Keski Suomen kuntien työllisyysseminaari

Transkriptio

1 Keski Suomen kuntien työllisyysseminaari - Kuntatalous - Työmarkkinatukiuudistus ja kunnat Reijo Vuorento

2 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset tilastoviranomaiset, valtiovarainministeriö

3 Suomen BKT:n kehitys määrän %-muutos edellisestä vuodesta * /MP Lähde: Tilastokeskus, ennuste valtiovarainministeriö

4 Suhdanne- ja työllisyystilanne aivan erilainen kuin v hallitusohjelman tavoitteita asetettaessa työllisyysaste, tavoite työllisyysaste, vuotiaat, trendi, %, Suomi Työttömyysaste, tavoite Työttömyysaste, vuotiaat, trendi, %, Suomi

5 Työmarkkinoille osallistuminen vähentynyt eniten parhaassa työiässä olevilla (joita n. 70% työvoimasta) Osallistumisasteen muutos, %-yksikköä Change (%point) in the participation rate ,0-2,7-0,4-0,5-0,1-0, ,5-0,9-0,7 1,0 0,6-0, ,0 0,9 0,1 0,7 1,1 0, ,1 1,1-0,3 1,3 0,8 0, ,3-0,0-0,4 0,8-0,5 0, ,8-1,6-1,7 3,3 1,9-0, ,8 1,1-1,3 3,8 2,0 0,5 Osasto pp.kk.vvvv 5

6 Vaikeasti työllistyviä yli puolet työttömistä työnhakijoista 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista Vaikeasti työllistyvien osuus työttömistä työnhakijoista

7 Heikko talouskasvu välittyy myös kuntien menoihin. Muita tekijöitä ovat: Väestön määrästä ja ikärakenteen muutoksista johdettu palvelutarpeen lisäys 1 prosenttia. Lisääntyvät kuntien tehtävät» Valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta v ja 2016 Korkeana pysyttelevät investointitarpeet Maltillinen työmarkkinaratkaisu laskee kustannuspaineita» Kustannustaso lisääntyy lähivuosina noin yhden prosentin» Henkilöstösopeutukset jatkuvat Sektorimuutokset pienentävät menoja» Kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen» Ammattikorkeakoulujen siirto /MP

8 Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos (painelaskelman mukaan) Tulorah. korjauserät -0,55-0,60-1,60-0,48-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 1,49 2,46 2,34 1,59 1,36 1,40 1,24 Investoinnit, netto -3,47-3,55-3,16-3,46-3,50-3,50-3,50 Rahoitusjäämä 2) -1,98-1,09-0,82-1,87-2,14-2,10-2,25 Lainakanta Rahavarat ,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0,36 13,81 4, * -26,43 20,63 8,28 0,21 2,69-2,62 0,37 0,43 15,56 5, ** -26,88 21,15 8,09 0,21 2,56-2,72 1,37 1,21 17,21 5, ** -27,95 21,52 7,96 0,24 1,77-2,70 0,30-0,63 19,13 5,15 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1 miljardia euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät /hp 1) 2016** -28,69 21,98 8,08 0,18 1,54-2,80 0,27-0,99 21,28 5, ** -29,43 22,77 8,14 0,09 1,58-2,90 0,27-1,06 24,41 4, ** -30,30 23,51 8,27-0,05 1,42-3,00 0,27-1,31 25,71 4,93 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM

9 Hallitusohjelman sekä vuosien kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Uutta Uutta * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna milj., vuonna milj. ja vuonna 2015 yli 100 milj. Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Kehysriihi 3/2014 (Kiinteistöverojen rajojen noston ja maksujen korotusten hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen) hp

10 Peruspalvelujen valtionosuusprosentti v Prosenttiin vaikuttavat muutokset Prosentti v ,57 milj. pros.yks. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 724-2,88» Siirto tasaukseen (135 /asukas) Aiemmin sovitut leikkaukset 188-0,73 Ammattikorkeakoulusiirto 164-0,64 Sote-asiakasmaksujen korotuksen tuloutus valtiolle 40-0,16 Turvakotitoiminnan siirto valtion vastuulle 4-0,02 Harkinnanvaraisen vos-korotuksen lopetus 20-0,08-4,51 Jäteveron tuoton siirto vos-prosenttiin ,27 Vanhuspalvelulain velvoitteet (54,3 %) (51)* + 0,05 Lastensuojelulaki ja muu sos-ja terv.huolto (50 %)(15)* + 0,04 +0,36 Muutos yhteensä - 4,15 Prosentti v ,42 - Kiinteistöveron korotuksen tuotto n. 50 milj peritään kunnilta muuta kautta * Valtionosuusvaikutuksesta osa perushinnoissa, loput prosentissa

11 Vuosien valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen 4,0 3,5 3,0 0,76 1,12 2,5 2,0 0,63 1,41 1,45 1,50 1,50 1,5 1,0 0,5 0, * 14** 15** 16** 17** 18** Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit Ilman vuosien peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi vuosina tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 113 %) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet valtiovarainministeriö /hp

12 Kuntapalveluiden rahoituksesta Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestä sekä valtion toimenpiteistä ja valtion luottoluokituksesta. Kuntatalouden ongelmien taustalla heikko talous- ja työllisyyskehitys sekä erittäin suuret valtionosuusleikkaukset, jotka eivät paranna sentilläkään julkisen talouden tasapainoa, vaan niillä valtio siirtää kunnille vastuuta verotuksen kiristämisestä ja muista säästötoimista valtiolta kunnille. Ongelmien pallottelu valtion ja kuntien kesken ei auta. Samaan aikaan, kun kuntien tuloja leikataan, lisätään yhä kuntien tehtäviä ja kuntien toimintaa ohjaavia normeja. Hallituksen päättämä tehtävien ja velvoitteiden purkuohjelma helpottanee onnistuessaan tilannetta, mutta vasta useamman vuoden viiveellä. Sote-linjauksen toteutus voi tuoda säästöjä joskus Kuntien kyettävä tehostamaan toimintojaan ja uudistamaan vapaaehtoisesti rakenteitaan tuottavuuden esteitä purettava!

13 Budjettiesitys ja kunnat 2015 Kuntien valtionavut, noin 9,9 mrd. euroa, vähenevät noin 5 prosenttia v verrattuna» Valtionosuussäästö -188 milj. euroa» Ammattikorkeakoulu-uudistus pienentää valtionapuja» Kiinteistöverokorotuksen ja sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen tuottoa vastaava korotus vähennetään valtionosuuksista Kuntien menojen kasvua hidastavat kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen ja AMK-uudistus Työttömyysturvan rahoitusvastuuta siirretään kunnille, sillä jatkossa kunnat rahoittavat 50 % päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta ja yli 1000 päivää saaneita 70%.» Kuntien kustannusten arvioidaan hallituksen esityksessä kasvavan 160 milj. eurolla Kuntaliiton arvio korkeampi» Kompensaationa hallitus korottaa kuntien yhteisöveron jako-osuutta 75 milj. eurolla tasataan lopulta kuntakohtaisesti oikein Kela:n tilastojen perusteella. Valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta noin milj. eurolla MP

14 Kuntien velvoitteet Kuntien lakisääteiset palvelut ja muut velvoitteet:» Ikääntyvien työllistämisvelvoite (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 11 luku, 1 & 2 )» Aluevelvoite (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 11 luku, 3 & 4 )» Kuntouttava työtoiminta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta)» Työmarkkinatuen rahoitus (Työttömyysturvalaki)» Työttömien terveyden edistäminen Kunta voi tuottaa myös muita, täydentäviä palveluita. Ne määrittyvät poliittisen tahdon mukaan

15 Työllisyyden edistäminen kunnissa Elinkeinopolitiikka ja uusien työpaikkojen stimulointi mm. yritysten toimintaympäristöä kehittämällä ja turvaamalla paikallisesti riittävän monipuolinen elinkeinorakenne Vapaaehtoiset toimet työllisyydenhoidossa:» Työvoiman palvelukeskus» Projektit» Säätiöt» Sosiaaliset yritykset» Muu kolmas sektori» Palkkatuen kuntalisä» Työ- ja harjoittelumahdollisuudet» Maahanmuuttajien tuki» (Nuorten) työpajat Kunnat merkittäviä työnantajia työnantajarooli» Palkkatuettu työ, työkokeilut, oppilaitosharjoittelut, kuntouttava työtoiminta kunnan organisaatiossa» Haasteita ja uhkakuvia Timo Kietäväinen

16 Kuntien muuttuva rooli työllisyydenhoidossa Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja erikseen sovittavalla tavalla myös työllistymistä edistävistä palveluista Resurssit varsinaisten julkisten työvoimapalvelujen järjestämiseen ovat TE-toimistoilla TYP uudistus vuoden 2015 alusta lukien. Työmarkkinatukiuudistuksen jatko Kuntouttavaa työtoimintaa uudistetaan yhdessä muiden työelämäosallisuutta lisäävien palvelujen kanssa Uutena aiheena agendalle on noussut osallistava sosiaaliturva, jonka rooli kokonaisuudessa on vielä epäselvä Timo Kietäväinen

17 Miten aktiivisia kunnat ovat työllisyydenhoidossa? Kunnat voivat järjestää työllisyyden edistämiseen liittyviä palveluita itsenäisesti omana toimintanaan, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tai ostopalveluina Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Tässä taloudellisessa tilanteessa korostuu kunnallisten luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuu siitä, miten palvelut saadaan organisoitua ja miten niillä pystyään vastaamaan tarpeisiin Timo Kietäväinen

18 Paikallistasolla Kunnat kohtaavat taantuman nurjat puolet paikallistasolla ; inhimillinen ja taloudellinen ulottuvuus Työttömyyden pitkittyessä odotukset kuntien väliintulolle kasvavat, vaikka vastuu työllisyyspalveluista ja niiden on rahoituksesta edelleen valtiolla Kuntien toimintamahdollisuudet ovat rajallisia ja uhkaavat edelleen kaventua (keinovalikoima, taloudelliset resurssit, työtilaisuudet, asiakasohjaus ) Kuinka vastuu, valta ja resurssit tulevaisuudessa jakautuvat? Voiko ratkaisuna olla yhteinen tahtotila, sitoutuminen ja tiivis yhteistyö paikallistasolla? Timo Kietäväinen

19 Työmarkkinatuen rahoitusosuuksien kehitys kunnissa (500 pv) Vuosi Kuntien maksuosuus ( ) Ero edellisvuoteen (%) Uusi kustannus % % % ,3 % % % % 2014 * % 2015 * % * Trendin mukainen arvio 19 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

20 Kuntien rahoitusosuus Yhteensä Kohderyhmä ** hlöä Rahoitusosuus 50 % uusi 50 % 70 % +20% Euroa Trendin mukaan ** Kelan arvio (keskimäärin) 20 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

21 Kuntien työmarkkinatuen rahoitusosuus Kompensaatio 215 miljoonaa 463 miljoonaa *** 75 miljoonaa *** 2015 kokonaan uutta rahoitusvastuuta 168 miljoonaa euroa 21 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

22 Laskelma budjettiriihessä päätetyn yhteisöverolisäyksen ja pitkäaikaistyöttömyyden välisestä yhteydestä Kuntakoon mukaan Kunnan asukasluku ,8 0,9 6,3 6,8 6,1 6,0 Pitkäaikaistyöttömien (yli 1 v.) osuus kaikkien kuntien pitkäaikaistyöttömistä, % Yhteisöveron osuus kaikkien kuntien yhteisöverosta, % ,4 8,3 14,6 11,7 18,3 15, ,5 50, Kuntakohtainen yhteisöveron lisäys on laskettu vuoden 2014 jako-osuuksilla. Pitkäaikaistyöttömien määrät heinäkuussa 2014 on poimittu ELY-keskusten työllisyyskatsauksista /hp

23 Kunnan asukasluku Budjettiriihessä päätetty 75 miljoonan euron yhteisöverolisäys pitkäaikaistyötöntä kohti Kuntakoon mukaan Manner-Suomi Kuntakohtainen yhteisöveron lisäys on laskettu vuoden 2014 jako-osuuksilla. Pitkäaikaistyöttömien määrät heinäkuussa 2014 on poimittu ELY-keskusten työllisyyskatsauksista /hp

24 Laskelma budjettiriihessä päätetyn yhteisöverolisäyksen ja pitkäaikaistyöttömyyden välisestä yhteydestä Maakunnittain Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Savo Lappi Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kanta-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Pitkäaikaistyöttömien (yli 1 v.) osuus kaikkien kuntien pitkäaikaistyöttömistä, % Yhteisöveron osuus kaikkien kuntien yhteisöverosta, % Kuntakohtainen yhteisöveron lisäys on laskettu vuoden 2014 jako-osuuksilla. Pitkäaikaistyöttömien määrät heinäkuussa 2014 on poimittu ELY-keskusten työllisyyskatsauksista /hp

25 Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä-Savo Manner-Suomi yht. Etelä-Karjala Pohjois-Savo Kanta-Häme Kainuu Pohjois-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Keski-Suomi Päijät-Häme Budjettiriihessä päätetty 75 miljoonan euron yhteisöverolisäys pitkäaikaistyötöntä kohti Maakunnittain Kuntakohtainen yhteisöveron lisäys on laskettu vuoden 2014 jako-osuuksilla. Pitkäaikaistyöttömien määrät heinäkuussa 2014 on poimittu ELY-keskusten työllisyyskatsauksista /hp

26 Laskelma budjettiriihessä päätetyn yhteisöverolisäyksen ja pitkäaikaistyöttömyyden välisestä yhteydestä Kunnat, joissa eniten pitkäaikaistyöttömiä (yli 1000 henk.) Helsinki Tampere Oulu Turku Espoo Jyväskylä Vantaa Lahti Pori Kuopio Kouvola Joensuu Rovaniemi Lappeenranta Kotka Salo Hämeenlinna Pitkäaikaistyöttömien (yli 1 v.) osuus kaikkien kuntien pitkäaikaistyöttömistä, % Yhteisöveron osuus kaikkien kuntien yhteisöverosta, % Kuntakohtainen yhteisöveron lisäys on laskettu vuoden 2014 jako-osuuksilla. Pitkäaikaistyöttömien määrät heinäkuussa 2014 on poimittu ELY-keskusten työllisyyskatsauksista /hp

27 Espoo Helsinki Vantaa Turku Manner-Suomi yht. Lappeenranta Hämeenlinna Kuopio Kouvola Joensuu Tampere Pori Kotka Oulu Lahti Salo Rovaniemi Jyväskylä Budjettiriihessä päätetty 75 miljoonan euron yhteisöverolisäys pitkäaikaistyötöntä kohti Kunnat, joissa eniten pitkäaikaistyöttömiä (yli 1000 henk.) Pitkäaikaistyöttömiä Kuntakohtainen yhteisöveron lisäys on laskettu vuoden 2014 jako-osuuksilla. Pitkäaikaistyöttömien määrät heinäkuussa 2014 on poimittu ELY-keskusten työllisyyskatsauksista /hp

28 Työmarkkinatuen rahoitusuudistus - mahdoton yhtälö Kunnissa tällä hetkellä tehtävä kehitystyö eli heikossa työmarkkinaasemassa olevien palvelujen kehittäminen ja aktiivinen polutus työelämään on hautautumassa työttömien perusturvan rahoitusvastuun siirtelyyn Rahoitusvastuun siirto ei ratkaise julkisen talouden kestävyysvajetta eikä ole linjassa hallituksen kuntataloutta koskevien linjausten kanssa Passiivituen lisääntyvä rahoitusvastuu kohtelee rakennemuutoskuntia epäreilusti ja heikentää kaikkien kuntien resursseja panostaa aktiiviseen työllisyydenhoitoon, sillä myös aktivoinnista kunnille aiheutuvat kustannukset ovat huomattavia Timo Kietäväinen

29 Monissa kunnissa on parhaillaan käynnissä YT-neuvottelut ja jopa irtisanomisia. Kunta ei voi siinä tilanteessa itse työllistää palkkatuella rajoitusten takia ja palveluverkossa tehtävät muutokset saattavat aiheuttaa sen, ettei kuntouttavan työtoiminnan paikkojakaan ole enää yhtä paljon tarjolla Kunnat eivät nykyisessä suhdannetilanteessa pysty omilla toimillaan vaikuttamaan maksuosuuden kehityssuuntaan Korkea ja pitkittyvä työttömyys aiheuttaa joka tapauksessa merkittävän taloudellisen taakan kunnille Tosiasiassa aktiivitoimien lisäys ja kuntien säästö passiiviajan maksuissa lisäisi valtion rahoittaman aktiiviajan kustannuksia - mahdoton yhtälö? Timo Kietäväinen

30 Palveluksessanne kuntatalousyksikkö Palvelualueemme ovat: kuntatalouden tilastot, julkaisut ja tuotteet budjetointi ja taloussuunnittelu kirjanpito konserniohjaus ja omistajapolitiikka kuntatalous ja valtio kustannuslaskenta maksu- ja myyntitulot talous- ja toimintatilaston luokitukset tarkastus ja valvonta tuottavuus valtionosuudet varainhankinta ja sijoitustoiminta verotus Lisää tietoa näistä aiheista löydät netistä osoitteesta Maksuttomia palveluitamme ovat: Kuntataloustiedote Kuntatalousuutiskirje Sähköpostilistat kuntien ja kuntayhtymien talousasioista vastaaville Maksullisia palveluitamme ovat: Kuntien verotulojen ennustekehikko Kuntien talouden tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto Talouteen liittyvät kysymykset on kätevä lähettää suoraan palvelusähköpostiimme 30