Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016

Transkriptio

1 Juankosken kaupunki Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016 Juankosken keskustaa v

2 Sisältö 2 TALOUSARVIOASETELMAN OSAT JA RAKENNE... 4 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 4 Yleinen taloudellinen tilanne... 4 Kuntatalouden nykytila ja näkymät... 5 Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus... 6 JUANKOSKEN STRATEGIA... 8 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Väestö Työvoima Työpaikat Työllisyys Juankosken kaupungin talousnäkymät vuosille Yleistä Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate Alijäämän kattamisvelvollisuus Talousarvion laadintaprosessi TULOSLASKELMA Verotulot Valtionosuudet Korkotulot ja menot Muut rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Satunnaiset tulot ja menot Poistot Tuloslaskelma vuosille (ulkoinen) Tuloslaskelma vuosille (sis.+ulk.) RAHOITUSSUUNNITELMA Rahoituslaskelma vuosille Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet KÄYTTÖTALOUSOSA Vaalit Tilintarkastus Yleishallinto Ateria- ja puhdistuspalvelut Sosiaalipalvelut Muu sosiaalitoimi Terveystoimi Vanhusten ja vammaisten hoiva- ja hoitopalvelut Koulutoimi Joukkoliikenne Vapaa-aikatoimi Varhaiskasvatus Yhdyskuntapalvelut Ympäristötoimi ja rakennusvalvonta... 69

3 Laskennallisesti eriytetty vesi- ja viemärilaitos Juka-tilit tilitoimisto/laskennallisesti eriytetty taseyksikkö INVESTOINNIT

4 4 TALOUSARVIOASETELMAN OSAT JA RAKENNE Talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Talousarviossa ja suunnitelmassa toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskelman ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosassa asetetaan tavoitteet palvelutuotannolle ja budjetoidaan niiden järjestämiseen menot ja tulot. Investointiosa sisältää pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinnan, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynnin. Tuloslaskelma osoittaa tulorahoituksen riittävyyden käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja rahan käyttö. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2014 mukaan Suomen bruttokansantuote laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Kehitys on ollut erityisen heikkoa teollisuudessa ja rakentamisessa. Ukrainan kriisin kärjistyminen ja siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin ovat syitä Suomen talouden talouskehitykseen, omien rakenneongelmien lisäksi. Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea ovat heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita Ukrainan kriisin vuoksi. Kaikki tutkimuslaitokset ovat sitä mieltä, että kriisin pitkittyessä, sillä on epäsuoria vaikutuksia Suomeen talouteen ja vaikutukset ovat merkittäviä. Kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet kolmen prosentin tuntumassa ja euroalueellakin palattaisiin yhden prosentin lukemiin. Kasvun syrjässä ovat tiukemmin kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat suuret. Viimeaikoina laadituissa suhdanne-ennusteissa on jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä tänä ja ensi vuonna. Tyypillistä kuitenkin on, että kasvuennusteet ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Valtiovarainministeriön ennuste taloudellisesta kasvusta on hieman lohdullisempi kuin muiden ennustelaitosten. Erot ovat kuitenkin pieniä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityinen kulutus ei tänä vuonna näyttäisi kasvavan lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien vuoksi. Investointien arvioidaan myös pysyvän kuluvan vuonna vähäisenä, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos ennakoivat kuluvalle vuodelle tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinukselle. Toteutuessaan se on jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi.

5 5 Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5-1,5 prosentin tuntumaan ja vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitäkin huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot eivät kasva. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne pysyy heikkona. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla tasolla, eikä työllisyysasteenkaan odoteta parantuvan. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajaindeksiä arvioilta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna Tässä vaiheessa vain osa ennustelaitoksista on julkaissut kokonaistaloudellisen ennusteen vuodelle Valtiovarainministeriö ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia. Muut laitokset ennakoivat hyvin samansuuntaista kasvua. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu on selitettävissä väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta. Yleinen taloudellinen katsaus Lähde: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus Muuttuja * 2014** 2015 ** (%-muutos) Tuotanto (määrä) -1,5-1,2 0,0 1,2 Palkkasumma 3,4 0,5 0,9 1,7 Ansiotaso 3,2 2,1 1,4 1,2 Työlliset (määrä) 0,4-1,1-0,4 0,3 Inflaatio 2,8 1,5 1,1 1,5 (%-yksikköä) Työttömyysaste 7,7 8,2 8,6 8,5 Verot/BKT 42,9 44,0 44,4 44,3 Julkiset menot/bkt 56,3 57,8 58,5 58,2 Rahoitusjäämä/BKT -2,1-2,3-2,7-2,4 Julkinen velka/bkt 53,0 55,9 59,6 61,2 Vaihtotase/BKT -1,9-2,2-1,5-1,2 Euribor 3 kk, % 0,6 0,2 0,3 0,4 10 vuoden korko, % 1,9 1,9 1,5 1,6 Kuntatalouden nykytila ja näkymät Kuntatalouteen on syntynyt menojen ja tulojen epäsuhta ja kuntatalouden näkymät lähivuosina ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei näyttäisi kohenevan, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttäisi sekä rakennepoliittisia ratkaisuja kuin kuntien omien toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan ensi vuodeksi vaisuksi. Kunnat nostivat vuonna 2014 kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentteja, ja paine veroprosenttien korottamiseen näyttää jatkuvan. Valtionosuuksiin on tehty leikkauksia, joka myös osaltaan heikentää kuntien taloutta ja luo paineita verotuksen kiristämiseen.

6 6 Kuntien toimintamenot kasvavat tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelujen tarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan kuitenkin pysyvän maltillisena. Valtion toimenpiteisiin ensi vuodelle sisältyy niin kuntien menoja lisääviä kuin vähentäviä toimia, mutta koko kuntatalouden tasolla toimilla ei ole yhteenlaskettuna juuri vaikutusta kuntatalouden menotason laskemiseen. Kuntien yhteenlaskettu tulos vuodelta 2014 tulee Kuntaliiton arvion mukaan olemaan positiivinen, johtuen suurelta osin satunnaisten erien suuruudesta. Odotettavissa on yhtiöittämisten vuoksi tehtyjä kirjauksia, jotka parantavat vuoden 2014 tulosta. Reaalitaloudessa heikko talouskasvu heijastaa vaikutukset kuntatalouteen. Verotulojen kasvu jää tulevaisuudessa huomattavasti alle sen mihin on totuttu. Kuntaliitto arvioi, että kuntien verotulojen kasvu jää vuonna 2015 vain kahteen prosenttiin. Hallituksen toimenpiteet alentavat noin 130 milj. euroa kuntien verotuloja, jotka kompensoidaan valtionosuuksissa. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisiin perusteisiin, vaikka järjestelmää on yksinkertaistettu ja määräämisperusteita uusittu. Peruspalvelujen valtionosuuteen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Siirtymäkausi vaimentaa merkittävästi uudistuksen vaikutuksia. Arvio kuntatalouden näkymistä vuosille on synkkä. Ilman uusia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä menojen kasvu tulee jatkumaan tuloja nopeammin. Kuntien alijäämät ja velkamäärä kasvaa huolestuttavalla tavalla. Lähde: Kuntaliitto ja valtion talousarvioesitys Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalaissa säädetään, että talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, talousarvioon otetaan tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat, kunnan toiminnassa noudatetaan talousarviota ja talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Juankosken kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kaupunki liittyy Kuopion kaupunkiin Kuntalaki ei velvoita kuntaa laatimaan talousarviota- ja taloussuunnitelmaa kunnan olemassaoloa pidemmäksi aikaa. Taloussuunnitelma laaditaan vuosille 2015 ja Käyttötalousosassa valtuustolle esitetään tuloarviot ja määrärahat sekä toiminnalliset tavoitteet vastuualueiden mukaisessa järjestyksessä. Valtuustoon nähden ovat sitovia TOIMINTATUOTOT JA TOIMINTAKULUT (sisäinen ja ulkoinen). Talousarviossa esitetyt tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kaupungin toiminnassa ja taloudessa on noudatettava. Valtuustoon nähden ovat informatiivisia vastuualueiden toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Tuloslaskelmassa esitetään määrärahan luonteisia eriä, joista valtuuston nähden ovat sitovia verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja menot sekä rahoitustulot ja menot. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden ovat sitovia pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys. Investointiosassa valtuuston nähden ovat sitovia kaupunginhallituksen alaisia varaus kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostoon ja myyntiin, haja-asutusalueen laajakaistahanke ja julkisen hallinnon palvelupisteen rakentaminen.

7 7 Teknisen lautakunnan alaiset rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet ja kadut, puistot ja yleiset alueet, vesi- ja viemärilaitoksen investoinnit sekä koneet ja kalusto. Muutokset talousarvioon on tuotava hallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi talousarviovuoden aikana. Samalla on myös tarkasteltava toiminnallisten tavoitteiden toteutumista suhteessa tuloarvioihin ja määrärahoihin. Bruttositovuus= tuloarviot ja määrärahat Sisältää sisäiset erät KÄYTTÖTALOUS Vastuualue Tulot Menot Keskusvaaliltk Vaalit Tarkastuslautak Tarkastuslautakunta B Kaupunginhallitus Yleishallinto B Ateria- ja puhdistuspalvelut B Sosiaalilautakunta Sosiaalipalvelut B Muu sosiaalitoimi B Terveystoimi B Hoiva- ja hoitopalvelut B Sivistyslautakunta Koulutoimi B Joukkoliikenne B Vapaa-aikatoimi B Varhaiskasvatus B Tekninen lautakunta Yhdyskuntapalvelut B Ympäristöltk Ympäristölautakunta B Tekninen lautakunta Vesi- ja viemärilaitos B Juka-tili johtokunta Juka-tilit tilitoimisto B Käyttötalous yhteensä Verotulot B Valtionosuudet B Rahoitustulot ja -menot B Tuloslaskelmaosa yht Antolainamuutokset B 0 0 Lainojen lisäys B Lainojen vähennys B Muut maksuvalmiuden muutokset B Rahoitusosa yhteensä Kiinteä ja irtain omaisuus B Koneet ja kalusteet B Rakennukset B Vesi- ja viemärilaitos B Kadut, puistot ja yleiset alueet B Muut kiinteät rakenteet ja laitteet B Investointiosa yhteensä MENOT JA TULOT YHTEENSÄ Vaikutus maksuvalmiuteen

8 8 JUANKOSKEN STRATEGIA Strategisten valintojen tausta Rakennemuutoksen seurauksena Juankoski menetti muutamassa vuodessa lähes 500 työpaikkaa, josta aiheutui verotulojen merkittävä väheneminen. Kahdessakymmenessä vuodessa työpaikkojenmäärä on vähentynyt noin 800 työpaikalla (32 % työpaikoista). Juankoskella sairastavuus on erittäin korkealla tasolla ja väestön ikääntyminen jatkuu voimakkaana. Siten sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on ollut erittäin voimakasta sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on n. 4,7 miljoonaa euroa ja menot muodostavat ¾ kunnan nettokäyttömenoista. Julkisten rakennusten kosteusongelmien vuoksi kaupunki joutui tekemään suuria investointeja mm. kouluihin ja terveyskeskuksen peruskorjaukseen. Investoinnit olivat käytännössä pakkoinvestointeja koska rakennukset asetettiin käyttökieltoon. Tästä johtuen kaupunki velkaantui voimakkaasti. Myös kartonkitehtaan uudelleen käynnistämiseen liittyneen lainatakauksen realisoituminen nosti kaupungin lainakantaa. Työpaikkamenetysten aiheuttama tulojen voimakas aleneminen, väestön korkean sairastavuuden ja ikääntymisen aiheuttama sosiaali- ja terveysmenojen raju kasvu ja valtionosuuksien voimakas vähentäminen toivat kaupungin taloudelle niin suuren haasteen, että strategisena valintana kaupunki katsoi kuntaliitoksen alueen asukkaiden palveluiden turvaamisen kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi. Peruspalvelujen turvaamisen kannalta tärkeimmät lähiaikojen investoinnit on tehty. Siten kaupunki pyrkii ennen kuntaliitosta pitämään investointien tason kohtuullisena ja mieluusti alle poistojen tason. Näin pyritään vaikuttamaan kaupungin lainamäärään. Juankosken strategia Juankosken ja Kuopion kaupungit ovat elo-syyskuun vaihteessa 2014 yhtäpitävästi hyväksyneet valtuustoissaan kuntaliitossopimuksen kuntien yhdistymisestä Juankosken tavoitteena on olla viihtyisä ja elinvoimainen asuinalue osana Kuopion kaupunkia. Strategiset valinnat ennen kuntaliitosta kaupunki keskittyy peruspalvelujen tarjontaan eli perus- ja lukiokoulutukseen, sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin, joiden järjestämisessä etsitään kustannuksia alentavia ratkaisuja hoito- ja hoivapalvelujen rakennemuutokseen pyritään etsimään uusia keinoja kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapaino-ohjelman lisäksi edellä mainittujen palvelujen nettokustannustaso pyritään pitämään kilpailukykyisenä suhteessa Pohjois-Savon kuntien keskiarvoon kaupunki toimillaan vaikuttaa maaseutuelinkeinojen säilymiseen ja pk-sektorin monipuolistumiseen kaupungin kokonaislainamäärän kasvua pyritään rajoittamaan kaikin keinoin. kaupungin tavoitteena on saada Kuopion kaupungin kanssa sovittua toimivasta ja asukkaiden aktiivisuutta edistävästä lähidemokratiamallista, joka otetaan käyttöön vuoden 2017 alusta - lähidemokratiaa edistävän Kuopio malli tulee hyväksyä osapuolten valtuustoissa kesäkuun 2016 loppuun mennessä Juankoski toimii aktiivisesti kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamiseksi siten, että peruspalvelut toimivat kuntaliitoksen jälkeen alueella moitteettomasti, lukio-opetusta järjeste-

9 9 tään Juankoskella ja myös muut kuntaliitossopimuksessa palveluille asetetut tavoitteet toteutuvat Koska kunnallisveroprosentti nostettiin vuonna ,5 prosenttiin, joka on maakunnan toiseksi korkein taso, ei kunnallisveroa nosteta ennen kuntaliitosta. Koska myös kiinteistövero on vuodelle 2014 tapahtuneen yleisen kiinteistöveroprosentin noston jälkeen korkealla tasolla, ei myöskään kiinteistöveroa nosteta ennen kuntaliitosta.

10 10 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Väestö Juankosken kaupungin väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 4995 asukasta. Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku on vuoden 2014 lopussa 4932 asukasta. Muutos -63. Juankosken väkiluvun laskun taustalla on erityisesti korkea ja tasaisena pysyvä luonnollinen väestön väheneminen, koska kuolleisuus on korkea ja kuntien välinen nettomuutto on negatiivinen. Alueen väestörakennetta leimaa vanhusväestön määrä. Lasten ja nuorten määrä vähenee ja iäkkäiden määrä kasvaa. Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja Pohjois-Savon liiton ennusteet Vuoden 2015 talousarviossa ja taloussuunnitteluvuosien arvioissa on käytetty alla olevassa taulukossa olevia asukaslukuja. Tunnuslukuja laskettaessa on käytetty samoja väestöennusteita. Väestöennuste perustuu pitkän aikavälin toteutuneeseen väestöennusteeseen vuoden 2012 osalta ja vuoden 2013 osalta ennakkotietoihin, jotka aikaisempien vuosien toteuman perusteella mahdollisesti toteutuvat. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, olisi muutos ennusteen mukainen. Vuosi Väestö

11 11 Juankosken ikärakenne 1990, ja ja ennuste * 2015* 2016* Väestö 5-v. ikäryhmä Väestöllinen huoltosuhde 46,7 52,5 57, , %-osuus väestöstä ,2 18,7 16,5 13,6 13,2 12,8 12,7 12,5 12,8 12,7 12, ,1 65,6 63,4 63,7 63,1 62,6 61,7 60,5 59,1 58,2 57, ,6 15,7 20,1 22,7 23,7 24,5 25,6 27,1 28,1 29,0 30,0 Ikärakennetaulukko osoittaa väestön ikääntymisen. Tilastojen mukaan kaupunki on väestöltään maan keskimääräistä kuntaa ikääntyneempi ja huoltosuhde on sen seurauksena korkea. Tilastokeskus on laatinut vuoden ennusteen, joka perustuu vuonna 2012 laadittuun ennusteeseen. Seuraava väestöennuste julkaistaan lokakuussa Kaupungin väestöllinen huoltosuhde kasvaa ja vuonna 2013 on jo 65 ei-työikäistä sataa työikäistä kohden. Alueen ikärakennetta voidaan tarkastella myös lapsihuoltosuhteen tai vanhushuoltosuhteen avulla. Lapsihuoltosuhde on suhdeluku, joka ilmoittaa lasten määrän työikäisiin (0-14- vuotiaat/15-64 vuotiaat). Vanhushuoltosuhde on puolestaan suhdeluku, joka ilmoittaa vanhusten määrän suhteen työikäisiin (yli 65 vuotiaat/15 64 vuotiaat). Väestöennusteen mukaan huoltosuhde ei parane tulevaisuudessa yhdessäkään Suomen kunnassa, ja vuonna 2020 Suomessa lasketaan olevan lähes 100 kuntaa, joissa huoltosuhde nousee yli 100:n eli lapsia ja vanhuksia on enemmän kuin työikäisiä. Lähde: Tilastokeskus.

12 Juankosken ikäryhmittäisiä väestötietoja. 12

13 Työvoima 13 Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus. Työpaikat Juankosken työpaikkojen määrä väheni vuodesta 1990 vuoteen 2000 tilaston mukaan 339 työpaikkaa. Vuodesta 2000 työpaikkojen määrä on vaihdellut vuosittain, mutta selkeä notkahdus työpaikkojen määrässä tapahtui vuonna 2008 kartonkitehtaan konkurssin vuoksi.

14 14 Työllisyys Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus, syyskuun Työllisyyskatsaus (julkaisuvapaa ). Lomautukset ovat lisääntymässä loppuvuodesta, työttömyyden nousu jatkuu alueella maltillisena ja tuotannollis-taloudelliset irtisanomiset ovat edelleen vähäisiä Pohjois-Savon alueella. Työttömiä työnhakijoita oli syyskuun lopussa Pohjois-Savossa 4,7 (12,9) % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ilman lomautettujakin työttömyys lisääntyi vähän enemmän 6,5 (8,4) %. Koko maan tasolla työttömyys kohosi vuodessa 10,4 (18,0) %. Alueellisessa tarkastelussa työttömien määrä väheni yhdeksässä kunnassa, eniten Keiteleellä, Maaningalla ja Juankoskella. Työttömyys nousi 11 kunnassa, eniten Suonenjoella ja Siilinjärvellä. Korkein työttömien osuus työvoimasta on Varkaudessa ja Kaavilla. Matalimmat työttömyysasteet olivat Siilinjärvellä ja Maaningalla. Iisalmen työttömyysaste oli 12,8 % ja Kuopion 11,6 %. Seutukunnittain tarkasteltuna alhaisin työttömyysaste oli Kuopiossa 11,0 %. Työttömyyden kasvu voimistuu kausiluonteisuuden vuoksi kohti vuodenvaihdetta. Lomautusten määrät nousevat nykytasosta selvästi talven aikana. Lomautukset kohdistuvat pääasiallisesti teollisuuteen ja rakentamiseen. Muu työttömyyden nousu kohdistunee lähikuukausinakin palveluiden, kaupan sekä eri asiantuntijoiden ammattiryhmiin. Juankosken työllisyys on heikentynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, koska kartonkitehdas ei ole ollut toiminnassa. Juankosken työttömyys laski vuonna 2012 ja se oli todellista, joskin ikärakenteen ja eläköitymisen vauhdittamaa. (Lähde: Juha Kaipiainen, Pohjois-Savon työllisyyskatsaus 9/2012)

15 Juankosken kaupungin talousnäkymät vuosille Yleistä 15 Juankosken kaupungin vuoden 2015 talousarviota on valmisteltu tilanteessa, jossa on tiedostettu kaupungin heikko taloudellinen tilanne. Kierteen sysäsi liikkeelle vuoden 2008 taloudellinen lama ja kartonkitehdas Stromsdalin konkurssi. Taloustaantuman seurauksena kaupungin verotulot kääntyivät laskuun ja työttömyys kasvoi. Vuonna 2012 oli jo nähtävissä pientä toivon kipinää, kun kartonkitehdas käynnistyi ja antoi työtä reilusti yli sadalle työntekijälle. Vuoden 2013 lopulla kartonkitehdas ajautui kuitenkin talousvaikeuksiin ja kaupunki kirjasi vuoden 2013 tilinpäätökseen reilun 4,0 milj. euron takausvastuun. Premium Board hakeutui yrityssaneeraukseen ja maksuohjelma vahvistettiin heinäkuussa Kartonkitehtaan toiminnasta johtuen Juankosken Biolämpö hakeutui yrityssaneeraukseen ja maksuohjelma vahvistettiin Maksuohjelman mukaisesti kaupungin saatavia leikataan ja kaupunki kirjaa alas yhtiölle myönnettyjä osakaslainoja ja pääomalainoja vuoden 2014 tilinpäätökseen n. 0,920 milj. euroa. Käyttötalouden lisämäärärajojen ja alaskirjausten jälkeen kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös tulee olemaan arvion mukaan alijäämäinen yli kolme miljoonaa euroa. Kaupunki on hakenut vuodelle 2014 harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta 2,0 milj. euroa. Juankosken kaupunki täytti vuosien 2010 ja 2011 tilinpäätösten perusteella kriisikunnalle asetetut raja-arvot, jotka Juankosken kohdalla ylittyivät kaikkien kuuden kriteerin osalta. Valtiovarainministeriö asettama kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n mukainen arviointiryhmä teki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain tarkoittaman selvityksen kaupungin mahdollisuuksista turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointiryhmän ehdotus toimenpiteiksi hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Valtuuston päätöksen mukaisesti kaupunki aloitti kuntaliitosselvityksen Kuopion kaupungin kanssa. Kuntaliitosselvitys eteni valtuustojen käsittelyyn tämän vuoden elokuussa ja Juankosken ja Kuopion valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä Juankosken kaupunki liittyy Kuopion kaupunkiin Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainottamispaketin, jossa oli sovittu toimenpiteet kaupungin talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2016 mennessä. Lisäksi kaupungin tuloveroprosenttia korotettiin vuodelle ,5 prosenttiyksikköä ja kiinteistöveroon tehtiin korotuksia vuodelle 2012 ja vuodelle Tasapainottamissopimuksessa päätetyt toimenpiteet koskevat kaikkia hallintokuntia, mutta kohdistuvat erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen. Talouden tasapainottamistoimenpiteitä on tehty vuoden 2011 lopulta saakka. Sosiaali- ja terveystoimen osalta tavoitteisiin ei ole päästy. Erityisesti vanhuspalvelujen toimenpiteitä vahvistamaan kaupunki tilasi vuoden 2014 alussa vanhuspalvelujen palvelurakenneselvityksen, jonka avulla on vielä tarkemmin kartoitettu kaupungin vanhuspalvelujen rakennetta ja nykytilaa. Tavoitteena on, että palvelurakenneselvityksessä esille tulleita kustannuseriä lisääviä rakenteita saadaan korjattua vielä ennen kuntaliitosta. Vuoden 2015 talousarvion tunnusluvut osoittavat, että taloutta korjaavia liikkeitä ei ole saatu riittävästi tehtyä. Kaupungilla ei ole rahavaroja eikä nopeasti realisoitavaa omaisuutta, joilla olisi mahdollisuus kompensoida tulorahoituksen vajetta tai rahoittaa investointeja ja ylimääräisiä merkittävän suuria kertaluonteisia menoja. Kaupungin on kuitenkin pyrittävä jatkamaan määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti talouden rakenteiden korjaamista siltä osin, kuin se on mahdollisuuksien rajoissa. Kaupunginvaltuuston vahvistaman talouden tasapainottamisohjelman mukaan vuoden 2014 vuosikatetavoitteeksi oli asetettu 2,498 milj. euroa. Poistojen ja poistoeron muutosten jälkeen oli arvioitu ylijäämäksi 1,098 milj. euroa. Kaupungin lainakanta arvioitiin 18,565 milj. euroksi. Kaupungin tasapainottamisohjelman mukaan alijäämät olisivat katettu vuoteen 2016 ja talous tasapainossa. Taloussuunnitelman mukaan kaupunki ei saavuta tasapainottamisohjelman mukaista tasoa eikä taloutta pystytä tasapainottamaan valtuustokaudella ilman merkittävää tulojen lisäystä. Kaupunki

16 16 ei ole saanut pysäytettyä sosiaali- ja terveystoimen menokasvua eikä perusturvan tasapainottamistoimenpiteillä ole saavutettu suunniteltuja säästöjä. Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate Juankosken investointien määrää ovat kasvattaneet suuret pakkoluonteiset investoinnit mm. tilojen epäterveellisyyden ja kosteusvaurioiden vuoksi. Investoinnit kasvoivat voimakkaasti vuosina 2009 ja Investoinnit on rahoitettu lainanotolla. Poistotaso on kasvanut voimakkaasta investoinnista johtuen, mutta alhaisen korkotason vuoksi kaupungin pakkoluonteiset investoinnit mm. terveyskeskuksen peruskorjaus on toteutettu oikeaan aikaan. Tulevaisuudessa terveyskeskus pystyy paremmin vastaamaan alueen väestön palvelutarpeisiin. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt kaupungin poisto-ohjelman Poisto-ohjelmaan ei tehty muutoksia. Alijäämän kattamisvelvollisuus Alijäämän kattamisvelvollisuus syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Vuoden 2013 tilinpäätöksen kumulatiivinen alijäämä oli 7,570 milj. euroa vuosilta Vuoden 2014 tilinpäätös arvioidaan olevan noin 3,3 milj. euroa alijäämäinen ja suunnitteluvuosina alijäämän on arvioitu kasvavan 2,6 milj. euroa. Kuntalain voimaan tulleiden säännösten (65.3 ) mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Lain 65.3 :ään on otettu erityissäännös taloutta tasapainottavasta toimenpideohjelmasta. Säännös koskee kuntaa, jolla on kattamatonta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja joka ei saa taseen alijäämää katettua taloussuunnitelmassa. Toimenpideohjelman laatimisesta riippumatta taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Juankosken kaupunki on valtionosuuslaissa määrättyjen erityisen heikossa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointikriteeristön perusteella kriisikunta. Arviointiryhmän esitykseen perustuen kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Juankoski liittyy Kuopion kaupunkiin Hallintokunnat jatkavat valtuuston päätöksen mukaisesti taloutta tasapainottavia toimia talousarviovuonna ja suunnitteluvuosina. Kartonkitehtaan takausvastuusta ja Juankosken Biolämpö Oy:n lainojen alaskirjauksista johtuen talouden tasapainottaminen on kuitenkin saanut niin merkittävän lisähaasteen, että kaupunki ei pysty tasapainottamaan taloutta vuoteen 2016 mennessä ilman lisätuloja tai poikkeuksellisen suuria menojen leikkauksia. Alijäämät ja arvio vuosille Alijäämät Edellisten vuosien alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Yli-/alijäämä Asukasluku Euroa/asukas Suunnitelmavuosiin sisältyy lisäksi sosiaali- ja terveystoimen menokehityksen osalta erittäin suuria epävarmuustekijöitä.

17 17 Talousarvion laadintaprosessi Vuoden 2015 talousarvion valmistelun lähtökohtana on ollut kaupunginhallituksen antamat valmisteluohjeet sekä talouden tasapainottamisohjelma. Valtuusto on käsitellyt hallintokuntien esityksiä talousarvioseminaarissa ja jatkoseminaarissa Lisäksi sosiaalilautakunta ja kaupunginhallitus ovat kokoontuneet yhteiskokoukseen sosiaalilautakunnan talousarvion valmistelun osalta. Kaupunginvaltuusto päätti pitää kaupungin tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2015 ennallaan. Lautakunnat ja tilitoimiston johtokunta ovat antaneet esitykset vuoden 2015 talousarvioksi. Suunnitteluvuoden 2016 tuloarviot ja määrärahat ovat pääosin vuoden 2015 tasossa. Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2015 talousarvioksi ja suunnitteluvuoden 2016 talousarvio on kaupunginhallituksen käsittelyssä ja kaupunginvaltuuston käsittelyssä joulukuussa.

18 18 TULOSLASKELMA Toimintavuosien ja talousarviovuoden tuloarvioiden ja määrärahojen vertailun helpottamiseksi vuoden 2014 talousarvioon on lisätty kaupunginhallituksen kaupunginvaltuustolle esittämät tuloarvio- ja määrärahamuutokset, jotka sisältyy taulukon TA 2014+M lukuihin. Toimintatuotot Vuoden 2015 ulkoiset toimintatuotot 7,396 (7,426) milj. euroa ovat lähes vuoden 2014 tasossa. Myyntituotoissa on vähennystä 0,374 milj. euroa, koska vesi- ja viemärilaitoksen myyntituotot ja korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä alenee. Maksutuotot alenevat reilun euroa. Tukia ja avustuksia yhteensä on arvioitu toteutuvan n euroa enemmän kuin vuonna Se johtuu mm. tekonurmihankkeen euron mahdollisesta avustuksesta. Muihin toimintatuottoihin on arvioitu maa-alueiden myynnistä syntyviä myyntivoittoja. Toimintakulut Ulkoiset toimintakulut 37,646 (37,794) milj. euroa. Toimintakuluissa on kasvua 0,148 milj. euroa vuoden 2014 muutettuun talousarvioon ja alkuperäiseen talousarvioon 0,980 milj. euroa. Henkilöstö ja henkilöstökulut Henkilöstökulut ovat yhteensä 13,093 milj. euroa. Henkilöstökuluissa on vähennystä 0,607 milj. euroa vuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon ja 0,722 milj. euroa muutettuun talousarvioon (-5,23 %). Merkittävämmät vähennykset henkilöstömenoissa verrattuna vuoden 2014 muutettuun talousarvioon ovat hoiva- ja hoitopalveluissa 0,536 milj. euroa, koulutoimessa 0,132 milj. euroa, ateria- ja puhdistuspalveluissa 0,043 milj. euroa ja vesi- ja viemärilaitoksen taseyksikössä 0,044 milj. euroa. Vakinaisen henkilöstön määrä on esitetty alla olevassa taulukossa. Sijaisten määrä vaihtelee vuosittain ja tarkastelupäivänä sijaisia ja määräaikaisia oli 55. Vuoden 2014 lopussa arvioidaan sijaisen määrän olevan vähemmän, koska hoiva- ja hoitopalveluissa sijaisten määrää on vähennetty suunnitelmallisesti. Vastuualueet ovat varanneet sijaisten palkkaukseen varatut määrärahat huomioiden vuosilomat ja laskennalliset sairauspoissaolot, joihin on palkattava sijainen. TA 2014 TA 2015 Vakinainen Vakinainen Yleishallinto Sosiaalitoimi Koulutoimi Varhaiskasvatus 0 22 Vapaa-aikatoimi 2 2 Yhdyskuntapalvelut Vesi- ja viemärilaitos 6 6 Juka-tilit tilitoimisto 3 2 Yhtensä Henkilöstömäärää vähennetään eläkepoistuman kautta niissä tehtävissä, jotka voidaan jättää täyttämättä. Kaupungin henkilöstö on pääosin opetustoimen ja sosiaalitoimen palvelutehtävässä. Jokaisen vapautuvan viran tai toimen täyttämisessä sekä sijaisten käytössä noudatetaan kaupunginhallituksen päättämää periaatetta sekä huolehditaan siitä, että palkkausmäärärahat eivät ylity.

19 19 Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille allekirjoitettiin Sopimukset astuivat voimaan Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso on ja toinen jakso on Talousarvion laadinnan lähtökohta on ollut työehtosopimusten mukaisten palkkamenojen korotukset vuonna Maksetut palkat vähenee verrattuna vuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon 0,411 milj. euroa ja muutettuun talousarvioon 0,590 milj. euroa. Henkilöstökorvauksi on arvioitu reilu euroa. Maksetuista palkoista vähennetään sairausvakuutuskorvaukset, kuntoutusraha-yms. korvaukset sekä työtapaturmakorvaukset. Henkilösivukulut on budjetoitu alla olevan taulukon mukaisesti. Eläkemenoperusteisen (maksetaan vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kaupungin palveluksessa ennen vuotta 2005) ja varhe-maksun (kaupunki maksaa niistä työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuella eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä) määrät on merkitty Keva:n ilmoittaman ennakkolaskelman mukaisesti. Maatalouslomittajien osuus laskutetaan Maaningan kunnalta ja alkaen Kuopion kaupungilta. Henkilöstömenojen toteutumista seurataan talousarviovuoden aikana kuukausi- ja kolmannesvuosiraporttien yhteydessä. Henkilösivukulut vuonna 2015 Prosenttia palkoista Sairausvakuutusmaksu 2,13 Tapaturmavakuutusmaksu 0,5 Työttömyysvakuutusmaksu 2,7 Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,1 Palkkaperusteinen KuEL 17,05 Opettajien VaEL-maksu 20,05 Palvelujen ostot ovat kaupungin käyttötalousmenoista (ulkoiset) 53,9 %. Palvelujen ostot jakautuvat asiakaspalvelujen ostoon ja muiden palvelujen ostoon. Asiakaspalvelut 15,633 milj. euroa sisältää mm. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuntaosuudet, joiden osuus on 11,683 milj. euroa. Asiakaspalveluiden ostot muilta sisältää mm. vanhusten, vammaisten ja mielenterveyspotilaiden hoitokotipalvelut. Asiakaspalvelujen ostoissa on kasvua muutettuun talousarvioon reilu 0,320 milj. euroa, joka johtuu mm. Tukeva-säätiön sekä hoitokotipalvelujen palvelujen ostoista. Muiden palvelujen ostot 4,684 milj. euroa, sisältää toimisto- ja asiantuntijapalvelut, posti- ja puhelinpalvelut, tietoliikennepalvelut, kuljetuspalvelut, koulutuspalvelut, työterveyshuollon palvelut, osuus verotuskustannuksiin sekä muut yhteistoimintaosuudet, on edellisten vuoden tasossa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,415 milj. euroa, kasvua 0,268 milj. euroa (12,45 %). Kasvua on rakennusmateriaaleissa, joka koskee tekonurmen rakentamishanketta. Muilta osin kulut ovat edellisen vuoden tasossa ja vertailukelpoisia. Avustukset Avustukset kotitalouksille sisältää mm. toimeentulotuen, joka on arvioitu hieman pienemmäksi kuin kuluva vuosi. Yhteisöille maksettavissa avustuksissa on myös pientä vähennystä. Muut toimintakulut kuluvan vuoden tasossa.

20 20 Verotulot Verotulojen ennustamisessa on käytetty apuna Kuntaliiton verotuloennustetta lokakuulta Kaupungille tilitettävien kunnallisverojen peruste on 21,5 %. Kunnallisverotilityksissä on pyritty arvioimaan kartonkitehtaan henkilöstön lomautus ja verotulojen menetys käytettävissä olevilla tiedoilla, jonka vaikutus näkyy vuoden 2016 kunnallisveron tilityksissä. Kiinteistöveroarvio ja yhteisöveron tilitysennuste perustuvat Kuntaliiton toimittamiin ennakkolaskelmiin. TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 6,2 12,6-9,8 2,9-0,5 Yhteisövero Muutos % -52,0 17,0 19,9 3,4-11,6 Kiinteistövero Muutos % 8,8 1,2 21,8 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 3,0 11,9-6,8 2,7-0,8 Kuntakohtaisessa kehikossa on perustana Verohallinnon julkaisemat tilastot. Päivitetyssä kehikossa on huomioitu verotilitysten kehitys syyskuulle 2014 ja Verohallinnon ennakkotiedot (per ) verovuoden 2013 verotuksesta ja siihen liittyvästä marraskuun maksuunpanotilityksestä. Kuntaliitto on arvioinut verotulojen kehitystä laadittaessa uusimmat tiedot palkkasumman kehityksestä sekä valtiovarainministeriön arvioita vuosien tulokehityksestä ja yhteisöverokertymästä. Veroperustemuutokset vuodelle 2015 on huomioitu hallituksen esityksen mukaisena. Hallituksen esitysten mukaisesti kunnallisveron tuottoon vuonna 2015 vähentävästi vaikuttavia muutoksia ovat eläkevähennyksen korotus, kolmen alimman tuloluokan ansiotason nousun mukainen asteikkotarkistus valtionverotuksessa, lapsivähennyksen käyttöönotto, työtulovähennyksen korotus, perusvähennyksen korotus sekä avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen. Kunnallisveron tuottoon korottavasti vaikuttavia muutoksia ovat asuntolainojen korkovähennyksen rajoittaminen 10 prosenttiyksiköllä, työmatkakulujen omavastuuosuuden korottaminen, osinkoveromuutos (suurin osa vaikutuksesta jo vuonna 2014) sekä opintolainan korkovähennyksen poistuminen. Muutokset vähentävät kuntien verotuloja nettomääräisesti 131 milj. euroa. Veroennustekehikossa vähennykset kohdistuvat kunnittain edellisten vuosien jakauman perusteella. Menetykset on esitetty kompensoitavaksi kuntakohtaisesti valtionosuuksien lisänä. Yhteisöveroon tulee vuonna 2015 muutamia muutoksia, joilla on vaikutusta yhteisöveron tuottoon. Kuntien osalta muutokset kompensoidaan muuttamalla kuntien ryhmäosuutta vastaavasti siten, ettei kuntien euromääräinen osuus yhteisöverosta muutu veroperustemuutosten johdosta. Hallitusten esitysten luonnoksista käy ilmi, että vuonna 2015 edustuskulujen osittainen vähennysoikeus palautetaan, elokuvien tuotantotuet saatetaan veronalaisiksi, osuuskuntien voitonjaon verokohtelua yhtenäistetään osakeyhtiöiden kanssa ja rahoituslaitosten vuodesta 2015 alkaen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon maksamat vakausmaksut hyväksytään yhteisöverotuksessa vähennyskelpoisiksi menoiksi. Aiempien päätösten perusteella jako-osuuslaskennassa on jo aiemmin huomioitu, että T&K-kannustimen sekä tuotannollisten investointien korotettujen poistojen voimassa olo päättyy vuoden 2014 lopussa.