Euroalueen työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ja kriisi *

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroalueen työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ja kriisi *"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 1. vsk. /1 Euroalueen työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ja kriisi * Juuso Vanhala Tutkijaekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki Kansainvälinen finanssikriisi johti syvimpään globaaliin taantumaan sitten 1-luvun suuren laman, ja jatkuvat pankkisektorin ongelmat ja velkakriisi kurittavat euroalueen talouksia edelleen. Syvien taantumien alkuvaiheessa työmarkkinoiden tila heikkenee usein nopeasti,ja sitä seuraa hidas elpyminen. Työllisyyden toipuminen matalasuhdanteesta on tuotannon toipumista hitaampaa ja työttömyyden lasku hidasta. Reinhartin ja Rogoffin () mukaan syvien taantumien aikana tapahtuneet rakenteelliset muutokset ovat yksi keskeinen syy taantumien suuriin ja pitkäaikaisiin työllisyysvaikutuksiin. Kriisi on kohdellut euroalueen työmarkkinoita epätasaisesti. Samaan aikaan kun Espanjassa ja Kreikassa työttömyysaste on noussut * Kirjoituksessa raportoidaan EKPJ:n rakenneraporttihankkeen 1 (StructuralIssues Report) parissa tehdyn selvitystyön tulemia, joiden lisäksi esitetään joitakin tulemia EKPJ:n Palkkadynamiikkaverkoston (Wage Dynamics Network (WDN), ) tutkimuksesta ja joitakin Suomen työmarkkinoihin liittyviä havaintoja. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin, EKP:n tai Eurojärjestelmän näkemyksiä. dramaattisesti, noin neljännekseen työvoimasta, mm. Suomessa työttömyyden kasvuonjäänyt odotettua vähäisemmäksi ja Saksassa työttömyysaste on jopa alentunut vuoden jälkeen. Kriisin vaikutukset eri toimialoihin ja työntekijäryhmiin ovat olleet heterogeeniset. Työpaikkojen menetykset rakennussektorilla ja teollisuudessa ovat olleet mittavat, kun taas uusia työpaikkoja on syntynyt (ei-kaupallisiin) palveluihin. Nuorisotyöttömyys on noussut monissa maissa ennätyslukemiin, samalla kun ikääntyneiden työllisyys on parantunut. Kriisin pitkittyessä myös pitkä-aikaistyöttömyyden osuus työttömistä on ollut nousussa. Työmarkkinoiden toipumisen ja politiikkatoimenpiteiden kannalta työttömyyden nousun ja sen pitkittymisen taustalla olevien suhdanneluonteisten ja rakenteellisten tekijöiden hahmottaminen on tärkeää. Talouskasvun nopeutuminen ja elvyttävä talouspolitiikka saattavat vähentää työttömyyttä, joka johtuu uusien työpaikkojen vähyydestä ja kokonaiskysynnän heikkoudesta, mutta niillä ei ole merkittävää vaikutusta kohtaanto-ongelmista johtuvaan rakenteelliseen työttömyyteen. 5

2 Euroalueen työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ja kriisi Vanhala Juuso Vanhala ekonomisti Tutkijaekonomisti olitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki Rahapolitiikka- KAK / 1ja tutkimusosasto, Suomen Pankki 1. Kuvio 1. (a) Euroalueen BKT, työllisyys ja työttömyys vasen akseli: työttömyysaste (%), oikea akseli: BKT, työllisyys (kasvu vuoden takaisesta, %) Kuvio 1. (b) Työllisyyden ja työttömyyden jousto suhteessa bruttokansantuotteen muutokseen kriisin aikana Työttömyysaste (ast. vas.) Työllisyyden kasvu (ast. oik.) Työttömyysaste (ast. vas.) Työllisyyden kasvu (ast. oik.) BKT:n kasvu (ast. oik.) BKT:n kasvu (ast. oik.) Lähteet: Eurostat, EKP (1). Lähteet: Euroopan komissio, EU Työvoimatutkimus ES ES IE IE EE EE FI FI NL NL PT PT GR GR CY CY EA EA IT IT FR FR AT AT SI SI BE BE MT MT SK SK LU LU DE DE Työttömyyden jousto Työllisyyden jousto Työttömyyden jousto Työllisyyden jousto. Kuvio. 17 EE IE ES GR SI FI PT SK IT MT NL CY FR AT BE DE LU Maatalous, kalastus Rakentaminen Rahoitus, kiinteistö Yhteensä - Tässä artikkelissa tarkastellaan euroalueen - työmarkkinoiden kehitystä kriisin alkamisen - - jälkeen ja pyritään hahmottelemaan alueen työmarkkinoiden rakenteellisia ongelmia. Kirjoi tuksessa kuvataan aluksi työmarkkinoiden kehitystä kriisin alkamisen jälkeen tarkastelemalla -1-1 työllisyys- ja työttömyyskehitystä sekä työntekijävirtoja. EA17 EE Sitten IE ES GRtarkastellaan SI FI PT SK IT potentiaalisia MT NL CY FR AT BEkoh- DE LU -1 Maatalous, kalastus Teollisuus taanto- Rakentaminen ja rakenteellisia ongelmia Kauppa, hotelli Beveridgekäyrien, kohtaanto-indikaattoreiden Teollisuus ja ravintola, kulj. Rahoitus, kiinteistö Julkinen sektori, kotitaloudet Yhteensä ja rakenteellisen työttömyyden Julkinen sektori, mittareiden kotitaloudet avulla. 1 Kauppa, hotelli ja ravintola, kulj. Tarkastelusta piirtyy kuva, jonka mukaan monissa euroalueen maissa rakenteellinen työttömyys on kriisin seurauksena nousussa. Maiden väliset erot ja mahdolliset rakenteelliset ongelmat heijastavat yhtäältä maiden kriisiä edeltänyttä talouskehitystä ja niiden kohtaamien sokkien luonnetta, ja toisaalta eroja työmarkkinainstituutioissa ja kriisinaikaisessa talouspolitiikassa. Työttömyyden kasvu on ollut voimakkainta maissa, joissa ennen kriisiä oli merkittäviä tasapainottomuuksia, kuten kilpailukyvyn heikentymistä tai rakennussektorin ylikuumenemista.työttömyyden kohdistumiseen ovat myös vaikuttaneet työmarkkinainstituutiot, jotka ovat suojanneet häiriöiltä joitakin työntekijäryhmiä ja samalla altistaneet niille toisia ryhmiä. 1 Mm. työn tarjontaan liittyviin kysymyksiin ei tässä kirjoituksessa puututa niin tärkeitä kuin ovatkin.

3 Työttömyysaste (ast. vas.) Työllisyyden kasvu (ast. oik.) Työttömyyden jousto Työllisyyde BKT:n kasvu (ast. oik.) Juuso Vanhala Kuvio. Kuvio. Toimialakohtainen muutos työllisyydessä (%, huippu pohja) EA17 EE IE ES GR SI FI PT SK IT MT NL CY FR AT BE DE LU Maatalous, kalastus Teollisuus Rakentaminen Kauppa, hotelli ja ravintola, kulj. Rahoitus, kiinteistö Julkinen sektori, kotitaloudet Yhteensä Lähteet: Eurostat, EKP (1). 1. Työmarkkinoiden kehitys kriisin aikana 1.1. Työllisyys- ja työttömyyskehitys euroalueella Kriisin voimakkuutta on tässä kuvattu bruttokansantuotteen supistumisella vuoden takaisesta ajankohdasta. Taantumaa edelsi monissa maissa harvinaisen voimakas korkeasuhdanne ja tuotannon pudotus muutamalle vuosineljännekselle. Jos kriisin voimakkuus suhteutetaan talouden kasvupotentiaaliin, on viime vuosien kriisin syvyys pienempi (esim. Pohjola (1)). Koko euroalueen bruttokansantuote supistui noin 5,5 % vuoden ensimmäisen neljänneksen ja vuoden toisen neljänneksen välillä. Työllisyys aleni euroalueen aggregaattitasolla,5 % tuona aikana, mikä suhteessa kriisin voimakkuuteen oli odotettua vähemmän. Työtunnit vähenivät merkittävästi enemmän,,5 %. Vuoden 11 alkupuolella työllisyys alkoi kohentua, mutta kriisin voimistuminen vuoden loppupuoliskolla käänsi työllisyyden jälleen laskuun. Alueen työttömyysaste nousi kriisiä edeltäneestä 7 prosentista yli 11 prosenttiin kesäkuuhun 1 mennessä, korkeimmilleen sitten vuoden 1. Euroalueen sisällä on suuria maakohtaisia eroja.työllisyys aleni suhdannehuipusta pohjaan pahimmillaan 1 % ja pienimmillään, %. Esimerkiksi Belgiassa ja Saksassa työllisyys laski alle prosenttiyksikön, vaikka bruttokansantuotteen supistuminen vastasi euroalueen keskiarvoa. Sen sijaan työpaikkojen määrä väheni yli 15 % Irlannissa ja Virossa ja yli 1 % Espanjassa ja Kreikassa. Kriisin syvyys selittää ainoastaan osan maiden välisistä eroista, sillä työllisyyden ja työttömyyden jousto suhteessa bruttokansantuotteen supistumiseen vaihteli suuresti maiden välillä (kuvio 1(b)). Joustot on laskettu käyttäen maakohtaisia aineistoja suhdannehuipusta pohjaan ja vuositason BKT:n kasvuvauhteja. Huiput sijoittuvat 7q1 ja q1 välille, suhdannepohjat välille q1 ja 11q. Työttömyyden joustot on esitetty absoluuttisina arvoina. 7

4 KAK / 1 io. Kuvio. Työllisyyden muutos koulutustason ja sopimustyypin mukaan (a) Työllisyyden muutos koulutustason mukaan (b) Työllisyyden muutos sopimustyypin mukaan (muutos vuoden takaisesta, %) (muutos vuoden takaisesta, %) Kuvio Q1 Q1 Q1 Q1 1Q1 1Q1 11Q1 11Q1 Matala Keski Matala Korkea Keski Yhteensä Korkea Yhteensä - - Q1 Q1 Q1 1Q1 Q1 11Q1 1Q1 11Q1 Palkansaajat: vakinaisetpalkansaajat: Palkansaajat: vakinaiset määrä- aikaiset Palkansaajat: Ei-palkansaajat määrä- aikaiset Yhteensä Ei-palkansaajat Yhteen Lähteet: Eurostat, EKP (1). io. Kuvio. 5 1 Q1 1Q1 Q1 Maiden kohtaamat häiriöt ovat poikenneet 5 toisistaan, ja ne ovat heijastaneet mm. kriisiä edeltänyttä toimialakohtaista kehitystä. Kansainvälisen kaupan ja viennin romahtamisen yhteydessä kriisin ensimmäisten neljännesten aikana mm. Saksa ja Suomi kokivat suuren, joskin 1 suhteellisen lyhyeksi jääneen, negatiivisen vientikysyntään kohdistuneen häiriön samalla, kun kotimainen kysyntä pysyi suhteelli- sen vahvana. Kansainvälisen kaupan taantuman lyhyt kesto, vientinäkymien säilyessä pi- Espanja Irlanti Italia Kreikka demmällä aikavälillä kohtuullisina, mahdollisti työpanoksen sopeuttamisen pitkälti työtunteja vähentämällä ja lomautuksilla työpaikkojen vähentämisen sijaan, mikä hillitsi työttömyyden kasvua. Q1 Q1 Q1 1Q1 5Q1 Q1 Q1 Q1 7Q1 Q1 Q1 5Q1 Q1 Q1 1Q1 7Q1 11Q1 Q1 1Q1 Q1 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Portugali Saksa Saksa Suomi Suomi Euroalue Euroalue Myös Slovakiassa, Sloveniassa ja Italiassa suurin osa työpaikoista hävisi teollisuudesta, joskin alan työpaikkoja hävisi merkittävästi myös Virossa ja Espanjassa. 1Q1 11Q1 1Q1 Ylikuumentuneella rakennus- ja kiinteistöalalla työpaikkojen määrä nousi voimakkaastikriisiä edeltäneinä vuosina mm. Espanjassa ja Irlannissa, joissa toimialakohtainen vaikutus työllisyyteen oli merkittävin. Esimerkiksi vuosina 7 Espanjan rakennussektorille syntyi lähes miljoona uutta työpaikkaa. Asuntomarkkinoiden ja rakennussektorin nousua seurannut romahdus johti massiivisiin työpaikkojen menetyksiin rakennusalalla (kuvio). Rakennussektorilta on Espanjassa ja Irlannissa kriisin jälkeen hävinnyt enemmän työpaikkoja kuin mitä näille sektoreille syntyi -luvun noususuhdanteen aikana, mikä heijastaa alan ylikuumentumista ennen kriisiä ja pysyvän supistumisen tarvetta rakennusalalla. Asuntomarkkinakuplan puhkeaminen ja pysyvämpi talouden rakennemuutos tai luottolama voivat johtaa voimakkaampiin kotimaisiin häiriöihin ja epävarmuuteen, minkä vuoksi yritykset ovat

5 - - - Q1 Q1 1Q1 11Q1 Matala Keski Korkea Yhteensä - Q1 Q1 1Q1 11Q1 Palkansaajat: vakinaiset Palkansaajat: määrä- aikaiset Ei-palkansaajat Yhteens Juuso Vanhala Kuvio. Nuorisotyöttömyysaste kahdeksassa euroalueen maassa (%) Kuvio. 5 1 Q1 1Q1 Q1 Q1 Lähde: Eurostat. Q1 5Q1 Q1 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Suomi Euroalue aiempaa haluttomampia ja kykenemättömämpiä pitämään henkilöstöä palveluksessaan. Kaiken kaikkiaan työpaikkojen menetykset ovat kohdistuneet hyvin voimakkaasti rakennussektorille ja teollisuuteen. Ainoastaan ei-kaupallisissa palveluissa työllisyys on kohentunut kriisin aikana. Nämä palvelut ovat tyypillisesti julkisen sektorin tuottamia (tai ostamia) palveluja. 5 Tarkasteltaessa eri työntekijäryhmiä nähdään, että vähiten koulutetut, määräaikaiset ja nuoret työntekijät ovat kärsineet eniten kriisistä euroalueella. Vähiten koulutetuilla työntekijöillä työllisyys laski eniten ja työttömyys nousi 7Q1 Q1 Q1 1Q1 11Q1 1Q1 suhteellisesti eniten (jo lähtökohtaisesti korkeammalta työttömyyden tasolta). Sen sijaan korkeasti koulutettujen työllisyys jatkoi kasvuaan koko ajan, joskin kriisiä edeltänyttä aikaa hitaammin. Yritykset pitävät tyypillisesti kiinni koulutetusta työvoimasta, jolla on yritysspesifiä osaamista ja jota on siten vaikea korvata. Määräaikaiset työsuhteet ovat kaikista herkimpiä suhdanteille. Määräaikaiset työntekijät, joilla sopimus on loppumassa, joutuvat usein työpaikkojen vähentämisen kohteeksi ensimmäisenä. Kriisin alkuvaiheessa he ovatkin olleet vakinaisia työntekijöitä heikommassa asemassa (Kuvio (b)). Talouden elpyessä määräaikaisten työntekijöiden palkkaus kääntyy ensimmäisenä nousuun, etenkin kun noususuhdanteen voimakkuuteen ja kestoon liittyy suurta epävarmuutta. Vuoden talouden elpymisen jälkeen määräaikaisten työntekijöiden määrä onkin useissa maissa palannut kriisiä edeltäneelle tasolle tai jopa ylittänyt sen. Työttömyyden nousu kriisin aikana on johtanut nuorisotyöttömyyden (15 -vuotiaat) nopeaan kasvuun euroalueella. Euroalueella on yhteensä 5, miljoonaa työtöntä nuorta, joista lähes 1, miljoonaa on joutunut työttömäksi kriisin aikana. 7 Nuoret ovat olleet muita haavoittuvammassa asemassa niin työsuhteen suojan kuin toimialasokkien kohdistumisen suhteen. Siten he ovat toimineet työvoimapuskurina kriisin aikana. Voimakkainta nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut velkakriisiin joutuneissa maissa, joissa työttömyyden nousu on ollut suurinta: pahimmillaan nuorisotyöttömyys on yli kaksinkertais- 5 Työllisyyskehityksen lepääminen julkisen sektorin kustantamien työpaikkojen varassa vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamisen haasteita entisestään ikääntyvissä ja velkaantuneissa euroalueen maissa. Karjanlahti ja Vanhala (1) käsittelee Euroopan nuorisotyöttömyyttä perusteellisemmin. 7 Nuorisotyöttömyyden mittaamiseen liittyvistä haasteita ja ongelmista, ks. Hämäläinen ja Juutilainen (1).

6 KAK / 1 Kuvio 5. Suomen kokonaistuotanto, työllisyys ja työttömyys (suhdannehuiput 1 ja Q) Kuvio Kuvio Kuvio 5. 1-luvun 1-luvun lama lama -luvun -luvun finanssikriisi finanssikriisi 1-luvun 1-luvun lama lama -luvun -luvun finanssikriisi finanssikriisi T-1 T-1 T- T- T T T+ T+ T+1 T+1 T+ T+ T+ T luvun 1-luvun lama lama -luvun -luvun finanssikriisi finanssikriisi (c) Työllisyys taso indeksi, -1-1 T-1 T=1 T-1 T- suhdannehuippu T- T T T+ T+ T+1 T+1 T+ T+ T+ T (a) Kokonaistuotanto muutos vuoden takaisesta, T=suhdannehuippu Kuvio luvun 1-luvun lama lama -luvun -luvun finanssikriisi finanssikriisi (b) Työllisyys muutos vuoden takaisesta, T=suhdannehuippu luvun 1-luvun lama lama -luvun -luvun finanssikriisi finanssikriisi T-1 T-1 T- T- T T T+ T+ T+1 T+1 T+ T+ T+ T luvun 1-luvun lama lama -luvun -luvun finanssikriisi finanssikriisi (c) Työttömyysaste 1-1- Prosenttia T-1 T-1työvoimasta, T- T- T T=suhdannehuippu T T+ T+ T+1 T+1 T+ T+ T+ T luvun 1-luvun lama lama -luvun -luvun finanssikriisi finanssikriisi luvun 1-luvun lama lama -luvun -luvun finanssikriisi finanssikriisi Lähteet: Tilastokeskus, SP:n laskelmat. T-1 T-1 T- T- T T T+ T+ T+1 T+1 T+ T+ T+ T+ 5 5 T-1 T-1 T- T- T T T+ T+ T+1 T+1 T+ T+ T+ T+ 1 1 T-1 T-1 T- T- T T T+ T+ T+1 T+1 T+ T+ T+ T+ T-1 T-1 T- T- T T T+ T+ T+1 T+1 T+ T+ T+ T+ Kuvio Kuvio tunut.. kriisin aikana. Espanjassa ja Kreikassa se on noussut kriisiä edeltäneestä noin prosentista yli 5 prosenttiin. Vähemmän dramaattis- 7 7 Kuvio Kuvio ta. mutta. silti huomattavaa nuorisotyöttömyyden 5 nousu on ollut Irlannissa, Italiassa, Portu galissa ja Virossa. Rakennussektorin romahdus Nuorisotyöttömyys on yleistä työttömyysastetta korkeampaa suhdanteista riippumatta. Euroalueen maissa nuoriso- 1 työttömyysaste on tyypillisesti noin,,5-kertaa korkeampi kuin yleinen työttömyysaste. EA1 EA1FI ES FI SI ESAT SI IT ATFR IT IE FRNL IECY NLEE CYSK EEGR SKMT GR MT 1 Virta 1 työllisyydestä Virta työllisyydestä Q1 Q Q1 Q Virta työllisyydestä Virta työllisyydestä Q 1Q Q 1Q Virta työttömyydestä Virta työttömyydestä Q1 Q Q1 QVirta työttömyydestä Virta työttömyydestä Q 1Q Q 1Q EA1 EA1 FI ES FI SI ESAT SI IT ATFR IT IE FRNL IECY NLEE CYSK EEGR SKMT GR MT Virta työllisyydestä Virta työllisyydestä Q1 Q Q1 Q Virta työllisyydestä Virta työllisyydestä Q 1Q Q 1Q Virta työttömyydestä Virta työttömyydestä Q1 Q Q1 Q Virta työttömyydestä Virta työttömyydestä Q 1Q Q 1Q Espanjassa ja Irlannissa osui erityisesti nuoriin, jotka olivat yliedustettuina rakennussektorilla Niissä maissa, joissa yleinen työttömyysaste on noussut.5.5 suhteellisen vähän, myös nuorisotyöttömyyden nousu on ollut maltillisempaa. Esimerkiksi Suomessa nuorisotyöttömyys nousi kriisin aikana noin 17 prosentista prosenttiin. 5.. Sieltä 5.. se on palannut alle prosentin tason, joka vastaa -luvun keskiarvoa. Saksassa nuorisotyöttömyys on laskenut kriisin aika na. Toisin kuin rakennussektorilla, vientisekto-.5. Q1 Q1.5. Q1 Q1 Q1 Q1 Q1 Q1 Q1 Q1 5Q1 Q1 Q1 5Q1 7Q1 Q1 Q1 7Q1 Q1 Q1 1Q1 Q1 Virta työllisyydestä Virta työllisyydestä Virta työllisyyteen Virta työllisyyteen Q1 5Q1 5Q1 Q1 Q1 7Q1 7Q1 Q1 Q1 Q1 Q1 1Q1 Virta työllisyydestä Virta työllisyydestä Virta työllisyyteen Virta työllisyyteen 11Q1 1Q1 1Q1 11Q1 11Q1 11Q1

7 Juuso Vanhala rilla työpaikkojen häviäminen ei kohdistunut erityisesti nuoriin, koska teollisuustuotannossa nuorten osuus työvoimasta on suurin piirtein sama kuin heidän osuutensa koko työvoimasta. Vanhempien työntekijöiden (55 -vuotiaat) työllisyys on kohentunut koko kriisin ajan. Erityisesti vuotiaiden työllisyys nousi. Tästä huolimatta vanhempien työntekijöiden työllisyysaste on pienempi kuin 5 5-vuotiaiden, tai kuin esimerkiksi vanhempien työntekijöiden työllisyysaste Yhdysvalloissa. 1.. Suomen työmarkkinat 1-luvun lamassa ja nyt Suomessa työllisyys supistui ja työttömyys kasvoi vuosina suhteessa kriisin voimakkuuteen odotettua vähemmän, etenkin verrattaessa 1-luvun lamaan. Kuviossa 5 esitetään kokonaistuotannon, työllisyyden ja työttömyyden kehitys 1-luvun alun laman ja meneillään olevan talouskriisin aikana. 1-luvun lamassa kokonaistuotannon kasvu hidastui ja kääntyi nopeasti negatiiviseksi vuoden 1 alkupuolella. Ns. normaalitaantumissa BKT:n kasvu tyypillisesti hidastuu selvästi tai muuttuu negatiiviseksi ja sitten kääntyy nopeasti positiiviseksi (ns. V-muoto). 1-luvun lamassa kokonaistuotanto supistui pitkään, kääntyen kasvuun vasta vuoden 1 toisella puoliskolla (ns. U-muoto). Kokonaistuotannon supistumista seuraten työllisyys väheni 1-luvulla nopeasti ja pitkäkestoisesti kääntyen kasvuun vasta noin vuosi talouskasvun käynnistymisen jälkeen. Vaikka osallistumisaste putosi merkittävästi vähentäen työvoiman tarjontaa, työttömyys nousi ennätyksellisesti. Sekä työttömyyden lasku että osallistumisasteen nousu oli tahmeaa lamaa seuranneen vuosikymmenen aikana. Osa työvoimasta jäi pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Vuosina kokonaistuotannon supistuminen oli 1-luvun lamaa jyrkempää, mutta talous kääntyi nopeammin kasvuun. BKT:n kehitys on tässä kriisissä muistuttanut enemmän normaalitaantuman V-muotoa. Suhteessa BKT:n rajuun supistumiseen työllisyyden ja osallistumisasteen supistuminen sekä työttömyyden kasvu ovat jääneet yllättävänkin pieniksi. 1 Kovimman BKT:n supistumisen aikaan työllisyys reagoi merkittävästi vähemmän kuin 1-luvun lamassa. Lomautukset tosin kasvoivat, ja Suomen työmarkkinat näyttävätkin ottaneen kriisin iskun vastaan lomautuksia käyttämällä eli työaikaa lyhentämällä. Tämän ansiosta talouden elpyessä kitkat työllisyyden kasvattamisessa ovat jääneet vähäisemmiksi, kun yritykset ja työntekijät ovat säästyneet etsintä- ja rekrytointikustannuksilta. 1.. Työmarkkinavirrat euroalueella Kun työllisyys ja työttömyys kertovat työmarkkinoiden tilasta, työntekijävirrat työllisyyden ja työttömyyden välillä (sekä virrat työvoiman ulkopuolelle ja työvoimaan) kuvaavat näiden taustatekijöitä ja dynamiikkaa. Kriisinaikaiset työllisyyden muutokset saattavat johtua vähentyneestä työsuhteiden syntymisestä, kasvaneesta työsuhteiden päättymisestä tai molemmista. Kaikissa tapauksissa politiikkaimplikaatiot ovat erilaiset. Työttömyyden kasvuun, joka johtuu kasvaneesta työsuhteiden päättymisestä, Ks. Grönqvist ja Kinnunen (). 1 Vuonna 7 Suomen bruttokansantuote oli yli potentiaalisen tason. Pohjolan (1) mukaan Suomen BKT:n kahdeksan prosentin pudotuksesta puolet oli paluuta normaaliin kehitykseen eli tuotannon potentiaaliselle tasolle ja puolet taantumaa. 1

8 5 5 T-1 T-1 T- T- T T T+ T+T+1 T+1T+ T+T+ T+ KAK / 1 T-1 T-1 T- T- T T T+ T+T+1 T+1T+ T+T+ T+ Kuvio Kuvio.. Kuvio. (a) Virrat työllisyydestä ja työllisyyteen (prosenttia työvoimasta) (b)työmarkkinavirrat Suomessa (prosenttia työvoimasta, nelj. liukuva keskiarvo) EA1 EA1 FI ES FI SI ES AT SI IT AT FR ITIE FR NL IE CY NL EE CY SK EE GR SK MT GR MT Virta työllisyydestä Virta työllisyydestä Q1 Q Q1 QVirta työllisyydestä Virta työllisyydestä Q 1Q Q 1Q Virta työttömyydestä Virta työttömyydestä Q1 Q Q1 Q Virta työttömyydestä Virta työttömyydestä Q 1Q Q 1Q. Q1. Q1 Q1 Q1 Q1 5Q1 Q1 Q1 5Q1 7Q1 Q1 Q1 7Q1 Q1 Q1 1Q1 Q1 Virta työllisyydestä Virta työllisyydestävirta työllisyyteen Virta työllisyyteen 11Q1 1Q1 11Q1 Lähteet: Eurostat, EKPJ ja SP:n laskelmat. 11 Labour Force Survey (LFS). voidaan puuttua työvoiman hamstrausta edistävillä toimilla. Sen sijaan vähentyneeseen työsuhteiden syntymiseen voidaan yrittää vaikuttaa aktiivisella työmarkkinapolitiikalla, joka edistää uusien työpaikkojen syntyä ja kasvattaa siten virtaa ulos työttömyydestä. Työntekijävirtojen analyysiin on käytetty kolmentoista euroalueen maan Työvoimatutkimuksen (LFS 11 ) mikroaineistoja. Niiden avulla voidaan seurata yksilöiden työmarkkina-asemaa perättäisillä vuosineljänneksillä ja laskeamuutoksia yksilön työmarkkinastatuksessa perättäisten neljännesten välillä. Aineiston etuna on vertailukelpoisuus maiden välillä, etenkin työllisyyden, työttömyyden ja työvoiman ulkopuolella olevien määritelmät ovat samat. Lisäksi, toisin kuin muissa aineistoissa, aineistossa on käytettävissä laajasti tietoa työntekijöiden ominaisuuksista (sukupuoli, ikä, koulutustaso, työttömyyden kesto) ja työpaikkojen ominaisuuksista (mm. toimiala, sopimustyyppi) työntekijävirtojen taustalla olevien tekijöiden määrittelemiseksi. Työntekijävirroissa työllisyydestä työttömyyteen ja päinvastoin on varsin suuria eroja maiden välillä. Tarkastelun kohteena olevissa euroalueen maissa noin % työntekijöistä siirtyi pois työllisyydestä neljännesvuosittain, mutta maakohtaiset erot ovat suuria. Virrat ovat lähes viisinkertaisia Espanjassa ja Suomessa verrattuna Slovakiaan ja Kreikkaan. Kriisin aikana virta työllisyydestä työttömyyteen kasvoi ja virta työttömyydestä työllisyyteen pieneni. Muutos virrassa työllisyydestä työttömyyteen oli suurempi, etenkin kriisin alkuvaiheessa. Virta työllisyydestä työttömyyteen kasvoi, prosentista,7 prosenttiin tarkastelluissa kolmessatoistaeuroalueen maassa. Tämä virta kasvoi erityisen paljon Espanjassa, Irlannissa ja Virossa, joissa myös bruttokansantuotteen su-

9 Juuso Vanhala Kuvio Kuvio Kuvio 7. Virrat työllisyydestä työttömyyteen (prosenttia lähtöjoukosta) (a) Virrat toimialoittain (ennen kriisiä Q1 (b) Virrat sopimustyypin mukaan Q, kriisi Q 1Q1) ES FIES EA1 FI FR EA1 ATFR ITAT SIIT IESI EEIE SKEE GRSK GR FR FIFR ESFI EA1 ES IT EA1 GRIT NLGR SKNL SISK EESI ATEE AT Teollisuus, Teollisuus, ennen kriisiä ennen kriisiä Teollisuus, Teollisuus, kriisi kriisi Rakentaminen, Rakentaminen, ennen kriisiä ennen kriisiä Rakentaminen, Rakentaminen, kriisi kriisi Palvelut (kaupalliset), Palvelut (kaupalliset), ennen kriisiä ennen kriisiä Palvelut (kaupalliset), Palvelut (kaupalliset), kriisi kriisi Määräaikaiset Määräaikaiset Q1 Q Q1 Q Määräaikaiset Määräaikaiset Q 1Q1 Q 1Q1 Vakinaiset Q1 Q Vakinaiset Q1 QVakinaiset Q 1Q1 Vakinaiset Q 1Q1 Lähteet: Eurostat ja EKPJ:n laskelmat. Kuvio Kuvio. pistuminen. oli hyvin suuri. Vaikka virrat työttömyydestä työllisyyteen ovat supistuneet kriirossa, mikä kertoo kriisin kohdistumisesta näis- Näin oli etenkin Espanjassa, Irlannissa ja Visin aikana, ne eivät ole yhtä suuressa määrin sä maissa. Hieman yllättävästi vaikutus teollisuudessa jäi suhteellisen pieneksi. 5 5 heijastaneet BKT:n supistumisen suuruutta. Suomen osalta aikasarjoista nähdään, kuinka Sopimustyyppi on vaikuttanut merkittävästi työsuhteen päättymisen todennäköisyyteen. molemmat virrat ovat reagoineet kriisiin. Virta 5 työllisyydestä 5 kasvoi vuosina ja virta työllisyyteen supistui. panja, Ranska) merkittävästi korkeampi vaki- Irtisanomissuoja on monessa maassa (mm. Es- Virrat työllisyydestä työvoiman ulkopuolelle naisille työntekijöille kuin määräaikaisille, minkä ja sieltä pois ovat suuria, ja ainakin ennen 5kriisiä ne olivat joissakin maissa yleisempiä kuin virrat työllisyydestä työttömyyteen. Virrat työllisyydestä työvoiman ulkopuolelle eivät ole seurauksena työllisyyttä on sopeutettu eten- kin määräaikaisia työsuhteita vähentämällä. Tosin jo ennen kriisiä työllisyydestä työttömyyteen siirtymisen aste oli määräaikaisille työntekijöille noin 7 %, kun se vakinaisille työnteki- vaihdelleet suhdannesyklin mukana. Samalla 15kun 15virrat työllisyydestä työttömyyteen kasvoivat jöille oli noin 1 %. Tämä piirre korostuu Rans- merkittävästi kriisin aikana, virrat työvoikassa, Espanjassa ja Suomessa. 1 1 man ulkopuolelle pysyivät kriisiä edeltäneellä Erot virroissa työttömyydestä heijastavat noin % tasolla. eroja keskimääräisessä työttömyyden kestossa. 5 5 Tarkasteltaessa kriisin vaikutuksia toimi- Ennen kriisiä mm. Espanjassa, Itävallassa ja (rakentaminen, teollisuus ja kaupalli- Suomessa virta työttömyydestä työllisyyteen oli aloittain set palvelut), AT AT ES virta ES työllisyydestä SI SI FI työttömyyteen FIEA1 EA1FR FR korkea IT ja ITsen EE seurauksena EE IE IE pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli alle euroalueen mai- SK SK GR GR kasvoi ylivoimaisesti eniten rakennussektorilla. kk, ennen kk, ennen kriiisiä kriiisiä kk, kriisi kk, kriisi 1 1 kk, ennen kk, ennen kriisiä kriisiä 1 1 kk, kriisi kk, kriisi >1 kk, >1 ennen kk, ennen kriisiä kriisiä >1 kk, >1 kriisi kk, kriisi

10 ES FI EA1 FR AT IT SI IE EE SK GR FR FI ES EA1 IT GR NL SK SI EE AT KAK / 1 Teollisuus, ennen kriisiä Teollisuus, kriisi Rakentaminen, ennen kriisiä Rakentaminen, kriisi Palvelut (kaupalliset), ennen kriisiä Palvelut (kaupalliset), kriisi Määräaikaiset Q1 Q Määräaikaiset Q 1Q1 Vakinaiset Q1 Q Vakinaiset Q 1Q1 Kuvio. Virrat työttömyydestä työllisyyteen työttömyyden keston mukaan (% lähtöjoukosta; ennen kriisiä Q1 Q, Kuvio. kriisi Q 1Q1) AT ES SI FI EA1 FR IT EE IE SK GR Lähteet: LFS ja EKPJ:n laskelmat. kk, ennen kriiisiä kk, kriisi 1 kk, ennen kriisiä 1 kk, kriisi >1 kk, ennen kriisiä >1 kk, kriisi den keskiarvon. Virrat työttömyydestä työllisyyteen pienenivät yleisesti kriisin aikana, mutta erot maiden välillä olivat suuria. Esimerkiksi Espanjassa todennäköisyys siirtyä työttömyydestä työlliseksi on laskenut merkittävästi kriisin aikana, samoin on käynyt mm. Virossa, Italiassa ja Irlannissa. Samalla työttömyyden keskimääräinen kesto on kasvanut. Viimeaikaisen työttömyyden nousun pitkittymisen, ns. hystereesin, kannalta on valaisevaa tarkastella työttömyydestä poistumisen asteen muutoksia työttömyyden keston mukaan. Kuviossa havaitaan todennäköisyyden laskevan työttömyyden keston pidentyessä. Alle puolivuotta työttöminä olleiden työttömyydestä poistumisen aste on yli kaksinkertainen suhteessa yli vuoden työttöminä olleisiin. Pitkäaikaistyöttömien poistumisaste on erityisen pieni mm. Suomessa. Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa jos työttömyysaste pysyy pitkään korkeana, sillä pitkittynyt työttömyys muuttaa helposti suhdanneluonteisen työttömyyden rakenteelliseksi työttömyydeksi. Kriisin vaikutus näkyy eniten lyhytaikaistyöttömien työllistymisasteessa. Siinä näkyy erityisen suuri pudotus kriisin aikana. Erot maiden välillä korreloivat bruttokansantuotteen supistumisen suuruuden kanssa. Suurimman BKT:n supistumisen kokeneissa maissa lyhytaikaistyöttömien määrä on noussut eniten ja sen mukana heidän työllistymisasteensa on pudonnut merkittävästi. Mitä tulee työntekijöiden ikään, nuorten työntekijöiden työttömyydestä työllistymiseen siirtymisen todennäköisyys on ollut vanhempia ikäluokkia suurempi, vaikka nuorten työttömyysaste onkin ollut korkeampi. Kriisin vaikutus on kohdistunut erityisesti nuoriin, ja heidän

11 Juuso Vanhala vio. Kuvio. Kuvio. Palkkojen sopeutuminen euroalueella (a) Euroalueen palkkaindikaattoreita (vuosittaisia prosenttimuutoksia) (b) Euroalueen työvoimakustannusindikaattoreita (vuosittaisia prosenttimuutoksia) Palkka työntekijää kohden Palkka työntekijää kohden Neuvotellut palkat Neuvotellut palkat Työvoimakustannus Työvoimakustannus tuntia kohden tuntia kohden Tuntipalkka Tuntipalkka Korvaus työntekijää Korvaus kohdentyöntekijää Työn tuottavuus kohden Työn Yksikkötyökustannukset tuottavuus Yksikkötyökustannukset Lähteet: Eurostat ja EKPJ:n laskelmat. vio 1. Kuvio työllistymisasteensa 1. on laskenut suhteessa vanhempiin ikäluokkiin. Nuorten kohdalla myös. työllisyydestä. työttömäksi joutumisen aste on kasvanut 7Q1 eniten, 7Q1 mikä heijastanee nuorten yliedustusta määräaikaisissa työsopimuksissa Q1.. Q1 1.. Palkkojen sopeutuminen 1. Q1 11Q1 Q Ks. Karjanlahti ja Vanhala (1). 1 Palkkadynamiikkaverkosto (Wage Dynamics Network (WDN)) oli palkkojen dynamiikan tutkimukseen keskittyvä tutkimusverkosto joka toimi vuosina. Siihen kuului noin 7 ekonomistia 5 keskuspankista sekä ulkopuolisia (akateemisia) konsultteja. 11Q1 Suhteessa kriisin voimakkuuteen palkkojen sopeutuminen Q1 koko euroalueella 1Q1 1Q1 1. Q1 on ollut maltillista kriisin aikana. Euroalueella 1Q1 1Q1 1. palkanmuodostuksessa 1. on joitakin tyypillisiä piirteitä, jotka nousivat esiin EKPJ:n palkkadynamiikkaverkoston tutkimustuloksissa ja joihin Q1 Q1 Q1 1Q1 Q1 Q1 Q1 1Q1 EKPJ:n rakenneraportin tulemat myös viittaavat. 1 Ensiksi palkkasopimusten keskimääräinen kesto on pitkä. Palkkoja muutetaan harvemmin kuin hintoja, ja niitä muutetaan tyypillisesti säännöllisin väliajoin eikä reaktiona talo Q1 1Q1 udellisen ympäristön muutoksiin. Toiseksi Q1 Q1 yritykset ovat tyypillisesti varsin haluttomia Q1 Q1 laskemaan palkkoja, mikä saattaa johtaa palkkojen jäädyttämiseen. Tämä seikka korostui kriisin alkuvaiheessa. Kolmanneksi kun yritykset kohtaavat negatiivisia sokkeja, palkat 1Q1 ovat vain marginaalinen tekijä kustannusten sopeuttamisessa. Tämäkin seikka on korostunut kriisin alkuvaiheessa. Lopuksi palkkojen Q sopeuttaminen alaspäin harvoin koskee peruspalkkaa, Q vaan lähinnä 1Q1 sen 1Q1 Q1 muuttuvia Q1 1Q1 osia Q1 (tulospalkkioita, bonuksia, lisiä). 1 Kriisin alkaessa vuonna palkat jatkoivatkin kasvuaan (työntekijäkohtainen korvaus ja neuvotellut palkat), mikä heijasti osaltaan palkkasopimusten keskimääräistä kestoa, joka on 1 vuotta. Nousu alkoi taittua vuoden toisella puoliskolla. Kun työtunnit huo EKP (1), de Walque ym.(1) 1Q1 1Q1 1Q1 Q1 Q1 1Q1 Q1 5

12 KAK / Palkka työntekijää kohden Neuvotellut palkat Palkka työntekijää kohden Neuvotellut palkat Työvoimakustannus tuntia kohden Tuntipalkka Työvoimakustannus tuntia kohden Tuntipalkka 1. Kuvio 1. Kuvio 1. Liikkeet euroalueen Beveridge-käyrällä x akseli työttömyysaste (%), y-akseli: (a) Eurostatin avoimien työpaikkojen aikasarja (%), (b) Euroopan komission työvoimapulaaikasarja (diffuusio-indeksi) (a) EuroalueenBeveridge-käyrä Korvaus työntekijää kohden Työn tuottavuus Yksikkötyökustan Korvaus työntekijää kohden Työn tuottavuus Yksikkötyökustannukset (b) Euroalueen Beveridge-käyrä, käyttäen työvoimapulaindikaattoria 1 1 7Q1. 7Q1 Q1 1Q1 Q1 1Q1. Q1 Q1 Q1. 1. Q1 Q1 Q1 11Q1 11Q1 1Q1 1Q1 1. Q1 Q1 1Q1 1Q1 1. 1Q1 1Q Q1 Q1 Q1 Q1 Q1 1Q1 Q1 1Q1 Q Q Q1 1Q1 Q1 Q1 1Q1 Q1 1Q1 1Q1 Q1 Q1 1Q1 Q1 Lähteet: Eurostat (euro alueen harmonisoitu työttömyysaste, avoimien työpaikkojen aste ja työnantajien arvio työvoimapulasta tuotantoa rajoittavana tekijänä teollisuustuotannossa),ekpj:n laskelmat. mioidaan, nousu jatkui aina vuoden alkuun saakka. Tämä heijasti suurta työtuntien sopeutusta joissakin euroalueen maissa ja tätä pienempää sopeutusta palkoissa. Laaja-mittaisesta työtuntien sopeutuksesta ja työvoiman hamstraamisesta johtuen tuottavuus työntekijää kohden putosi. Tämän seurauksena yksikkötyövoimakustannukset nousivat aluksi jyrkästi, hidastuivat vuonna ja kääntyivät laskuun vuonna 1, kun palkkojen nousu hidastui ja tuottavuuskasvu kiihtyi.. Kriisi ja työmarkkinoiden rakenteelliset piirteet Euroalueen talouksien elpyminen ja työttömien sijoittuminen uudelleen työmarkkinoilla liittyvät kiinteästi toisiinsa. Joillakin toimialoilla on meneillään suuria rakenteellisia muutoksia tai pysyvää supistumista, ja osa työpaikkojen menetyksistä jää pysyväksi. Talouden elpyminen ei välttämättä tuo menetettyjä työpaikkoja takaisin. Rakennemuutos on osa talouden uudistumista, mutta nopeus, jolla se on mahdollista, riippuu keskeisesti työntekijöiden soveltuvuudesta tarjolla oleviin ja syntyviin työpaikkoihin..1. Beveridge-käyrä 15 Työmarkkinoiden potentiaalisesti kasvavia kohtaanto-ongelmia voidaan tarkastella avoimien 15 Yksityiskohtaisempi analyysi euroalueen Beveridge-käyristä ks. Bonthuis, Jarvis ja Vanhala (1).

13 Juuso Vanhala Kuvio 11. Beveridge-käyriä euroalueen maissa, käyttäen työvoimapulaindikaattoria approksimaationaavoimien työpaikkojen asteelle. Kuvio 11. x akseli työttömyysaste (%), y-akseli: Euroopan komission työvoimapula aikasarja (diffuusio-indeksi) (a) Espanja (b) Ranska Q1 Q1 1 Q1 11Q1 1Q1 Q1 11Q1 1Q1 Q1 11Q1 1Q1 Q1 11Q1 1Q1 1Q1 1Q Q1 1Q (c) Saksa 1 (d) Suomi Q1 Q1 1Q1 11Q1 1Q1 11Q1 Q1 Q1 1 1 Q1 Q1 11Q 11Q 1Q1 1Q Kuvio 1. Lähteet: Eurostat ja EKPJ:n laskelmat. työpaikkojen asteen ja työttömyysasteen välisen suhteen, eli Beveridge-käyrän, avulla. Kuviossa 1(a) 1. esitetään koko euroalueen Beveridgekäyrä vuodesta alkaen käyttäen 7 Eurostatin 7 tilastoja 1. avoimista työpaikoista. 1 Kuviossa piir EKP (1), Johtuen aikasarjan lyhyydestä sitä ei ole kausipuhdistettu. Aikasarjaan liittyy joitakin varauksia maiden väliseen vertailukelpoisuuden suhteen sekä joihinkin epäjohdonmukaisuuksiin kansallisten sarjojen aggregoinnissa

14 KAK / 1 17 Vastaavalla tavalla käyttäytyy mm. Italian Beveridgekäyrä, kaikkien euroalueen maiden Beveridge-käyrät, ks. Bonthuis, Jarvis ja Vanhala (1). tyyvastapäivään kulkeva käyrä, kuten tyypillisesti suhdannesykleissä, jossa työttömyys laski ja avoimien työpaikkojen aste kasvoi noususuhdanteessa ennen kriisiä. Kriisin alkaessa vuonna, vakanssiaste putosi jyrkästi ja työttömyysaste kääntyi nousuun, mikä näkyy käyrän piirtymisenä alas ja oikealle. Tämä liike kaakkoon on taantumille tyypillinen piirre. Vuodesta 1 alkaen käyrän kehitys viittaa työmarkkinoiden kohtaannon heikkenemiseen. Vaikka vakanssiaste kääntyi nousuun, työttömyysaste ei kääntynyt laskuun, vaan pysyi sitkeästi 1 % tuntumassa noin 1 ½ vuotta. Vuonna 11 työttömyysaste kääntyi jälleen nousuun. Mahdollinen käyrän siirtyminen ulospäin on työmarkkinoiden elpymisen kannalta huolestuttava piirre, mutta aikasarjan lyhyys vaikeuttaa tämän arviointia. Kuviossa 1(b) käytetään pidempää Euroopan komission aikasarjaa yritysten raportoimasta tuotantoa rajoittavasta työvoimapulasta approksimaationa avoimien työpaikkojen kehityksestä. Tämä kuvio viittaa euroalueen työmarkkinoiden toimivuuden jonkinasteiseen paranemiseen vuosituhannen vaihteen jälkeen verrattuna edeltävään vuosikymmeneen. Tässäkin kuviossa näkyy työmarkkinoiden tilan nopea heikentyminen kriisin iskiessä, kun työvoimapulaa raportoivien yritysten määrä väheni nopeasti ja työttömyysaste nousi. Kriisinaikaista liikettä alas ja oikealle seuraa tässäkin kuviossa käyrän nousu pystyyn työttömyysasteen pysyessä paikoillaan työvoimapulan kasvusta huolimatta. Molemmat kuviot viittaavat Beveridge-käyrän siirtymään ulospäin, eli korkeampaan työttömyysasteeseen annetulla avoimien työpaikkojen tasolla. Espanjan ja Ranskan Beveridge-käyrien kriisinaikainen kehitys havainnollistaa koko euroaluetta. 17 Kun käytetään jälleen työvoimapulaindikaattoria avoimien työpaikkojen approksimaationa, havaitaan työttömyyden pysyvän sitkeästi paikallaan, vaikka työvoimapulaindikaattori kääntyy nousuun vuonna 1. Aivan viimeisimmissä havainnoissa työvoimapula-indikaattorin nousu pysähtyy tai taittuu ja työttömyysaste lähtee jälleen nousuun. Espanjassa Beveridge-käyrien kehitys on sopusoinnussa kriisiä edeltäneen epätasapainoisen toimialakohtaisen kehityksen sekä kriisinaikaisten toimialakohtaisten työllisyysmenetysten kanssa. Ylikuumenneen rakennussektorin työpaikkojen menetykset jäänevät suurelta osin pysyviksi, ja uudet työpaikat syntyvät toisille sektoreille joissa osaamisvaatimukset poikkeavat työttömien työnhakijoiden osaamisesta. Ranskassa kriisi näyttäisi katkaisseen sitä edeltävien vuosien kehityksen, jolloin Beveridge-käyrä siirtyi hieman sisäänpäin, mikä viittaa kohtaannon parantumiseen työmarkkinoilla. Saksassa kriisillä näyttää olleen vain lyhytkestoinen vaikutus Beveridge-käyrään. Vuodesta 5 Saksan käyrä on kulkenut tyypillistä noususuhdanneuraa, vasemmalle ja ylös. Suhteellisen lyhytkestoinen työvoimapula-indikaattorin lasku kriisin alkuvaiheessa (q) ei johtanut työttömyysasteen nousuun, mikä johtunee suhteellisen hyvästä talouskehityksestä sekä laajamittaisesti käytetystä lyhennetyn työajan ohjelmasta (Kurzarbeit). Talouden elpymisen myötä Saksan Beveridge-käyrä on kulkenut jälleen tyypillistä noususuhdanne-uraa (kasvava työvoimapula ja laskeva työttömyysaste). Käyrä näyttää siirtyneen sisäänpäin, mikä

15 Q1 1Q1 11Q1 Q1 Q1 1 11Q Juuso Vanhala 1Q1 1 1 Kuvio 1. Suomen pitkän aikavälin Beveridge-käyrä 1 1 x-akseli: työttömyysaste (%), Kuvio 1. y-akseli: avoimien työpaikkojen aste Lähde: OECD. viittaisi työmarkkinoiden kohtaannon paranemiseen. Suomen Beveridge-käyrässä ei näyttäisi tapahtuneen siirtymää ulospäin kuten 1-luvulla, vaan viime vuosien havainnot ovat pysyneet melko hyvin viimeisten 1 vuoden aikana havaitulla käyrällä. Kriisin alussa työttömyyden noustessa ja vakanssiasteen laskiessa siirryttiin käyrällä alaviistoon, mutta verrattuna 1-luvun alun lamaan siirtymä jäi pieneksi (kuviossa 1 esitetään pidemmän aikavälin Beveridge-käyrä Suomelle). Kun Suomen työmarkkinat alkoivat elpyä, palautuminen näyttäisi tapahtuneen historiallista Beveridge-käyrää pitkin. Työttömyysaste on laskenut ja vakanssiaste on jo historiallisesti korkealla tasolla. Osaltaan tämä johtunee siitä, että Suomessa lomautukset ovat tuoneet paljon joustoa (työajassa), minkä ansiosta irtisanomiset jäivät vuosina odotettua vähäisemmiksi ja työmarkkinoiden etsintäkitkat pienemmiksi. Beveridge-käyrän perusteella näyttää siltä, että Suomen työmarkkinoiden kohtaanto ei olisi heikentynyt merkittävästi nykykriisin seurauksena. Toisaalta työllisyyskehitys kriisin alkamisen jälkeen viittaa toimialakohtaiseen epäsymmetriaan, kun työpaikkoja on hävinnyt runsaasti mm. teollisuudesta, ja niitä on syntynyt ennen kaikkea terveydenhuolto- ja hoivapalveluihin sekä opetukseen. Bonthuis, Jarvis ja Vanhala (1) tarkastelevat näitä silmämääräisesti havaittavia Beveridge-käyrän siirtymiä yksinkertaisen Beveridge-käyrä spesifikaation avulla, jossa malli on estimoitu neljännesvuosiaineistolla aikaperiodilla 1 1Q1 käyttäen Eurostatin har-

16 KAK / 1 1 Samanlaista testausta Suomelle ja Ruotsille on tehty artikkelissa Fregert ja Pehkonen (1). monisoitua työttömyysastetta ja työvoimapulaindikaattoria approksimaationa vakanssiasteelle. Kriisin vaikutuksia Beveridge-käyrään testataan dummylla, jolla identifioidaan kriisin alkuperiodista alkava ajanjakso. Analyysin tulokset viittaavat kuvioiden indikoimiin siirtymiin. 1 Koko euroalueen tasolla Beveridgekäyrä näyttää siirtyneen ulospäin kriisin alkamisen jälkeen. Samoin on tapahtunut Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa. Sen sijaan Saksassa Beveridge-käyrä näyttää siirtyneen sisäänpäin. Suomen osalta vahvaa indikaatiota Beveridgekäyrän siirtymisestä ei tämän analyysin perusteella ole. Talous- ja työmarkkinapolitiikan kannalta Beveridge-käyrien siirtymien ohella mielenkiintoa on siirtymien taustalla vaikuttavilla tekijöillä. Bonthuis, Jarvis ja Vanhala (1) pyrkivät valaisemaan näitä tekijöitä käyttämällä probitmallia, jossa Beveridge-käyrän siirtymät ovat selitettävänä muuttujana ja selittävinä muuttujina toimiala- sekä maa- ja aikaspesifejä työvoiman ominaisuuksia. Analyysi viittaa toimialakohtaisiin työllisyyden menetyksiin keskeisenä tekijänä Beveridge-käyrän siirtymien taustalla. Etenkin rakennusalan ja rahoitus- ja liike-elämän palveluiden kertoimet erottuvat robusteina spesifikaatioiden muutoksille. Työllisyyden menetykset teollisuudessa näyttävät nousevan tärkeäksi tekijäksi, jos regressiosta poistetaan työvoiman ominaisuudet. Beveridge-käyrien analyysi kertoo siten samaa tarinaa kuin toimialoittaisten työllisyyslukujen tarkastelu. Voimakas työllisyyden supistuminen ylikuumenneilta sektoreilta kasvatti työttömyyttä, mutta uusia työpaikkoja ei elpymisen yhteydessä ole odotettavissa samassa määrin näille toimialoille. Mitä tulee työvoiman ominaisuuksiin, alle 5-vuotiaiden suuri osuus työvoimasta näyttäisi vähentävän Beveridge-käyrän siirtymisen todennäköisyyttä. Määräaikaisten sopimusten suuri osuus sitä vastoin nostaa Beveridge-käyrän ulospäin siirtymisen todennäköisyyttä. Näin ollen työmarkkinoiden duaalisuus heikentää kohtaantoa, ainakin laskusuhdanteessa. Työmarkkinainstituutioiden vaikutuksia on vaikeampi hahmottaa johtuen pitkälti niihin liittyvien maiden välisten aineistojen karkeudesta... Kohtaanto-indeksi ja rakenteellisen työttömyyden mittarit 1 Beveridge-käyrien antama kuva kohtaantoongelmien kasvusta osaamisen tarjonnan ja kysynnän välillä vahvistuu EKP:n (1) analyysissa, jossa tarkastellaan osaamisen kohtaantoindeksiä (skill mismatch index) sekä kansainvälisten organisaatioiden rakenteellisen työttömyyden mittareita. Osaamisen kohtaanto-indeksillä mitataan osaamisen kysynnän ja tarjonnan eroa käyttäen EU:n työvoimatutkimuksen kuusitasoista kou- 1 Tämä jakso perustuupitkälti EKPJ:n rakenneraporttihankkeen parissa tehtyyn analyysiin. Vastaavaa indeksiä ovat käyttäneet Estevao ja Tsounta (11) Yhdysvaltain työmarkkinoille. 1 Indeksi on muotoa missä i on euroalue tai maa, jolle indeksi lasketaan, j on koulutustaso, t on aikaperiodi. S ijt on koulutustason j omaavan työvoiman osuus euro alueella tai maassa hetkellä t ja D ijt on koulutustason j omaavan työllisten osuus euroalueella tai maassa hetkellä t.

17 Juuso Vanhala Kuvio 1. Kuvio 1. Osaamisen kohtaanto-indeksi Alueellinen SMI Maakohtainen SMI Euroalue SMI Lähteet: Euroopan komissio (EU LFS) ja EKPJ laskelmat. Kuvio 1. 1 lutusluokitusta ajalta 1 1 sekä työllisille 11 (approksimaationa työn kysynnälle) että työvoimalle (approksimaationa työn tarjonnalle). 1 Indeksi on laskettu sekä koko euroalueelle (1 maata) että maa- ja aluekohtaisesti. 1 Kuviossa 7 1 esitetään tämä indeksinäillä aggregoinnin eri tavoilla. Kaikilla aggregoinnin tasoilla indeksi on noussut jyrkästi kriisin aikana, mikä Työttömyysaste EC IMF OECD viittaa kasvaneisiin kohtaanto-ongelmiin. Kaikkien indeksien nousu viittaa myös kohtaantoongelmien olevan pääosin rakenteellisia, ei niinkään alueellisia tai liikkuvuuteen liittyviä. Kuva on samanlainen kohtaanto-indeksin vaihtoehtoisilla spesifikaatioilla. Indeksin nousu oli jyrkin, kun koulutustaso yhdistettiin toimialaan tai ammattiin, joskin indeksi laski merkittävästi vuoden jälkeen. Eniten indeksi NAIRU, Non-Accelerating Inflation Rate of Unemployment. 1 on 1 noussut maissa, joissa asuntomarkkinat 1 ylikuumenivat. 1 1 Osaamisen kohtaanto-indeksin odottaisi korreloivan muiden rakenteellisen työttömyyden indikaattorien, kuten pitkäaikaistyöttö- myyden, NAIRU:n (alhaisin työttömyysaste, joka voidaan saavuttaa inflaatiota kiihdyttämättä) tai toimialoittaisten työllisyyden vaihtelui- Työttömyysaste EC IMF OECD den kanssa. Yksinkertainen regressioharjoitus, jossa kohtaanto-indeksiä selitetään yllä mainituilla muuttujilla, näyttää, että indeksi tavoittaa joitakin rakenteellisen työttömyyden piirteitä. NAIRU:n ja toimialoittaisten työllisyyden vaihteluiden kertoimet ovat positiivisia ja tilastollisesti merkitseviä. Vaikka rakenteellisen työttömyyden mittaamiseen liittyy epävarmuutta ja mittarit ovat kiistanalaisia, kansainvälisten organisaatioiden arviot rakenteellisesta työttömyydestä ovat samansuuntaisia. Kuviossa 1 esitetään IMF:n, 1

18 KAK / 1 Alueellinen Alueellinen SMI SMI Maakohtainen Maakohtainen SMI SMI Euroalue Euroalue SMI SMI vio 1. Kuvio 1. Kuvio 1. Todellinen työttömyysaste ja estimaatti rakenteellisesta työttömyydestä (%) (a) Euroalue (b) Suomi Työttömyysaste Työttömyysaste EC IMF EC OECD IMF OECD Työttömyysaste Työttömyysaste EC IMF EC OECD IMF OECD Lähteet: Euroopan komissio (EU LFS) ja EKPJ:n laskelmat. Eurooopan komission ja OECD:n estimaatit. Niistä näkyy laskeva trendi kriisin alkamiseen saakka, jota on seurannut nousu vuosina Rakenteellisen työttömyyden liikkeet näyttävät liittyvän työttömyysasteen liikkeisiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä vakaata suhdetta ei ole. Ajanjaksoilla 1 1 ja 5 1 korrelaatio oli keskimäärin positiivinen, mutta vuosina 1 5 se oli negatiivinen. Viimeksi mainitulla periodilla todellinen työttömyysaste nousi, samalla kun arviot rakenteellisesta työttömyydestä jatkoivat laskua. Sitä vastoin kriisinaikainen nousu työttömyysasteessa on heijastunut nousuna rakenteellisessa työttömyydessä. Tämä viittaa siihen, että osa työttömyyden noususta on rakenteellista tai ainakin se on muuttumassa sellaiseksi. Samalla kun rakenteellinen työttömyys näyttäisi nousseen kriisin aikana, myös erot euroalueen maiden välillä ovat kasvaneet. Tämä heijastaa maiden kokemia häiriöitä ja toisaalta myös työmarkkinainstituutiota. Euroopan komission ja OECD:n Suomelle laskemat estimaatit ovat kääntyneet lievään nousuun, IMF:n estimaatti laski edelleen vuonna 1. Nämä luvut vastaavat Beveridge-käyrien antamaa kuvaa.. Työmarkkinainstituutioistaja politiikkatoimenpiteistä Politiikkatoimenpiteet suuntautuivat kriisin alettua vuonna pääsääntöisesti kokonaiskysynnän ja siten työllisyyden tukemiseen sekä työaikajärjestelyjen käyttöön. Kriisin edetessä toimenpiteet ovat monissa maissa muuttuneet luonteeltaan, ja uudistuksilla on pyritty pureutumaan kahteen ominaisuuteen: työmarkkinoiden kahtiajakautuneisuuteen ja palkkajäykkyyteen.

19 Juuso Vanhala Monissa Euroopan maissa 1-luvulta lähtien toteutetuissa uudistuksissa lisättiin lähinnä määräaikaisten sopimusten joustavuutta, mikä oli poliittisesti helpompaa kuin vakinaisten työsopimusten ehtojen muuttaminen (esim. irtisanomissuojan heikentäminen). Tämä johti työmarkkinoiden kahtiajakautumiseen etenkin Espanjassa mutta myös Ranskassa, Italiassa, Portugalissa (ja Ruotsissa). Ks. esim. Bentolila ym. (1). Useissa maissa, kuten Kreikassa, Espanjassa ja Italiassa, on ehdotettu ja toimeenpantu työmarkkinauudistuksia, joilla pyritään vaikuttamaaneurooppalaisille työmarkkinoille tyypilliseenkahtiajakautumiseen vakinaisten, vahvan irtisanomissuojan omaavien sekä määräaikaisten, heikon irtisanomissuojan omaavien työpaikkojen välillä. Etenkin eteläisen Euroopan maissa dualisoituneet työmarkkinat, joissa työsuhteen turvaa koskevat instituutiot kohtelevat vakituisia ja määräaikaisia työntekijöitä eri tavoin, häiriöt ja rakennemuutoksen seuraukset ovat kohdistuneet epätasaisesti eri työntekijäryhmien välillä. Vakinaisissa työsuhteissa työskentelevien, tyypillisesti vanhempien, työntekijöiden työsuhteet ovat olleet korkean irtisanomissuojan ansiosta suhteellisen hyvin turvattuja, kun taas määräaikaisten, tyypillisesti nuorten, työntekijöiden työsuhteiden purkamiseen on liittynyt vähän rajoituksia. Työvoiman sopeuttaminen talouskriisin aikana on tämän duaalisuuden vuoksi kohdistunut erityisesti määräaikaisiin ja nuoriin työntekijöihin. Heikon kysynnän oloissa yritykset vähentävät määräaikaista työvoimaansa, mutta samanaikaisesti kohtaavat palkkapaineita vakinaisilla sopimuksilla työskenteleviltä työntekijöiltä. Palkkajäykkyys voi olla nimellistä tai reaalista. Reaalisen palkkajäykkyyden oloissa inflaatio ei tarjoa sopeutusmahdollisuuksia työmarkkinoille. Reaalista palkkajäykkyyttä vahvistavat korkea työsuhdeturvan taso ja työttömyysturvan korvausasteen korkeus, palkanmuodostuksen keskittyneisyys, palkkojen indeksointi sekä kilpailun puute hyödykemarkkinoilla. Mitä suurempaa on palkkojen reaalinen jäykkyys, sitä enemmän yritykset reagoivat negatiivisiin häiriöihin sopeuttamalla työvoimaansa. Pahimmin kriisin kourissa kärsineissä maissa, Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa, toimenpiteet ovat olleet merkittäviä, ja ne ovat suuntautuneet rakenteellisiin uudistuksiin. Kreikassa palkanmuodostuksessa on siirrytty toimialakohtaisista palkkasopimuksista yritystason sopimusten suuntaan, annettu mahdollisuus yrityksille jättäytyä toimialakohtaisten sopimusten ulkopuolelle sekä laskettu minimipalkkoja. Vakituisten työsopimusten irtisanomissuojaa on heikennetty. Irlannissa toimialatasoisia palkkasopimuksia on uudistettu siten, että ne reagoivat joustavammin talouskehitykseen. Myös aktivointitoimenpiteitä ja koulutusta on lisätty. Portugalissa irtisanomiskustannuksia on alennettu merkittävästi ja samalla lisätty työaikojen joustoa ja palkanmuodostusta yritystasolla. Työttömyysturvan tasoa on laskettu ja sen kestoa on lyhennetty. Useissa euroalueen maissa työvoiman sopeutus on tapahtunut merkittävästi työtunteja supistamalla, Saksassa ns. Kurzarbeit (lyhennetyn työajan) -järjestelmän avulla. Saksan ohella vastaavia lyhennetyn työajan järjestelyjä on toteutettu varsin laajasti, kuten Itävallassa ja Italiassa. Ne ovat olleet yksi keskeinen työkalu kriisin negatiivisten työmarkkinavaikutusten torjumiseksi. Lyhennetyn työajan ohjelmissa yritykset vähentävät tilapäisesti työntekijöiden työtunteja ja menetettyjä ansiotuloja korvataan osittain julkisista varoista. Tällä lyhennetyn työajan jär-

20 KAK / 1 jestelyllä on ollut kriisin aikana yleisesti myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen. Saksan Kurzarbeit-järjestelmä on vaikuttanut myönteisesti etenkin vakituisten, tyypillisesti vanhempien, työntekijöiden työllisyyteen. Määräaikaisten, tyypillisesti nuorten, työntekijöiden työllisyyteen vaikutukset ovat jääneet vähäisemmiksi (Hijzen javenn 1). Siten lyhennetyn työajan järjestelyt voivat korostaa ns. insider outsider-ongelmia Saksan työmarkkinoilla. Vaikka lyhennetyn työajan järjestelyjen avulla on onnistuttu estämään työttömyyden kasvua lyhyellä aikavälillä, ne saattavat vaikeuttaa työvoiman uudelleensijoittumista talouden eri sektoreilla pitkällä aikavälillä. Jos näin on, korkeamman työllisyyden lyhyen aikavälin hyödyt saattavat edellyttää myöhemmin entistä suurempia rakennejärjestelyjä. Lyhennetyn työajan järjestelyt sopivatkin tilanteeseen, jossa hyvin toimivat työmarkkinat kohtaavat ulkopuolisen tilapäisen häiriön (esim. luottomarkkinoiden tai kansainvälisen kaupan tilapäinen hyytyminen), eikä työmarkkinoiden heikkous johdu niiden rakenteellisista tekijöistä (esim. sektorikohtaista ylikapasiteetin purkamistarvetta).. Johtopäätöksiä Syvät kriisit varjostavat työmarkkinoita yleensä pitkään talouden elpymisen käynnistyttyä. Myös vallitseva kriisi jättänee työmarkkinoille pitkän varjon, sillä useat indikaattorit viittaavat työmarkkinakitkojen ja rakenteellisen työttömyyden kasvuun euroalueella. Lyhennetyn työajan järjestelyt tulevat myös julkiselle taloudelle kalliiksi. Suhteessa BKT:n voimakkaaseen supistumiseen koko euroalueen tasolla työllisyysvaikutukset ovat jääneet pelättyä pienemmiksi, mutta maiden ja toimialojen väliset erot ovat suuria. Euroalueen sisällä ja toimialoittain epätasainen työllisyyskehitys, sekä Beveridge-käyrän siirtymät viittaavat kohtaanto-ongelmien kasvuun kriisin aikana. Kysyntä kutistuvilta sektoreilta työttömiksi joutuneiden osaamiselle voi olla heikkoa elpyvillä sektoreilla. Osaamisen kohtaanto-ongelma tarjonnan ja kysynnän välillä toimii esteenä työntekijöiden allokoinnille ja voi siten alentaa potentiaalisen tuotannon tasoa. Työttömien työntekijöiden siirtyminen kutistuvilta kasvaville sektoreilleon suuri haaste lähivuosina. Lisäksi nuorisotyöttömyys on kohonnut ennätyslukemiin. Tämän nuoren työvoiman integroiminen työmarkkinoille on vaativa ja tärkeä tehtävä, sillä etenkään ikääntyvillä euroalueen mailla ei ole varaa menettää nuoria pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Rakenteelliseen työttömyyteen pureutuminen edellyttää toimia, joilla helpotetaan työvoiman liikkuvuutta toimialojen välillä. Tätä voidaan edistää mm. koulutuksella, mutta myös palkanmuodostus- ja muiden työmarkkinainstituutioiden tulee tukea tehokasta allokaatiota työmarkkinoilla. Kriisitilanteessa poliittisesti hankalien uudistusten toteuttamiselle saattaa olla paremmat mahdollisuudet kuin normaalioloissa. Esimerkiksi Espanjassa hiljattain julkistettu työmarkkinauudistus pyrkii purkamaan työmarkkinoiden kaksijakoisuutta pienentämällä määräaikaisten ja jatkuvien työsuhteiden välistä irtisanomissuojaa. Myös Italiassa ehdotetut uudistukset pyrkivät vähentämään työmarkkinoiden kaksijakoisuutta. Työmarkkinauudistusten läpivieminen on osa maiden kilpailukyvyn ja julkisen talouden

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

1 (17) Erkki Liikanen, pääjohtaja, Suomen Pankki. Puhe Tarton yliopistossa 30.5.2012 SYVÄN TAANTUMAN PITKÄ VARJO: NUORISOTYÖTTÖMYYS

1 (17) Erkki Liikanen, pääjohtaja, Suomen Pankki. Puhe Tarton yliopistossa 30.5.2012 SYVÄN TAANTUMAN PITKÄ VARJO: NUORISOTYÖTTÖMYYS 1 (17) Erkki Liikanen, pääjohtaja, Suomen Pankki Puhe Tarton yliopistossa 30.5.2012 SYVÄN TAANTUMAN PITKÄ VARJO: NUORISOTYÖTTÖMYYS Työttömyys poliittisen keskustelun ytimeen Erot työttömyydessä ja nuorisotyöttömyydessä......heijastavat

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Beveridge-käyrä, kriisit ja työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset Suomessa

Beveridge-käyrä, kriisit ja työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset Suomessa BoF Online 2 2011 Beveridge-käyrä, kriisit ja työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset Suomessa Heidi Schauman ja Juuso Vanhala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Ovatko työmarkkinainstituutiot. työttömyyden nuoriin?

Ovatko työmarkkinainstituutiot. työttömyyden nuoriin? BoF Online 10 2012 Ovatko työmarkkinainstituutiot kohdistaneet työttömyyden nuoriin? Kristiina Karjanlahti ja Juuso Vanhala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon

Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon Suomen Pankki Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon 27.9.2016 1 Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelma osin alueellinen Kuukauden aikana avoinna olleet työpaikat työtöntä kohti 2012 Asuntomarkkinoiden

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos

Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos Kansantaloudellinen aikakauskirja 109. vsk. 2/2013 Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos Helvi Kinnunen Neuvonantaja Suomen Pankki Seppo Orjasniemi Ekonomisti suomen Pankki Väestörakenteen

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan

LIITTEET. asiakirjaan ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen Suomen Pankki Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen Talousneuvosto 1 Kansainvälisen talouden viimeaikainen kehitys 2 Kasvun nopeutumisesta merkkejä Maailmantalouden kasvu kiihtynyt Euroalueen talouskasvu

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

9 SUHDANNEVAIHTELUT. 1 vaihtotase= kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset. (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu)

9 SUHDANNEVAIHTELUT. 1 vaihtotase= kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset. (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu) 9 SUHDANNEVAIHTELUT Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan muutokset saavat aikaan vaihteluja kokonaistaloudellisissa muuttujissa: BKT, työllisyys, inflaatio ja vaihtotase 1 (ali- tai ylijäämä) muutoksia

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Työmarkkinoiden sopeutumiskyky puntarissa

Työmarkkinoiden sopeutumiskyky puntarissa Työmarkkinoiden sopeutumiskyky puntarissa Globalisaatio ja suomalaisten työmarkkinoiden sopeutumishaasteet 17.1.2007 Merja Kauhanen Esityksen runko Haasteet Joustavuuden ja turvan eri muodot Joustavuus:

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen KEVA-päivä 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen näkymissä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa. Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus

Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa. Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.2.2016 Työllisten määrä 1-64v: VAR / FI Takana haastava historia 2 0 222,6 22,0 2 00 2 497

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Heikki Räisänen, äsä tutkimusjohtaja, usjo dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Osaava työvoima -seminaarissa 27.11.2008

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Suomen työntekijävirrat suuria

Suomen työntekijävirrat suuria Suomen työntekijävirrat suuria 8.5.04 Suomen työllisyys- ja työttömyyslukujen valossa viime vuosien heikon talouskehityksen vaikutukset työmarkkinoihin näyttävät toistaiseksi jäänen pelättyä vähäisemmiksi.

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi Suomen Pankki Talouden näkymistä Kehysriihi 1 Osakkeiden ja raaka-aineiden hinnat heiluneet alkuvuonna 140 120 100 Osakkeiden hinnat, euroalue* Osakkeiden hinnat, Yhdysvallat** Öljyn hinta*** Indeksi,

Lisätiedot

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti EK:n Lisää tähän Suhdannebarometri otsikko Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.11 Penna Urrila Johtava ekonomisti Miten tähän oikein on tultu Lännen kasvu finanssikriisin jälkeen Normaali taantuma pp.kk.vvvv

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Talouden näkymät -- kasvun merkitys kansantaloudelle

Talouden näkymät -- kasvun merkitys kansantaloudelle Talouden näkymät -- kasvun merkitys kansantaloudelle Suomen Pankki 1 Kansainvälisen talouden elpymisestä varovaisia merkkejä 2 Finanssikriisin pitkä jälki Euroalue Yhdysvallat Japani Suomi Indeksi, 2008/I

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Talouden näkymät 2009-2011 Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Erkki Liikanen 29.9.2009 Teemat 1. Maailmantalous vakautumassa ja rahoitusmarkkinoiden kriisin pahin ohi 2. Miksi vienti laski niin jyrkästi?

Lisätiedot