Loppuraportti hankkeesta Rannikkokalastuksen kehittäminen Reposaaressa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti hankkeesta Rannikkokalastuksen kehittäminen Reposaaressa"

Transkriptio

1 Loppuraportti hankkeesta Rannikkokalastuksen kehittäminen Reposaaressa PAAPUURI OY / Markku Saiha

2 Loppuraportti hankkeesta Rannikkokalastuksen kehittäminen Reposaaressa... 3 Yhteenveto hankkeesta... 3 Hankeraportit Hankeraportti Toteutus Tavoitteiden saavuttaminen Tehtäväerittely Hankkeen yhteistyökumppanit Hankeraportti Toteutus Tavoitteiden saavuttaminen Tehtävien jakaantuminen Hankkeen yhteistyökumppanit Hankeraportti Tehtäväerittely Ostopalveluna suoritettavat osaprojektit Kehittelyn kohteena olleet kalastusmuodot Kehityshankeen tavoitteiden saavuttaminen ja esitykset jatkotoimista Pyyntistrategian kehittäminen Välivedessä avomerellä tapahtuvan verkkokalastuksen kehittäminen Katiskojen soveltuvuus saariston hoitokalastukseen ja suomukalan pyyntiin Silakan verkkokalastuksen kehittäminen ja kylmäketjun muodostaminen Koukkukalastuksen kehittäminen nykyisillä aluksilla soveltuvaksi Uusien kiintopyydysten kehittäminen lähivesien olosuhteisiin Kalastajakohtainen kysely ja kartoitus eri pyydystyyppien käytöstä Toiminnan laadun kehittäminen Markkinoinnin kehittäminen Tiedotuksen ja koulutuksen kehittäminen Logistiikan kehittäminen Tilaisuudet, koulutus, tiedotus ja näkyvyys Liitteet Ohjausryhmä Tiedote Joulukalatapahtuma Lehdistötiedote Merimesta Lehdistötiedote Rannikkokalastuksen kehittäminen Lehdistötiedote Rannikkokalastushanke Kutsu koulutukseen Kalastajakyselyn aiheet

3 Loppuraportti hankkeesta Rannikkokalastuksen kehittäminen Reposaaressa PAAPUURI OY / Markku Saiha Yhteenveto hankkeesta Hankepäätöksen mukaisesti tulee loppuraportissa tulee kuvata hankkeen toteutus ja tavoitteiden saavuttaminen myöskin hankkeen ensimmäisen ja toisen osan osalta. Seuraavassa on koottu yhteen aikaisemmat raportit, vuoden 2003 hankeraportti ja loppuraportti kommentteineen. Liitteinä hankkeen aikana toteutettuja tiedotteita ja esitteitä. Hanke aloitettiin tilanteessa, jossa Reposaaren kalasatamassa ei ollut rannikkokalastuksen vaatimia toimintaedellytyksiä. Toisaalta myös kalastajilla oli edessään uusien strategioiden haku, kun lohenkalastus oli käytännössä mahdotonta, eikä perinteinen malli ollut tuotelaatuajattelun mukaista toimintaa. Reposaaren rannikkokalastuksen kehittämishankkeesta rakennettiin tiivis yhteistyöprojekti, jonka perusta oli kokeneiden kalastajien ammattitaidon monipuolinen hyödyntämisessä uusien toimintamallien käynnistämiseksi. Toimintaympäristön muutos Reposaaren nykyaikaistuvan kalasataman infrastruktuurin ja vetovoiman muodossa loivat mahdollisuuden parempaan tuottoon suoramyynnin ja useamman kalastettavan lajin ansiosta. Hankesuunnitelmalla pyrittiin palvelemaan koko seudun kalastusta. Muodostamalla tiivis projektiryhmä alueen dynamoksi, pyrittiin käynnistämään muutos mahdollisimman nopeasti ja positiivisen esimerkin avulla luodaan muille kalastajille uusi malli toimia. Hankkeen saavutuksina voidaan pitää palvelukeskus Merimestan toiminnan onnistunutta käynnistystä, rannikkokalasataman rakentamisen koordinointia siihen liittyvine kalankäsittelytiloineen ja sataman yhteyteen ohjattua rannikkokalastajien ryhmää. Kalastajien välinen tiivis taloudellinen yhteistyö ei käynnistynyt toivotulla tavalla. Syitä varmasti on monia, mutta keskeisenä on kalastajien yhteistyön kehittymättömyys ja osaltaan hankkeen väärin ymmärtäminen. Missään vaiheessa ei syntynyt varsinaista kalastajien juridista yhteenliittymää, joka olisi ottanut vastuun kalasataman toiminnoista. Kalastajat käyttivät kyllä hankkeen edut täysimääräisesti hyväkseen, mutta omaa työtä ei vielä osattu suunnata oikein. Kalastajien kyky yhteistoimintaan on yleisesti heikko. Tähän on historialliset syynsä. Kalastajat ovat tottuneet toimimaan yksin ja myymään kalansa itse tukkurille. Usein hinnasta välittämättä. Reposaaren kalasataman läpi kulkeva laadukas kala ei ole vielä mitenkään erikoisasemassa markkinoilla. Se mielletään samaksi tuotteeksi kuin kaikki muutkin marketeissa ja torilla myytävät kalaerät. Reposaaren kaltaisella satamalla pitäisi ehdottomasti olla oma tunnistettava tuotemerkkinsä. Tämä pitäisi sisällään kuluttajien tietoisuuden sataman nykyaikaisista käsittelyja tuotantotiloista, laatu- ja kylmäketjun katkeamattomuudesta ja tätä kautta tuotteen korkeasta ja luotettavasta laadusta. Tiedotuksen pitää tulevaisuudessa keskittyä tukemaan kokonaisuuden näkökulmaa. Kalasatama ja Merimesta eivät saa jäädä vain kuluttajien esteettiseksi nautinnoksi ja turistiloukuksi. Niiden on otettava paikkansa merkittävinä elintarvikeyrittämisen toimintapaikkoina. Hanketta on rahoittanut Varsinais-Suomen TE-keskus kalatalouden ohjausrahastosta (KOR) myöntämällä tuella 3

4 Johtopäätökset: 1. Kalastajien yhteistoiminta vaatii vetäjän Tämä henkilö voi olla joko kalastajien itsensä valitsema esimies, työnjohtaja tai vastaava. Toinen vaihtoehto on kalastusyrittäjä, joka kokoaa kalastajat löyhästi "saman katon" alle. Tällöin yrittäjä ottaa harteilleen toiminnan tuotot ja riskit, sekä määrittää rannikkokalasataman toiminnalliset puitteet. Kalastajien yhteistoiminta muotoutuu yrittäjän ja itsenäisten kalastajien yhteistoiminnasta ja liike- tai työsuhteesta. Kun tällainen toiminta keskittyy kalasataman tiloihin, on vältettävissä perinteinen kalastajan ja suuren tukkurin välinen suhde. Kalasataman kautta markkinoille kulkeva kala hyödyttää kaikkia sataman toimijoita. Syntyy eräänlainen itsenäisten yrittäjien muodostama yhteinen "kalastajatukku". Hanke pystyi ohjaamaan kalastajia tähän suuntaa, mutta ajatus tasa-arvoisista yrittäjistä ei hahmottunut kaikille ja nykytilanteessa suurin osa kalastajista toimii kuitenkin vastuullisten kalastajien liiketoiminnan sisällä. Tilanne muistuttaa perinteistä kalastaja tukkuostaja asetelmaa, mutta on lähtökohtaisesti kuitenkin pehmeämpi. Kaikki työllistävät kaikkia. Julkisen varoin sataman kehitystä tulisi ohjata yhteistoiminnan kehittämisen suuntaan: markkinointi, laatu, tuotemerkki jne. ovat tulevaisuuden avaintekijöitä, joista yksittäinen kalastaja saisi vetoapua ja myös taloudellista hyötyä. 2. Kalastajien yrittäjäkoulutusta pitää lisätä merkittävästi Maailma on muuttunut ja markkinat sen myötä. Jotta kalastuksesta saisi kohtuullisen toimeentulon, on sen oltava nykyaikaista liiketoimintaa. Veneestä lähimmälle Transit-tukkurille myynti on aikansa elänyt malli. Kalastajien koulutuksen pitää tähdätä siihen, että he pystyvät laskemaan yhteistoiminnasta syntyvät pitkäaikaiset rahalliset hyödyt. Koulutukseen liittyvät lopputuoteajattelu pitäen sisällään oman osuuden hoitamisesta laatuketjussa, yrityksen talouslaskenta, markkinointi, erilaiset tukimuodot jne. Asennekasvatus elintarvikeketjun osana onnistui ja jokainen satamassa tietää, että aluksessa ei käsitellä vain kalaa, vaan työ kohdistuu ruokaan. Reposaaren kalasataman kalastajat tarvitsevat tässä suhteessa vielä paljon tukea. Hanke pystyi luomaan alkuasetelman ja näyttämään suunnan, mutta matkaa on vielä varsinaiseen tulokselliseen liiketoimintaan. Jo mainitut markkinoinnin tukitoimet ovat toinen puoli kehittämistä ja kalastuksen tekniikan uudistaminen toinen. Hyljetilanteen huomioiminen on kynnyskysymys ja veneiden uusiminen taloudellisemmiksi sekä monikäyttöisemmiksi, on tavalla tai toisella toteutettava. 4

5 Hankeraportit Hankeraportti 2001 Hankkeen tarkoituksena oli rannikkokalastuksen kehittämisen välineeksi luoda tiivis yhteistyöprojekti, jonka perustana on kokeneiden kalastajien ammattitaidon monipuolinen hyödyntäminen uusien toimintamallien käynnistämisessä. Hankkeella palvellaan koko seudun kalastusta. Dynamoryhmän muodostivat Ammattikalastajarekisterin ryhmään 1. kuuluvat yrittäjät, joilla on taustanaan sekä avomeri- että rannikkokalastuskokemusta. Hankkeen keskeisinä toimijoina ovat olleet kaksi lohen avomeripyynnin tämän suunnitelman mukaisesti lopettaneet kalastajat, heidän apurinsa, sekä nuori uusi yrittäjä. Tarkoituksena on ollut tällä kokoonpanolla hyödyntää kaikkien vahvuudet ja rationalisoida toimintaa niin pyynnin organisoinnin kuin kaluston käytönkin kannalta. Kokemukset, tiedonvälitys, verkostoituminen markkinoinnissa ja investoinneissa kohdistuvat innovaatioina kaikkiin alueen kalastajiin. Kehitystyöhön on liittynyt olennaisesti yhteisen markkinointisuunnitelman tekeminen. Käytännön suunnittelusta ja työn ohjaamisesta on vastannut kalastaja Markku Saiha ja yritystoiminnasta Paapuuri Oy. Hankkeen tavoitteena on ollut tilanne, jossa dynamoryhmä kalastaa vuonna 2003 kaikkia perinteisiä kauppakalalajeja Reposaaren kalasatama kiintopisteenään lähivesiltä. Satamassa on toimiva suoramyyntipiste ja Merimestan asiakkaat muodostavat merkittävän osan myynnistä. Yhteistyöhön on liittynyt kalastaja/kalanvälittäjä, joka kuljettaa omissa tiloissa myymättä jääneen osan edelleen ja selvittää tuorekalan tarpeita maakunnan tasolla ja tiedottaa niistä kalastuksen ohjaamiseksi. 5

6 1.1 Toteutus Rannikkokalastuksen kehittämishanke alkoi vuoden vaihteessa 2000 / 2001 toiminnan organisoinnilla. Työhön palkattiin Timo Irjala helmikuun alusta tutkimaan yhdessä hankevastaavan kanssa rannikkokalastuksen taustatekijöitä ja uusia mahdollisuuksia. Tätä osiota työstettiin huhtikuuhun saakka. Huhtikuussa selvitystöiden painopiste siirrettiin kalastuksen tehostamiseen ja samalla aloitettiin uuden katiskapyynnin koulutus. Ryhmä lähti myös mukaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lohenkalastuskokeiluun, johon tuotiin tietoja sekä kokemusta lähinnä Merikarvian ja Pietarsaaren kalastajilta. Katiskapyynnin kehittäminen on uuden yrittäjän, Mikko Puskan ja rysät Timo Irjalan vastuulla. Samaan aikaan on valmisteltu markkinoinnin ja kalan myynnin tehostamista. Yhteistyössä Karotti Oy:n kanssa on tehty mainospohjia ja erilaisia graafisia ratkaisuja. Ryhmä on myös valmistellut yhteistyössä TE-keskuksen ja Porin kaupungin kanssa Reposaareen valmistuvan Merimesta rakennuksen kalankäsittely- ja suoramyyntitilojen käyttöä ja varustusta. Kyseisen tilan käytön aloittaa hankeryhmä ja vuokaravastuun kantaa hankkeen ajan Paapuuri Oy. Tiloista haetaan piristysruisketta myös muille seudun kalastajille ajanmukaisten tilojen mukana kalan käsittelyn että myynnin helpottuessa. Näiden momenttien osalta vetovastuu on ollut Markku Saihalla. Ryhmä osallistui vuoden 2001 kalamessuille yhteistyössä Selkämeren Ammattikalastajat ry:n kanssa. Osastolla esiteltiin kalastajien toimintakulttuuri ja tuotteet, minkä tarkoituksena on tehdä Merimesta ja sen kalastajat tunnetuiksi. Syksyllä ryhmä kalasti monipuolisesti rannikolla kaikilla perinteisillä pyyntimuodoilla ja pyrki löytämään keinoja välttää hyljevahinkoja. Toimisto organisoitiin hankkeen lisäksi palvelemaan sataman kalastajia. Kaikkia halukkaita opastettiin kirjanpidossa ja Merimestan kalastajien laskutus huolehdittiin. Samalla kehitettiin erilaisia saaliin seurantamuotoja ja vuoden lopussa kaikki suoramyyntiin tulevan kalan kulku oli yksiselitteisesti kirjattuna omille atk-pohjaisille lomakkeilleen. Marraskuussa oli ryhmän yhteinen kokous, jossa kartoitettiin ensimmäisen vuoden tulokset ja suunniteltiin jatkohakemus. Hankebudjetti oli avustuksen osalta vuodelle mk ja siitä toteutui mk. 1.2 Tavoitteiden saavuttaminen Hanke on edennyt suunnitelmien mukaan. Toiminta- ja markkinointisuunnitelman työstämistä varten liitettiin ryhmän alan koulutuksen saanut henkilö syyskuussa ja samalla kehitettiin kalastuksen seurannan sekä myynnin kirjanpitoa. Imagon parantamiseksi tehtiin painettu esite / tiedote toiminnasta ja tavoitteista yhdessä Selkämeren Ammattikalastajien kanssa. Kalasatamassa ja Merimestassa pidettiin yli 40 esittelyä, kohderyhminä virkamiehet, seudun yrittäjät ja muut aiheeseen liittyvät tahot. Myös seudun päättäjiä ja mediaa informoitiin hankkeesta. Vuoden aikana kokeiltiin useita eri pyyntitapoja sekä saaristossa että avomerellä ja koko saalis otettiin talteen ja myytiin pääasiassa suoraan Merimestassa. 6

7 Kehitysryhmä oli mukana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lohenkalastuskokeilussa, josta on tiedossa arvokasta tietoa jatkon suunnittelun kannalta. Uusimpiin tekniikoihin tutustuttiin Pietarsaaressa, josta myös hankittiin kokeilua varten ajanmukaiset pyydykset. Toinen huomioitava edistysaskel on Merimestan toiminnan käynnistyminen, johon saadaan ryhmälle sopivat ja imagon kannalta tärkeät tilat niin kalastuksen, kalan markkinoinnin kuin toimistonkin suhteen. Ryhmän tekemästä, Tanskaan suuntautuneesta messu- ja opintomatkasta erillinen raportti liitteenä. 1.3 Tehtäväerittely 1. kk Saiha Irjala Puska 2. Hankkeen yleissuunnittelu Pyyntistrategian muutoksen suunnittelu Laatustrategian käyttöönotto Markkinointisuunnittelu Pakkausmateriaalin suunnittelu Tiedotussuunnitelma Tiedotusmateriaalin tuottaminen Logistiikan kehittäminen 2 2 Koulutuksen suunnittelu ja toteutus Hankkeen yhteistyökumppanit Suomen Ammattikalastajaliitto ry Koordinointi yleiseen kalastuspolitiikkaan Selkämeren Ammattikalasatajat ry Paikallinen edunvalvonta, messut Porin kaupunki Kalasataman käyttö ja suunnittelu, Merimesta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tilastoinnin koordinointi Kalastusyhtymä Salokangas Kalan tukkukaupan kehittäminen, jalosteet Ohjelmamestarit Oy Kalastusmatkailun kehittäminen Karotti Oy Graafiset palvelut, tietotekniikka Tilipalvelu Heinonen Kirjanpito Sävel & Sävel Merimestan ravintolayrittäjät 7

8 2 Hankeraportti 2002 Hankkeen tarkoituksena oli jatkaa rannikkokalastuksen kehittämistä luomalla välineeksi tiivis yhteistyöprojekti, jonka perustana on kokeneiden kalastajien ammattitaidon monipuolinen hyödyntäminen uusien toimintamallien käynnistämisessä. Hankkeella palvellaan koko seudun kalastusta. Vuosi 2002 oli toinen toimintakausi kolmen vuoden hankkeessa. Perustoiminnat eivät muuttuneet toisen vuoden aikana eli ryhmän muodostivat yhä Ammattikalastajarekisterin ryhmään 1. kuuluvat yrittäjät, joilla on taustanaan sekä avomeri- että rannikkokalastuskokemusta. Käytännön suunnittelusta ja työn ohjaamisesta on vastannut kalastaja Markku Saiha ja yritystoiminnasta Paapuuri Oy. Hankkeen tavoitteena on edelleen ollut tilanne, jossa Reposaaren kalasatamaan muodostuva dynamoryhmä kalastaa vuonna 2003 kaikkia perinteisiä kauppakalalajeja satama kiintopisteenään lähivesiltä. Satamassa on toimiva suoramyyntipiste ja Merimestan asiakkaat muodostavat merkittävän osan myynnistä. Yhteistyöhön on liittynyt kalastaja/kalanvälittäjä, joka kuljettaa omissa tiloissa myymättä jääneen osan edelleen ja selvittää tuorekalan tarpeita maakunnan tasolla ja tiedottaa niistä kalastuksen ohjaamiseksi. 2.1 Toteutus Rannikkokalastuksen kehittämishankkeen toinen vuosi alkoi talvikalastuksen merkeissä Ahlaisten saaristossa. Kalastuksen työtapoja ja kalustoa testattiin monipuolisesti yksityisillä vesialueilla, jotka olivat Paapuuri Oy:n hallinnassa. Myös kalusto oli Paapuurin. Tavoitteena oli selvittää tehokkaimmat pyyntitavat jatkoa ajatellen ja syntyneet tuotot ja kustannukset. Huhtikuussa painopiste oli katiskapyynnin jatkaminen ja edelleen hankkeen kalastajat olivat mukana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lohen rysäkalastuskokeilussa. Tavoitteena on kehittää seudulle toimiva rysätyyppi, jolla voidaan kalastaa hylkeistä huolimatta vaelluskaloja jatkossa. Katiskat olivat Mikko Puskan ja rysät Timo Irjalan vastuulla. Ryhmä otti käyttöönsä kesällä Reposaareen kalasataman uudet kalankäsittelytilat. Kyseisen tilat vuokraa Porin kaupunki ja vuokaravastuun kantaa hankkeen ajan Paapuuri Oy. Tiloista haetaan piristysruisketta myös muille seudun kalastajille ajanmukaisten tilojen mukana kalan käsittelyn että myynnin helpottuessa. Tiloihin saatiin laaja laitoslupa ja hankeryhmän lisäksi toimintaa ohjattiin myös muut satamaa käyttävät rannikkokalastajat. Näiden toimien osalta vetovastuu on ollut Markku Saihalla. Syksyllä ryhmä edellisvuoden tapaan kalasti monipuolisesti rannikolla kaikilla perinteisillä pyyntimuodoilla ja pyrki löytämään keinoja välttää hyljevahinkoja. Toimisto organisoitiin hankkeen lisäksi palvelemaan sataman kalastajia. Kaikkia halukkaita opastettiin kirjanpidossa ja Merimestan kalastajien laskutus huolehdittiin. Näistä toimista oli vastuussa Auvo Nieminen. Hankkeen käyttöön vuokrattiin Saaristomereltä kalastaja Vesa Vihiseltä nopeakulkuinen kalastusvene, jolla aloitettiin verkkopyynnin kehittäminen. Vihinen opasti ja koulutti reposaarelaisia lähinnä kuhan verkkopyynnissä, jossa ei alueella ole periniteitä Saaristomeren tapaan. Samalla kalustolla tutkittiin mahdollisuuksia kalastusmatkailun laajentamiseen satunnaisista käynneistä jatkuvaan tilauspalveluun siten, että aktiivi kalastaminen on kuitenkin mahdollista. Veneosiosta vastuussa oli Mikko Puska. 8

9 2.2 Tavoitteiden saavuttaminen Hanke eteni suunnitelmien mukaan. Kirjanpito ja kalastuksen seuranta saatiin toimimaan ja imagon parantamiseksi tehtiin painettu esite / tiedote. Kalasatamassa ja Merimestassa pidettiin yli 20 esittelyä, kohderyhminä virkamiehet, seudun yrittäjät ja muut aiheeseen liittyvät tahot. Myös seudun päättäjiä ja mediaa informoitiin hankkeesta. Vuoden aikana kokeiltiin useita eri pyyntitapoja sekä saaristossa että avomerellä ja koko saalis otettiin talteen ja myytiin pääasiassa suoraan Merimestassa. Yhdessä Selkämeren ammattikalastajien kanssa toteutettiin kolme avoimien ovien tapahtumapäivää, joissa hankkeen ryhmä esitteli rannikkokalastuksen näkymiä. Kehitysryhmä oli mukana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lohenkalastuskokeilussa, josta on tiedossa arvokasta tietoa jatkon suunnittelun kannalta. Ryhmän tekemästä, Norjan Trondheimiin suuntautuneesta messu- ja opintomatkasta on erillinen raportti liitteenä. 2.3 Tehtävien jakaantuminen kk Saiha Irjala Puska Nieminen 1. Yleissuunnittelu Pyyntistrategian kehittäminen Toiminnan laadun kehittäminen Markkinoinnin kehittäminen Tiedotuksen ja koulutuksen kehittäminen Logistiikan kehittäminen Työkuukaudet yht Hankkeen yhteistyökumppanit Suomen Ammattikalastajaliitto ry Koordinointi yleiseen kalastuspolitiikkaan Selkämeren Ammattikalasatajat ry Paikallinen edunvalvonta, tapahtumapäivät Porin kaupunki Kalasataman käyttö ja suunnittelu, Merimesta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohirysäkoe Kalapriima Kylmäketjun kehittäminen SAMPI hanke Pyydyskokeiden koordinointi Pro kala Laatuprojekti T:mi Vesa Vihinen Kuhan kalastuksen kehittäminen Karotti Oy Graafiset palvelut, tietotekniikka Tilipalvelu Heinonen Kirjanpito Sävel & Sävel Merimestan ravintolayrittäjät 9

10 3 Hankeraportti 2003 Vuoden 2003 aikana oli viedä eteenpäin kahden edellisen vuoden aikana aloitettua kalastajien välistä yhteistyöprojektia. Hankkeen perustana oli edelleen kokeneiden kalastajien ammattitaidon monipuolinen hyödyntäminen uusien toimintamallien kehittämisessä. Toisen hankevuoden aikana muodostui jo ammattikalastajien ryhmä, joka otti toimintansa kiintopisteeksi Reposaaren kalasataman ja sen yhteydessä olevat kalakäsittelytilat ja rannikkosataman. Merimesta ja alkuvuodesta 2002 valmistuneet tilat ovat suunnitelmien mukaisessa käytössä. Hakemusta tehdessä todettiin, että hanke on edennyt tavoitetaikatauluaan nopeammin. Tästä syystä voitiin keskittyä uusien pyyntimuotojen selvittämiseen ja kehittämiseen. Kehitystyöhön osallistuvien kalastajien ryhmää kasvatettiin siten, että jokaisella venekunnalla on oma vastuualueensa, josta heillä on jo aikaisempaa kokemusta. Tälle perustalle luotiin uudet tavoitteet. Kalastajille myös järjestettiin koulutustilaisuuksia, kuten hygieniakurssit, johon koulutus saatiin Suomen kalatalous ja ympäristöinstituutilta / Mailis Kuuppa. Hankkeen toiminnot ohjattiin edelleen Merimestan toimistosta käsin, joka on muodostunut kalastajien yhteydenpitopaikaksi myös yleisissä asioissa. Hanketoimisto jatkoi entisellään perustoimintojen osalta ja käytännön suunnittelusta sekä työn ohjaamisesta vastaa edelleen Markku Saiha ja seurannasta sekä kirjanpidosta Auvo Nieminen. Muuta palkattua työvoimaa ei hankkeella enää ollut. Kalastuksen kehittämiseen sidottavat venekunnat toimintasuunnitelmineen esitellään kohdassa Osaprojektit. Hanke jatkoi edelleen yhteistyötä Pro Kalan laatuprojektien ja Sampi- hankkeen kanssa. 3.1 Tehtäväerittely kk Saiha Nieminen 1. Yleissuunnittelu Pyyntistrategian kehittäminen Toiminnan laadun kehittäminen Markkinoinnin kehittäminen Tiedotuksen ja koulutuksen kehittäminen Logistiikan kehittäminen Toimistokulut yhteensä 8. Ostopalvelut 9. Matkakulut yhteensä Työkuukaudet yht

11 3.2 Ostopalveluna suoritettavat osaprojektit Uusien kalastusmuotojen kehittäminen venekuntakohtaisena projektina Kehittämishankkeen pilottivaiheessa muodostettiin kolmen venekunnan ydinryhmä, joka aloitti toimintojen uudistamisen. Kahdessa vuodessa on Reposaaren rannikkokalastussatamaan saatu synnytettyä aktiivinen ryhmä, jonka toiminta perustuu hankkeen antamaan esimerkkiin ja tukeen. Lähtökohtana oli, että koska ryhmä on jo toiminnassa, voidaan alkuperäisiä suunnitelmia aikaistaa. Tämä tarkoittaa kalastuksen tehostamista ottamalla käyttöön uusia pyyntiteknisiä innovaatioita ja luopumalla kannattamattomista. Osa uudistuksista perustuu perinteisiin menetelmiin, mutta nykyaikaiseen laatuajatteluun. Tavoitteena on tässä vaiheessa kartoittaa ne pyyntimenetelmät, joita jatkossa kehitetään tehokkaammin. Kehitystyöhön sidottiin suunnitelman mukaisesti satamassa jo aktiivisesti toimivat venekunnat, jotka olivat jo hankkeen aikaisempien jaksojen puitteissa osoittaneet sitoutumisensa niin kalastuksen kuin saaliinkin laadulliseen kehittämiseen. Kalastajat ovat myös ammattikalastajarekisterin ryhmän 1 yrittäjiä. Heille valittiin yhteistyössä strategia, jolla pyyntitapoja testattiin. Vastuu käytännön työstä oli kalastajilla, mutta hanketoimisto ohjasi koepyyntiä ajankohtaan ja kalustoon soveltuvasti. Pienempiin osiin jaetulla kehitystyöllä tavoiteltiin ammattikalastajien ryhmän yhteistyön kautta syntyviä nopeita tuloksia, jotka ovat ryhmän sisällä otettavissa käyttöön välittömästi. Kunkin venekunnan tavoitteet ja tulokset olivat koko ryhmän tiedossa, ja johtopäätökset näin tehtävissä heti. Yhteistyötä SAMPI- projektin ja Pro Kalan laatuhankkeen kanssa jatkettiin ja luotoa kalastajaryhmää informoitiin tuloksista ja hankkeiden tavoitteista. Tuloksia sovellettiin käyttöön sitä mukaa kun niitä syntyi. Välittömänä tuloksena oli uuden tyyppisten pahvisten kalankuljetuslaatikoiden ja muovisten kylmäkonttien testaus ja käyttöön otto. 11

12 3.2.1 Kehittelyn kohteena olleet kalastusmuodot 1. Välivedessä avomerellä tapahtuvan verkkokalastuksen kehittäminen 2. Katiskojen soveltuvuus saariston hoitokalastukseen ja suomukalan pyyntiin 3. Silakan verkkokalastuksen kehittäminen ja kylmäketjun muodostaminen 4. Koukkukalastuksen kehittäminen nykyisillä aluksilla soveltuvaksi 5. Uusien kiintopyydysten kehittäminen lähivesien olosuhteisiin 1. Välivedessä avomerellä tapahtuvan verkkokalastuksen kehittäminen Tämä osahanke oli jatkoa 2002 aloitetulle työlle, johon vuokrattiin pyyntimuotoon soveltuva vene ja koulutus Saaristomereltä (Tmi Vesa Vihinen). Tulevan vuoden aikana jatkettiin valmiin tekniikan soveltamista Selkämeren olosuhteisiin ja tutkittiin eri apajien tuottoa. Hanketoimisto kirjasi kalastuksen tulokset. Pyyntimuodosta oli vastuussa venekunta Kulkuri kalastajina hankkeessa aikaisemmin palkattuna ollut Mikko Puska ja uutena ammattikalastajana aloittava Matti Puska. Oheistavoitteena oli luoda uudenaikaisella kalustolla kalastaville nuorille yrittäjille mahdollisuus matkailukalastuksen aloittamiseen erillisen markkinointihankkeen ohjaamana. 2. Katiskojen soveltuvuus saariston hoitokalastukseen ja suomukalan pyyntiin Ensimmäiset kokemukset uuden mallisista katiskoista antavat olettaa, että pyydykset voisivat toimia osana rannikkokalastajan pyyntivalikoimaa. Etenkin ahvenen ja mateen kalastus on alustavien arvioiden perusteella kuluiltaan edullisinta juuri katiskoilla ja niiden hoitoon käytetty aika on selvästi pienempi kuin verkoilla. Myös lupa kalastaa yksityisvesillä on helpompi saada katiskoille kuin esimerkiksi verkoille. Katiskat vuokrattiin hankkeelle Korpi-Weikko Oy:ltä ja niillä kalastettiin ympäri vuoden eri syvyyksissä.. Vuoden aikana selvitettiin tuottavaan kalastukseen vaadittavat edellytykset kuten katiskojen määrä ja kalan laatu. Mahdollisen hoitokalastuksen merkitys ja sen aloittaminen sisäsaaristossa tutkittiin. 3. Silakan verkkokalastuksen kehittäminen ja kylmäketjun muodostaminen Tässä kehitysosiossa venekunta hankki omin kustannuksin kaluston, joka muutetaan olosuhteisiin soveltuviksi. Työn yleishyödylliseen osan seuranta sekä muutosten tehokkuuden esittely hanketoimiston vastuulla. 4. Koukkukalastuksen kehittäminen nykyisillä aluksilla soveltuvaksi Kuluneena vuonna testattiin yhden venekunnan toimesta pitkäsiimaa Reposaaren lähivesillä. Venekunta hankki omin kustannuksin soveltuvan kaluston ja hankkeen varoista kustannetiin koepyynnin kulut. Ryhmä tutki perinteiset menetelmät rannikon läheisyydestä ja teki pyyntimatkat kirjaten yhteistyössä hanketoimiston kanssa syntyneet tuotot ja kustannukset jatkopäätelmiä varten. 5. Uusien kiintopyydysten kehittäminen lähivesien olosuhteisiin Hankkeen aikana aloitettiin myös rannikon kiintopyydysten kehittäminen siten, että tavoitteena on luoda pohja jatkohankkeille. Tässä vaiheessa keskitytään tutkimaan pesien ja loukkujen materiaalien muuttamista paremmin hylkeitä kestäväksi kalastavuutta vaarantamatta. Yhteistyöhön oli tarkoitus saada myös mukaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, mutta tämä peruuntui viime hetkillä ennen pyyntikauden alkua. Omaan osuuteen sitoutui kuitenkin yksi venekunta, joka rakensi omin kustannuksin pyydykset jo olemassa oleville vuokrapaikoille. Hankkeen varoista kustannettiin kehitystyö ja seuranta. 12

13 4 Kehityshankeen tavoitteiden saavuttaminen ja esitykset jatkotoimista Hanke on kokonaisuutena liittynyt alusta saakka Reposaaren kalasataman kehittämiseen. Rannikkokalastus haluttiin tuoda osaksi toimivaa satamaan ja kehitysosiolla luotiin edellytykset pienimuotoisen kalastuksen harjoittajille muuttaa toimintakulttuuriaan kalan- ja kalastuksen laadun parantamiseksi. Hanke ohjasi ja koulutti alkuun ydinryhmän, joka siirtyi satamaan osin muualta. Kolmessa vuodessa onnistuttiin myös luomaan yhteistyön toimintamalli, jonka keskeisinä elementteinä oli kiinteä neuvonpito Suomen Ammattikalastajaliittoon ja Selkämeren ammattikalastajiin koko hankkeen ajan. Seuraavassa hankesuunnitelman mukaisen jaottelun pohjalta laadittu analyysi tavoitteiden saavuttamisesta ja tältä pohjalta esille tulleet tarpeet jatkon suhteen. 4.1 Pyyntistrategian kehittäminen Usko kalastuksen tulevaisuuteen lähtee onnistuneesta pyyntistrategian valinnasta. Satakunnan rannikko tyypillisimmillään seutu, jossa pienimuotoinen kalastus on teknisesti lähes 60 luvun tasolla. Tästä syystä oli erityisen tärkeää saada käyttöön soveltuvin osin tekniikoita, joilla on muualla saatu tuloksia. Tuloshakuisuus oli valittu menettelytavaksi siitä syystä, että tiedossa oli hankkeen rajallinen aikataulu. Toisaalta myöskään kalastajilla ei ole mahdollista sitoutua kehittämistoimiin, joiden tavoitteet ovat vuosien päässä. Näin päädyttiin seuraaviin kohteisiin kalastajien sekä viranomaisten kanssa käytyjen neuvonpitojen pohjalta Välivedessä avomerellä tapahtuvan verkkokalastuksen kehittäminen Tekniikka on yleisesti käytössä Saaristomerellä ja sitä on tuloksellisesti käytetty etenkin kuhan kalastuksessa viime vuosina. Varsinaiset koekalastukset tehtiin Reposaaren lähivesillä paikoissa, joissa tiedetään jo aikaisemmin satunnaisesti ko. pyyntimuotoa kokeillun. Teknisesti välivesiverkkojen virittäminen suojattoman merenrannikon olosuhteisiin on mahdollista. Yllättävä tulos oli ehkä kuitenkin hyljeongelman esiintyminen siinä laajuudessa, että verkkojen pitäminen jatkuvassa pyynnissä ei ollut mielekästä. Näin siksi, että jo ensimmäisen vuorokauden jälkeen kallis (yli 200 euroa/yksikkö) verkko saattoi tuhoutua korjauskelvottomaksi. Tällainen kulu ei ole saaliin paranemisellakaan kompensoitavissa. Avoimeksi jäi kysymys, voidaanko pyyntitekniikka kehittää niin, että verkon pyyntikuntoon saattaminen on nopeaa. Tällä voitaisiin keskittyä tilanteisiin, joissa saalisvarmuus olisi maksimissaan, mutta pyyntitapahtuma on niin nopea, että hylkeet eivät ehdi kerääntyä paikalle. Nykyinen tekniikka ei sovellu ko. mallin testaamiselle. Nykyinen ongelma: hylkeet Ehdotus: tutkitaan koko rannikon osalta nk. aktiiviverkon kehittämisen mahdollisuuksia Katiskojen soveltuvuus saariston hoitokalastukseen ja suomukalan pyyntiin Seudulle uutena pyyntimuotoja aloitettiin koekalastus katiskoilla yhteistyössä alan johtavan valmistajan kanssa. Samaan aikaan kehitettiin pyydystä ja tutkittiin pyyntiponnistusta suhteessa saaliiseen. Pohjalla oli ajatus estää hylkeiden aiheuttamat vahingot ja päästä kalastuksen alkuun ilman merkittäviä investointeja. Tämä on oleellinen seikka mm. nuorille alkaville kalastajille. 13

14 Tulokset olivat saaliin puolesta rohkaisevia. Kahden kauden aikana opittiin asettamaan katiskat paremmalla hyötysuhteella pyyntiin ja myös pyydys kehittyi kalastavammaksi ja kestävämmäksi. Etenkin ahvenen ja mateen saaliit olivat hyvät ja ajoittain ohittivat verkkosaaliin siltä osin, mitä kalaa saatiin myyntiin saakka. Hankkeessa käytetty katiskamäärä oli kuitenkin verraten pieni, joten johtopäätökset perustuvat pitkälle käyttäjien arvioon. Yllättävä ongelma tai ehkä kalastusmuodon laajentamisen este on uuden pyyntimuotoon kohdistuvat ennakkoluulot. Suurempiin yksiköihin tottuneet kalastajat vierastivat selvästi ajatusta työskennellä harrastajien pyydyksillä, mikä vaikutti myös saadun tiedon laatuun. Nykyinen ongelma: riittämätön tulostieto ja kalastajien asenne Ehdotus: tutkitaan erillisenä selvityksenä, esimerkiksi opinnäytetyönä, kannattavuuslaskelmat Silakan verkkokalastuksen kehittäminen ja kylmäketjun muodostaminen Silakan verkkokalastukselle avautuivat uudet markkinat troolikalastuksen säätelyn kautta. Monella kalastajalla on vielä kalustoa olemassa, mutta taidot ja jälkikäsittelyn kuten kalojen irrotuksen sekä pakkaamisen suhteen ovat vaatimukset muuttuneet. Hankkeen aikana ohjattiin yksi venekunta aloittamaan säännöllinen verkkopyynti. Kalustona oli avomerikelpoinen alus ja sataman uusia laitureita sekä kylmätiloja hyödynnettiin tehokkaasti. Hankkeen toimesta kiinnitettiin huomiota kalan käsittelyyn ja kuljetukseen. Koska yleisen tavoitteen mukainen tuotteen ja toiminnan laadun parantaminen edellytti katkeamattoman kylmäketjun luomista, tutkittiin saaliin jäittämistä jo pyyntitilanteessa, vaikka kalat tuodaankin verkoissa rantaan, jossa irrotus (ravistelu) koneellisesti tapahtuu. Käyttöön otettiin myös troolipuolella hyvin toimineet kylmäkontit, joilla saalis siirrettiin tukkuportaaseen. Ongelmakohdiksi paljastuivat erityisesti suojaamaton verkkojen ravistelupaikka ja osittain myös merellä tapahtuva jäittäminen. Kun kalastus tapahtuu kesällä, joskus jopa hellesäällä, on saaliin pilaantumisen riski suuri. Alus ja laiturien varustelu eivät mahdollistaneet muunlaista toimintaa, mutta seuraavassa vaiheessa on syytä tutkia, voidaanko verkot saaliineen jäähdyttää paremmin jo aluksella ja voidaanko ravistelutapahtuman ajaksi työalue suojata. Muilta osin kylmäketju saatiin vastaamaan kohtuullisella työllä ja panostuksilla ostajien vaatimuksia. Nykyinen ongelma: aluksen ja purkulaiturin varustelu Ehdotus: tutustuminen muualla rannikolla käytettäviin ko. tekniikoihin ja niiden koekäyttö Koukkukalastuksen kehittäminen nykyisillä aluksilla soveltuvaksi Erilaisten koukkupyydysten käyttö on ollut perinteisesti merkittävä osa ammattikalastajan välineistöä, mutta sen merkitys on pienentynyt verkkojen käytön lisääntymisen myötä. Ainoastaan lohen ajosiimalla on vielä käyttäjänsä. Koukkupyydykset ovat kustannuksiltaan edullisia ja niitä voidaan käsitellä määrästä riippuen monen tyyppisillä aluksilla tai veneillä. Tältä pohjalta pyrittiin saattamaan alulle pitkäsiiman koepyynti kohteena erityisesti ahven ja made. 14

15 Tältä osin törmättiin saman tyyppiseen tilanteeseen kuin katiskojenkin kohdalla eli suurempaan pyyntivolyymiin tottuneet kalastajat eivät olleet vielä valmiita sitoutumaan pidemmäksi aikaa omaehtoiseen siimapyyntiin ja hankkeen puitteissa tehty aloitus ei tuottanut sellaista tulosta, jonka perustella voisi pyyntistrategiaa vaihtaa. Selvää kuitenkin on, että pyydyksen edullisuudesta johtuen tulisi asiaan palata ja laajemmin selvittää eri tekniikoiden tuotot. Nykyinen ongelma: Epävarmat tulostiedot ja kalastajien asenne Ehdotus: Laajan yhteisen siimakokeen suunnittelu ja toteutus Uusien kiintopyydysten kehittäminen lähivesien olosuhteisiin Tällä osalla haettiin paikallista asiantuntemusta tueksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Merikarvialla toteutettavalle hylkeenkestävien rysien tutkimukselle, mutta laitos vetäytyi yhteistyöstä jo ennen kalastuskauden alkua. Tästä syystä suunnitelman mukaiset koekalastukset ruotsalaisilla ponttonirysillä jäivät toteuttamatta, koska tässä hankkeessa ei ollut varattu rahoitusta pyydysten vuokriin. Reposaarelaisten kalastajien kehityspanosta oli hankkeessa mukana ja sillä vietiin pyydyskehittelyä eteenpäin, mutta selvittämättä jäi eri tekniikoiden vertailu. Hankkeen puitteissa ohjattiin paikallinen venekunta kehittämään kevyttä lohiloukkuaan kestävämmäksi ja valikoivammaksi. Toimenpiteellä tavoiteltiin kustannustehokkuutta huoltojen määrän vähenemisen myötä ja nopeaa pyyntiin virittämistä hyljeongelmien minimoimiseksi. Tekniikkaa voidaan hyödyntää vain suppean resurssin puitteissa, mutta lyhytaikainenkin tuottava pyynti voi mahdollistaa jatkon jollain toisella. Keskikesällä on tuoreelle lohelle myös kysyntää ja hinta kohdallaan. Nykyinen ongelma: yhteistyön toimimattomuus tutkimuksen kanssa Ehdotus: ponttonirysien kokeilu kalastajien toimesta 15

16 4.1.6 Kalastajakohtainen kysely ja kartoitus eri pyydystyyppien käytöstä Vuoden 2003 lopussa tehtiin Reposaaren kalasatamassa toimiville kalastajille kysely, jossa kartoitettiin kalastajien näkemyksiä eri kalastusmuotojen nykytilasta ja jatkomahdollisuuksista ammattikalastuksen lähtökohdista. Kyselyyn vastasi kirjallisesti yhdeksän kalastajaa ja taustaa sekä linjoja haettiin suullisesti noin kymmeneltä kalastajalta. Osa kalastajista on ollut mukana hankkeen eri projekteissa ja osa toimii kalasatamassa itsenäisinä kalastajina. Tämä heijastui jonkin verran vastauksissa. Suurimmat erot näkyivät suhtautumisessa katiskapyyntiin. Hankkeessa mukana olleet näkivät siinä selvästi enemmän mahdollisuuksia kuin ne, jotka eivät olleet koskaan edes kokeilleet. Osa ei pitänyt katiskaa ylipäätään ammattikalastajan välineenä. Suurimmaksi uhaksi rannikkokalastuksen tulevaisuudelle kyselyn mukaan nousi harmaahylje. Rannikon pesät ja rysät olivat hylkeiden jatkuvan hyökkäyksen kohteina, mutta halli levittäytyi vuoden 2003 aikana myös pitkälle sisäsaaristoon ja vaikeutti huomattavasti siellä tapahtunutta ahven- ja kuhapyyntiä. Täten ei ollut yllättävää, että jokainen vastaaja näki yhtenä tulevaisuuden keskeisenä kalastustapana ns. Push Up -rysät. Osittain tätä pidettiin myös ainoana tapana lyhyellä aika välillä turvata rannikkokalastuksen edellytykset Porin edustan kalavesillä. Kyselyssä pyrittiin kuitenkin tarkastelemaan eri kalastustapoja myös tilanteessa, missä hyljeongelmaa ei olisi. Tässä tapauksessa kaikissa vastauksissa nousi esille ahven- ja kuhaverkoilla tapahtuva pyynti. Kuhan ja ahvenen saaliit ovat alueella hyvät ja kaloille on markkinoita. Vuoden 2003 aikana myös hintataso pysyi suhteellisen vakaana. Tähän liittyen kaikissa vastauksissa yhtä lukuun ottamatta suomukalarysä nousi esille joko toimivana tai kehitettävänä kalastusmuotona. Lohen ja siian kohdalla vastausten hajonta oli niin suuri, että yhtenäistä näkemystä on mahdoton kirjata. Tämä koskee sekä pyydystapoja että saaliin määrää. Vastauksista ilmenee, että enemmistön mielestä siian määrässä on tapahtunut taantumista viime vuosien aikana. Erityisesti tämä ilmeni vastauksissa kysymykseen siian ajoverkkokalastuksesta. Lohen pyynnissä lohirysiä ja -pesiä pidettiin sinänsä toimivina ja taloudellisesti kannattavina pyyntimuotoina. Lohen kantaa pidettiin hyvänä. Paradoksaalisesti tästä on todisteena osaltaan hylkeiden pyydyksiin jättämät perkeet. Ajoverkkopyynnin kehittämisen estää pyynnille asetetut rajoitukset. Lohen siimapyyntiin suhtauduttiin monenkirjavasti. Ongelmana pidettiin rajoituksia ja saaliin vähyyttä. Osaltaan vastauksiin varmasti vaikutti myös vähäinen kokemus siimapyynnistä. Välivesiverkkoja pidettiin hylkeen kannalta haavoittuvaisimpina. Pyydykset ovat työläitä laskea ja paikanvaihto ei onnistu helposti, kuten muiden verkkojen kohdalla. Myös alueen voimakkaita virtauksia pidettiin joissakin vastauksissa ongelmana. Silakan verkkokalastusta pidettiin pääosin toimivana ja kehitettävänä kalastusmuotona. Verkkokalastuksen saaliit ovat olleet hyviä. Myös markkinoita saaliille uskottiin löytyvän. Talvikalastus on Porin edustalla ongelmallista. Normaalina talvena kalastuksen mahdollistavaa jääpeitettä on vain kapealla rannikkokaistaleella sisäsaaristossa. Tällöin esteeksi muodostuvat myös kalastusvesien omistusoikeudet. 16

17 Vastauksista ilmenee, että toimivan ja taloudellisesti kannattavan rannikkokalastajan kokonaisuuden voisi muodostaa seuraavanlaisesti: lohen ja siian kalastus hylkeenkestävillä PUrysillä, ahvenen, kuhan ja hauen verkko- ja rysäpyynti, jos hyljeongelma ratkeaa esim. vahinkohylkeiden vähentämisen avulla aivan rannikon tuntumasta sekä silakan verkkopyynti. Nykyinen ongelma: hylje Ehdotus: nopeasti käynnistettävät pyydyskokeet eri rysätyypeillä ja aktiiviverkoilla 4.2 Toiminnan laadun kehittäminen Lähtötilanteessa ei Reposaaren kalasatamassa toiminut yhtään varsinaista rannikkokalastajaa. Pääsyy tilanteeseen oli lohenkalastuksen romahtaminen ja sataman puutteellinen varustelu. Kun sataman rakentaminen edistyi, oli mahdollista tuoda mukaan myös rannikkokalastajat ja uuden toimintamallin omaksuttaminen oli kehityshankkeen työnä. Toiminnan laatu oli paitsi tuotelaadun kehittämistä ja valvontaa, myös kalastuksen laadun parantamista. Vuorovaikutus Merimestan ravintolan, hygieniakoulutuksen ja alan edunvalvonnan kanssa ohjasi kalastajia ottamaan huomioon oman toiminnallisen imagon vaikutus markkinointiin ja siten kalan tuottajahintaan. Kalakäsittelytilojen kattava laitoslupa ja positiivinen julkisuus loivat pohjan uskolle, että laadukkaalla työllä voidaan toiminnan edellytyksiä parantaa. Käytännössä toimet olivat hanketoimiston valvontaa eri kalastustilanteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yleinen siisteys oli nyt uusitussa satamassa mahdollista järjestää ja ylläpitää. Samoin kaikki näkyvä toiminta veneestä rantaan pyrittiin ohjaamaan niin, että toiminta vastasi myös toteutukseltaan paremman tuotelaadun imagoa. Kalan käsittelytilojen siisteystaso on määritelty erikseen laitosluvassa ja siihen liittyvässä omavalvontasuunnitelmassa. 17

18 Nykyinen ongelma: kaikki kalastajat eivät vielä näy toiminnan laadun taloudellisia hyötyjä Ehdotus: tuotteen ja toiminnan laatu standardoidaan ja hyväksytetään alan sisällä 4.3 Markkinoinnin kehittäminen Markkinointiin liitettiin perustaksi laatuajattelu ja sen avulla luotavien tuotemielikuvien esittely. Työn näyteikkunana toimi Merimesta suoramyyntipiste, joka toimi sekä palautteen antajana, että demonstraationa lukuisille vierailijaryhmille, joille uuden aikakauden rannikkokalastusta esiteltiin. Tavoitteena oli parantaa kalastajien edellytyksiä toimittaa kalaa suoraan loppukäyttäjälle, kuten ravintoloille ja suurkeittiöille perinteisen tukkumyynnin rinnalla. Markkinoitiin liitettiin myös sataman toimintojen ja kehittymisen esittely. Reposaari on varsin tunnettu paikka ja lähiseudun matkailijat muodostavat kalan myynnin kannalta mielenkiintoisen kohderyhmän. Heidän kiinnostusta heräteltiin eri teemoin toteutetuilla toimintapäivillä, jotka toteutettiin yhteistyössä kalastajien, hankkeen, Merimestan ravintolan kanssa. Tilaisuudet puolustivat kävijämäärään ja palautteeseen perustuen paikkaansa (ks. liitteet). Markkinoinnin työkaluja oli vielä tässä vaiheessa rajoitetusti käytössä ja jatkossa onkin syytä kiinnittää huomiota erilaisen tiedotemateriaalin tuottamiseen tilanteisiin, jossa voidaan kalan ja kalastuksen statusta eri faktoilla kohottaa. Nykyinen ongelma: standardien puute ja kolhiintunut kalastajan työn imago Ehdotus: laatukalan- ja kalastajan määritelmän toteutus ja sen suunnattu markkinointi 18

19 4.4 Tiedotuksen ja koulutuksen kehittäminen Hankkeen tiedotus on pitkälti liittynyt koko kalasataman yleiseen kehitykseen. Kalasatamassa on tehty kolmen vuoden aikana mittavia rakenteellisia uudistuksia. Tämä on mahdollistanut sinne muodostuneen rannikon ammattikalastajaryhmän toiminnan. Tiedotusvälineet ovat aktiivisesti seuranneet koko hankkeen ajan sataman ja sen toimintojen kehittymistä. Tähän on vaikuttanut suuresti kalasataman toimijoiden oma yhteydenpito tiedotusvälineisiin. Vuorovaikutus on taannut, että satama on saanut paljon myönteistä julkisuutta sekä paikallisissa että valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Hankkeen tiedotuksen lähtökohta on ollut markkinoida Reposaaren kalasatamaa uudenlaisena monitoimisatamana, joka samalla toimii nykyaikaisen kalastuksen näyteikkunana suureen yleisöön päin. Tässä mielessä tiedotuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota mm. alueen imagoon, siisteyteen, tuotteen ja tuottamisen laatuun. Tämä ilmenee erityisesti tehdyissä esitteissä, joissa kalastuksen perinteinen yhteys luontoon ja nykyaikainen ja laatutietoinen yritystoiminta ovat korostuneet. Hyvistä kokemuksista huolimatta tiedotus on vielä alkutaipaleella ja rajoittunut pitkälti kalasataman sisälle. Tiedotuksella ei ole vielä pystytty luomaan läpi koko ketjun kulkevaa näkemystä kotimaisesta kalasta elintarvikkeena. Kuluttajien mielikuva kalaelintarvikkeesta on edelleen hyvin vanhakantainen. Reposaaren kalasataman läpi kulkeva kala ei ole vielä mitenkään erikoisasemassa. Se mielletään samaksi tuotteeksi kuin kaikki muutkin marketeissa ja torilla myytävät kalat. Reposaaren kalasatamalla pitäisi ehdottomasti olla oma tunnistettava tuotemerkkinsä. Tämä pitäisi sisällään kuluttajien tietoisuuden sataman nykyaikaisista käsittely- ja tuotantotiloista, laatu- ja kylmäketjun katkeamattomuudesta ja tätä kautta tuotteen korkeasta ja luotettavasta laadusta. Tiedotuksen pitää tulevaisuudessa keskittyä tukemaan kokonaisuuden näkökulmaa. Kalasatama ja Merimesta eivät saa jäädä vain kuluttajien esteettiseksi nautinnoksi ja turistiloukuksi. Niiden on otettava paikkansa merkittävinä elintarvikeyrittämisen toimintapaikkoina. Jokainen ketjun osa merestä kuluttajalle on yhtä tärkeä. Jos yksi pettää, niin pettää koko laatu. Tämä vaatiikin ketjun sisäisen tiedotuksen lisäämistä ja ketjun eri toimijoiden sitoutumista yhteiseen laatuajatteluun. Koulutuksella luotava periaatteet, joita kaikki noudattavat omalta osaltaan. Näin syntyy merkkituote. Ennen tällaista sitoutumista on vaikea tiedotuksen avulla luoda kuluttajalle luottamus ja kuva reposaarelaisen kalan erityisyydestä. Luottamuksen rakentaminen ei onnistu tiedotuksen kauniilla esitteillä, vaan jokaisen toimijan omilla teoilla. Tämän jälkeen tiedotus voi toimia uskottavalla pohjalla. Nykyinen ongelma: työ vasta alussa ja jatkosta ei varmuutta Ehdotus: tiedotuksen linjaaminen yhdessä alan organisaatioiden kanssa 4.5 Logistiikan kehittäminen Logistiikan kehittäminen, kuten muuton hankkeen osa-alueet palvelevat kokonaisuutta. Logistiikalla tarkoitetaan tässä hankkeessa paitsi kalan kuljettamista ja kylmäketjun varmistamista, myös kalaerien kirjaamista sekä seurannan järjestämistä. 19

20 Kalan kuljettamisen lähtökohdat olivat hankkeen alkaessa yhtä hataralla pohjalla kuin muukin elintarvikelaatuun liittyvä toiminta. Tässä tehtiin yhteistyötä mm. Pro-Kala ry:n Laatukala hankkeen kanssa, joka toimitti Reposaareen kalastajien käyttöön uudenlaisia pahvista valmistettuja laatikoita. Reposaarella selvitettiin niiden soveltuvuutta koko kuljetusketjussa. Kalan tukkuliikenteeseen tuotiin uutena välineenä mukaan muoviset eristetyt kylmäkontit, joista on silakan osalta jo aikaisemmin saatu hyviä kokemuksia. Saaliin raportointiin ja varastoseurantaan kalastajia ohjattiin mm. laitostilojen tarkalla omavalvonnalla, jossa oli koulutuselementti mukana. Kalastajat velvoitettiin huolehtimaan, että vastaanotettavat erät tarkastetaan punnituksen yhteydessä silmämääräisesti. Samalla kontrolloitiin tuoreen kalan lämpötila, jäiden määrä ja pakkauksen laatu. Kalaerät, joista voidaan epäillä, että esikäsittely olisi puutteellinen, hylättiin. Kalastajia opastettiin asianmukaiseen kalan käsittelyyn ja kylmäketjun muodostamiseen. Heiltä myös vaadittiin sitoumus määräysten mukaisten toimintatapojen noudattamiseksi. Nykyinen ongelma: kalan kuljetukseen soveltuvia kylmäkontteja/laatikoita vain vähän käytössä Ehdotus: malliratkaisujen rakentaminen erilaisille kylmäketjuille 20

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 Visiosta työntekoon Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 kalastuksen päämäärä tulevaisuuden tekniikka elinkeinon olemassaolo 1. Järkevä, luonteva sekä

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ryhmätyön 8.10.2015 tulos Hanke on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama KALASTUKSEN INNOVAATIO- OHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Hankkeen ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö / jord- och skogsbruksministeriet Lapin liitto

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2015 - Muutosten vuosi - 5.2.2015 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto 10.2.2015

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaiskatsaus

MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM/LVO Risto Lampinen Tiedotus- ja koulutusristeily ammattikalastajille 2016 3.-4.2.2016, Turku 15.3.2016 1 Esityksen sisältö Uusi kalastuslaki ja asetus ammattikalastuksen näkökulmasta

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Ammattikalastus 2015. Suomen ammattikalastajaliitto Ry

Ammattikalastus 2015. Suomen ammattikalastajaliitto Ry Ammattikalastus 2015 Raportti merialueen ammattikalastajien näkemyksistä ammatin tulevaisuudesta Suomen ammattikalastajaliitto Ry Finlands Yrkesfiskarförbund RF Ammattikalastus 2015 Sisältö Suomen ammattikalastajaliitto

Lisätiedot

Selkämeri ja Saaristomeri. Push up-rysän lasku Porissa. Kuva: Suomen Ammattikalastajaliitto r.y.

Selkämeri ja Saaristomeri. Push up-rysän lasku Porissa. Kuva: Suomen Ammattikalastajaliitto r.y. KESTÄVÄN KALATALOUDEN MALLIALUEET Selkämeri ja Saaristomeri Push up-rysän lasku Porissa. Kuva: Suomen Ammattikalastajaliitto r.y. Haastatteluraportti Johanna Möttönen / J.Heikurinen tmi 2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin. IQF- Vesanto sijainti: Irtopakastuslaitos sijaitsee Pohjois-Savossa Vesannon taajamassa sijaitsevan kala-aseman yhteydessä. Hallinnoijana toimii kalastajien omistama Vesannon Kala Osk. Irtopakastamon naapurissa

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Markku Toikkanen. vpj Esko Pelkonen (-) Olavi Tuikkanen. siht. Marjatta Suominen (x) Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Markku Toikkanen. vpj Esko Pelkonen (-) Olavi Tuikkanen. siht. Marjatta Suominen (x) Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu markkinointitoimikunta Nro 6 / 2009 29 Kokousaika 30.06.2009 klo 9.00 9.50 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana) x = läsnä -

Lisätiedot

Tavoitteet yrittäjyysosiolle

Tavoitteet yrittäjyysosiolle LADEC Yrittäjyyden kehittäminen Elinvoimaa Metsästä hanke 2012-2014 LOPPUSEMINAARI Petri Jalkanen, Tavoitteet yrittäjyysosiolle Metsäpalveluyrittäjyyden vahvistaminen Metsaan.fi alustan avulla työtilaisuuksia

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden

Lisätiedot

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Raisa Tiilikainen ja Esa Lehtonen RKTL Itämeren hylkeet yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien välillä Itämeren hyljekannat, varsinkin

Lisätiedot

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Erikoistutkija Soile Kulmala SYKE/LYNET Esitetyt tutkimustulokset on tuotettu yhteistyössä: Maija Holma, Katja Parkkila, Emmi

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV).

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV). SUOMEN ILMAILULIITTO RY PÖYTÄKIRJA Laskuvarjotoimikunta Koulutus- ja turvallisuuskomitea Kokous 4-2001 AIKA: PAIKKA: Ke 29.8.2001 klo 18.00 alkaen SIL ry, Malmi LÄSNÄ: Ilkka Keinänen puheenjohtaja Timo

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

A1: Alustavan liiketoimintakuvauksen arviointi Aikaa 2h A1 + B1 + esittely 4 min

A1: Alustavan liiketoimintakuvauksen arviointi Aikaa 2h A1 + B1 + esittely 4 min A1: Alustavan liiketoimintakuvauksen arviointi Aikaa 2h A1 + B1 + esittely 4 min Joukkue tutustuu annettuihin liiketoimintakuvauksiin ja valitsee yhden, josta lähtee kehittämään uuden oman yrityksen liikeidean.

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot