Suomen Akatemian ohjelmapolitiikka ja yliopistotutkimus. Ritva Dammert Yksikön johtaja Ohjelmayksikkö

Transkriptio

1 Suomen Akatemian ohjelmapolitiikka ja yliopistotutkimus Ritva Dammert Yksikön johtaja Ohjelmayksikkö

2 Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa

3 Suomen Akatemia lyhyesti Rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta noin 240 miljoonalla eurolla vuodessa Toiminta kattaa kaikki tieteenalat Akatemian tutkimusrahoituksella työskentelee vuosittain noin 5000 henkilöä (noin 3000 henkilötyövuotta) Toiminnan painopisteet luovien tutkimusympäristöjen kehittäminen ammattimaisen tutkijanuran edistäminen kansainvälisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen vahvistaminen

4 Suomen Akatemian toiminta-ajatus: tieteen paras Korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen edistäminen Hyvinvoinnin, kulttuurin ja talouden edistäminen tieteen avulla Laatuun perustuva pitkäjänteinen, mutta määräaikainen rahoitus, luotettava arviointi, tiedepoliittinen asiantuntemus ja globaali yhteistyö Tutkimuksen monimuotoisuuden ja uusiutumiskyvyn vahvistaminen Tieteen tunnettuuden, arvostuksen ja yhteiskunnallisen aseman parantaminen

5 Suomen Akatemian toimintaympäristö Suomessa Julkisen ja yksityisen tutkimusrahoituksen kehitys Julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellinen uudistaminen Yliopistot perustutkimuksen suorituspaikkoina Korkeatasoisten tutkijoiden kasvava määrä Suomen Akatemian uusi strategia (2006)

6 Tutkimuksen rahoitus Yleiset tutkimusmäärärahat Tutkimusohjelmat Huippuyksikköohjelmat Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro) Tutkimusvirat: akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat Tutkijatohtorin projekti Tutkijoiden liikkuvuus työelämässä Muu tutkimustuki

7 Suomen Akatemian rahoituspäätökset kohteittain Yhteensä 218,7 milj. euroa

8 Ohjelmien taustastrategiat Suomen Akatemian strategia (2006) Kansallinen tutkimuksen huippuyksikköstrategia (1997) Suomen Akatemian tutkimusohjelmastrategia Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia (2002) ERA-NET-toimintastrategia (2006)

9 Kansallinen huippuyksikköstrategia Perustuu Suomen yleisiin tiede- ja teknologiapoliittisiin linjauksiin: tutkimuksen laatutason nostaminen tutkimuksen kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen sekä sen näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen Huippututkimuksen integroituminen osaksi tutkimus-, koulutus- ja teknologiapolitiikkaa Tavoitteena luovien ja mahdollisuuksia tarjoavien tutkimus- ja koulutusympäristöjen kehittäminen Työkaluna määräaikaiset kuusivuotiset huippuyksikköohjelmat kattavat kaikki tieteenalat

10 Tutkimuksen huippuyksikkö Huippuyksikkö koostuu yhdestä tai useasta korkeatasoisesta tutkimusryhmästä muodostaen tutkimus- ja tutkijankoulutusyksikön, joka on alansa kansainvälisessä kärjessä tai lähellä sitä. Yksiköllä on selkeät yhteiset tutkimukselliset päämäärät sekä yhteinen johto

11 Huippuyksikköohjelmat Kansallinen tutkimuksen huippuyksikköohjelma huippuyksikköä ja 7 tukitoiminto-organisaatiota Suomen Akatemia: 54,8 M Tekes: 10,5 M Kansallinen tutkimuksen huippuyksikköohjelma huippuyksikköä Suomen Akatemia: 30,5 M Tekes: 5,3 M Näiden ohjelmien loppuarviointi toteutetaan v

12 Huippuyksikköohjelmat Kansallinen tutkimuksen huippuyksikköohjelma huippuyksikköä Suomen Akatemia: 28,5 M ( ) Tekes: 2,0 M ( ) Nokia: ( ) Kansallinen tutkimuksen huippuyksikköohjelma huippuyksikköä Suomen Akatemia: enint. 26 M ( ) muut rahoittajat:???

13 Huippuyksiköiden arviointiperusteet ja valintakriteerit Yksiköitä arvioidaan suhteessa oman tieteenalansa kansainväliseen tasoon. Arviointiperusteita ovat tutkimus- ja toimintasuunnitelma tutkimusympäristö ja menestys tutkijankoulutuksessa sekä tutkijoiden tieteelliset ansiot ja tulokset Toista huippuyksikkökauttaan hakevien tulee osoittaa tutkimussuunnitelmansa uusiutuminen ja niiden tulee olla selkeästi korkeatasoisempia kuin uusien hakijoiden

14 Kokemukset ja palaute Huippuyksikkörahoitus => pitkän aikavälin tutkimusta myös teknispainotteisilla aloilla. Kuusivuotinen rahoitus => tavallista pitkäjänteisempi rahoitus => mahdollisuus kokeilla jotakin aivan uutta, ottaa riskejä Tutkimusryhmien välinen yhteistyö on lisääntynyt. Monitieteinen ja tieteidenvälinen tutkimus on lisääntynyt. Kansainvälinen näkyvyys on lisääntynyt. Huippuyksiköt ovat verkottuneet sekä kansallisesti että kansainvälisesti

15 Huippuyksikköstrategian haasteet Huippuyksiköiden tutkimusstrategian yhteensopivuus taustaorganisaatioiden tutkimusstrategioiden kanssa Huippuyksiköt strategisen huippuosaamisen keskittymissä? Yhteisvastuullisuus huippuyksiköiden rahoituksessa taustaorganisaatiot, Akatemia, muut rahoittajat exit-strategiasta huolehtiminen Huippuyksiköiden lukumäärän pienentäminen Huippuyksikkö-käsite ei saa inflatoitua Nostetaan Akatemian rahoitusosuutta kisa kiristyy Ohjelmien uusiutumisen ja dynaamisuuden varmistaminen => huippuyksikkökausia vain kaksi (?) Vain voimakkaasti uusiutuneet yksiköt voivat jatkaa Kuinka uusiutuminen määritellään?

16 Tutkimusohjelmat Tiedepoliittiset tavoitteet Tutkimusympäristöjen kehittäminen Hajallaan olevan tutkimuskapasiteetin kokoaminen Monitieteisyyden, tieteidenvälisyyden ja mahdollisuuksien mukaan myös poikkitieteisyyden edistäminen Tutkijoiden, rahoittajien ja tutkimustulosten hyödyntäjien välisen kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen Tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran edistäminen

17 Tutkimusohjelmat Tutkimusohjelma on aiheeltaan tai ongelmanasettelultaan rajattu, määräaikainen ja johdettu kokonaisuus. Tutkimusohjelmasta syntyy lisäarvoa hankekohtaiseen erillisrahoitukseen verrattuna

18 Tutkimusohjelma - hyvin suunniteltu ja johdettu kokonaisuus Ohjelmaryhmä rahoittajien edustajat, asiantuntijat ja tutkimustulosten hyödyntäjät sekä mahdolliset maallikkojäsenet tehtävät: ohjelman johtaminen ohjelman haun ja hakemusten arvioinnin valmistelu hakemusten rahoitusesityksen tekeminen ohjelman toteutuksen seuranta arvioinnin suunnittelu ja siitä vastaaminen tulosten hyödyntämisen edistäminen koordinaation tukeminen ja ohjaaminen Koordinaatio ohjelman tavoitteiden saavuttaminen ohjelmakokonaisuuden ja ohjelmallisuuden muodostaminen tieteelliset ja hallinnolliset tehtävät

19 Tutkimusohjelman arviointi - tutkimuksen kehittämisen ja tiedepolitiikan väline Ohjelmat arvioidaan suhteessa niiden lähtökohtiin, tavoitteisiin ja rahoitusvolyymiin ohjelmakokonaisuus ohjelman lisäarvo teemat, hankkeet Vaikuttavuuden arviointi tieteellinen, yhteiskunnallinen (sosiaalinen, kulttuurinen ja poliittinen), taloudellinen, teknologinen vaikuttavuus toteutetaan mieluiten vasta jonkin ajan kuluttua ohjelman päättymisestä Arviointien hyödyntäminen toimikuntien toimenpiteet arvioinnissa esitettyjen suositusten toteuttamiseksi

20 Kansainvälisen yhteistyön alusta Akatemia valmistelee ohjelmien entistä laajempaa kansainvälistä verkottamista yhteisrahoitteisia kansainvälisiä ohjelmia ohjelman osien tai kokonaisten ohjelmien avaamista kansainväliselle tutkijayhteisölle Akatemia edistää suomalaisten tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua eurooppalaisiin ja muihin kansainvälisiin tutkimusohjelmiin. Akatemia tekee ERA-NET-aloitteita ja on mukana muiden rahoittajaorganisaatioiden aloitteissa, silloin kun se on tarkoituksenmukaista suomalaisen tutkimuksen kannalta. Akatemia lisää kansainvälisellä toiminnallaan suomalaisen korkeatasoisen tutkimuksen näkyvyyttä ja houkuttelevuutta

21 Yhteistyö keskeisten kohdemaiden kanssa Akatemian strateginen valinta panostaa seuraaviin maihin Intia Japani Kiina Venäjä Brasilia, Chile (ja Argentiina) Yhdysvallat ja Kanada Yhteistyömaiden potentiaali korkeatasoinen tutkimus henkilöresurssit t&k-toimintaan panostaminen

22 Suomen Akatemian rooli Tunnistaa yhdessä kansainvälisten rahoittajakumppaniensa kanssa molempien maiden tutkijoita kiinnostavan yhteistyön aihealueet tutkijalähtöinen yhteistyö => win-win-tilanne Luoda mahdollisuuksia uusien yhteistyösuhteiden syntymiselle Tukea tutkijalähtöistä korkeatasoista tutkimusyhteistyötä sopimuksissa sovittujen instrumenttien avulla

23 ERA-NETit ERA-NETit koostuvat temaattisista, useiden maiden tutkimusohjelmakokonaisuuksista tai horisontaalisesti ja alueellisesti tärkeistä aiheista. Tavoitteena verkottaa eri maiden tutkimus- ja teknologiaohjelmia ja lisätä Euroopan laajuisesti kansallisten ja alueellisten tutkimusohjelmien ja hankkeiden välistä yhteistyötä ja koordinointia. Keskeinen tehtävä valmistella yhteiseurooppalaisia tutkimusohjelmia ja hankkeita

24 Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro) Rahoitusohjelma ulkomaisten tai ulkosuomalaisten huippututkijoiden palkkaamiseksi Suomeen: vahvistaa Suomen tieteellistä ja teknologista osaamista kansainvälistää suomalaista tutkimusjärjestelmää tuottaa lisäarvoa kansalliselle innovaatiojärjestelmälle ja tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuksellista profiloitumista Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma Tavoitteena on palkata Suomeen kansainvälisessä kärjessä olevia tutkijoita tieteellisesti sekä teknologisesti ja teollisesti merkittäville aloille Hakijana aina suomalainen yliopisto tai tutkimuslaitos Rahoitus myönnetään kilpailuun perustuen ja määräajaksi

25 Suomen Akatemian rahoituspäätökset vuosina Yhteensä 218,7 milj. euroa vuonna

26 Suomen Akatemian rahoituspäätökset suorituspaikoittain Yhteensä 218,7 milj. euroa

27 Suomen Akatemian rahoituspäätökset yliopistoittain * * Yliopistokohtainen tutkimusrahoitus kymmenen eniten rahoitusta saaneen yliopiston osalta ja rahoituksen kehitys vuosina

28 Strategisen huippuosaamisen keskittymät Strategisen huippuosaamisen keskittymät = Strategic Centres for Science, Technology and Innovation Korkeatasoinen tiede, teknologian kehitys ja innovaatiotoiminta ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Sovelluslähtöisiä, monitieteisiä ja alaisia => alusta eri alojen tutkijoiden, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyölle. Perustuvat yhden tai useamman vahvan ytimen ympärille Mahdollisuuksia eri alojen osaamisen yhdistämiselle uudet avaukset ja sovellukset mahdollisia, kun ennakoidaan ja otetaan huomioon elinkeinoelämän ja yhteiskunnan erilaiset tarpeet 5 10 vuoden kuluttua

29 Strategisen huippuosaamisen keskittymät Voittoa tavoittelemattomia => non-profit osakeyhtiöt Perustuvat olemassa oleville rakenteille Tukevat ja edistävät niiden toimintaan osallistuvien yhteistyötä siten, että uudenmuotoisella yhteistyöllä ja toiminnalla on lisäarvoa nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Kohdennetaan jo olemassa olevia resursseja uudella tavalla selkeästi aiempaa suuremmassa mittakaavassa. Lisärahoitusta tarvitaan ainakin toiminnan alkuvaiheessa (vähintäänkin koordinaation varmistamiseksi)

30 Visio Suomessa on kansainvälisiä tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan strategisen huippuosaamisen keskittymiä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä osaamisen aloilla

31 Mitä strategisen huippuosaamisen keskittymät tarjoavat yliopistoille ja tutkimuslaitoksille? Keskittymissä yliopistot ja tutkimuslaitokset voivat osallistua pitkäjänteiseen strategiseen tutkimus- ja kehitystyöhön verkottua sovellusalueeseen liittyvän muun tieteellisen huippututkimuksen kanssa luoda ja vahvistaa yhteyksiä yrityksiin ja niissä tehtävään tutkimukseen parantaa korkeatasoisten tutkimusryhmiensä toimintaedellytyksiä laadullisesti ja määrällisesti lisätä houkuttelevuutta opiskelijoiden piirissä lisääntyneiden yritysyhteyksien ansiosta saada hyödyntäjiä tuottamalleen uudelle tiedolle ja osaamiselle

32 Lisää tietoa Akatemiasta (suomi, ruotsi, englanti) Hakuilmoitukset Tutkimusrahoituspäätösten perusteet vuonna 2007 (vain suomeksi) Akatemian esitteet ja vuosikertomus A propos- ja ProAcademia-lehdet Uutiskirjeet (Valtionhallinnon internetraportointi) ja huippuosaamisen keskittymistä