KASVATUSTIEDE JA AIKUISKASVATUSTIEDE- Selvitys Suomen yliopistoista

Transkriptio

1 SELVITYS VOKKE-PROJEKTI/ HY/ KTT KAISA MUSTONEN 09/2004 KASVATUSTIEDE JA AIKUISKASVATUSTIEDE- Selvitys Suomen yliopistoista Tutkintojen tavoitteet, rakenteet, aloituspaikat ja suoritetut tutkinnot vuosilta 1998 ja 2003 sekä yhtenevä kirjallisuus perus-, aine-, ja syventävien opintojen tasolla Sisältö Kasvatustieteen maisteriopinnot: 1) Tutkinnon tavoitteet s. 1 2) Koulutuksen rakenne s. 2 3) Aloituspaikat ja suoritetut tutkinnot vuosilta 1998 ja 2003 s. 3 4) Kirjallisuus s. 4 Aikuiskasvatustieteen maisteriopinnot: 5) Tutkinnon tavoitteet s. 7 6) Koulutuksen rakenne s. 8 7) Aloituspaikat ja suoritetut tutkinnot vuosilta 1998 ja 2003 s. 9 8) Kirjallisuus s. 10 1

2 KASVATUSTIETEEN M AISTERIOPINNOT, PÄÄAINEENA KASVATUSTIEDE 1) Kasvatustieteen maisterin tutkinnon tavoitteet, pääaineena kasvatustiede Asetus 576/95: Maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio -opintojen ja ylioppilastutkinnon tai kandidaatin tutkinnon taikka niitä vastaavan koulutuksen taso. Koulutuksen tavoitteena on: 1) pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden perusteiden tuntemus ja valmius soveltaa tieteellistä tietoa; 2) tieteellisten menetelmien tuntemus; 3) valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun; sekä 4) tieteellisen viestinnän tuntemus ja riittävät viestintätaidot. Opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen. Täysin asetuksen mukaista tavoitteiden määrittelyä (kasvatustiede pääaineena) on käytetty: Jyväskylän, Helsingin, Lapin ja Turun. Asetukseen perustuvaa tulkinnallista tavoitteiden määrittelyä on käytetty Oulun, Joensuun, Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. OY Kasvatustieteiden koulutuksen tavoitteina on, että opiskelija saavuttaa kasvatusalan tehtävien hoitamisen edellyttämät yleiset tieteelliset ja ammatilliset valmiudet. Opiskelijan tulee: 1. omaksua tieteellinen ajattelutapa ammatillisen toimintansa lähtökohdaksi 2. perehtyä kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden, erityisesti kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian, tieteenperinteisiin, tieteenteoreettisiin ja metodologisiin lähtökohtiin, menetelmiin ja käsitteisiin sekä tieteenalojen keskeisiin tutkimustuloksiin 3. pystyä omakohtaiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä tutkimustulosten kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen 4. saada valmiudet opetus- ja tutkimus-, koulutussuunnittelu- ja hallintotehtäviin sekä ohjauksen ja neuvonnan tehtäviin kasvatusalan eri tehtäväalueilla. JoY Kasvatustieteen opiskelu antaa hyvän kasvatustieteellisen tai yhteiskuntatieteellisen perussivistyksen. Siihen kuuluu keskeisten teoriatraditioiden tuntemus, valmius keskustella ja kirjoittaa oman alan kysymyksistä sekä suomeksi että muulla kielellä sekä taito lukea alan tutkimusta ja tehdä myös itse pienimuotoisia tutkielmia. Koulutuksen ammatillista suuntautumista luonnehtivat termit oppimisympäristöajattelu ja pedagoginen kehittäminen. Opintojen antamalta pohjalta on mahdollista jatkaa aina tohtorin tutkintoon asti. 2

3 TaY Tavoitteenamme on laaja-alaisen, elinikäisen oppimisen näkökulmasta jäsentyvän kasvatustieteellisen asiantuntemuksen kehittäminen, jota tarvitaan yhä laajemmin niin koulutusjärjestelmän kuin yleensä yhteiskunnan ja työelämän kehittämisessä. Tarkastelussa sovellamme kasvatustieteellisen asiantuntemuksen rinnalla mm. sosiologista, psykologista, talous- ja hallintotieteellistä tietämystä. ÅA 1. Studerande skall lära sig analyserna och förstå utbildning, undervisning, forskning och bildning med hjälp av pedagogiska teorier och begreppssystem 2. Studerande skall förvärva grundliga kunskaper om utbildningens och utbildningssystemens utveckling, nutida struktur och utvecklingsmöjligheter med tonvikt på utbildningens kulturella och samhälleliga betydelse 3. Studerande skall inhämta grundliga kunskaper om människans fysiska, psykiska och sociala utveckling och insikt om de konsekvenser dessa kunskaper har fostran, undervisning och utbildning 4. Studerande skall göra sig grundligt förtrogen med pedagogisk administration och utveckling och med vuxenpedagogik och fritt bildningsarbete för att på vetenskaplig grund kunna handla de uppgifter och lösa de problem som ansluter sig till respektive ämnes- och yrkesområde 5. Studerande skall göra sig förtrogen med olika vetenskapsteoretiska utgångspunkter för pedagogisk forskning och med de centrala vetenskapliga teorierna om fostran, undervisning och utbildning. Han skall erhålla beredskap att upptäcka och analysera pedagogiska problem samt färdighet att självständigt och kritiskt tillämpa pedagogisk forskningsmetodik och genomföra forskning. 2) Kasvatustieteen koulutuksen rakenne Kasvatustieteen maisterin koulutus koostuu yleisopinnoista, pääaineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista, valinnaisista opinnoista sekä sivuaineopinnoista. Yleis-, kieli-, ja viestintäopintojen laajuus vaihtelee yliopistoittain (ks. Taulukko 1.) yhdeksästä opintoviikosta 17 opintoviikkoon. Perusopinnot ovat kaikissa 15 opintoviikon laajuiset. Aineopintojen laajuus on 20 opintoviikkoa kaikissa muissa yliopistoissa paitsi Åbo Akademissa, jossa laajuus on 25 opintoviikkoa. Syventävissä opinnoissa laajuus on pääasiassa 40 opintoviikkoa. Oulussa 45 ja Åbo Akademissa 41 opintoviikkoa. Pro gradun laajuus vaihtelee Jyväskylän ja Tampereen 12 opintoviikosta aina Åbo Akademissa 18 opintoviikkoon. Gradun laajuudessa ei ole huomioitu mukaan seminaareja. Sivuaineopinnoissa on pääsääntöisesti suoritettava yksi aineopintotasoinen (35 ov) sivuaine ja mahdollisesti toinen perusopintotasoinen (15 ov) sivuaine. Valinnaisten opintojen laajuus määräytyy osin opiskelijan sivuainevalintojen perusteella. 3

4 Harjoittelu on suppeinta (5ov) Helsingissä, Tampereella ja Åbo Akademissa, laajinta (8ov) Lapin. Taulukko 1. Kasvatustieteen koulutuksen rakenne HY JoY JY LY OY TaY TY ÅA Yleis-, kieli- ja viestintäopinnot Perusopinnot (*=Ak + Kt) Aineopinnot Syventävät opinnot Josta Pro gradun osuus Valinnaiset opinnot Sivuaineopinnot väh väh. Harjoittelu ) Aloituspaikat ja suoritetut tutkinnot (KM) vuosina 1998 ja 2003 Kasvatustiedettä pääaineenaan aloittavia opiskelijoita on He lsingin, Oulun, Lapin, Joensuun ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa opiskelijat valitaan kasvatustieteiden tieteenalaohjelmaan, josta opiskelijat myöhemmässä vaiheessa valitsevat pääaineekseen joko kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen pääaineekseen. Tampereen on yhtenä erikoistapausvalinnan kohteena kasvatustiede, erityisesti ammattikasvatus, jossa vuoden 1998 kiintiönä on ollut 15 opiskelijaa ja vuonna opiskelijaa. Suoritettuja tutkintoja on vuonna 1998 ollut 8 ja vuonna tutkintoa. Joensuun on kasvatustieteen koulutuksen aloituspaikoissa laskettu mukaan ns. normaalin haun lisäksi täydentävien opintojen haku (avoimen yliopiston väylä, kasvatusalan ammattitutkinnon pohjavaatimuksen kautta sekä varhaiskasvatuksen LTOtutkinnon suorittaneiden kautta). 4

5 Taulukko 2. Aloituspaikat ja suoritetut tutkinnot (KM) Yliopisto Aloituspaikat 1998 Aloituspaikat 2003 Suoritetut tutkinnot 1998 Suoritetut tutkinnot 2003 HY JY 50* 50* OY JoY TY TaY 45*** 57*** ÅA LY 22 ** 43 ** * Kaikki opiskelijat aloittavat kasvatustieteen kiintiössä, myöhemmässä vaiheessa valitsevat pääaineekseen kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen. ** sisältää myös avoimia yliopisto-opintoja suorittaneet *** Kesävalinta ja erikoistapausvalinta yhteensä 4) Kasvatustieteen perus -, aine- ja syventävien opintojen kirjallisuus Kasvatustieteen kirjallisuutta on tarkasteltu yliopistoittain perus-, aine-, ja syventävien opintojen tasolla. Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa opiskelijat opiskelevat yhteiset kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen tieteenalan perusopinnot 15 ov, jonka jälkeen tapahtuu eriytyminen pääaineeseen. Yhtenevää kirjallisuutta on tarkasteltu erikseen perusopinnoissa, aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa. Taulukko 3. Perusopintojen yhteinen kirjallisuus kasvatustieteessä Teoksen tekijä ja nimi Teos esiintyy viidessä Antikainen, A. & al. Kasvatussosiologia Kuusinen, J. Kasvatuspsykologia Rinne, R. & al. Johdatus kasvatustieteisiin Teos esiintyy neljässä Teos esiintyy kolmessa Uusikylä, K. & Atjonen, P. Didaktiikan perusteet Lampinen, O. Suomen koulutusjärjestelmän kehitys Lyytinen, P. & al. N äkökulmia kehityspsykologiaan Takala, T. Kasvatussosiologia. Tolonen, T. Suomalainen koulu ja kulttuuri. Uusikylä, K. & Atjonen, P. Didaktiikan perusteet Hakkarainen, K. & al. Tutkiva oppiminen Hirsjärvi, S. & Huttunen, J. Johdatus kasvatustieteeseen. Uusitalo, H. Taide, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan. Wright, J. Oppiminen ja koulutus. 5

6 Teos esiintyy kahdessa Antikainen, A. Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta. Engeström, Y. Perustietoa opetuksesta Hirsjärvi, S. & al. Tutki ja kirjoita Kuikka, M. Suomalaisen kulttuurin haasteet Laurinen, L.Koti kasvattajana, elämä opettajana. Kasvatus- ja oppimiskulttuurit tutkimuskohteina Leino, A-L & Leino, J. Kasvatustieteen perusteet Puolimatka, T. Kasvatus ja filosofia Rinne, R & Salmi, E. Oppimisen uusi järjestys. Uhkien ja verkostojen maailmaa koulun ja elämänmittaisen opiskelun haasteena. Saarinen, P. Kasvatuspsykologian kysymyksiä. Virkki, R, & al. Ydinperheistä yksilöllistyviin perheisiin Taulukko 4. Kasvatustieteen aineopintojen yhteinen kirjallisuus Teoksen tekijä ja nimi Teos esiintyy neljässä Eskola, J & Suoranta, J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen Teos esiintyy kolmessa Aittola, & Antikainen. Kasvatussosiologian teoreetikoita: uudesta kasvatussosiologiasta oppimisen kriittiseen tarkasteluun Alasuutari, P. laadullinen tutkimus Alkula, T. & al. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset Teos esiintyy kahdessa menetelmät Aries, P. Centuries of childhood; A social history of family life Giroux & McLaren. Kriittinen pedagogiikka Hirsjärvi, S. Johdatus kasvatusfilosofiaan Mezirow, J. & al. Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa Puolimatka, T. Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat minuuden rakentamisen filosofia Siljander, P. Hermeneuttisen pedagogiikan pääsuuntaukset Siljander, P. Kasvatus ja sivistys Tynjälä, P. Oppiminen tiedon rakentamisena Wyn, J. & White, R. Rethinking youth 6

7 Taulukko 5. Kasvatustieteen syventävien opintojen yhteinen kirjallisuus Teos esiintyy kolmessa Teos esiintyy kahdessa Teoksen tekijä ja nimi Kerlinger, F.N. Foundations of Behavioral Research Bordieu, P & Passeron, J-C. Reproduction in education, society and culture Bowen, J. A History of Western Education Coleman, J. Eguality and Achievement in Education Giroux, H.A. & McLaren, P. Kriittinen pedagogiikka Gore, J. Struggle for Pedagogies. Critical and Feminist Discourse as a Regimes of Truths Jarvis, P. Paradoxes of Learning Kuikka, M. Johdatus kasvatuksen historian tutkimukseen Mahler, M. Psychological birth of a human infant Nonaka, I. & Takeuchi, H. The Knowledge-Creating Company Raivola, R. Tehoa vai laatua koulutukseen Usher, R. & Bryant, I. Adult Education as Theory, Practice and Research Värri, V-M. Hyvä kasvatus kasvatus hyvään 7

8 KASVATUSTIETEEN MAISTERIOPINNOT, PÄÄAINEENA AIKUISKASVATUS TIEDE 5) Aikuiskasvatustieteen tavoitteiden määrittely Aikuiskasvatustieteen koulutuksessa suoritetaan 160 opintoviikon laajuinen ylempi korkeakoulututkinto, kasvatustieteen maisterin tutkinto. Koulutusta antavat Helsingin yliopisto (HY), Jyväskylän yliopisto (JY), Lapin yliopisto (LY), Tampereen yliopisto (TaY) ja Turun yliopisto (TY). Åbo Akademissa aikuiskasvatusta ei voi suorittaa pääaineena vaan ainoastaan sivuaineena. Lisäksi Tampereen kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijat valitaan kasvatustieteiden tieteenalaohjelmaan. Pääaine (kasvatustiede/aikuiskasvatustiede) valitaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Asetus 576/95: Maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio -opintojen ja ylioppilastutkinnon tai kandidaatin tutkinnon taikka niitä vastaavan koulutuksen taso. Koulutuksen tavoitteena on: 1) pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden perusteiden tuntemus ja valmius soveltaa tieteellistä tietoa; 2) tieteellisten menetelmien tuntemus; 3) valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun; sekä 4) tieteellisen viestinnän tuntemus ja riittävät viestintätaidot. Opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen. Täysin asetuksen mukaista tavoitteiden määrittelyä (kasvatustiede pääaineena) on käytetty Lapin ja Jyväskylän. Asetukseen perustuvaa tulkinnallista tavoitteiden määrittelyä on käytetty Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistoissa. TY Tavoitteet: 1) Perehdyttää kasvatustieteiden, erityisesti aikuiskasvatustieteen tiedeperustaan, tieteelliseen tiedonhankinnan menetelmiin, tieteelliseen ajatteluun sekä kasvatusja koulutustutkimuksen menetelmien itsenäiseen ja kriittiseen käyttöön 2) Perehdyttää aikuiskoulutusjärjestelmän kehitykseen sekä nykyiseen rakenteeseen ja kehittämisen mahdollisuuksiin, aikuiskoulutuksen asemaan kansallisen ja kansainvälisen koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan osana sekä aikuiskoulutuksen ja työelämän välisiin yhteyksiin 3) Perehdyttää aikuiskoulutuspolitiikan, koulutuksen suunnittelun ja hallinnon teorioihin sekä suunnitelmien laadintaan, toteuttamiseen ja arviointiin 8

9 4) Kehittää valmiuksia aikuiskoulutuksen ja elinikäisen opp imisen aluetta käsittelevien tutkimusten ja selvitysten itsenäiseen tekoon, tutkimustiedon hankkimiseen ja hyväksikäyttöön 5) Perehdyttää ihmisen, erityisesti aikuisen kehityksen, oppimisen ja opettamisen periaatteisiin 6) Kehittää opiskelijan valmiuksia jatkuvaan oppimiseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen. HY Aikuiskasvatustieteen opiskelun tavoitteena on yleinen valmius tutkimustyöhön ja kehittämistoimintaan sekä koulutustehtäviin erialisissa aikuisopiskelua ja koulutusta suunnittelevissa ja toteuttavissa laitoksissa, organisaatioissa ja yhteisöissä siten, että opinnoissa saavutetaan 1) Aikuiskasvatustieteen tuntemus ja edellytykset aikuiskoulutuksen kehityksen seuraamiseen sekä syventävissä opinnoissa valmius soveltaa tieteellistä tietoa 2) Tieteellisen tutkimuksen ja tieteellisten menetelmien tuntemus 3) Aikuiskoulutuksen viestinnän tuntemus ja riittävät viestintätaidot 4) Valmiudet jatkuvaan opiskeluun sekä syventävissä opinnoissa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. TaY Tavoitteenamme on laaja-alaisen, elinikäisen oppimisen näkökulmasta jäsentyvän kasvatustieteellisen asiantuntemuksen kehittäminen, jota tarvitaan yhä laajemmin niin koulutusjärjestelmän kuin yleensä yhteiskunnan ja työelämän kehittämisessä. Tarkastelussa sovellamme kasvatustieteellisen asiantuntemuksen rinnalla mm. sosiologista, psykologista, talous- ja hallintotieteellistä tietämystä. 6) Aikuiskasvatustieteen koulutuksen rakenne Kasvatustieteen maisterin koulutus koostuu yleisopinnoista, pääaineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista, valinnaisista opinnoista sekä sivuaineopinnoista (ks. Taulukko 2.). Yleis-, kieli- ja viestintäopintojen laajuus vaihtelee Helsingin yliopiston 11 opintoviikosta Turun 17 opintoviikkoon. Perusopinnot ovat kaikissa yliopistoissa 15 opintoviikon laajuiset. Tampereella ja Jyväskylässä perusopinnot ovat samat kasvatustiedettä ja aikuiskasvatustiedettä pääaineena lukeville. Aineopinnot ovat 20 opintoviikon laajuiset, syventävissä opinnoissa 40 opintoviikon laajuiset. Tampereella ja Jyväskylässä Pro gradu on 12 opintoviikon laajuinen, Lapissa ja Turussa 15 opintoviikon ja Helsingissä 16 opintoviikon laajuinen. Valinnaiset-, sivuaineopinnot ja harjoittelu vaihtelee laajuuksiltaan eri yliopistoissa (ks. Taulukko 2). 9

10 Taulukko 6. Aikuiskasvatustieteen koulutuksen rakenne HY JY LY Tay TY Yleis-, kieli- ja viestintäopinnot Perusopinnot 15 15* 15 15* 15 (*=Ak + Kt) Aineopinnot Syventävät opinnot Josta Pro gradun osuus Valinnaiset 5 69** opinnot Sivuaineopinnot ja muut valinnaiset 45 opinnot Harjoittelu ** Sisältää sivuaineopinnot 7) Aloituspaikat ja suoritetut tutkinnot vuosilta 1998 ja 2003 Aikuiskasvatustiedettä voi pääaineena hakea opiskelemaan Helsingin, Lapin ja Turun yliopistoihin. Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa opiskelijat valitaan kasvatustieteen tieteenalaohjelmaan, josta suuntautuminen aikuiskasvatustieteen puolelle tapahtuu aineopintojen tasolla. Taulukko 7. Aloituspaikat ja suoritetut tutkinnot vuosina 1998 ja 2003 Yliopisto Aloituspaikat 1998 Aloituspaikat 2003 Suoritetut tutkinnot 1998 Suoritetut tutkinnot 2003 HY JY * * 3 3 LY 21** 30** 7 16 TaY *** *** TY * Kaikki opiskelijat aloittavat kasva tustieteen kiintiössä, myöhemmässä vaiheessa valitsevat pääaineekseen kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen. ** sisältää myös avoimia yliopisto-opintoja suorittaneet *** opiskelijat valitaan kasvatustieteen tieteenalaohjelmaan, josta suuntautuminen aikuiskasvatukseen tapahtuu (aloituspaikkoja aikuiskasvatuksen puolella ei siis ole). 10

11 Aikuiskasvatustiedettä pääaineenaan lukevien kirjallisuus Aikuiskasvatustieteen kirjallisuutta tarkastellaan yliopistoittain perus -, aine-, ja syventävien opintojen tasolla. Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa opiskelijat opiskelevat yhteiset kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen tieteenalan perusopinnot 15 ov, jonka jälkeen he eriytyvät aikuiskasvatustieteeseen. Perusopintojen kirjallisuudessa on huomioitu myös Tampereen ja Jyväskylän perusopintojen kirjallisuus, vaikka se on sama kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opiskelijoille. Taulukko 8. Aikuiskasvatuksen perusopintojen yhteneväinen kirjallisuus Teoksen tekijä ja nimi Teos esiintyy kolmessa Antikainen, A. Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta Antikainen, A. & al. Kasvatussosiologia Teos esiintyy kahdessa Lyytinen, P (toim.) Näkökulmia kehityspsykologiaan Matikainen, J. & Manninen, J. Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöjä Rauste-von Wright, M. & von Wright, J. Oppiminen ja koulutus Aikuiskasvatustieteen aineopintoihin sisältyy eri yliopistoissa osin samoja kursseja mm. metodiopinnoissa, kuin kasvatustieteen aineopinnoissa. Kirjallisuus on huomioitu jo kasvatustieteen kirjallisuuskatsauksessa, sitä ei huomioida kaikkien kurssien osalta aikuiskasvatuksen puolella. Lapin yliopiston aineopinnoista kirjallisuudessa on tarkasteltu opintojaksoja: työelämän koulutuksen teoriat ja käytäntö, aikuiskasvatuksen psykologia, kasvatuksen sukupuolistavat käytännöt, kasvatuksen empiirinen tutkimus, laatujohtaminen ja organisaation kehittäminen sekä oppiva organisaatio, Turun yliopiston osalta on tarkeasteltu opintojaksoja: aikuiskasvatuksen historia, oppimisen ja työelämän psykologia, aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen arviointi, vertaileva kasvatustiede sekä proseminaari. Helsingin yliopiston opintojaksoista on kirjallisuudessa tarkasteltu opintojaksoja: osaamisen kehittäminen organisaatiossa, tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa, kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät, aikuiskoulutuksen yhteiskunnalliset ja filosofiset perusteet, kehittävä työntutkimus sekä kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi. Tampereen yliopistoon on kirjallisuuskatsauksessa mukaan otettu opintojaksot: yhteiskunnallinen muutos ja vapaan sivistystyön kehittyminen, oppiminen elämän eri vaiheissa, oppimisen ohjaaminen, kasvatuksen sukupuolistavat käytännöt, avoimet 11

12 oppimisympäristöt ja monimuoto-opetus, proseminaari, koulutuspolitiikka, aikuiskasvatus ja työelämän kehittäminen. Jyväskylän yliopiston aikuiskasvatuksen aineopinnoista kirjallisuusvertailuun on otettu mukaan kurssit: aikuiskasvatus historiallisena ilmiönä, aikuiskasvatusta koskevat yhteiskunnalliset ratkaisut, aikuinen oppijana, aikuiskasvatuksen toimintakentät ja tehtävät ja sen valinnaiset jaksot. Taulukko 9. Aikuiskasvatustieteen aineopintojen yhtenevä kirjallisuus Teoksen tekijä ja nimi Teos esiintyy Engeström, Y. Kehittävä työntutkimus kolmessa Eskola, J. & Suoranta, J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen Matikainen, J. & Manninen, J. Aikuiskoulutus verkossa Nonaka, I. & Takeuchi, H. The knowledge-creating company. How Japanese companies create the dynamics Teos esiintyy kahdessa of innovation Eteläpelto, A. & Tynjälä, P. Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia Jarvis, P. Twentieth century thinkers in adult education Norhaug, O. The Shadow educational system. Adult recource development Aikuiskasvatustieteen syventävien opintojen kirjallisuuden tarkastelussa ei ole otettu huomioon tutkimusmenetelmäkursseja. Koska kurssit ovat suurelta osin yhteisiä kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen opiskelijoille, voidaan ajatella että tutkimuskirjallisuuden tarkastelu kasvatustieteen puolella on riittävä toistaiseksi. Taulukko 10. Aikuiskasvatustieteen syventävien opintojen yhtenevä kirjallisuus Teoksen tekijä ja nimi Teos esiintyy Wain, K. Philosopfy of Lifelong Education kolmessa Usher, B. & al. Adult education and the postmodern Teos esiintyy kahdessa challenge. Learning beyond the limits Bourdieu, P. & Passeron, J-C. Reproduction in education, society and culture Cole, M. Cultural Psychology Engeström, Y. & al. Perspectives on activity theory Jarvis, P. (toim.) Twentieth Century Thinkers in Adult Education Jarvis, P. Ethics and education for adults in a late modern society Jarvis, P. Paradoxies of Learning. On Becoming an Individual in Society 12

13 Knowles, M. The adult learner. A neglected species Mezirow, J. Transformative dimensions of adult learning Nonaka, I. & Takeuchi, H. The Knowledge-Creating Company. Schön, D. A. The Reflective Practitioner. Senge, P. The fifth discipline: the art and practice of the learning organization Siebert, H. Didaktisches Handel in der Erwachsenenbildning. Didaktik aus konstruktivistischer Sicht LÄHTEET: Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan opinto-opas, Joensuun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas, Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas, Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto -opas, Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas, Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas, Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas, Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten, Studiehandbok, Yliopistojen Kasvatustieteellisten tiedekuntien opintotoimistojen toimittamat tiedot vuosilta 1998 ja