LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ- HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

Transkriptio

1 MUISTIO LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ- HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Maanantai klo Paikka: Klaukkalan terveysasema (iso kokoushuone) Vaskomäentie 2, Klaukkala / Nurmijärvi Paikalla: Laiho Olli Nurmijärvi puheenjohtaja Gustafsson Kirsi Vihti Heino Petteri Sosiaalitaito Karvonen Tuija Mäntsälä Kauppinen Eeva Hyvinkää Kokko Marianna ARVO hanke Kuusimurto Merja Lohja Leino Heli Kerava Lundqvist Veronica Kirkkonummi Pekkarinen-Keto Sirkku Kirkkonummi Gerdt Heidi ARVO hanke sihteeri Poissa: Mattila Marketta Ostrow Janna Ruuskanen Katja Varis Mirja Wikström Märta Tuusula Siuntio Inkoo Järvenpää Tammisaari /edustaa Raaseporia LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 1

2 Asiat: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Olli Laiho avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi. 2. Itsearvioinnin reflektointi Kehittämispäällikkö Petteri Heino esitteli ohjausryhmän edellisessä kokouksessa kirjattujen itsearviointien koonnin ja johtopäätökset. (liite 1) Itsearviointien mukaan kehittämisryhmien työskentelyssä on varmistettava työryhmien tavoitteiden määrittely siten, että jokainen ryhmän jäsen sisäistää ne ja sitoutuu tavoitteiden mukaiseen työskentelyyn. Kehittämistyötä tulee jatkaa konkreettisen kehittämistyön aikaansaamiseksi. Yhteenvetoa kommentoitiin seuraavasti: Sitoutuminen ja tavoitteet liittyvät yhteen. Tavoitteet pitää päättää ja pysyä päätöksessä. Tavoitteet on nyt lyöty lukkoon. Verkostoitumisen kautta löytyy konkretisoituminen ja motivaation vahvistaminen niin kunnalle kuin yksittäisille työntekijöille. Dialogi kuntien välillä on erittäin tärkeää ja verkostoituminen tukee sitä. Hanke kohderyhmältään laaja, joka asettaa haasteita hankkeen sisäistämiselle. Johtajien sitoutuminen hankkeeseen on tärkeää. 3. Ajankohtaista kehittämistoiminnassa Tavoitteiden täsmentyminen Ruotsinkielisen toiminnan kehittämisryhmä / Veronica Lundqvist Ryhmä on ollut käymistilassa. Ryhmä pitää tärkeänä: 1. Koulutukset toteutuvat myös ruotsinkielellä, 2. Työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen kuntien välillä; vrt. osaamisen vaihdon mahdollistaminen ja suunnittelu 3. Vanhempien tukeminen. Tämän asian tiimoilta ryhmä selvittää vertaisryhmäohjaajakoulutuksen järjestämistä alueelle yhteistyössä Folkhälsanin kanssa. Jos yhteistyö käynnistyy, ryhmä informoi siitä Veronica Lundqvistin kautta ARVO- hanketta ja Heidi Gerdtiä, jotta koulutuksesta voidaan informoida ARVOhankkeen kautta. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2

3 Käytiin keskustelua ruotsinkielisen kehittämisryhmän tarpeellisuudesta omana ryhmänään, jonka lopputuloksena todettiin ruotsinkielisen kehittämisryhmän tarpeellisuus. Ruotsin kieltä tulee tehdä näkyväksi ja se ei saa hukkua sisältöjen työstämisen alle. Ruotsinkielisen kehittämisryhmän jäsenet osallisiksi kuntatyöryhmiin. Projektikoordinaattori Marianna Kokko Tavoitteet ovat kehittämisryhmien osalta edellisen kokouksen jälkeen täsmentyneet (liite 2) pidetyssä Johtoryhmän kokouksessa johtoryhmä määritteli lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden kehittämisryhmän tavoitteen 2 (avoimen/matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen) sisällöiksi myös päihdepalvelut sekä niihin liittyvien matalan kynnyksen palvelujen liittämisen kehittämistyöhön. Hankkeessa tulisi mahdollisimman hyvin hyödyntää kuntien kokemuksia erilaisten matalan kynnyksen toimintamallien kokemuksista sekä käynnistää kehittämistyötä integroitujen psykososiaalisten palvelujen matalan kynnyksen toimintamallien kokonaisuudesta (mm. sisältäen kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan, perhekeskustoiminnan, nuorisoneuvolatoiminnan ja päihdepalvelut). Matalan kynnysten palveluiden kehittäminen tulee olla liitettynä selkeästi peruspalveluihin. Matalan kynnyksen /avoimen toimintamallien kehittäminen tulee kehittämisryhmässä määritellä selkeästi. Lisäksi kehittämistyön tueksi tarvitaan vahva tietopohja olemassa olevista palveluista ja kehittämistarpeista. Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden kehittämisryhmän sekä osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän tavoitteiden asettelussa on todettu päällekkäisyyttä. Näkökulma perhekeskustoiminnan sekä avoimen/matalan kynnyksen palvelujen kehittämiseen on erilainen. Kehittämisryhmien työskentely vaatii keskinäistä vahvaa ja jatkuvaa dialogia, jotta voidaan sopia tietyistä vastuista ja kehittää lapsuuden hyvinvointia monipuolisesti eri näkökulmat huomioiden (mm. asiakaslähtöisyyden ja palvelurakenteen kehittäminen). Keskustelua kehittämistyöstä tulee käydä sekä henkilöstön ammatillisuuden vahvistamisen että palvelurakenteiden kehittämisen näkökulmasta. Johtoryhmän kokouksessa käytiin keskustelua hankkeen tuloksista ja hyödyistä kunnissa. Keskustelussa todettiin, että hankkeella luodaan edellytyksiä kehittämistoiminnan jatkuvuudelle vahvistamalla osaamista (mm. koulutusten järjestäminen) sekä organisoitumista (mm. kuntatyöryhmät). Hanke mahdollistaa yhteistyön alueellisen foorumin sekä lisäresurssin kunnan tarpeita vastaavaan kehittämistyöhön. Kehittämisryhmien jäsenten osallisuutta kehittämistyössä tulee hyödyntää kunnissa voimavarana. Kuntien tulee tarkastella omia kehittämistarpeitaan ja rakenteitaan suhteessa ARVO- hankkeen tarjoamaan kehittämistyöhön ja LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 3

4 verkostoitumisen mahdollisuuksiin, jotta voi saada mahdollisimman paljon hyötyä hankkeesta. Ohjausryhmän kommentteja tavoitteisiin liittyen: - Kuntatyöryhmässä ei ehditä käydä ARVOn asioita läpi, koska kunnissa on paljon muitakin asioita käsiteltävinä tämä asettaa haasteen kuntatyöryhmien toiminnalle. Lapsuuden hyvinvoinnin verkostoituminen Länsi- ja Keski-Uudellamaalla Hanke etenee kehittämistyön verkostoitumisena Länsi- ja Keski-Uudellamaalla. Verkostoitumisen lähtökohtana ovat kehittämisryhmien asettamat tavoitteet (7) (liite 3). Kunnat sitoutuvat omien kehittämistarpeidensa mukaisesti verkostoituvaan kehittämistyöhön kuntatyöryhmän päätöksellä. Samalla tulee huomioida vaadittava resursointi (henkilöstön työaika). Kuntatyöryhmän päätös sitoutumisesta tulee ilmoittaa mennessä Marianna Kokolle. Koulutussuunnittelu ja sen haasteet Heidi Gerdt esitteli hankkeessa järjestettävää koulutusta. Hankkeessa järjestetään johtamiskoulutusta, joka on jaettu kahteen linjaan: Linja 1: Poikkihallinnollisten rakenteiden kehittäminen ja johtaminen koulutusprosessi on kohdennettu ylimmälle johdolle ja keskijohdolle. Linja 2: Moniammatillinen ja monisektoraalinen yhteistyö ja johtaminen koulutusprosessi on kohdennettu keskijohdolle ja lähiesimiehille. Johtamiskoulutuksiin on ilmoittautunut oletettua vähemmän osallistujia. Johtoryhmän kokouksen pohjalta syinä vähäiseen ilmoittautumiseen nähtiin seuraavat asiat: - Kohderyhmän määrittely ollut hämmentävää - Kokonaisuuden hahmottaminen sekä tavoitteistoon kytkeminen vaikeaa koulutusten ja tavoitteiston kytkeytyminen tulee visualisoida selkeämmäksi - Vähäiset henkilöstöresurssit vaikeuttavat osallistumisen mahdollisuuksia - Koulutustarjontaa on paljon samanaikaisesti Johtoryhmä kommentoi, että hankkeen koulutusten sitoutuminen on suhteessa johtamiseen, kuntien sisäisiin rakenteisiin sekä osallisuuden kehittämisen mahdollisuuden hyödyntämiseen hankkeen tarjoamista koulutuksista. Hankkeen tarjoamilla koulutuksilla voidaan täyttää lakisääteistä täydennyskoulutusvelvoitetta. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 4

5 Lähiesimiehille kohdennettuun koulutusprosessiin voi edelleen ilmoittautua kuntakiintiöiden mukaisesti. Heidi Gerdt esitteli edelleen kehittämistyöryhmien työskentelyyn perustuvaa sisällöllistä koulutussuunnittelua. Sisällölliset koulutuskokonaisuudet vuodelle 2009 ovat seuraavat: - Kriisikoulutus kouluttajakoulutus (perushenkilöstölle) - Johdanto moniammatilliseen kumppanuuteen koulutus (perushenkilöstölle ja esimiehille) - Vertaisryhmäohjaajakoulutus (perushenkilöstölle) - Salassapitovelvollisuus luennot (perushenkilöstölle ja esimiehille) Ohjausryhmä kommentoi koulutustilannetta seuraavasti: - Uudet kuntayhtymät työllistävät työntekijöitä, joka on hankaloittanut koulutuksiin ilmoittautumista - Ohjausryhmän mielestä olisi hyvä, jos kunnat keskitetysti ilmoittavat osallistumisensa koulutuksiin yhden ihmisen kautta. Tilannekatsaus jatkuvuuteen tähtäävän kehittämistoiminnan hankesuunnitelmista sekä Etelä-Suomen yhteisestä hankekokonaisuudesta Marianna Kokko esitteli Kaste-ohjelman mukaisesti toteutettavaa Etelä-Suomen yhteistä hankekokonaisuuden valmistelua lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hankekokonaisuuden valmisteluu osallistuvat alueina pääkaupunkiseutu, Kaakkois-Suomi ja Länsi- ja Keski-Uusimaa. Länsi- ja Keski-Uudenmaan osalta pysyvän kehittämisyksikön toimintaedellytyksiä selvittävä kehittämisryhmä on työstänyt alueen kehittämistarpeita, jotka integroidaan osaksi Etelä-Suomen hankekokonaisuutta. Hankekokonaisuus mahdollistaa yhteistyön mm. nuorten intensiivimenetelmien kehittämisen pääkaupunkiseudun kanssa. Etelä-Suomen kokonaisuuden hankehakemus jätetään Sosiaali- ja terveysministeriölle mennessä. Keskusteltiin Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien sitoutumisesta suunniteltuun kehittämistoimintaan marraskuusta 2008 alkaen. Kuntien sitoutuminen vetovastuussa olevan lautakuntansa päätöksellä tulee tehdä helmikuuhun 2009 mennessä. Arviointisuunnitelma Tuotiin tiedoksi, että ARVO- hankkeen arviointisuunnitelma on löydettävissä hankkeen kotisivuilta kohdasta esittely. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 5

6 Kevään 2009 kokousaikataulujen sopiminen Ohjausryhmän kevään 2009 kokousaikataulut ovat seuraavat: Tiistai klo / Siuntio Maanantai klo / Mäntsälä Keskiviikko klo / Järvenpää Ohjausryhmän ja Johtoryhmän yhteinen kokous Maanantai klo / Kirkkonummi Liite 1 Liite 2 Liite 3 Itsearvionnin koonti Tavoitekaavio Kehittämistoiminnan verkostoituminen Jakelu Ohjausryhmän jäsenet Tiedoksi ohjausryhmän varajäsenille Hankkeen www-sivut: LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 6