YLIOPISTOT UNIVERSITETEN OPETUSMINISTERIÖ

Transkriptio

1 YLIOPISTOT UNIVERSITETEN 2002 OPETUSMINISTERIÖ

2

3 OPETUSMINISTERIÖ KOULUTUS- JA TIEDEPOLITIIKAN OSASTO YLIOPISTOYKSIKKÖ

4 Toimittajat: Iiris Patosalmi ja Juho Korpi Käännös: Gunilla Peltoniemi Ulkoasu: Osmo Leppälä/ Station Mir Oy Painotyö: Painotalo Miktor 2003 ISSN Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yliopistoyksikkö Meritullinkatu 10, Helsinki PL 29, Valtioneuvosto

5 Sisältö 6 Yliopistolaitos vuonna Tavoitteet 10 Opiskelijavalinta ja peruskoulutus 13 Tieteellinen jatkokoulutus 14 Tutkimus 16 Aikuiskoulutus 16 Kansainvälinen yhteistyö 17 Yhteiskunnallinen palvelutehtävä ja alueellinen kehittäminen 17 Ohjaus ja voimavarat 19 Tilastot 26 Säädökset 27 Yhteystietoja Yliopistot Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Kuopion yliopisto Lapin yliopisto Oulun yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Kuvataideakatemia Sibelius-Akatemia Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu

6 VUOSI 2002 V uosi 2002 oli yliopistojen voimavarojen lisääntymisen, laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehityksen vuosi. Korkeakoulujen kehittämislain mukaisesti vuonna 2002 yliopistolaitoksen toimintamenomäärärahat kasvoivat 40 miljoonaa euroa palkankorotusten kustannusvaikutusten lisäksi. Yliopistojen toimintamenot lisääntyivät yhteensä 63,6 miljoonaa euroa. Kehittämislain muutos merkitsee vuosina perusrahoituksen kasvua vielä vähintään 50 miljoonaa euroa palkankorotusten lisäksi. Tämä antaa mahdollisuudet yliopistojen vakaalle kehitykselle ja voimavarojen suuntaamiselle toiminnan laadun kehittämiseen. Korkeakoulujen alueellista vaikutusta pohtineen työryhmän ehdotusten perusteella käynnistettiin useita hankkeita. Opetusministeriön oma aluestrategia valmistui keväällä Yliopistoyksikössä on valmisteltu toimenpideohjelmaa korkeakoulujen alueellisen kehittämisen edistämiseksi. Yliopistot laativat myös yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa vuoden 2002 loppuun mennessä yhteiset aluestrategiat. Osana ns. tulevaisuuspakettia alueelliseen kehittämiseen suunnattiin erikseen lähes 3,4 miljoonaa euroa. Kesällä 2002 valmistui OECD:n tekemä Suomen korkeakoulupolitiikan ja ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Siinä Suomen korkeakoulupolitiikka sai varsin myönteisen arvioinnin sisältäen eräitä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyöhön liittyviä kehittämisehdotuksia. Euroopan unionissa on kiinnitetty entistä enemmän huomioita yliopistojen merkitykseen osaamisyhteiskunnan kehittämisessä. Euroopan unionin valtion päämiehet asettivat Lissabonissa tavoitteeksi dynaamisen, tietoon perustuvan talousalueen luomisen Euroopassa. Tämän yhteisen tavoitteen toteutumisen seurannassa on arvioitu mm. tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tasoa Euroopan eri maissa. Suomi on tässä arviossa aivan Euroopan kärjessä ja yliopistoilla on siinä keskeinen rooli. Yliopistojen strategiseen johtamiseen kiinnitettiin vuoden 2002 aikana entistä enemmän huomiota. Tulosohjausjärjestelmän kehittämistä pohtinut työryhmä korosti ehdotuksessaan tulosohjauksen kehittämistä strategisen ohjauksen suuntaan. Tähän linjaan liittyy yliopistoille syksyllä 2002 ensimmäistä kertaa opetusministeriöstä annettu kirjallinen palaute toiminnan tuloksellisuudesta, laadusta ja kehittämistarpeista strategisilla painoalueilla. Yli- 4

7 opistoissa toimeenpantiin mm. perusopetuksen kehittämisstrategioita, joiden tavoitteena on opetuksen ja oppimisen laadun kehittäminen ja opintoaikojen lyheneminen. Yliopistoissa suoritettiin ylempiä korkeakoulututkintoja lähes , joka on 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tohtorintutkintoja suoritettiin 1 224, mikä on 1,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes kaikki yliopistot ovat saavuttaneet tai saavuttamassa tulossopimuskaudeksi asetetut tutkinto-tavoitteet. Tätä on tukemassa monissa yliopistoissa käynnistyneet opetuksen laadun ja kehittämisen hankkeet sekä toteutetut koulutuksen laajennushankkeet. Yliopistoissa jatkettiin ulkopuolisen rahoituksen hallinnon ja tilinpidon laadun kehittämistä. Kaikissa yliopistoissa tehtiin toimenpiteitä menettelytapojen parantamiseksi ja sisäisen ohjeistuksen ja valvonnan kehittämiseksi. Monissa yliopistoissa kehitetään hallinnon laatujärjestelmiä, joiden osaksi rahoituksen korkeatasoinen hallinnointi ja hyvien menettelytapojen noudattaminen liitetään. Yliopistojen sisäisen kustannuslaskennan kehittämisen tarve tiedostettiin. Opetusministeriön yliopistoyksikön strategiatyössä on tunnistettu yliopistojen vaikuttavuuden kriittisiksi menestystekijöiksi turvatut toimintaedellytykset, yliopistojen laadun ja tehokkuuden jatkuva parantaminen, toimivat opiskeluprosessit, yliopistojen merkityksen vahvistaminen innovaatiojärjestelmässä, yliopistolaitoksen yhteistyörakenteet sekä kansainvälinen korkeakoulupolitiikka. Euroopan unionissa on yliopistopolitiikan asialistalle nostettu samat kehittämiskohteet. Näiden tekijöiden tukeminen tullee muodostamaan yliopistojen kehittämisen kansalliset painoalueet tulevina vuosina. Helsingissä maaliskuun 10. päivänä 2003 Markku Mattila Opetusministeriö Yliopistoyksikön johtaja 5

8 Lapin yliopisto Yliopistolaitos vuonna 2002 Oulun yliopisto Vaasan yliopisto Kuopion yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Turun yliopisto Åbo Akademi Turun kauppakorkeakoulu Lappeenrannan teknillinen yliopisto Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Kuvataideakatemia Sibelius-Akatemia Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu 6

9 YLIOPISTOT monitieteisiä yliopistoja 10 muita tiedekorkeakouluja 6 taidekorkeakouluja 4 OPISKELIJAT uusia opiskelijoita uusia opiskelijoita suhteessa ikäluokkaan 31,4 % perustutkinto-opiskelijoita jatko-opiskelijoita opiskelijoita yhteensä TUTKINNOT alempia korkeakoulututkintoja ylempiä korkeakoulututkintoja lisensiaatin tutkintoja 650 tohtorin tutkintoja HENKILÖKUNTA opettajia tutkimushenkilökuntaa tutkijakoulujen tutkijaopiskelijoita muuta henkilökuntaa budjettivaroin muuta henkilökuntaa ulkopuolisin varoin RAHOITUS budjettirahoitus ja rakentamisinvestoinnit milj. euroa ulkopuolinen rahoitus 642 milj. euroa budjettirahoituksen osuus BKT:stä 0,83 % Rahoituspäätökset: Suomen Akatemian rahoitus yliopistoille 112 milj. euroa Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) rahoitus yliopistoille 84 milj. euroa TILAT tilat (1 000 hyötyneliömetriä) AVOIN YLIOPISTO-OPETUS opiskelijoita TÄYDENNYSKOULUTUS opiskelijoita TUNNUSLUKUJA VUONNA 2002 uusia opiskelijoita opettajaa kohden 2,7 opiskelijoita opettajaa kohden 21,7 ylempiä korkeakoulututkintoja opettajaa kohden 1,5 tohtorintutkintoja professoria kohden 0,6 budjettirahoitteiset menot (ilman tilakustannuksia) opiskelijaa kohden euroa 7

10 V Tavoitteet altioneuvosto hyväksyi joulukuussa 1999 koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille Suunnitelmakaudella koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen painopisteitä ovat mm. koulutuksen perusturvan varmistaminen ja rahoitusperustan turvaaminen, informaatioteknologia opetuksessa ja tutkimuksessa, kansainvälinen yhteistyö, elinikäinen oppiminen, tutkimustoiminnan kehittäminen, arviointi sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutus. Yliopistojen osalta painopisteitä ovat mm. yliopistojen perusrahoituksen turvaaminen, koulutuksen laatu, opetuksen ja oppimisen kehittäminen, tutkijakoulutuksen vahvistaminen, alueellinen vaikuttavuus ja profiloitumisen edistäminen sekä rakenteellinen kehittäminen. Tutkimuksessa painopisteitä ovat tehokkaan ja tasapainoisen tutkimusjärjestelmän turvaaminen, tutkimustoiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistaminen sekä tutkimustuloksien tehokas hyödyntäminen. 8

11 YLIOPISTOLAITOKSELLE ASETETUT YHTEISET TAVOITTEET VUONNA 2002 Laadulliset tavoitteet Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat painoalojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä. Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistot edistävät valmistuvien työllistymistä. Määrälliset tavoitteet Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa uudelle opiskelijalle. Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yliopisto-opiskelun väylän kautta tutkintoopiskeluun opiskelijaa. Yliopistoissa arvioidaan suoritettavan vuosina keskimäärin ylempää korkeakoulututkintoa ja tohtorin tutkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulutuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Tavoitteena on, että opiskelijoista opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Arvion mukaan avoimia yliopisto-opintoja opiskelee laskennallisesti keskimäärin kokopäiväistä opiskelijaa. Voimavarat Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Yliopistojen liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta on kokonaisuudessaan kannattavaa. 9

12 kaavio 1 Opiskelijavalinnat Hyväksyttyjen osuus hakeneista aloittain Teknillistieteellinen Luonnontieteellinen Farmasia Teologinen Hammaslääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Terveystieteet Kauppatieteellinen Humanistinen Yhteiskuntatieteellinen Lääketieteellinen Musiikki Oikeustieteellinen Eläinlääketieteellinen Liikuntatieteellinen Kasvatustieteellinen Taideteollinen Psykologia Kuvataide Teatteri ja tanssi Lähde: KOTA kaavio Vuosina suoritetut ylioppilastutkinnot ja kaikki uudet yliopisto-opiskelijat Ylioppilastutkinnot Uudet opiskelijat Lähde: KOTA, Tilastokeskus ja Ylioppilastutkintolautakunta OPISKELIJAVALINTA JA PERUSKOULUTUS Y liopistoihin jätettiin noin hakemusta. Valintakokeisiin osallistui noin hakijaa, joista hyväksyttiin noin Hyväksytyistä noin oli naisia. Syksyllä 2002 opintonsa aloitti uutta opiskelijaa. Yliopistoista opiskelupaikan vastaanottaneista opiskelijasta 46 % oli 20 vuotiaita tai nuorempia. Hyväksyttyjen osuus hakeneista oli suurin teknillistieteellisellä, luonnontieteellisellä ja farmasian aloilla ja pienin teatterin ja tanssin, kuvataiteen sekä psykologian aloilla. Yliopisto-opiskelijoiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 4,4 %. Yliopistoissa oli yhteensä opiskelijaa, joista perustutkinto-opiskelijoita oli yhteensä ja jatko-opiskelijoita Opiskelijoista 53,2 % oli naisia. Tutkintoja suoritettiin kertomusvuonna Tutkintomäärät kasvoivat edellisestä vuodesta 5 %. Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin lähes , näin ollen vuosille asetettua maisterintutkinnon tavoitetta ei saavutettu. Edelliseen vuoteen verrattuna maisterintutkintojen määrä lisääntyi 4,3 %. Keskimääräinen tutkinnon suorittamisaika oli 6,0 vuotta (mediaani). Alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin reilut 2 600, mikä on 6,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yliopistotutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne pysyi ennallaan. Tilastokeskuksen tietojen mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vuotiaiden työttömyysaste oli 3,6 %, kuten edellisenäkin vuonna. Samoin tutkijakoulutuksen tai vastaavan koulutuksen suorittaneiden vuotiaiden työttömyysaste oli 2,2 % kuten edellisenäkin vuonna. Yliopistot kehittivät valmistuneiden sijoittumista edistävää toimintaa mm. tehostamalla neu- 10

13 kaavio 3 Yliopisto-opiskelijat Lähde: KOTA Opiskelijat yhteensä Perustutkinto-opiskelijat Jatkotutkinto-opiskelijat Erikoistumisopintoja suorittavat opiskelijat kaavio 4 Alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot Ylemmät korkeakoulututkinnot Alemmat korkeakoulututkinnot Lähde: KOTA vonta- ja ohjauspalveluita sekä opiskelijoiden harjoittelua. Tutkintojärjestelmän selkiyttämistä sekä opetuksen ja oppimisen tehostamista edistäviä toimenpiteitä jatkettiin kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti. Yliopistojen tutkintorakennetta pohtinut työryhmä jätti esityksensä kaksiportaisen tutkintorakenteen kehittämiseksi. Kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen on tarkoitus siirtyä kaikilla koulutusaloilla alkaen. Opintojen kulkuun kiinnitettiin erityistä huomiota. Opetusministeriö on osoittanut tulossopimuskaudeksi yhteensä noin 5 milj. euroa yliopistojen opetuksen ja ohjauksen kehittämishankkeisiin. Yliopistojen laatimat perustutkintoja ja -opetusta koskevat kehittämisstrategiat otettiin huomioon tutkintorakennetyöryhmän työssä. Opinto-ohjauksen kehittäminen käynnistettiin vuonna 2001 valmistuneen arvioinnin pohjalta. Yliopistojen opiskelijavalintoja koskeva arviointi valmistui joulukuussa 2002, sen pohjalta on tarkoitus laatia toimenpideohjelma yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämiseksi. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian mukaisesti jatkettiin virtuaaliyliopiston toimeenpanoa. Yliopistot ja niiden väliset verkostot jatkoivat verkkoopetuksen kehittämistä ja tarjosivat opiskelijoille satoja verkkokursseja, joissa suoritettiin kymmeniätuhansia opintoviikkoja. Yliopistojen henkilökunnalle tarjottiin tukitoimia kuten pedagogista ja teknistä tukea sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutusta. Virtuaaliyliopiston portaalin kehittämistä jatkettiin edelleen. Osana koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toimeenpanoa toteutettiin vuosina tietoteollisuusohjelmaa tietoteollisuuden ja digitaalisen 11

14 viestinnän alojen työvoimatarpeen tyydyttämiseksi. Ohjelma on lisännyt asteittain yliopistojen alan perusopiskelijoiden määriä yli verrattuna vuoden 1998 tasoon. Vuosina aloitti yliopistoissa yhteensä noin uutta opiskelijaa alan muuntokoulutusohjelmissa. Ohjelman tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Vuonna 2002 alan koulutuksen aloitti yli opiskelijaa enemmän kuin vuonna 1998 ja alan muuntokoulutuksen aloitti opiskelijaa. Kertomusvuonna tietoteollisuusohjelmaan kohdennettiin noin 23,9 milj. euroa. Opettajakunnan korkean ikärakenteen ja vailla muodollista pätevyyttä olevien opettajien suurehkon määrän vuoksi käynnistetty opettajankoulutuksen laajennusohjelma jatkui. Ohjelmalla lisätään opettajakoulutuksen koulutuspaikkoja vuosina noin 3 000:lla nykyisestä. Suurimpia ryhmiä ovat matemaattis-luonnontieteellisen alan aineiden- ja kieltenopettajat sekä luokanopettajat. Matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen kehittämisohjelma LUMA päättyi vuoden 2002 lopussa. Ohjelman arvioinnin suoritti kansainvälinen asiantuntijaryhmä, joka piti ohjelmaa pääosin onnistuneena, mutta suositteli useita jatkotoimia. Matematiikan ja kemian yliopisto-opetuksen kehittämishankkeet trilateraalisena kansainvälisenä yhteistyönä (Suomi-Ruotsi- Unkari) saatettiin päätökseen. Liiketoimintaosaamista osana innovaatiojärjestelmän toimivuutta sekä palvelujen ja yritystoiminnan kehittämistä vahvistettiin ohjelman mukaisesti. Yliopistojen lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrää nostettiin 550:stä 600:aan. Lääkärien muuntokoulutusmahdollisuuksia selvitettiin. Muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien koulutusmäärien lisäystarve kohdistettiin farmasian, psykologian, terveystieteiden, ravitsemustieteen ja sosiaalityön aloille. Psykologian, matkailun, tulevaisuuden tutkimuksen, tilastotieteen, sosiaalityön ja viestintätieteiden sekä terveystieteiden aloilla sekä Venäjää ja Kaakkois- Aasiaa koskevassa opetuksessa ja tutkimuksessa jatkettiin verkostomuotoista yhteistyötä. Koulutuksen laatuun kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämät koulutuksen laatuyksiköt olivat: Helsingin yliopisto: Lääketieteellinen tiedekunta Psykologian laitos Suomen kielen laitos Taloustieteen laitos Joensuun yliopisto: Kemian laitos Oulun yliopisto: Arkkitehtuurin osasto Biokemian laitos Historian laitos Matemaattisten tieteiden laitos Tampereen yliopisto: Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Historiatieteen laitos Lääketieteellinen tiedekunta, lääketieteen lisensiaatin peruskoulutus Turun yliopisto: Biokemian koulutusohjelma Sosiaalipolitiikan laitos Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Tuotantotalouden osasto Teknillinen korkeakoulu: Koneensuunnittelun laboratorio Tietojenkäsittelyn perusopetus Helsingin kauppakorkeakoulu: Kielten ja viestinnän laitos Sibelius-Akatemia: Esittävän säveltaiteen ja tutkimuksen tohtorinkoulutusyksikkö DocMus Teatterikorkeakoulu: Ruotsinkielinen näyttelijätyön laitos Taiteen keskustoimikunnan nimeämät taiteellisen toiminnan huippuyksiköt olivat: Teknillinen korkeakoulu: Arkkitehtiosasto Sibelius-Akatemia: Pianon koulutuslinja Taideteollinen korkeakoulu: Valokuvataiteen osasto 12

15 kaavio 5 Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Lähde: KOTA Lisensiaatin tutkinnot Tohtorin tutkinnot kaavio 6 % Naisia (%) uusista opiskelijoista, ylemmistä korkeakoulututkinnoista ja tohtorin tutkinnoista Uudet opiskelijat Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorin tutkinnot Lähde: KOTA TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS T ohtorintutkintojen määrä lisääntyi 1,7 %. Kertomusvuonna tohtorin tutkintoja suoritettiin 1 224, edellisenä vuonna määrä oli Lisensiaatin tutkintoja suoritettiin 654 (edellisenä vuonna 695). Tutkijakoulujärjestelmän alkaessa vuonna 1995 keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin tutkijakoulutuksen laadun ja jatkokoulutuksen suunnitelmallisuuden lisääminen, väitöskirjatyöhön käytettävän ajan lyhentäminen ja väittelyiän alentaminen, tutkimusryhmien yhteistyön tehostaminen ja kansainvälisen koulutusja tutkimusyhteistyön lisääminen. Tutkijakoulujärjestelmän on arvioinneissa todettu edesauttaneen tutkijanuran ammattimaistumista. Tutkijakoulujärjestelmä on lisännyt jatkokoulutuksen järjestelmällisyyttä ja tehokkuutta sekä lisännyt kansainvälisiä koulutustapahtumia ja tutkimusyhteistyötä. Myös väittelyikä on alentunut. Tutkijakouluista valmistuneista työelämään siirtyneistä tohtoreista noin 30 % oli suorittanut tohtorintutkinnon alle 30-vuotiaana. Keskimääräinen tohtorintutkinnon suorittamisikä oli 32 vuotta - naisten ikäkeskiarvo oli hieman korkeampi (33,5) kuin miesten (31,7). Valmistuneet tohtorit ovat työllistyneet hyvin. Vuonna 2002 yliopistoissa toimi 108 tutkijakoulua. Niissä työskenteli yhteensä päätoimista tutkijaopiskelijaa. Tutkijaopiskelijoista sai rahoituksensa opetusministeriön, noin 500 Suomen Akatemian ja loput yliopistojen ja säätiöiden kautta. Vuoden 2002 aikana tehtiin päätös tutkijakoulujärjestelmän laajentamisesta niin, että vuoden 2003 alusta järjestelmään kuuluu 114 tutkijakoulua. Luonnontieteen ja tekniikan aloilla tutkijakouluja on 45 (43,3 % tutkijaopiskelijapaikoista), bio- ja ympäristötieteissä 13 koulua (15,2 % tutkijaopiskelijapaikoista), kulttuurin ja yhteiskuntatieteiden aloilla 40 koulua (24,3 % tutkijaopiskelijapaikoista) ja terveystieteiden aloilla 16 koulua (17,2 % tutkijaopiskelijapaikoista). Valtaosa tutkijakouluista on verkostotyyppisiä usean yliopiston yhteisiä hankkeita, joista koordinointivastuussa on 15 yliopistoa. Kaikki yliopistot ovat mukana tutkijakouluverkostossa. Tutkijakoulujärjestelmän yksi keskeinen saavutus on yliopistojen välisen yhteistyön lisääntyminen. Opetusministeriö asetti tutkijankoulutuksen kehittämistyöryhmän syyskuussa Työryhmän tehtävänä on muun muassa selvittää tutkijakoulujen kehittämistarpeita ja arvioida järjestelmän toimivuutta. 13

16 kaavio 7 Suomen Akatemian rahoituspäätökset tieteenaloittain 2002 kaavio 8 Tutkimushenkilökunnan* määrän kehitys Lääketiede ja hoitotiede 17 % 2 Luonnontieteet 45 % 3 Humanistiset tieteet 11 % 4 Yhteiskuntatieteet 14 % 5 Tekniikka 9 % 6 Maatalous- ja metsätieteet 4 % Lähde: Suomen Akatemia * vuodesta 1995 mukana myös tutkijakoulujen tutkijaopiskelijat Lähde: KOTA kaavio Suomen Akatemian tutkimusrahoitus yliopistoittain vuosina (*), milj. HY TY TKK OY JY TAY TTY ÅA KY JOY HY = Helsingin yliopisto TY = Turun yliopisto TKK = Teknillinen korkeakoulu OY = Oulun yliopisto JY = Jyväskylän yliopisto TAY =Tampereen yliopisto TTY = Tampereen teknillinen yliopisto ÅA = Åbo Akademi KY = Kuopion yliopisto JOY = Joensuun yliopisto * Yliopistokohtainen tutkimusrahoitus kymmenen eniten Akatemian rahoitusta saaneen yliopiston osalta ja rahoituksen kehitys Lähde: Suomen Akatemia TUTKIMUS T utkimusrahoituksen myönteinen kehitys jatkui. Kasvu oli voimakkainta yksityisellä sektorilla, mutta myös julkinen tutkimusrahoitus kasvoi jonkin verran. Vuonna 2002 opetusministeriön osuus valtion tutkimusrahoituksesta on 41,6 %. Opetusministeriö käytti vuonna 2002 tutkimus- ja kehittämistoimintaan 582 milj. euroa. Valtaosa opetusministeriön tutkimusrahoituksesta osoitettiin yliopistoille ja Suomen Akatemialle. Vuoden 2002 alussa käynnistettiin tutkimuksen toinen huippuyksikköohjelma. Ohjelmaan valittiin vuosille uutta huippuyksikköä. Huippuyksiköiden kokonaismäärä nousi 42:een. Tutkimuksen huippuyksiköiden saama rahoitus Suomen Akatemialta on yhteensä noin 24 milj. euroa. Tutkimuksen arviointitoiminta oli vireää. Vuoden 2002 aikana valmistui useita Suomen Akatemian toimeenpanemia kansainvälisiä arviointeja mm. kaupunkitutkimusohjelman, lama-tutkimusohjelman, ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkimuksen arvioinnit sekä naistutkimuksen ensimmäinen valtakunnallinen arviointi. Tietoliikenne-elektroniikka (Telectronics) tutkimusohjelma arvioitiin yhdessä Tekesin ETX- ja TLX-teknologiaohjelmien kanssa. Suomen Akatemian elektroniikan materiaalien ja mikrosysteemien -tutkimusohjelma EMMA:n perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen tieteellinen laatu arvioitiin erinomaiseksi syksyllä 2002 valmistuneessa kansainvälisessä arvioinnissa. Suomen kansallista toimintaa CERN -järjestössä koskeva arviointiraportti julkistettiin kertomusvuoden alussa. Arvioinnin pohjalta laadittiin kansallinen CERN -strategia, jolla pyritään varmistamaan suomalaisten tutkijoiden näkyvä osallistuminen tutkimukseen sekä edistetään Suomen ja CERN:in välistä teknologian siirtoa. Biotekniikan julkisen rahoituksen vaikuttavuuden arviointi valmistui joulukuussa Kansainvälinen 14

17 Suomen Akatemian nimeämät tutkimuksen huippuyksiköt olivat: Helsingin yliopisto: Antiikin ja keskiajan kreikankieliset asiakirjat, arkistot ja kirjastot Englannin kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimusyksikkö Helsingin bioenergetiikan tutkimusryhmä Kasvimolekyylibiologian ja metsäpuiden biotekniikan tutkimusyksikkö Kehitysbiologian tutkimusohjelma Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä Mikrobivarantojen tutkimusyksikkö Molekulaarisen neurobiologian ohjelma Rakennevirologian tutkimusohjelma Syövän biologian tutkimusohjelma Talouden rakenteet ja kasvu (RAKA) Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen tutkimuskeskus Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto: Mielen historian tutkimusyksikkö Helsingin yliopisto ja Åbo Akademi: Varhaisen juutalaisen ja kristillisen ideologian muotoutumisen tutkimusyksikkö Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu: Datasta tietoon -tutkimusyksikkö Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Ilmatieteen laitos: Ilmakehän koostumuksen ja ilmaston muutoksen fysiikka, kemia ja biologia Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri: Helsingin aivotutkimuskeskus (HBRC) Helsingin yliopisto, Kansanterveyslaitos ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos (EELA): Ympäristöterveyden riskianalyysin huippuyksikkö Helsingin yliopisto, Kansanterveyslaitos ja Folkhälsän: Tautigeenien tutkimusyksikkö Joensuun yliopisto: Metsäekologian tutkimusryhmä Jyväskylän yliopisto: Evoluutioekologia JYFL:n Ydin ja materiaalifysiikan tutkimuslaitos Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät Jyväskylän yliopisto ja Helsingin yliopisto: Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka Kuopion yliopisto: Verisuonitautien ja tyyppi 2 diabeteksen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto: Kollageenitutkimusyksikkö Oulun yliopisto ja Helsingin yliopisto: Populaatiogeneettisten analyysien yksikkö Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto: Mitokondrioiden biogeneesin ja mitokondriotautien tutkimusyksikkö (FinMIT) Turun yliopisto: BioCity, Soluliikenne Miehen lisääntymisterveys Åbo Akademi: Formaalit menetelmät ohjelmointitekniikassa Prosessikemian tutkimusryhmä Tampereen teknillinen yliopisto: Hydrauliikan ja automatiikan laitos Signaalinkäsittelyn tutkimusryhmä Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu: Ohjatun kudosten uusiutumisen sekä lääke-, hammaslääkeja eläinlääketieteellisten biomateriaalien tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu: Bio- ja nanopolymeerien tutkimusryhmä Kylmälaboratorio: fysiikan ja aivotutkimuksen yksiköt Laskennallisen materiaalifysiikan tutkimusryhmä (COMP) Laskennallisen tieteen ja tekniikan tutkimuskeskus Neuroverkkojen tutkimusyksikkö Älykkäiden ja uusien radioiden tutkimusyksikkö VTT: VTT:n teollinen biotekniikka, VTT asiantuntijapaneeli arvioi, että biotekniikan tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnattu erityisrahoitus on tuottanut erinomaisia tuloksia. Suomen Akatemian toiminnan arvioinnin valmistelu aloitettiin syksyllä 2002, jolloin opetusministeriö asetti arvioinnin kotimaisen johtoryhmän. Opetusministeriön nimeämä tutkimuseettinen neuvottelukunta aloitti kolmevuotiskautensa Neuvottelukunta pyrkii edistämään hyvän tieteellisen käytännön ja eettisesti oikeiden tutkimustapojen noudattamista. Neuvottelukunta julkaisi keväällä 2002 tutkimuseettiset ohjeet. Opetusministeriö jakoi valtion tiedonjulkistamispalkinnon tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan esityksestä kahdeksalle yksityiselle henkilölle tai ryhmälle. Palkinnoista kaksi oli elämäntyöpalkintoa, ne luovutettiin professori Kaari Urtiolle ja ministeri Max Jakobsonille. 15

18 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ kaavio Opiskelijamäärät aikuiskoulutuksessa Avoin yliopisto-opetus, opiskelijat (netto) Y Täydennyskoulutus, opiskelijat AIKUISKOULUTUS Lähde: KOTA liopistojen rooli avoimen yliopisto-opetuksen järjestäjänä oli vahva ja opetusta annettiin lähes kaikilla koulutusaloilla. Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistujia oli lähes , mikä on noin 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Avoimien yliopisto-opintojen perustella hyväksyttiin tutkintoopiskelijoiksi noin 696 opiskelijaa, mikä on noin 70 % avoimen yliopiston väylälle asetetusta tavoitteesta. Ikäihmisten yliopistossa oli lähes opiskelijaa (edellisenä vuonna noin ). Täydennyskoulutuksessa kursseja järjestettiin yhteensä lähes 4 100, joista 20 opintoviikon laajuisia erikoistumisopintoja oli noin 330. Täydennyskoulutukseen osallistui 17 % vähemmän opiskelijoita kuin edellisenä vuonna, yhteensä yli opiskelijaa (edellisenä vuonna ). Opetusministeriö osoitti tulossopimuksissa noin 12,6 milj. euroa avoimen yliopisto-opetuksen järjestämiseen. Lisäksi opetusministeriö osoitti yliopistoille erillisrahoitusta erityisesti täydennyskoulutusta koskeviin kehittämis- ja tutkimushankkeisiin (ns. TÄTIprojekti). Aikuiskoulutuksen laatuyliopistot olivat: Oulun yliopisto Tampereen yliopisto Teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Y liopistot lisäsivät edelleen kansainvälistä toimintaansa sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Suomalaisista tutkijoista ja opettajista työskenteli 10,5 % ulkomaisissa korkeakouluissa vähintään kahden viikon ajan. Kansainvälinen opiskelijavaihto lisääntyi pääasiassa monenvälisten vaihto-ohjelmien kautta, mutta opiskelijavaihdolle asetettuja tavoitteita ei saavutettu. Kertomusvuonna suomalaista yliopisto-opiskelijaa osallistui opiskelijavaihtoon ulkomailla, kun määrä edellisenä vuonna oli Suomeen saapuvien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 9,1 %, kertomusvuonna yhteensä yliopisto-opiskelijaa saapui opiskelemaan Suomeen (edellisenä vuonna heitä oli 3 468). Yliopistoissa oli tutkintoa suorittavaa ulkomaista opiskelijaa, joista jatko-opiskelijoita. Suurin osa opiskelijoista tuli Euroopan maista ja seuraavaksi eniten Aasiasta. Yliopistot osallistuivat aktiivisesti EU:n viidennen t&k-puiteohjelman ( ) hakukierroksiin. Vuoden 2002 lopussa suomalaisia oli mukana noin projektissa. Yliopistojen osuus suomalaisista osallistujista oli 32 %, tutkimuslaitosten 29 % ja yritysten 31 %. Vuoden 2002 aikana tehtiin EU:n kuudetta t&k-puiteohjelmaa koskevat päätökset ja ensimmäiset hakukierrokset avautuivat joulukuussa Yliopistot osallistuivat myös aktiivisesti COSTyhteistyöhön. COST tukee monikansallisia ja tieteidenvälisiä tutkimusverkostoja tarjoamalla kansallisesti rahoitetuille tutkimusprojekteille yhteistyömahdollisuuksia. Tehtyjen selvitysten mukaan EU:n tukema tutkimusyhteistyö on monipuolistanut yliopistojen kansainvälistä yhteistyötä sekä johtanut uusiin yhteistyöaloitteisiin. Korkeakoulutuksen kansainväliselle toiminnalle vuonna 2001 valmistuneen kansainvälistymisstrategian vuoteen 2010 mukaisia toimia jatkettiin, tavoitteena vahvistaa suomalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Opetusministeriö laati Venäjä-toimintaohjelman vuosille , jonka tarkoituksena on lisätä yhteistyötä Venäjän kanssa ja vahvistaa suomalaista Venäjä-asiantuntemusta. 16

19 kaavio 11 Yliopistojen opiskelijavaihto 2002 Japani Kiina Saksa Ranska Espanja Italia Venäjä Iso-Britannia Yhdysvallat Viro Puola Unkari Alankomaat Ruotsi Itävalta Tsekki Belgia Muut kaavio 12 Sokrates Yliopiston oma vaihtosopimus Free mover/opiskelu tai harjoittelu Nordplus Muu opiskelijavaihto Suurimmat opiskelijavaihto-ohjelmat Lähteneet Tulleet Lähde: CIMO Lähteneet Tulleet Lähde: CIMO YHTEISKUNNALLINEN PALVELUTEHTÄVÄ JA ALUEELLINEN KEHITTÄMINEN OHJAUS JA VOIMAVARAT K orkeakoulujen alueellista kehittämistä on jatkettu korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen kehittämistarpeita pohtineen työryhmän esitysten pohjalta. Opetusministeriö julkisti keväällä 2002 oman aluestrategiansa vuoteen 2013 tavoitteena erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen aluevaikutusten vahvistaminen. Yliopistoilta edellytettiin vuoden 2002 loppuun mennessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteiset aluestrategiat. Korkeakoulut ovat myös osallistuneet erillisten alueellisten kehittämisohjelmien (osaamis- ja aluekeskusohjelmat) toimintaan. Tekniikan alalle asetettiin selvitysmies arvioimaan tekniikan alan alueellisia koulutustarpeita. Myös yliopistokeskusten (Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori) yhteistyötä kehitettiin kertomusvuoden aikana. Alueellinen tehtävä on otettu huomioon myös yliopistojen rahoitusmallia kehitettäessä. V uonna 2002 tehtiin päätös Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun nimen muuttamisesta Lappeenrannan teknilliseksi yliopistoksi ja Tampereen teknillisen korkeakoulun muuttamisesta Tampereen teknilliseksi yliopistoksi. Vaasan yliopistolle annettiin koulutusvastuu teknillistieteelliselle koulutusalalle. Korkeakoulujen kehittämislain 3 muutettiin joulukuussa Kehittämislain mukaisesti vuonna 2002 yliopistolaitoksen toimintamenomäärärahat kasvoivat 40 milj. euroa palkankorotusten kustannusvaikutusten lisäksi. Osana ns. tulevaisuuspakettia alueelliseen kehittämiseen suunnattiin lähes 3,4 milj. euroa. Korkeakoulujen kehittämisestä annetun lain 3 :n muuttamisen yhteydessä eduskunta edellytti hallitukselta selvitystä yliopistojen tilakustannuksista aiheutuvista ongelmista. Opetusministeriö kutsui selvitysmieheksi tutkimuspäällikkö Pekka Pajakkalan, 17

20 kaavio 13 A Osuus valtion menoista Opetuksen, tieteen ja kulttuurin määrärahat (%) valtion talousarviossa ja lisätalousarviossa sekä niiden jakautuminen toimialoittain B Toiminnan mukainen jakautuminen kaavio Yliopistojen toimintamenojen (milj. ) kehitys tilinpäätöstietojen mukaan *, määrärahojen reaalikehitys** * Esitetyssä määrärahojen kehitystä koskevassa tarkastelussa on eliminoitu budjettiteknisten muutosten vaikutukset määrärahoihin. Kiinteistöhallinnon järjestelyistä aiheutuneet muutokset on eliminoitu vuosien määrärahoista. 1 Opetus, tiede ja kulttuuri 16 % 2 Sosiaaliturva ja terveydenhuolto 23% 3 Muut 49% 4 Valtionvelka 12 % 1 Yliopisto-opetus ja -tutkimus 21 % 2 Ammattikorkeakouluopetus 6 % 3 Yleissivistävä opetus 31 % 4 Ammatillinen koulutus 9 % 5 Aikuiskoulutus 5 % 6 Opintotuki 12 % 7 Muut 16 % ** Määrärahat on muutettu käyttäen indeksiä, jossa valtion palkkausmenojen indeksillä on painotus 2/3 ja tukkuhintaindeksillä painotus 1/3. joka luovutti muistionsa opetusministeriölle toukokuussa Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan selvitysmiehen jatkotoimia. Tulosohjausjärjestelmän kehittämistä pohtinut työryhmä jätti esityksensä lokakuussa Päätökset yliopistojen tulosohjausjärjestelmästä ja toimintamenorahoituksen muotoutumisperusteista kaudeksi tehdään vuoden 2003 alussa. Osana ohjausprosessin kehittämistä yliopistot saivat syksyllä 2002 ensimmäistä kertaa opetusministeriöltä kirjallisen palautteen mm. raportoinnin laadusta, toiminnan tuloksellisuudesta, ja kehittämistarpeista strategisilla painopistealueilla. Opetusministeriön ja yliopistojen välille neuvoteltiin liitesopimukset vuoden 2003 voimavaroista. Valtion budjetissa osoitettiin yliopistoille toimintamenoina 1,09 miljardia euroa. Yliopistojen perusrahoituksen taso säilytettiin ja lisärahoitusta kohdennettiin valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin, kuten tietoyhteiskuntahankkeisiin, tietoteollisuusohjelmaan ja yliopistojen tutkimusedellytysten parantamiseen. Yliopistojen toimintamenot lisääntyivät vuonna 2002 yhteensä 63,6 milj. euroa. Toimintamenoihin sisältyi kaikkiaan 89,4 milj. euroa rahoitusta valtakunnallisiin ohjelmiin ja hankkeisiin. Tällä rahoituksella tuettiin valtakunnallisia painoaloja, kuten koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiahankkeita (37,5 milj. euroa), virtuaaliyliopistohankkeita (8,9 milj. euroa), opettajankoulutusta (7,4 milj. euroa), opetuksen kehittämishankkeita (1,4 milj. euroa) sekä liiketoimintaosaamiseen liittyviä hankkeita (3,9 milj. euroa). Lääkärikoulutuksen laajentamiseen osoitettiin rahoitusta 3,8 milj. euroa. Toimintamenoista osoitettiin tuloksellisuuden arviointiin perustuvaa rahoitusta 23,9 milj. euroa, josta 17,8 milj. euroa jaettiin tutkimuksen, koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja taiteellisen toiminnan huippuyksiköiden perusteella. Tuloksellisuuskriteereinä olivat myös opintojen kulku ja tutkinnon suorittaneiden työllistyminen. Yliopistojen täydentävä rahoitus kasvoi edellisestä vuodesta 6,4 %. Yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 36,4 %. Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan vaikuttavuutta on parannettu strategisella suunnittelulla ja tavoitteita tarkentamalla. Lisäksi ulkoiseen toimintaan liittyviä menettelytapoja ja ohjeita on uusittu ja kustannuslaskentaa kehitetty. Yliopistojen toimintaedellytykset paranivat uusien tilojen käyttöönoton ja vanhojen tilojen korjaamisen myötä. Merkittäviä uusia tiloja ovat Helsingin yliopiston Biokeskus 3, Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan rakennus, Oulun yliopiston Tietotalo, Kuopion yliopiston Mediteknia ja Teknillisen korkeakoulun Mikroelektroniikkakeskus. Tilakustannuksiin yliopistot käyttivät yhteensä noin 228 milj. euroa. 18

21 kaavio 15 A Yliopistojen kokonaisrahoitus B Yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen jakautuminen rahoituslähteittäin Ulkopuolinen rahoitus, yhteensä 642 milj., 36,4 % 2 Budjettirahoitus ja rakentamisinvestoinnit, yhteensä 1122 milj., 63,6 % 4 1 Suomen Akatemia 18 % 2 Tekes 14 % 3 Kotimainen yritysrahoitus 13 % 4 Muu kotimainen rahoitus 40 % 5 EU 11 % 6 Muu ulkomainen rahoitus 4 % 3 2 Tilastot 20 Yliopistot Opiskelijavalinnat 2002 Yliopistojen laatutyön ja laadunvarmistusjärjestelmien kehittämistä jatkettiin edelleen. Yliopistojen arviointeja toteutettiin Korkeakoulujen arviointineuvoston ohjelman mukaisesti. Vuonna 2002 valmistuivat seuraavat yliopistoja koskevat arvioinnit: maisteriohjelmien arviointi, yliopisto-opetuksen paikallista itsearviointia koskeva arviointi, avoimen yliopisto-opetuksen arviointi, viestintäalan korkeakoulutusta koskenut arviointi, Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi sekä yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi. Käynnissä olivat rakentamistekniikan koulutusohjelmien sekä kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arvioinnit sekä Itä-Suomen yliopistojen (Joensuun yliopisto, Kuopion yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja Teknillisen korkeakoulun seuranta-arvioinnit. Lääninhallitusten kautta rahoitetut eri ohjelmiin liittyvät rakennerahastohankkeet ovat kohdistuneet mm. laajoihin koulutusohjelmiin, tietoyhteiskunnan ja opetusteknologian kehittämiseen ja yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa tutkimustuloksia hyödyntämällä, työelämän muutoksia ennakoimalla ja yritysten henkilöstöä kouluttamalla. Ohjelmien avulla yliopistojen alueellinen vaikuttavuus on parantunut ja hankkeet ovat edistäneet oppilaitosten ja elinkeinoelämän verkottumista ja muita opetusministeriön strategisia toiminnallisia painopisteitä. 21 Yliopistojen täydennyskoulutus ja avoin yliopisto-opetus Koulutusalat Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaation mukaan Suomen Akatemian rahoituspäätökset yliopistoittain Yliopistojen henkilökunnan työskentely ulkomailla ja yliopistojen ulkomaiset opettaja- ja tutkijavierailut Opetushenkilökunta Naisten osuus (%) opetushenkilökunnasta Muu henkilökunta Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta valmistumisen jälkeen 25 Ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden työttömyysaste

22 Yliopistot 2002 Lähde: KOTA Uudet Opiskelijat Perus- Jatko- Ylemmät Tohtorin opiskelijat yhteensä tutkinto- tutkinto- korkeakoulu- tutkinnot opiskelijat opiskelijat tutkinnot % % % % % % Helsingin yliopisto , , , , , ,8 Joensuun yliopisto , , , , ,3 61 5,0 Jyväskylän yliopisto , , , , ,7 97 7,9 Kuopion yliopisto 897 4, , , , ,2 82 6,7 Lapin yliopisto 571 2, , , , ,7 7 0,6 Oulun yliopisto , , , , , ,6 Tampereen yliopisto , , , , ,2 95 7,8 Turun yliopisto , , , , , ,6 Vaasan yliopisto 614 2, , , , ,7 14 1,1 Åbo Akademi 893 4, , , , ,2 65 5,3 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 922 4, , , , ,9 24 2,0 Tampereen teknillinen yliopisto , , , , ,8 58 4,7 Teknillinen korkeakoulu , , , , ,8 99 8,1 Helsingin kauppakorkeakoulu 466 2, , , , ,0 17 1,4 Svenska handelshögskolan 308 1, , , , ,0 9 0,7 Turun kauppakorkeakoulu 277 1, , , , ,5 6 0,5 Kuvataideakatemia 25 0, , , ,1 1 0,1 Sibelius-Akatemia 155 0, , , , ,9 8 0,7 Taideteollinen korkeakoulu 121 0, , , , ,2 3 0,2 Teatterikorkeakoulu 45 0, , ,3 31 0,1 46 0,4 3 0,2 YHTEENSÄ ,0 Opiskelijavalinnat 2002 Hakeneet Valintakokeisiin Hyväksytyt Uudet osallistuneet opiskelijat Teologinen Humanistinen Taideteollinen Musiikki Teatteri ja tanssi Kasvatustieteellinen Liikuntatieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Psykologia Terveystieteet Oikeustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Lähde: KOTA Teknillistieteellinen Lääketieteellinen Hammaslääketieteellinen Eläinlääketieteellinen Farmasia Kuvataide YHTEENSÄ

23 Opetus- Tutkimus- Tutkijakoulujen Muu Tilinpäätös henkilökunta henkilökunta tutkijaopiskelijat henkilökunta (ei sis. maksull. palv.toim.) % % % % % , , , , ,1 Helsingin yliopisto 395 5, ,6 61 3, , ,5 Joensuun yliopisto 692 8, , , , ,4 Jyväskylän yliopisto 325 4, ,9 86 5, , ,2 Kuopion yliopisto 195 2,5 57 1,0 11 0, , ,1 Lapin yliopisto , , , , ,4 Oulun yliopisto 595 7, ,0 83 5, , ,7 Tampereen yliopisto , , , , ,8 Turun yliopisto 162 2,1 25 0,4 8 0, , ,7 Vaasan yliopisto 344 4, ,8 84 5, , ,8 Åbo Akademi 206 2, ,1 29 1, , ,6 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 336 4, , , , ,4 Tampereen teknillinen yliopisto 501 6, , , , ,6 Teknillinen korkeakoulu 152 1,9 76 1,4 17 1, , ,9 Helsingin kauppakorkeakoulu 97 1,2 21 0,4 11 0,7 87 0, ,9 Svenska handelshögskolan 103 1,3 48 0,9 6 0, , ,0 Turun kauppakorkeakoulu 23 0, , ,3 Kuvataideakatemia 248 3,2 4 0,1 8 0, , ,9 Sibelius-Akatemia 144 1,8 28 0,5 11 0, , ,1 Taideteollinen korkeakoulu 56 0, ,1 89 0, ,9 Teatterikorkeakoulu , Yliopistojen täydennyskoulutus ja avoin yliopisto-opetus Täydennyskoulutus, kursseja lyhyet (- 5 pv) erikoistumisopinnot* muut kurssit opiskelijoita kurssipäiviä (1 pv = 6 opetustuntia) Avoin yliopisto-opetus, opiskelijoita *Vuodesta 1999 lähtien Lähde: KOTA 21

24 Koulutusalat 2002 Uudet Opiskelijat Tutkinnot Alemmat Ylemmät Lisensiaatin Koulutusalat opiskelijat yhteensä yhteensä korkeakoulu- korkeakoulu- tutkinnot tutkinnot tutkinnot % % % % % % Teologinen 310 1, , ,3 25 1, ,4 11 1,7 Humanistinen , , , , , ,1 Taideteollinen 237 1, , , , ,7 0 0 Musiikki 155 0, , ,9 31 1, ,9 1 0,2 Teatteri ja tanssi 59 0, ,3 53 0,3 3 0,1 47 0,4 0 0 Kasvatustieteellinen , , , , ,4 45 6,9 Liikuntatieteellinen 115 0, ,5 95 0,5 14 0,5 71 0,6 2 0,3 Yhteiskuntatieteellinen , , , ,7 61 9,3 Psykologia 197 0, , ,4 7 0, ,6 26 4,0 Terveystieteet 342 1, , ,1 11 0, ,6 8 1,2 Oikeustieteellinen 514 2, , ,1 39 1, ,9 27 4,1 Kauppatieteellinen , , , , ,9 36 5,5 Luonnontieteellinen , , , , , ,2 Maatalous-metsätieteellinen 448 2, , ,9 10 0, ,3 10 1,5 Teknillistieteellinen , , , , ,4 Lääketieteellinen 595 2, , , ,3 1 0,2 Hammaslääketieteellinen 85 0, ,3 79 0, ,3 0 0 Eläinlääketieteellinen 56 0, ,3 76 0, ,3 0 0 Farmasia 340 1, , , ,6 89 0,7 9 1,4 Kuvataide 25 0, ,1 29 0,2 10 0,4 18 0,1 0 0 YHTEENSÄ *erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri, erilliset kasvatustieteelliset opinnot Lähde: KOTA Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaation mukaan , käyvin hinnoin, Milj % Yliopistot 245,0 258,6 305,5 313,5 323,3 346,4 349,8 377,7 27 % Yliopistolliset sairaalat ,5 60,5 60,5 59,4 56,7 56,7 4 % Suomen Akatemia 77,1 84,4 138,6 142,9 155,5 153,8 187,1 184,9 13 % Tekes 263,0 246,2 327,0 374,9 410,8 394,5 400,1 398,5 29 % Valtion tutkimuslaitokset 199,0 196,1 196,2 204,3 208,0 215,8 219,8 234,4 17 % Muu julkinen rahoitus 146,2 153,4 156,1 153,5 117,0 129,7 137, % YHTEENSÄ 930,3 938, , , , , , ,2 100 % Suomen Akatemian rahoitus sisältää myöntämisvaltuudet ja määrärahat vuodesta 1997 ja Tekesin rahoituksen vuodesta 1995 alkaen. Lähde: Tilastokeskus 22

25 Tohtorin Muut* tutkinnot tutkinnot % % 24 2,0 0 0 Teologinen 96 7,8 0 0 Humanistinen 3 0,2 0 0 Taideteollinen 8 0,7 0 0 Musiikki 3 0,2 0 0 Teatteri ja tanssi 69 5,6 0 0 Kasvatustieteellinen 8 0,7 0 0 Liikuntatieteellinen 94 7,7 0 0 Yhteiskuntatieteellinen 14 1,1 0 0 Psykologia 40 3,3 0 0 Terveystieteet 16 1,3 0 0 Oikeustieteellinen 58 4,7 0 0 Kauppatieteellinen ,2 0 0 Luonnontieteellinen 44 3,6 0 0 Maatalous-metsätieteellinen ,7 0 0 Teknillistieteellinen , ,3 Lääketieteellinen 11 0,9 29 3,8 Hammaslääketieteellinen 6 0,5 37 4,9 Eläinlääketieteellinen 14 1,1 0 0 Farmasia 1 0,1 0 0 Kuvataide Yhteensä Suomen Akatemian rahoituspäätökset yliopistoittain 2002*, Milj. Yliopisto Milj. % Helsingin yliopisto 52,1 35,4 Joensuun yliopisto 5,2 3,5 Jyväskylän yliopisto 14,8 10,1 Kuopion yliopisto 4,5 3,1 Lapin yliopisto 1,5 1,0 Oulun yliopisto 13,2 9,0 Tampereen yliopisto 8,0 5,4 Turun yliopisto 14,0 9,5 Vaasan yliopisto 0,2 0,1 Åbo Akademi 6,7 4,6 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1,1 0,7 Tampereen teknillinen yliopisto 6,3 4,3 Teknillinen korkeakoulu 16,7 11,4 Helsingin kauppakorkeakoulu 1,9 1,3 Svenska handelshögskolan 0 0 Turun kauppakorkeakoulu 0,5 0 Sibelius-Akatemia 0 0 Taideteollinen korkeakoulu 0,4 0,3 Teatterikorkeakoulu 0 0 YHTEENSÄ 147,1 100 * Luvuissa ovat mukana myös tutkimusvirkojen aiheuttamat kustannukset laskennallisina arvoina. Lähde: Suomen Akatemia Yliopistojen henkilökunnan työskentely ulkomailla ja yliopistojen ulkomaiset opettaja- ja tutkijavierailut (vähintään 1kk:n työskentely) Tutkijoita tai Keski- Ulkomaisia Keskiopettajia määräinen tutkijoita määräinen ulkomailla, työskentely- tai opettajia, työskentelyhenk. lkm aika, kk/hlö henk. lkm aika, kk/hlö , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Lähde: KOTA 23

26 Opetushenkilökunta * Yhteensä Professorit Yliassistentit Assistentit Lehtorit Päätoimiset Laskennallinen tuntiopettajat tuntiopetus *Vuodesta 1998 lähtien henkilötyövuosien määrä, aikaisempina vuosina virkojen ja toimien lukumäärä Lähde: KOTA Naisten osuus (%) opetushenkilökunnasta Professorit Yliassistentit Assistentit Lehtorit Päätoimiset tuntiopettajat ,0 29,6 37,8 44,4 67, ,9 27,9 40,9 47,9 65, ,4 28,6 38,3 48,8 57, ,7 30,0 39,2 54,9 66, ,4 30,0 42,7 51,0 59, ,9 33,3 45,3 53,9 59, ,1 36,9 52,3 58,4 81, ,4 33,7 47,5 54,1 66, ,2 36,8 48,9 54,1 65,5 Lähde: KOTA Muu henkilökunta * Yhteensä Budjetti- Suomen Muut varoin Akatemia rahoituslähteet * Vuosina budjettivaroin tehdyissä henkilötyövuosissa ovat mukana myös tutkijakoulujen vakanssit. Lähde: KOTA 24

27 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta valmistumisen jälkeen Tutkinnon Ylemmän PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VUODEN KULUTTUA (%) suorittamis- korkeakoulututk. Työttömät kahden vuosi suorittaneet Palkansaajat Yrittäjät Opiskelijat Muut Työttömät vuoden kuluttua (%) ,5 2,0 8,3 6,1 8,1 9, ,3 2,0 8,6 7,3 11,8 8, ,2 2,1 9,4 6,4 9,9 13, ,1 1,6 19,2 3,6 14,6 5, ,6 1,5 7,5 7,2 6,2 4, ,8 1,3 7,7 3,8 5,3 3, ,2 1,7 6,0 4,9 4, ,3 1,1 5,1 5,1 3,7 3, ,5 1,2 4,2 4,5 3,5 2, ,7 1,2 3,9 3,5 3,3... Lähde: KOTA Ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden työttömyysaste *, vuotiaat *) Ylemmät korkeakoulututkinnot 0,9 0,9 2,0 3,7 5,1 4,9 4,3 5,4 4,5 4,0 3,9 3,6 3,6 Miehet 0,8 0,9 2,1 3,6 4,8 4,4 4,0 4,9 4,0 3,6 3,5 3,2 3,3 Naiset 1,0 0,9 2,0 3,8 5,5 5,4 4,7 6,0 5,0 4,5 4,3 3,9 3,9 Tutkijakoulutus tai vastaava 0,6 0,5 0,8 1,4 1,8 1,9 2,0 2,7 3,0 2,5 2,5 2,2 2,2 Miehet 0,5 0,5 0,8 1,4 1,7 1,9 2,0 2,6 2,8 2,3 2,2 2,0 1,9 Naiset (1.0) (0.6) (1.0) 1,5 2,2 2,1 2,1 2,9 3,4 3,0 3,1 2,8 2,7 *) ennakkotieto, ( ) = työnhakijoita alle 30 Lähde:Tilastokeskus 25