Hallinnonkehittämisryhmän loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallinnonkehittämisryhmän loppuraportti 2014 24.8.2014"

Transkriptio

1 1 Hallinnonkehittämisryhmän loppuraportti Sisällys 1 Tiivistelmä ja toimenpide-ehdotukset 2 2 Kirkon hallinnonkehittämistyö Työryhmät vuosina Nykyinen hallinnonkehittämisryhmä vuosina Hiippakuntahallinto Hiippakuntavierailut Hiippakuntakanslioiden kustannukset Johtopäätökset 9 4 Hallinto kirkon strategian toteuttajana Kirkko hallinnon näkökulmasta vuonna Liite 1 Aikaisempi hallinnonkehittämistyö... 18

2 2 1 Tiivistelmä ja toimenpide-ehdotukset Hallinnonkehittämisryhmä on vuoden 2014 aikana toisaalta seurannut aikaisempien hallinnon kehittämiseen tähtäävien kirkolliskokouspäätösten toteutumista ja toisaalta pohtinut uusien kehittämistoimien tarvetta. Erityisesti on kiinnitetty huomiota yhteiskunnan muutoksiin, joilla saattaa seuraavan vuosikymmenen aikana olla ratkaisevia vaikutuksia kirkkojen ja uskontokuntien toimintaan maassamme. Yhteiskunnalliset muutokset saattavat vaikuttaa tulevina vuosina mm. peruskoulujen ja lukioiden uskonnonopetukseen, kirkkojen saamaan valtionapuun ja mahdollisesti jopa kirkkojen verotusoikeuteen. Lisäksi kuntauudistus vaikuttaa seurakuntajakoon. Koko hallinnonuudistuksen tavoitteena on strategian päätavoitteiden toteutuksen turvaaminen. Kehittämistyö on saanut lisäpontta monien pienten seurakuntien taloudellisesta ahdingosta ja valtion talouden epävakaista näkymistä. Hallinnon selkiyttäminen ja tehostaminen turvaa kirkon voimavaroja pyhäkkökeskeisen aktiivisen jumalanpalveluselämän säilyttämiseen ja lähimmäisvastuun rakentamiseen lähellä ja kaukana. Strategian mukaan kokonaisuuteen kuuluvat myös kestävä ja tasapainoinen talous, hyvä johtajuus sekä toimiva organisaatio. Suomen ortodoksisen kirkon on suhtauduttava vakavasti edessä olevien muutosten mahdollisuuteen ja kehitettävä henkilöstön, jäsenistön ja organisaation muutosvalmiutta. Erityisesti kyse tulee olemaan kirkon keskusrahaston ja seurakuntien varojen käytön oikeasta suuntaamisesta. Kirkolla ei tule olemaan varaa nykyisen kaltaiseen julkishallinnon tyyppiseen, moniportaiseen, useassa pienessä yksikössä ja monella tasolla hoidettavaan hallintoon. Keskusrahaston kuluihin sisältyvät myös kiinteistöjen korjausavustukset sekä eläkemaksut. Käytettävissä olevat varat on jatkossa suunnattava ensisijaisesti kirkon perustyöhön: jumalanpalvelusten hoitoon, uskonnonopetukseen, opetusmateriaalien tuotantoon niin lapsille kuin aikuisille, kotimaiseen ja kansainväliseen diakoniaan jne. Raportissa käsitellään ensin lyhyesti kirkon aikaisempien hallinnonuudistushankkeiden edistymistä. Vuosiin liittyvät kirkolliskokouksen päätökset on esitetty liitteessä 1. Sen jälkeen käsitellään hiippakuntahallintoa, hallinnon osuutta strategian toteutuksessa sekä tulevaisuuden kirkkoa otsikolla Kirkko vuonna Hiippakuntahallintoa ja tulevaisuuden kirkkoa koskevien jaksojen päätteeksi on laadittu toimenpide-esityksiä, jotka on myös koottu tiivistetysti seuraavaan.

3 3 Hiippakuntahallintoa koskevat toimenpide-ehdotukset: Piispojen tehtävänkuvat on määriteltävä. Kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä on kuvattu piispojen lakisääteiset hallinnolliset tehtävät. Palvelukeskus asiantuntijoiden avustamana tarkentaa työryhmän arviota kunkin hiippakuntapiispan tehtävien hoidon tarvitsemasta resurssista. Laskelmissa on varauduttava niukkuuden aikaan. Arkkipiispan istuimen siirtoa Helsinkiin on ryhdyttävä valmistelemaan. Samalla on tehtävä periaatepäätökset kirkon keskustalon käytöstä ja verkottumisen mahdollisuuksista. Oulun hiippakunnan tiloista kannattaa luopua. Hiippakuntakanslioiden tehtävien keskittämistä on valmisteltava. Hallinnon kehittämisessä ja suuntaamisessa on jatkossa otettava huomioon vuoden 2016 strategian linjaukset. Seurakunnantarkastuksista on kehitettävä aktiivinen arvioinnin ja seurannan väline. Tarkastuksia on tehtävä tarvittaessa määräaikaa (5 vuotta) useammin ja tarkastuksessa sovitun toimenpideohjelman toteutusta on seurattava. Apulaispiispan tehtävää sen seuraavan kerran vapautuessa ei täytetä. Ensisijaisesti käytetään muiden piispojen resurssia tai siihen nimetään luottamushenkilö. On selvitettävä ekumeenisen patriarkaatin kanssa, onko kanonisia esteitä muussa toimessa olevan henkilön valitsemisessa piispan tehtävään. Oulun hiippakunnan piispan vaalin yhteydessä kirkolliskokouksen tulee päättää tehtävään käytettävissä olevasta henkilöstöresurssista. Kun piispainkokous asettaa ehdokkaat, se hyväksyy ehdokkaiden mahdolliset muut tehtävät. Tulevaisuuden kirkkoa koskevat toimenpide-ehdotukset: Jotta kirkon talous pysyisi vakaana myös pitkällä aikavälillä ja strategian mukaista toimintaa voitaisiin ylläpitää, on hallinnon resursseja ja rakenteita tarkasteltava uudelleen. Kirkon hallintoa on edelleen tehostettava käyttämällä joustavia ratkaisuja ja verkostomaista työskentelyä hiippakuntien ja seurakuntien välillä ja karsimalla päällekkäisiä toimintoja. On selvitettävä myös mahdollisuuksia yhteistyöhön ulkopuolisten tahojen kuten evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Esimerkkeinä on yhteistyö taloushallinnon ja jäsenrekisteripalvelujen alalla. Jos seurakunnan talous ei ole kestävällä pohjalla, seurakunnan tulee etsiä aktiivisesti yhteistyötä toisten seurakuntien kanssa tai yhdistyä hallinnollisesti isommaksi seurakunnaksi.

4 4 Koulutus- ja kasvatusyksikön käynnistämistä on valmisteltava kaikkien asiaan liittyvien tahojen kanssa. Erityisesti on selvitettävä uskonnonopetuksen kustannusvaikutukset ja hallinnolliset vaikutukset: kuka opettaa, mikä taho organisoi ja toimii työnantajana, paljonko kirkko on valmis käyttämään uskonnonopetukseen jne. 2 Kirkon hallinnonkehittämistyö 2.1 Työryhmät vuosina Suomen ortodoksinen kirkko on viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana käynnistänyt kolme työryhmää, joiden tehtävänä on ollut kirkon hallinnonuudistuksen suunnittelu. Työryhmien toimeksiannot, niiden merkittävimmät suositukset sekä niiden pohjalta tehdyt kirkolliskokousten päätökset on koottu liitteeseen 1. Tässä luvussa arvioidaan lyhyesti päätösten toteutumista. Ensimmäinen ryhmä suositteli vuonna 1998 mm. kirkkoa koskevien yksityiskohtaisten säädösten siirtämistä valtiovallalta kirkolle itselleen. Toinen ryhmä täsmensi esitystä lainsäädännön jakamiseksi kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen. Näiden esitysten pohjalta tuli vuoden 2007 alusta voimaan uusi laki ortodoksisesta kirkosta sekä ortodoksisen kirkon kirkkojärjestys. Uuden lain myötä kirkolliskokous tuli jokavuotiseksi. Työryhmät antoivat myös suosituksia seurakunta- ja hiippakuntahallinnon kehittämisestä ja hallinnon selkiyttämisestä sekä seurakunta- ja hiippakuntajaon uudistamisesta. Nämä esitykset eivät ole toteutuneet ainakaan esitetyssä muodossa. Kolmas hallinnonkehittämisryhmä perustettiin tammikuussa Työn pohjana tuli olla syksyllä 2009 hyväksytty kirkon strategia (Suomen ortodoksisen kirkon strategia toimintavuosille ). Ryhmän ensimmäisen raportin mukaan tavoitteena tulee olla kirkon kokoon ja tarpeisiin nähden oikein mitoitettu hallinto, joka tukee kirkon perustehtävän toteutumista lähellä seurakuntalaisia. Raportissa painotetaan pyhäkkökeskeisyyttä kirkon aktiivinen toiminnallinen perusyksikkö on yhteen pyhäkköön eukaristian viettoon kokoontuva seurakunta. Merkittävin työryhmän toteutuneista suosituksista on ollut kirkon palvelukeskuksen perustaminen. Tarkoituksena oli hallinnon joustavuuden ja tehokkuuden lisääminen, kun keskushallinnon operatiivinen toiminta siirrettäisiin kirkollishallituksen kollegiota alemmalle tasolle. Palvelukeskuksen

5 5 toiminnan käynnistymisestä on seurannut hallinnon terävöitymistä, kun vastuita ja tehtävänkuvia on täsmennetty, sekä erityisesti taloushallinnon tehostumista, kun kirkolle on laadittu taloussääntö, jossa määritellään mm. kustannuspaikkavastaavat ja sitovuustasot. Myös seurakuntien taloushallinnon järjestelmiä on pystytty yhdenmukaistamaan Myös päätöstä matkapappien ja -kanttorien liittämisestä omien alueidensa seurakuntien työntekijöiksi (tarvittaessa keskusrahaston taloudellisella tuella) on ryhdytty toteuttamaan. Prosessi on ollut pitkä, mutta se saataneen päätökseen kuluvan vuoden aikana. Sen sijaan kirkon kiinteistöjä koskeva työ on vasta käynnistynyt. Työryhmät ovat vuodesta 2010 lähtien pitäneet kiireellisenä selvitystä, jossa toisaalta arvioitaisiin haja-asutusalueiden vähän käytettyjen kirkkojen ja tsasounien kuntoa ja tulevaa käyttöä ja toisaalta luonnosteltaisiin vaihtoehtoja kirkon ja seurakuntien kiinteistöjen hallinnon tehostamiseksi. Palvelukeskus käynnisti työn vuoden 2014 aikana pyytämällä seurakunnilta ja luostareilta tiedot niiden omistamista kiinteistöistä. Kokonaan toteutusta vaille on jäänyt vuoden 2010 kirkolliskokouksen päätös, jonka mukaan jokaisessa hiippakunnassa käynnistetään piispan johdolla yhteistoimintaprojekti, jonka tavoitteena on kehittää seurakuntien välistä hallinnollista ja toiminnallista yhteistyötä, josta voisi seurata suurempien hallinnollisten yksiköiden muodostaminen. Projektien tuloksista oli kunkin piispan määrä raportoida syksyn 2014 kirkolliskokouksessa. Päätöksen mukaiset yhteistyöprojektit eivät ole käynnistyneet. Kaikissa hiippakunnissa on kuitenkin käynnissä erilaisia yhteistyöneuvotteluja. 2.2 Nykyinen hallinnonkehittämisryhmä vuosina Kirkollishallitus muutti kokouksessaan työryhmän koostumusta. Puheenjohtajana jatkoi rehtori Sirpa Koriala, jäseniksi valittiin rehtori Pentti Belinskij ja kirkkoherra Andreas Larikka. Ryhmä kutsui sihteeriksi Elsi Takalan. Kun Sirpa Koriala valittiin kirkon palvelukeskuksen johtajaksi, kirkkoherra Larikka siirtyi puheenjohtajaksi ja ryhmän jäseneksi valittiin Jyri Roihuvuo. Vuoden 2014 alussa ryhmää täydennettiin vielä Ritva Blyllä ja Petri Lintusella. Työryhmän tehtävänanto säilyi alkuperäisenä: "Seurata ja arvioida hallinnon kehitystyötä sekä tehdä parannusehdotuksia. Työryhmän tehtäviin kuuluu myös valmistella ehdotuksia hallinnon kehittämisen jatkotyöryhmän mietinnön luvussa 5. Tulevan vuosikymmenen toimintakalenteri esitetyistä asioista sekä valmistella eteenpäin taloustyöryhmän suosituksia ja taloussääntöä. Työryhmä toimii yhteistyössä hallintovaliokunnan ja talousvaliokunnan kanssa sekä raportoi kirkolliskokoukselle vuosittain."

6 6 Vuoden 2012 raportissa keskityttiin seuraamaan tehtyjen päätösten toteutumista. Vuoden 2013 raportin toimenpide-ehdotukset sisältyvät liitteeseen 1. Niihin sisältyi useita samansisältöisiä suosituksia kuin vuoden 2010 päätökset, joiden toteutus oli vielä aloittamatta. Vuonna 2014 ryhmän pääteemoja ovat aikaisempien päätösten seurannan ohella olleet hiippakuntahallinto, hallinnon osuus kirkon strategian toteutuksessa sekä kirkko vuonna Hiippakuntahallinto 3.1 Hiippakuntavierailut Yhtenä ryhmälle annettuna tehtävänä oli hiippakuntien resurssien niin henkilöresurssien kuin tilojenkin käytön ja tarpeen arviointi. Ryhmä vieraili Oulun hiippakunnassa elokuussa Puheenjohtaja ja sihteeri vierailivat Karjalan hiippakunnassa maaliskuussa 2014, ja puheenjohtaja vieraili Helsingin hiippakunnassa huhtikuussa Kaikissa tapaamisissa oli mahdollisuus keskustella paitsi piispan, myös hiippakuntakanslian henkilökunnan kanssa. Keskusteluja ei pystytty käymään saman kaavan mukaisesti ja siten niiden anti on vaihteleva. Kaikista hiippakunnista oli saatu etukäteen kanslian henkilökunnan toimenkuvat. Niissä tosin esitettiin tehtävät luettelona analysoimatta niitä tai arvioimatta niiden osuutta kokonaistyömäärästä. Arvio Oulun hiippakunnan tilojen käytöstä ja henkilöstötarpeesta esitettiin jo edellisessä raportissa. Vuoden 2014 aikana Oulun hiippakuntasihteerin toimi lakkautettiin. Karjalan hiippakunnassa sekä piispan että kanslian työntekijöiden työaika jakautuu toisaalta hiippakuntahallinnon, toisaalta koko kirkon hallinnon kesken, samoin jakautuu tilojen käyttö. Seurakuntavierailuja (piispa, hallinnollinen sihteeri, joskus diakoni) lukuun ottamatta suurempi osa ajasta kuluu koko kirkon hallinnossa. Merkittävän osan tästä muodostavat kansainväliset asiat (kirjeenvaihto, vieraat, matkajärjestelyt, suosituskirjeet jne). Karjalan hiippakuntakanslian henkilökunta hoitaa osaltaan myös kirkon tiedotusta. Henkilökunnan edustajien mukaan kirkko tarvitsisi viestinnästä vastaavan henkilön. Rationalisoinnin mahdollisuuksia nähtiin mm. hiippakuntien keskeisessä yhteistyössä henkilöstöhallinnossa, lomajärjeste-

7 7 lyissä sekä toimien täytöissä. Myös teologisen asiantuntemuksen osalta voitaisiin verkostoitua teologisten tekstien laatiminen voitaisiin jakaa nykyistä useammille tahoille. Helsingin hiippakunnassa toteutettiin vuoden 2014 aikana hiippakunnan seurakuntien yhteinen lehti. Helsingin hiippakunnan tilakustannukset ovat olleet huomattavat suuret. Kansliassa henkilöstön vaihtuvuus on viime vuosina ollut varsin suuri. Helsingin hiippakunnasta esitettiin, että suuremmat seurakunnat voisivat tarjota pienemmille apua palveluntuotannossa, esim. taloushallinnossa ja tiedotuksessa. Kirkollishallitus on päätöksessään pitänyt tarpeellisena arkkipiispan istuimen siirtämistä Helsinkiin. Kirkollishallitus piti muutoksen luontevana ajankohtana seuraavaa arkkipiispan vaihdosta. Piispainkokous on todennut, että se on valmis arvioimaan hiippakuntajakoa ja arkkipiispan istuimen sijaintipaikkaa sen jälkeen kun seurakuntien hallinnollinen ja taloudellinen arviointi on tehty. 3.2 Hiippakuntakanslioiden kustannukset Seuraavissa taulukoissa esitetään lukuja hiippakuntakanslioiden tilojen ja henkilöstön kustannuksista. Luvut perustuvat vuoden 2013 kustannuksiin (paitsi taulukko 1, jossa esitetään toteutuneet kustannukset vuosilta ja suunnitteluluvut vuosilta ). Hiippakuntien jäsenmäärät ja pappien lukumäärät perustuvat vuoden 2014 kirkkokalenterin tietoihin. Taulukoita tarkasteltaessa on huomattava, että luvut ovat lähinnä suuntaa-antavia. Vuoden 2014 talousarviossa ja vuoden 2015 suunnitteluluvuissa on jo tehty merkittäviä säästöjä vuoden 2013 kustannuksiin verrattuna. Karjalan hiippakunnan tilakustannuksissa näkyy viime vuosina teetetty laaja keskustalon remontti. Oulun hiippakunnan vuosien lukuihin sisältyy hiippakunnan tilojen remontti. Henkilöstökulujen vähennys vuoden 2013 ja 2014 välillä johtuu ensisijaisesti siitä, että matkapapiston kulut eivät sisälly vuoden 2014 talousarviossa hiippakuntien kustannuksiin.

8 8 Taulukko 1. Hiippakuntien henkilö- ja tilakustannukset v (euroa). hiippakunta ta 2015 s Hki tilat Hki henkilöstö Karjala tilat Karjala henkilöstö Oulu tilat Oulu henkilöstö yhteensä Taulukko 2. Hiippakuntien henkilö- ja tilakustannukset v seurakuntaa ja seurakuntalaista kohden (euroa). hiippakunta tilakust./srk tilakust./srk-lainen henkilökust./srk henkilökust. /srk-lainen Helsinki , ,43 Karjala 455 0, ,65 Oulu , ,96 keskimäärin , ,35

9 9 Taulukko 3. Hiippakuntien henkilö- ja tilakustannukset v pappia kohden (euroa). hiippakunta tilakust./pappi henkilökust./pappi srk-laisia/pappi Helsinki Karjala Oulu keskimäärin Taulukon 3 pohjana on vuoden 2014 kirkkokalenteri, jonka mukaan Helsingin hiippakunnan seurakunnissa oli 55 pappia ja jäsentä, Karjalan hiippakunnan seurakunnissa ja luostareissa 34 pappia ja seurakuntalaista sekä Oulun hiippakunnan seurakunnissa 14 pappia (matkapapisto ja o.t.o.-papisto sisältyvät lukuihin) ja 6327 jäsentä. 3.3 Johtopäätökset Seuraavassa esitellään hiippakuntavierailuista saatuihin kokemuksiin sekä edellä olleiden taulukoiden talouslukuihin perustuvia ehdotuksia hiippakuntahallinnon keventämiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi: Kun arkkipiispan istuin siirretään Helsinkiin, hiippakuntakanslioiden tehtävät keskitetään Helsingin hiippakunnan kansliaan, joka sitten palvelee muita hiippakuntia ja kaikkia seurakuntia. Muiden hiippakuntien tarvitsemat lähipalvelut hoitaa joku hiippakunnan alueen seurakuntien virastoista. Kun arkkipiispan kanslia siirtyy Helsinkiin, on selvitettävä kirkon keskustalon tarve jatkossa. Ainakin osa tiloista voidaan vuokrata pois. Hiippakuntakanslioiden toimintojen keskittäminen yhteen hiippakuntakansliaan ja mahdollisuuksien mukaan seurakuntien virastoihin vähentäisi henkilöstö- ja tilakustannuksia ainakin eurolla verrattuna vuoden 2013 lukuihin. Lähtökohtana on silloin se, että kahdella muulla piispalla on henkilökunnassaan yksi henkilö (esim. diakoni tai hiippakuntasihteeri).

10 10 Hiippakuntien menoista noin neljännes on tilakustannuksia. Hiippakuntien tulisi käyttää tapahtumiinsa ja edustustiloina seurakuntien tiloja tai paikkakunnalta tilapäisesti vuokrattavia muita tiloja. Hiippakuntarajojen muutokset sinänsä eivät vaikuta hiippakuntien kustannuksiin. Rajoja voidaan tarkistaa, mikäli muutoksella parannetaan seurakuntien elinvoimaisuutta ja toimivuutta. Lähtökohtana on se, että Suomen ortodoksisessa kirkossa on kolme hiippakuntaa ja niitä kutakin johtaa piispa. Hiippakuntien lukumäärän vähentäminen edellyttäisi kirkkolain muutosta. Lainsäädäntö ei tunne piispan irtisanomismenettelyä, ja piispan tehtävä voidaan täyttää tilapäisesti vain erityisestä syystä (kuten marraskuussa 2013). Kanonisesti ei kuitenkaan liene estettä sille, että piispan tehtävän vapautuessa paikka täytetään luottamushenkilöllä, ts. henkilöllä, joka saa toimeentulonsa ainakin osin muista tehtävistä. Keskusteluissaan piispojen kanssa ryhmä ei saanut yksiselitteistä vastausta siihen, mitkä seikat eniten vaikuttavat piispojen työkuormaan seurakuntien määrä, pappien määrä, seurakuntalaisten määrä, hiippakunnan alueellinen laajuus vai jotkut muut tekijät. Kanonisesti piispa on kaikkien hiippakunnan pappien hengellinen esimies (hän on myös kaikkien seurakuntalaistensa hengellinen esimies). Hallinnollisesti ja juridisesti piispa on kirkkoherrojen esimies ja kirkkoherra puolestaan seurakuntansa pappien lähiesimies. Ryhmä päätyi kuitenkin siihen johtopäätökseen, että nykyisin piispojen työkuorma on varsin erisuuruinen. Ryhmä luonnosteli asiasta alla olevan ehdotuksen ja esittää, että palvelukeskus laatisi asiasta tarkemmat laskelmat asiantuntijoiden avulla. Seuraava esitys pohjautuu siihen, että ortodoksisen kirkon piispa on piispa täysiaikaisesti. Ryhmä on kuitenkin halunnut korostaa sitä, että piispan tehtävä sisältää sekä kanonisia että 'juridisia' ja 'julkishallinnollisia' aineksia. Jatkossa esitettävät prosenttiluvut kuvaavat tätä 'juridista' ja 'julkishallinnollista' osuutta. Ehdotus resurssien jaosta Oulun hiippakunnassa on viisi seurakuntaa (jatkossa neljä, kun Kiuruveden seurakunta yhdistetään naapuriseurakuntiin), joiden kirkkoherrojen esimiehenä piispa toimii. Oulun piispan tehtävän hoitamiseen arvioidaan tarvittavan noin 25 % siitä resurssista, joka tarvitaan yhdistetyn arkkipiispan ja hiippakuntapiispan tehtävään. Hiippakunnan hallinto voidaan siirtää hoidettavaksi joko hiippakunnan alueella sijaitsevan seurakunnan viraston tehtäväksi tai Helsingin tai Karjalan hiippakunnan kanslian tehtäväksi.

11 11 Karjalan hiippakuntaan kuuluu 11 seurakuntaa (10 seurakuntaa, kun Lieksa yhdistyy Joensuun seurakuntaan), joiden kirkkoherrojen esimiehenä hiippakunnan piispa toimii. Lisäksi hän hoitaa koko kirkon tehtäviä noin puolet ajastaan, joten hiippakunnan tehtäviin jää noin 50 % koko resurssista. Helsingin hiippakuntaan kuuluu 8 seurakuntaa ja nykyisellään sillä on selkeästi enemmän resursseja seurakuntaa kohden kuin Karjalan hiippakunnassa. Kun arkkipiispan istuin siirretään Helsinkiin, tuleva arkkipiispakin joutunee käyttämään ajastaan noin puolet koko kirkon tehtävien hoitoon ja toisen puolen hiippakunnan piispan tehtävien hoitoon. Karjalan hiippakunta taas tulisi jatkossa olla mahdollista hoitaa sillä 50 % resurssilla, joka nyt on käytettävissä. Edellä olevasta johtopäätöksenä: arkkipiispan tehtävää lukuun ottamatta piispan tehtävää tulisi voida hoitaa joko oman toimen ohessa tai piispan tehtävän hoitoon voitaisiin liittää muita piispainkokouksen hyväksymiä kirkon tehtäviä. Piispa voisi siten saada toimeentulonsa joko osin tai pääosin muusta kuin piispan tehtävästä. Kanonisen oikeuden asiantuntijoiden lienee selvitettävä, missä palkatuissa tehtävissä piispa voisi toimia. Toimenpide-ehdotuksia: Piispojen tehtävänkuvat on määriteltävä. Kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä on kuvattu piispojen lakisääteiset hallinnolliset tehtävät. Palvelukeskus asiantuntijoiden avustamana tarkentaa työryhmän arviota kunkin hiippakuntapiispan tehtävien hoidon tarvitsemasta resurssista. Laskelmissa on varauduttava niukkuuden aikaan. Arkkipiispan istuimen siirtoa Helsinkiin on ryhdyttävä valmistelemaan. Samalla on tehtävä periaatepäätökset kirkon keskustalon käytöstä ja verkottumisen mahdollisuuksista. Oulun hiippakunnan tiloista kannattaa luopua. Hiippakuntakanslioiden tehtävien keskittämistä on valmisteltava. Hallinnon kehittämisessä ja suuntaamisessa on jatkossa otettava huomioon vuoden 2016 strategian linjaukset. Seurakunnantarkastuksista on kehitettävä aktiivinen arvioinnin ja seurannan väline. Tarkastuksia on tehtävä tarvittaessa määräaikaa (5 vuotta) useammin ja tarkastuksessa sovitun toimenpideohjelman toteutusta on seurattava. Apulaispiispan tehtävää sen seuraavan kerran vapautuessa ei täytetä. Ensisijaisesti käytetään muiden piispojen resurssia tai siihen nimetään luottamushenkilö.

12 12 On selvitettävä ekumeenisen patriarkaatin kanssa, onko kanonisia esteitä muussa toimessa olevan henkilön valitsemisessa piispan tehtävään. Oulun hiippakunnan piispan vaalin yhteydessä kirkolliskokouksen tulee päättää tehtävään käytettävissä olevasta henkilöstöresurssista. Kun piispainkokous asettaa ehdokkaat, se hyväksyy ehdokkaiden mahdolliset muut tehtävät. 4 Hallinto kirkon strategian toteuttajana Kun ryhmän tehtävänä on ollut tehtyjen päätösten seuranta, on ollut luonnollista peilata kehitystä myös kirkon strategiaan ( ). Strategian mukaan kirkon tärkeimpiä toimintoja ovat aktiivinen jumalanpalveluselämä, lähimmäisvastuu ja diakonia sekä tasapainoinen talous ja toimiva organisaatio. Ryhmän tehtävänä ei ole koko strategian arviointi, mutta tavoitteiden toteutumista on arvioitu suhteessa siihen, mitä ne merkitsevät kirkon hallinnolle ja toisaalta siihen, miten hallinto voi vaikuttaa niiden toteutumiseen. Lisäksi ryhmän yhtenä tehtävänä on ollut mahdollisten säästöjen osoittaminen hallinnosta. Viimeisen vuoden aikana ryhmä paneutui myös edessä oleviin yhteiskunnallisiin muutoksiin, joilla tulee olemaan vaikutusta kirkon toimintaan ja myös kirkon rahankäyttöön. Strategian mukaan vuonna 2015 kirkko on etsivä, palveleva ja ylistävä jumalanpalvelusyhteisö. Kirkossa on aktiivinen jumalanpalveluselämä, lähimmäisvastuuta ja eettistä toimintaa on laajennettu. Lisäksi kirkolla on kestävä ja tasapainoinen talous, hyvä johtajuus sekä toimiva organisaatio. Toiminnassa otetaan huomioon mm. globaali oikeudenmukaisuus, maan sisäinen muuttoliike, maahanmuuttajat sekä ympäristökysymykset. Kirkko on näkyvä, hengellisyydestään tunnettu organisaatio ja se viestii aktiivisesti ja suunnitelmallisesti toiminnastaan. Kirkossa on myös jatkuvasti kehitetty osaamista ja valmiutta vastata yhteiskunnan muutoksiin. Strategian tavoitteista lienee parhaiten toteutunut aktiivinen jumalanpalveluselämä, joka toki on kirkon ydintehtävä. Seurakunnissa käytetään paljon voimavaroja siihen, että seurakunnan eri pyhäköissä pystytään järjestämään palveluksia edes kohtalaisen säännöllisesti. On kuitenkin alueita, joilla ortodoksien määrä on suuresti vähentynyt maan sisäisen muuttoliikkeen takia ja seurakunnan voimavarat eivät riitä kaikkien palvelemiseen. Viime vuosien pohdinnasta huolimatta ei ole löydetty ratkaisua, jolla taattaisiin harvaan asuttujen alueiden ortodokseille säännölliset jumalanpalvelukset.

13 13 Seurakuntien yhteistoimintaprojektit, jotka kirkolliskokous vuonna 2010 päätti käynnistää piispojen johdolla kussakin hiippakunnassa ja joiden tarkoituksena oli nimenomaan seurakuntien vähien voimavarojen yhdistäminen toiminnan tehostamiseksi, eivät ole toteutuneet. Kaikissa hiippakunnissa on kuitenkin käynnissä erilaisia yhteistyöneuvotteluja. Karjalan hiippakunnassa on esimerkiksi selvitetty seurakuntien välisen yhteistyön mahdollisuuksia ja lisäksi käynnistetty neuvottelut Lieksan seurakunnan liittymisestä Joensuun seurakuntaan. Kiinteistöhallinnossa ei ole löydetty ratkaisua sille, miten huonokuntoisista kirkoista ja tsasounista voitaisiin pitää huolta. Seurakuntien kiinteistömassan kartoitus on kuitenkin tehty ja palvelukeskuksella on suunnitelma työn jatkamisesta. Kansainvälisen diakonian ja lähetystyön alueella on hallinnon kehittämisessä edistytty. Ortodoksinen lähetys ry:stä ja Ortaid ry:stä on muodostettu Filantropia ry. Järjestö on moninkertaistanut toimintansa muutamassa vuodessa ja hallinto on selkiytynyt. Järjestön budjetti vuonna 2013 oli noin euroa ja järjestön tuloista ainoastaan 19 % oli kirkon yhteistyösopimukseen perustuvaa keskusrahastoavustusta. Kirkkoa lähellä oleva järjestö pystyy toimimaan joustavasti ja reagoimaan nopeasti ulkopuolelta esitettyihin pyyntöihin. Seurakunnissa toimivien vapaaehtoisten ryhmien merkitys järjestön rahoittamisessa on huomattava; seurakunnat sinänsä ovat olleet hitaampia ottamaan vastuuta kansainvälisestä diakoniasta. Kotimainen diakonia on edelleen pääosin seurakuntien ja niiden vapaaehtoistoimijoiden varassa. Kirkon kestävä talous ja toimiva organisaatio ovat olleet kehittämiskohteina koko strategiakauden, ja joissakin suhteissa tavoitteita on lähestytty. Kirkon palvelukeskuksen perustaminen on alkanut jäntevöittää kirkon keskushallintoa mm. selventämällä päätöksentekoketjuja ja vastuita sekä parantamalla budjettikuria. Laaja kollegiaalinen päätöksentekojärjestelmä kirkollishallituksessa tekee organisaation kuitenkin edelleen hitaaksi ja jäykäksi, vaikka jo edellisen kirkkolain laatimisen yhteydessä valtioneuvosto suositteli kollegiaalisen päätöksenteon rajoittamista ainoastaan tärkeimpiin periaatekysymyksiin. Taloustoimisto on pyrkinyt kehittämään niin kirkon keskusrahaston kuin seurakuntienkin kirjanpitoa ja pystynyt parantamaan osaamisen tasoa ja koordinaatiota. Kirkon viestintää on toteutettu hajautetulla järjestelmällä. Verkottuminen kirkon hallinnossa ja monessa muussa toiminnassa on erittäin suositeltava toimintamalli. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, että organisaatio on selkeä ja resurssit riittäviä verkoston toiminnalle. Viime vuosien viestintämalli ei ehkä ole parhaalla mahdollisella tavalla toteuttanut strategian edellyttämää suunnitelmallista ja aktiivista näkyvyyttä. Ympäristökysymykset eivät ole saaneet juuri minkäänlaista sijaa seurakuntien tai koko kirkon toiminnassa huolimatta vuonna 2010 hyväksytystä ympäristö-ohjelmasta.

14 14 Osaamisen ja muutosvalmiuden sekä johtajuuden kehittäminen on strategian osa-alueista jäänyt ehkä kaikkein heikoimmille. Osa kirkkoherroista on aloittanut johtamiskoulutuksen, mutta harvat ovat saattaneet opintonsa loppuun. Missään hiippakunnassa ei liene aktiivista kannustusjärjestelmää jatko-opintojen tai johtamiskoulutuksen lisäämiseksi. Myöskään työntekijöiden täydennyskoulutusta ei ole toteutettu järjestelmällisesti. Itä-Suomen yliopistoon hakeutuu kohtuullisen runsaasti nuoria teologiseen ja kirkkomusiikin koulutukseen, mutta valmistuvien määrä on ollut varsin pieni. Olisi tärkeä selvittää, onko kysymys motivaation puutteesta, papin / kanttorin työoloista, palkkauksesta vai jostakin muusta. Lähivuosina eläkkeelle siirtyvien pappien ja kirkkoherrojen korvaaminen tulee luultavasti tuottamaan vaikeuksia, eikä ongelmaa voida ratkaista harrastelijapappien vihkimisellä. Osaamisen kehittämiseksi esitettyjä arvioinnin ja / tai itsearvioinnin mekanismeja ei ole vielä saatu käyntiin. Kirkon on henkisesti ja asenteellisesti varauduttava yhteiskunnallisiin muutoksiin, joita on seuraavan kymmenen vuoden aikana odotettavissa. Suurimmat muutokset lienevät odotettavissa kirkon valtionavussa. Kun evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien määrä on nopeasti vähenemässä, on todennäköistä, että valtion avustukset molemmille kansankirkoille sekä kirkkojen verotusoikeus joutuvat eduskunnassa kriittiseen tarkasteluun. Todennäköisesti sitäkin aikaisemmin nostetaan esille kysymys uskonnonopetuksesta luopumisesta (tai siirtymisestä uskontotietoon) peruskouluissa ja lukioissa. Uskonnonopetuksen loppuminen ja / tai valtionavustuksen väheneminen tai loppuminen kokonaan merkitsisi pikaista ja laajaa kirkon omien varojen käyttösuunnitelmien muutosta, sillä ainakaan köyhemmillä seurakunnilla ei ole varaa uskonnonopetuksen kustantamiseen. Muutoksiin varautumista kuvaa mm. se, että kirkollishallitus on vuonna 2013 perustanut keskusrahastotyöryhmän, jonka tehtävänä on uudistaa järjestelmä, jolla seurakunnilta kerätään varoja keskusrahastoon. Toisena voidaan mainita kirkollisen kasvatuksen ja koulutuksen kehittämiseen tähtäävä työ. Kirkon strategiatyö sekä hallinnon kehittämistä linjaavien työryhmien työ ovat myös osa muutokseen varautumista.

15 15 5 Kirkko hallinnon näkökulmasta vuonna 2025 Työryhmä on työssään pyrkinyt hahmottamaan, minkälainen Suomen ortodoksinen kirkko on vuonna Tätäkin kysymystä on tarkasteltu nimenomaan kirkon hallinnon ja organisaation kannalta sekä lisäksi taloudellisesta näkökulmasta. Hallinnolliselta kannalta katsottuna kirkon tulee mahdollisimman joustavasti ja taloudellisesti sovittaa yhteen ainakin kolme periaatetta. Yhtäältä läheisyysperiaatteen mukaisesti byrokratiaa vähennetään, kun päätöksentekoa siirretään alimmalle mahdolliselle tasolle ja ylemmille tasoille viedään vain sellaiset päätökset, joita alemmilla ei voida tehdä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi operatiivisten asioiden siirtämistä palvelukeskuksen päätettäväksi. Toisaalta on järkevää hoitaa keskitetysti sellaiset asiat, joiden hoidossa keskittämisestä saadaan säästöä tai muuta etua. Lisäksi nykyteknologia tekee mahdolliseksi asioiden hoitamisen verkostojen kautta eikä kaikkien samassa yksikössä työskentelevien ole välttämätöntä olla samalla paikkakunnalla. jumalanpalveluselämä Kirkossa ja seurakunnissa on riittävästi ammattitaitoisia pappeja ja kanttoreita hoitamaan monipuolista jumalanpalveluselämää. Harvaan asuttujen alueiden asukkaiden pääsy palveluksiin on ratkaistu esimerkiksi kirkkobussilla tai kirkkokyydeillä, sama koskee liikuntarajoitteisia kirkon jäseniä. Huonokuntoisten kirkkojen ja tsasounien hoito ja kunnossapito on ratkaistu tavalla, jonka kiinteistötyöryhmä lähiaikoina ideoi. koulutus ja kasvatus Kirkossa tai sitä lähellä on yksikkö, jolla on kokonaisvastuu peruskoululaisten ja lukiolaisten sekä katekumeenien uskonnonopetuksesta, tämän opetuksen tarvitseman materiaalin tuottamisesta, seminaarin antamasta kirkon työntekijöiden koulutuksesta (siltä osin kuin yliopisto ei sitä anna), kirkon työntekijöiden jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten koulutuksesta. Lisäksi yksikkö voisi vastata kirkon julkaisutoiminnasta ja osaltaan tiedotuksesta ja kulttuuritoiminnasta. Peruskoululaisten ja lukiolaisten uskonnonopetus jouduttaneen ainakin harvaan asututuilla alueilla hoitamaan kirkon keskusrahaston tuella. Opetuksessa on käytettävä kaikki mahdolliset keinot: viikoittainen opetus koulupäivinä koulutuntien ulkopuolella, opetus viikonloppuina, opetus viikonloppuleireillä, opetus leireillä lomien aikana, verkko-opetus jne.

16 16 kirkon talous ja organisaatio Perustehtäviensä hoidon turvaamiseksi kirkko on joutunut supistamaan hallintoaan. Kirkossa on edelleen kolme hiippakuntaa, mutta vain yksi hiippakuntakanslia, joka hoitaa mm. toimien täyttö-, sijais- ja lomitusasiat kaikkien hiippakuntien puolesta ja toimeksiannosta. Muuten piispalla on apunaan yksi henkilö (hiippakuntasihteeri tai diakoni). Mikäli taloustilanne päätyy todella vaikeaksi, kaksi piispoista voi olla luottamushenkilöitä, ts. hoitaa piispan tehtävää oman työnsä ohella. Kirkon yhteisiä tehtäviä (esim. taloushallinto, kiinteistöhallinto, henkilöstöhallinto) hoidetaan verkostoituneesti eri seurakunnissa koko kirkon osalta. Seurakuntien tarjoamat palvelut voidaan hyvittää seurakunnille keskusrahastomaksuissa. Verkostoitumisen laajuus ratkaisee jossakin vaiheessa sen, kannattaako kirkon keskustaloa ylläpitää hallinnon keskuspaikkana. Seurakunnat ovat muodostaneet vapaaehtoisesti suurempia hallinnollisia yksiköitä. Uusissa yksiköissä ymmärretään yhteisvastuun merkitys, ts. varakkaammat alueet hyväksyvät sen, että niiden verotuloja käytetään myös köyhempien alueiden hyväksi. Tämä edellyttää avoimuutta, luovuutta ja ennakkoluulottomuutta. Suuremmat hallinnolliset yksiköt eivät ole ristiriidassa pyhäkkökeskeisyyden kanssa vaan pikemmin voivat vahvistaa läsnäoloa ja läheisyyttä, kun välttämättömien hallinnollisten asioiden hoito tapahtuu keskitetysti ja hallintoon kuluvien taloudellisten ja henkilövoimavarojen osuus vähenee. Koko kirkossa ymmärretään yhteisvastuun merkitys. Keskusrahastomaksut ovat hyväksyttävässä suhteessa yhteisten tehtävien hoitamisesta koituviin kustannuksiin. Yhteisiä tehtäviä voivat olla esim. taloushallinto ja uskonnonopetusmateriaalin tuottaminen. Kirkolla on varautumissuunnitelma toiminallisten ja taloudellisten riskien hallintaan. kirkkoa lähellä olevat järjestöt Järjestöt toimivat yhteistoimintasopimustensa puitteissa. Seurakuntien ja järjestöjen välille on syntynyt aito kumppanuus. Kaikki käyttävät laajasti hyväkseen ulkopuolista projekti- ym. rahoitusta (ulkoministeriö, opetusministeriö, EU:n eri ohjelmat, yhteistyö muiden järjestöjen kanssa). Tulevaisuuden kirkkoa koskevia toimenpide-ehdotuksia: Jotta kirkon talous pysyisi vakaana myös pitkällä aikavälillä ja strategian mukaista toimintaa voitaisiin ylläpitää, on hallinnon resursseja ja rakenteita tarkasteltava uudelleen. Kirkon hal-

17 17 lintoa on edelleen tehostettava käyttämällä joustavia ratkaisuja ja verkostomaista työskentelyä hiippakuntien ja seurakuntien välillä ja karsimalla päällekkäisiä toimintoja. On selvitettävä myös mahdollisuuksia yhteistyöhön ulkopuolisten tahojen kuten evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Esimerkkeinä on yhteistyö taloushallinnon ja jäsenrekisteripalvelujen alalla. Jos seurakunnan talous ei ole kestävällä pohjalla, seurakunnan tulee etsiä aktiivisesti yhteistyötä toisten seurakuntien kanssa tai yhdistyä hallinnollisesti isommaksi seurakunnaksi. Koulutus- ja kasvatusyksikön käynnistämistä on valmisteltava kaikkien asiaan liittyvien tahojen kanssa. Erityisesti on selvitettävä uskonnonopetuksen kustannusvaikutukset ja hallinnolliset vaikutukset: kuka opettaa, mikä taho organisoi ja toimii työnantajana, paljonko kirkko on valmis käyttämään uskonnonopetukseen jne.

18 18 Liite 1 Aikaisempi hallinnonkehittämistyö 1 Vuosien 1995 ja 1998 työryhmät Suomen ortodoksinen kirkko on viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana käynnistänyt kolme työryhmää, joiden tehtävänä on ollut kirkon hallinnonuudistuksen suunnittelu. Ensimmäisen ryhmän työ pohjautui XVI varsinaisen kirkolliskokouksen päätökseen (1995), se alkoi keväällä 1996 ja ryhmä antoi mietintönsä vuonna Ryhmä päätyi suosittelemaan mm. kirkkoa koskevien yksityiskohtaisten säädösten siirtämistä valtiovallalta kirkolle itselleen, kaksiportaista seurakuntahallintoa ja talous-, henkilöstöja kiinteistöhallinnon siirtämistä joko hiippakuntiin, seurakuntayhtymiin tai kirkollishallitukseen. Seurakunta- ja hiippakuntajaon uudistaminen nähtiin välttämättömänä. Toinen hallinnonkehittämisryhmä perustettiin XVII varsinaisen kirkolliskokouksen (v. 1998) päätöksen pohjalta. Kirkolliskokous käsitteli ensimmäisen ryhmän mietintöä ja totesi, että työtä oli syytä jatkaa. Tehtävänä oli erityisesti seurakuntahallinnon sekä seurakuntien ja hiippakuntien yhteyksien kehittäminen. Ryhmä täsmensi edellisen työryhmän tekemää esitystä lainsäädännön jakamiseksi kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen. Lisäksi ryhmä antoi kanonisia perusteluja kirkon hallinnon hiippakuntakeskeisyydelle ja esitti joidenkin seurakuntien toimintojen keskittämistä hiippakuntien tasolle (talousarvion valmistelu ja seuranta, hiippakuntien yleisen talouden hoito, seurakuntien vuosikertomukset, virat). Monet merkittävät uudistukset kirkon hallinnossa ovat toteutuneet aikaisempien ryhmien työn pohjalta. Tärkein uudistus oli vuoden 2007 alusta voimaan tullut uusi kirkkolaki. Samalla kirkkoa koskevien yksityiskohtaisten säädösten antaminen siirrettiin valtiovallalta kirkolle itselleen (kirkkojärjestys, voimaan myös vuoden 2007 alusta). Merkittävää oli myös kirkolliskokouksen säätäminen jokavuotiseksi. Uuden kirkkolain myötä kirkon virat muuttuivat työsopimussuhteisiksi ja otettiin käyttöön kirkon työehtosopimus. Tämän mukana kirkon henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöhallinto on terävöitynyt. Hallinnon kehittämis- ja tehostamispyrkimyksistä voidaan mainita mm. kirkon keskusrekisterin ja taloushallinnon palvelukeskuksen Auliksen perustaminen Kuopioon. Erityisesti Auliksen myötä on pystytty kehittämään seurakuntien taloushallinnon yhteisiä toimintaohjeita ja käytäntöjä. 2 Hallinnonkehittämistyö Suomen ortodoksisen kirkon strategia toimintavuosille hyväksyttiin kirkolliskokouksessa syksyllä Syksyn 2009 kirkolliskokous päätti myös hallinnonkehittämistyön jatkamisesta. Strategian linjaukset olivat pohjana työn seuraaville vaiheille. Kirkollishallitus perusti kolmannen työryhmän tammikuussa 2010.

19 19 Uuden ryhmän ensimmäisen vuoden raportti valmistui syksyllä Raportin mukaan tavoitteena tulee olla kirkon kokoon ja tarpeisiin nähden oikein mitoitettu hallinto, joka tukee kirkon perustehtävän toteutumista lähellä seurakuntalaisia. Raportissa painotetaan pyhäkkökeskeisyyttä kirkon aktiivinen toiminnallinen perusyksikkö on yhteen pyhäkköön eukaristian viettoon kokoontuva seurakunta. Hallinnonkehittämisryhmä esitti vuoden 2010 raportissaan, että - kirkolliskokous päättäisi pidentää kirkolliskokouksen toimikautta nelivuotiseksi; - hiippakuntaneuvostot lakkautettaisiin; - kirkolliskokous antaisi kirkollishallitukselle tehtäväksi käynnistää hiippakuntakanslioiden henkilöstön ja tilantarpeen selvitystyön talousvaliokunnan valvonnassa; - kirkolliskokous päättäisi käynnistää kirkollishallituksen kollegion muutoksen uudeksi kirkollishallitukseksi; - kirkolliskokous antaisi kirkollishallitukselle tehtäväksi käynnistää hanke, jolla muodostetaan kirkon palvelukeskus; - kirkolliskokous antaisi kirkollishallitukselle tehtäväksi käynnistää seurakuntien yhteistoimintaprojekti piispojen johdolla jokaisessa hiippakunnassa erikseen; - kirkolliskokous päättäisi matkapappien ja -kanttoreiden liittämisestä omien alueidensa seurakuntien työntekijöiksi ja vastaavan avustuksen maksamisesta näille seurakunnille kirkon keskusrahastosta; - kirkolliskokous päättäisi jatkaa kiinteistötyöryhmän käynnistämää kokonaisselvitystä kirkon kiinteistöistä ja niiden hallinnoinnista ja huollosta; - kirkolliskokous päättäisi käynnistää kirkon taloudenhoidon kehittämistyöt niiden suositusten mukaisesti, joita taloustyöryhmä on antanut; - kirkolliskokous päättäisi jatkaa säädösmuutostyöryhmän mandaattia, jotta säädösmuutokset tekeillä olevia uudistuksia varten saadaan joustavasti toteutetuksi. Kirkolliskokous hyväksyi syksyllä 2010 hallintovaliokunnan mietinnön, johon sisältyivät kaikki työryhmän esitykset. Vuonna 2011 työryhmä keskittyi taloushallinnon kehittämiseen sekä pohti kirkon väestökehitystä. Myös syksyllä 2011 kirkollishallitus hyväksyi hallintovaliokunnan mietinnön, johon sisältyivät kaikki työryhmän esitykset. 3 Nykyinen hallinnonkehittämisryhmä Ryhmän tehtävänmäärittely ja toiminta Kirkollishallitus muutti kokouksessaan työryhmän koostumusta. Puheenjohtajana jatkoi rehtori Sirpa Koriala, jäseniksi valittiin rehtori Pentti Belinskij ja kirkkoherra Andreas Larikka. Ryhmä kutsui sihteeriksi Elsi Takalan. Kun Sirpa Koriala valittiin kirkon palvelukeskuksen johtajaksi, kirkkoherra La-

20 20 rikka siirtyi puheenjohtajaksi ja ryhmän jäseneksi valittiin Jyri Roihuvuo. Vuoden 2014 alussa ryhmää täydennettiin vielä Ritva Blyllä ja Petri Lintusella. Työryhmän tehtävänanto säilyi alkuperäisenä: "Seurata ja arvioida hallinnon kehitystyötä sekä tehdä parannusehdotuksia. Työryhmän tehtäviin kuuluu myös valmistella ehdotuksia hallinnon kehittämisen jatkotyöryhmän mietinnön luvussa 5. Tulevan vuosikymmenen toimintakalenteri esitetyistä asioista sekä valmistella eteenpäin taloustyöryhmän suosituksia ja taloussääntöä. Työryhmä toimii yhteistyössä hallintovaliokunnan ja talousvaliokunnan kanssa sekä raportoi kirkolliskokoukselle vuosittain." Vuoden 2012 raportissa keskityttiin seuraamaan tehtyjen päätösten toteutumista. Vuoden 2013 raportti sisälsi seuraavat toimenpide-ehdotukset: 1. Seurakunta- ja hiippakuntajaon kehittämisen tulee tapahtua piispojen johdolla ja seurakuntien tehostuneen yhteistyön kautta. Kirkolliskokouksen tulee hallintovaliokunnan valmistelun jälkeen käydä keskustelu seurakunta- ja hiippakuntajaon arvioinnin kriteereistä ja antaa niistä ohjeet kirkollishallitukselle ja työryhmälle. 2. Oulun hiippakunnan resurssit on suhteutettava hiippakunnan kokoon vuoden 2014 aikana. Ratkaisut tilojen osalta on tehtävä ennen kuin nykyisten tilojen remontista tehdään päätöksiä. 3. Käynnistynyttä taloushallinnon uudistusta on jatkettava mm. sijoitusstrategian valmistelulla ja kiinteistötyöryhmän aktiivisella työskentelyllä. Nämä selvitykset tulee ottaa huomioon kirkon uuden strategian valmistelussa. 4. Seurakuntia tulee rohkaista yhteistyöhön hiippakuntien piispan johdolla. Yhteistyöstä raportoidaan uudentyyppisellä vuosikertomuksella. Kirkollishallituksen tulee tarvittaessa tehostaa ohjeistustaan ja valvoa ohjeiden noudattamista. 5. Matkapappien ja -kanttorien sijoittaminen seurakuntiin tarvittaessa keskusrahaston tuella tulee saattaa loppuun. 6. Kirkolliskokousta valmistelevia työseminaareja suositellaan jatkettavaksi tulevinakin vuosina tarpeen mukaan. Kirkolliskokouksen valiokuntien toimintaa tulee vahvistaa ja tehostaa myös kirkolliskokousten välillä. Seuraavaan kirkkolain muutokseen tulee sisällyttää esitys siitä, miten vältetään katkos valiokuntien toiminnassa kirkolliskokouskauden vaihtuessa. 7. Kirkkolain 113 :n mukaisesti kaikkiin työryhmiin, joita ei valita vaaleilla, tulee valita 40 % naisia ja miehiä. 8. Kirkkolain muutoksen valmistelua on jatkettava aktiivisesti ja muita säännöksiä päivitettävä tarvittaessa. Vuoden 2013 kirkolliskokous hyväksyi hallintovaliokunnan mietinnön, joka sisälsi kaikki työryhmän toimenpide-ehdotukset.

SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON HIIPPAKUNTAKESKEINEN HALLINTOMALLI 15.4.2015

SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON HIIPPAKUNTAKESKEINEN HALLINTOMALLI 15.4.2015 SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON HIIPPAKUNTAKESKEINEN HALLINTOMALLI 15.4.2015 1. Taustaa Vuoden 2014 kirkolliskokous käsitteli kirkon hallinnon kehittämistä. Asian taustalla on viimeisin, vuonna 2009 alkanut

Lisätiedot

Akaan seurakunnan strategia

Akaan seurakunnan strategia Akaan seurakunnan strategia 2017-2021 ARVOT Pyhä: Kunnioitamme kolmiyhteistä Jumalaa, näemme Jumalan kuvan ihmisessä Vastuullisuus: Huolehdimme lähimmäisistämme ja varjelemme luomakuntaa Oikeudenmukaisuus:

Lisätiedot

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Seurakuntarakenteiden kehittäminen Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Kirkolliskokous linjasi seurakuntarakenteiden kehittämistä 15.5.2013 Kirkkohallituksen esitys: Uusi seurakuntayhtymä 2015 Kirkolliskokouksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

KOHTI SEURAKUNTIA YHDISTÄVÄÄ TOIMINTATAPAA HIIPPAKUNNAN OHJAUKSESSA

KOHTI SEURAKUNTIA YHDISTÄVÄÄ TOIMINTATAPAA HIIPPAKUNNAN OHJAUKSESSA 2.6.2015 KOHTI SEURAKUNTIA YHDISTÄVÄÄ TOIMINTATAPAA HIIPPAKUNNAN OHJAUKSESSA 1. Taustaa Vuoden 2014 kirkolliskokous käsitteli kirkon hallinnon kehittämistä. Asian taustalla on viimeisin, vuonna 2009 alkanut

Lisätiedot

Ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen työjärjestys

Ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen työjärjestys Ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen työjärjestys Kirkollishallitus on ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 165 :n (134/98) nojalla laatinut näin kuuluvan työjärjestyksen: 1 luku.

Lisätiedot

Ortodoksisen kirkon taloudesta

Ortodoksisen kirkon taloudesta Ortodoksisen kirkon taloudesta Mietintö Suomen ortodoksien kirkon hallinnon kehittämistyöryhmän raporttiin liittyen Työryhmä Anja Lindström ja Veikko Halonen Kirkollishallituksen kollegio on istunnossaan

Lisätiedot

Terhi Jormakka TURKU MUUTOSTA NÄKYVISSÄ?

Terhi Jormakka TURKU MUUTOSTA NÄKYVISSÄ? Terhi Jormakka TURKU 26.3.2015 MUUTOSTA NÄKYVISSÄ? Kaikki seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymiin Tulevaisuudessa tarvitaan tehokas ja toimintaa tukeva hallinto sekä hyvää johtamista. Tavoitteena on kevytrakenteinen

Lisätiedot

Ylä-Savon seurakuntayhtymä

Ylä-Savon seurakuntayhtymä Ylä-Savon seurakuntayhtymä Luottamushenkilöiden perehdytysilta 17.2.2015 Hallintojohtaja Katariina Bergbacka Seurakuntayhtymän perustamisen tavoite Tavoitteena säilyttää seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys,

Lisätiedot

JOHTAMISEN SELKEYTTÄMINEN KIRKOSSA 1 (5)

JOHTAMISEN SELKEYTTÄMINEN KIRKOSSA 1 (5) Piispainkokouksen aloite 2/2004 kirkkohallitukselle 1 (5) Kirkon johtamiskoulutusta pohtinut työryhmä (Kirkon johtamiskoulutusohjelma 2005, lyhennettynä KIRJO 2005) esitti mietinnössään, että piispainkokous

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

50 Päätös äänestysalueesta seurakuntavaaleissa 2018 ja vaalilautakunnan

50 Päätös äänestysalueesta seurakuntavaaleissa 2018 ja vaalilautakunnan 506/2018 50 Päätös äänestysalueesta seurakuntavaaleissa 2018 ja vaalilautakunnan asettaminen Päätösehdotus Seurakuntaneuvosto päättää, että 1. Pakilan seurakunnassa on seurakuntavaalissa 2018 yksi äänestysalue

Lisätiedot

Lapuan hiippakunnan seurakuntien puheenjohtajisto. Haapaniemi

Lapuan hiippakunnan seurakuntien puheenjohtajisto. Haapaniemi Lapuan hiippakunnan seurakuntien puheenjohtajisto Haapaniemi 9.3.2019 Nykyinen toimintaympäristö ja tulevaisuus Jäsenmäärän kehitys Polarisoituminen Verotulojen kehitys Kirkon rooli yhteiskunnassa Hiippakuntarajojen

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Laki. kirkkolain muuttamisesta

Laki. kirkkolain muuttamisesta Laki kirkkolain muuttamisesta Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kirkkolain (1054/1993) 19 luvun 7, sellaisena kuin se on laeissa 1274/2003 ja 1008/2012, muutetaan

Lisätiedot

Keskusrahastotyöryhmän raportti 13.5.2014 - täydennys raporttiin 23.9.2013

Keskusrahastotyöryhmän raportti 13.5.2014 - täydennys raporttiin 23.9.2013 Keskusrahastotyöryhmän raportti 13.5.2014 - täydennys raporttiin 23.9.2013 Timo Mäkirinta, puheenjohtaja Niilo Pellonmaa Hannu Mikkola Sirpa Koriala, sihteeri 1. Toimeksianto Vuoden 2012 kirkolliskokoukselle

Lisätiedot

HALLINNON KEHITTÄMISEN JATKOTYÖRYHMÄN MIETINTÖ

HALLINNON KEHITTÄMISEN JATKOTYÖRYHMÄN MIETINTÖ HALLINNON KEHITTÄMISEN JATKOTYÖRYHMÄN MIETINTÖ 29.8.2011 Sirpa Koriala i Markku Salminen Jorma Aho Elsi Takala 1 Suomen ortodoksisen kirkon hallinnon kehittäminen 1 Uusi hallintomalli 1.1 Kirkolliskokous

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO 1 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO 6.10.2016 SEURAKUNTAYHTYMÄN HALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa xx.yy.2016 1 Johtosäännön sisältö Tässä johtosäännössä määritetään

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 146/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 146/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 146/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kirkkolain muuttamisesta, kirkon keskusrahastosta annetun lain kumoamisesta sekä evankelisluterilaisten seurakuntien jäsenten velvollisuudesta

Lisätiedot

KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017

KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 SEURAKUNNANNEUVOSTON KOKOUS AIKA Torstai 26.1.2017 klo 17.30 19.05 PAIKKA PAIKALLA Neuvostila, Snellmaninkatu 8, Kuopio Honkaselkä Timo, khra, puheenjohtaja

Lisätiedot

LUMIJOEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 Kirkkovaltuusto

LUMIJOEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 Kirkkovaltuusto Aika ja paikka: Ti 30.1.2018 klo 18.30 seurakuntatalo Asialista: asiat 1 8 (1-8 ) 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Pöytäkirjantarkastajat ja pöytäkirjanpitäjä 4. Työjärjestyksen

Lisätiedot

projektipäällikkö Terhi Jormakka

projektipäällikkö Terhi Jormakka projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Ilomantsin ortodoksinen seurakunta. Asia: Lausunto hiippakuntahallintomallin raportista 2.7.2015. Kirkollishallitukselle. Johdanto

Ilomantsin ortodoksinen seurakunta. Asia: Lausunto hiippakuntahallintomallin raportista 2.7.2015. Kirkollishallitukselle. Johdanto 1 Ilomantsin ortodoksinen seurakunta Asia: Lausunto hiippakuntahallintomallin raportista 2.7.2015 Kirkollishallitukselle Johdanto Ilomantsin ortodoksinen seurakunta kiittää kirkollishallitusta hiippakuntahallintomallin

Lisätiedot

SEURAKUNTA - YHTEISVASTUUN YHTEISÖ

SEURAKUNTA - YHTEISVASTUUN YHTEISÖ SEURAKUNTA - YHTEISVASTUUN YHTEISÖ SDP:N SEURAKUNTAVAALIOHJELMA 2018 SEURAKUNTA - YHTEISVASTUUN YHTEISÖ Marraskuussa valitaan evankelisluterilaisen kirkon luottamushenkilöt seurakunta-/kirkkoneuvostoihin

Lisätiedot

KIRKON ELÄKERAHASTON TALOUSSÄÄNTÖ. I Yleisiä säännöksiä. 1 Taloussäännön soveltaminen

KIRKON ELÄKERAHASTON TALOUSSÄÄNTÖ. I Yleisiä säännöksiä. 1 Taloussäännön soveltaminen KIRKON KESKUSHALLINNON SÄÄNTÖKOKOELMA KIRKON ELÄKERAHASTON TALOUSSÄÄNTÖ I Yleisiä säännöksiä 1 Taloussäännön soveltaminen Kirkon eläkerahaston talouden hoidosta säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä,

Lisätiedot

HE 98/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

HE 98/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ortodoksisesta kirkosta annettua lakia. Äänioikeusikärajaa

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010 Kirkon palvelukeskushanke HeTa KiTo-teemapäivät Rovaniemi Lakimuutos Toukokuussa 2010 hyväksyttiin, että ev.lut.kirkkoon perustetaan kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus, joka palvelee kirkon talousyksiköitä.

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN SEURAKUNTATYÖ. Luottamushenkilöiden neuvottelupäivä Ruokolahti Hiippakuntadekaani Marko Marttila

TULEVAISUUDEN SEURAKUNTATYÖ. Luottamushenkilöiden neuvottelupäivä Ruokolahti Hiippakuntadekaani Marko Marttila TULEVAISUUDEN SEURAKUNTATYÖ Luottamushenkilöiden neuvottelupäivä 14.10.2017 Ruokolahti Hiippakuntadekaani Marko Marttila TULEVAISUUSTYÖN TAUSTAA Nykyinen tulevaisuustyöskentely käynnistyi 25 kirkolliskokous-edustajan

Lisätiedot

41 Ilomantsin ort. seurakunta LAUSUNTO 1 (3) isä loannis Lampropoulos kirkkoherra

41 Ilomantsin ort. seurakunta LAUSUNTO 1 (3) isä loannis Lampropoulos kirkkoherra 41 Ilomantsin ort. seurakunta LAUSUNTO 1 (3) 050 357 3675 13.9.2017 ioannis.lampropoulos@ort.fi Suomen ortodoksinen kirkollishallitus Karjalankatu 1 70110 Kuopio LAUSU NTO Kirkollishallituksen lausuntopyyntö

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄILLÄ OLO: Pöytäkirja on julkisissa asioissa nähtävänä , Lavian seurakuntatoimistossa sen aukioloaikoina.

PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄILLÄ OLO: Pöytäkirja on julkisissa asioissa nähtävänä , Lavian seurakuntatoimistossa sen aukioloaikoina. Aika: Paikka: Tiistaina 17.9.2019 klo 18.00, kahvit klo 17.30 alkaen Seurakuntakodin kokoushuone Jäsenet: Tuija Kruus puheenjohtaja Anita Kamppi, varapj Seppo Laakso Matti Peltola Yrjö Rautiainen Anneli

Lisätiedot

78 Lausunto kirkkolainsäädännön ehdotuksesta kirkkolainsäädännön

78 Lausunto kirkkolainsäädännön ehdotuksesta kirkkolainsäädännön 99/2016 78 Lausunto kirkkolainsäädännön ehdotuksesta kirkkolainsäädännön kodifioimiseksi Päätösehdotus Seurakuntaneuvosto päättää hyväksyä liitteen mukaisen lausunnon kirkkohallituksen esityksestä kirkkolain

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 SEURAKUNNAN VALTUUSTO

ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 SEURAKUNNAN VALTUUSTO 1 ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 SEURAKUNNAN VALTUUSTO Valtuuston I varsinainen kokous Aika maanantai 7.4.2014 klo 18.00 Paikka Läsnä Poissa Seurakuntatalo, Mantsintie 7 Ilomantsi

Lisätiedot

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?

Lisätiedot

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Seurakuntalaiset muutoksen toteuttajina

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Seurakuntalaiset muutoksen toteuttajina MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Seurakuntalaiset muutoksen toteuttajina Miten tähän on tultu? edustaja-aloite: Kirkon organisaatio-järjestelmän uudistaminen ja keskushallinnon supistaminen kirkolliskokous (kk)

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Liiton toimintamalli 31.12.2014 mennessä Vuoden 2014 aikana puretaan molemmat kilpailutoiminnasta vastaavat lajiliitot, ja siirretään koko toiminta 31.12.2014 mennessä SKRL ry:n

Lisätiedot

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ Fr ESPOON KAUPUNGIN KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 24.10.1990 Viimeksi muutettu 14.12.1994 1 Toiminta-ajatus Keskusvirasto luo edellytyksiä kaupungin itsehallinnon toteutumiselle valmistelemalla

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

ulkomaalaisilla jäsenillä. Äänioikeusikärajanmääräytyminen

ulkomaalaisilla jäsenillä. Äänioikeusikärajanmääräytyminen HE 168/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirlckokunnasta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ortodoksisesta kirkkokunnasta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

- Pihakahvila koulutus 15.9 klo Matteuksen kirkko - Tauno Hämäläinen 100 vuotta juhlakonsertti 18.9 klo 18 Matteuksen kirkko

- Pihakahvila koulutus 15.9 klo Matteuksen kirkko - Tauno Hämäläinen 100 vuotta juhlakonsertti 18.9 klo 18 Matteuksen kirkko 337/2016 49 Ilmoitusasiat syyskuu ehdotus Merkitään tiedoksi - Pihakahvila koulutus 15.9 klo 17.30 Matteuksen kirkko - Tauno Hämäläinen 100 vuotta juhlakonsertti 18.9 klo 18 Matteuksen kirkko 335/2016

Lisätiedot

187 Rovasti Pentti Miettisen irtisanoutumisilmoitus yhteisen. yhteisen seurakuntatyön johtajan virasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen

187 Rovasti Pentti Miettisen irtisanoutumisilmoitus yhteisen. yhteisen seurakuntatyön johtajan virasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen 574/2018 187 Rovasti Pentti Miettisen irtisanoutumisilmoitus yhteisen seurakuntatyön johtajan virasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen takia 1.1.2019 alkaen ja sen aiheuttamat toimenpiteet Päätösehdotus Seurakuntayhtymän

Lisätiedot

UTAJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 Kirkkovaltuusto

UTAJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 Kirkkovaltuusto Kokousaika Torstai 29.9.2016 klo 17.30 18.12 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Seurakuntatalo Teuvo Ervasti, varajäsen Irmeli Juntunen Antti Koistinen

Lisätiedot

Maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutukset ev.-lut. kirkkoon. Terhi Kaira Projektipäällikkö Kirkkohallitus

Maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutukset ev.-lut. kirkkoon. Terhi Kaira Projektipäällikkö Kirkkohallitus Maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutukset ev.-lut. kirkkoon Terhi Kaira Projektipäällikkö Kirkkohallitus Kirkko eri rooleissa - vaikutukset erilaisia 1) Viranomaistehtävät 2) Palveluntuotanto 3) Sopimuskumppanuus

Lisätiedot

ILOMANTSIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN TOIMINTAOHJELMA

ILOMANTSIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN TOIMINTAOHJELMA ILOMANTSIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN TOIMINTAOHJELMA 2016 2020 Ilomantsin ortodoksinen seurakunta toimii osana Suomen ortodoksista kirkkoa. Seurakunnan toimintaohjelma 2016 2020 jatkaa seurakunnan strategiaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta. Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11.

Vapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta. Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11. Vapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11.2018 Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen taustaa Suomen ortodoksisen

Lisätiedot

Lapsivaikutusten arviointi lasten ja nuorten parhaaksi

Lapsivaikutusten arviointi lasten ja nuorten parhaaksi Lapsivaikutusten arviointi lasten ja nuorten parhaaksi Seurakuntien LAVA-työkalu lapsivaikutusten arviointiin hiippakuntasihteeri Ari Tähkäpää Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli Kirkolliskokouksen päätös

Lisätiedot

EV 97/2004 vp HE 98/2004 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 97/2004 vp Hallituksen esitys laiksi kirkkolain muuttami- sesta Asia Valiokuntakäsittely Päätös

EV 97/2004 vp HE 98/2004 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 97/2004 vp Hallituksen esitys laiksi kirkkolain muuttami- sesta Asia Valiokuntakäsittely Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 97/2004 vp Hallituksen esitys laiksi kirkkolain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi kirkkolain muuttamisesta (HE 98/2004 vp). Valiokuntakäsittely Hallintovaliokunta

Lisätiedot

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Yhteinen kirkkoneuvosto 318 24.10.2013 414/2013 59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää perustaa 1.7.2014

Lisätiedot

Seurakunnan strategia ja kuinka sitä ajetaan

Seurakunnan strategia ja kuinka sitä ajetaan Seurakunnan strategia ja kuinka sitä ajetaan Miksi, mitä, miten - kuka, miten, milloin Luottamushenkilöiden neuvottelupäivä Jyväskylä 23.9.2017 Hiippakuntasihteeri Jukka Helin Millainen on unelmaseurakuntani?

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/

VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ SEURAKUNTANEUVOSTO 7.9.2011 1/5 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona 7.9.2011. klo 18 Paikka: Matteuksenkirkko, Olavus-sali Osallistujat: Poissa: Jukka Pakarinen, puheenjoht. Max Isaksson Eija

Lisätiedot

Kirkollishallituksen istunto 2.6.2015 Pöytäkirja

Kirkollishallituksen istunto 2.6.2015 Pöytäkirja Kirkollishallituksen istunto 2.6.2015 Pöytäkirja Aika: 2.6.2015 klo 13.00 15.45. Paikka: Kirkollishallituksen istuntosali, Karjalankatu 1, Kuopio Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Ambrosius,

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Piispainkokouksen lausunto kirkkohallitukselle n:o 1/ (5)

Piispainkokouksen lausunto kirkkohallitukselle n:o 1/ (5) Piispainkokouksen lausunto kirkkohallitukselle n:o /995 (5) AMMATILLINEN KOULUTUS KIRKON VIRKOIHIN Kirkkohallitus käsitteli täysistunnossaan 5.2.994 kirkkoneuvos Heikki Mäkeläisen muistion pohjalta kysymystä

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkoneuvostossa 31.3.2004 42 1 Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. KL 4:1 Toteuttaakseen kirkon

Lisätiedot

Komitean esittely kirkolliskokouksen täysistunnon kyselytunnilla

Komitean esittely kirkolliskokouksen täysistunnon kyselytunnilla Komitean esittely kirkolliskokouksen täysistunnon kyselytunnilla 25 kirkolliskokousedustajan aloite toukokuussa 2014 Kirkko vakavissa talousongelmissa jäsenkadon myötä Uudistushankkeista puuttuu kokonaiskuva

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 0 02 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 Tarkastustoimi 1 Tarkastusjärjestelmä 2 Toimiala Helsingin kaupungin ulkoisessa

Lisätiedot

ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 SEURAKUNNAN NEUVOSTO. 70 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, työjärjestyksen hyväksyminen

ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 SEURAKUNNAN NEUVOSTO. 70 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, työjärjestyksen hyväksyminen 1 ILOMANTSIN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 SEURAKUNNAN NEUVOSTO Seurakunnan neuvoston kokous Aika 18. marraskuuta 2014 klo 16.00 Paikka Läsnä Seurakuntatalo, Mantsintie 7 Ilomantsi isä Ioannis

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Läsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja. Liisa Ilonen-Teivonen. Pirkko Nurminen. Veikko Tuominen

Läsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja. Liisa Ilonen-Teivonen. Pirkko Nurminen. Veikko Tuominen Kokousaika torstai 27.10.2016 klo 18-19.25 Kokouspaikka Hauhon pappila Läsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja Mari Rantio varapuheenjohtaja Liisa Ilonen-Teivonen Tapio Innamaa Jouni Lehtonen Pirkko Nurminen

Lisätiedot

MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN

MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN LIITE 3 MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN HENKILÖSTÖKRITEERI 1, TÄYTÄNTÖÖNPANO 1. vaihe, otetaan käyttöön (johto- ja ohjausryhmän päätöksiin

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 3/ 2013 13.3.2013. Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 3/ 2013 13.3.2013. Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 Aika Keskiviikko 13.3.2013 klo 18.30 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen Raimo Honkanen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Aika Keskiviikko klo 17:03-17:38 Seurakuntakeskus Saapuvilla olleet Reinikainen Kimmo puheenjohtaja.

PÖYTÄKIRJA Aika Keskiviikko klo 17:03-17:38 Seurakuntakeskus Saapuvilla olleet Reinikainen Kimmo puheenjohtaja. KIRKKONEUVOSTO 8/2016 1 (7) Aika Keskiviikko 30.11.2016 klo 17:03-17:38 Paikka Seurakuntakeskus Saapuvilla olleet Reinikainen Kimmo puheenjohtaja Alanen Nina varapuheenjohtaja Itämetsä Risto Järvinen Kaija

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

Puheenjohtajat uudenlaisen toimintakulttuurin edistäjinä! Hiippakuntasihteeri Mirkka Torppa

Puheenjohtajat uudenlaisen toimintakulttuurin edistäjinä! Hiippakuntasihteeri Mirkka Torppa Puheenjohtajat uudenlaisen toimintakulttuurin edistäjinä! Hiippakuntasihteeri Mirkka Torppa mirkka.torppa@evl.fi 16.5.2019 Millainen on hyvä puheenjohtaja? Vaikuttaa kokouskulttuuriin, hyvään ilmapiiriin

Lisätiedot

Kirkkojärjestyksen 2 luvun 9 :n 3 momentin ja 12 :n 2 momentin muuttaminen

Kirkkojärjestyksen 2 luvun 9 :n 3 momentin ja 12 :n 2 momentin muuttaminen Piispainkokouksen esitys 1/2010 kirkolliskokoukselle Kirkkojärjestyksen 2 luvun 9 :n 3 momentin ja 12 :n 2 momentin muuttaminen ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kirkkojärjestyksen

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU 1(5) FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU Verkkoprojektissa tarkoituksenmukaisen projektinhallintatyökalun käyttö vähentää viestintään kuluvaa työaikaa merkittävästi, kun projektin osapuolilla on reaaliaikainen

Lisätiedot

Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan. toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2016

Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan. toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2016 Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAKUNTATYÖ... 4 Yleinen Seurakuntatyö... 4 2.2 Praasniekat... 4 2.2 Aikuistyö...

Lisätiedot

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten

Lisätiedot

2 Piispainkokouksen hyväksymän rippikoulusuunnitelman mukaisesti ohjesääntö edellyttää, että seurakunnassa laaditaan:

2 Piispainkokouksen hyväksymän rippikoulusuunnitelman mukaisesti ohjesääntö edellyttää, että seurakunnassa laaditaan: RIPPIKOULUN MALLIOHJESÄÄNTÖ Yleisperustelut Kirkkojärjestys edellyttää (KJ 3:3), että kirkkoneuvosto/seurakuntaneuvosto hyväksyy seurakunnalle rippikoulun ohjesäännön. Päätös on alistettava tuomiokapitulin

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) Kirkkoneuvosto 1/2012 1.3.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) Kirkkoneuvosto 1/2012 1.3.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) KOKOUSTIEDOT Aika 1.3.2012 klo 17-19.10 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Muraja Asko kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Haikonen

Lisätiedot

1993 vp - HE 225 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 225 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 225 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ortodoksisesta

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh Kaupunginhallitus 234 14.08.2017 Kaupunginhallitus 382 27.11.2017 Kaupunginhallitus 30 29.01.2018 Kaupunginhallitus 65 26.02.2018 Kaupunginvaltuusto 13 05.03.2018 Loimaa-strategia 100/00.01.02/2017 Kh

Lisätiedot

STIPENDIT JA PALKINNOT

STIPENDIT JA PALKINNOT KIRKON KESKUSHALLINNON SÄÄNTÖKOKOELMA STIPENDIT JA PALKINNOT Kirkon tutkimuskeskuksen apurahasääntö 2 Kirkkomusiikin opiskelijoiden stipendirahaston säännöt. 4 Kirkon kulttuuripalkinnon säännöt. 5 Kirkon

Lisätiedot

ei enää nimittäisi piispaa, vaan ratkaiseva olisi vaalin tulos. Sen perusteella tuomiokapituli antaisi valtakirjan sille, joka

ei enää nimittäisi piispaa, vaan ratkaiseva olisi vaalin tulos. Sen perusteella tuomiokapituli antaisi valtakirjan sille, joka HE 167/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kirkkolakia siten, että piispanvaalissa siirryttäisiin

Lisätiedot

HE 115/1995 vp PERUSTELUT

HE 115/1995 vp PERUSTELUT HE 115/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkolliskokous ehdottaa kirkkolakia muutettavaksi papinvaalin osalta. Ehdotuksen mukaan kappalaista

Lisätiedot

PL HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 5/2012

PL HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 5/2012 2.5.2012 1 (6) PL 57 00531 HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) 2340 3600 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 5/2012 Kokousaika: Tiistai 8.5.2012 kello 18.00 Paikka: Kallion kirkon Kappelisali, Itäinen papinkatu 2. Käynti

Lisätiedot

KÄSITELTÄVÄT ASIAT. 34 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

KÄSITELTÄVÄT ASIAT. 34 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen ESITYSLISTA /PÖYTÄKIRJA 4 / 2016 KOKOUSAIKA 11.10.2016 klo 18.30 KOKOUSPAIKKA Nurmon seurakuntakoti KÄSITELTÄVÄT ASIAT LIITE nro 33 Kokouksen avaus 34 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

HE 89/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain muuttamisesta

HE 89/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain muuttamisesta HE 89/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että ortodoksisesta kirkkokunnasta

Lisätiedot

UTAJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 Kirkkovaltuusto

UTAJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 Kirkkovaltuusto Kokousaika Tiistai 27.2.201 klo 18.00 19.12 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa olleet jäsenet Seurakuntatalo Pirkko Hongisto Jouko Isoniemi Irmeli Juntunen Antti Koistinen Taisto Kokko Ahti

Lisätiedot

Alueelliset keskusrekisterit. Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs

Alueelliset keskusrekisterit. Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs Alueelliset keskusrekisterit Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs Kirkkohallituksen täysistunnon linjaus Tavoite, että kirkonkirjojen rekisterinpitäjiä tulevaisuudessa ovat alueelliset keskusrekisterit, jotka

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot