10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

Transkriptio

1 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille (VNp ). Korkeakoululaitoksen kehittämislain 3 :n voimassaolo päättyi vuoden 2000 lopussa. Hallitusohjelman mukaan yliopistojen perusrahoituksen kehitys turvataan edelleen lainsäädännöllä. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain muuttamisesta. Lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Lisäksi säädetään, että määrärahaa korotetaan vuonna 2002 vähintään 40 milj. eurolla, vuonna 2003 vähintään 30 milj. eurolla ja vuonna 2004 vähintään 20 milj. eurolla. Säännös koskisi vuosia Yliopistojen budjetoinnissa painotetaan yliopistojen perustehtävien toteuttamista ja mahdollistetaan koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitseminen. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksen määräytymisperusteissa siirrytään vuoteen 2003 mennessä kokonaan laskennalliseen menettelyyn siten, että perusrahoituksesta määräytyy laskennallisin perustein 90 % vuonna Käynnistetään tulosohjausjärjestelmän arviointi tulossopimuskautta varten. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistoimet suunnataan kehittämissuunnitelmassa määritellyille painoaloille, joita ovat mm. tietoteollisuus, opettajankoulutus, bioteknologia, liiketoimintaosaaminen, virtuaaliyliopisto ja tutkijankoulutus. Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 2002 seuraavat tavoitteet: Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat painoalojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä. Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa uudelle opiskelijalle. Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yliopisto-opiskelun väylän kautta tutkinto-opiskeluun opiskelijaa. Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistot edistävät valmistuvien työllistymistä. Yliopistoissa arvioidaan suoritettavan vuosina keskimäärin ylempää korkeakoulututkintoa ja tohtorin tutkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulutuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Tavoitteena on, että opiskelijoista opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Arvion mukaan avoimia yliopisto-opintoja opiskelee laskennallisesti keskimäärin kokopäiväistä opiskelijaa. Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Yliopistojen liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta on kokonaisuudessaan kannattavaa. Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin euroa. Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi : Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot toteutuma tavoite toteutuma tavoite Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Yhteensä Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen sekä opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen. Vuoden 2002 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2002 jälkeen siten, että tilojen lisäys on enintään m 2. S e l v i t y s o s a : Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön päätöksiin korkeakoulujen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (81/1993), kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) sekä avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993). Määräraha on tarkoitus jakaa seuraavasti: Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Åbo Akademi Vaasan yliopisto Lapin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan Turun kauppakorkeakoulu Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Taideteollinen korkeakoulu Kuvataideakatemia Opetusministeriön käytettäväksi Yhteensä Helsingin yliopisto, mistä euroa Svenska social- och kommunalhögskolanille ja euroa kansalliskirjaston valtakunnallisena osuutena Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, euroa korkeakoululaitoksen kehittämislain perusteella ja euroa kielitutkintoja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 hoitavan henkilöstön palkkausten siirtona momentilta Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Yhteishankkeet Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet julkisoikeudelliset suoritteet Muut tulot yhteishankkeet muut tulot Nettomenot Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista 17,7 19,5 23,8 Osuus yhteiskustannuksista (t ) Ylijäämä (t ) % tuotoista 3,6 5,9 3,7 Tuotot % kustannuksista 103,8 106,2 103,8 Volyymin muutos % 13,8 9,1 7,9 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : L ä ä k ä r i k o u l u t u s. Kuluvan vuoden ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä eduskunta lisäsi lääkärikoulutukseen osoitettavia määrärahoja lääkärikoulutuksen lisäämiseksi 70 aloituspaikalla. Valiokunta viittaa siinä yhteydessä lausuttuun (VaVM 10/2001 vp). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisäkoulutuksesta aiheutuvia lisämäärärahoja ensi vuodelle ei ole kuitenkaan talousarvioehdotukseen otettu. Valiokunta pitää valitettavana, että opetusministeriö ei ole syksyn aikana pystynyt selvittämään tarkasti millaisia lisäkustannuksia tiedekunnille aiheutuu peruskoulutuksen lisäämisestä, vaan tehtävään asetetun selvitysmiehen työ valmistuu vasta ensi vuoden puolella. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä lisämäärärahojen osoittamista lisättyyn lääkärikoulutukseen. Sen vuoksi momentille lisätään euroa. O p e t t a j a n k o u l u t u s. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaan on varattu talousarvioehdotuksessa yhteensä noin 7,4 miljoonaa euroa. Lisäksi momentilta osoitetaan määrärahoja esiopetusuudistukseen liittyvään pätevöittämiskoulutukseen ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. OPEPRO-selvityksen mukaan perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on seuraavan kymmenvuotiskauden aikana varauduttava yhteensä noin opettajan poistumaan. Suunnitellut opettajankoulutuksen lisäysmäärät eivät riitä täyttämään tulevaa vajetta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan aineenopettajakoulutuksessa opettajankoulutukseen otettavien välitön lisäämistarve on ainakin englannin kielessä, matemaattisluonnontieteellisissä aineissa, toisessa kotimaisessa kielessä ruotsissa, liikunnassa ja erityisopetuksessa. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen nykykapasiteetti, joka vuonna 2001 on 1 190, riittää valiokunnan saaman selvityksen mukaan toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opettajatarpeen tyydyttämiseen. Vastaava määrä uusia pedagogisesti koulutettuja opettajia tarvitaan vuosittain ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajiksi. Tämä edellyttää ammatillisten opettajakorkeakoulujen vuosittaisen sisäänoton nostamista nykyisestään. Nykyiset vuotuiset koulutusmäärät on kaksinkertaistettava, jotta tuleva opettajatarve pystytään tyydyttämään. Suurin opettajatarve on tietotekniikassa, tekniikan alalla ja kulttuurin alalla. Valiokunta pitää opettajankoulutuksen laajentamiseen varattuja määrärahoja talousarvioehdotuksessa riittämättöminä. Sen vuoksi momentille lisätään euroa. D i p l o m i - i n s i n ö ö r i k o u l u t u s. Vaasan yliopisto on kehittänyt teknillis-tieteellistä koulutusta yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun (Espoo) kanssa. Opintojen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 alkuvaihe suoritetaan Vaasan yliopistossa ja loppuvaihe Teknillisessä korkeakoulussa. Koulutukseen otetaan vuosittain noin 60 uutta opiskelijaa. Valiokunta pitää ongelmallisena sitä, että Vaasan yliopistolla ei ole tutkinnonanto-oikeutta diplomi-insinöörikoulutuksessa. Nykyisessä toimintamallissa, jossa tutkinnon antaa Teknillinen korkeakoulu, pääosa opiskelijoista jää pääkaupunkiseudulle työhön. Jos tutkinto suoritettaisiin kokonaan Vaasassa, voitaisiin alueen elinkeinoelämän työvoimatarve tyydyttää tarkoituksenmukaisimmin. Muualla saatujen kokemusten myötä voidaan arvioida, että Vaasaan tutkinnon suorittaneista alueelle jäisi noin viidennes diplomi-insinööreistä. Valiokunta katsoo, että Vaasan yliopistolle tulisi myöntää oikeus antaa diplomi-insinöörin tutkintoja. Samassa yhteydessä tulisi selvittää Turun yliopiston DI-tutkinnonanto-oikeus. Lisäksi valiokunta toteaa, että on tarpeen tehdä opetusministeriön asettaman työryhmän ehdotuksen pohjalta kokonaisselvitys tekniikan alan yliopisto-opetuksen tasapuolisesta kehittämisestä ja alueellisesta jakautumisesta. J o e n s u u n y l i o p i s t o n l ä n t i s e n t e o l o- g i a n k o u l u t u s. Läntinen teologia on kuulunut Joensuun yliopiston ainevalikoimaan vuodesta 1997 alkaen. Joensuun yliopiston hallitus on päättänyt teologisen tiedekunnan perustamisesta. Tiedekunta aloittaa toimintansa Evankelisluterilainen kirkko tukee tiedekunnan perustamista yhteensä 1,5 miljoonalla markalla vuosina Opetusministeriö on vuonna 2000 myöntänyt Joensuun yliopistolle markkaa evankelisluterilaisen kirkon virkoihin pätevöittävän koulutuksen aloittamiseen vuoden 2001 aikana. Kirkon virkoihin pätevöittävän koulutuksen käynnistämiseen läntisessä teologiassa on tarkoitus osoittaa vuosina erillistä hankerahoitusta yhteensä euroa. Valiokunta pitää välttämättömänä edelleenkin kehittää Joensuun yliopiston läntisen teologian koulutusta talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan, esiopetusuudistukseen liittyvän pätevöittämiskoulutuksen ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet Korvaus Helsingin yliopiston rahastoille Yliopistojen alueellinen kehittäminen Yhteensä Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin yliopiston rahastoille euroa korvauksena suomen- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja kalenterien julkaisemisen yksinoikeuden poistamiseksi lain (1195/1994) johdosta. Määrärahaa saa käyttää 209 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä vähennyksenä euroa siirtona momentille talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahasta käytetään euroa opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin, euroa ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professorien sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettajien ohjesäännön mukaisesti ja ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Yhteishankkeet Apurahat ja avustukset Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Muut tulot, yhteishankkeet Nettomenot Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle vuodelle 2002 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. CIMO tukee suomalaisia oppilaitoksia uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien avautuessa eräille Keski- ja Itä-Euroopan maille. Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään henkilövaihdon keinoin sekä syvennetään erityisesti kansainvälisen harjoittelun suhteita oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämistä tuetaan. Uuden tietotekniikan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. EU:n nuoriso-ohjelman toteuttamiseen osallistutaan täysipainoisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyön kehittämiseen CIMOn uusien sidosryhmien, mm. yleissivistävän koulutuksen ja aikuiskoulutusorganisaatioiden sekä kulttuurin alan toimijoiden kanssa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä euroa EU:n uusien koulutusohjelmien kansallisesta toimeenpanosta aiheutuvien lisäkustannusten johdosta talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on asettanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitosta seuraavat tulostavoitteet: Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetustyön laadusta sekä kehittävät opetusharjoittelua, opetusteknologian käyttöä sekä täydennyskoulutuspalveluja. Harjoittelukoulut toteuttavat osaltaan Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa ja Suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen vuonna ohjelmaa. Harjoittelukoulut sisällyttävät opetussuunnitelmiinsa kansainvälistymisen ja siihen kasvattamisen. Harjoittelukouluissa on vuonna 2002 keskimäärin oppilasta, joista peruskouluasteella ja lukiossa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 oppilasta. Harjoittelukouluissa järjestetään noin opettajaksi opiskelevan opetusharjoittelu. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Kuntien osuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, euroa, on otettu huomioon momentin mitoituksessa talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Osakkeiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Joensuun yliopiston toimesta valtiolle merkittävien Joensuun Tiedepuisto Oy:n osakkeiden hankintaan. Osakeyhtiön valtiolle kuuluvia osakkeita hallinnoi Joensuun yliopisto. Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n mukainen aluekehitysraha. S e l v i t y s o s a : Osakkeiden hankintaan on tarkoitus käyttää valtion omaisuuden myynnistä vuosina saatavien tulojen käytöstä tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella yliopistojen alueelliseen kehittämiseen osoitettua rahoitusta talousarvio I lisätalousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6