Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta

Transkriptio

1 Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta

2 1. TES-ratkaisun tausta ja tavoitteet 2. Sopimuskausi 3. Valtion toimenpiteet 4. Palkkaratkaisu 5. Työaikajärjestelyt 6. Luottamusmies ja paikallinen sopiminen - LUPA 7. Vuokratyö 8. Muuta sovittua 9. Kehityshankkeet 10. Lomautuksen aikainen koulutus 11. Ohjeet sikainfluenssan varalle 12. Uusia tekijöitä tarvitaan! 13. Liittojen yhteisiä julkaisuja ja koulutustilaisuuksia

3 1. TES-ratkaisun tausta ja tavoitteet

4 Lähtökohdat syvä, kansainvälinen taloustaantuma ja kysyntäkriisi, voimakas vaikutus Suomeen ja sen keskeisen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiin nopeasti aleneva tilauskanta ja vajaatyöllisyys, jotka kohtaavat eri yrityksiä eri tavoin taantuman seurauksena uhka tärkeän osaamisen sekä inhimillisten ja aineellisten voimavarojen pysyvästä menetyksestä vahva jatkuvan neuvottelun kulttuuri, yhtenäinen tilannekuva sekä yrityskohtaisen tuottavuuden kehittämishalu sopimusrakenne neuvottelujen käynnistämistä tukeva sekä avoimen sektorin vastuuta korostava osapuolten halu pitkäaikaiseen sopimustoimintaan reaalitalouden lähtökohdista

5 Tavoitteet suomalaisen teollisuuden ja Suomessa tehtävän työn kilpailukyky ja suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin perustan turvaaminen työpaikkatason yhteistyön edistäminen löytää keinoja taantumaan sopeutumiseksi ja samanaikaisesti tukea osaamistason nostoa sopimuksen ja määräaikaisten lainsäädäntömuutosten avulla ostovoiman tukeminen työllistämisen edellytyksiä parantamalla ja suomalaisen kustannustason hallinta

6 2. Sopimuskausi

7 Sopimuskausi Sisältöä koskevat muutokset voimaan pääsääntöisesti alkaen Huhti-toukokuussa 2010 ja 2011 liitot neuvottelevat ja toteutettavista palkantarkistuksista sopimus voidaan irtisanoa päättymään tai Sopimus on luonteeltaan rullaava sopimusta muutetaan/täydennetään tarpeen mukaan jatkuvan neuvottelun valmistelun pohjalta

8 3. Liittojen esitykset valtion toimenpiteiksi Määräaikaiset toimenpiteet taloustaantumassa

9 Sovitellusta päivärahasta luopuminen määräajaksi Esitys: Menetettyä työaikaa korvataan suhteessa alan enimmäistyöaikaan Päivärahaa haettaisiin ja työaikaa tarkasteltaisiin pääsääntöisesti neljän kalenteriviikon jaksoissa Korvauksen saamiseksi edellytettäisiin, että työajan alenema neljän kalenteriviikon tarkastelujaksolla olisi vähintään 5 % alan enimmäistyöajasta Maksettaessa päivärahaa lyhyemmältä kuin neljän kalenteriviikon jaksolta päivärahaoikeus syntyisi, jos työaika tarkastelujaksolla on alentunut verrattuna alan enimmäistyöaikaan vähintään yhden työpäivän verran Esim. Jos henkilön työaika on lyhentynyt 20 %:a, hän saa palkan 80 %:lta ja päivärahan 20 %:lta

10 Määräaikainen palkan alenema Esitys työttömyysturvalain 6 luvun 4 :ään lisättävästä kirjauksesta: Henkilön, jonka palkkaa on TSL 7 luvun 3 :n mukaisilla irtisanomisperusteilla määräaikaisesti alennettu, ansiopäivärahan perusteena oleva palkka määräytyy palkan alenemahetkellä vallinneen tilanteen mukaisesti

11 Lomautetuille aktivointilisä lyhyemmissä lomautuksissa Esitys: Työllistymisohjelmalisän suuruinen määräaikainen lisä Kannustaisi kouluttautumaan lyhyemmissäkin lomautustilanteissa Maksettaisiin ajalta, jolloin lomautettu osallistuu koulutukseen Koulutuksen tulee olla työvoimatoimiston hyväksymää alkaen työllistymisohjelma voidaan laatia myös vähintään 180 päiväksi lomautetulle työntekijälle, joka täyttää muutosturvan työhistoriavaatimuksen

12 Työttömyysvakuutusmaksu Esitys: Työttömyysvakuutusmaksun nousupaineita hillittävä Budjettiesitys vuodelle 2010: Työttömyysvakuutusmaksua korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2010 maksun korotus kompensoidaan täysimääräisesti työntekijöille. Valtio sitoutuu takaamaan työttömyysvakuusrahaston maksuvalmiuden kaikissa oloissa

13 4. Palkkaratkaisu

14 Palkkaratkaisun taustaa Halutaan turvata alan yritysten toimintaedellytyksiä, kustannuskilpailukykyä, tuottavuuden kehittymistä ja tukea työpaikkojen säilymistä taantumassa Paikallinen sopiminen vuoden 2009 palkankorotuksista mahdollistaa sopeutumisen yrityksen tilanteeseen Tulevista palkantarkistuksista neuvotellaan liittojen välillä vuosittain talouskehityksen perusteella

15 Palkkaratkaisu palkkoja korotetaan paikallisesti sovittavalla tavalla siten, että kustannusvaikutus on 0,5 % palkantarkistukset neuvotellaan mennessä palkantarkistukset neuvotellaan mennessä

16 Palkankorotukset Paikallisesti sopien: Kustannusvaikutus 0,5 % pottina tai yleiskorotuksena Ellei sovita paikallisesti: yleiskorotus 0,5 % tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

17 Palkankorotukset Yhteisesti todettujen talous-, tilauskanta- tai työllisyysvaikeuksien sitä edellyttäessä Voidaan paikallisesti sopia korotusten siirtämisestä tai niistä luopumisesta osittain tai kokonaan Sopimus tehdään pääluottamusmiehen tai muun työntekijöiden edustajan kanssa kirjallisesti

18 Kustannusvaikutuksen laskeminen Keskimääräinen aika- ja suorituspalkka-ansio saadaan vuoden 2009 toisen neljänneksen palkkatilastosta sarakkeesta Tuntiansio ilman erillisiä lisiä ja korotuksia A-U-P-työssä. Jos palkkatilasto ei ole käytettävissä, keskimääräinen aika- ja suorituspalkka-ansio ilman erillisiä lisiä voidaan laskea jakamalla vuoden 2009 toisella neljänneksellä maksettujen aika-, palkkio- ja urakkapalkkojen summa vastaavalla tuntimäärällä

19 Kustannusvaikutuksen laskeminen Esimerkki: Työpaikalla on 50 työntekijää. Työntekijöiden vuoden 2009 toisen neljänneksen keskimääräinen aika- ja suorituspalkka-ansio on 1320 senttiä/tunti. Potti, joka on käytettävissä korotuksiin paikallisesti sovittavalla tavalla, lasketaan kustannusvaikutuksen ollessa 0,5 % seuraavasti: = 1320 senttiä/tunti x 50 x 0,5 % = 330 senttiä/tunti

20 Kustannusvaikutuksen laskeminen Esimerkki: työsuhteessa olevien työntekijöiden (50 työntekijää) kuukausipalkkojen summa on euroa. Potti, joka on käytettävissä korotuksiin paikallisesti sovittavalla tavalla, lasketaan kustannusvaikutuksen ollessa 0,5 % seuraavasti: = euroa/kk x 0,5 % = 570 euroa/kk

21 Yleiskorotusesimerkki 0,5 % yleiskorotus toteutetaan siten, että vanhat palkat ja yksikköhinnat kerrotaan korotuskertoimella 1,005. Esimerkiksi: Aikapalkat: ap = 11,00 /t * 1,005 = 11,06 /t ap = 13,00 /t * 1,005 = 13,07 /t ap = 15,00 /t * 1,005 = 15,08 /t Suorituspalkan kiinteä osa: Ko = 10,26 /t * 1,005 = 10,31 /t Urakkahinta: U = 15,36 /kpl * 1,005 = 15,44 /kpl Tarkistetaan, että yleiskorotuksella korotetut aikapalkat ovat vähintään peruspalkkojen suuruiset ja että suorituspalkan hinnoittelusääntö täyttyy

22 Työkohtaiset tuntipalkat Työnvaativuusryhmä kl 1 (snt/t) kl 2 (snt/t) Työpaikkakohtaisesti työkohtaiset tuntipalkat otetaan käyttöön palkankorotuksen ajankohdasta lukien

23 Aikapalkan korotusesimerkki Työntekijän aikapalkan suuruus on 12,03 /tunti. Tekemiensä töiden perusteella työntekijän peruspalkan työkohtainen osuus on TVR 6:n mukainen ja hänen henkilökohtainen palkan osuutensa 13 %. Vanha aikapalkka ( /tunti): Uusi aikapalkka ( /tunti): ap = 12,03 ap = 12,03 x1,005 = 12,09 pp = 10,13 + 1,32 = 11,45 pp = 10,18 + 1,32 = 11,50 apo= 12,03 11,45 = 0,58 apo= 12,09 11,50 = 0,59 tko = 10,13 tko = 10,18 hko = 1,32 hko = 1,32 Yleiskorotuksella korotettu aikapalkka riittää, koska uusi peruspalkka jää tätä pienemmäksi

24 Osaurakan korotusesimerkki Työ kuuluu TVR 7:en. Palkkaustapana on osaurakka 75/25. Urakkahinta on 15,36 /kpl ja kiinteä osuus 10,26 /tunti. Tämän vaativuisten töiden urakkapalkat ovat viimeisten tilikausien aikana olleet 13,65 /tunti. Työhön käytetty aika on keskimäärin 4,5 tuntia. Korotuskerroin: K = 1,0050 Uusi urakkahinta: U = 1,0050 x 15,36 /kpl = 15,44 /kpl Uusi kiinteä osuus: ko = 1,0050 x 10,26 /t = 10,31 /t Vanha urakkapalkka: Pv = 10,26 /t + (15,36 /kpl : 4,5 t/kpl) = 10,26 /t + 3,41 /t = 13,67 /t Uusi urakkapalkka: Pu = 10,31 /t + (15,44 /kpl : 4,5 t/kpl) = 10,31 /t + 3,43 /t = 13,74 /t Tarkistus: Uusi työkohtainen tuntipalkka on 10,69 /t. Hinnoittelusääntö: 1,2 x 10,69 /t = 12,83 /t. Hinnoittelusääntö täyttyy, korotus riittää

25 Erilliset lisät (10 ) Lisien korotus tulee voimaan

26 Tekstimuutokset Palkkamääräykset Työn vaativuuden määritys (7 ) Vaativuusryhmien pisterajat ovat seuraavat: TVR Pisteet

27 Työntekijän palkka (8 ) Henkilökohtainen palkan osuus on suuruudeltaan vähintään 3 % ja enintään 25 % Prosenttilukujen keskiarvo porrastusryhmittäin on prosentin välillä. Liitot suosittavat, että ammatinhallinnan ja monitaitoisuuden määrityksessä otetaan huomioon työntekijän kyky ja käytettävyys muiden työntekijöiden opastamisessa ja perehdyttämisessä

28 Työntekijän palkka (8 ) Henkilökohtaisen palkan osuuden uusi määräys otetaan käyttöön kun työnantaja on tarkastanut työpaikkakohtaisen pätevyyden mittausjärjestelmän ja se on käsitelty työntekijöiden edustajan kanssa. Käyttöönotto tehdään työntekijöiden pätevyyden määrityksen jälkeen Käyttöönotto viimeistään

29 Henkilökohtaisen palkan osuuden muutos Työntekijän aikapalkan suuruus on 12,89 /tunti. Tekemiensä töiden perusteella työntekijän peruspalkan työkohtainen osuus on TVR 6:n mukainen ja hänen henkilökohtainen palkan osuutensa 20 %. Määritysten jälkeen uusi henkilökohtainen palkan osuus on 25 % Vanha peruspalkka ( /tunti): Uusi peruspalkka ( /tunti): pp = 10,18 + 2,04 = 12,22 pp = 10,18 + 2,55 = 12,73 apo= 12,89 12,22 = 0,67 apo= 12,89 12,73 = 0,16 tko = 10,18 tko = 10,18 hko = 2,04 hko = 2,55 Peruspalkan muutos ei muuta aikapalkkaa, koska uusi peruspalkka jää tätä pienemmäksi

30 5. Työaikajärjestelyt Tietoa Taitoa - Tahtoa

31 Joustavat työaikaratkaisut Tavoitteena on edistää työaikojen järjestämistä paikallisten osapuolten tarpeiden mukaan Tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä Työn kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen tehokkaasti Mahdollistaa työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista Työntekijän elämän vaiheet ja niiden muutokset Vahvistaa edellytyksiä työllisyyden ylläpitämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen Onnistumisen edellytyksiä ovat mm. Ennakkoluulottomuus uusiin ratkaisuihin Tavoitteiden ja tarkoituksen selkeys ja ymmärtäminen Välineenä yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen

32 Työaikajärjestelmien suunnitteluprosessi Yhteinen tahto Neuvottelukulttuuri Tavoitteet Tiedottaminen Juridinen sopimisvalmius ASIAKKAIDEN TARPEET JA ODOTUKSET Asiakas-/tuoteryhmät Sisäiset asiakkuudet KUORMITUS TYÖAIKATARPEET esim. Läpimenoajan lyhentäminen Käyntiaikojen pidentäminen Kausivaihteluihin sopeutuminen Tuotantohäiriöiden poistaminen Toimitusvarmuuden parantaminen TYÖAIKAJÄRJESTELYT esim. Työaikapankki Vuorotyö Tiivistetyt vuorot Keskimääräinen työaika Viikonloppuvuorot Porrastettu työaika Liukuva työaika Osa-aikatyö PAIKALLINEN SOPIMINEN TAI TYÖNJOHTO-OIKEUS KÄYTTÖ SEURANTA MUUTOKSET Laatu Määrä Nopeus Varmuus Palvelu Hinta Toiminnan kehittäminen teknologia työolosuhteet työorganisaatio ammattitaito Kapasiteetti Koneet, laitteet Pääoma Teknologia Työvoima Alihankinta Työntekijöiden työaikatarpeet Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen Työn rasittavuustekijöiden huomioiminen Yhteinen sitoutuminen Työaikajärjestelyn kannattavuus Palkkausjärjestelmä Pienet askeleet

33 Joustavia toteutusmahdollisuuksia 1. Työaikapankki 2. Säännöllisen työajan pituus (allekirjoituspöytäkirjan 5 :n mukainen kokeilu) 3. Työtuntijärjestelmän laatiminen (Työehtosopimuksen 13 :n momenttien järjestystä on muutettu)

34 1. Työaikapankki Mahdollisuudet Säännöllisen työajan järjestäminen pitkäjänteisesti Työajan pidentäminen ja pidempien vapaiden käyttäminen kuormitustilanteen ja työntekijän elämäntilanteen mukaan Saldojen (+/-) enimmäismäärät sovitaan paikallisesti Keskimääräisen työajan tasoittumisjakson pidentäminen Voi olla työsuhteen keston mittainen Työaikapankkiin säästetään ajan lisäksi esimerkiksi ansaittuja vapaita Osatekijät sovitaan paikallisesti ja ne käyttäytyvät sen jälkeen työaikapankin sääntöjen mukaisesti Osatekijöitä voivat olla työaika, ansaitut vapaat tai vapaa-ajaksi muutetut rahamääräiset korvaukset

35 1. Työaikapankkia koskevat tes-määräykset (13 7 mom.) 1. Käsite ja tarkoitus 2. Työaikapankin käyttöönotto 3. Työaikapankin käyttö 4. Työsuhteen päättyminen 5. Työaikapankkisopimuksen irtisanominen Huom! Metallin nykyinen työaikapankki (TES 13 3 mom) Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi, tasoittumisjakso enintään vuosi/rullaava Nykyiset työpaikkakohtaiset järjestelyt voivat jatkua edelleen ja vastaavanlaisia voidaan sopia myös tulevaisuudessa

36 1. Työaikapankkia koskevat tes-määräykset (13 7 mom.) Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa tulee ainakin sopia: 1. Keitä sopimus koskee 2. Mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu 3. Säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät 4. Työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella 5. Palkkaperuste, jonka perusteella aikaa ja/tai rahaa säästetään tai lainataan 6. Työajan tasoittumisjakson pituus 7. Työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön Lisäksi sopimukseen kirjataan Säännöllisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet Työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat

37 2. Säännöllisen työajan pituus (kokeiluna, voimassa vuoden 2012 loppuun saakka, allekirjoituspöytäkirja 5 ) Mahdollisuus Mahdollisuus pidentää tai lyhentää säännöllistä viikoittaista työaikaa Tekniikka Tasaamisvapaat tai tasaamisvapaiden siirtäminen Jos tasaamisvapaat siirretään myöhemmin pidettäviksi tai annetaan aikaisemmin säästössä tai ennakkona voi olla enintään 200 tuntia Kaksivaiheinen sopiminen Järjestelyn käyttöönotosta sovitaan ensin työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä (tiedoksi liitoille) Työnantaja ja työntekijä sopivat järjestelyn yksityiskohtaisesta toteuttamisesta (tiedoksi pääluottamusmiehelle)

38 3. Työtuntijärjestelmän laatiminen (TES 13 4 mom) Mahdollisuus Työtuntijärjestelmän laatiminen tarkoituksenmukaisella tavalla Tekniikka Työtuntijärjestelmästä ilmenee säännöllisen työajan sijoittuminen ja enintään vuoden pituinen tasoittumisajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä Työtuntijärjestelmä voidaan laatia työajan sijoittumisen osalta tasoittumisjaksoa lyhyemmäksi ajaksi Tarkoituksen mukainen ajanjakso esimerkiksi kuormituksen ennustettavuuden perusteella Huom! Työaikapankkijärjestelmässä työajan järjestämisessä menetellään käyttöönottosopimuksessa sovitulla tavalla

39 6. Luottamusmies ja paikallinen sopiminen (LUPA)

40 LUPA LUPA-tavoitteita: alan neuvottelujärjestelmän toimivuuden selvittäminen liitto- ja yritystasolla neuvottelumenettelyn kehittäminen erimielisyyksiä ennalta ehkäiseväksi luottamusmiehen aseman kehittäminen työrauhan parempi turvaaminen

41 Luottamusmiesten taloudellinen koulutus Yritystalouden avaimet -koulutusta yhteistyössä Murikan ja Johtamistaidon opiston kanssa jatketaan koulutus parantaa luottamushenkilöiden valmiuksia ymmärtää yrityksen taloutta ja menestystekijöitä kuvaavaa informaatiota sekä yhteistyövalmiuksia seuraava kurssi JTO:lla

42 Paikallinen sopiminen (30 ) Paikallisen sopimisen tavoitteet vaikutetaan yrityksen tuottavuuteen, kilpailukykyyn, työllisyyteen, työhyvinvointiin määritetään yhteisesti Paikallinen sopiminen toimintatapana edellyttää avointa vuoropuhelua otetaan vastuu oman työpaikan menestyksestä valmius aloitteellisuuteen etsiä paikalliset tarpeet parhaiten huomioonottavia ratkaisuja

43 Paikallinen sopiminen (30 ) Täsmennetty paikallisen sopimisen neuvottelujärjestystä paikallisen sopimisen osapuolina ovat: työntekijä ja esimies luottamusmies ja työnantaja pääluottamusmies ja työnantaja sopiminen tapahtuu luottamusmiehen kanssa, jos sopimuksen tarkoittaman järjestelyn on tarkoitus koskea luottamusmiehen toimialueen työntekijöitä yleisesti tai jos yksilötasoisilla sopimuksilla olisi olennaisia vaikutuksia muiden työntekijöiden työskentelyyn kehyssopimus luottamusmiehen kanssa, jätetään mahdollisuus sopia yksityiskohdista työntekijän kanssa

44 Paikallinen sopiminen Työehtosopimuksen liitteenä taulukko paikallisesti sovittavista asioista jako työehtosopimustasoisiin ja työsopimustasoisiin paikallisiin sopimuksiin toistaiseksi voimassa olevien työsopimustasoisten sopimusten irtisanomisaika 3 kuukautta, ellei toisin sovita

45 Erimielisyydet (TES 31 ) Erimielisyysasioiden paikallista neuvottelujärjestystä täsmennetty Liitot antavat pyydettäessä kaikissa vaiheissa ohjeistusta ja neuvontaa erimielisyyden ratkaisemiseksi työpaikalla Siirtäminen liittojen ratkaistavaksi vasta viimeinen keino Liitot voivat palauttaa asian työpaikalle, jos havaitaan, että paikallinen neuvotteleminen on laiminlyöty

46 Erimielisyydet (jatkoa) Ennen erimielisyysmuistion lähettämistä mahdollisuuksien mukaan jatkoneuvottelu pääluottamusmiehen ja työnantajan tulisi pyrkiä vielä uudestaan asian sovinnolliseen ratkaisemiseen jatkoneuvotteluun kutsutaan työpaikalta asian selvittämisen kannalta tarpeelliset henkilöt (sovitaan) menettely vapaamuotoinen liittojen tuki käytettävissä

47 Erimielisyydet (jatkoa) Erimielisyysmuistion lähettämisen sijasta paikalliset osapuolet voivat yhdessä pyytää liitoilta sovintoesitystä tai sitovaa ratkaisua riitakysymykseen edellyttää, että asiasta on ensin paikallisesti neuvoteltu Liittojen erimielisyysasiassa (muistio) saavuttama yksimielinen kanta on lopullinen ja sitoo paikallisia osapuolia

48 Erimielisyysmuistiolomake Uusi muistiolomake www-sivuilla lähtien Lomakkeella ohjeistusta paikallisiin neuvotteluihin Kannattaa tutustua jo varhaisessa vaiheessa riitaa Paikallisten neuvottelujen vaiheiden kirjaaminen entistä tarkemmin

49 Luottamusmiessopimuksen uudistaminen Sopimuksen rakenteen uudistaminen Luottamusmiehen tehtävien selkeyttäminen Paikallisesti sopien luottamusmiehen roolin vahvistaminen tarve tavoitteet tuki

50 Keskeiset muutokset ja täsmennykset Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus luottamusmiehen osallistuminen yrityksen toimintojen, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien ja tuottavuuden parantamiseen Luottamusmiehen asema oikeudet ja vastaavat velvollisuudet sopiminen työpaikan tarpeen mukaisista luottamusmiehelle soveltuvista tehtävistä osapuolten yhteinen myötävaikutus tehtävässä onnistumiseksi

51 Luottamusmiehen kelpoisuus yleisiä kelpoisuusehtoja kuvailtu ohjeeksi valitsijoille menestyminen luottamustehtävässä edellyttää valmiutta koulutukseen ja kehittymiseen valmiutta tehtävän vastuulliseen ja pitkäjänteiseen hoitamiseen ja riittäviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä tehdä päätöksiä

52 Luottamusmiehen valitseminen tiettyä tehtävää varten pysyväisluonteinen, laajempi tehtävä; vrt luottamusmiehelle sovittava muu tehtävä kirjallinen sopimus työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä toimenkuvaus sovitettava yhteen muiden luottamusmiesten toimivaltuuksien kanssa valitaan kuten muut luottamusmiehet

53 Luottamusmiehen tehtävät perustehtävät entiset pöytäkirjamerkintä hyvän työmarkkinatavan mukaisista toimista työtaistelutilanteessa projektityyppisistä toimeksiannoista sopiminen luottamusmiehen osallistuminen tehtävät tavoitteet toimintaedellytykset vastuu

54 keskustelu neuvottelujärjestelmän toimivuudesta 2 kk:n kuluessa luottamusmieskauden alkamisesta ja tämän jälkeen vuosittain osapuolina kukin luottamusmies vastaneuvottelijansa kanssa käsitellään muun ohella luottamusmiestehtävään liittyvä koulutuksen tarve, aikataulut ja tavoitteet Luottamusmiehelle annettavat tiedot erimielisyysasioissa kaikki tarvittavat tiedot kehittämis- ja muihin tehtäviin liittyen asianmukaiset tiedot hankkeen tavoitteista toteuttamisesta yritystoiminnan ehdoista tiedonkulun avoimuus salassapito

55 Vapautus työstä säännöllinen tai tehtävien hoidon vaatima määrä tilapäistä vapautusta paikallisesti sovittavissa pääluottamusmiehen säännöllinen vapautus työstä säännöllisesti annettavan vapaan määrä ja jakautuminen pääluottamusmiehen ja luottamusmiesten kesken perälautana sopimuksen mukainen taulukko

56 Luottamusmiehen työsuhdeturva (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen irtisanominen tai lomauttaminen katsotaan johtuneen luottamusmiestehtävästä ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta Luottamushenkilön asemaan liittyvät ongelmatilanteet tehostettu neuvottelumenettely liittojen välillä koskee myös luottamushenkilön varamiestä (yksilöperusteinen työsuhteen päättämistilanne)

57 Välimiesmenettely (allekirj. pöytäkirja) Työryhmä selvittää mennessä, soveltuuko välimiesmenettely ratkomaan työehtosopimuksen tulkintaa, soveltamista ja rikkomista koskevia asioita työtuomioistuimen sijasta Välimiesmenettely on mahdollista kokeiluluontoisesti ottaa käyttöön Saatujen kokemusten jälkeen arvioidaan, voiko se muodostua pysyväksi riitojen ratkaisuelimeksi

58 Välimiesmenettely (allekirj. pöytäkirja) Välimiesmenettelyn avulla haetaan: työrauhan parempaa turvaamista sopimusalalla (mahdollisuus pureutua työtaistelujen syihin) erimielisyysasioiden nopeampaa ja joustavampaa käsittelymahdollisuutta osana erimielisyysmuistiomenettelyn kehittämistä

59 7. Vuokratyö

60 Ulkopuolisen työvoiman käyttö (29 ) Mom. 1. Alihankinta Mom. 2. Vuokratyövoiman käyttö Mom. 3. Tiedottaminen henkilöstön edustajille

61 Vuokratyövoiman käyttö Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö tilanteisiin, joissa töitä ei voida teettää yrityksen palveluksessa olevilla työntekijöillä. Työntekijöitä ei saa irtisanoa eikä lomauttaa vuokratyövoiman käytön vuoksi Työkuorman vähentyessä on pääsääntöisesti ensin luovuttava vuokratyöntekijöiden käytöstä; vasta sen jälkeen voidaan vähentää omia työntekijöitä edellytyksenä omien työntekijöiden riittävä ammattitaito jne

62 Milloin vuokratyövoimaa voidaan käyttää? Tarkoituksenmukaista ei ole, että vuokratyöntekijät työskentelevät pidemmän ajan ja laajamittaisemmin yrityksen normaaleissa töissä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena. Vuokratyöntekijöitä ei tule käyttää töissä, joissa on pysyvä työvoiman tarve. Tilanteissa, joissa määräaikainen työsopimus olisi sallittu Vuokratyön käyttö rekrytointikanavana kun yrityksen käytäntönä on ottaa (pidempään tarvittavat) vuokratyöntekijät omaan palvelukseen kohtuullisen ajan kuluessa Muissa kuin yrityksen normaaleissa töissä ammattitaitovaatimuksiltaan poikkeavat ym. erikoistehtävät Vuokratyövoiman käytön periaatteista voidaan sopia paikallisesti toisin. Sopimus tehdään kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa

63 8. Muita tekstimuutoksia

64 Työaikamääräykset Tasaamisvapaiden siirtäminen (13 2 mom) työnantaja ja työntekijä sopivat pääluottamusmiehelle selvitys siirtokäytännöistä Matkamääräykset matka-ajan korvaaminen komennuspaikkakunnalla (16 2 mom. g-kohta) matka-aika korvataan, jos työkohde yli 40 km:n etäisyydellä tilapäisestä asunnosta

65 Muutosturva Työllistymisvapaan laajennus (ISS 3 ) työntekijällä 5 päivän lisäoikeus työllistymisvapaaseen, kun kyse on työllistymisohjelman mukaisesta työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta, harjoittelusta ja työssäoppimisesta Henkilöstön edustajien kuukausikorvaukset Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvauksen korottaminen alkaen

66 Sairausaika, äitiys- ja tilapäinen hoitovapaa (20 ) Pykälän uusi rakenne, sisältöön tai tulkintoihin ei muutoksia Otsikointia selkeytetty, uudet otsikot: sairausajan palkka, äitiysvapaa, lapsen sairastuminen, vähennykset Tekstit saatettu ajallisesti ja loogisesti parempaan järjestykseen. Esimerkki sairausajan palkkakirjauksista: ilmoitusvelvollisuus sairaudesta edellytykset sairausajan palkanmaksulle korvausjakson pituus palkan epääminen tai maksuajankohta jne

67 9. Kehityshankkeet

68 Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen Tavoitteita Tavoitteena on eri sukupolvien työpaikka, jossa yhdessä tekeminen on luontevaa. Lisätään yrityksen tuottavuutta ja tuloksellisuutta sekä yksilön elämänlaatua. Pyritään tuottamaan käytännönläheisiä ratkaisuja, ei tutkimusta. Perusteluja Työhyvinvoinnin edistäminen on haasteellista, mutta maksaa itsensä takaisin. Hyvinvoiva ja työstään kiinnostunut työntekijä pystyy antamaan hyvän työpanoksen ja viihtyy pidempään työelämässä. Vastuu työhyvinvoinnista on työnantajalla, esimiehellä, yksilöllä itsellään sekä koko työyhteisöllä

69 Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen

70 Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen Allekirjoituspöytäkirjaan Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä

71 Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on edistää toimialalla yritysten henkilöstön työhyvinvointia, eri ikäisten työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä sekä sairaspoissaolojen hallintaa. Työryhmä kehittää teknologiateollisuuden työpaikoille soveltuvia malleja hyödyntäen alalla toteutettuja hyviä käytäntöjä sekä erilaisia asiantuntijaorganisaatiota

72 Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen Työryhmän tulee erityisesti tarkastella tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn ja työhyvinvointiin työhyvinvoinnin yhteistoiminnallista edistämistä työpaikoilla sekä työterveyshuollon ja muiden toimijoiden roolia välineitä, joilla työpaikat voivat kartoittaa tilannettaan toimenpiteitä, joilla työhyvinvointiin liittyviä hyviä käytäntöjä voidaan edistää ja levittää työpaikoille

73 Palkkarakenteen ylläpito valmistella työpaikkakohtaisten erien käyttöön liittyvää ohjeistusta vuosille 2010 ja 2011 selvittää mennessä muun kuin tehdyn työajan palkkojen ja korvausten maksamiseen ja keskituntiansion laskemiseen liittyviä asioita

74 Työehtosopimuksen rakenteen ja ulkoasun kehittäminen Työryhmän tehtävänä: Selvittää TES:n nykyisen rakenteen, kieliasun ja ulkoasun toimivuus ja niihin liittyvät ongelmat TES:n eri käyttäjäryhmien näkökulmasta Perehtyä muiden sopimusalojen hyviin käytäntöihin Laatia ehdotus TES:n kehittämiseksi Selvittää ruotsin- ja englanninkielisten versioiden tarpeelliset laajuudet ja toteuttamistavat Huomioidaan myös TES:n verkkoversio Työryhmän määräaika

75 10. Lomautuksen aikainen koulutus

76 Lomautettujen koulutusmahdollisuudet Työnantaja voi kouluttaa lomautettua henkilöstöä hyödyntämällä työhallinnon kanssa yhteistyössä järjestettävää TäsmäKoulutusta tai MuutosKoulutusta. TäsmäKoulutuksessa on kyse yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöidystä ammatillisesta perus- tai lisäkoulutuksesta, joka tähtää ammattitaidon kehittämiseen tulevia työtehtäviä varten Koulutukseen sisältyy sekä tietopuolista opetusta että ohjattua työssäoppimista ja työharjoittelua Koulutuksen vähimmäiskesto on 10 koulutuspäivää Työnantajan maksuosuus vaihtelee %:n välillä riippuen yrityksen koosta, liikevaihdon / taseen suuruudesta ja siitä onko kyseessä yleiskoulutus vai erityiskoulutus TäsmäKoulutuksena ei voida rahoittaa tavanomaista perehdytys- ja henkilöstökoulutusta

77 Lomautettujen koulutusmahdollisuudet MuutosKoulutus eli muutosturvatyyppisiin tilanteisiin liittyvä koulutus soveltuu lomautustilanteisiin silloin, kun henkilöstöä lomautetaan toistaiseksi ja paluu aiempaan työhön on epävarmaa Työnantajan maksuosuus on aina 20 % Koulutuksen kesto vaihtelee 10 päivästä kahteen vuoteen MuutosKoulutuksena ei voida rahoittaa tavanomaista perehdytys- ja henkilöstökoulutusta, jotka kuuluvat työnantajan kustannettaviksi Koulutuksen järjestämisestä täytyy aina sopia erikseen etukäteen työ- ja elinkeinotoimiston tai TE -keskuksen kanssa. Lisätietoja:

78 11. Ohjeet sikainfluenssan varalle

79 Influenssa A (H1N1)v Työkyvyttömyyden todistaminen noudatetaan TES:n määräyksiä ja työpaikan normaalia käytäntöä ellei työnantaja toisin ohjeista työnantajan syytä keskustella työterveyshuollon (terveyskeskuksen) kanssa epidemian aiheuttamasta muutostarpeesta todistamiskäytäntöön epidemiatilanteen niin vaatiessa suositellaan hyväksyttäväksi esimerkiksi työterveyshoitajan puhelinkeskustelun perusteella antama poissaolosuositus (enintään 5 päivää) Liittojen yhteinen ohjeistus liittojen kotisivuilla

80 12. Uusia tekijöitä tarvitaan!

81 Kone- ja metallitekniikan ammattikoulutus on järkevä valinta!

82 13. Liittojen yhteisiä julkaisuja ja koulutustilaisuuksia

83 Liittojen yhteisiä julkaisuja ja koulutustilaisuuksia Julkaisuja Teknologiateollisuuden työaikamalleja Työaikapankkia koskevat ohjeet Tulosta ja palkkaa Palkkarakenne-koulutusaineisto Tuottavuuden tienviitat - älyä peliin Työehdot ulkomaantyössä Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Muutosturva Vuokratyöopas Yhteistoiminnan tasomittari Koulutustilaisuuksia Palkkarakenne Kannustavat palkkaustavat Työsuhdeasiain verkkokurssi Yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen Yritystalouden avaimet Julkaisut löytyvät liittojen kotisivuilta osoitteista: teknologiateollisuus.fi/työsuhdeasiain ohjeistus ja metalliliitto.fi