Hallinnonkehittämisryhmän loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallinnonkehittämisryhmän loppuraportti 2014 24.8.2014"

Transkriptio

1 1 Hallinnonkehittämisryhmän loppuraportti Sisällys 1 Tiivistelmä ja toimenpide-ehdotukset 2 2 Kirkon hallinnonkehittämistyö Työryhmät vuosina Nykyinen hallinnonkehittämisryhmä vuosina Hiippakuntahallinto Hiippakuntavierailut Hiippakuntakanslioiden kustannukset Johtopäätökset 9 4 Hallinto kirkon strategian toteuttajana Kirkko hallinnon näkökulmasta vuonna Liite 1 Aikaisempi hallinnonkehittämistyö... 18

2 2 1 Tiivistelmä ja toimenpide-ehdotukset Hallinnonkehittämisryhmä on vuoden 2014 aikana toisaalta seurannut aikaisempien hallinnon kehittämiseen tähtäävien kirkolliskokouspäätösten toteutumista ja toisaalta pohtinut uusien kehittämistoimien tarvetta. Erityisesti on kiinnitetty huomiota yhteiskunnan muutoksiin, joilla saattaa seuraavan vuosikymmenen aikana olla ratkaisevia vaikutuksia kirkkojen ja uskontokuntien toimintaan maassamme. Yhteiskunnalliset muutokset saattavat vaikuttaa tulevina vuosina mm. peruskoulujen ja lukioiden uskonnonopetukseen, kirkkojen saamaan valtionapuun ja mahdollisesti jopa kirkkojen verotusoikeuteen. Lisäksi kuntauudistus vaikuttaa seurakuntajakoon. Koko hallinnonuudistuksen tavoitteena on strategian päätavoitteiden toteutuksen turvaaminen. Kehittämistyö on saanut lisäpontta monien pienten seurakuntien taloudellisesta ahdingosta ja valtion talouden epävakaista näkymistä. Hallinnon selkiyttäminen ja tehostaminen turvaa kirkon voimavaroja pyhäkkökeskeisen aktiivisen jumalanpalveluselämän säilyttämiseen ja lähimmäisvastuun rakentamiseen lähellä ja kaukana. Strategian mukaan kokonaisuuteen kuuluvat myös kestävä ja tasapainoinen talous, hyvä johtajuus sekä toimiva organisaatio. Suomen ortodoksisen kirkon on suhtauduttava vakavasti edessä olevien muutosten mahdollisuuteen ja kehitettävä henkilöstön, jäsenistön ja organisaation muutosvalmiutta. Erityisesti kyse tulee olemaan kirkon keskusrahaston ja seurakuntien varojen käytön oikeasta suuntaamisesta. Kirkolla ei tule olemaan varaa nykyisen kaltaiseen julkishallinnon tyyppiseen, moniportaiseen, useassa pienessä yksikössä ja monella tasolla hoidettavaan hallintoon. Keskusrahaston kuluihin sisältyvät myös kiinteistöjen korjausavustukset sekä eläkemaksut. Käytettävissä olevat varat on jatkossa suunnattava ensisijaisesti kirkon perustyöhön: jumalanpalvelusten hoitoon, uskonnonopetukseen, opetusmateriaalien tuotantoon niin lapsille kuin aikuisille, kotimaiseen ja kansainväliseen diakoniaan jne. Raportissa käsitellään ensin lyhyesti kirkon aikaisempien hallinnonuudistushankkeiden edistymistä. Vuosiin liittyvät kirkolliskokouksen päätökset on esitetty liitteessä 1. Sen jälkeen käsitellään hiippakuntahallintoa, hallinnon osuutta strategian toteutuksessa sekä tulevaisuuden kirkkoa otsikolla Kirkko vuonna Hiippakuntahallintoa ja tulevaisuuden kirkkoa koskevien jaksojen päätteeksi on laadittu toimenpide-esityksiä, jotka on myös koottu tiivistetysti seuraavaan.

3 3 Hiippakuntahallintoa koskevat toimenpide-ehdotukset: Piispojen tehtävänkuvat on määriteltävä. Kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä on kuvattu piispojen lakisääteiset hallinnolliset tehtävät. Palvelukeskus asiantuntijoiden avustamana tarkentaa työryhmän arviota kunkin hiippakuntapiispan tehtävien hoidon tarvitsemasta resurssista. Laskelmissa on varauduttava niukkuuden aikaan. Arkkipiispan istuimen siirtoa Helsinkiin on ryhdyttävä valmistelemaan. Samalla on tehtävä periaatepäätökset kirkon keskustalon käytöstä ja verkottumisen mahdollisuuksista. Oulun hiippakunnan tiloista kannattaa luopua. Hiippakuntakanslioiden tehtävien keskittämistä on valmisteltava. Hallinnon kehittämisessä ja suuntaamisessa on jatkossa otettava huomioon vuoden 2016 strategian linjaukset. Seurakunnantarkastuksista on kehitettävä aktiivinen arvioinnin ja seurannan väline. Tarkastuksia on tehtävä tarvittaessa määräaikaa (5 vuotta) useammin ja tarkastuksessa sovitun toimenpideohjelman toteutusta on seurattava. Apulaispiispan tehtävää sen seuraavan kerran vapautuessa ei täytetä. Ensisijaisesti käytetään muiden piispojen resurssia tai siihen nimetään luottamushenkilö. On selvitettävä ekumeenisen patriarkaatin kanssa, onko kanonisia esteitä muussa toimessa olevan henkilön valitsemisessa piispan tehtävään. Oulun hiippakunnan piispan vaalin yhteydessä kirkolliskokouksen tulee päättää tehtävään käytettävissä olevasta henkilöstöresurssista. Kun piispainkokous asettaa ehdokkaat, se hyväksyy ehdokkaiden mahdolliset muut tehtävät. Tulevaisuuden kirkkoa koskevat toimenpide-ehdotukset: Jotta kirkon talous pysyisi vakaana myös pitkällä aikavälillä ja strategian mukaista toimintaa voitaisiin ylläpitää, on hallinnon resursseja ja rakenteita tarkasteltava uudelleen. Kirkon hallintoa on edelleen tehostettava käyttämällä joustavia ratkaisuja ja verkostomaista työskentelyä hiippakuntien ja seurakuntien välillä ja karsimalla päällekkäisiä toimintoja. On selvitettävä myös mahdollisuuksia yhteistyöhön ulkopuolisten tahojen kuten evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Esimerkkeinä on yhteistyö taloushallinnon ja jäsenrekisteripalvelujen alalla. Jos seurakunnan talous ei ole kestävällä pohjalla, seurakunnan tulee etsiä aktiivisesti yhteistyötä toisten seurakuntien kanssa tai yhdistyä hallinnollisesti isommaksi seurakunnaksi.

4 4 Koulutus- ja kasvatusyksikön käynnistämistä on valmisteltava kaikkien asiaan liittyvien tahojen kanssa. Erityisesti on selvitettävä uskonnonopetuksen kustannusvaikutukset ja hallinnolliset vaikutukset: kuka opettaa, mikä taho organisoi ja toimii työnantajana, paljonko kirkko on valmis käyttämään uskonnonopetukseen jne. 2 Kirkon hallinnonkehittämistyö 2.1 Työryhmät vuosina Suomen ortodoksinen kirkko on viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana käynnistänyt kolme työryhmää, joiden tehtävänä on ollut kirkon hallinnonuudistuksen suunnittelu. Työryhmien toimeksiannot, niiden merkittävimmät suositukset sekä niiden pohjalta tehdyt kirkolliskokousten päätökset on koottu liitteeseen 1. Tässä luvussa arvioidaan lyhyesti päätösten toteutumista. Ensimmäinen ryhmä suositteli vuonna 1998 mm. kirkkoa koskevien yksityiskohtaisten säädösten siirtämistä valtiovallalta kirkolle itselleen. Toinen ryhmä täsmensi esitystä lainsäädännön jakamiseksi kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen. Näiden esitysten pohjalta tuli vuoden 2007 alusta voimaan uusi laki ortodoksisesta kirkosta sekä ortodoksisen kirkon kirkkojärjestys. Uuden lain myötä kirkolliskokous tuli jokavuotiseksi. Työryhmät antoivat myös suosituksia seurakunta- ja hiippakuntahallinnon kehittämisestä ja hallinnon selkiyttämisestä sekä seurakunta- ja hiippakuntajaon uudistamisesta. Nämä esitykset eivät ole toteutuneet ainakaan esitetyssä muodossa. Kolmas hallinnonkehittämisryhmä perustettiin tammikuussa Työn pohjana tuli olla syksyllä 2009 hyväksytty kirkon strategia (Suomen ortodoksisen kirkon strategia toimintavuosille ). Ryhmän ensimmäisen raportin mukaan tavoitteena tulee olla kirkon kokoon ja tarpeisiin nähden oikein mitoitettu hallinto, joka tukee kirkon perustehtävän toteutumista lähellä seurakuntalaisia. Raportissa painotetaan pyhäkkökeskeisyyttä kirkon aktiivinen toiminnallinen perusyksikkö on yhteen pyhäkköön eukaristian viettoon kokoontuva seurakunta. Merkittävin työryhmän toteutuneista suosituksista on ollut kirkon palvelukeskuksen perustaminen. Tarkoituksena oli hallinnon joustavuuden ja tehokkuuden lisääminen, kun keskushallinnon operatiivinen toiminta siirrettäisiin kirkollishallituksen kollegiota alemmalle tasolle. Palvelukeskuksen

5 5 toiminnan käynnistymisestä on seurannut hallinnon terävöitymistä, kun vastuita ja tehtävänkuvia on täsmennetty, sekä erityisesti taloushallinnon tehostumista, kun kirkolle on laadittu taloussääntö, jossa määritellään mm. kustannuspaikkavastaavat ja sitovuustasot. Myös seurakuntien taloushallinnon järjestelmiä on pystytty yhdenmukaistamaan Myös päätöstä matkapappien ja -kanttorien liittämisestä omien alueidensa seurakuntien työntekijöiksi (tarvittaessa keskusrahaston taloudellisella tuella) on ryhdytty toteuttamaan. Prosessi on ollut pitkä, mutta se saataneen päätökseen kuluvan vuoden aikana. Sen sijaan kirkon kiinteistöjä koskeva työ on vasta käynnistynyt. Työryhmät ovat vuodesta 2010 lähtien pitäneet kiireellisenä selvitystä, jossa toisaalta arvioitaisiin haja-asutusalueiden vähän käytettyjen kirkkojen ja tsasounien kuntoa ja tulevaa käyttöä ja toisaalta luonnosteltaisiin vaihtoehtoja kirkon ja seurakuntien kiinteistöjen hallinnon tehostamiseksi. Palvelukeskus käynnisti työn vuoden 2014 aikana pyytämällä seurakunnilta ja luostareilta tiedot niiden omistamista kiinteistöistä. Kokonaan toteutusta vaille on jäänyt vuoden 2010 kirkolliskokouksen päätös, jonka mukaan jokaisessa hiippakunnassa käynnistetään piispan johdolla yhteistoimintaprojekti, jonka tavoitteena on kehittää seurakuntien välistä hallinnollista ja toiminnallista yhteistyötä, josta voisi seurata suurempien hallinnollisten yksiköiden muodostaminen. Projektien tuloksista oli kunkin piispan määrä raportoida syksyn 2014 kirkolliskokouksessa. Päätöksen mukaiset yhteistyöprojektit eivät ole käynnistyneet. Kaikissa hiippakunnissa on kuitenkin käynnissä erilaisia yhteistyöneuvotteluja. 2.2 Nykyinen hallinnonkehittämisryhmä vuosina Kirkollishallitus muutti kokouksessaan työryhmän koostumusta. Puheenjohtajana jatkoi rehtori Sirpa Koriala, jäseniksi valittiin rehtori Pentti Belinskij ja kirkkoherra Andreas Larikka. Ryhmä kutsui sihteeriksi Elsi Takalan. Kun Sirpa Koriala valittiin kirkon palvelukeskuksen johtajaksi, kirkkoherra Larikka siirtyi puheenjohtajaksi ja ryhmän jäseneksi valittiin Jyri Roihuvuo. Vuoden 2014 alussa ryhmää täydennettiin vielä Ritva Blyllä ja Petri Lintusella. Työryhmän tehtävänanto säilyi alkuperäisenä: "Seurata ja arvioida hallinnon kehitystyötä sekä tehdä parannusehdotuksia. Työryhmän tehtäviin kuuluu myös valmistella ehdotuksia hallinnon kehittämisen jatkotyöryhmän mietinnön luvussa 5. Tulevan vuosikymmenen toimintakalenteri esitetyistä asioista sekä valmistella eteenpäin taloustyöryhmän suosituksia ja taloussääntöä. Työryhmä toimii yhteistyössä hallintovaliokunnan ja talousvaliokunnan kanssa sekä raportoi kirkolliskokoukselle vuosittain."

6 6 Vuoden 2012 raportissa keskityttiin seuraamaan tehtyjen päätösten toteutumista. Vuoden 2013 raportin toimenpide-ehdotukset sisältyvät liitteeseen 1. Niihin sisältyi useita samansisältöisiä suosituksia kuin vuoden 2010 päätökset, joiden toteutus oli vielä aloittamatta. Vuonna 2014 ryhmän pääteemoja ovat aikaisempien päätösten seurannan ohella olleet hiippakuntahallinto, hallinnon osuus kirkon strategian toteutuksessa sekä kirkko vuonna Hiippakuntahallinto 3.1 Hiippakuntavierailut Yhtenä ryhmälle annettuna tehtävänä oli hiippakuntien resurssien niin henkilöresurssien kuin tilojenkin käytön ja tarpeen arviointi. Ryhmä vieraili Oulun hiippakunnassa elokuussa Puheenjohtaja ja sihteeri vierailivat Karjalan hiippakunnassa maaliskuussa 2014, ja puheenjohtaja vieraili Helsingin hiippakunnassa huhtikuussa Kaikissa tapaamisissa oli mahdollisuus keskustella paitsi piispan, myös hiippakuntakanslian henkilökunnan kanssa. Keskusteluja ei pystytty käymään saman kaavan mukaisesti ja siten niiden anti on vaihteleva. Kaikista hiippakunnista oli saatu etukäteen kanslian henkilökunnan toimenkuvat. Niissä tosin esitettiin tehtävät luettelona analysoimatta niitä tai arvioimatta niiden osuutta kokonaistyömäärästä. Arvio Oulun hiippakunnan tilojen käytöstä ja henkilöstötarpeesta esitettiin jo edellisessä raportissa. Vuoden 2014 aikana Oulun hiippakuntasihteerin toimi lakkautettiin. Karjalan hiippakunnassa sekä piispan että kanslian työntekijöiden työaika jakautuu toisaalta hiippakuntahallinnon, toisaalta koko kirkon hallinnon kesken, samoin jakautuu tilojen käyttö. Seurakuntavierailuja (piispa, hallinnollinen sihteeri, joskus diakoni) lukuun ottamatta suurempi osa ajasta kuluu koko kirkon hallinnossa. Merkittävän osan tästä muodostavat kansainväliset asiat (kirjeenvaihto, vieraat, matkajärjestelyt, suosituskirjeet jne). Karjalan hiippakuntakanslian henkilökunta hoitaa osaltaan myös kirkon tiedotusta. Henkilökunnan edustajien mukaan kirkko tarvitsisi viestinnästä vastaavan henkilön. Rationalisoinnin mahdollisuuksia nähtiin mm. hiippakuntien keskeisessä yhteistyössä henkilöstöhallinnossa, lomajärjeste-

7 7 lyissä sekä toimien täytöissä. Myös teologisen asiantuntemuksen osalta voitaisiin verkostoitua teologisten tekstien laatiminen voitaisiin jakaa nykyistä useammille tahoille. Helsingin hiippakunnassa toteutettiin vuoden 2014 aikana hiippakunnan seurakuntien yhteinen lehti. Helsingin hiippakunnan tilakustannukset ovat olleet huomattavat suuret. Kansliassa henkilöstön vaihtuvuus on viime vuosina ollut varsin suuri. Helsingin hiippakunnasta esitettiin, että suuremmat seurakunnat voisivat tarjota pienemmille apua palveluntuotannossa, esim. taloushallinnossa ja tiedotuksessa. Kirkollishallitus on päätöksessään pitänyt tarpeellisena arkkipiispan istuimen siirtämistä Helsinkiin. Kirkollishallitus piti muutoksen luontevana ajankohtana seuraavaa arkkipiispan vaihdosta. Piispainkokous on todennut, että se on valmis arvioimaan hiippakuntajakoa ja arkkipiispan istuimen sijaintipaikkaa sen jälkeen kun seurakuntien hallinnollinen ja taloudellinen arviointi on tehty. 3.2 Hiippakuntakanslioiden kustannukset Seuraavissa taulukoissa esitetään lukuja hiippakuntakanslioiden tilojen ja henkilöstön kustannuksista. Luvut perustuvat vuoden 2013 kustannuksiin (paitsi taulukko 1, jossa esitetään toteutuneet kustannukset vuosilta ja suunnitteluluvut vuosilta ). Hiippakuntien jäsenmäärät ja pappien lukumäärät perustuvat vuoden 2014 kirkkokalenterin tietoihin. Taulukoita tarkasteltaessa on huomattava, että luvut ovat lähinnä suuntaa-antavia. Vuoden 2014 talousarviossa ja vuoden 2015 suunnitteluluvuissa on jo tehty merkittäviä säästöjä vuoden 2013 kustannuksiin verrattuna. Karjalan hiippakunnan tilakustannuksissa näkyy viime vuosina teetetty laaja keskustalon remontti. Oulun hiippakunnan vuosien lukuihin sisältyy hiippakunnan tilojen remontti. Henkilöstökulujen vähennys vuoden 2013 ja 2014 välillä johtuu ensisijaisesti siitä, että matkapapiston kulut eivät sisälly vuoden 2014 talousarviossa hiippakuntien kustannuksiin.

8 8 Taulukko 1. Hiippakuntien henkilö- ja tilakustannukset v (euroa). hiippakunta ta 2015 s Hki tilat Hki henkilöstö Karjala tilat Karjala henkilöstö Oulu tilat Oulu henkilöstö yhteensä Taulukko 2. Hiippakuntien henkilö- ja tilakustannukset v seurakuntaa ja seurakuntalaista kohden (euroa). hiippakunta tilakust./srk tilakust./srk-lainen henkilökust./srk henkilökust. /srk-lainen Helsinki , ,43 Karjala 455 0, ,65 Oulu , ,96 keskimäärin , ,35

9 9 Taulukko 3. Hiippakuntien henkilö- ja tilakustannukset v pappia kohden (euroa). hiippakunta tilakust./pappi henkilökust./pappi srk-laisia/pappi Helsinki Karjala Oulu keskimäärin Taulukon 3 pohjana on vuoden 2014 kirkkokalenteri, jonka mukaan Helsingin hiippakunnan seurakunnissa oli 55 pappia ja jäsentä, Karjalan hiippakunnan seurakunnissa ja luostareissa 34 pappia ja seurakuntalaista sekä Oulun hiippakunnan seurakunnissa 14 pappia (matkapapisto ja o.t.o.-papisto sisältyvät lukuihin) ja 6327 jäsentä. 3.3 Johtopäätökset Seuraavassa esitellään hiippakuntavierailuista saatuihin kokemuksiin sekä edellä olleiden taulukoiden talouslukuihin perustuvia ehdotuksia hiippakuntahallinnon keventämiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi: Kun arkkipiispan istuin siirretään Helsinkiin, hiippakuntakanslioiden tehtävät keskitetään Helsingin hiippakunnan kansliaan, joka sitten palvelee muita hiippakuntia ja kaikkia seurakuntia. Muiden hiippakuntien tarvitsemat lähipalvelut hoitaa joku hiippakunnan alueen seurakuntien virastoista. Kun arkkipiispan kanslia siirtyy Helsinkiin, on selvitettävä kirkon keskustalon tarve jatkossa. Ainakin osa tiloista voidaan vuokrata pois. Hiippakuntakanslioiden toimintojen keskittäminen yhteen hiippakuntakansliaan ja mahdollisuuksien mukaan seurakuntien virastoihin vähentäisi henkilöstö- ja tilakustannuksia ainakin eurolla verrattuna vuoden 2013 lukuihin. Lähtökohtana on silloin se, että kahdella muulla piispalla on henkilökunnassaan yksi henkilö (esim. diakoni tai hiippakuntasihteeri).

10 10 Hiippakuntien menoista noin neljännes on tilakustannuksia. Hiippakuntien tulisi käyttää tapahtumiinsa ja edustustiloina seurakuntien tiloja tai paikkakunnalta tilapäisesti vuokrattavia muita tiloja. Hiippakuntarajojen muutokset sinänsä eivät vaikuta hiippakuntien kustannuksiin. Rajoja voidaan tarkistaa, mikäli muutoksella parannetaan seurakuntien elinvoimaisuutta ja toimivuutta. Lähtökohtana on se, että Suomen ortodoksisessa kirkossa on kolme hiippakuntaa ja niitä kutakin johtaa piispa. Hiippakuntien lukumäärän vähentäminen edellyttäisi kirkkolain muutosta. Lainsäädäntö ei tunne piispan irtisanomismenettelyä, ja piispan tehtävä voidaan täyttää tilapäisesti vain erityisestä syystä (kuten marraskuussa 2013). Kanonisesti ei kuitenkaan liene estettä sille, että piispan tehtävän vapautuessa paikka täytetään luottamushenkilöllä, ts. henkilöllä, joka saa toimeentulonsa ainakin osin muista tehtävistä. Keskusteluissaan piispojen kanssa ryhmä ei saanut yksiselitteistä vastausta siihen, mitkä seikat eniten vaikuttavat piispojen työkuormaan seurakuntien määrä, pappien määrä, seurakuntalaisten määrä, hiippakunnan alueellinen laajuus vai jotkut muut tekijät. Kanonisesti piispa on kaikkien hiippakunnan pappien hengellinen esimies (hän on myös kaikkien seurakuntalaistensa hengellinen esimies). Hallinnollisesti ja juridisesti piispa on kirkkoherrojen esimies ja kirkkoherra puolestaan seurakuntansa pappien lähiesimies. Ryhmä päätyi kuitenkin siihen johtopäätökseen, että nykyisin piispojen työkuorma on varsin erisuuruinen. Ryhmä luonnosteli asiasta alla olevan ehdotuksen ja esittää, että palvelukeskus laatisi asiasta tarkemmat laskelmat asiantuntijoiden avulla. Seuraava esitys pohjautuu siihen, että ortodoksisen kirkon piispa on piispa täysiaikaisesti. Ryhmä on kuitenkin halunnut korostaa sitä, että piispan tehtävä sisältää sekä kanonisia että 'juridisia' ja 'julkishallinnollisia' aineksia. Jatkossa esitettävät prosenttiluvut kuvaavat tätä 'juridista' ja 'julkishallinnollista' osuutta. Ehdotus resurssien jaosta Oulun hiippakunnassa on viisi seurakuntaa (jatkossa neljä, kun Kiuruveden seurakunta yhdistetään naapuriseurakuntiin), joiden kirkkoherrojen esimiehenä piispa toimii. Oulun piispan tehtävän hoitamiseen arvioidaan tarvittavan noin 25 % siitä resurssista, joka tarvitaan yhdistetyn arkkipiispan ja hiippakuntapiispan tehtävään. Hiippakunnan hallinto voidaan siirtää hoidettavaksi joko hiippakunnan alueella sijaitsevan seurakunnan viraston tehtäväksi tai Helsingin tai Karjalan hiippakunnan kanslian tehtäväksi.

11 11 Karjalan hiippakuntaan kuuluu 11 seurakuntaa (10 seurakuntaa, kun Lieksa yhdistyy Joensuun seurakuntaan), joiden kirkkoherrojen esimiehenä hiippakunnan piispa toimii. Lisäksi hän hoitaa koko kirkon tehtäviä noin puolet ajastaan, joten hiippakunnan tehtäviin jää noin 50 % koko resurssista. Helsingin hiippakuntaan kuuluu 8 seurakuntaa ja nykyisellään sillä on selkeästi enemmän resursseja seurakuntaa kohden kuin Karjalan hiippakunnassa. Kun arkkipiispan istuin siirretään Helsinkiin, tuleva arkkipiispakin joutunee käyttämään ajastaan noin puolet koko kirkon tehtävien hoitoon ja toisen puolen hiippakunnan piispan tehtävien hoitoon. Karjalan hiippakunta taas tulisi jatkossa olla mahdollista hoitaa sillä 50 % resurssilla, joka nyt on käytettävissä. Edellä olevasta johtopäätöksenä: arkkipiispan tehtävää lukuun ottamatta piispan tehtävää tulisi voida hoitaa joko oman toimen ohessa tai piispan tehtävän hoitoon voitaisiin liittää muita piispainkokouksen hyväksymiä kirkon tehtäviä. Piispa voisi siten saada toimeentulonsa joko osin tai pääosin muusta kuin piispan tehtävästä. Kanonisen oikeuden asiantuntijoiden lienee selvitettävä, missä palkatuissa tehtävissä piispa voisi toimia. Toimenpide-ehdotuksia: Piispojen tehtävänkuvat on määriteltävä. Kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä on kuvattu piispojen lakisääteiset hallinnolliset tehtävät. Palvelukeskus asiantuntijoiden avustamana tarkentaa työryhmän arviota kunkin hiippakuntapiispan tehtävien hoidon tarvitsemasta resurssista. Laskelmissa on varauduttava niukkuuden aikaan. Arkkipiispan istuimen siirtoa Helsinkiin on ryhdyttävä valmistelemaan. Samalla on tehtävä periaatepäätökset kirkon keskustalon käytöstä ja verkottumisen mahdollisuuksista. Oulun hiippakunnan tiloista kannattaa luopua. Hiippakuntakanslioiden tehtävien keskittämistä on valmisteltava. Hallinnon kehittämisessä ja suuntaamisessa on jatkossa otettava huomioon vuoden 2016 strategian linjaukset. Seurakunnantarkastuksista on kehitettävä aktiivinen arvioinnin ja seurannan väline. Tarkastuksia on tehtävä tarvittaessa määräaikaa (5 vuotta) useammin ja tarkastuksessa sovitun toimenpideohjelman toteutusta on seurattava. Apulaispiispan tehtävää sen seuraavan kerran vapautuessa ei täytetä. Ensisijaisesti käytetään muiden piispojen resurssia tai siihen nimetään luottamushenkilö.

12 12 On selvitettävä ekumeenisen patriarkaatin kanssa, onko kanonisia esteitä muussa toimessa olevan henkilön valitsemisessa piispan tehtävään. Oulun hiippakunnan piispan vaalin yhteydessä kirkolliskokouksen tulee päättää tehtävään käytettävissä olevasta henkilöstöresurssista. Kun piispainkokous asettaa ehdokkaat, se hyväksyy ehdokkaiden mahdolliset muut tehtävät. 4 Hallinto kirkon strategian toteuttajana Kun ryhmän tehtävänä on ollut tehtyjen päätösten seuranta, on ollut luonnollista peilata kehitystä myös kirkon strategiaan ( ). Strategian mukaan kirkon tärkeimpiä toimintoja ovat aktiivinen jumalanpalveluselämä, lähimmäisvastuu ja diakonia sekä tasapainoinen talous ja toimiva organisaatio. Ryhmän tehtävänä ei ole koko strategian arviointi, mutta tavoitteiden toteutumista on arvioitu suhteessa siihen, mitä ne merkitsevät kirkon hallinnolle ja toisaalta siihen, miten hallinto voi vaikuttaa niiden toteutumiseen. Lisäksi ryhmän yhtenä tehtävänä on ollut mahdollisten säästöjen osoittaminen hallinnosta. Viimeisen vuoden aikana ryhmä paneutui myös edessä oleviin yhteiskunnallisiin muutoksiin, joilla tulee olemaan vaikutusta kirkon toimintaan ja myös kirkon rahankäyttöön. Strategian mukaan vuonna 2015 kirkko on etsivä, palveleva ja ylistävä jumalanpalvelusyhteisö. Kirkossa on aktiivinen jumalanpalveluselämä, lähimmäisvastuuta ja eettistä toimintaa on laajennettu. Lisäksi kirkolla on kestävä ja tasapainoinen talous, hyvä johtajuus sekä toimiva organisaatio. Toiminnassa otetaan huomioon mm. globaali oikeudenmukaisuus, maan sisäinen muuttoliike, maahanmuuttajat sekä ympäristökysymykset. Kirkko on näkyvä, hengellisyydestään tunnettu organisaatio ja se viestii aktiivisesti ja suunnitelmallisesti toiminnastaan. Kirkossa on myös jatkuvasti kehitetty osaamista ja valmiutta vastata yhteiskunnan muutoksiin. Strategian tavoitteista lienee parhaiten toteutunut aktiivinen jumalanpalveluselämä, joka toki on kirkon ydintehtävä. Seurakunnissa käytetään paljon voimavaroja siihen, että seurakunnan eri pyhäköissä pystytään järjestämään palveluksia edes kohtalaisen säännöllisesti. On kuitenkin alueita, joilla ortodoksien määrä on suuresti vähentynyt maan sisäisen muuttoliikkeen takia ja seurakunnan voimavarat eivät riitä kaikkien palvelemiseen. Viime vuosien pohdinnasta huolimatta ei ole löydetty ratkaisua, jolla taattaisiin harvaan asuttujen alueiden ortodokseille säännölliset jumalanpalvelukset.

13 13 Seurakuntien yhteistoimintaprojektit, jotka kirkolliskokous vuonna 2010 päätti käynnistää piispojen johdolla kussakin hiippakunnassa ja joiden tarkoituksena oli nimenomaan seurakuntien vähien voimavarojen yhdistäminen toiminnan tehostamiseksi, eivät ole toteutuneet. Kaikissa hiippakunnissa on kuitenkin käynnissä erilaisia yhteistyöneuvotteluja. Karjalan hiippakunnassa on esimerkiksi selvitetty seurakuntien välisen yhteistyön mahdollisuuksia ja lisäksi käynnistetty neuvottelut Lieksan seurakunnan liittymisestä Joensuun seurakuntaan. Kiinteistöhallinnossa ei ole löydetty ratkaisua sille, miten huonokuntoisista kirkoista ja tsasounista voitaisiin pitää huolta. Seurakuntien kiinteistömassan kartoitus on kuitenkin tehty ja palvelukeskuksella on suunnitelma työn jatkamisesta. Kansainvälisen diakonian ja lähetystyön alueella on hallinnon kehittämisessä edistytty. Ortodoksinen lähetys ry:stä ja Ortaid ry:stä on muodostettu Filantropia ry. Järjestö on moninkertaistanut toimintansa muutamassa vuodessa ja hallinto on selkiytynyt. Järjestön budjetti vuonna 2013 oli noin euroa ja järjestön tuloista ainoastaan 19 % oli kirkon yhteistyösopimukseen perustuvaa keskusrahastoavustusta. Kirkkoa lähellä oleva järjestö pystyy toimimaan joustavasti ja reagoimaan nopeasti ulkopuolelta esitettyihin pyyntöihin. Seurakunnissa toimivien vapaaehtoisten ryhmien merkitys järjestön rahoittamisessa on huomattava; seurakunnat sinänsä ovat olleet hitaampia ottamaan vastuuta kansainvälisestä diakoniasta. Kotimainen diakonia on edelleen pääosin seurakuntien ja niiden vapaaehtoistoimijoiden varassa. Kirkon kestävä talous ja toimiva organisaatio ovat olleet kehittämiskohteina koko strategiakauden, ja joissakin suhteissa tavoitteita on lähestytty. Kirkon palvelukeskuksen perustaminen on alkanut jäntevöittää kirkon keskushallintoa mm. selventämällä päätöksentekoketjuja ja vastuita sekä parantamalla budjettikuria. Laaja kollegiaalinen päätöksentekojärjestelmä kirkollishallituksessa tekee organisaation kuitenkin edelleen hitaaksi ja jäykäksi, vaikka jo edellisen kirkkolain laatimisen yhteydessä valtioneuvosto suositteli kollegiaalisen päätöksenteon rajoittamista ainoastaan tärkeimpiin periaatekysymyksiin. Taloustoimisto on pyrkinyt kehittämään niin kirkon keskusrahaston kuin seurakuntienkin kirjanpitoa ja pystynyt parantamaan osaamisen tasoa ja koordinaatiota. Kirkon viestintää on toteutettu hajautetulla järjestelmällä. Verkottuminen kirkon hallinnossa ja monessa muussa toiminnassa on erittäin suositeltava toimintamalli. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, että organisaatio on selkeä ja resurssit riittäviä verkoston toiminnalle. Viime vuosien viestintämalli ei ehkä ole parhaalla mahdollisella tavalla toteuttanut strategian edellyttämää suunnitelmallista ja aktiivista näkyvyyttä. Ympäristökysymykset eivät ole saaneet juuri minkäänlaista sijaa seurakuntien tai koko kirkon toiminnassa huolimatta vuonna 2010 hyväksytystä ympäristö-ohjelmasta.

14 14 Osaamisen ja muutosvalmiuden sekä johtajuuden kehittäminen on strategian osa-alueista jäänyt ehkä kaikkein heikoimmille. Osa kirkkoherroista on aloittanut johtamiskoulutuksen, mutta harvat ovat saattaneet opintonsa loppuun. Missään hiippakunnassa ei liene aktiivista kannustusjärjestelmää jatko-opintojen tai johtamiskoulutuksen lisäämiseksi. Myöskään työntekijöiden täydennyskoulutusta ei ole toteutettu järjestelmällisesti. Itä-Suomen yliopistoon hakeutuu kohtuullisen runsaasti nuoria teologiseen ja kirkkomusiikin koulutukseen, mutta valmistuvien määrä on ollut varsin pieni. Olisi tärkeä selvittää, onko kysymys motivaation puutteesta, papin / kanttorin työoloista, palkkauksesta vai jostakin muusta. Lähivuosina eläkkeelle siirtyvien pappien ja kirkkoherrojen korvaaminen tulee luultavasti tuottamaan vaikeuksia, eikä ongelmaa voida ratkaista harrastelijapappien vihkimisellä. Osaamisen kehittämiseksi esitettyjä arvioinnin ja / tai itsearvioinnin mekanismeja ei ole vielä saatu käyntiin. Kirkon on henkisesti ja asenteellisesti varauduttava yhteiskunnallisiin muutoksiin, joita on seuraavan kymmenen vuoden aikana odotettavissa. Suurimmat muutokset lienevät odotettavissa kirkon valtionavussa. Kun evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien määrä on nopeasti vähenemässä, on todennäköistä, että valtion avustukset molemmille kansankirkoille sekä kirkkojen verotusoikeus joutuvat eduskunnassa kriittiseen tarkasteluun. Todennäköisesti sitäkin aikaisemmin nostetaan esille kysymys uskonnonopetuksesta luopumisesta (tai siirtymisestä uskontotietoon) peruskouluissa ja lukioissa. Uskonnonopetuksen loppuminen ja / tai valtionavustuksen väheneminen tai loppuminen kokonaan merkitsisi pikaista ja laajaa kirkon omien varojen käyttösuunnitelmien muutosta, sillä ainakaan köyhemmillä seurakunnilla ei ole varaa uskonnonopetuksen kustantamiseen. Muutoksiin varautumista kuvaa mm. se, että kirkollishallitus on vuonna 2013 perustanut keskusrahastotyöryhmän, jonka tehtävänä on uudistaa järjestelmä, jolla seurakunnilta kerätään varoja keskusrahastoon. Toisena voidaan mainita kirkollisen kasvatuksen ja koulutuksen kehittämiseen tähtäävä työ. Kirkon strategiatyö sekä hallinnon kehittämistä linjaavien työryhmien työ ovat myös osa muutokseen varautumista.

15 15 5 Kirkko hallinnon näkökulmasta vuonna 2025 Työryhmä on työssään pyrkinyt hahmottamaan, minkälainen Suomen ortodoksinen kirkko on vuonna Tätäkin kysymystä on tarkasteltu nimenomaan kirkon hallinnon ja organisaation kannalta sekä lisäksi taloudellisesta näkökulmasta. Hallinnolliselta kannalta katsottuna kirkon tulee mahdollisimman joustavasti ja taloudellisesti sovittaa yhteen ainakin kolme periaatetta. Yhtäältä läheisyysperiaatteen mukaisesti byrokratiaa vähennetään, kun päätöksentekoa siirretään alimmalle mahdolliselle tasolle ja ylemmille tasoille viedään vain sellaiset päätökset, joita alemmilla ei voida tehdä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi operatiivisten asioiden siirtämistä palvelukeskuksen päätettäväksi. Toisaalta on järkevää hoitaa keskitetysti sellaiset asiat, joiden hoidossa keskittämisestä saadaan säästöä tai muuta etua. Lisäksi nykyteknologia tekee mahdolliseksi asioiden hoitamisen verkostojen kautta eikä kaikkien samassa yksikössä työskentelevien ole välttämätöntä olla samalla paikkakunnalla. jumalanpalveluselämä Kirkossa ja seurakunnissa on riittävästi ammattitaitoisia pappeja ja kanttoreita hoitamaan monipuolista jumalanpalveluselämää. Harvaan asuttujen alueiden asukkaiden pääsy palveluksiin on ratkaistu esimerkiksi kirkkobussilla tai kirkkokyydeillä, sama koskee liikuntarajoitteisia kirkon jäseniä. Huonokuntoisten kirkkojen ja tsasounien hoito ja kunnossapito on ratkaistu tavalla, jonka kiinteistötyöryhmä lähiaikoina ideoi. koulutus ja kasvatus Kirkossa tai sitä lähellä on yksikkö, jolla on kokonaisvastuu peruskoululaisten ja lukiolaisten sekä katekumeenien uskonnonopetuksesta, tämän opetuksen tarvitseman materiaalin tuottamisesta, seminaarin antamasta kirkon työntekijöiden koulutuksesta (siltä osin kuin yliopisto ei sitä anna), kirkon työntekijöiden jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten koulutuksesta. Lisäksi yksikkö voisi vastata kirkon julkaisutoiminnasta ja osaltaan tiedotuksesta ja kulttuuritoiminnasta. Peruskoululaisten ja lukiolaisten uskonnonopetus jouduttaneen ainakin harvaan asututuilla alueilla hoitamaan kirkon keskusrahaston tuella. Opetuksessa on käytettävä kaikki mahdolliset keinot: viikoittainen opetus koulupäivinä koulutuntien ulkopuolella, opetus viikonloppuina, opetus viikonloppuleireillä, opetus leireillä lomien aikana, verkko-opetus jne.

16 16 kirkon talous ja organisaatio Perustehtäviensä hoidon turvaamiseksi kirkko on joutunut supistamaan hallintoaan. Kirkossa on edelleen kolme hiippakuntaa, mutta vain yksi hiippakuntakanslia, joka hoitaa mm. toimien täyttö-, sijais- ja lomitusasiat kaikkien hiippakuntien puolesta ja toimeksiannosta. Muuten piispalla on apunaan yksi henkilö (hiippakuntasihteeri tai diakoni). Mikäli taloustilanne päätyy todella vaikeaksi, kaksi piispoista voi olla luottamushenkilöitä, ts. hoitaa piispan tehtävää oman työnsä ohella. Kirkon yhteisiä tehtäviä (esim. taloushallinto, kiinteistöhallinto, henkilöstöhallinto) hoidetaan verkostoituneesti eri seurakunnissa koko kirkon osalta. Seurakuntien tarjoamat palvelut voidaan hyvittää seurakunnille keskusrahastomaksuissa. Verkostoitumisen laajuus ratkaisee jossakin vaiheessa sen, kannattaako kirkon keskustaloa ylläpitää hallinnon keskuspaikkana. Seurakunnat ovat muodostaneet vapaaehtoisesti suurempia hallinnollisia yksiköitä. Uusissa yksiköissä ymmärretään yhteisvastuun merkitys, ts. varakkaammat alueet hyväksyvät sen, että niiden verotuloja käytetään myös köyhempien alueiden hyväksi. Tämä edellyttää avoimuutta, luovuutta ja ennakkoluulottomuutta. Suuremmat hallinnolliset yksiköt eivät ole ristiriidassa pyhäkkökeskeisyyden kanssa vaan pikemmin voivat vahvistaa läsnäoloa ja läheisyyttä, kun välttämättömien hallinnollisten asioiden hoito tapahtuu keskitetysti ja hallintoon kuluvien taloudellisten ja henkilövoimavarojen osuus vähenee. Koko kirkossa ymmärretään yhteisvastuun merkitys. Keskusrahastomaksut ovat hyväksyttävässä suhteessa yhteisten tehtävien hoitamisesta koituviin kustannuksiin. Yhteisiä tehtäviä voivat olla esim. taloushallinto ja uskonnonopetusmateriaalin tuottaminen. Kirkolla on varautumissuunnitelma toiminallisten ja taloudellisten riskien hallintaan. kirkkoa lähellä olevat järjestöt Järjestöt toimivat yhteistoimintasopimustensa puitteissa. Seurakuntien ja järjestöjen välille on syntynyt aito kumppanuus. Kaikki käyttävät laajasti hyväkseen ulkopuolista projekti- ym. rahoitusta (ulkoministeriö, opetusministeriö, EU:n eri ohjelmat, yhteistyö muiden järjestöjen kanssa). Tulevaisuuden kirkkoa koskevia toimenpide-ehdotuksia: Jotta kirkon talous pysyisi vakaana myös pitkällä aikavälillä ja strategian mukaista toimintaa voitaisiin ylläpitää, on hallinnon resursseja ja rakenteita tarkasteltava uudelleen. Kirkon hal-

17 17 lintoa on edelleen tehostettava käyttämällä joustavia ratkaisuja ja verkostomaista työskentelyä hiippakuntien ja seurakuntien välillä ja karsimalla päällekkäisiä toimintoja. On selvitettävä myös mahdollisuuksia yhteistyöhön ulkopuolisten tahojen kuten evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Esimerkkeinä on yhteistyö taloushallinnon ja jäsenrekisteripalvelujen alalla. Jos seurakunnan talous ei ole kestävällä pohjalla, seurakunnan tulee etsiä aktiivisesti yhteistyötä toisten seurakuntien kanssa tai yhdistyä hallinnollisesti isommaksi seurakunnaksi. Koulutus- ja kasvatusyksikön käynnistämistä on valmisteltava kaikkien asiaan liittyvien tahojen kanssa. Erityisesti on selvitettävä uskonnonopetuksen kustannusvaikutukset ja hallinnolliset vaikutukset: kuka opettaa, mikä taho organisoi ja toimii työnantajana, paljonko kirkko on valmis käyttämään uskonnonopetukseen jne.

18 18 Liite 1 Aikaisempi hallinnonkehittämistyö 1 Vuosien 1995 ja 1998 työryhmät Suomen ortodoksinen kirkko on viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana käynnistänyt kolme työryhmää, joiden tehtävänä on ollut kirkon hallinnonuudistuksen suunnittelu. Ensimmäisen ryhmän työ pohjautui XVI varsinaisen kirkolliskokouksen päätökseen (1995), se alkoi keväällä 1996 ja ryhmä antoi mietintönsä vuonna Ryhmä päätyi suosittelemaan mm. kirkkoa koskevien yksityiskohtaisten säädösten siirtämistä valtiovallalta kirkolle itselleen, kaksiportaista seurakuntahallintoa ja talous-, henkilöstöja kiinteistöhallinnon siirtämistä joko hiippakuntiin, seurakuntayhtymiin tai kirkollishallitukseen. Seurakunta- ja hiippakuntajaon uudistaminen nähtiin välttämättömänä. Toinen hallinnonkehittämisryhmä perustettiin XVII varsinaisen kirkolliskokouksen (v. 1998) päätöksen pohjalta. Kirkolliskokous käsitteli ensimmäisen ryhmän mietintöä ja totesi, että työtä oli syytä jatkaa. Tehtävänä oli erityisesti seurakuntahallinnon sekä seurakuntien ja hiippakuntien yhteyksien kehittäminen. Ryhmä täsmensi edellisen työryhmän tekemää esitystä lainsäädännön jakamiseksi kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen. Lisäksi ryhmä antoi kanonisia perusteluja kirkon hallinnon hiippakuntakeskeisyydelle ja esitti joidenkin seurakuntien toimintojen keskittämistä hiippakuntien tasolle (talousarvion valmistelu ja seuranta, hiippakuntien yleisen talouden hoito, seurakuntien vuosikertomukset, virat). Monet merkittävät uudistukset kirkon hallinnossa ovat toteutuneet aikaisempien ryhmien työn pohjalta. Tärkein uudistus oli vuoden 2007 alusta voimaan tullut uusi kirkkolaki. Samalla kirkkoa koskevien yksityiskohtaisten säädösten antaminen siirrettiin valtiovallalta kirkolle itselleen (kirkkojärjestys, voimaan myös vuoden 2007 alusta). Merkittävää oli myös kirkolliskokouksen säätäminen jokavuotiseksi. Uuden kirkkolain myötä kirkon virat muuttuivat työsopimussuhteisiksi ja otettiin käyttöön kirkon työehtosopimus. Tämän mukana kirkon henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöhallinto on terävöitynyt. Hallinnon kehittämis- ja tehostamispyrkimyksistä voidaan mainita mm. kirkon keskusrekisterin ja taloushallinnon palvelukeskuksen Auliksen perustaminen Kuopioon. Erityisesti Auliksen myötä on pystytty kehittämään seurakuntien taloushallinnon yhteisiä toimintaohjeita ja käytäntöjä. 2 Hallinnonkehittämistyö Suomen ortodoksisen kirkon strategia toimintavuosille hyväksyttiin kirkolliskokouksessa syksyllä Syksyn 2009 kirkolliskokous päätti myös hallinnonkehittämistyön jatkamisesta. Strategian linjaukset olivat pohjana työn seuraaville vaiheille. Kirkollishallitus perusti kolmannen työryhmän tammikuussa 2010.

19 19 Uuden ryhmän ensimmäisen vuoden raportti valmistui syksyllä Raportin mukaan tavoitteena tulee olla kirkon kokoon ja tarpeisiin nähden oikein mitoitettu hallinto, joka tukee kirkon perustehtävän toteutumista lähellä seurakuntalaisia. Raportissa painotetaan pyhäkkökeskeisyyttä kirkon aktiivinen toiminnallinen perusyksikkö on yhteen pyhäkköön eukaristian viettoon kokoontuva seurakunta. Hallinnonkehittämisryhmä esitti vuoden 2010 raportissaan, että - kirkolliskokous päättäisi pidentää kirkolliskokouksen toimikautta nelivuotiseksi; - hiippakuntaneuvostot lakkautettaisiin; - kirkolliskokous antaisi kirkollishallitukselle tehtäväksi käynnistää hiippakuntakanslioiden henkilöstön ja tilantarpeen selvitystyön talousvaliokunnan valvonnassa; - kirkolliskokous päättäisi käynnistää kirkollishallituksen kollegion muutoksen uudeksi kirkollishallitukseksi; - kirkolliskokous antaisi kirkollishallitukselle tehtäväksi käynnistää hanke, jolla muodostetaan kirkon palvelukeskus; - kirkolliskokous antaisi kirkollishallitukselle tehtäväksi käynnistää seurakuntien yhteistoimintaprojekti piispojen johdolla jokaisessa hiippakunnassa erikseen; - kirkolliskokous päättäisi matkapappien ja -kanttoreiden liittämisestä omien alueidensa seurakuntien työntekijöiksi ja vastaavan avustuksen maksamisesta näille seurakunnille kirkon keskusrahastosta; - kirkolliskokous päättäisi jatkaa kiinteistötyöryhmän käynnistämää kokonaisselvitystä kirkon kiinteistöistä ja niiden hallinnoinnista ja huollosta; - kirkolliskokous päättäisi käynnistää kirkon taloudenhoidon kehittämistyöt niiden suositusten mukaisesti, joita taloustyöryhmä on antanut; - kirkolliskokous päättäisi jatkaa säädösmuutostyöryhmän mandaattia, jotta säädösmuutokset tekeillä olevia uudistuksia varten saadaan joustavasti toteutetuksi. Kirkolliskokous hyväksyi syksyllä 2010 hallintovaliokunnan mietinnön, johon sisältyivät kaikki työryhmän esitykset. Vuonna 2011 työryhmä keskittyi taloushallinnon kehittämiseen sekä pohti kirkon väestökehitystä. Myös syksyllä 2011 kirkollishallitus hyväksyi hallintovaliokunnan mietinnön, johon sisältyivät kaikki työryhmän esitykset. 3 Nykyinen hallinnonkehittämisryhmä Ryhmän tehtävänmäärittely ja toiminta Kirkollishallitus muutti kokouksessaan työryhmän koostumusta. Puheenjohtajana jatkoi rehtori Sirpa Koriala, jäseniksi valittiin rehtori Pentti Belinskij ja kirkkoherra Andreas Larikka. Ryhmä kutsui sihteeriksi Elsi Takalan. Kun Sirpa Koriala valittiin kirkon palvelukeskuksen johtajaksi, kirkkoherra La-

20 20 rikka siirtyi puheenjohtajaksi ja ryhmän jäseneksi valittiin Jyri Roihuvuo. Vuoden 2014 alussa ryhmää täydennettiin vielä Ritva Blyllä ja Petri Lintusella. Työryhmän tehtävänanto säilyi alkuperäisenä: "Seurata ja arvioida hallinnon kehitystyötä sekä tehdä parannusehdotuksia. Työryhmän tehtäviin kuuluu myös valmistella ehdotuksia hallinnon kehittämisen jatkotyöryhmän mietinnön luvussa 5. Tulevan vuosikymmenen toimintakalenteri esitetyistä asioista sekä valmistella eteenpäin taloustyöryhmän suosituksia ja taloussääntöä. Työryhmä toimii yhteistyössä hallintovaliokunnan ja talousvaliokunnan kanssa sekä raportoi kirkolliskokoukselle vuosittain." Vuoden 2012 raportissa keskityttiin seuraamaan tehtyjen päätösten toteutumista. Vuoden 2013 raportti sisälsi seuraavat toimenpide-ehdotukset: 1. Seurakunta- ja hiippakuntajaon kehittämisen tulee tapahtua piispojen johdolla ja seurakuntien tehostuneen yhteistyön kautta. Kirkolliskokouksen tulee hallintovaliokunnan valmistelun jälkeen käydä keskustelu seurakunta- ja hiippakuntajaon arvioinnin kriteereistä ja antaa niistä ohjeet kirkollishallitukselle ja työryhmälle. 2. Oulun hiippakunnan resurssit on suhteutettava hiippakunnan kokoon vuoden 2014 aikana. Ratkaisut tilojen osalta on tehtävä ennen kuin nykyisten tilojen remontista tehdään päätöksiä. 3. Käynnistynyttä taloushallinnon uudistusta on jatkettava mm. sijoitusstrategian valmistelulla ja kiinteistötyöryhmän aktiivisella työskentelyllä. Nämä selvitykset tulee ottaa huomioon kirkon uuden strategian valmistelussa. 4. Seurakuntia tulee rohkaista yhteistyöhön hiippakuntien piispan johdolla. Yhteistyöstä raportoidaan uudentyyppisellä vuosikertomuksella. Kirkollishallituksen tulee tarvittaessa tehostaa ohjeistustaan ja valvoa ohjeiden noudattamista. 5. Matkapappien ja -kanttorien sijoittaminen seurakuntiin tarvittaessa keskusrahaston tuella tulee saattaa loppuun. 6. Kirkolliskokousta valmistelevia työseminaareja suositellaan jatkettavaksi tulevinakin vuosina tarpeen mukaan. Kirkolliskokouksen valiokuntien toimintaa tulee vahvistaa ja tehostaa myös kirkolliskokousten välillä. Seuraavaan kirkkolain muutokseen tulee sisällyttää esitys siitä, miten vältetään katkos valiokuntien toiminnassa kirkolliskokouskauden vaihtuessa. 7. Kirkkolain 113 :n mukaisesti kaikkiin työryhmiin, joita ei valita vaaleilla, tulee valita 40 % naisia ja miehiä. 8. Kirkkolain muutoksen valmistelua on jatkettava aktiivisesti ja muita säännöksiä päivitettävä tarvittaessa. Vuoden 2013 kirkolliskokous hyväksyi hallintovaliokunnan mietinnön, joka sisälsi kaikki työryhmän toimenpide-ehdotukset.

Akaan seurakunnan strategia

Akaan seurakunnan strategia Akaan seurakunnan strategia 2017-2021 ARVOT Pyhä: Kunnioitamme kolmiyhteistä Jumalaa, näemme Jumalan kuvan ihmisessä Vastuullisuus: Huolehdimme lähimmäisistämme ja varjelemme luomakuntaa Oikeudenmukaisuus:

Lisätiedot

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Seurakuntarakenteiden kehittäminen Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Kirkolliskokous linjasi seurakuntarakenteiden kehittämistä 15.5.2013 Kirkkohallituksen esitys: Uusi seurakuntayhtymä 2015 Kirkolliskokouksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

Ylä-Savon seurakuntayhtymä

Ylä-Savon seurakuntayhtymä Ylä-Savon seurakuntayhtymä Luottamushenkilöiden perehdytysilta 17.2.2015 Hallintojohtaja Katariina Bergbacka Seurakuntayhtymän perustamisen tavoite Tavoitteena säilyttää seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys,

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Veisattiin virsi 41. Puheenjohtaja luki päivän sanaa Room. 12: 6-16.

Veisattiin virsi 41. Puheenjohtaja luki päivän sanaa Room. 12: 6-16. Seurakuntaneuvosto I/2016 Ke 20.1.2016 klo 18 Seurakuntakoti Läsnä x/poissa - Niemelä Heikki puheenjohtaja x Hautala Jaana jäsen - Isolankila Oiva jäsen x Kivistö Irja jäsen x Luoto Eeva-Liisa jäsen x

Lisätiedot

KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017

KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 SEURAKUNNANNEUVOSTON KOKOUS AIKA Torstai 26.1.2017 klo 17.30 19.05 PAIKKA PAIKALLA Neuvostila, Snellmaninkatu 8, Kuopio Honkaselkä Timo, khra, puheenjohtaja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

78 Lausunto kirkkolainsäädännön ehdotuksesta kirkkolainsäädännön

78 Lausunto kirkkolainsäädännön ehdotuksesta kirkkolainsäädännön 99/2016 78 Lausunto kirkkolainsäädännön ehdotuksesta kirkkolainsäädännön kodifioimiseksi Päätösehdotus Seurakuntaneuvosto päättää hyväksyä liitteen mukaisen lausunnon kirkkohallituksen esityksestä kirkkolain

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

UTAJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 Kirkkovaltuusto

UTAJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 Kirkkovaltuusto Kokousaika Torstai 29.9.2016 klo 17.30 18.12 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Seurakuntatalo Teuvo Ervasti, varajäsen Irmeli Juntunen Antti Koistinen

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

- Pihakahvila koulutus 15.9 klo Matteuksen kirkko - Tauno Hämäläinen 100 vuotta juhlakonsertti 18.9 klo 18 Matteuksen kirkko

- Pihakahvila koulutus 15.9 klo Matteuksen kirkko - Tauno Hämäläinen 100 vuotta juhlakonsertti 18.9 klo 18 Matteuksen kirkko 337/2016 49 Ilmoitusasiat syyskuu ehdotus Merkitään tiedoksi - Pihakahvila koulutus 15.9 klo 17.30 Matteuksen kirkko - Tauno Hämäläinen 100 vuotta juhlakonsertti 18.9 klo 18 Matteuksen kirkko 335/2016

Lisätiedot

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä Koulutuslautakunta 86 23.10.2014 Koulutuslautakunta 94 27.11.2014 Koulutuslautakunta 108 18.12.2014 Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginhallitus 114 30.03.2015 Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KÄSITELTÄVÄT ASIAT. 34 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

KÄSITELTÄVÄT ASIAT. 34 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen ESITYSLISTA /PÖYTÄKIRJA 4 / 2016 KOKOUSAIKA 11.10.2016 klo 18.30 KOKOUSPAIKKA Nurmon seurakuntakoti KÄSITELTÄVÄT ASIAT LIITE nro 33 Kokouksen avaus 34 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUS- JA IHMISOIKEUSYHTEYSHENKILÖIDEN VERKOSTOSTA 1 Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi 22.3.2012 kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman, jonka perusteella oikeusministeriö

Lisätiedot

VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/

VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ SEURAKUNTANEUVOSTO 7.9.2011 1/5 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona 7.9.2011. klo 18 Paikka: Matteuksenkirkko, Olavus-sali Osallistujat: Poissa: Jukka Pakarinen, puheenjoht. Max Isaksson Eija

Lisätiedot

Läsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja. Liisa Ilonen-Teivonen. Pirkko Nurminen. Veikko Tuominen

Läsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja. Liisa Ilonen-Teivonen. Pirkko Nurminen. Veikko Tuominen Kokousaika torstai 27.10.2016 klo 18-19.25 Kokouspaikka Hauhon pappila Läsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja Mari Rantio varapuheenjohtaja Liisa Ilonen-Teivonen Tapio Innamaa Jouni Lehtonen Pirkko Nurminen

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Alueelliset keskusrekisterit. Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs

Alueelliset keskusrekisterit. Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs Alueelliset keskusrekisterit Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs Kirkkohallituksen täysistunnon linjaus Tavoite, että kirkonkirjojen rekisterinpitäjiä tulevaisuudessa ovat alueelliset keskusrekisterit, jotka

Lisätiedot

ILOMANTSIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN TOIMINTAOHJELMA

ILOMANTSIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN TOIMINTAOHJELMA ILOMANTSIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN TOIMINTAOHJELMA 2016 2020 Ilomantsin ortodoksinen seurakunta toimii osana Suomen ortodoksista kirkkoa. Seurakunnan toimintaohjelma 2016 2020 jatkaa seurakunnan strategiaa

Lisätiedot

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Taina Mäntyranta Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos 19.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4 N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 1/2014 Aika Paikka 21.1.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään Liisa-Maria Voipio-Pulkki 10.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

KIRKKONEUVOSTO 8/ (5) Esityslista. Aika Keskiviikko klo 17- Kahvitarjoilu klo 16:45- Seurakuntakeskus, Arkki

KIRKKONEUVOSTO 8/ (5) Esityslista. Aika Keskiviikko klo 17- Kahvitarjoilu klo 16:45- Seurakuntakeskus, Arkki KIRKKONEUVOSTO 8/2016 1 (5) Aika Keskiviikko 30.11.2016 klo 17- Kahvitarjoilu klo 16:45- Paikka Seurakuntakeskus, Arkki KÄSITELTÄVÄT ASIAT: 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion elokuvatarkastamosta annettua lakia niin, että viraston johtokunta

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Toiminnallinen yhteistyö ratkaisu seurakuntien niukkeneviin resursseihin? Kari Ruotsalainen 2016

Toiminnallinen yhteistyö ratkaisu seurakuntien niukkeneviin resursseihin? Kari Ruotsalainen 2016 Toiminnallinen yhteistyö ratkaisu seurakuntien niukkeneviin resursseihin? Kari Ruotsalainen 2016 Verovuoden kirkollisvero 1,4 % 2,0 % 3,0 % Seurakuntien tilanteet erilaisia Seurakunnan tilanteen ja realismin

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 9 2008 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236

LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 9 2008 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236 LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236 Aika 10.9.2008 klo 17.00 20.31 Paikka Kaislarannan leirikeskus, Lappeenranta. Käsiteltävät asiat 97 KOKOUKSEN

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 31 Kirkkoneuvosto 3/

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 31 Kirkkoneuvosto 3/ 31 28 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto 30.05.2016 28 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Kevan rooli nyt ja tulevaisuudessa (Jukka Ahtela: Selvitys kuntaeläkkeiden rahoituksesta)

Kevan rooli nyt ja tulevaisuudessa (Jukka Ahtela: Selvitys kuntaeläkkeiden rahoituksesta) Kevan rooli nyt ja tulevaisuudessa (Jukka Ahtela: Selvitys kuntaeläkkeiden rahoituksesta) Kuntajohtajapäivät 28. 29.8.2014 Pori Jukka Männistö, Keva Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan. toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2016

Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan. toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2016 Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAKUNTATYÖ... 4 Yleinen Seurakuntatyö... 4 2.2 Praasniekat... 4 2.2 Aikuistyö...

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 l u- vun 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi Alle kaksitoistavuotias lapsi voitaisiin liittää

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

K O K O U S K U T S U

K O K O U S K U T S U ASKOLAN SEURAKUNTA Askolantie 23 07500 ASKOLA K O K O U S K U T S U Kirkkovaltuuston kokous pidetään 2.6.2016 klo 18.00 seurakuntakodilla, Askolantie 23 ASIALISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2014 Aika ja paikka Maanantai 22.9.2014 klo 18.00 Teljän kirkolla Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa Harju, Aulikki poissa Honkasalo, Timo Korkeaoja, Aila

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Kaupunginhallitus 170 6.6.2016 42 Asianro 4031/02.05.05/2016 Varkauden Opiskelijakadun kiinteistön siirtäminen kuntayhtymästä Savoniaammattikorkeakoulu Oy:lle Päätöshistoria

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE 1 Kv 3.3.2008 Sääntö tulee voimaan heti Kumottu 20.12.2000 hyväksymä konserniohje HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE Tarkoitus ja tavoite Soveltamisala Sitovuus Hyvinkään kaupungin konserniohjeella tuetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Tiia Tavio, Lapsiasiahenkilö, Naantalin seurakunta

Tiia Tavio, Lapsiasiahenkilö, Naantalin seurakunta 14.11.2015 Tiia Tavio, Lapsiasiahenkilö, Naantalin seurakunta Kirkolliskokouksen päätös Kirkkojärjestys 23 luku 3 Lapsen edun edistämiseksi kirkollisen viranomaisen on päätöksen valmistelussa arvioitava

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot 2016- Kansalaisareena 2016 Toiminnan tavoitteet Päätavoite: Tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta paikallisesti

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO. Pöytäkirja Aika Keskiviikko klo Kirkkokatu 10, neuvotteluhuone 3. krs, Lappeenranta.

SEURAKUNTANEUVOSTO. Pöytäkirja Aika Keskiviikko klo Kirkkokatu 10, neuvotteluhuone 3. krs, Lappeenranta. Lappeenrannan evankelisluterilaiset seurakunnat Kirkkokatu 10 A, 3. krs. / PL 45 53101 Lappeenranta 040 3126 301 lappeenranta.seurakunta@evl.fi Aika Keskiviikko 7.10.2015 klo 18.00 20.31 Paikka Kirkkokatu

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 5/2011 4.10.2011. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 5/2011 4.10.2011. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) KOKOUSTIEDOT Aika 4.10.2011 klo 17-18.30 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Muraja Asko kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Haikonen

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012

SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012 SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012 Kokousaika 4.12.2012 klo 18.00 19.26 Kokouspaikka Porvoossa, Wanha Laamanni, Vuorikatu 17 Läsnä: Tuomas Alaterä Georg Bergström

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 (6) KIRKKONEUVOSTO 1/

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 (6) KIRKKONEUVOSTO 1/ SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 (6) Aika Keskiviikko 15.1.2014 klo 10.00-11.25 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen Hannu

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot