LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKKEEN JOHTORYHMÄN KOKOUKSESTA

Transkriptio

1 MUISTIO LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKKEEN JOHTORYHMÄN KOKOUKSESTA Aika: Torstaina klo 9-11 Paikka: Järvenpää-talo, Järvenpää Paikalla: Markus Hemmilä, sosiaali- ja terveysjohtaja, Järvenpää Simo Juva, sivistysjohtaja, Lohja Merja Etholèn - Rönnberg, vs. sosiaalijohtaja, Kirkkonummi Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija, Lapsuuden arvokas arki - ARVO Mervi Herola, perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö, Nurmijärvi Kirsti Lehikoinen, päivähoidon esimies, Vihti Birgitta Mannström, päivähoidon ohjaaja, Inkoo Jouko Ranta, sosiaali- ja terveystoimi/osastopäällikkö, Järvenpää Merja Salmi, toimitusjohtaja, Sosiaalitaito Hilkka Toiviainen, päivähoidon johtaja, Hyvinkää Anu Vesiluoma, varhaiskasvatuspäällikkö, Siuntio Göthe Österberg, sosiaalijohtaja, Karjaa / Raaseporin edustaja Marianna Kokko, projektikoordinaattori, Lapsuuden arvokas arki ARVO puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri Poissa: Tuula Abdo, johtava sosiaalityöntekijä, Tuusula Virpi Kolehmainen, nuorisoasiain päällikkö, Mäntsälä Anneli Rautiainen, päivähoidon johtaja, Kerava 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Markus Hemmilä avasi kokouksen, kävi läpi lyhyesti kokouksen sisältöä sekä toivotti tervetulleeksi Siuntion uuden edustajan varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoman. 2. Ajankohtaista hankkeessa Kehittämisryhmien työskentely Johto- ja ohjausryhmän linjausten mukaisesti kehittämistyön tueksi on käynnistetty viisi kehittämisryhmää. Kehittämisryhmät ovat kokoontuneet 2 3 kertaa, joiden aikana on päätetty kunkin ryhmän tavoitteet. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 1

2 I. Pysyvän kehittämisyksikön toimintaedellytyksiä selvittävä kehittämisryhmä o Ryhmässä mukana 10 kuntaa/kuntayhtymää o Ryhmän tavoitteet: 1) Pysyvän kehittämisyksikön tehtävien täsmennys 2) Toimintaedellytysten määrittely o Ryhmän tavoitteena tuottaa joulukuuhun 2008 mennessä esitys pysyvän kehittämistoiminnan edellytyksistä, joka toimitetaan keväällä 2009 edelleen kuntiin lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoiminnan jatkoon sitoutumiseksi. o ARVO on mukana Kaste-ohjelmaan perustuvassa Etelä-Suomen yhteisessä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvässä hankehakemuksessa, josta alustava esitys on jätetty Kaste-ohjelman Etelä-Suomen aluejohtoryhmän kommentoitavaksi. o Kaste-ohjelman päivitetyn ajankohtaiskirjeen mukaisesti kehittämisyksiköille ei ole varattu erillistä korvamerkittyä rahaa. Kehittämisyksiköt voivat olla Kaste-ohjelman mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtioavustuksen piirissä ainoastaan osana alueellista merkittävää kehittämishankekokonaisuutta, johon sisältyy toiminnan juurruttamissuunnitelma. o Kehittämisryhmän pohdintojen perusteella alustavaan Etelä-Suomen hankehakemukseen Länsi- ja Keski-Uudenmaan pääpainopistealueiksi on kirjattu seuraavat kehittämisen kohteet: Osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistaminen moniammatillisen ja monisektoraalisen kehittämistyön sekä substanssiosaamisen näkökulmasta (mm. lastensuojelu, neuvolatoiminta, varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisotyö) Strategisen ymmärryksen vahvistaminen Verkostomainen kehittäminen (työtavat, osaaminen ja johtaminen) Alueellisen erityisosaamisen organisoiminen ja kehittäminen o Kehittämisryhmän puheenjohtaja Jouko Ranta muistutti lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikön substanssinäkökulman olleen alusta asti lapsi. Keskustelussa todettiin, että valtionrahoitukseen liittyvät ohjeistukset muuttuvat nopeasti. Lisäksi alueella on päällekkäisiä hankesuunnitelmia (mm. perusterveydenhuollon kehittämisyksikkö Kuuma-alueella), joissa samanlaisia sisältöjä kun ARVOssa. Vaikka terveydenhuollon edustus on ARVO-hankkeessa tällä hetkellä vähäinen, erityisesti neuvolatoiminnan kehittämistä tulee tarkastella huolellisesti kehittämistoiminnan suuntaamisessa. Kehittämistyössä tulee huomioida neuvolatoiminnan monimuotoisuus lapsuuden hyvinvoinnissa. Rakenteellisesti ARVOn kehittämistoiminnan tulee toimia ydinajatuksensa mukaisesti. Kehittämistyön tukena tulee olla tieto olemassa olevista rakenteista, jonka pohjalta toimitaan tarvittaessa yhteistyössä muiden asiantuntijoiden sekä kehittämistyön kanssa. Todettiin, että päällekkäisyyksiä alueellisessa kehittämistoiminnassa tulee välttää. II Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmä o Ryhmässä mukana 11 kuntaa LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2

3 o Ryhmän tavoitteet: 1) Moniammatillisen yhteistyön ja oppilashuollon rakenteiden kehittäminen peruspalveluissa 2) Lastensuojelulain edellyttämän ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen peruspalveluissa o Kehittämisryhmän haasteina käsitteiden määrittely ja tavoitteiden konkretisointi Esittelyn pohjalta keskustelussa nostettiin esiin käsitteiden määrittely ja sen tieteellisen ajattelumallin merkitys tärkeänä tekijänä asioiden eteenpäin viemisen ja juurruttamisen näkökulmasta. Käsitteiden määrittelyn avulla tuetaan yhteisen tietoisuuden luomista ARVOhankkeessa, joka vaikuttaa edelleen toimijoiden ja osallisten sitoutumiseen. III Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden kehittämisryhmä o Ryhmässä mukana 9 kuntaa sekä oppilaitosedustaja o Tavoitteet: 1) Lapsen, nuoren ja perheen erilaisten kriisien kohtaaminen peruspalveluissa osaamisen vahvistaminen alustavasti pohdittu kouluttajakoulutus-mallia 2) Kasvatus- ja perheneuvolan avoimen / matalan kynnyksen toimintamallin kehittäminen palvelukartoitus kunnissa (painopistealueena varhainen avoin yhteistyö, ennaltaehkäisevä ja omavastuuta vahvistava toiminta) alustavasti pohdittu mahdollisuutta toteuttaa palvelukartoitus oppilaitosyhteistyönä o Haasteina jäsenten osallistuminen kehittämisryhmän kokouksiin sekä yhteistyö kuntatyöryhmiin IV Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmä o Ryhmässä mukana 12 kuntaa o Tavoitteet: Lapsen (-9 kk 18 v.) ja perheen osallisuuden vahvistaminen peruspalveluissa 1) Perhekeskustoiminnan kehittäminen alustavasti käynnistetty yhteistyötä FSKC:n (ruotsinkielinen osaamiskeskus) kanssa sekä pohdiskeltu mahdollisuuksia vertaisryhmäohjaajakoulutuksen käynnistämiseen 2) Moniammatillisen kasvatuskumppanuus-ajattelun vahvistaminen alustavasti käynnistetty yhteistyötä STAKES:n kanssa 3) Lapsen, nuoren ja vanhempien osallisuuden hyvät käytännöt Keskustelussa todettiin, että osallisuus ja kasvatuskumppanuus ovat keskeinen ja merkittävä osaalue lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistyössä. Kasvatuskumppanuuden osalta ARVO-hankkeella on strategian tason mahdollisuus luoda uutta toimintakulttuuria sekä syventää yhteistä käsitystä lapsuuden hyvinvoinnin tueksi. Moniammatillisen kasvatuskumppanuuden kehittämisen myötä perheitä voidaan tukea oikea-aikaisesti ja kohdennetusti oikealla tavalla. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 3

4 Osallisuuden vahvistamisen kannalta oleellista on tiedostaa kasvatuskumppanuuden perusidea eli vanhempien/lapsen/nuoren osallisuuden merkityksen ensisijaisuus itseään koskevien asioiden käsittelyssä. Kasvatuskumppanuuden näkökulmasta perhe antaa tietonsa ja tukensa henkilöstölle lapsen kasvun tueksi; perhe on lapsen asiantuntija. Näiden asioiden kouluttaminen henkilöstölle osana ARVO-hanketta on suuri saavutus. V Ruotsinkielisen toiminnan kehittämisryhmä o Ryhmässä mukana 6 kuntaa o Tavoitteet: 1) Ruotsinkielisen moniammatillisen koulutuksen varmistaminen 2) Erityisosaamisen vahvistaminen yli kuntarajojen 3) Vanhemmuuden tukeminen o Haasteina ryhmän toiminnan mahdollisuudet ruotsinkielisen kehittämistoiminnan näkökulmasta sekä ryhmän tehtävien konkretisoituminen Hankkeen tavoitteiden täsmentyminen Ks. liite 1. Länsi- ja Keski-Uudenmaan lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö-hankkeen tavoitteiden täsmentyminen. Tavoitteiden rinnalle tulee kuvata niiden määrittelyjen sekä valintojen perustelut. Myöhemmässä vaiheessa hankkeeseen mukaan tulevat ymmärtävät kuvausten perusteella selkeästi tavoitteiden priorisoitumisen sekä pystyvät orientoitumaan ARVOn kehittämistyöhön. Kehittämistyön priorisoituminen kunnissa o Alustavan suunnitelman mukaisesti kehittämisryhmien tavoitteiden asettelujen perusteella kunnille tarjotaan 7 8 kehittämisen kohdetta/sisältöä, joihin kunnat sitoutuvat omien kehittämistarpeidensa mukaisesti. o Kehittämistoiminnan priorisoitumista työstetään edelleen ohjausryhmän kanssa. Keskustelussa todettiin, että hankkeessa mukana olevien kuntien sisäisissä ja niiden välisissä organisaatioissa on meneillä lukuisia uudistuksia, jotka luovat uusien rakenteiden tasolla uhan kehittämistyön mahdollisuuksille. Hankkeen tarjoamaan koulutusta tulee suunnitella monitasoisuus huomioiden, jolloin koulutuksessa tulee huomioida tosiasialliset organisaatiot ja niissä tapahtuvat muutokset. Kehittämistyön priorisoitumiseen liittyvässä keskustelussa nostettiin esiin ARVOn rooli suhteessa kunnan kehittämistarpeisiin. ARVOn kehittämistoiminnan tulee tukea kunnan perustyötä. Jokainen kunta valitsee kehittämiskohteista ne alueet/sisällöt, joiden avulla voidaan parhaiten kehittää ja tukea lapsuuden hyvinvointia. Lisäksi todettiin, että keskustelu hallinnoinnista ja resursoinnin ongelmasta syrjäyttää helposti isojen asioiden käsittelyn eli ammatillisen perusorientaation sekä LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 4

5 sisällöllisen ja osaamisen vahvistamisen. Kehittämistyön tulee kohdentua käytännön työhön lähelle lapsia ja perheitä. Hallinnon tason henkilöiden työskentelyn tulee tukea perustyön toteutumista kunnissa, jolloin hallinnon rakenteiden muutokset eivät saa vaikuttaa asiakastyön toimivuuteen. Keskustelun päätteeksi todettiin, että kuntaorganisaatiot ovat monenlaisissa kehitysvaiheissa. Hankkeen loppuaika tulee resurssien käyttämisen kannalta hyödyntää kehittämistyöhön ja jokaisen kunnan tulee vastaa omissa organisaatioissaan tiedon kulusta sekä prosessien sujumisesta. Kokouksessa esitettyyn hankesuunnitelmaan kirjattuun kehittämisverkostokuvioon esitettiin seuraavia kommentteja ohjausryhmän työskentelyn tueksi: Kehittämisyksikköverkoston näkyvänä ja keskeisenä elementtinä tulee olla koordinointi. Toimijoiden sijasta keskeisiä asioita ovat valitut tavoitteet, sillä asiat tulee olla esillä sisältölähtöisesti. Toimijat tulee olla sisältöjen taustalla. Kehittämisverkosto tulee kuvata niin, että hankkeessa jo toteutuva osaamispääoma on osa rakenteellista kokonaisuutta. Palautteen myötä hankkeen internetsivujen esittely-sivulta on löydettävissä päivitetty esittelymateriaalia, jota voidaan hyödyntää hankkeen esittelyssä kunnissa. Esittelymateriaalissa on mukana mm. kaavio hankkeen tavoitteiden täsmentymisestä. Lopuksi todettiin, että esittelymateriaalia hyödyntäen ARVO-hanke tulee syksyn aikana esitellä lautakunnissa. Kuntatyöryhmät Työskentelyn tavoitteiden kartoitus Johtoryhmän edellisen kokouksen muistion mukaisesti kuntatyöryhmien työskentelyä tulee seurata säännöllisesti. Kuntatyöryhmiltä pyydettiin 3.9. mennessä kuntatyöryhmän kirjatut tavoitteet toimitettavaksi koontia varten. Neljä kuntatyöryhmää toimitti tavoitteensa ennen johtoryhmän kokousta. Näistä tehdyn koonnin perusteella voidaan kuntatyöryhmien tavoitteista tehdä seuraavanlainen yhteenveto: o Kuntatyöryhmän tavoitteena on moniammatillisen yhteistyön vakiinnuttaminen kunnassa, kunnan tarpeiden mukaisen kehittämistyön varmistaminen sekä päättäjien sitouttaminen lapsuuden hyvinvoinnin kehittämiseen. Organisoitumisen haasteet Kehittämisryhmien jäsenten pohdintojen perusteella on noussut seuraavia asioita esiin: o Kuntatyöryhmän ja kehittämisryhmien jäsenten yhteistyön tulee olla suunnitelmallisesti toteutettua. o Kehittämisryhmiin tulee valita huolellisesti edustajat kunnista, jotta kehittämistyöhön osallistuminen on mahdollista perustyön ohella. Kehittämisryhmän jäsenellä tulee olla kunnalta mandaatti kehittämisryhmässä asiantuntijana toimimiseen oman kuntansa edustajana. o Kunnan päättäjien sitoutuminen hankkeisiin ja kehittämistoimintaan on tärkeää. Lisäksi kunnan johdon tulee priorisoida kehittämisen tarpeita. 5 LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA

6 Yhteistyö tutkimus- ja oppilaitosten kanssa o Ammattikorkeakoulujen (DIAK, Metropolia, Laurea) kanssa yhteistyö on käynnistetty mm. opinnäytetyöaiheiden välityksellä, harjoittelumahdollisuutta tarjoamalla, kehittämisryhmien jäsenyyden välityksellä sekä mahdollisuudella koulutusyhteistyöhön. o Svenska social- och kommunalhögskolan (Helsingin yliopisto) kanssa on sovittu sosiaalityöntekijöiden jatko-opiskelutarpeiden kartoittamisesta Länsi-Uudellamaalla sekä mahdollisuudesta koulutusyhteistyöhön. o Lapsuuden ja perheen tutkimuksen yksikön (Tampereen yliopisto) kanssa on sovittu opinnäytetyöaiheiden välityksestä. Lisäksi yksiköstä on tarjottu mahdollisuutta esittää hankkeen puitteissa tutkimushankeaihe sekä sen rahoitussuunnitelma yhteistyön tiivistämiseksi. Yhteistyö 3. sektorin ja muiden palveluntuottajien kanssa o Yhteistyö käynnistetään syksyn 2009 aikana mm. Kuka vaikuttaa hankkeen kanssa tehtävällä yhteistyöllä Aineiston tuottaminen kuntien käyttöön o STAKES:n ja Opetushallituksen raportti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä peruskouluissa (vuosiluokat 1 6) on toimitettu Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueellista jakoa noudattaen kuntatyöryhmille elokuussa o Sosiaalitaidon tuottama seudullinen lasten ja nuorten hyvinvoinnin alueellisen suunnitelma malli (lastensuojelusuunnitelman materiaaliksi) toimitetaan kuntatyöryhmille syyskuun 2008 aikana. Koulutussuunnittelu Heidi Gerdt esitteli kuntien ylimmälle johdolle, keskijohdolle sekä lähiesimiehille suunnitellut koulutuskokonaisuudet. Ks. liite 2. Kaikki em. koulutukset tulee esitellä menetelminä tavoitteiden rinnalla, jotta voidaan helpommin saada käsitys kokonaisuudesta. Koulutusten aikataulutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta henkilöstön osallistuminen mahdollistuu aikataulujen puitteissa paremmin. 3. Kuntaosuuksien kertymiseen ja tilitykseen liittyvät tarkennukset Kuntaosuuksia on toistaiseksi kertynyt kunnissa suunniteltua vähemmän, jotta valtionosuuteen riittävä osuus tulee täytetyksi. Tämän vuoksi kuntien tulee lisäksi kirjata hankkeessa mukana olevien henkilöiden palkkakustannuksia hankkeelle. Palkkakustannuksien kirjaamiselle on olemassa kriteerit, joiden mukaan toimitaan. Tarkemmin tästä sovitaan kuntien nimeämien talousvastaavien kanssa syyskuun 2008 aikana. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 6

7 Kuntaosuuksien kertymisestä on sovittu talousvastaavien kokouksessa , josta muistio on luettavissa hankkeen internetsivuilla (toimijaverkosto taloushallinto) Järvenpään kaupungin uudeksi talouspäälliköksi on nimetty Annika Allén, joka vastaa ARVOhankkeen talouden hallinnasta. 4. Itsearviointilomakkeiden täyttäminen Johtoryhmän jäsenet täyttivät itsearviointilomakkeet. 5. Muut asiat ARVO-hankkeen väliseminaari pidetään Järvenpäässä. Tarkempi kutsu toimitetaan myöhemmin. Seuraava johtoryhmän kokous on klo Kirkkonummella Majvikissa. Liitteet: 1) Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö-hankkeen tavoitteiden täsmentyminen 2) Kaavio kuntien ylimmälle johdolle, keskijohdolle ja lähiesimiehille toteutuvasta koulutuskokonaisuuksista Jakelu: Johtoryhmän jäsenet Tiedoksi johtoryhmän varajäsenille Hankkeen www-sivut LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 7