Keski-Suomen kuntapäivä Jyväskylä. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto

Transkriptio

1 Keski-Suomen kuntapäivä Jyväskylä Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto

2 Lähiajan haasteet Kuntien tehtävien ja tulorahoituksen tasapaino Peruspalveluohjelma ja -budjetti Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tarkistus Turvatut verotulot Toimintakykyinen kunta- ja palvelurakenne Toimiva kuntarakenne Tehokas palvelurakenne» tuottavuus, vaikuttavuus, saatavuus» tuotanto- ja rahoitustavat» palvelustrategiat, tietotekniikka» kilpailuttaminen Toimiva demokratia, kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja johtaminen Globalisaation haasteet 2

3 Kuntauudistuksen aikataulu Aluekierros ja kuuleminen Rakennelakityöryhmä Lausunnot HE eduskunnalle Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä Kuntajakoselvitykset ja uutta kuntarakennetta koskevat päätökset mennessä KUNTARAKENNELAKI VOIMAAN VIIM Kuntien yhdistymiset voimaan , kuitenkin viimeistään KUNTALAIN KOKONAISUUDISTUS VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN HE + eduskuntakäsitte ly HE + eduskuntakäsitte ly UUSI KUNTALAKI VOIMAAN UUSI KUNTIEN VALTIONOSUUSLAINSÄÄDÄNTÖ VOIMAAN Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 3

4 Rakennelaki aikataulu Kesäkuu Kriteerit Rakennelaki luonnos syyskuu Kuuleminen HE + eduskunta Rakennelaki voimaan Selvitysalueiden muodostaminen Kuntien selvitykset VN arvioi etenemistä Kuntien esitykset uusista kunnista Mahdolliset erityisselvitykset Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Oikeus Yhdistymisen tukeen päättyy

5 Kuntauudistuksen eteneminen Kuntarakennelakiehdotus syksyllä lausunnoille kuntiin» Hallituksen esitys eduskuntaan niin, että voimaan viimeistään Kunnille yhdistymisavustusta ja muutoksen tukea, mikäli yhdistymispäätös tehty mennessä Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013» Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

6 Kuntaliiton keskeisiä teemoja uudistuksessa 1) Kunnilla tulee olla todellinen mahdollisuus tehdä alueelleen sopivimmat ratkaisut 2) Alueellinen erilaisuus tulee näkyä ratkaisuissa 3) Maaseutualueen vaihtoehdot vaativat lisäselvitystä 4) Kuntarakenne on luotava kansalaisten, ei sosiaali- ja terveyspalvelujen ehdoilla 5) Kuntaliitto edistää ja rohkaisee lähivaikuttamisen kehitystyötä 6) Ei lisätehtäviä kunnille arvio nykyisistä tarpeen 7) Toimintatapojen uudistaminen vaatii kokeiluja ja avoimuutta 8) Jatkouudistus PARAS-hankkeelle 9) Kuntien vahva rooli prosessissa on turvattava. 6

7 SOTE-työryhmän johtopäätöksiä Nykyisellä palvelurakenteella ei voida turvata yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluja Rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä saumattomien palveluketjujen turvaamiseksi ja osaavan henkilöstön saamisen turvaamiseksi Kunta- ja palvelurakenne on uudistettava samanaikaisesti Rakenneuudistuksilla on vahvistettava kunnan peruspalvelujen toimintaedellytyksiä ja rahoitusta Sote-järjestämisvastuun on kytkeydyttävä muuhun kunnalliseen päätöksentekoon Päätöksentekorakenteen on oltava yksinkertainen Palvelujen tuottamisessa on otettava huomioon alueelliset erot Uudistus on toteutettava yhteistyössä kuntien kanssa Kielelliset oikeudet on turvattava 7

8 Hallituksen päätös: malli C Rahoitus- ja järjestämisvastuu kunnilla Kunnat tai sote-alueet vastaavat palvelujen laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa Ervojen roolia selkiytetään jatkotyössä Kuntarakenteesta riippuu, montako sote-aluetta tarvitaan Jatkotyössä otettava huomioon alueelliset erot ja kuntauudistuksen aikataulu Päästävä riittävän suuriin kokonaisuuksiin Sote samalle järjestäjälle 8

9

10 Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä Julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa Palvelutarpeen selvittämisestä Yhdenvertaisesta saatavuudesta Tuotantotavasta päättämisestä Tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta Järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta Voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä 10

11 Vahva terveyskeskus ensikontakti palvelujärjestelmään tuntee väestönsä ja potilaat tuottaa parempaa hyvinvointia, ei vain toimenpiteitä vastaa potilaan hoidon koordinoinnista etsivä työ / varhainen oireiden tunnistaminen tarjoaa tukea varhaisessa vaiheessa kytkee terveyden alueellisen edistämistoiminnan hoitavaan ja kuntouttavaan toimintaan 11

12 Kuntauudistus koulutus- ja kulttuuripalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelujen rakenteellista kehittämistä ei tulisi tehdä valtion toimesta erillisenä, vaan pitäisi edetä hallitusohjelman mukaisesti: sektorilakien valmistelu sovitettava yhteen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Valtion taholta tulisi pidättäytyä nyt sektorikohtaisesta hallinnonohjauksesta. Kunnan tulee voida päättää palvelujen järjestämisestä. Rahoituslainsäädännön uudistamiset tulee kytkeä tiiviisti valtionosuuslainsäädännön uudistamiseen osana kuntarakenneuudistusta (vrt. hallitusohjelma) Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

13 Kunnat ja nuorten koulutus Kuntien tulisi olla riittävän vahvoja kantamaan järjestämisvastuu paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä myös nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta. Tai jos alueella edetään syvenevällä yhteistyöllä, ammatillinen peruskoulutus voisi kuulua monialaiseen organisaatioon. Jokaiselle perusopetuksen päättäneelle lukiokoulutus tai ammatillinen peruskoulutus! Kokonaisvastuu nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta pitäisi olla kunnilla kuitenkin siten että järjestämislupamenettelyä pitäisi väljentää ja osittain luopua kokonaan. Kaikilla kunnilla on jo nyt lakisääteinen rahoitusvastuu: 58,11 % laskennallisista kustannuksista Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

14 Kuntatalouden näkymät

15 % 9,0 8,0 7,0 6,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset , % Arvon muutos Muutos keskimäärin/vuosi: Arvo: 5,3 % 4,1 % Määrä 1) : 2,0 % 1,3 % Kustannustaso: 3,3 % 2,8 % 5,0 4,0 Määrän muutos 1) 3,0 2,0 1,0 0,0 Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) * 12a 13a 14a 15a 16a 1) Määrän muutoksesta noin 1 prosenttiyksikkö aiheutuu ikärakenteen muutoksesta Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB

16 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 3,6 4,1 4,1 4,1 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,7 3,0 2,9 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin 16

17 2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot, muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,7 1,0 1,5 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 0,9 0,8 0,9 1,0 1,2 0,9 1,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0, ,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet PPB (Talousjaosto ). 17

18 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Keski-Suomi yhteensä * Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Vuoden 1997 jälkeen koko Suomen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei-poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueet, sijoitukset. Lähde: Tilastokeskus 18 0

19 20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPB (Talousjaosto )

20 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Keski-Suomi Rahavarat, Keski-Suomi Rahavarat, koko maa Lainakanta, Keski-Suomi Lainakanta, koko maa * Lähde: Tilastokeskus 20

21 Keski-Suomen kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as ) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot * Tulorahoitusjäämä 1), Keski-Suomi Lainakannan muutos, Keski-Suomi Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, koko maa Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina yhteensä yli 10 miljardia euroa. Kuntasektorin velkamäärä on kasvanut samana aikana 8,2 miljardia euroa ollen vuoden 2011 lopussa noin 12,3 mrd. euroa. 21 Lähde: Tilastokeskus

22 Hallitusohjelman ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen 22

23 Nettovaikutus -193 milj

24 Miten kuntien rahoitusongelmia ratkaistaan? Kuntien tulot ja menot tasapainoon» Mahdollisimman hyvin toimiva kunta- ja palvelurakenne» Valtion maksettava 100 % uusien ja laajenevien tehtävien kustannuksista niiden toteutusvaiheessa, kustannukset arvioitava oikein» Kansallisella tasolla kuntatalouden kehysmenettely peruspalveluohjelma ja budjettimenettelyä kehittämällä» Kuntatasolla talouden tasapainottamissäädökset kunnallisvaalikauden puitteissa» Velka- tai verokatot eivät toimi, koska kunnat ovat niin erilaisia ja koska tuollaiset katot vähentävät halua vastuun kantoon ja koska ne ovat kierrettävissä helpohkosti» Kuntien tuottavuuden esteiden purku valtion normiohjaus Jos julkisen vallan ja kansalaisten vastuita ei pystytä määrittelemään uudelleen niin, kuntataloutta on vaikea saada tasapainoon. 24

25 Kuntavaalit 2012 Osallistumisen kannustaminen» Äänestysaktiivisuuden parantaminen» Nuorten kuntatietoisuuden ja osallistumisen parantaminen Kuntaliitto kuntafaktatiedon tuottajana Kohderyhmät:» Kunnat vaalien järjestäjinä ja paikallisaktivoijina» Ehdokkaat vaalityössä» Äänestäjät osallistuminen ja vaikuttaminen» Media joukkoviestintä» Valittavat luottamushenkilöt perehdytys uusiin tehtäviin» Nuoret ennen äänestysikää kuntatietouden parantaminen Kaikki yhteen ääneen Använd din röst.

26 26

27 Kuntapäättäjä Kommunpolitikern -tablettiapplikaatio

28 28