Tämä referenssiasiakirja sisältää johdannon (yleiskatsaus, luku 1) ja viisi pääosaa:

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tämä referenssiasiakirja sisältää johdannon (yleiskatsaus, luku 1) ja viisi pääosaa:"

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ Tämä massa- ja paperiteollisuuden parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva referenssiasiakirja on neuvoston direktiivin 96/61/EY 16 artiklan 2 kohdan perusteella toteutetun tietojenvaihdon tulos. Asiakirjaa on tarkasteltava suhteessa esipuheessa esitettyihin tavoitteisiin ja käyttötarkoitukseen. Paperi koostuu itse asiassa kuiduista ja kemikaaleista, jotka vaikuttavat sen ominaisuuksiin ja laatuun. Kuitujen ja kemikaalien lisäksi sellun ja paperin valmistuksessa tarvitaan runsaasti vettä ja energiaa höyryn ja sähkön muodossa. Näin ollen tärkeimmät sellun ja paperin valmistukseen liittyvät ympäristökysymykset koskevat päästöjä veteen ja ilmaan sekä energiankulutusta. Lisäksi jätteestä odotetaan tulevan vähitellen yhä tärkeämpi huolenaihe ympäristön kannalta. Paperinvalmistuksessa tarvittavaa sellua voidaan tuottaa ensiökuidusta kemiallisin tai mekaanisin menetelmin tai keräyspaperista. Paperitehdas voi käyttää joko muualla tuotettua tai samalla tehdasalueella valmistettua sellua. Tässä asiakirjassa käsitellään eri kuiduista valmistetun sellun ja paperin valmistukseen liittyviä ympäristökysymyksiä integroiduissa ja integroimattomissa massa- ja paperitehtaissa. Integroimattomat sellutehtaat (markkinasellu) valmistavat pelkästään sellua, joka myydään avoimilla markkinoilla. Integroimattomat paperitehtaat käyttävät ostosellua paperintuotannossaan. Integroiduissa massa- ja paperitehtaissa sellun ja paperin valmistus tapahtuu samalla tehdasalueella. Sulfaattisellutehtaat ovat joko integroimattomia tai integroituja, kun taas sulfiittisellutehtaat on yleensä integroitu paperinvalmistukseen. Mekaanisen massan valmistus ja uusiokuidun käsittely ovat yleensä osa paperinvalmistusta, mutta muutamissa yksittäistapauksissa ne muodostavat itsenäisen prosessin. Tässä asiakirjassa ei käsitellä ympäristökysymyksiä, jotka liittyvät massan- ja paperinvalmistusprosessia edeltäviin prosesseihin, kuten metsänhoitoon, muualla tapahtuvaan prosessikemikaalien valmistukseen ja raaka-aineiden kuljetukseen, eikä massan- ja paperinvalmistusprosessia seuraaviin vaiheisiin kuten paperin jalostamiseen tai painamiseen. Ympäristökysymyksiä, jotka eivät liity nimenomaan sellun ja paperin tuotantoon ei käsitellä tässä asiakirjassa tai niitä käsitellään vain lyhyesti. Tällaisia kysymyksiä ovat kemikaalien varastointi ja käsittely, työturvallisuus ja vaaratekijät, lämpö- ja voimalaitokset, jäähdytys- ja tyhjiöjärjestelmät sekä raakaveden käsittely. Tämä referenssiasiakirja sisältää johdannon (yleiskatsaus, luku 1) ja viisi pääosaa: sulfaattisellun valmistusprosessi (luku 2) sulfiittisellun valmistusprosessi (luku 3) mekaanisen massan ja kemimekaanisen massan valmistusprosessi (luku 4) uusiokuidun käsittely (luku 5) ja paperinvalmistus ja siihen liittyvät prosessit (luku 6). Jokaisessa näistä luvuista on viisi pääjaksoa IPPC BAT -referenssiasiakirjojen yleisen jaottelun mukaisesti. Useimpien lukijoiden ei tarvitse lukea koko asiakirjaa, vaan ainoastaan ne osuudet, jotka ovat kiinnostavia kyseisen tehtaan kannalta. Esimerkiksi sulfaattisellutehtaita käsitellään vain luvussa 2, integroituja sulfaattisellu- ja paperitehtaita luvuissa 2 ja 6 ja keräyspaperia käyttäviä integroituja tehtaita luvuissa 5 ja 6. Asiakirjan lopussa on lähdeluettelo sekä termit ja lyhenteet käsittävä sanasto, joka helpottaa asiakirjan ymmärtämistä. Yleiskatsaus (luku 1) sisältää tilastotietoja paperinkulutuksesta sekä sellun ja paperin tuotannon maantieteellisestä sijoittumisesta Euroopassa, joitakin taloudellisia näkökohtia, yleiset tiedot massan ja paperin valmistuksesta sekä tärkeistä ympäristökysymyksistä ja Euroopan massa- ja i

2 paperitehtaiden luokittelun. Yleiskatsaus päättyy yleisiin huomautuksiin parhaimman käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisestä alalla, jolle on luonteenomaista tuotteiden ja prosessien (tai prosessiyhdistelmien) moninaisuus sekä suuri määrä prosessiin integroituja teknisiä ratkaisuja. Jokaisessa viidessä luvussa käsitellään seuraavia asioita: käytössä olevat prosessit ja menetelmät, tärkeimmät ympäristökysymykset, esim. resurssien ja energian tarve, päästöt ja jätteet, päästöjen vähentämiseen, jätteiden minimointiin ja energian säästämiseen liittyvien menetelmien kuvaus, parhaan käytettävissä olevan tekniikan määritteleminen ja kehitteillä olevat menetelmät. Päästö- ja kulutuslukuja tarkasteltaessa on muistettava, että eri maiden tiedot eivät ole aina suoraan vertailukelpoisia, koska eri jäsenvaltioissa käytetään erilaisia mittausmenetelmiä. (Ks. liite III, jossa on lisätietoja asiasta. Eri menetelmät eivät kuitenkaan muuta tämän asiakirjan perusteella tehtyjä päätelmiä.) Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä eri menetelmien tarkastelut ovat rakenteeltaan samanlaiset ja käsittävät menetelmän lyhyen kuvauksen, tärkeimmät ympäristönsuojelun tasoa koskevat tiedot, soveltuvuuden, kerrannaisvaikutukset, käyttökokemukset, taloudelliset näkökohdat, menetelmän käyttöönoton tärkeimmät syyt, esimerkkitehtaat ja lähdekirjallisuuden. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa käsittelevässä osuudessa tarkastellaan tekniikan soveltamiseen liittyviä päästö- ja kulutustasoja. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät perustuvat käytännön kokemuksiin sekä teknisen työryhmän asiantuntijoiden arviointeihin. Sellun ja paperin valmistus on monimutkainen ala, joka koostuu useasta prosessivaiheesta ja erilaisista tuotteista. Useat erilaiset raaka-aineet sekä valmistusprosessit voidaan kuitenkin tarkastelua varten jakaa muutaman yksikön toiminnoiksi. Tässä asiakirjassa ympäristökysymyksiä ja päästöjen/jätteen syntymisen estämiseen ja vähentämiseen liittyviä menetelmiä sekä energian ja raaka-aineiden kulutuksen vähentämistä tarkastellaan erikseen viiden luokan osalta (luvut 2 6). Nämä luokat jaetaan tarkastelussa tarpeen mukaan edelleen alaluokiksi. Asiakirjasta käy ilmi alan monimuotoisuus tarkasteltaessa Euroopan paperiteollisuuden raakaaineita, energianlähteitä, tuotteita ja prosesseja. Jokaisessa tuoteryhmässä on kuitenkin tiettyjä raaka-aineita ja tuotteita, jotka eroavat vakiotuotteiden valmistuksesta ja joilla voi olla vaikutusta toimintaolosuhteisiin ja parannusmahdollisuuksiin. Tämä pätee erityisesti paperitehtaisiin, jotka tuottavat suuren määrän erilaisia paperilaatuja peräkkäin samoilla koneilla tai paperitehtaisiin, jotka valmistavat erikoislaatuja. Tietojenvaihdon ansiosta on voitu tehdä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevia päätelmiä. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa kuvaavat jaksot kussakin luvussa helpottavat ymmärtämään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja päästöjä koskevia kysymyksiä. Tärkeimmistä tuloksista on jäljempänä yhteenveto. Yleiset parhaat käytettävissä olevat tekniikat kaikkia prosesseja varten Tietojenvaihdon aikana kävi ilmi, että tehokkain menetelmä vähentää päästöjä/kulutusta ja parantaa taloudellista kannattavuutta on parhaan käytettävissä olevan prosessin ja puhdistuslaitteistojen käyttöönotto yhdessä seuraavien toimenpiteiden kanssa: henkilökunnan ja toiminnanharjoittajien opastus, koulutus ja motivointi prosessinhallinnan optimointi teknisten yksikköjen ja puhdistuslaitteistojen riittävä ylläpito ympäristönhallintajärjestelmä, jolla optimoidaan ympäristöasioiden hallinta, lisätään ympäristötietoisuutta ja joka sisältää tavoitteet, toimenpiteet, prosessit, työohjeet yms. ii

3 Paras käytettävissä oleva tekniikka sulfaattisellun valmistukseen (luku 2) Sulfaattisellun valmistusprosessi on vallitseva sellun keittoprosessi maailmassa, koska sellusta tulee vahvaa ja menetelmä soveltuu kaikille puulajeille. Sulfaattiselluprosessissa jätevedet, hajukaasut ja muut päästöt ilmaan sekä energiankulutus ovat huomion kohteena. Joissakin maissa myös jätteestä odotetaan tulevan huolenaihe ympäristön kannalta. Tärkeimmät raakaaineet ovat uusiutuvia luonnonvaroja (puu ja vesi) sekä keitossa ja valkaisussa tarvittavia kemikaaleja. Päästöt veteen sisältävät pääasiassa orgaanisia aineita. Jätevedet valkaisimosta, jossa käytetään klooria sisältäviä valkaisukemikaaleja, sisältävät orgaanisesti sidottuja klooriyhdisteitä, joita mitataan AOX-luvulla. Jotkut tehtaista vapautuvat yhdisteet ovat myrkyllisiä vesieliöstölle. Värillisten aineiden päästöt voivat vaikuttaa haitallisesti vastaanottajavesistön eliöstöön. Ravinnepäästöt (typpi- ja fosforipäästöt) voivat aiheuttaa vastaanottajavesistön rehevöitymistä. Puusta irtoavat metallit vapautuvat pieninä pitoisuuksina, mutta suuren määrän vuoksi kuormitus voi olla merkittävää. Klooripitoisten ja kloorittomien orgaanisten aineiden määrää sellutehtaiden jätevedessä on voitu pienentää huomattavasti lähinnä prosessia kehittämällä. Sulfaattisellutehtaiden parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ovat: puun kuorinta kuivana tehostettu ligniininpoisto ennen valkaisua pidentämällä tai kehittämällä keittoa ja lisäämällä happivalkaisuvaiheiden määrää erittäin tehokas ruskean massan pesu ja ruskean massan seulonnan suljettu kierto valkaisu ilman alkuaineklooria (EFC), jolloin AOX on pieni, tai valkaisu ilman kloorikemikaaleja (TCF) valkaisimon veden osittainen kierrätys, lähinnä emäksisen prosessiveden kierrätys tehokas vuotojen ja läikkyneiden nesteiden seuranta-, tukahduttamis- ja talteenottojärjestelmä haihduttamon lauhteen erottaminen ja käyttö uudelleen mustalipeän haihduttamon ja soodakattilan riittävä kapasiteetti, jotta voidaan käsitellä lisääntynyt lipeä- ja kuiva-ainekuorma puhtaiden jäähdytysvesien kerääminen ja käyttö uudelleen riittävän suuret läikkyneen tai vuotaneen keittoliuoksen ja talteenotetun liuoksen sekä likaisen lauhteen puskurisäiliöt äkillisten kuormitushuippujen ja tilapäisten häiriöiden estämiseksi ulkoisissa jäteveden puhdistuslaitoksissa primaarinen ja biologinen puhdistus (prosessiin integroitujen menetelmien lisäksi) Valkaistua ja valkaisematonta sulfaattisellua valmistavissa tehtaissa parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden yhdistelmän soveltamiseen liittyvät päästöt veteen ovat seuraavat: Määrä m 3 /Adt COD BOD Kok. kiintoaine AOX Kok. N Kok. P Valkaistu sellu ,3 1,5 0,6 1,5 < 0,25 0,1 0,25 0,01 0,03 Valkaisematon ,2 0,7 0,3 1,0 0,1 0,2 0,01 0,02 sellu Nämä päästöt ovat vuoden keskiarvoja. Veden määrä perustuu oletukseen, että jäähdytysvesi ja muu puhdas vesi puretaan erikseen. Arvot käsittävät ainoastaan sellun valmistuksen. Integroiduissa tehtaissa päästöihin on lisättävä paperinvalmistuksessa (ks. luku 6) syntyvät päästöt tuotevalikoiman mukaan. Toisen merkittävän ympäristökysymyksen muodostavat eri lähteistä peräisin olevat poistokaasupäästöt. Päästöjä ilmaan aiheutuu soodakattilasta, meesauunista, kuorikattilasta, hakevarastosta, keittimestä, sellun pesusta, valkaisimosta, valkaisukemikaalien valmistuksesta, iii

4 haihdutuksesta, seulonnasta, pesusta, valkolipeän valmistuksesta ja erilaisista säiliöistä. Prosessin eri vaiheissa vapautuvat hajapäästöt ovat osa näitä päästöjä. Tärkeimpiä yksittäisiä päästölähteitä ovat soodakattila, meesauuni ja apukattilat. Päästöt koostuvat pääasiassa typen oksideista, rikkiyhdisteistä kuten rikkidioksidista ja haisevista pelkistyneistä rikkiyhdisteistä. Lisäksi muodostuu hiukkaspäästöjä. Parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ilmaan vapautuvien päästöjen vähentämiseksi ovat seuraavat: Väkevien hajukaasujen kerääminen ja poltto ja tuloksena syntyvien SO 2 -päästöjen hallinta: Väkevät kaasut voidaan polttaa soodakattilassa, meesauunissa tai erillisessä kattilassa, jossa typen oksidien muodostumista voidaan estää. Jälkimmäisen savukaasut sisältävät runsaasti SO 2 :a, joka otetaan talteen pesurissa. Myös eri lähteistä peräisin olevat laimeat hajukaasut otetaan talteen ja poltetaan ja tuloksena muodostuvat SO 2 -päästöt hallitaan. Soodakattilasta vapautuvia pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) päästöjä vähennetään tehokkaalla polton valvonnalla ja CO-mittauksilla. Meesauunista vapautuvia pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöjä vähennetään säätelemällä ylimääräisen hapen määrää, käyttämällä vähän rikkiä sisältävää polttoainetta ja säätelemällä uuniin lisättävän meesan liukoisen jäännösnatriumin pitoisuutta. Soodakattilasta vapautuvia SO 2 -päästöjä säädellään polttamalla soodakattilassa kiintoainepitoisuudeltaan hyvin kuivaa mustalipeää ja/tai käyttämällä savukaasupesuria. Lisäksi parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan kuuluu soodakattilasta, meesauunista ja apukattiloista vapautuvien NO x -päästöjen hallinta (eli varmistetaan sopiva ilman määrä ja jakautuminen kattilassa) säätelemällä poltto-olosuhteita sekä uusilla tai kunnostetuilla laitteistoilla myös rakenteiden avulla. Apukattiloista vapautuvia SO 2 -päästöjä vähennetään käyttämällä kuorta, kaasua, vähän rikkiä sisältävää öljyä ja hiiltä tai vähentämällä S-päästöjä pesurin avulla. Soodakattilasta, apukattiloista (joissa poltetaan biopolttoaineita ja/tai fossiilisia polttoaineita) ja meesauunista vapautuvat savukaasut puhdistetaan tehokkailla sähkösuotimilla pölypäästöjen vähentämiseksi. Valkaistua ja valkaisematonta sulfaattisellua valmistavissa tehtaissa parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden yhdistelmän soveltamiseen liittyvät päästöt ilmaan ovat jäljempänä olevan taulukon mukaiset. Päästötasot ovat vuoden keskiarvoja normaaliolosuhteissa. Apukattiloista vapautuvia päästöjä, jotka liittyvät esim. sellun ja/tai paperin kuivauksessa tarvittavan höyryn tuotantoon ei ole otettu mukaan taulukkoon. Apukattiloiden päästötasot on esitetty jäljempänä apukattiloiden parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevassa osuudessa. Valkaistu ja valkaisematon sulfaattisellu Pöly SO 2 (S:nä) NOx (NO+NO 2 NO 2 :na) TRS (S:nä) 0,2 0,5 0,2 0,4 1,0 1,5 0,1 0,2 Arvot käsittävät ainoastaan sellun valmistuksen. Näin ollen integroituja tehtaita koskevat luvut käsittävät ainoastaan sulfaattisellun valmistuksessa syntyvät päästöt eivätkä sisällä paperinvalmistuksessa tarvittavaa energiaa tuottavista höyrykattiloista tai voimalaitoksista vapautuvia päästöjä ilmaan. Paras käytettävissä oleva tekniikka jätteen vähentämiseksi on minimoida kiinteän jätteen muodostuminen ja ottaa talteen, kierrättää tai käyttää uudelleen näitä materiaaleja aina kun se on käytännössä mahdollista. Jätejakeiden kerääminen erikseen ja varastointi lähteellä voivat olla edistää tämän tavoitteen saavuttamista. Jos kerättyä materiaalia ei voida käyttää uudelleen prosessissa, parhaana käytettävissä olevana tekniikkana pidetään jäännösten/jätteen ulkoista iv

5 hyödyntämistä korvaamaan toista raaka-ainetta tai orgaanisten materiaalien polttoa tähän tarkoitukseen soveltuvissa kattiloissa energian talteenottamiseksi. Höyryn ja sähkön kulutuksen vähentämiseksi ja näiden sisäisen tuotannon lisäämiseksi on käytettävissä joitakin menetelmiä. Energiataloudellisessa integroimattomassa sellutehtaassa mustalipeän ja kuoren poltosta saatava energiamäärä on suurempi kuin koko valmistusprosessissa tarvittava energiamäärä. Polttoöljyä tarvitaan kuitenkin tietyissä tilanteissa, kuten käynnistettäessä, sekä monilla tehtailla lisäksi meesauunissa. Energiataloudelliset sulfaattisellu- ja paperitehtaat kuluttavat lämpöä ja sähköä seuraavasti: integroimattomat valkaistua sulfaattisellua valmistavat tehtaat: GJ/Adt prosessilämpöä ja 0,6 0,8 MWh/Adt sähköä integroidut valkaistua sulfaattisellua ja paperia (esim. päällystämätöntä hienopaperia) valmistavat tehtaat: GJ/Adt prosessilämpöä ja 1,2 1,5 MWh/Adt sähköä integroidut valkaisematonta sulfaattisellua ja paperia (esim. kraftlaineria) valmistavat tehtaat: 14 17,5 GJ/Adt prosessilämpöä ja 1 1,3 MWh/Adt sähköä. Paras käytettävissä oleva tekniikka sulfiittisellun valmistukseen (luku 3) Sulfiittisellua valmistetaan paljon vähemmän kuin sulfaattisellua. Sellun valmistuksessa voidaan käyttää erilaisia keittokemikaaleja. Tässä asiakirjassa keskitytään magnesiumsulfiittia käyttävään prosessiin, koska se on kapasiteetin ja tehtaiden lukumäärän kannalta tärkeä Euroopassa. Sulfaatti- ja sulfiittisellun valmistusprosessit ovat monessa suhteessa samanlaisia, joten mahdollisuudet käyttää erilaisia sisäisiä ja ulkoisia menetelmiä päästöjen vähentämiseksi ovat myös samankaltaisia. Näiden kahden kemiallisen sellun valmistusprosessin suurimmat erot ympäristön kannalta ovat keittoprosessin kemiassa, kemikaalien valmistus- ja talteenottojärjestelmässä sekä sulfiittisellun vähäisempi valkaisun tarve, koska se on luonnostaan vaaleampaa. Sulfiittisellun valmistuksessa kiinnostuksen kohteena ovat jätevedet ja päästöt ilmaan kuten sulfaattisellun valmistuksessakin. Tärkeimmät raaka-aineet ovat uusiutuvia luonnonvaroja (puu ja vesi) sekä keitossa ja valkaisussa tarvittavia kemikaaleja. Päästöt veteen sisältävät pääasiassa orgaanisia aineita. Jotkut tehtaista vapautuvat yhdisteet ovat myrkyllisiä vesieliöstölle. Värillisten aineiden päästöt voivat vaikuttaa haitallisesti vastaanottajavesistön eliöstöön. Ravinnepäästöt (typpi- ja fosforipäästöt) voivat aiheuttaa vastaanottajavesistön rehevöitymistä. Puusta irtoavat metallit vapautuvat pieninä pitoisuuksina, mutta suuren jätevesimäärän vuoksi kuormitus voi olla merkittävää. Sulfiittisellun valkaisussa vältetään tavallisesti klooria sisältävien valkaisukemikaalien käyttöä eli käytetään klooritonta valkaisumenetelmää. Näin ollen valkaisimon jätevedet eivät sisällä merkittäviä määriä orgaanisesti sitoutuneita klooriyhdisteitä. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittämiseen tarvittavia tietoja on tavallisesti saatavilla vähemmän sulfiittisellua kuin sulfaattisellua valmistavista tehtaista. Tämän vuoksi tässä voidaan kuvailla ainoastaan joitakin menetelmiä yhtä tarkkaan kuin sulfaattisellun valmistusta koskevassa osassa. Kuvaus perustuu teknisen työryhmän asiantuntijoilta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevan tietojenvaihdon aikana saatuihin tietoihin. Käytettävissä oleva aineisto oli suhteellisen pieni. Aineiston vähyyttä kompensoi osittain sulfiitti- ja sulfaattiprosessin samankaltaisuus. Useat ympäristön pilaantumista ehkäisevät ja säätelevät menetelmät, joita käytetään sulfaattisellun valmistuksessa, ovat monelta osin käyttökelpoisia myös sulfiittisellun valmistuksessa. Tapauksissa, joissa sulfaatti- ja sulfiittisellun valmistusprosessit eroavat selvästi toisistaan, on pyritty keräämään tarvittavat tiedot. Menetelmien kuvaukseen ja parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeviin päätelmiin oli kuitenkin mahdollista käyttää ainoastaan Itävallasta, Saksasta ja Ruotsista kerättyjä tietoja. Päästöjä veteen on voitu vähentää merkittävästi prosessin sisäisillä toimenpiteillä. v

6 Sulfiittisellutehtaiden parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ovat: puun kuorinta kuivana tehostettu ligniininpoisto ennen valkaisua pidentämällä tai kehittämällä keittoa erittäin tehokas ruskean massan pesu ja ruskean massan seulonnan suljettu kierto tehokas vuotojen ja läikkyneiden nesteiden seuranta-, tukahduttamis- ja talteenottojärjestelmä valkaisimon kiertojen sulkeminen käytettäessä natriumiin perustuvia keittoprosesseja klooriton valkaisu (TCF) laihalipeän neutralointi ennen haihdutusta sekä lauhteen suurimman osan käyttö prosessissa tai sen anaerobinen käsittely keittoliuoksen tai talteenotettavan liuoksen tai likaisten lauhteiden aiheuttaman tarpeettoman kuormituksen ja tilapäisten häiriöiden estämiseksi ulkoisissa jätevedenpuhdistamoissa riittävän suuria puskurisäiliöitä pidetään tarpeellisina prosessiin integroitujen menetelmien lisäksi primaarista ja biologista puhdistusta pidetään sulfiittisellutehtaiden parhaana käytettävissä olevana tekniikkana Valkaistua sulfiittisellua valmistavissa tehtaissa parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden yhdistelmän soveltamiseen liittyvät päästöt veteen ovat seuraavat: Valkaistu sellu Määrä m 3 /Adt COD BOD Kok. kiintoaine AOX Kok. N Kok. P ,0 2,0 0,15 0,5 0,02 0,05 Nämä päästöt ovat vuoden keskiarvoja. Jäteveden määrä perustuu oletukseen, että jäähdytysvesi ja muu puhdas vesi puretaan erikseen. Arvot käsittävät ainoastaan sellun valmistuksen. Integroiduissa tehtaissa päästöihin on lisättävä paperinvalmistuksessa (ks. luku 6) syntyvät päästöt tuotevalikoiman mukaan. Toisen merkittävän ympäristökysymyksen muodostavat eri lähteistä peräisin olevat poistokaasupäästöt. Päästöjä ilmaan vapautuu eri lähteistä, joista merkittävimpiä ovat soodakattila ja kuorikattila. Laimeampia SO 2 -pitoisia päästöjä vapautuu pesussa ja seulonnassa sekä haihduttamon tuuletusaukoista ja erilaisista säiliöistä. Osa päästöistä vapautuu hajapäästöinä prosessin eri vaiheissa. Päästöt sisältävät pääasiassa rikkidioksidia, typen oksideja ja pölyä. Parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ilmaan vapautuvien päästöjen vähentämiseksi ovat: väkevöityjen SO 2 -päästöjen kerääminen ja talteenotto painetasoiltaan erilaisissa säiliöissä SO 2 -hajapäästöjen kerääminen eri lähteistä ja niiden käyttäminen soodakattilassa polttoilmana soodakattilasta/-kattiloista vapautuvien SO 2 -päästöjen säätely käyttämällä sähkösuotimia ja monivaiheisia savukaasupesureita, keräämällä ja puhdistamalla tuuletusaukoista vapautuvat kaasut apukattiloista vapautuvien SO 2 -päästöjen vähentäminen käyttämällä kuorta, kaasua, vähän rikkiä sisältävää öljyä ja hiiltä tai säätelemällä S-päästöjä hajukaasupäästöjen vähentäminen tehokkailla keräysjärjestelmillä soodakattilasta ja apukattiloista vapautuvien NO x -päästöjen vähentäminen säätelemällä poltto-olosuhteita vi

7 apukattiloista vapautuvien savukaasujen puhdistus tehokkailla sähkösuotimilla pölypäästöjen vähentämiseksi päästöt optimoiva jäännösten poltto ja energian talteenotto Parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden soveltamiseen liittyvät päästötasot ovat jäljempänä olevan taulukon mukaiset. Apukattiloista vapautuvia päästöjä, jotka liittyvät esim. sellun ja/tai paperin kuivauksessa tarvittavan höyryn tuotantoon, ei ole otettu mukaan taulukkoon. Apukattiloiden parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot on esitetty jäljempänä apukattiloiden parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevassa osuudessa. Pöly SO 2 (S:nä) NOx (NO 2 :na) Valkaistu sellu 0,02 0,15 0,5 1,0 1,0 2,0 Päästötasot ovat vuoden keskiarvoja normaaliolosuhteissa. Arvot käsittävät ainoastaan sellun valmistuksen. Näin ollen integroituja tehtaita koskevat luvut käsittävät ainoastaan sellun valmistuksessa syntyvät päästöt eivätkä paperinvalmistuksessa tarvittavaa energiaa tuottavista apukattiloista tai voimalaitoksista vapautuvia päästöjä ilmaan. Paras käytettävissä oleva tekniikka jätteen vähentämiseksi on minimoida kiinteän jätteen muodostuminen ja ottaa talteen, kierrättää tai käyttää uudelleen näitä materiaaleja aina kun se on käytännössä mahdollista. Jätejakeiden kerääminen erikseen ja varastointi lähteellä voivat edistää tavoitteen saavuttamista. Jos kerättyä materiaalia ei voida käyttää uudelleen prosessissa, parhaana käytettävissä olevana tekniikkana pidetään jäännösten/jätteen ulkoista hyödyntämistä korvaamaan toista raaka-ainetta tai orgaanisten materiaalien polttoa tähän tarkoitukseen soveltuvissa kattiloissa energian talteenottamiseksi. Höyryn ja sähkön kulutuksen vähentämiseksi ja näiden sisäisen tuotannon lisäämiseksi on käytettävissä useita menetelmiä. Sulfiittisellutehtaat ovat lämmön ja sähkön suhteen omavaraisia, sillä ne hyödyntävät vahvalipeän, kuoren ja puujätteen lämpöarvon. Integroiduissa tehtaissa tarvitaan lisähöyryä ja sähköä, joita tuotetaan joko tehdasalueella tai sen ulkopuolella. Integroidut sulfiittisellu- ja paperitehtaat kuluttavat GJ/Adt prosessilämpöä ja 1,2 1,5 MWh/Adt sähköä. Paras käytettävissä oleva tekniikka mekaanisen massan ja kemimekaanisen massan valmistukseen (luku 4) Mekaanisen massan valmistuksessa puukuidut erotetaan toisistaan puuhun kohdistettavan mekaanisen energian avulla. Tavoitteena on säilyttää suurin osa ligniinistä, jotta saadaan hyvä tuotto lujuusominaisuuksiltaan ja vaaleusasteeltaan hyvää massaa. Käytössä on kaksi erilaista pääprosessia: hiokeprosessissa tukkeja painetaan pyörivää hiomakiveä vasten ja samalla käytetään vettä apuna ja hierrettä valmistetaan kuiduttamalla haketta jauhinlevyjen välissä Massan ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa lisäämällä prosessilämpötilaa ja hierteen ollessa kyseessä hakkeen kemiallisella esikäsittelyllä. Jos puuta pehmitetään kemikaaleilla ja kuidutetaan paineen avulla, massanvalmistusprosessin tuotetta kutsutaan kemihierteeksi (CMTP). Tässä asiakirjassa käsitellään myös kemihierteen valmistusta. Mekaanisen massan valmistus on yleensä integroitu paperinvalmistukseen. Tämän vuoksi parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamiseen liittyvät päästötasot ilmoitetaan integroiduille massa- ja paperitehtaille (kemihierteen valmistusta lukuun ottamatta). Mekaanisessa ja kemimekaanisessa massan valmistuksessa kiinnostuksen kohteena ovat jätevedet sekä hiomakoneen ja jauhimen käyttämiseen tarvittavan sähkön kulutus. Tärkeimmät vii

8 raaka-aineet ovat uusiutuvia luonnonvaroja (puu ja vesi) sekä valkaisussa tarvittavia kemikaaleja (kemihierteen valmistuksessa tarvitaan lisäksi kemikaaleja hakkeen esikäsittelyyn). Paperinvalmistusprosessin aikana tarvitaan lisäksi prosessin avuksi tai tuotteen ominaisuuksien parantamiseksi erilaisia lisäaineita. Päästöt veteen ovat pääasiassa orgaanisia aineita, jotka vapautuvat veteen liuenneina tai dispergoituneina. Jos mekaanista massaa valkaistaan yhdessä tai kahdessa alkalisessa peroksidivaiheessa, orgaanisten saasteiden määrä kasvaa merkittävästi. Peroksidivalkaisu aiheuttaa noin 30 kg O 2 /Adt suuruisen COD-lisäkuormituksen ennen käsittelyä. Jotkut tehtaista vapautuvat yhdisteet ovat myrkyllisiä vesieliöstölle. Ravinnepäästöt (typpi- ja fosforipäästöt) voivat aiheuttaa vastaanottajavesistön rehevöitymistä. Puusta irtoavat metallit vapautuvat pieninä pitoisuuksina, mutta suuren määrän vuoksi kuormitus voi olla merkittävää. Suuri osa menetelmistä, joiden perusteella parhaimmat käytettävissä olevat tekniikat määritellään, liittyvät veteen laskettavien päästöjen vähentämiseen. Mekaanisen massan valmistusprosessissa vesijärjestelmät ovat tavallisesti melko suljettuja. Paperikoneelta saatavaa ylimääräistä puhdistettua vettä käytetään tavallisesti korvaamaan kierrosta massan ja rejektien mukana poistuvaa vettä. Mekaanista massaa valmistavien tehtaiden parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ovat: puun kuorinta kuivana rejektihäviöiden minimointi tehokkaitten rejektinkäsittelyvaiheiden avulla veden kierrätys uudelleen mekaanisen massan valmistusosastolla massa- ja paperitehtaan vesijärjestelmien tehokas erottaminen käyttämällä sakeuttajia vastavirtaan toimiva kiertovesijärjestelmä paperitehtaalta sellutehtaalle integraatioasteen mukaan riittävän suurten puskurisäiliöiden käyttäminen prosessissa muodostuvalle väkevöidylle jätevedelle (lähinnä kemihierteellä) jätevesien primaarinen ja biologinen puhdistus ja joissain tapauksissa myös flokkulointi tai kemiallinen saostus Kemihierrettä valmistavilla tehtailla tehokkaana jäteveden puhdistusjärjestelmänä pidetään myös anaerobisen ja aerobisen menetelmän yhdistelmää. Lisäksi saastuneimman jäteveden haihduttaminen ja tiivisteen polttaminen sekä loppuosan aktiivilietekäsittely voivat olla hyvä ratkaisu etenkin kunnostettavilla tehtailla. Parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden yhdistelmän soveltamiseen liittyvät päästötasot ilmoitetaan erikseen integroimattomille kemihierretehtaille ja integroiduille mekaanista massaa ja paperia valmistaville tehtaille. Nämä päästöt ovat vuoden keskiarvoja. Integroimaton kemihierretehdas (vain massan valmistuksen osuus) Integroitu mekaanista massaa ja paperia valmistava tehdas (esim. sanomalehtipaperia, LWC- tai SC-paperia valmistava tehdas) Määrä m 3 /t COD BOD Kok. kiintoaine ,5 1,0 0,5 1, ,0 5,0 0,2 0,5 0,2 0,5 AOX Kok. N Kok. P 0,1 0,2 0,005 0,01 < 0,01 0,04 0,1 0,004 0,01 viii

9 Integroiduissa kemihierretehtaissa päästöihin on lisättävä paperinvalmistuksessa (ks. luku 6) syntyvät päästöt tuotevalikoiman mukaan. Integroituja mekaanista massaa ja paperia valmistavia tehtaita koskevat päästötasot sisältävät sekä massan valmistuksen että paperinvalmistuksen päästöt ja yksikkönä on kg epäpuhtautta / tuotettu paperitonni. Mekaanisen massan valmistuksessa COD-arvot ovat riippuvaisia etenkin peroksidilla valkaistavan kuidun osuudesta, koska peroksidivalkaisu aiheuttaa suuremman orgaanisten aineiden kuormituksen ennen puhdistusta. Tämän vuoksi suurimmat päästöluvut, jotka liittyvät parhaimman käytettävissä olevan tekniikan soveltamiseen, tarkoittavat sellaisten paperitehtaiden päästöjä, joissa peroksidilla valkaistun kuumahierteen osuus on suuri. Päästöt ilmaan ovat lähinnä lämmön ja sähkön tuotannossa apukattiloista vapautuvia päästöjä sekä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu hakekasoista ja hakkeen pesusta ja höyryn talteenoton lauhteista sekä jauhimista, joissa on haihtuvia puun osia. Osa päästöistä vapautuu hajapäästöinä prosessin eri vaiheissa. Parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ilmaan vapautuvien päästöjen vähentämiseen ovat tehokas jauhimien lämmön hyödyntäminen ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentäminen saastuneessa höyryssä. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen lisäksi mekaanisen massan valmistuksessa muodostuu päästöjä, jotka eivät liity itse prosessiin vaan aiheutuvat energiantuotannosta tehdasalueella. Lämpöä ja sähköä tuotetaan polttamalla erilaisia fossiilisia polttoaineita tai uusiutuvia puujäännöksiä kuten kuorta. Apukattiloiden parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tarkastellaan jäljempänä. Paras käytettävissä oleva tekniikka jätteen vähentämiseksi on minimoida kiinteän jätteen muodostuminen ja ottaa talteen, kierrättää tai käyttää uudelleen näitä materiaaleja aina kun se on käytännössä mahdollista. Jätejakeiden kerääminen erikseen ja varastointi lähteellä voivat edistää tämän tavoitteen saavuttamista. Jos kerättyä materiaalia ei voida käyttää uudelleen prosessissa, parhaana käytettävissä olevana tekniikkana pidetään jäännösten/jätteen ulkoista hyödyntämistä korvaamaan toista raaka-ainetta tai orgaanisten materiaalien polttoa tähän tarkoitukseen soveltuvissa kattiloissa energian talteenottamiseksi. Näin voidaan minimoida rejektien sijoittaminen kaatopaikalle. Höyryn ja sähkön kulutuksen vähentämiseksi voidaan käyttää erilaisia toimenpiteitä. Energiataloudelliset mekaanista massaa ja paperia valmistavat tehtaat kuluttavat lämpöä ja sähköä seuraavasti: Integroimaton kemihierretehdas: Massan kuivaukseen voidaan käyttää talteenotettua prosessilämpöä, joten primaarista höyryenergiaa ei tarvita. Sähkön kulutus on 2 3 MWh/Adt. Integroidut sanomalehtipaperitehtaat kuluttavat prosessilämpöä 0 3 GJ/t ja sähköä 2 3 MWh/t. Höyryn tarve on riippuvainen sulpun seossuhteesta ja jauhimien höyryn talteenoton määrästä. Integroidut LWC-paperitehtaat kuluttavat prosessilämpöä 3 1 GJ/t ja sähköä 1,7 26 MWh/t. On huomattava, että LWC-paperiin käytettävä kuitu sisältää yleensä vain noin kolmanneksen PGW- tai TMP-massaa, ja loppu on valkaistua sulfaattisellua sekä täyteaineita ja päällystyspastaa. Jos samalla tehdasalueella tuotetaan valkaistua sulfaattisellua (integroitu tehdas), sulfaattisellun valmistuksen vaatima energia on lisättävä energiankulutukseen valmistettavan seoksen mukaisesti. Integroidut SC-paperitehtaat kuluttavat prosessilämpöä 1 6 GJ/t ja sähköä 1,9 2,6 MWh/t. Paras käytettävissä oleva tekniikka uusiokuidun käsittelyyn (luku 5) Uusiokuidusta on tullut välttämätön raaka-aine paperiteollisuudelle, koska se on edullisempaa kuin ensiömassa ja koska monet Euroopan maat edistävät keräyspaperin uusiokäyttöä. Keräyspaperin käsittely vaihtelee tuotettavan paperilaadun (esim. pakkauspaperi, ix

10 sanomalehtipaperi, testlaineri tai pehmopaperi) sekä käytettävän sulpun seossuhteen mukaan. Yleensä uusiokuidun käsittelyprosessit voidaan jakaa kahteen pääryhmään: Prosessit, joissa käytetään ainoastaan mekaanista puhdistusta eli prosessi ei sisällä siistausta. Tällöin tuotteina saadaan testlaineria, aallotuskartonkia, kartonkia tai taivekartonkia yms. Prosessit, joihin sisältyy sekä mekaanisia että kemiallisia käsittelyjä eli prosessiin sisältyy siistaus. Tuotteita ovat esim. sanomalehtipaperi, pehmopaperi, paino- ja kopiopaperi, aikakauslehtipaperi (SC/LWC), jotkin taivekartonkilaadut tai siistattu keräyspaperimassa. Uusiokuidusta valmistettavan paperin raaka-aineina käytetään pääasiassa keräyspaperia, vettä, lisäaineita sekä energiaa höyrynä ja sähkönä. Vettä tarvitaan suuria määriä prosessi- ja jäähdytysvedeksi. Paperinvalmistusprosessin aikana tarvitaan lisäksi prosessin avuksi tai tuotteen ominaisuuksien parantamiseksi erilaisia lisäaineita. Keräyspaperin valmistusprosessin ympäristövaikutukset aiheutuvat pääasiassa päästöistä veteen ja ilmaan sekä kiinteästä jätteestä (erityisesti jos siistattua massaa pestään kuten pehmopaperitehtailla). Päästöjä ilmaan syntyy lähinnä energian tuotannon yhteydessä poltettaessa fossiilisia polttoaineita voimalaitoksilla. Suurin osa keräyspaperia käyttävistä tehtaista on integroitu paperinvalmistukseen. Tämän vuoksi parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamiseen liittyvät päästötasot ilmoitetaan tässä integroiduille tehtaille. Suuri osa menetelmistä, joiden perusteella parhaimmat käytettävissä olevat tekniikat määritellään, liittyvät veteen laskettavien päästöjen vähentämiseen. Keräyspaperia käyttävien tehtaiden parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ovat: vain vähän saastuneen veden erottaminen saastuneesta vedestä ja prosessiveden kierrätys optimoitu veden käsittely (vesikierto), veden puhdistus selkeyttämällä, flotaatiolla tai suodattamalla ja prosessiveden kierrätys eri tarkoituksiin vesikiertojen selkeä erottaminen ja prosessiveden kierto vastavirtaan veden puhdistus ja käyttö siistaamoilla (flotaation avulla) tasausaltaan käyttö ja primaarinen puhdistus biologinen jäteveden puhdistus: Tehokas ratkaisu siistattujen laatujen sekä olosuhteista riippuen myös siistaamattomien laatujen käsittelyssä syntyvän jäteveden puhdistukseen on aerobinen biologinen puhdistus ja joissain tapauksissa myös flokkulointi ja kemiallinen saostaminen. Siistaamattomille laaduille soveltuu paremmin jäteveden mekaaninen puhdistus ja sitä seuraava anaerobinen-aerobinen biologinen puhdistus. Tällaisten tehtaiden on yleensä käsiteltävä väkevämpiä jätevesiä, koska vesikierto on suljetumpi. biologisella puhdistusmenetelmällä käsitellyn veden osittainen kierrätys: Mahdollisuudet kierrättää vettä riippuvat tuotettavista paperilaaduista. Siistatuilla paperilaaduilla tämä menetelmä kuuluu parhaimpiin käytettävissä oleviin tekniikoihin. Menetelmän edut ja haitat on kuitenkin selvitettävä tarkkaan, ja lisäkäsittely on yleensä tarpeen (tertiaarinen käsittely). sisäisten vesikiertojen puhdistus Keräyspaperia käyttävissä integroiduissa tehtaissa parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden soveltamiseen liittyvät päästötasot ovat seuraavat: Mää rä m 3 /t COD BOD Kok. kiintoaine Kok. N Kok. P AOX x

11 Uusiokuitua käyttävät integroidut tehtaat, joissa ei käytetä siistausta (tuotteina esim. Wellenstoff, testlaineri, valkoinen kartongin pintakerros, taivekartonki, jne.) Uusiokuitua käyttävät tehtaat, joissa käytetään siistausta (tuotteina esim. sanomalehti-, paino- ja kirjoituspaperi, jne.) Uusiokuitua käyttävät pehmopaperitehtaat < 7 0,5 1,5 <0,05 0,15 0,05 0,15 0,02 0,05 0,002 0, <0,05 0,2 0,1 0,3 0,05 0,1 0,005 0, ,0 4,0 <0,05 0,5 0,1 0,4 0,05 0,25 0,005 0,015 <0,005 <0,005 <0,005 Päästöt ovat vuoden keskiarvoja, ja ne esitetään erikseen siistauksen sisältäville ja sisältämättömille prosesseille. Jäteveden määrä perustuu oletukseen, että jäähdytysvesi ja muu puhdas vesi puretaan erikseen. Arvot on laskettu integroiduille tehtaille eli tehtaille, joissa on sekä keräyspaperin käsittelyä että paperinvalmistusta. Uusiokuitua käyttävän paperitehtaan tai tällaisten tehtaiden yhteenliittymän jätevesien yhteistä puhdistusta kunnallisessa jätevedenpuhdistamossa pidetään myös parhaana käytettävissä olevana tekniikkana, jos puhdistusmenetelmä soveltuu paperitehtaan jätevesien käsittelyyn. Tällaisen yhteisen jätevedenpuhdistusjärjestelmän tehokkuus olisi laskettava ja poistettavien epäpuhtausmäärien tai päästöjen pitoisuuksien tasot määriteltävä ennen kuin tätä vaihtoehtoa pidetään parhaana käytettävissä olevana tekniikkana. Uusiokuitua käyttävien tehtaiden päästöt ilmaan liittyvät lähinnä lämmöntuotantolaitoksiin ja joskus myös sähköntuotantoon. Energian säästäminen vähentää näin myös päästöjä ilmaan. Voimalaitoksissa on tavallisesti vakiokattilat, joten niitä voidaan tarkastella samoin kuin muitakin voimalaitoksia. Energiankulutuksen ja ilmaan vapautuvien päästöjen vähentämiseksi seuraavia toimenpiteitä pidetään parhaina käytettävissä olevina tekniikoina: lämmön ja sähkön tuotantoa yhdessä, olemassa olevien kattiloiden parantamista ja laitteiston vaihtamista vähemmän energiaa kuluttaviin laitteistoihin. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamiseen liittyvät päästötasot on esitetty jäljempänä apukattiloiden parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevassa osuudessa. Paras käytettävissä oleva tekniikka jätteen vähentämiseksi on minimoida kiinteän jätteen muodostuminen ja ottaa talteen, kierrättää tai käyttää uudelleen näitä materiaaleja aina kun se on käytännössä mahdollista. Jätejakeiden kerääminen erikseen ja varastointi lähteellä voivat olla edistää tämän tavoitteen saavuttamista. Jos kerättyä materiaalia ei voida käyttää uudelleen prosessissa, parhaana käytettävissä olevana tekniikkana pidetään jäännösten/jätteen ulkoista hyödyntämistä korvaamaan toista raaka-ainetta tai orgaanisten materiaalien polttoa tähän tarkoitukseen soveltuvissa kattiloissa energian talteenottamiseksi. Kiinteän jätteen määrää voidaan vähentää optimoimalla kuidun talteenotto parantamalla sulpun valmistuslaitoksia, optimoimalla sulpun valmistuksen puhdistusvaiheiden määrä, käyttämällä paineflotaatiota vesikiertojen puhdistukseen linjassa kuitujen ja täyteaineiden talteenottamiseksi ja prosessiveden puhdistamiseksi. On löydettävä tasapaino raaka-aineen puhtauden, kuituhäviöiden ja energiantarpeen sekä kustannusten välillä. Nämä vaihtelevat yleensä paperilaadun mukaan. Kaatopaikalle sijoitettavan kiinteän jätteen määrän vähentämistä pidetään xi

12 parhaana käytettävissä olevana tekniikkana. Määrää voidaan vähentää käsittelemällä rejektiä/hylkyä ja lietettä tehtaalla tehokkaasti (veden poisto) kuiva-ainepitoisuuden lisäämiseksi ja polttamalla liete ja/tai rejekti tämän jälkeen energian hyödyntämiseksi. Prosessissa syntyvä tuhka voidaan käyttää raaka-aineena rakennusaineteollisuudessa. Rejektin ja lietteen polttoon on useita vaihtoehtoisia menetelmiä. Niiden käyttökelpoisuus riippuu tehtaan koosta ja jossain määrin höyryn ja sähkön tuotantoon käytettävästä polttoaineesta. Energiataloudelliset keräyspaperia käyttävät paperitehtaat kuluttavat lämpöä ja sähköä seuraavasti: integroitu uusiokuitua käyttävä paperitehdas, jossa prosessiin ei sisälly siistausta (tuotteina esim. testlaineri, fluting): prosessilämpöä 6 6,5 GJ/t ja sähköä 0,7 0,8 MWh/t integroitu pehmopaperia valmistava tehdas, jossa on siistaamo: prosessilämpöä 7 12 GJ/t ja sähköä 1,2 1,4 MWh/t integroitu sanomalehti- tai paino- ja kirjoituspaperitehdas, jossa on siistaamo: prosessilämpöä 4 6,5 GJ/t ja sähköä 1 1,5 MWh/t Paras käytettävissä oleva tekniikka paperinvalmistukseen ja siihen liittyviin prosesseihin (luku 6) Paperinvalmistuksessa käytettävien kuitujen valmistusta käsitellään luvuissa 2 5. Luvussa 6 kuvaillaan paperin ja kartongin valmistusta erillään sellun valmistuksesta. Tämä lähestymistapa on valittu, koska paperi- ja kartonkikoneeseen liittyy samoja prosesseja kaikissa tehtaissa, on sitten kyse sellun tuotantoon integroidusta tai integroimattomasta tehtaasta. Paperinvalmistuksen käsitteleminen osana integroidun paperitehtaan toimintaa vaikeuttaisi teknistä kuvausta. Lisäksi lukumääränä mitattuna suurin osa Euroopan paperitehtaista on integroimattomia tehtaita. Tämä luku koskee myös integroituja paperitehtaita paperinvalmistuksen osalta. Paperi valmistetaan kuiduista, vedestä ja kemiallisista lisäaineista. Lisäksi koko prosessiin tarvitaan paljon energiaa. Sähköä kuluu pääasiassa erilaisten moottoreiden käyttämiseen sekä hiertämiseen massan valmistuksessa. Prosessilämpöä tarvitaan lähinnä veden, muiden nesteiden ja ilman lämmittämiseen, veden haihduttamiseen paperikoneen kuivatusosassa ja höyryn muuttamisessa sähköksi (kombivoimalaitoksissa). Vettä tarvitaan suuria määriä prosessi- ja jäähdytysvedeksi. Paperinvalmistusprosessin aikana tarvitaan lisäksi prosessin avuksi tai tuotteen ominaisuuksien parantamiseksi erilaisia lisä- ja apuaineita. Paperitehtaiden ympäristökysymyksistä tärkeimpiä ovat päästöt veteen sekä energian ja kemikaalien kulutus. Lisäksi syntyy kiinteää jätettä. Päästöjä ilmaan syntyy lähinnä energian tuotannon yhteydessä poltettaessa fossiilisia polttoaineita voimalaitoksilla. Parhaita käytettävissä olevia tekniikoita veteen vapautuvien päästöjen vähentämiseksi ovat: eri paperilaatujen valmistuksessa tarvittavan vedenkäytön minimointi lisäämällä prosessiveden kierrätystä ja parantamalla vesijärjestelmien hallintaa vesijärjestelmien sulkemisesta mahdollisesti aiheutuvien haittojen hallinta kiertoveden, (puhtaan) suodatteen ja hylyn tasapainoisen varastointijärjestelmän luominen sekä vettä säästävien rakenteiden, tekniikoiden ja koneiden käyttö, mikäli mahdollista, esim. koneita tai osia vaihdettaessa tai laitoksia kunnostettaessa häiriöpäästöjen esiintymistiheyttä ja vaikutuksia vähentävät toimenpiteet puhtaiden jäähdytys- ja tiivistysvesien kerääminen ja käyttö uudelleen tai erillinen purku päällystyksessä muodostuvien jätevesien erillinen puhdistus mahdollisesti vaarallisten aineiden korvaaminen vaarattomammilla aineilla jätevesien puhdistus käyttämällä hyväksi tasausallasta primaaripuhdistus, sekundaaripuhdistus biologisella ja/tai joissakin tapauksissa kemiallisella menetelmällä (saostus tai flokkulointi): Jos käytetään ainoastaan kemiallista xii

13 puhdistusta, COD-päästöt ovat jonkin verran suuremmat, mutta ne koostuvat pääasiassa helposti hajoavasta aineksesta. Integroimattomissa paperitehtaissa parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamiseen liittyvät päästötasot on esitetty seuraavassa taulukossa päällystetylle ja päällystämättömälle hienopaperille sekä pehmopaperille erikseen. Eri paperilaatujen välillä ei ole kuitenkaan huomattavia eroja. Parametri Yksiköt Päällystämätön hienopaperi Päällystetty hienopaperi Pehmopaperi BOD 5 paperia 0,15 0,25 0,15 0,25 0,15 0,4 COD paperia 0,5 2 0,5 1,5 0,4 1,5 Kok. kiinto-aine paperia 0,2 0,4 0,2 0,4 0,2 0,4 AOX paperia < 0,005 < 0,005 < 0,01 Kok. P paperia 0,003 0,01 0,003 0,01 0,003 0,015 Kok. N paperia 0,05 0,2 0,05 0,2 0,05 0,25 Määrä m 3 /t paperia Päästöt ovat vuoden keskiarvoja, ja niissä ei oteta huomioon sellun valmistusta. Vaikka nämä arvot on laskettu integroimattomille tehtaille, niitä voidaan käyttää myös integroitujen tehtaiden paperinvalmistusyksikköjen päästöjen arviointiin. Jäteveden määrä perustuu oletukseen, että jäähdytysvesi ja muu puhdas vesi puretaan erikseen. Paperitehtaan tai paperitehtaiden yhteenliittymän jätevesien yhteistä puhdistusta kunnallisessa jätevedenpuhdistamossa pidetään myös parhaana käytettävissä olevana tekniikkana, jos puhdistusmenetelmä soveltuu paperitehtaan jätevesien käsittelyyn. Tällaisen yhteisen jätevedenpuhdistusjärjestelmän tehokkuus olisi laskettava ja poistettavien epäpuhtausmäärien tai päästöjen pitoisuuksien tasot määriteltävä ennen kuin tätä vaihtoehtoa pidetään parhaana käytettävissä olevana tekniikkana. Integroimattomista paperitehtaista vapautuu päästöjä ilmaan lähinnä höyrykattiloista ja voimalaitoksilta. Näissä käytetään tavallisesti vakiokattiloita, eivätkä ne eroa muista polttolaitoksista. Näin ollen voidaan olettaa, että niitä hoidetaan kuten muitakin kapasiteetiltaan samanlaisia apukattiloita (ks. jäljempänä olevaa kohtaa). Kiinteän jätteen käsittelyssä parhaana käytettävissä olevana tekniikkana pidetään syntyvän jätemäärän minimointia sekä uudelleen käytettävissä olevan materiaalin mahdollisimman tehokasta talteenottoa, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä. Jätteiden kerääminen erikseen lähteellä ja jäännösten/jätteiden välivarastointi voivat olla eduksi, jotta suurempi osa jätteestä saadaan käytettyä uudelleen tai kierrätettyä kuin sijoitettua kaatopaikalle. Muita käytettävissä olevia menetelmiä ovat kuitu- ja täyteainehäviöiden pienentäminen, ultrasuodatuksen käyttö päällystyksessä syntyvien jätevesien talteenotossa (voidaan käyttää vain päällystetyillä paperilaaduilla) sekä tehokas vedenpoisto jäännöksistä ja lietteestä, jolloin niiden kuivaainepitoisuudesta tulee korkea. Kaatopaikalle sijoitettavan jätemäärän vähentämistä etsimällä jätteen hyödyntämismahdollisuuksia ja käyttämällä jätettä mahdollisuuksien mukaan kierrättämällä tai polttamalla se energian talteenottamiseksi pidetään parhaana käytettävissä olevana tekniikkana. Tämän alan parhaana käytettävissä olevana tekniikkana pidetään yleensä energiataloudellisten tekniikkojen käyttöä. Energiansäästöön on useita mahdollisuuksia valmistusprosessin eri vaiheissa. Tavallisesti nämä toimenpiteet liittyvät prosessilaitteiston vaihto-, kunnostus- tai parannusinvestointeihin. On huomattava, että energiansäästötoimenpiteillä pyritään yleensä saavuttamaan myös muita etuja kuin energiasäästöjä. Investointien tärkeimpiä perusteita ovat tuotannon tehostaminen, tuotteiden laadun parantaminen ja kokonaiskustannusten pienentäminen. Energiasäästöjä voidaan saada käyttämällä energian käyttöä ja sen tehokkuutta xiii

14 tarkkailevaa järjestelmää, poistamalla vesi tehokkaammin rainasta paperikoneen puristinosassa käyttämällä leveänippipuristustekniikkaa (tai kenkäpuristintekniikkaa) sekä käyttämällä muita energiataloudellisia menetelmiä kuten esim. suursakeussulputusta, energiataloudellista hiertoa, paperiradan muodostusta kaksoisviiraa käyttämällä, optimoituja tyhjiöjärjestelmiä, nopeudeltaan säädettävissä olevia moottoreita tuulettimissa ja pumpuissa, tehokkaita ja sopivankokoisia sähkömoottoreita, höyrylauhteen talteenottoa, lisäämällä liimapuristuksen kiinteän aineksen osuutta ja käyttämällä poistoilman lämmön talteenottojärjestelmiä. Höyryn käyttöä voidaan vähentää integroimalla prosessi huolellisesti pinch-analyysin avulla. Energiataloudelliset integroimattomat paperitehtaat kuluttavat lämpöä ja sähköä seuraavasti: Integroimattomat päällystämätöntä hienopaperia valmistavat tehtaat kuluttavat prosessilämpöä 7 7,5 GJ/t ja sähköä 0,6 0,7 MWh/t. Integroimattomat päällystettyä hienopaperia valmistavat tehtaat kuluttavat prosessilämpöä 7 8 GJ/t ja sähköä 0,7 0,9 MWh/t. Integroimattomat pehmopaperia uudesta kuidusta valmistavat tehtaat kuluttavat prosessilämpöä 5,5 7,5 GJ/t ja sähköä 0,6 1,1 MWh/t. Paras käytettävissä oleva tekniikka apukattiloille Apukattiloista vapautuu ilmaan päästöjä, jotka vaihtelevat massa- tai paperitehtaan todellisen energiataseen sekä ulkoisten polttoaineiden ja mahdollisten biopolttoaineiden kuten kuoren ja puujätteen käytön mukaan. Massa- ja paperitehtaissa, jotka valmistavat massaa ensiökuidusta, on tavallisesti kuorikattilat. Integroimattomissa paperitehtaissa ja uusiokuitua käyttävissä paperitehtaissa päästöjä ilmaan vapautuu lähinnä höyrykattiloista ja/tai voimalaitoksista. Näissä käytetään tavallisesti vakiokattiloita, eivätkä ne eroa muista polttolaitoksista. Näin ollen voidaan olettaa, että niitä hoidetaan kuten muitakin kapasiteetiltaan samanlaisia apukattiloita. Tämän vuoksi tässä käsitellään apukattiloiden yleisesti hyväksyttyä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa vain lyhyesti. Mahdollisia menetelmiä ovat: lämmön ja sähkön yhteistuotanto, jos lämpö/sähkö-suhde sen sallii uudistuvien luonnonvarojen kuten puun ja puujätteen käyttö polttoaineena, jos näitä syntyy, fossiilisista polttoaineista syntyvien CO 2 -päästöjen vähentämiseksi apukattiloista vapautuvien NO x päästöjen hallinta säätämällä poltto-olosuhteita ja käyttämällä polttimia, joissa näiden kaasujen syntymistä voidaan estää SO 2 -päästöjen vähentäminen käyttämällä kuorta, kaasua ja vähän rikkiä sisältäviä polttoaineita tai hallitsemalla S-päästöjä tehokkaiden sähkösuotimien (tai pussisuodattimien) käyttö kiinteitä polttoaineita polttavissa apukattiloissa pölyn poistamiseksi. Massa- ja paperiteollisuudessa käytettävien erilaisia polttoaineita polttavien apukattiloiden parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttöön liittyvät päästöt on esitetty jäljempänä olevassa taulukossa. Päästöt ovat vuoden keskiarvoja normaaliolosuhteissa. Tuotteen ominaispäästöt ilmaan ovat kuitenkin hyvin riippuvaisia paikallisista olosuhteista (esim. polttoaineen tyyppi, laitoksen koko ja tyyppi, integroitu vai integroimaton tehdas, sähkön tuotanto). Päästö Hiili Raskas polttoöljy Kaasuöljy Kaasu mg S/MJ <5 < 15 polttoainetta (50 100) 5 (50 100) 5 mg NO x /MJ polttoainetta mg pölyä/ Nm % O 2 3 % O 2 3% O 2 3% O 2 6% O 2 Biopolttoaine (esim. kuori) (50 80 SNCR) 3 (50 80 SNCR) 3 (40 70 SNCR) 3 xiv

15 Selite: 1) Rikkipäästöt öljyä tai hiiltä käyttävistä kattiloista vaihtelevat vähän rikkiä sisältävän öljyn tai hiilen saatavuuden mukaan. Rikkipäästöjä voidaan vähentää jossain määrin kalsiumkarbonaatti-injektiolla. 2) Käytettäessä ainoastaan polttoa. 3) Sekundaarisia menetelmiä (esim. SNCR-laitteistoa) käytettäessä, tavallisesti vain suurissa laitoksissa. 4) Tehokkaita sähkösuotimia käytettäessä. 5) Pesuria käytettäessä, eli ainoastaan suurissa laitoksissa. On huomattava, että massa- ja paperiteollisuudessa käytettävät apukattilat vaihtelevat kooltaan huomattavasti ( MW). Pienillä kattiloilla voidaan käyttää kohtuullisin kustannuksin vain vähän rikkiä sisältäviä polttoaineita ja polttoa käyttäviä menetelmiä, kun taas isommilla kattiloilla voidaan käyttää erilaisia säätelytoimenpiteitä. Tämä ero käy ilmi edellä olevasta taulukosta. Suurempi arvo liittyy pienten laitosten parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan, ja se saavutetaan huolehtimalla polttoaineen laadusta ja sisäisistä toimenpiteistä, alemmat arvot (sulkeissa) saavutetaan lisätoimenpiteillä kuten käyttämällä SNCR-menetelmää. Nämä kuuluvat isompien laitosten parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan. Kemikaalien ja lisäaineiden käyttö Massa- ja paperiteollisuudessa käytetään monia erilaisia kemikaaleja, jotka vaihtelevat tuotettavan paperilaadun, prosessin laadun ja kulun sekä tuotteelta vaadittavien ominaisuuksien mukaan. Toisaalta tarvitaan prosessikemikaaleja sellun valmistukseen, toisaalta kemiallisia lisäja apuaineita käytetään paperin tuotannossa. Lisäaineiden avulla paperiin saadaan erilaisia ominaisuuksia, ja kemialliset apuaineet tehostavat valmistusprosessia ja ehkäisevät tuotantokatkoksia. Kemikaalien käytössä parhaana käytettävissä olevana tekniikkana pidetään kaikki käytettävät kemikaalit ja lisäaineet sisältävän tietokannan käyttöä sekä korvausperiaatteen noudattamista. Tämä tarkoittaa, että käytetään aina vaarattomampia tuotteita, jos se on mahdollista. Kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin liittyviä häiriöpäästöjä maaperään ja veteen ehkäistään sopivien toimenpiteiden avulla. Osapuolten yksimielisyys Suurin osa teknisen työryhmän jäsenistä ja tietojenvaihtofoorumin seitsemännen kokouksen osanottajista tukee tässä asiakirjassa esiteltyjä päätelmiä. Euroopan paperiteollisuuden liitto (CEPI) sekä jotkin jäsenvaltiot eivät antaneet täyttä tukeaan lopulliselle luonnokselle ja vastustivat joitakin tässä asiakirjassa mainittuja päätelmiä. Jäljempänä mainitaan joitakin tärkeimmistä vastustuskohteista, joita tarkastellaan lähemmin luvussa 7. CEPI ja yksi jäsenvaltio omaksuivat kannan, että uusien ja toimivien sekä suurien ja pienten tehtaiden välisiä taloudellisia eroja ei ole otettu riittävästi huomioon ja että tähän referenssiasiakirjaan olisi pitänyt kirjata selvät erot näiden välille. Lisäksi CEPI ja kolme jäsenvaltiota uskovat, että tyypillinen tehdas ei kykene samanaikaisesti saavuttamaan kaikkia tässä esitettyjä päästö- ja kulutustasoja, jotka liittyvät parhaana käytettävissä olevana tekniikkana pidettävän sopivan tekniikoiden yhdistelmän käyttöön. Niiden mielestä riittävän yhtenäistä arviointia kaikista parametreistä ei ole suoritettu. Tämän näkemyksen vastaisesti on kuitenkin voitu osoittaa tehtaita, jotka saavuttavat edellä esitetyt päästötasot samanaikaisesti, ja suurin osa teknisen työryhmän jäsenistä ei ollut edellä esitetyn näkemyksen kannalla. Näiden yleisten asioiden lisäksi on muutamia yksittäisiä asioita, joita koskevat päätelmät eivät saaneet yksimielistä tukea teknisessä työryhmässä. CEPIn ja kahden jäsenvaltion mielestä kokonaiskiintoaineen määrän valkaistun sulfaattisellun valmistuksessa tulisi olla enintään 2,0 eikä 1,5 parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa sovellettaessa. CEPIn ja yhden jäsenvaltion mielestä jotkin eri paperilaatujen valmistuksen parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamiseen liittyvät päästö- ja kulutustasot ovat liian tiukkoja. Toisaalta joidenkin teknisen työryhmän jäsenten mielestä tietyt parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot ovat aivan liian suuria, kun otetaan huomioon eräiden massa- ja paperitehtaiden viimeisimmät saavutukset. xv

16 Euroopan ympäristöjärjestöjen yhteistyöelimen, EEB:n, mielestä sulfaattisellutehtaiden ECFvalkaisu ei täytä parhaan käytettävissä olevan tekniikan vaatimuksia ennalta varautumisen ja ennalta ehkäisyn periaatteiden osalta. EEB:n mielestä jätevesien tertiaariseen puhdistukseen pitäisi sisällyttää myös otsoni-, peroksidi- tai UV-säteilykäsittely, jota seuraisi biosuodatus. xvi

CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit

CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Biotuoteteollisuuden prosesseista ja taseista Kyösti Ruuttunen 2015 Kalvoja ovat olleet laatimassa myös Lauri Rautkari ja Olli Dahl Taseet KnowPulp

Lisätiedot

UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD

UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD Febr uary 1 UPM 2010 SELLU - huipputuote vai bulkkia? Veikko Petäjistö Tehtaanjohtaja UPM Pietarsaari UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Hakemus ympäristöluvassa Sunilan sellutehtaan soodakattiloiden hiukkaspäästön tiukentamista koskevan raja-arvon voimaantulon jatkamiseksi, Kotka.

Hakemus ympäristöluvassa Sunilan sellutehtaan soodakattiloiden hiukkaspäästön tiukentamista koskevan raja-arvon voimaantulon jatkamiseksi, Kotka. Etelä-Suomi Päätös Nro 33/2010/1 Dnro ESAVI/426/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2010 ASIA Hakemus ympäristöluvassa Sunilan sellutehtaan soodakattiloiden hiukkaspäästön tiukentamista koskevan

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Tornion tehtaiden hiukkaspäästökohteet ja puhdistinlaitteet osastoittain

Tornion tehtaiden hiukkaspäästökohteet ja puhdistinlaitteet osastoittain LIITE 2 1 (13) Tornion tehtaiden hiukkaspäästökohteet ja puhdistinlaitteet osastoittain Ferrokromitehtaan hiukkaspäästökohteet puhdistinlaitteineen. Päästökohde Puhdistinlaite tai 1 Koksiasema, koksinkuivaus

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT

METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT 1 METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖRAPORTOINNILLA PITKÄT PERINTEET Metsäteollisuus raportoi vuosittain ympäristövaikutuksistaan. Seurantaa on tehty jo vuosikymmenten ajan.

Lisätiedot

joutsenmerkityt takat

joutsenmerkityt takat joutsenmerkityt takat tulevaisuus luodaan nyt Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin tavoitteena on auttaa kuluttajaa valitsemaan vähiten ympäristöä kuormittava tuote. Palvelulle tai tuotteelle myönnettävän

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 212 UPM Jokilaakson tehtaat UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa Keski-Suomessa. Jämsänkoskella tehdas toimii

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Jokilaakson tehtaat

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Jokilaakson tehtaat YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM Jokilaakson tehtaat UPM CORPORATE ENVIRONMENTAL STATEMENT 211 UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

Yleisötiedote Sappi Kirkniemen tehtaan kemikaaleista ja niiden turvallisuudesta

Yleisötiedote Sappi Kirkniemen tehtaan kemikaaleista ja niiden turvallisuudesta Yleisötiedote Sappi Kirkniemen tehtaan kemikaaleista ja niiden turvallisuudesta 1 Tämän tiedotteen tarkoituksena on kertoa Sappi Kirkniemen tehtaan naapureille ja lähialueen asukkaille tehtaan toiminnasta

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

vuoden kaikkien kuukausien keskiarvoa. Tuonti Nettotuonti Vienti 11 98/1 99/1

vuoden kaikkien kuukausien keskiarvoa. Tuonti Nettotuonti Vienti 11 98/1 99/1 Metsäsektorin ulkomaankauppa elokuu 1 Toimittajat: Aarre Peltola Kimmo Sareva 1..1 0 Puuta virtasi vuolaasti maahamme elokuussa Raaka- ja jätepuu Elokuussa Suomeen tuotiin runsaasti raaka- ja jätepuuta.

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

LoCap projektin tuloksia hiilidioksidin hyötykäytöstä

LoCap projektin tuloksia hiilidioksidin hyötykäytöstä LoCap projektin tuloksia hiilidioksidin hyötykäytöstä BioCO 2 -projektin workshop Hiilidioksidin hyötykäytön mahdollisuudet 7.9.2017 Tapio Tirri LoCap - Paikallisesti talteen otetun hiilidioksidin hyödyntäminen

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa joulukuu Puun tuonti päätyi lähes ennätyslukemiin vuonna Metsäteollisuustuotteiden

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa joulukuu Puun tuonti päätyi lähes ennätyslukemiin vuonna Metsäteollisuustuotteiden Metsäteollisuuden ulkomaankauppa joulukuu 2 Toimittaja: Aarre Peltola 1..21 68 Puun tuonti päätyi lähes ennätyslukemiin vuonna 2 Metsäteollisuustuotteiden entinen vientiennätys lyötiin jälleen Raaka- ja

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

YEAR OF PROGRESS. UPM:n YMPÄRISTÖselonteko 2014. UPM:n sellu- ja paperitehtaat

YEAR OF PROGRESS. UPM:n YMPÄRISTÖselonteko 2014. UPM:n sellu- ja paperitehtaat YEAR OF PROGRESS UPM:n YMPÄRISTÖselonteko 2014 UPM:n sellu- ja paperitehtaat Tietoja tästä selonteosta UPM:n sellu- ja paperitehtaiden EMAS raportointi Kaikki UPM:n eurooppalaiset sellu- ja paperitehtaat

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Hyvinvointia työstä Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Tomi Kanerva 6.11.2015 Työterveyslaitos Tomi Kanerva www.ttl.fi 2 Sisältö Työpaikkojen nanot Altistuminen ja sen arviointi

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa elokuu Raakapuu. Metsäteollisuustuotteet. Metsäteollisuuden viennin arvo viisi prosenttia.

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa elokuu Raakapuu. Metsäteollisuustuotteet. Metsäteollisuuden viennin arvo viisi prosenttia. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa elokuu 22 Toimittaja: Jukka Torvelainen 22..22 648 Metsäteollisuuden viennin arvo viisi prosenttia jäljessä viime vuodesta Raakapuu Suomeen tuotiin elokuussa puuta 1, miljoonaa

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

puusta 44 prosenttia oli koivua. Raaka- ja jätepuuta vietiin tammikuussa ulkomaille 0,1 miljoonaa kuutiometriä. Vienti oli pääasiassa havupuuta.

puusta 44 prosenttia oli koivua. Raaka- ja jätepuuta vietiin tammikuussa ulkomaille 0,1 miljoonaa kuutiometriä. Vienti oli pääasiassa havupuuta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa tammikuu 21 Toimittaja: Aarre Peltola 17.4.21 71 Metsäteollisuustuotteiden vienti jatkui tammikuussa viimevuotista vauhtia Raaka- ja jätepuu Tammikuussa ulkomaista raaka-

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU)

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) LEY 2056 EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) 1 Tilalämmittimellä tarkoitetaan laitetta, joka tuottaa lämpöä

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Päättäjien Metsäakatemia. UPM, Rauma K. Pasanen, tehtaanjohtaja 30.9.2010

Päättäjien Metsäakatemia. UPM, Rauma K. Pasanen, tehtaanjohtaja 30.9.2010 Päättäjien Metsäakatemia UPM, Rauma K. Pasanen, tehtaanjohtaja 30.9.2010 Rauman paperitehdas Uudistuva ja vastuullinen edelläkävijä 2 UPM PAPERIKAPASITEETIT UPM - Paperikapasiteetti 2009 '000 tonnia Aikakauslehtipaperit

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa

Lisätiedot

PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA Jaakko Jokinen 9.9.2015

PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA Jaakko Jokinen 9.9.2015 Jaakko Jokinen 9.9.2015 PUUNJALOSTUKSEN AIKAKAUDET SUOMESSA Viime vuosien murros on vaihtumassa bioteollisuuden aikakauteen 1870 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 METSÄTEOLLISUUDEN

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

SELLUTEHTAAN TRS-HAJAPÄÄSTÖJEN HALLINTA

SELLUTEHTAAN TRS-HAJAPÄÄSTÖJEN HALLINTA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma Milja Immonen SELLUTEHTAAN -HAJAPÄÄSTÖJEN HALLINTA Työn tarkastajat: Professori Risto Soukka Diplomi-insinööri

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 64/07/2 Dnro Psy-2004-y-193 Annettu julkipanon jälkeen 29.5.2007

ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 64/07/2 Dnro Psy-2004-y-193 Annettu julkipanon jälkeen 29.5.2007 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 64/07/2 Dnro Psy-2004-y-193 Annettu julkipanon jälkeen 29.5.2007 1 ASIA LUVAN HAKIJA Veitsiluodon sellu- ja paperitehtaan ympäristölupa, Kemi, Keminmaa ja Simo Stora Enso Oyj Veitsiluodon

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

veloitusyksikkö luokka 2010 2011 2012 2013 kanta hinta tuotto elin 2013 2013 %

veloitusyksikkö luokka 2010 2011 2012 2013 kanta hinta tuotto elin 2013 2013 % 1 (6) IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluviranomaisen taksat tulivat voimaan 27.5.2000 Imatran seudun ympäristönsuojelu Taksantarkistus 1.1.2010 861 Ympäristönsuojelu Taksan tarkistus

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM, Kajaani, Ympäristönsuojelun kehitys 25 KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 25 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM:n Kajaanin paperitehtaan tuotanto oli vuonna 25 pienempi kuin edellisenä vuonna ollen 498 921

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Pietarsaari

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Pietarsaari YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM Pietarsaari UPM Pietarsaari UPM Pietarsaaren sellu- ja paperitehdas sekä Alholman saha sijaitsevat Pohjanlahden rannalla Pietarsaaren Alholmassa. UPM Pietarsaaren ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Ympäristömerkintä 3DSHULWXRWWHHW 3HUXVPRGXXOL Versio 1.0 ORNDNXXWD

Ympäristömerkintä 3DSHULWXRWWHHW 3HUXVPRGXXOL Versio 1.0 ORNDNXXWD Ympäristömerkintä 3DSHULWXRWWHHW3HUXVPRGXXOL Versio 1.0 ORNDNXXWD Sisällysluettelo Ympäristömerkintä 1 Paperituotteet - Perusmoduuli 1 Paperituotteiden ympäristömerkintä 5 Mitä on Joutsenmerkitty paperi?

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Äänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia

Äänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia Äänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia Lisätuotanto max 800 000 t/v (+ 160 %), Kauko- Itään (läh. Kiinaan). Lisäpuun käyttö max 4,3 milj m3 (n. + 200 %) (lähdeluvut ehkä erilaisia). 6 kiinto-m3

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

WE LEAD. WE LEARN. YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003. Jämsänkoski, Kaipola, Kajaani, Kaukas, Kymi, Pietarsaari, Rauma, Tervasaari, Voikkaa

WE LEAD. WE LEARN. YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003. Jämsänkoski, Kaipola, Kajaani, Kaukas, Kymi, Pietarsaari, Rauma, Tervasaari, Voikkaa WE LEAD. WE LEARN. YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003 Jämsänkoski, Kaipola, Kajaani, Kaukas, Kymi, Pietarsaari, Rauma, Tervasaari, Voikkaa SISÄLTÖ Esipuhe 3 UPM lyhyesti 4 UPM:n paperi- ja sellutehtaat Suomessa 5

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä

Lisätiedot

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn Perusmateriaalin käsittely Karkean materiaalin erotus Karkean materiaalin käsittely Mädätysjäännöksen käsittely Biojätekäsittelyprosessin jätevedenkäsittely Tilanne

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

UPM:n YMPÄRISTÖselonteko. UPM:n sellu- ja paperitehtaat

UPM:n YMPÄRISTÖselonteko. UPM:n sellu- ja paperitehtaat :n YMPÄRISTÖselonteko 2013 UPM:n sellu- ja paperitehtaat Tietoja tästä selonteosta UPM:n sellu- ja paperitehtaiden EMAS raportointi Kaikki UPM:n eurooppalaiset sellu- ja paperitehtaat sekä Fray Bentosin

Lisätiedot