Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät

Transkriptio

1 Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous

2 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanmaa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus * Vuosikate: Mrd. euroa Asukasta kohti, Vuosikate % poistoista 1, , , , , , , Vuosikate % poistonal. invest. 1) Tilikauden tulos, mrd. euroa Lainakanta: Mrd euroa Asukasta kohti, -0,16 6, Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla): -0,05 7, ,02 7, ,74 8, ,61 8, ,29 9, ,83 2) 10, Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kuntien lkm yhteensä Kuntien lkm (v kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot ) Poistonalaisten investointien omahankintamenot, vuodesta 2010 arvioluku. 2) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. 2

3 Lappi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kymenlaakso Kanta-Häme Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain Koko maa: * 2010* Lähde: Tilastokeskus 3

4 Kuntien vuosikatteet , /as. Kuntakoon mukaan Alle 6000 as. kunnat as. kunnat as. kunnat Yli as. kunnat Koko maa * Lähde: Tilastokeskus 4

5 Taustaa kuntatalouden ennakoitua paremmalle kehitykselle vuonna 2010 Talous- ja työllisyyskehitys arvioitua vahvempia, mistä johtuen kunnallisveron veropohjan (palkkasumman) kehitys ennakoitua parempi Yhteisöveron kasvu ennakoitua nopeampaa Suuri osa kunnista on saanut hidastettua toimintamenojensa kasvua HSY:n perustamisesta johtuva pääkaupunkiseudun kuntien saama kirjanpidollinen myyntivoitto noin 950 milj. euroa sisältyy tilinpäätöksiin Valtion vuonna 2009 tekemät ratkaisut (yhteisövero-osuuden korotus, Kela-maksun poisto, kiinteistöverorajojen korotus) vaikutus täysimääräisenä kuntien talouteen vuonna 2010 noin 800 milj. 5

6 Kuntatalouden tulorahoitusvaje 1) 1 (2) Perusoletus talouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tämä määritelmä tulorahoituksen riittävyydestä pitää paikkansa edellyttäen, että tuloslaskelmaan merkityt suunnitelmapoistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista poistonalaisten investointien tasoa. Näin ei kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten kohdalla ole kuitenkaan pääsääntöisesti ollut, vaan suunnitelmapoistot ovat jääneet olennaisesti alle poistonalaisten investointien tason. Kunta-alalla sovellettava kirjanpidon poistokäytäntö on osin peittänyt sen tosiseikan, että kuntatalous kokonaisuudessaan on heikentynyt jyrkästi. Tätä kuvaa myös kuntatalouden viime vuosien nopea velkaantuminen. 1) Tulorahoitusjäämä = vuosikate miinus poistonalaisten investointien omahankintamenot. Koska kuntasektorin vuosikate ei ole riittänyt omahankintamenojen rahoittamiseen, puhutaan tulorahoitusvajeesta. 6

7 Kuntatalouden tulorahoitusvaje 2 (2) Poistojen tekemisen tarkoituksena on varautua palvelurakenteen uusimiseen. Kuluvia, poistonalaisia tuotantovälineitä ovat päiväkodit, koulut, sairaalat, vanhusten hoitolaitokset ja muut rakennukset sekä katu- ja johtoverkostot ja muut kiinteät rakenteet sekä koneet ja laitteet. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina yhteensä 9 miljardia euroa. Kuntasektorin velkamäärä on kasvanut vuosina noin 7,5 miljardia euroa. 7

8 Kuntasektorin tilikauden tulos , mrd. 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6-0,8-1,0-1, * Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla * Vuoden 2010 tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. Lähde: Tilastokeskus. Poistonalaisten investointien vuoden 2010 luku tilinpäätösarvioiden mukaan /hp 8

9 600 Keski-Suomen kuntien tilikauden tulos , /as * Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Lähde: Tilastokeskus 9

10 Kuntasektorin tulorahoitusjäämän, korjatun tuloksen sekä lainakannan muutoksen kertymä, mrd. 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10, * Tulorahoitusjäämä 1) Korjattu tulos 2) Lainakannan muutos 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden luovutusvoitot/-tappiot Lähde: Tilastokeskus. Poistonalaisten investointien vuoden 2010 luku tilinpäätösarvioiden mukaan. 10

11 Keski-Suomen kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as * Tulorahoitusjäämä 1), Keski-Suomi Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, Keski-Suomi Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus 11

12 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Jyväskylän seutukunta * 12 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 0 Lähde: Tilastokeskus

13 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Keski-Suomi pl. Jyväskylän seutukunta * 13 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 0

14 Kataisen hallituksen painopistealueet 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden vakauttaminen 3. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen 14

15 Hallitusohjelmasta poimittua 15

16 Kestävä kuntatalous vahva peruskunta mitä se voisi tarkoittaa? a) Kansantalouden kestävyyden näkökulmasta? b) Yksittäisen kunnan kannalta? Lähtökohta: Pohjoismaissa paikallishallinnon osuus BKT:sta ja työllisyydestä on suuri Suomessa n. 20 % Ruotsissa n. 25 %. Periaatteita:» vakaus ja monipuolisuus» kannustaa talous kasvuun ja työllisyyteen» heijastuu ympäröivään aluetalouteen ja koko kansantalouteen» paikallisuus» demokratia / toiminnan läpinäkyvyys Erityispiirre:» Pitkät etäisyydet ja suuret alueelliset erot 16

17 Kansantalouden kannalta kestävä kuntarahoitus:» kannustaa aktiiviseen elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan» turvaa vakaan rahoituspohjan» on kuntalaisen ja päättäjien kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä» on valtio-kuntasuhteen kannalta vakaa ja ennakoitava» on oikeudenmukainen ja alueellisia tulopohja- ja olosuhde-eroja tasaava Vahva peruskunta:» alueellinen elinvoima monipuolinen elinkeinorakenne riittävä asukaspohja verorahoituksesta pääosa omista verotuloista» palvelujen ostojen merkitys ei ole liian suuri» investoinnit tulevaisuussuuntautuneita investointikyky» riittävät talouden puskurit riskien hallinta Vahva / taloudellisesti hyvin toimiva kunta?» kunnan talous voi olla hyvin hoidettu ja kunnossa, vaikka se ei olisikaan ns. vahva peruskunta. 17

18 Kuntapolitiikka Kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksellaan edistetään. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja Kunnallisverotuksen verovähennyksistä johtuvaa kuntien rasitetta pyritään siirtämään valtion vastuulle nimellisen ja todellisen kunnallisverotason eron kaventamiseksi. Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Kunnallisverotuksen verovähennyksiä kompensoidaan kuntakohtaisesti pääasiassa verojärjestelmän kautta. Hallitus tähtää siihen, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana. Kiinteistövero siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle. 18

19 Kunnallisveroprosentti % 20,0 Useat kunnat ovat kompensoineet vähennysten korotuksen vaikutuksen nostamalla tuloveroprosenttiaan. 19,0 18,0 Tuloveroprosentti (Kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo) 17,0 Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin jopa laskenut. 16,0 15,0 14,0 13, ** Keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista (Maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin) 19

20 % Kuntien tilinpäätösten mukaisten valtionosuuksien osuus verorahoituksesta vuonna 2009, % (verorahoitus = verotulot + valtionosuudet) 94 kunnalla osuus yli 50 % Maksimi: Ranua 67,4 % kunnalla osuus alle 50 % Keskimäärin Manner-Suomessa 28,1 % Mediaaniarvo Manner-Suomessa 43,5 % 0-10 Minimi: Espoo -0,3 % Kunnat valtionosuuksien ja verorahoituksen suhteen mukaisessa suuruusjärjestyksessä 332 Kuntien lkm Lähde: Tilastokeskus 20

21 Kunnan laskennallinen tuloveroprosentti, kun kunnan valtionosuudet korvataan tuloveroprosenttia korottamalla Kuntakohtaiset ääripäät Kunnan koko Tuloveroprosentti 2011 Valtionosuudet 2010, /as. Tuloveroprosentti, jolla saadaan valtionosuutta vastaava tuotto Laskennallinen tuloveroprosentti Ranua Rautavaara Puolanka Kivijärvi Utsjoki Manner-Suomi Kerava Helsinki Kauniainen Kaskinen Espoo 19, ,09 70,34 20, ,49 64,49 20, ,65 62,65 19, ,64 62,14 20, ,21 61,96 19, ,02 28,20 18, ,04 21,79 18, ,14 20,64 16, ,96 17,46 20, ,66 20,66 17, ,44 18,19 21

22 Kuntaliiton talouslinjauksia valtion kuntapolitiikkaan» Kuntien tehtävät ja tulorahoitus saatettava tasapainoon: kuntien tehtävien lisäykset ja samanaikaiset tulojen leikkaukset kohtuuton yhdistelmä ja kiristää kuntaverojen korotuspaineita.» Myönteistä hallituksen linjaukset maksaa valtionosuuksien indeksitarkistus ja kustannusten jaon tarkistus sekä verovähennysten kompensaatio täytenä. Valtionosuuksien leikkaus (631 milj. ) kohtuuton.» Tehtävien lisäyksestä kunnille 100 % valtionosuus.» Kiinteistöveron poisto verotulotasauksesta otettava kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistuksen osaksi.» Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä on:» Kuntien veropohjaa vahvistettava: uudet verolähteet ja nykyisten kehittäminen erit. kiinteistövero, verovähennysten kompensointi (sovittu hallitusohjelmassa)» Järjestelmää rukattava tuloksellisuuteen kannustavaksi ja kuntaliitosneutraaliksi» Uudistus valmisteltava huolella ja laaja-alaisesti. Taustaselvitykset käynnistettävä pikaisesti. 22

23 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, /as. Kunnan koko Alle as. Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä as as as as as. Yli as. Kaikki kunnat Kaikki kunnat, milj ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 23

24 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, /as. Maakunta Uusimaa Lappi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 24

25 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Keski-Suomen kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kunta Kuhmoinen Luhanka Kivijärvi Kannonkoski Viitasaari Joutsa Multia Jyväskylä Karstula Jämsä Keuruu Kyyjärvi Konnevesi Muurame Toivakka Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Kiinteistöveron Vaikutukset poisto tasauksesta yhteensä

26 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Keski-Suomen kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kunta Saarijärvi Pihtipudas Kinnula Äänekoski Hankasalmi Laukaa Uurainen Petäjävesi Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Keski-Suomi Koko maa ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 26

27 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2015 Lähde: Peruspalvelubudjetti 2012, sekä Kuntaliiton laskelmat

28

29

30

31

32 Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut talouspolitiikan tavoitteet toteutuvat ja Suomen valtion nykyinen luottoluokitus säilyy. Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus seuraa vuosittain em. valtiontalouden tavoitteiden toteutumista ja panee tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Näitä ehdollisia toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. 32

33 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd * 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Toimintamenot yht. 32,48 33,79 35,17 36,59 38,07 39,64 41,29 - Palkat 14,60 15,01 15,46 15,92 16,46 17,03 17,62 - Muut henkilöstömenot 4,46 4,47 4,61 4,74 4,91 5,07 5,25 - Ostot 10,92 11,67 12,45 13,23 14,03 14,87 15,76 - Muut toimintamenot 2,50 2,64 2,65 2,70 2,67 2,67 2,66 Korkomenot 0,29 0,30 0,32 0,39 0,50 0,54 0,58 Investoinnit 3,99 5,74 1) 4,40 4,40 4,40 4,40 4,40 Yhteensä 36,76 39,83 1) 39,90 41,38 42,97 44,58 46,27 Muutosprosentti: Toimintamenot yht. -Palkat 4,2 3,1 4,0 2,8 4,1 3,0 4,0 3,0 4,0 3,4 4,1 3,5 4,2 3,5 -Ostot 6,9 6,9 6,7 6,3 6,0 6,0 6,0 Menot yhteensä 2,9 8,4 1) 0,1 3,7 3,8 3,7 3,8 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Luvut sisältävät Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali. 33

34 % ,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit ,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 4, * 11e 12e 13e 14e 15e 5,2 5,2 4,6 5,0 7,9 4,2 4,0 4,1 4,0 4,0 4,1 4,2 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 34

35 Kunta-alan palkkasumman kehitys Muutoksen vaikutus käyttötalouden palkkasummaan, % Erä * 2010* 2011** 2012** Ansiotasoindeksi 4,2 3,0 3,7 5,5 3,5 3,4 3,0 3,2 Muut tekijät 1) -0,2 0,3 0,4 0,8-0,4-0,6 0,5 0,3 Yhteensä 4,0 3,3 4,1 6,3 3,1 2,8 3,5 3,5 1) Mm. paikalliset sopimukset, lomautukset ja irtisanomiset, työpanoksen muutoksen sekä rakennemuutosten vaikutukset *) Ennakkotieto **) Ennuste 35

36 Kuntien verotulot vuosina , mrd. Verolaji * 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Kunnallisvero 15,44 15,77 16,33 16,56 17,16 17,77 18,41 Yhteisövero 1,20 1,41 1,62 1,49 1,49 1,33 1,38 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 1,28 1,32 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,16 19,28 19,90 20,38 21,11 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,6 1,4 3,6 3,6 3,6 Yhteisövero -21,9 17,5 15,1-8,0 0,0-10,7 3,8 Kiinteistövero 6,5 20,4 3,0 1,7 1,6 2,4 2,7 Verotulot yhteensä 0,5 4,2 4,4 0,6 3,2 2,4 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,17 19,17 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 25,0 25,0 25,0 25,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 27,87 27,87 22,87 22,87 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti

37 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd * 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Toimintakate -22,41-22,94-23,89-24,85-25,85-26,92-28,04 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 17,61 6,91 0,20 2,31-2,04 0,16 18,35 7,43 0,19 3,02-2,15 1,06 19,16 7,71 0,17 3,15-2,22 0,25 19,28 8,06 0,15 2,64-2,32 0,25 19,90 8,47 0,08 2,60-2,43 0,25 20,38 8,93 0,06 2,45-2,54 0,25 21,11 9,45 0,04 2,56-2,65 0,25 Tilikauden tulos 0,43 1,93 1,18 0,56 0,42 0,16 0,15 Tulorah. korjauserät -0,39-1,38-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,08 2,70 2,95 2,44 2,40 2,25 2,36 Investoinnit, netto -3,08-3,07-3,40-3,40-3,40-3,40-3,40 Rahoitusjäämä 1) -1,00-0,37-0,45-0,96-1,00-1,15-1,04 Lainakanta 10,88 11,67 12,22 13,22 14,27 15,47 16,57 Rahavarat 4,22 4,75 4,71 4,65 4,60 4,55 4,51 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 37

38 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. 1) Vuoden 2010 investoinnit on tässä esitetty ilman HSY:n perustamiseen liittyviä eriä. Poistonalaiset investoinnit = Investointimenot yhteensä maa- ja vesialueiden hankinta osakkeiden ja osuuksien hankinta. Omahankintamenot = investointimenot rahoitusosuudet. Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja Peruspalvelubudjetin tietojen perusteella 38

39 Kuntasektorin tulorahoitusjäämän ja korjatun tuloksen kertymä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, mrd. 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden myyntivoitot/-tappiot Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja Peruspalvelubudjetin tietojen perusteella 39

40 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd Toimintamenojen nimellinen kasvu PPB:n arvion mukaan, %: 4,0 4,0 4,1 4,2 Arvioitu verotulojen kasvu PPB:n mukaan, %: 0,6 3,2 2,4 3,6 Arvioitu verotulojen kasvu uhkakuvan 1) mukaan, %: -1,9-2,1 2,0 3,9 1) Kokonaistuotanto ei kasva vuosina , minkä johdosta palkkasumma pysyy näinä vuosina vuoden 2011 tasolla ja yhteisövero alenee vuoden 2011 tasosta puoleen vuonna Valtionosuudet sisältävät kustannustenjaon tarkistukset sekä verokompensaatiot ja niihin on tehty indeksitarkistukset. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti sekä Kuntaliiton laskelmat. 40

41 Keski-Suomen kuntien taloudellisia tunnuslukuja 1 (2) Kunta - maksimi Asukasluku Tuloveroprosentti 2011 Vuosikate % poistoista 2010 Lainakanta 2010 /as. Kertynyt yli-/alijäämä 2010, /as. Kertynyt tulorahoitusjäämä 1) 2009, /as. Koko maa , Keski-Suomi , minimi , , Jyväskylä , Jämsä , Äänekoski , Laukaa , Keuruu , Saarijärvi , Muurame , Viitasaari , Hankasalmi , Joutsa , ) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot vuosilta

42 Keski-Suomen kuntien taloudellisia tunnuslukuja 2 (2) Kunta Asukasluku Tuloveroprosentti 2011 Vuosikate % poistoista 2010 Lainakanta 2010 /as. Kertynyt yli-/alijäämä 2010, /as. Kertynyt tulorahoitusjäämä 1) 2009, /as. Pihtipudas , Karstula , Petäjävesi , Uurainen , Konnevesi , Kuhmoinen , Toivakka , Multia , Kinnula , Kannonkoski , Kyyjärvi , Kivijärvi , Luhanka , ) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot vuosilta