Pohjois-Pohjanmaan kuntapäivä Ajankohtaiset kunta-asiat

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan kuntapäivä Ajankohtaiset kunta-asiat Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto

2 Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Mukana toiminnassa ovat myös maakuntaliitot, sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhtymät. Kuntien työnantajatehtäviä hoitaa Kuntaliittoon kuuluva KT Kuntatyönantajat. 2

3 Kuntaliiton luottamuselimet Kuntapäivät (joka 4. vuosi vaalien jälkeen.) Valtuusto 101 jäsentä Hallitus 15 jäsentä ja 15 varajäsentä Opetus- ja kulttuuriasioiden neuvottelukunta Sosiaali- ja terveysasioiden neuvottelukunta Maakuntien liittojen puheenjohtajien kokous Pienten kuntien neuvottelukunta Ruotsinkielinen neuvottelukunta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta Pekka Nousiainen Valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen Hallituksen puheenjohtaja 3

4 Kuntaliiton johto Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kristina Wikberg, johtaja, ruotsinkielinen toiminta Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

5 Kuntaliiton organisaatio

6 Kuntaliiton painopistealueet Kuntademokratia ja -johtaminen 2. Kuntapalvelut ja palvelurakenne 3. Kuntatalous 4. Elinvoimaiset kunnat ja alueet 5. Henkilöstön saatavuus ja osaaminen 6. Ilmastonmuutos 7. Kunta ja markkinat 6

7 Toimintaympäristö muuttuu

8 Lähiajan haasteet Kuntien tehtävien ja tulorahoituksen tasapaino Peruspalveluohjelma ja -budjetti Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tarkistus Turvatut verotulot Toimintakykyinen kunta- ja palvelurakenne Toimiva kuntarakenne Tehokas palvelurakenne» tuottavuus, vaikuttavuus, saatavuus» tuotanto- ja rahoitustavat» palvelustrategiat, tietotekniikka» kilpailuttaminen Toimiva demokratia, kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja johtaminen Globalisaation haasteet 8

9 Kuntauudistuksen perustelut Kuntauudistuksen perusteluksi on esitetty seuraavia tulevaisuuden haasteita: Huolestuttava huoltosuhde Tuottavuuden parantaminen Kestävyysvajeen kattaminen Väestönmuutosten voimakkaat alueelliset erot Kaupunkiseutujen toimivuutta haittaavien tekijöiden poistaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun selkiyttäminen Kustannusvaihtelujen eliminointi 9

10 Rakennetyöryhmän esitykset Kuntaliiton yleisiä huomioita Työryhmän kriteerit ovat relevantteja eli tällaisten kriteereiden pohjalta rakenneuudistustarpeita tulee joka tapauksessa arvioida. Kuten työryhmä toteaa, kriteerit ovat vain työkaluja rakennemuutoksista tulee päättää kokonaisarvioinnin pohjalta paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Kriteerit painottavat kunnan roolia palvelujen järjestäjänä. Paikallistalouden kehitysedellytysten luomiseen (kuntien elinvoimaan), demokratiaan ja kuntayhteisöön liittyvät kysymykset myös oleelliseksi osaksi jatkotyöskentelyä ja käynnistyviä kuntajakoselvityksiä. 10

11 Hallitusohjelman lähtökohdat Hallitusohjelman mukaan Suomessa toteutetaan vuosina laaja kuntauudistus, jonka tavoitteeksi asetetaan vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Ohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Lisäksi vahvan peruskunnan kriteerinä mainitaan elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä toimenpiteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. 11

12 Hallituksen iltakoulu Kuntauudistuksen valmistelu jatkuu hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Tavoitteena on, että uudet kunnat voisivat aloittaa laajasti vuoden 2015 alusta. Selvitys toimitetaan kuntiin lausunnolle. Lausuntoaika päättyy 13. huhtikuuta Lausuntokierroksen jälkeen hallitus linjaa kuntauudistuksen jatkon, määrittelee rakenneuudistusta ohjaavan rakennelain sisällön eli erityisesti vahvan kunnan kriteerit ja toteuttamistavan. Hallitus asettaa työryhmän tekemään yhteenvetoa alue- ja kuulemiskierroksesta sekä valmistelemaan kuntien kuulemisen ja selvityksen pohjalta rakennelakia. Kevään aikana selvitetään myös kuntien kuntauudistuksessa tarvitsema muutostuki. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisesta oman jatkotyön, jossa selvitetään palvelurakenne muodostuvien uusien peruskuntien pohjalta siten, että pääsääntöisesti palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu on kunnilla. Työ valmistuu toukokuun 2012 loppuun mennessä. Kuntalain kokonaisuudistuksen ja kuntien rahoitusjärjestelmän uudistuksen valmistelu käynnistyy kevään aikana. 12

13 Suomen Kuntaliitto hallitusohjelman kuntauudistuksesta Kuntaliiton mukaan hallitusohjelman linjaus vahvasta peruskunnasta on oikeansuuntainen.» Kunta pystyy pitämään huolta hyvinvointipalveluista ja luomaan edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle. Vahvaa peruskuntaa ei Kuntaliiton arvion mukaan kuitenkaan ole mahdollista saavuttaa kaikkialla Suomessa yhden mallin perusteella.» Työssäkäynti- ja talouskriteerien rinnalla on otettava huomioon toiminnalliset ja demokratiaan liittyvät kriteerit.» Kriteereiden määrittelyssä on tärkeää, että alueellinen erilaisuus otetaan huomioon. Jos vahvaa peruskuntaa ei muodostu, voisivat kunnat koota voimansa piirikunnaksi.» Piirikunnat olisivat kuntien monialaisia yhteistyöelimiä, jotka hoitaisivat useampia tehtäviä samalla organisaatiolla riittävän väestöpohjan varassa jopa maakuntarajojen yli.» Eroaa hallitusohjelman mallista, jonka mukaan poikkeuksellisesti sote-palveluita voidaan koota riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuueli isäntäkuntamallilla. 13

14 Kuntaliiton keskeisiä teemoja uudistuksessa 1) Kunnilla tulee olla todellinen mahdollisuus tehdä alueelleen sopivimmat ratkaisut 2) Alueellinen erilaisuus tulee näkyä ratkaisuissa 3) Maaseutualueen vaihtoehdot vaativat lisäselvitystä 4) Kuntarakenne on luotava kansalaisten, ei sosiaali- ja terveyspalvelujen ehdoilla 5) Kuntaliitto edistää ja rohkaisee lähivaikuttamisen kehitystyötä 6) Ei lisätehtäviä kunnille arvio nykyisistä tarpeen 7) Toimintatapojen uudistaminen vaatii kokeiluja ja avoimuutta 8) Uudistuksen oltava selkeä jatko PARAS-hankkeelle 9) Kuntien vahva rooli prosessissa on turvattava. 14

15 Valtion toimenpiteet keväällä 2012 Valtiovarainministeriön kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys Samalla selvitys on toimitettu kuntiin lausunnoille, jotka on annettava mennessä aluekierrokset kuntien kuulemiseksi. Yhteenveto lausunnoista toukokuun puolivälissä? Hallitus tekee keväällä syksyllä 2012 linjaukset kuntauudistuksen jatkosta ja rakennelain sisällöstä (vahvan peruskunnan kriteerit, toteuttamistapa) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys. Kaksi virkamiestyöryhmään ja ministeriryhmä. Väliraportti valmistuu toukokuussa ja loppuraportti vuoden loppuun mennessä. Rakennelakityöryhmän määräaika vuoden loppuun (uudistuksen ohjauskeinot). Kuntaliitto Kunnilta lausunto valmistelun kokonaisuudesta:» rakennetyöryhmän ehdotukset ja uudet vahvat kunnat» sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet» opetuksen ja kulttuurin rakenteet» kuntien lausunto selvityshenkilöiden asettamisesta 15

16 Erityiset kuntajakoselvitykset prosessi Kuntajakolaki (1698/2009) Ministeriön aloite Kunnan esitys Kuntalaisten (20 %) esitys 15 Erityinen kuntajakoselvitys Kaikki mukaan Kuntajakoselvittäjä(t) Hallinnon järjestämisen periaatteet 8 Yhdistymissopimus Uuden kunnan piirustukset Muun muassa: Palvelujärjestelmän yhteensovittamisen periaatteet Taloudenhoidon yleiset periaatteet Kuntalaisten kuuleminen Rakennelaki 16 Valtuustojen päätökset 16

17 Kuntaliiton huomioita Sektoreiden rakenteelliset uudistukset tulee tehdä hallitusohjelman mukaisesti kuntauudistuksen yhteydessä aikataulullisesti ja sisällöllisesti. Sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisen peruskoulutuksen rakenteellinen kehittäminen tulee tapahtua kuntauudistukseen perustuen ei erillisinä valmisteluina. Samoin rahoitusta koskevat uudistukset tulisi tehdä osana valtionosuuslainsäädännön uudistamista. 17

18 Sairaanhoidon erityisvastuualueet, sairaanhoitopiirit, keskussairaalat ja kuntarajat 2010 Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit: HYKS erva Helsinki ja Uusimaa (HUS) Etelä-Karjala (EK) Kymenlaakso (KYM) L KYS erva Pohjois-Savo (PS) Etelä-Savo (ES) Itä-Savo (IS) Keski-Suomi (KS) Pohjois-Karjala (PK) OYS erva Pohjois-Pohjanmaa (PP) Länsi-Pohja (LP) Lappi (L) Kainuu (KAI) Keski-Pohjanmaa (KP) LP PP KAI TAYS erva Pirkanmaa (P) Etelä-Pohjanmaa (EP) Kanta-Häme (KH) Päijät-Häme (PH) Vaasa (V) V KP EP KS PS PK TYKS erva Varsinais-Suomi (VS) S P ES Satakunta (S) Keskussairaaloiden sijaintikunnat KH PH VS KYM HUS 18 EK IS Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH

19 Kuntaliiton huomioita Lähidemokratian ja lähivaikuttamisen kehittämisessä on keskeistä saada aikaan toimivia malleja, joita voidaan käyttää lainsäädännön pohjana. Kuntien, Kuntaliiton ja eri ministeriöiden valmistelutyötä jatkettava. Valtuutettujen lukumäärä vähenisi työryhmän ehdotuksessa jopa alle kolmannekseen. Kuntalain valmistelussa luottamushenkilöiden toimintaedellytysten turvaaminen ja lähivaikuttamisen vahvistaminen tulee olla keskiössä. Kuntalain tulee mahdollistaa kunnille erilaisia paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia menettelytapoja (esim. kunnanosahallinto ja vaalipiirit) lähidemokratian toteuttamiseen. Menettelytapojen käyttöönotosta tulee voida päättää paikallisesti Asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä tulee vahvistaa palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä turvattava asiakkaiden tosiasiallinen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus 19

20 Kuntaliiton yhteenveto: Kuntien ja kuntahallinnon uudistuminen on välttämätöntä Keskeisenä tavoitteena vahvojen kuntien muodostaminen Kunnilla keskeinen rooli prosessissa Vapaaehtoiset liitokset lähtökohtana Yhdistymiset kuntien omaan päätöksentekoon perustuen Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava (vos-kompensaatio ym.) Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syksyllä hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen perusteella Niillä alueilla joilla vahvaa peruskuntaa ei muodostu, tavoitteena tulee olla kuntien monialainen yhteistyö palveluissa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa. 20

21 Kuntalain uudistaminen Kuntalain valmistelua varten asetettava parlamentaarinen komitea Kuntalain uudistaminen toteutetaan vaiheittain Vuonna 2015 alusta tarvittavat muutokset nykyisen kuntalain osittaisuudistuksina Kuntalain kokonaisuudistus 2017 aloittavien valtuustojen käyttöön 21

22 Kuntatalouden näkymät

23 Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- BKT, Inflaatio, Työttö- Palkkasumman indeksin Ansiotasoajankohta muutos myys- 2011/2012 % % aste, % muutos, % muutos, % PTT maaliskuu 2,4 2,1 7,4.... VM maaliskuu 2,7 2,7 7,2 4,1 3,2 SP maaliskuu 2,7 2,6 7,2.. 3,3 ETLA maaliskuu 3,0 2,9 6,5 4,0 3,0 PT maaliskuu 3,1 2,8 7,1 4,2 3,1 Nordea toukokuu 3,0 2,1 6,9.. 3,0 OP-Pohjola toukokuu 3,3 2,8 6,8.. 2,8 Sampo-Pankki toukokuu 2,7 2,4 7,0.. 2,5 SP kesäkuu 2,6 2,3 7,4.. 3,4 VM kesäkuu 2,8 2,7 7,2 4,1 3,2 OP-Pohjola elokuu 2,3 2,0 7,6.. 3,0 PT elokuu 2,1 2,6 8,0 3,6 3,1 Nordea elokuu 1,6 2,0 7,5.. 2,8 Sampo-Pankki syyskuu 1,2 2,5 7,9.. 2,8 VM syyskuu 1,8 3,3 7,6 3,8 3,2 ETLA syyskuu 2,0 2,6 7,7 3,0 2,8 PTT syyskuu -1,5 1,5 8,3 1,3 3,0 Nordea joulukuu -0,5 2,7 8,0.. 3,9 OP-Pohjola tammikuu-12 1,0 2,4 7,8.. 3,3 Sampo-Pankki joulukuu -1,0 2,6 8,0.. 3,1 Euroopan komissio ,8 2,

24

25 % Kuntien vuosikate % poistoista Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa pl. Oulun sk Koko maa * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 25

26 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pohjois-Pohjanmaa yhteensä * Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

27 Pohjois-Pohjanmaan kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as * Tulorahoitusjäämä 1), Pohjois-Pohjanmaa Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, Pohjois-Pohjanmaa Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 27 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

28 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Pohjois-Pohjanmaa Rahavarat, Pohjois-Pohjanmaa Rahavarat, koko maa Lainakanta, Pohjois-Pohjanmaa Lainakanta, koko maa * 28 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

29 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: TPA Mrd. euroa Asukasta kohti, Vuosikate % poistoista 1, , , , , , , Vuosikate % poistonal. invest. 1) Tilikauden tulos, mrd. euroa Lainakanta: Mrd. euroa Asukasta kohti, -0,05 7, Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): 1,02 7, ,74 8, ,61 8, ,29 9, ,83 2) 10, ,50 11, Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kuntien lkm. yhteensä Kuntien lkm. (v kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot ) Poistonalaisten investointien omahankintamenot. 2) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. 29

30 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina Uusimaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Kymenlaakso Etelä-Savo Satakunta Kanta-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomi: 2011* * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 30

31 Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa Kunnan asukasluku (ennakkotieto) * Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 31

32 Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2010, % Valtionosuuksien osuus verorahoituksesta vuonna 2010, % Manner-Suomi keskimäärin 17,5 % Manner-Suomi keskimäärin 28,8 % Prosenttia: Prosenttia: 7,9 15,0 (39) 2,0 27,5 (46) 15,1 20,0 (90) 27,6 37,5 (62) 20,1 22,5 (59) 37,6 47,5 (85) 22,6 25,0 (54) 47,6 52,5 (62) 25,1 37,2 (84) 52,6 69,4 (71) 32 Kuntarajat: Tilastokeskus.

33 Kuntien tuloveroprosentti kun mitään tasausta tai VOS-järjestelmää ei ole käytössä (2011) Suurin: % Pienin: % Ranua 70,33 Kauniainen 17,46 Rautavaara 64,50 Espoo 18,19 Puolanka 62,60 Helsinki 20,64 Kivijärvi 61,99 Kaskinen 20,66 Pudasjärvi 61,46 Tuusula 21,44 Salla 60,37 Kerava 21,78 Utsjoki 60,33 Naantali 22,14 Rääkkylä 60,30 Kirkkonummi 22,21 Kinnula 60,06 Järvenpää 22,41 Enontekiö 59,77 Vantaa 22,56 Vesanto 59,51 Eurajoki 22,86 Ristijärvi 58,68 Nurmijärvi 22,90 Utajärvi 58,01 Raisio 23,22 Taivalkoski 57,55 Masku 23,55 Lestijärvi 57,49 Kaarina 23,78 Posio 56,89 Sipoo 23,88 Merijärvi 56,78 Pirkkala 24,42 Hyrynsalmi 56,25 Rauma 24,47 Kannonkoski 56,22 Vihti 24,59 Kaavi 56,22 Rusko 24,80 Perho 56,05 Porvoo 24,91 Soini 55,81 Kärsämäki 55,81 Laskennallinen tulovero-% 60- (9) (43) (93) (105) - 30 (70) Maarianhamina Vaasa Pori Kokkola Seinäjoki Hämeenlinna Turku Tampere Rovaniemi Oulu Jyväskylä Lahti Helsinki Kajaani Kuopio Mikkeli Kotka Joensuu Lappeenranta MML, 2011 Lähde: Verohallinto, Tilastokeskus ja Kuntaliitto KL/JAH

34 Satakunta Pohjois-Karjala Kainuu Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Etelä-Savo Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien lopussa, /asukas Manner-Suomi: * 2011* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 34

35 Kunnan asukasluku (ennakkotieto) Kuntien lainakanta kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa , /as * Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 35

36 20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO

37 2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,7 1,0 1,5 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 1,0 0,8 0,7 1,1 1,2 0,8 1,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0, ,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet PPO

38 Kuntavaalit 2012 Kuntaliiton kampanja 2012 Ennakkoäänestys (ulkomailla ) Vaalit Valitaan n valtuutettua

39 Lähtökohtia Kuntaliiton rooli kuntafaktatiedon tuottajana, välittäjänä, jakajana» Tutkimukset ja tilastot» Ohjeet ja suositukset» Konsernipalvelut Lähivaikuttamisen ja osallistumisen kannustaminen» Äänestysaktiivisuuden parantaminen» Paikallinen aktivointi» Nuorten kuntatietoisuuden ja osallistumisen parantaminen 39

40 Kohderyhmät Kunnat vaalien järjestäjinä ja paikallisaktivoijina Ehdokkaat vaalityössä Äänestäjät osallistuminen ja vaikuttaminen Media joukkoviestintä, human interest Valittavat luottamushenkilöt perehdytys uusiin tehtäviin Nuoret ennen äänestysikää > kuntatietouden parantaminen 40

41 Keinot ja toimenpiteitä Tilastot ja tutkimukset kuntafaktan pohjana Verkkosivustot kuntavaalit.fi ja kunnat.net/kuntavaalit Mediaviestintä ja sidosryhmätiedottaminen, uutiskirjeet Ohjeet ja suositukset (mm. lakiasiat) Aineistot kuntien käyttöön mm. paikallisaktivointiin Tietoisku (tv + nettikäyttö), myös selkokielellä Ehdokkaille vaalityötä tukevaa aineistoa Virtuaalikunta opetuskäyttöön Luottamushenkilöoppaat (6 kpl) + koulutus 41

42 Aineistot kuntien käyttöön paikallisaktivointiin Koontiesite kuntiin (koostaa kaikki kuntien käytettävissä olevat aineistot ja materiaalit)» Aineistot ladattavissa kuntavaalit.fi > kunnille -osiosta; touko syyskuussa lanseeraus 28.4.; täydennetään touko syyskuussa Bannerit verkkosivuille Mainos- ja julistepohjat (taittopohjat muokattavissa paikalliseksi) Valmiit juttupohjat paikallismedioihin Video/tietoisku s. mm. verkkoon Virtuaalikunta-sivusto huhti toukokuu; peli elokuussa Tilattavat painetut kevytjulkaisut ja flyerit 42

43 Lisätietoja

44 Puitesopimukset lue lisää kategoriat ICT, Energia, Muut tavarat ja palvelut puitejärjestelyissä (37) hankintasopimuksia 80 kpl sopimusten arvo n. 110 M v = asiakkaiden ostovolyymi v arvioitu nousevan n. 140 milj. euroon valmisteilla eri vaiheessa n. 20 tuotealuetta asiakaspalautetta systemaattisesti, asteikolla 1 5 n. 4 sopimushallintaan panostetaan parhaan mukaan

45 Sitoumuksia eri sopimuksiin 1 300

46 Saavutettuja asiakashyötyjä hintasäästöt esim. IT-laitteet % tuotekatalogi 40 % polttoaineet, säiliö 2 10 % matkapuhelimet % teleoperaattoripalvelut, jopa 40 % toimistotarvikkeet 50 % resurssi- ja muut säästöt omat voimavarat säästyvät muuhun hankintatoimeen juridinen ja kaupallinen riski pienempi tehokas sopimushallinta ja toimittajayhteistyö KLKH:n hoitamana osallistuminen asiakasryhmiin, verkottuminen kehittämispotentiaali

47 Kuntatyönantajien kilpailuetu: Hyvin johdettu ja hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt yhdenvertainen mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin työvälineisiin. Kunta-alalle erikoistuneen palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy.

48 Rekrytoinnin ammattilaisille Tehokas kunta-alalle räätälöity oma järjestelmä perusrekrytointiin ja sijaisuuksien hallintaan sekä rekrytoinnin kehittämiseen Kuntarekry.fi sivusto Työpaikkailmoitusten julkaisemineen ja työnantajakuvan kehittämiseen Hinnaltaan kilpailukykyinen, selainpohjainen järjestelmä ja maksu vain käyttäjätunnuksista. Kuntaliiton palveluna riskitön hankinta, käyttöönottoa ei tarvitse kilpailuttaa. Ota yhteyttä: Tuula Nurminen, , toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy Kuntarekry.fi

49 Kuntamarkkinat enemmän kuin messut Kuntamarkkinat kokoaa yhteen kunta-alan ja julkishallinnon päättäjät sekä kunnille palveluita tuottavat yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Vuosittain syyskuussa Kuntatalossa järjestettävä kunta-alan suurtapahtuma tarjoaa kävijöilleen noin kaksisataa maksutonta seminaaria ja tietoiskua. 49

50 Kuntaliitto tukee kuntia» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: 50