Täysin asetuksen mukaista tavoitteiden määrittelyä on käytetty Joensuun yliopistossa.

Transkriptio

1 SELVITYS / Vokke Kaisa Mustonen 09/2004 LASTENTARHANOPETTAJAKOULUTUS Lastentarhanopettajan koulutuksessa suoritetaan 120 opintoviikon laajuinen alempi korkeakoulututkinto, kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Koulutusta antavat Helsingin yliopisto (HY), Joensuun yliopisto (JoY), Jyväskylän yliopisto (JY), Oulun yliopisto (OY), Tampereen yliopisto (TaY), Turun yliopisto (TY) sekä Åbo Akademi (ÅA). Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteet Kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta on annettu asetus 576/95: Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso. Koulutuksen tavoitteena on: 1) tutkintoon kuuluvien oppiaineiden tai oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus ja edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) tieteellisen tutkimuksen perusteiden tuntemus; 3) viestinnän perusteiden tuntemus 4) valmiudet jatkuvaan opiskeluun Opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen. Täysin asetuksen mukaista tavoitteiden määrittelyä on käytetty Joensuun yliopistossa. Asetukseen perustuvaa tulkinnallista tavoitteiden määrittelyä on käytetty Jyväskylän, Turun, Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistoissa. JY Koulutus tukee opiskelijoiden kehittymistä aktiiviseksi, kriittiseksi ja eettisen vastuun kantavaksi lapsuuden ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoiksi ja tutkijoiksi. Koulutuksessa korostetaan myös kasvatustoiminnan monitieteisen, laaja-alaisen tietoperustan hallintaa ja sen jatkuvaa ylläpitoa. Laitoksen keskeinen tehtävä on edistää lasten oikeuksien tuottamista varhaiskasvatuksessa ja sitä laajemmin lasten elinolosuhteissa ja yhteiskuntaan osallistumisessa. TY Koulutuksen arvofilosofisena lähtökohtana on käsitys ihmisestä aktiivisena, itseohjautuvana ja kasvatustaan vastuun ottavana oppijana, mikä ilmenee mahdollisuutena itseohjautuvaan työskentelyyn ja valinnaisiin opintoihin. Koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijan omaa kasvuprosessia ja antaa perustaa jatkuvalle 1

2 kehittymiselle. Koulutukseen sisältyvä harjoittelu on suunniteltu pitkäjänteisesti eteneväksi ja teoriaan pohjautuvaksi toiminnaksi sekä yksittäisen lapsen että lapsiryhmän kanssa. Harjoittelun ohjauksen lähtökohtina ovat kasvattajan identit eetin syventyminen ja lapsikeskeisyys. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto antaa pätevyyden toimia lastentarhanopettajana päiväkodeissa ja esiopetuksessa. Korkeakoulututkintona se antaa valmiudet laajemminkin erilaisiin kasvatuksen asiantuntijuutta edelly ttäviin tehtäviin. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija voi hakeutua suorittamaan kasvatustieteen maisterin tutkintoa. HY 1) Opiskelija perehtyy ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen ihmisen elämänkulun ja elinikäisen oppimisen periaatteet perustanaan. Ammatissaan hän kykenee edistämään yhteistyössä kotien kanssa lapsen kaikenpuolista kehittymistä sekä varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista osana koulutuksellista jatkumoa. 2) Opiskelija perehtyy kasvatuksen historiaan ja filosofisiin perusteis iin voidakseen eritellä, tutkia ja arvioida yhteiskunnallisia ja monikulttuurisia ilmiöitä, erilaisia kasvatusja koulutusjärjestelmiä ja niiden toimintaa sekä koulutuspolitiikkaa. 3) Opiskelija perehtyy varhaiskasvatuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja menetelmiin siten, että hänellä on riittävät tiedot ja taidot suunnitella, toteuttaa ja arvioida pienten lasten kasvatus- ja opetustoimintaa. 4) Opiskelija kehittää ajattelu- ja argumentaatiotaitojaan teoriaopinnoissaan ja tehdessään pedagogisia päätöksiä kasvatus- ja opetustilanteissa. 5) Opiskelija hankkii valmiuksia toimia oman työnä kehittäjänä sekä varhaiskasvatuksen aktiivisena vaikuttajana ja asiantuntijana. 6) Opiskelija hankkii valmiuksia varhaiskasvatuksen kokeilu- ja tutkimustoimintaan sekä kansainväliseen yhteistyöhön 7) Opiskelija voi jatkaa opintojaan ylempään korkeakoulututkintoon ja edelleen jatkoopintoihin kasvatustieteellisessä tiedekunnassa ja muissa tiedekunnissa. TaY- Lastentarhanopettajan koulutuksen tavoitteina on, että opiskelijat ymmärtävät varhaiskasvatuksen yhteiskunnallisena, kulttuurisena sekä pedagogisena ilmiönä ja toimintana omaksuvat tieteellisen ajattelun ja ongelmanratkaisun periaatteet kehittävät kommunikaatio- ja yhteistyötaitojaan omaksuvat kasvatustieteen ja muiden oppiaineiden keskeisiä sisältöjä ja menetelmiä pystyvät edistämään lapsen kokonaisvaltaista ja yksilöllistä kehitystä ja kasvatusta varhaiskasvatuksen eri konteksteissa oppivat suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta oppivat toimimaan oman työnsä ja työyhteisönsä kehittäjänä sekä asiantuntijana varhaiskasvatuksen tehtäväalueilla ymmärtävät ammatillisen kehityksen ja henkilökohtaisen kasvun kokonaisvaltaisen yhteyden sekä eettisen vastuunsa varhaiskasvatuksen asiantuntijoina. 2

3 OY- Sisällöllisinä tavoitteina: - perehtyä opiskelijan oman ajattelun ja toiminnan kehittymisen näkökulmasta tieteellisen toiminnanyleisiin periaatteisiin sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan periaatteisiin - perehtyä pedagogisen toiminnan filosofisiin, yhteiskunnallisiin sekä psykologisiin lähtökohtiin sekä käytännön kasvatus- ja opetustyön toteuttamiseen - perehtyä lapsen ja nuoren kehitykseen ja perheen muuntuviin olosuhteisiin - antaa opiskelijalle valmiudet luoda tutkimuksen keinoin uutta tietoa Lastentarhanopettajakoulutuksen rakenne Lastentarhaopettajakoulutuksen tutkinnon rakenne koostuu yleis-, kieli- ja viestintäopinnoista, kasvatustieteen ja erityisesti varhaiskasvatukseen suuntautuneista perus- ja aineopinnoista, ammatillisia valmiuksia antavista opinnoista, esi- ja alkuopetuksen opinnoista, vapaasti valittavista opinnoista sekä muista sivuaineopinnoista. Yleis-, kieli- ja viestintäopintojen laajuudet vaihtelevat yliopistoittain. Oulun yliopistossa laajuus on kuusi opintoviikkoa, Helsingissä, Turussa ja Åbo Akademissa 10 opintoviikkoa. Joensuussa opintojen laajuus on 12 opintoviikkoa ja Jyväskylässä sekä Tampereella 14 opintoviikkoa. Kieliopintoihin sisältyy kaikissa yliopistoissa ainakin toisen kotimaisen kielen sekä vieraan kielen. Lisäksi kieliopintoihin voi sisältyä mm. äidinkielen opintoja. Viestintäopintoihin voi sisältyä mm. tietotekniikka-kursseja ja tilastomenetelmäkursseja sekä puhe- ja tutkimusviestinnän kursseja. Yleisopintoihin voi sisältyä mm. johdatusta yliopisto-opiskeluun sekä kirjastonkäytön harjoittelua. Varhaiskasvatukseen suuntautuneet kasvatustieteen perus ovat laajuudeltaan 15 opintoviikkoa lukuun ottamatta Tampereen yliopistoa, jossa kasvatustieteen opintoja ei ole eroteltu perus- ja aineopintoihin. Aineopintojen laajuus Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa, Turussa ja Åbo Akademissa on 20 opintoviikkoa. Poikkeuksena ovat Joensuun 23 opintoviikon laajuiset sekä Tampereen 37 opintoviikon laajuiset perus- ja aine. Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen (Helsingissä varhaiskasvatuksen didaktiset, Åbo Akademissa didaktisk ämnesteori för de tidiga barnåren) laajuus on 35 opintoviikkoa. Poikkeuksena Åbo Akademi, jossa on mahdollista suorittaa 15 opintoviikon perus sekä 25 opintoviikon aineopintotasoiset. Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä ja Tampereella tutkintoon kuuluvat 15 opintoviikon laajuiset esi- ja alkuopetuksen. Oulussa esi- ja alkuopetuksen sisältyvät varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin. Turussa esi- ja alkuopetuksen on mahdollista suorittaa sivuaineena. Åbo Akademissa ei tämän nimisenä perusopintoja järjestetä. 3

4 Vapaasti valittavien opintojen laajuudet vaihtelevat yliopistoittain. Sivuaineet ja muut opintokokonaisuudet määrittävät valinnaisten opintojen laajuuden. Sivuaine muotoutuvat kyseisen yliopiston opetustarjonnan mukaisesti. Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa tutkintoon ei ole laskettu erillisiä sivuaineita, sillä esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin voi mahduttaa perusopintotasoiset. Toisaalta esimerkiksi Oulussa sivuainevalinnoissa opiskelijan on mahdollista suorittaa joko yksi aineopintotasoinen sivuaine tai kaksi perusopintotasoista sivuainetta. Lisäksi Oulussa on mahdollista koota eri opintojaksoista esi- ja alkuopetuksen 15 opintoviikon erilliset. Taulukko 1. Lastentarhanopettajakoulutuksen rakenne Yleis-, kieli- ja viestintä Kasvatustieteen erityisesti varhaiskasvatuksen Ammatillisia valmiuksia antavat Esi- ja alkuopetus Vapaasti valittavat Muut opintokokonaisuudet tai sivuaineet HY (15+20) JoY (15+23) JY (15+20) OY 6 35 (15+20) 35 (15) 9-28 (riippuen sivuaineista) Yht TaY (15 +22) TY (15+20) , harj. 5 ov ÅA (15+20) Yliopistojen aloituspaikat ja suoritetut lastentarhanopettajatutkinnot (KK) vuosina 1998 ja 2003 Lastentarhanopettajatutkinnon aloituspaikkoja vuosina 1998 ja 2003 on ollut eniten Helsingin yliopistossa (140 aloituspaikkaa). Pienin aloituspaikkojen määrä edellä mainittuina vuosina on ollut Oulun yliopistossa (40). Tutkintoja on suoritettu eniten vuosina 1998 ja 2003 Helsingin yliopistossa (101 ja 98). Vuonna 1998 on vähiten valmistuneita opiskelijoita ollut Joensuun yliopistossa (33) ja vuonna 2003 Oulun yliopistossa (38). (ks. Taulukko 2.) 4

5 Taulukko 2. Aloituspaikat ja suoritetut tutkinnot vuosina 1998 ja 2003 Yliopisto Aloituspaikat 1998 Aloituspaikat 2003 Suoritetut tutkinnot 1998 HY JY OY JoY TY (Rauma) TaY ÅA Suoritetut tutkinnot 2003 Lastentarhanopettajakoulutuksessa käytetty kirjallisuus Lastentarhanopettajakoulutuksen kirjallisuudesta on tehty yhteenveto (Taulukko 4.) yleisopinnoissa, kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen perus - sekä aineopinnoissa. Kiinnostuksen kohteena on ollut etsiä teoksia, jotka esiintyvät kahden, kolmen tai neljän yliopiston kirjallisuusvaatimuksissa. Lisäksi erilliseen yhteenvetoon on poimittu ne teokset, jotka esiintyvät joko perus- tai aineopinnoissa. Taulukossa 3. on esitetty tarkemmin yliopistoissa käytetty yhteinen kirjallisuus. Kaiken kaikkiaan perusopinnoissa vähintään kahdessa yliopistossa käytettävää samaa teosta on 10 kappaletta. Perusopinnoissa keskimääräinen luettavien teosten lukumäärä on n. 13 kirjaa per yliopisto (eli yliopistoissa luettavien kirjojen määrä yhteensä on n.90 kpl). Aineopinnoissa vähintään kahdessa yliopistossa käytettävää samaa teosta löytyy 11 kappaletta. Aineopinnoissa keskimääräinen luettavien teosten lukumäärä on n. 11 kappaletta (yhteensä n. 90 teosta) Taulukko 4. Yliopistoissa käytetty yhtenevä kirjallisuus Yleis Kasvatustieteen (sis. kieli- ja erityisesti viestintäopin varhaiskasvatukse not) n perus Neljässä yliopistossa sama teos Kolmessa yliopistossa sama teos - Hirsjärvi, S. & al. Tutki ja kirjoita - Kuusinen, J. & Lehtinen, E. Kasvatuspsykologia - Rinne, R. & al. Johdatus kasvatustieteisiin Uusikylä, K. & Atjonen, P. Didaktiikan perusteet -Uusitalo, H. Tiede, tutkimus ja tutkielma: johdatus tutkielman Kasvatustieteen erityisesti varhaiskasvatuksen aine -Eskola, J. & Suoranta, J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen 5

6 Kahdessa yliopistossa sama teos maailmaan -Strandell, H. Päiväkoti lasten kohtaamispaikkana - Aho, S. Laine, K. Minä ja muut. Kasvaminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. - Järventie, I. & Sauli, H. Eriarvoinen lapsuus. - Lyytinen, P. & al. Näkökulmia kehityspsykologiaan. Kehitys kontekstissaan. - Pihlaja, P. & Svärd, P-L. Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. - Pulkkinen, L. Lapsesta aikuiseksi. - Doverborg & Pramling, I. Mångfaldens pedagogiska möjligheter. - Hakkarainen, K & al. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. - Hirsjärvi, S. & Huttunen, J. Johdatus kasvatustieteeseen. - Härkönen, U. Pienten lasten työkasvatus - Karila, K. Lastentarhanopettajan kehittyvä asiantuntijuus lapsirakkaasta opiskelijasta kasvatuksen asiantuntijaksi. - Liebkind, K. Maahanmuuttajat - kulttuurien kohtaaminen Suomessa - Lindahl, M. Lärande småbarn - Lindqvist, G. Leikin mahdollisuudet - Sarala, U. & Sarala, A. Oppiva organisaatio: oppimisen laadun ja tuottavuuden yhdistäminen. - Siren-Tiusanen, H. Saako lapsi nukkua, liikkua ja elää omassa rytmissään Yhteistä kirjallisuutta edellisten lisäksi löytyi myös perus- ja aineopinnoista. Yhteisessä kirjallisuudessa on huomioitu ne teokset, jotka esiintyvät vähintään kerran sekä perusopinnoissa että aineopinnoissa. Perus- ja aineopinnoissa esiintyvä yhteinen kirjallisuus: Alkula, T. & al. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät Hirsjärvi, S. & al. Tutki ja kirjoita Jahnukainen, M. Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa Singer, E. Childcare on psychology of development Rauste von Wright, M-L. & von Wright, J. Oppiminen ja koulutus Pihlaja, P & Svärd, P-L. Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Työturvallisuuskeskus. Päivähoidon työsuojelu ja kehittämisopas 6

7 Lastentarhanopettajakoulutuksen varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen kirjallisuus on koottu taulukkoon 4. Tampereen yliopistossa tähän opintokokonaisuuteen sisältyvät esi- ja alkuopetuksen, joita vertaillaan sekä ammatillisten opintojen että esi- ja alkuopetuksen opintojen kirjallisuudessa. Åbo Akademin kirjallisuus on kokonaisuudessaan mukana, sillä siellä kurssijako on erilainen kuin muualla. Taulukko 4. Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen kirjallisuus Kirjallisuus Kuudessa yliopistossa sama teos Hakkola, K. & al. Lasten taidekasvatus Hongisto-Åberg, M. Hip hop musisoi! Musiikki varhaiskasvatuksessa Numminen, P. Kuperkeikka varhaiskasvatuksen liikunnan didaktiikkaan Kolmessa yliopistossa sama teos Helenius, A. & al. Pienet päivähoidossa: alle kolmivuotiaiden varhaiskasvatuksen perusteita Hujala, E. & al. Päivähoidosta varhaiskasvatukseen Julkunen, M-L. Lukijaksi kasvaminen Suojala, M. & Karjalainen, M. (toim.) Avaa lastenkirja! Surakka, T. Lapsi keksii maailman uudelleen taide varhaiskasvatuksessa. Zimmer, R. Liikuntakasvatuksen käsikirja Kahdessa yliopistossa sama teos Ahonen, H. Musiikki, sanaton kieli. Musiikkiterapian perusteet Anttonen, A. & Sipilä, J. Suomalaista sosiaalipolitiikkaa Hakkarainen, P. Kehittävä esiopetus ja oppiminen Helenius, A. Leikin kehitys varhaislapsuudessa Hujala, E. Uudistuva esiopetus Karppinen, S. & al. Taiteen ja leikin lumous Lehtonen, H. Lukemalla avaraan maailmaan Linnankivi, M. & al. Musiikin didaktiikka Nurmi, S-E. Katsomuksen kohtaavat Ojanen & al. Sadun avara maailma. Siniharju, M. Esi- ja alkuopetuksen uusia tuulia Sundin, B. Barns musikaliska utveckling Suojanen, U. Käsityökasvatuksen perusteet Töyssy, S. & al. Kuvataide, visuaalisen kulttuurin käsikirja Wahlström, R. Suvaitsevaisuuteen kasvattaminen: erilaisuus on rikkautta Werner, A. Lapset ja televisio 7

8 Lastentarhaopettajakoulutuksessa 15 opintoviikon laajuiset esi- ja alkuopetuksen kirjallisuus on koottu taulukkoon 5. Yhteistä kirjallisuutta löytyy kuuden teoksen verran. Taulukko 5. Esi- ja alkuopetuksen yhteinen kirjallisuus Kirjallisuus Kolmessa yliopistossa sama Lehtonen, L. Lukemalla avaraan maailmaan teos Kahdessa yliopistossa sama teos Brotherus, A. & al. Esi- ja alkuopetuksen didaktiikkaa Hujala, E. & al. Päivähoidosta varhaiska svatukseen Korpinen, E. Esiopetus Nyt! Tutkiva opettaja. Journal of teacher researcher 8/2000 Pramling-Samuelsson, I & Mardsjö, A-C. Grundläggande färdigheter och färdigheter grundläggande Pulli, E. Opi liikkuen, liiku leikkien. Liikuntaa esiopetukseen Taulukkoon 6. on laskettu teosten vähimmäismäärä perusopinnoissa, aineopinnoissa, ammatillisia valmiuksia antavissa opinnoissa sekä esi- ja alkuopetuksen opinnoissa. On hyvä huomata, että Åbo Akademin osalta kirjallisuutta ei voitu purkaa näiden opintojaksojen vaatimalla tavalla, vaan mukana on koko tutkinnon kirjallisuus. Oulussa ja Tampereella esi- ja alkuopetus sisältyy ammatillisiin opintoihin. Turussa puolestaan esija alkuopetuksen kokonaisuutta ei opinto-oppaassa mainittu, sivuainevalinnat tehdään yliopiston muun tarjonnan mukaisesti. Taulukko 6. Teosten lukumäärä yhteensä (vähintään suoritettava määrä) Teosten HY JoY JY OY TaY TY ÅA lukumäärä Perusopinnoissa Aineopinnoissa Perus- ja aineopinnoissa Ammatillisten valmiuksien opinnoissa Esi- ja alkuopetuksessa (sis. Ammatillisten valm. opintoihin) (sis. Ammatillisten valm. opintoihin) YHTEENSÄ (koko tutkinnon kirjamäärä) 8

9 Lastentarha nopettajien tutkintorakenne (taulukko 7.), Vokke-suosituksen mukaisesti. Taulukko 7. Vokke-suositus Lastentarhanopettajan tutkintorakenteeksi Opintokokonaisuus KK 180 Viestintä ja orientoivat, HOPS Pääaine 75 (60+ 15) opinnäyte muut pääaine harjoittelu Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat Esi- ja alkuopetus/valinnaiset /sivuaine 25 Taulukkoon 8. on koottu tämänhetkisestä tilanteesta yliopistoittain opintojaksojen opintoviikkomäärät, jotka on karkeasti muunnettu kertoimella 1,6 opintopisteiksi. Taulukosta on näkyvissä nykyinen suuntaus, mikäli opintoviikot käännetään suoraan opintopisteiksi. Taulukko 8. Opintoviikot muunnettuina opintopisteiksi (opintoviikot/opintopisteet) Viestintä orientoivat Pääaine -opinnäyte Harjoittelu Ammatillisia valmiuksia antavat Esi- ja alkuopetus Valinnaiset + sivuaine YHT HY 10 / / / / / / / JoY 12 / / / / / 24 20/ / JY 14 / / / / / / / OY 6 / / / 56 (15 / 24) 44 / / TaY 14 / / / / / / / TY 10 / / / 8 35 / / / ÅA 10 / / / / / / 9

10 LÄHTEET: Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan opinto-opas, Joensuun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas, Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen opinto-opas, Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas, Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas, Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen opinto-opas, Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas, Rauman (Turun) yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas, Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten, Studiehandbok, Yliopistojen Kasvatustieteellisten tiedekuntien opintotoimistojen toimittamat tiedot vuosilta 1998 ja