global Reporting Initiative) kansainvälinen yhtenäisraportointia kehittävä hanke. ISO on kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi. Klooridioksidia käytetään ECF-sellun valkaisussa. N on typen kemiallinen merkki. Typpi on ilman pääkomponentti (n. 80 %). Se on myös vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine, joka on peräisin pääasiassa ilmasta ja puuraaka-aineesta sekä eräistä kemikaaleista. NO X on typen oksideista käytetty kemiallinen merkki. Typen oksidit syntyvät palamisen yhteydessä sekä osin myös ilmassa olevan typen ja hapen reaktiotuotteena. Typen oksideja on savu- ja pakokaasuissa. Ne muodostavat happamoittavia ja rehevöittäviä yhdisteitä. P on fosforin kemiallinen merkki. Fosfori on vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine. Se on peräisin pääasiassa raaka-aineena käytetystä puusta. Sitä myös lisätään biologisessa jätevedenpuhdistamossa aktiivilietteen ravinteeksi. PEFC-sertifiointi on Euroopan yksityismetsänomistajien aloitteesta syntynyt hyvän metsänhoidon sertifiointijärjestelmä. Ravinteet on yleisnimitys sille fosforille ja typelle, jota mm. leväkasvusto voi käyttää hyväkseen. Ravinteet aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä. Rikkidioksidi (SO 2 ) on rikkiä sisältävien polttoaineiden palamistuotteena sekä sellunkeittoprosessissa syntyvä kaasu. Kun rikkidioksidi reagoi ilmassa veden ja hapen kanssa, syntyy rikkihappoa ja -hapoketta, joka sateen mukana maaperään tullessaan happamoittaa sitä. Sähkösuodin on savu- ja prosessikaasujen puhdistamiseen käytetty laite, joka puhdistaa soodakattilan, meesauunin ja kuorikattilan hiukkaspäästöjä. Suodattimen erotuskyky on noin 99,5 99,8 %. TCF-sellun valkaisussa ei ole käytetty kloorikemikaaleja (Totally Chlorine Free). TRS (Total Reduced Sulphur) tarkoittaa pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, eli sulfaattisellutehtaista ilmaan pääseviä haisevia rikin yhdisteitä. 10 Botnian ympäristötilinpäätös 2004

11 Botnian ympäristöpolitiikka Liiketoimintamme menestyksen turvaava jatkuva kehittäminen tarkoittaa, että Tuotteidemme hyvä, asiakkaiden tarpeisiin sovitettu ja kustannustehokkaasti tuotettu laatu säästää asiakkaamme tarvitsemia resursseja, tukee lopputuotteiden kierrätettävyyttä ja auttaa asiakkaitamme ympäristön kannalta vastuullisessa toiminnassa. Edellytämme kumppaneiltamme vastuullisen ympäristöpolitiikan noudattamista. Puunhankinnastamme vastaavat toimittajat ovat sitoutuneet siihen, että metsänhoidossa, puunkorjuussa ja -hankinnassa otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Olemme itse selvillä käyttämämme puun alkuperästä ja asetamme sertifioidun puun etusijalle. Olemme ympäristöasioissa selluteollisuuden edelläkävijöitä. Käytämme tehtaillamme parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja haluamme olla aktiivisesti mukana sen kehittämisessä. Häiriöttömän käynnin varmistamme ammattitaitoisin ennakkohuolto- ja kunnossapitotoimin. Tuotamme sähköä ja lämpöä tehokkaasti ja käytämme niitä säästeliäästi. Olemme biopolttoaineeseen perustuvan energian nettotuottaja. Toimimme ympäristöasioissa ennakoiden. Arvioimme säännöllisesti toimintamme ympäristöriskejä ja vähennämme niitä. Työyhteisömme jäsenet ovat selvillä omiin tehtäviinsä liittyvistä ympäristövaikutuksista sekä siitä, millaiset mahdollisuudet ja velvollisuudet heillä on itse vaikuttaa asioihin. Olemme selvillä toimintamme päästöistä ja seuraamme aktiivisesti niiden ympäristövaikutuksia. Panostamme entistä parempaan häiriötilanteiden hallintaan. Olemme näin mukana kehittämässä tehdaspaikkakuntiamme entistä viihtyisämmiksi. Hoidamme ympäristöasiat avoimesti yhteistyössä asiakkaiden, yleisön ja viranomaisten kanssa. Tähän kuuluu avoin ja selkeä ympäristöviestintä. Erkki Varis Toimitusjohtaja Oy Metsä-Botnia Ab Botnian ympäristötilinpäätös

12 Oy Metsä-Botnia Ab Revontulentie Espoo PL METSÄ puhelin faksi

KOHTI YHÄ PAREMPAA SUORITUSKYKYÄ

KOHTI YHÄ PAREMPAA SUORITUSKYKYÄ YMPÄRISTÖ KOHTI YHÄ PAREMPAA SUORITUSKYKYÄ Osa Botnian kilpailukykyä on tahto olla ympäristöasioissa selluteollisuuden edelläkävijä. Jokainen botnialainen on selvillä omaan työtehtäväänsä liittyvistä ympäristövaikutuksista

Lisätiedot

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM, Kajaani, Ympäristönsuojelun kehitys 25 KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 25 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM:n Kajaanin paperitehtaan tuotanto oli vuonna 25 pienempi kuin edellisenä vuonna ollen 498 921

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT

METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT 1 METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖRAPORTOINNILLA PITKÄT PERINTEET Metsäteollisuus raportoi vuosittain ympäristövaikutuksistaan. Seurantaa on tehty jo vuosikymmenten ajan.

Lisätiedot

Kestävä kehitys Metsä Fibressä

Kestävä kehitys Metsä Fibressä Kestävä kehitys ssä Sellua vastuullisesti valmistaa sellua uusiutuvasta raaka-aineesta, puusta, joka on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä Kestävästi hoidetut metsät toimivat ilmastonmuutosta hidastavina

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta 2012

Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta 2012 Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta 212 1 Sisältö Metsäteollisuus panostaa ympäristönsuojeluun ja päästöjen vähentämiseen Metsäteollisuus vaikuttaa ympäristöönsä Vesi Ilma Energia Jätteet ja kierrätys

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdasprojekti

Metsä Groupin biotuotetehdasprojekti in biotuotetehdasprojekti 1 Biotuotetehdasprojekti etenee suunnitellusti YVA- ja ympäristölupaprosessit on käynnistetty ja saadaan päätökseen 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana Yhteysviranomaisen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Ympäristövuosi / 2012

Ympäristövuosi / 2012 2012 Ympäristövuosi / 2012 Vastuullisuus läpi linjan Käytännön tasolla kehitystyö tarkoittaa sitä, että hankimme teknologiaa, jolla voidaan vähentää melu-,vesi- ja ilmapäästöjä ja samalla pienentää yhtiömme

Lisätiedot

Vapaaehtoinen, kansainvälisesti yhtenäinen ympäristötuoteseloste paperin ostajalle

Vapaaehtoinen, kansainvälisesti yhtenäinen ympäristötuoteseloste paperin ostajalle Paperilla on oleellinen asema ihmisten välisessä kommunikaatiossa ja paperia käytetään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Paperin valmistuksessa käytettävistä raaka-aineista suurin osa on uusiutuvia ja

Lisätiedot

UPM, Tervasaari. UPM Tervasaari

UPM, Tervasaari. UPM Tervasaari UPM, TERVASAARI YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 28 YMPÄRISTÖRAPORTTI 28 UPM:N PAPERI- JA SELLUTEHTAAT UPM Tervasaari Tuotantokyky 36 tonnia paperia 24 tonnia sellua (Sellutehdas pysähtynyt 18.12.28) Henkilöstön

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

UPM Raumalla. UPM, Rauma

UPM Raumalla. UPM, Rauma UPM, RAUMA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 28 UPM, Rauma Tuotantokyky 1 28 tonnia paperia 15 tonnia revintämassaa eli fl uff-sellua Henkilöstön määrä 85 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Max UPM

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ympäristötilastot

Metsäteollisuuden ympäristötilastot Metsäteollisuuden ympäristötilastot 1 Sisältö Metsäteollisuus panostaa ympäristönsuojeluun ja päästöjen vähentämiseen Metsäteollisuus vaikuttaa ympäristöönsä Vesi Ilma Energia Jätteet ja kierrätys Massa-

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Metsä fibren vuosiraportti 2011

Metsä fibren vuosiraportti 2011 Metsä fibren vuosiraportti 211 Metsä fibren vuosiraportti 211 2 toimitusjohtajan katsaus 4 strategia 6 Metsä fibren vuosi 211 8 vastuullista ja kestävää liiketoimintaa 12 sellutehtaiden ominaispäästöt

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

UPM Jämsänjokilaaksossa

UPM Jämsänjokilaaksossa UPM, ja Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM Tuotantokyky 87 tonnia paperia Henkilöstön määrä 8 Tuotteet UPM Max UPM Cat UPM Flex Papers UPM Face Papers UPM Base Papers UPM Tuotantokyky 7 tonnia paperia Henkilöstön

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

M-real Äänekoski Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008

M-real Äänekoski Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008 Sari Åkerlund 14.05.2009 1(7) Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006- - päivitystiedot Viitaten Paper EMAS ympäristöselontekoon 2006- (rekisterinumero FI-000042) päivitämme keskeiset tiedot ympäristönsuojelun

Lisätiedot

EMAS Ympäristöselonteko 2008 Veitsiluodon tehtaat

EMAS Ympäristöselonteko 2008 Veitsiluodon tehtaat EMAS Ympäristöselonteko 2008 Veitsiluodon tehtaat EMAS Ympäristöselonteko 2008 Veitsiluodon tehtaat Stora Enso lyhyesti Stora Enso on maailmanlaajuisesti toimiva metsäteollisuusyhtiö, jonka päätuotteet

Lisätiedot

-)t'-. YNPJAoS(ÖiI.fi.14 VALITUS 1 (5) VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE

-)t'-. YNPJAoS(ÖiI.fi.14 VALITUS 1 (5) VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE VALITUS 1 (5) -)t'-. YNPJAoS(ÖiI.fi.14 VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Selvitys Metsä Fibre Oy Kemin tehtaan TRS-yhdisteiden keräily - ja käsittelyjärjestelmien tehokkuudesta sekä soodakattilan ja meesauunin

Lisätiedot

Tämä referenssiasiakirja sisältää johdannon (yleiskatsaus, luku 1) ja viisi pääosaa:

Tämä referenssiasiakirja sisältää johdannon (yleiskatsaus, luku 1) ja viisi pääosaa: TIIVISTELMÄ Tämä massa- ja paperiteollisuuden parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva referenssiasiakirja on neuvoston direktiivin 96/61/EY 16 artiklan 2 kohdan perusteella toteutetun tietojenvaihdon

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN. ENVIRONMENTAL performance kehitys in 2012. UPM Kaukas

YMPÄRISTÖNSUOJELUN. ENVIRONMENTAL performance kehitys in 2012. UPM Kaukas YMPÄRISTÖNSUOJELUN ENVIRONMENTAL performance kehitys in 212 UPM Kaukas UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

BIOTUOTESEMINAARI Jyväskylä 19.1.2015

BIOTUOTESEMINAARI Jyväskylä 19.1.2015 BIOTUOTESEMINAARI Jyväskylä 19.1.2015 1 Biotuoteseminaarin ohjelma 10.00-10.15 Kohti biotuotetehdasta, toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Oy 10.15-10.40 Uudet prosessit ja biotuotteet, tutkimusjohtaja Niklas

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat

Metsäteollisuuden sivuvirrat Metsäteollisuuden sivuvirrat Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari Hanna Eklund, UPM 2 Sisältö Metsäteollisuus Suomi ja Kaakkois-Suomi Hyödynnettävissä olevat sivuvirrat - Potentiaali Hyötykäyttötilanne

Lisätiedot

UPM, Tervasaari. UPM, Tervasaari

UPM, Tervasaari. UPM, Tervasaari UPM, Tervasaari Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Tervasaari Tuotantokyky 46 tonnia paperia 24 tonnia sellua Henkilöstön määrä n. 8 Tuotteet Tarrapaperit (Base): UPM Blue UPM Brilliant UPM Brilliant pro

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Kymi

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Kymi YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM, Kymi UPM, Kymi Kouvolassa, Kuusankoskella sijaitsevaan UPM:n Kymin tehtaaseen kuuluu paperi- ja sellutehdas. Kymin tuotantolaitokset muodostavat yhdessä nykyaikaisen

Lisätiedot

Äänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia

Äänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia Äänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia Lisätuotanto max 800 000 t/v (+ 160 %), Kauko- Itään (läh. Kiinaan). Lisäpuun käyttö max 4,3 milj m3 (n. + 200 %) (lähdeluvut ehkä erilaisia). 6 kiinto-m3

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Jokilaakson tehtaat

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Jokilaakson tehtaat YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM Jokilaakson tehtaat UPM CORPORATE ENVIRONMENTAL STATEMENT 211 UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Tämä on vuoden 2006 tiedoilla päivitetty liite ympäristöselontekoomme 2004. Vuoden 2004 ympäristöselonteko on saatavissa painettuna versiona tai

Tämä on vuoden 2006 tiedoilla päivitetty liite ympäristöselontekoomme 2004. Vuoden 2004 ympäristöselonteko on saatavissa painettuna versiona tai 26 Liite Sunila Oy:n ympäristöselontekoon 24 Tämä on vuoden 26 tiedoilla päivitetty liite ympäristöselontekoomme 24. Vuoden 24 ympäristöselonteko on saatavissa painettuna versiona tai Sunila Oy:n kotisivuilta

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015. Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry

UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015. Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015 Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry 2 Esityksen sisältö 1. Metsäteollisuuden potentiaaliset sivuvirrat maarakentamisessa Syntypaikat Hyötykäyttömäärät 2. Haasteet sivuvirtojen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon. 7.10.2015 Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon. 7.10.2015 Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon 7.10.2015 Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group Metsä Group yhtiönä Jätteenkäsittely Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto Sivutuotteet Haasteet

Lisätiedot

SOODAKATTILOIDEN PÄÄSTÖT ILMAAN

SOODAKATTILOIDEN PÄÄSTÖT ILMAAN TEKNILLINEN TIEDEKUNTA ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari SOODAKATTILOIDEN PÄÄSTÖT ILMAAN EMISSIONS FROM RECOVERY BOILERS Lappeenrannassa 4.5.2009 0296208

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain uudistumisen vaikutus yrityksen ympäristölupaprosessiin 12.3.2013

Ympäristönsuojelulain uudistumisen vaikutus yrityksen ympäristölupaprosessiin 12.3.2013 Ympäristönsuojelulain uudistumisen vaikutus yrityksen ympäristölupaprosessiin 12.3.2013 Yritysten on hyvä huomioida ympäristölupahakemuksissa uudistuva ympäristönsuojelulaki jo nyt Ympäristölupapäätökset

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen prof. Olli Dahl, Clean Technologies DI Mikko Mäkelä, DI Gary Watkins and MMT Roope Husgafvel TkT Jyrki Heino, Oulun yliopisto Helsinki, March 2011 School

Lisätiedot

UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD

UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD Febr uary 1 UPM 2010 SELLU - huipputuote vai bulkkia? Veikko Petäjistö Tehtaanjohtaja UPM Pietarsaari UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

UPM, Kaukas. Henkilöstön määrä 1 845 Kaukas 998 Kaukaan saha ja jalostus 249 Kaukaan vaneritehdas 364 UPM Tutkimuskeskus 159 Muut 75

UPM, Kaukas. Henkilöstön määrä 1 845 Kaukas 998 Kaukaan saha ja jalostus 249 Kaukaan vaneritehdas 364 UPM Tutkimuskeskus 159 Muut 75 UPM, KAUKAS Ympäristönsuojelun kehitys 27 UPM, Kaukas Tuotantokyky 58 tonnia aikakauslehtipaperia 72 tonnia sellua, josta 41 tonnia havusellua ja 31 tonnia koivusellua 5 m 3 mäntysahatavaraa 5 m 3 sahatavarajalosteita

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 212 UPM Tervasaari UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA Juustoportti on kasvanut pienestä maatilajuustolasta lähes sadan hengen meijeri-kahvila-ruoka-alan yritykseksi. Juustoportin yritystoiminta keskittyy viiteen toimipisteeseen.

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 212 UPM Jokilaakson tehtaat UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa Keski-Suomessa. Jämsänkoskella tehdas toimii

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

Ympäristö Talous Hyvinvointi Ekotehokkuus

Ympäristö Talous Hyvinvointi Ekotehokkuus VUOSI 2010 UPM, Kaukas Soodakattila 3 59,4 Metsä-Botnia, Joutseno Soodakattila 3 35,2 Stora Enso, Imatra Soodakattila 5 20,4 Stora Enso, Imatra Soodakattila 6 8,0 YHTEENSÄ 123,0 Metsä-Botnia, Joutseno

Lisätiedot

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

METSÄ FIBRE VUOSIRAPORTTI 2015

METSÄ FIBRE VUOSIRAPORTTI 2015 METSÄ FIBRE VUOSIRAPORTTI 215 GLOBAALIN BIOTALOUDEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ * verrattuna vuoteen 214 LIIKEVAIHTO * +11 % LIIKETULOS ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ * +62 % TUOTANTO * +96 tn SISÄLLYS 2 Avainluvut 4

Lisätiedot

upm kuusankoskella UPM, Kymi

upm kuusankoskella UPM, Kymi UPM, KYMI YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 28 YMPÄRISTÖRAPORTTI 28 UPM:N PAPERI- JA SELLUTEHTAAT UPM, Kymi Tuotantokyky 84 tonnia paperia 54 tonnia sellua Henkilöstön määrä 83 Tuotteet päällystetty ja päällystämätön

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 213 UPM Pietarsaari UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot