Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa politiikkaan ja kansalaisyhteiskuntaan?

Transkriptio

1 Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa politiikkaan ja kansalaisyhteiskuntaan? Alustus RTTL:n seminaarissa täydennetty versio Heikki Paloheimo Tampereen yliopisto

2 Alustuksen aiheet 1. Mitä on viihde mediassa? Miten viestinnän viihteellistyminen ilmenee? 2. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa julkisen keskustelun asialistaan? 3. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa poliittisen päätöksenteon asialistaan? 4. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa kansalaisten poliittiseen lukutaitoon? 5. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa kansalaisten luottamukseen poliitikkoja kohtaan? 6. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa kansalaisten poliittiseen osallistumiseen

3 1. Mitä on viihde? Viihde Ajanviete, -kuluke, ratto, hupi, huvitus, viihdyke Viihdyttää 1) tyynnyttää, rauhoittaa 2) koettaa saada joku viihtymään, tuntemaan olonsa miellyttäväksi, huvittaa hauskuttaa Viihtyä 1) tuntea olonsa miellyttäväksi, mukavaksi; tuntea olevansa jossakin kuin kotonaan, mielellään, tyytyväisenä kaipaamatta pois sieltä 2) (vanh.) tyyntyä, hiljentyä, rauhoittua Lähde: Nykysuomen sanakirja

4 Mitä on viihde mediassa? Viihde mediassa: viestintää, jonka tarkoitus on saada yleisö tuntemaan olonsa miellyttäväksi, saada yleisö viihtymään Kuluttajan motiivit viihteen seuraamiseen ovat pikemminkin ekspressiivisiä kuin instrumentaalisia välitön nautinto, välitön mielihyvä, ikävien asioiden unohtaminen Instrumentaalinen viestinnän seuraaminen on aina keino joidenkin tavoitteiden edistämiseksi tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu oppii uusia asioita, oppii ymmärtämään asioita: kansalaislukutaito paranee parantaa edellytyksiään toimi yhteiskunnassa realistiseen harkintaan perustuvilla tavoilla Median viihteellistyminen on viihteen tunnusmerkit täyttävän viestinnän suhteellisen osuuden lisääntymistä viestimissä

5 Viestinnän seuraamisen tyylit journalismin tyypin ja seurannan motiivin mukaan Viestinnän seurannan motiivi Instrumentaalinen Asiajournalismi tietojen saaminen ajankohtaisista asioista Journalismin tyyppi Viihdejournalismi ikävien asioiden unohtaminen viihdyttämään oppiminen Ekspressiivinen viestinnän seuraaminen tavan vuoksi ei satu olemaan parempaakaan tekemistä itsensä viihdyttäminen

6 Miten viestinnän viihteellistyminen ilmenee? Viihdejournalismissa viihdejournalismin määrän lisääntyminen Asiajournalismissa Sensaatiohakuisuus Asioiden paketointi entistä lyhyempiin juttuihin: pinnallistuminen Normaalin, rauhallisen kehityksen raportointi TV:ssä, radiossa ja lehdissä vähenee Viihdyttävien elementtien lisääntyminen asiajournalismissa Viihdejournalismin ja asiajournalismin välisen rajan ohentuminen poliitikot viihdeohjelmissa satiiri asia- ja viihdejournalismin yhdistävänä genrenä (ennen poliittinen pakinointi, nyt satiiri)

7 Läntisten edustuksellisten demokratioiden kolme kehitysvaihetta Identiteetit Mielipiteen muodostus Kansalaisyhteiskunta Viestimet Edustuskäsitykset Poliittinen johtajuus Varhainen parlamentaarinen demokratia - paikallisia - hierarkkisia Puoluevetoinen demokratia - kansallisia - luokkapohjaisia Yleisödemokratia - moninaisia - epäselviä - paikallinen - kansallinen - monikerroksinen - luokkajakoinen - asiakysymykset - sanomalehdistö - sanomalehdistö - kaupallistuminen - radio - radio - tabloidisaatio - televisio - hajautuminen - internet - paikalliset - poliittinen lehdistö - gallupit mielipidejohtajat - hallitus vs. - media areenana - parlamentaariset oppositio - media toimijana debatit - taistelu julkisuudesta - henkilön saama - luokkapohjainen - henkilöiden luottamus - puoluepohjainen imagoihin - arvostetut henkilöt perustuva - patriarkaalinen - ideologinen - imagopohjainen Bernard Manin (1997): The Principles of Representative Government. Cambridge University Press.

8 Eri viestinten osuudet (%) mediankäytöstä vuonna 2006 ikäryhmittäin Kaikki Ikä Sanomalehdet Kirjat Aikakauslehdet Ilmais- ja noutolehdet Graafiset viestimet yhteensä TV Radio Internet Äänitteet Video (DVD & VHS) Sähköiset ja tallenneviestimet yhteensä Yhteensä % Yhteensä min/vrk Lähde: Tilastokeskus: Kulttuuri- ja viestintätilastot TNS Atlas Intermedia/TNS Gallup Oy

9 Eri viestinten osuudet mediankäytöstä vuonna 2006 koulutustason mukaan Kaikki yhteensä Kansakoulu, peruskoulun ala-aste Keskikoulu, peruskoulun yläaste Ammattikoulu, ammatillinen opisto Lukio, ylioppilas Ammattikorkeakoulu Sanoma-, talous- ja iltapäivälehdet min/pv Kirjallisuus min/pv Aikakauslehdet min/pv Ilmais- ja noutolehdet min/pv Graafiset viestimet yhteensä Televisio min/pv Radio min/pv Internet min/pv Äänitallenteet min/pv Video/DVD min/pv Sähköiset ja tallenneviestimet yhteensä Yhteensä % Yhteensä min/vrk Yliopisto, korkeakoulu Lähde: Tilastokeskus: Kulttuuri- ja viestintätilastot TNS Atlas Intermedia/TNS Gallup Oy

10 Ajanvieteaineiston osuus (%) päivälehtien palstatilasta Prosenttiosuus palstatilasta Vuosi Lähde: Tilastokeskus: Kulttuuri- ja viestintätilastot Perustuu 4-7 kertaa viikossa ilmestyvien päivälehtien tietoihin yhdeltä otosviikolta vuosittain

11 2. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa julkisen keskustelun asialistaan? Tavanomaisten asioiden raportointi vähenee Raportointi siirtyy nettiin Monimutkaisten asioiden raportointi vähenee Ei keskustelua TO-jäsenyydestä 1994 Niukka keskustelu Suomen EMU-jäsenyydestä 1998 Yllättävien ja hätkähdyttävien asioiden raportointi lisääntyy Kilpailu siitä, mikä media pystyy tehokkaimmin yleisöä hämmästyttämään Poliittisen argumentaation tabloidisaatio Poliitikkojen julkisuuspolitiikka muuttuu taistelu julkisuudesta sound bite tehtailu Yleisö hämmästelee katsomossa Kansalaisten keskustelukanavat gettoutuvat

12 Iltapäivälehtien etusivun otsikointityyli 1990-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina 1990-luku SAK laati talousohjelman tulevalle hallitukselle (1995) Missi-Susanne viihtyy punaisissa (1995) Raimo Sirkiän tenorissa soi koko keho (1995) 2000-luvun alku Romahduttiko SAK:n mainos SDP:n kannatuksen (2007) Miss Suomi -skandaali Miialla kielletyt silikonit (2006) Oopperatähti Jyrki Niskanen tyrmistyi rikosepäilyistä (2002) Mikko Kuustoselta uusi levy (1996) Katri Helena & Panu Rajala Ero! (2004) Jokerit voittoon, Hifkille tappio (1991) Poliisi pidätti Karalahden (2007) Lähde: Pasi Kivioja (2008): Iltapäivälehdet mediakentän ja yhteiskunnan muutoksessa. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos, Journalismin tutkimusyksikkö, Julkaisuja sarja A 106

13 3. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa poliittisen päätöksenteon asialistaan? Politiikan henkilöityminen ja viestinnän viihteellistyminen lomittuvat toisiinsa Skandaalien vaikutus yksittäisten poliitikkojen asemaan Suvi Linden (2002) Anneli Jäätteenmäki (2003) Leena Luhtanen (2007) Ilkka Kanerva (2008) Poliitikot saavat rauhassa tehdä päätöksiä monimutkaisista asioista, kun media on kiinnostunut pintajulkisuudesta vai saavatko tehdä rauhassa? Pääministeri Vanhasen tiedotusoppi Susan Kurosen kirjaoikeudenkäynti (helmikuu 2008) Ilkka Kanervan tekstiviestit (maalis-huhtikuu 2008) Pääministeri Vanhasen seksitekstiviestit (huhtikuu 2008)

14 4. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa kansalaisten poliittiseen lukutaitoon? Viestinten käyttö eriytyy poliittisen lukutaidon mukaan Lähde: Henry Milner (2002): Civic Literacy. How Informed Citicens Make Democracy ork. Tufts University Press.

15 Kansalaisten tiedot politiikasta: oikein vastanneiden prosenttiosuus viiteen kysymykseen vuonna 2007 % Ketkä saavat äänestää Suomen eduskuntavaaleissa? (Kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset) 89 Kuka seuraavista oli vuonna 2006 Suomen hallituksen ulkoasiainministeri? (Tuomioja) Mikä seuraavista on paikkamäärältään juuri valitun eduskunnan toiseksi suurin puolue? (Kokoomus) Mitä mielestänne tarkoitetaan parlamentaarisella hallitusmuodolla? (Sitä että hallitus nauttii eduskunnan luottamusta) Mikä seuraavista maista on Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston pysyväisjäsen? (Venäjä) Lähde: Vuoden 2007 vaalitutkimuksen aineisto, FSD2263 Haastattelut tehty vaalien jälkeen maali-toukokuussa 2007, n =

16 Kansalaisten tiedot politiikasta vuonna 2007: kuinka moneen kysymykseen vastasi oikein % vastaajista Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme Neljä Kaikki viisi Lähde: Vuoden 2007 vaalitutkimuksen aineisto, FSD2263

17 Kansalaisten politiikkaa koskeva tietotaso koulutuksen mukaan vuonna 2007 Koulutus Niiden %-osuus, jotka vastasivat oikein ainakin neljään kysymykseen Perusaste 33 Ammattikoulu tai lyhyt 38 ammattikoulutus Opisto tai 49 ammattikorkeakoulu Yliopisto 72 Lähde: Vuoden 2007 vaalitutkimuksen aineisto, FSD2263

18 Kansalaisten politiikkaa koskeva tietotaso koulutuksen mukaan vuonna 1991 Koulutus Niiden %-osuus, jotka vastasivat oikein ainakin kolmeen kysymykseen Ammattikurssi 49 Ammattikoulu 54 Ammattiopisto 55 Korkeakoulu 72 Tammikuussa 1991 esitetyt kysymykset: 1. Mikä on eduskunnan suurin puolue (oikea vastaus: SDP) 2. Mikä on eduskunnan toiseksi suurin puolue (oikea vastaus: Kokoomus) 3. Mikä on eduskunnan kolmanneksi suurin puolue (oikea vastaus: Keskusta) 4. Mikä on eduskunnan neljänneksi suurin puolue (oikea vastaus: Vasemmistoliitto) Aineisto: Vuoden 1991 vaalitutkimus

19 Vuoden 2007 vaalien kampanjaa eri välineistä hyvin tai melko paljon seuranneiden %-osuus vastaajista Paljon seuranneiden %-osuus Sanomalehdet Sanomalehtikirjoitukset 47 Lehtimainokset 42 Radio ja televisio TV-uutiset ja ajankohtaisohjelmat 66 TV:n vaalikeskustelut ja puoluejohtajien 45 haastattelut TV-mainokset 38 TV:n viihdeohjelmat, joissa poliitikkoja oli 26 mukana Radio-ohjelmat 16 Internet Vaaleja koskeva uutisointi internetissä 13 Ns. vaalikoneet internetissä 13 Ehdokkaiden ja puolueiden kotisivut internetissä 7 Nettipäiväkirjat ja blogit 3

20 Eduskuntavaaleja eri välineistä seuraavien tiedot politiikasta ja arvio politiikan vaikeaselkoisuudesta Eduskuntavaaleja hyvin tai melko paljon eri välineistä seuranneet Hyvät tiedot politiikasta: %-osuus ryhmästä 1 Politiikkaa monimutkaisena pitävät: %-osuus ryhmästä 2 Sanomalehdet Sanomalehtikirjoitukset Lehtimainokset Radio ja televisio TV:n vaalikeskustelut ja puoluejohtajien haastattelut TV-uutiset ja ajankohtaisohjelmat TV-mainokset TV:n viihdeohjelmat, joissa poliitikkoja oli mukana Radio-ohjelmat Internet Vaaleja koskeva uutisointi internetissä Ns. vaalikoneet internetissä Ehdokkaiden ja puolueiden kotisivut internetissä Nettipäiväkirjat ja blogit Niiden osuus, jotka vastasivat oikein ainakin neljään kysymykseen 2 Joskus politiikka vaikuttaa niin monimutkaiselta, että en oikein ymmärrä mistä on kysymys: täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevien %-osuus

21

22 5. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa kansalaisten luottamukseen poliitikkoja kohtaan? Eduskuntavaaleja hyvin tai melko paljon eri välineistä seuranneet Poliitikot eivät välitä tavallisten ihmisten mielipiteistä 1 Sanomalehdet Sanomalehtikirjoitukset 48 Lehtimainokset 49 Radio ja televisio TV:n vaalikeskustelut ja puoluejohtajien haastattelut 53 TV-uutiset ja ajankohtaisohjelmat 53 TV-mainokset 49 TV:n viihdeohjelmat, joissa poliitikkoja oli mukana 57 Radio-ohjelmat 56 Internet Vaaleja koskeva uutisointi internetissä 38 Ns. vaalikoneet internetissä 36 Ehdokkaiden ja puolueiden kotisivut internetissä 45 Nettipäiväkirjat ja blogit 50 1 Väitteestä täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevien %-osuus

23 6. Miten viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa kansalaisten poliittiseen osallistumiseen? Heikentää edellytyksiä tehdä relevanttiin informaatioon perustuvia harkittuja päätöksiä Vaalit kauneuskilpailuina? Vrt. Panu Poutvaara ym. Saammeko aikaisempaa enemmän julkkiksia poliitikoiksi? Jääkö asiaosaaminen imago-osaamisen varjoon? Saammeko aikaisempaa enemmän poliitikkoja, joiden politiikantekotaidot ovat heikot? Heikentää konventionaalista osallistumista vaali- ja puolueareenalla Saattaa lisätä uuden tyyppistä vastarintaosallistumista

24 Viestinnän viihteellistyminen heikentää konventionaalista poliittista osallistumista Äänestystysaktiivisuus SE AUT NOR FIN IRL SVN EST SVK DK DEU NL HUN UKR GBR POL 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 TV-riippuvuus RUS FRA ESP PRT Äänestysaktiivisuus % kansanedustuslaitoksen vaalissa keskimäärin Lähde: International IDEA TV-riippuvuus TV:n katseluun viikoittain käytetty aika jaettuna sanomalehtien lukemiseen viikoittain käytetyllä ajalla Lähde: European Social Survey 2006

25 Sanomalehtien, radion ja television käyttömäärän yhteys äänestysaktiivisuuteen Viestimen käyttö tuntia päivässä Äänestysaktiivisuus vuoden 2003 vaaleissa viestimen käyttömäärän mukaan Sanomalehdet Radio Televisio Ei yhtään Alle tunti tuntia tuntia Yli 3 tuntia Aineisto: European Social Survey Haastatteluaineistossa 83,6 prosenttia vastaajista ilmoitti äänestäneensä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, mikä on 13,9 prosenttiyksikköä todellista kotimaassa asuvien äänestysprosenttia suurempi.

26 Yleisödemokratian uusi jakautuminen kansalaisten poliittisen lukutaidon perusteella Asiajournalismi Viihdejournalismi Hyvä poliittinen lukutaito 1 2 Heikko poliittinen lukutaito 3 4 Viestintämaailma hajautuu Viestinten kuluttajakunnat eriytyvät Hyvän poliittisen lukutaidon omaavat kansalaiset seuraavat asiajournalismia (tyyppi 1: myönteinen kehä) ja voivat välillä vaihtaa viihteelle (tyyppi 2) Internetin mahdollisuuksia hyväksi käyttäen osa hyvän poliittisen lukutaidon omaavista kansalaisista harjoittaa kansalaisjournalismia Heikon poliittisen lukutaidon omaavat kansalaiset seuraavat paljon viihdejournalismia (tyyppi 4: noidankehä) Kehityksen seurauksena poliittiseen lukutaitoon ja viestinten seuraamiseen perustuva kuilu syvenee (hyveellinen kehä ja noidankehä) Netin käyttö tiedonhankinnan tai yhteiskunnallisen toiminnan välineenä on sosiaalisesti jakautunutta Sanomalehtien lukemisesta tulee ajan mittaan sosiaalisesti erotteleva tekijä

27 That s all folks! Viime vuoden eduskuntavaaleista lähtien olen kyllä tiennyt miltei kaikki ministerit, varsinkin juuri hallituspuolueiden. Jasmin Mäntylä Kalevan PeTo-liite