Euroalueen työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ja kriisi *

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 1. vsk. /1 Euroalueen työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ja kriisi * Juuso Vanhala Tutkijaekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki Kansainvälinen finanssikriisi johti syvimpään globaaliin taantumaan sitten 1-luvun suuren laman, ja jatkuvat pankkisektorin ongelmat ja velkakriisi kurittavat euroalueen talouksia edelleen. Syvien taantumien alkuvaiheessa työmarkkinoiden tila heikkenee usein nopeasti,ja sitä seuraa hidas elpyminen. Työllisyyden toipuminen matalasuhdanteesta on tuotannon toipumista hitaampaa ja työttömyyden lasku hidasta. Reinhartin ja Rogoffin () mukaan syvien taantumien aikana tapahtuneet rakenteelliset muutokset ovat yksi keskeinen syy taantumien suuriin ja pitkäaikaisiin työllisyysvaikutuksiin. Kriisi on kohdellut euroalueen työmarkkinoita epätasaisesti. Samaan aikaan kun Espanjassa ja Kreikassa työttömyysaste on noussut * Kirjoituksessa raportoidaan EKPJ:n rakenneraporttihankkeen 1 (StructuralIssues Report) parissa tehdyn selvitystyön tulemia, joiden lisäksi esitetään joitakin tulemia EKPJ:n Palkkadynamiikkaverkoston (Wage Dynamics Network (WDN), ) tutkimuksesta ja joitakin Suomen työmarkkinoihin liittyviä havaintoja. Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin, EKP:n tai Eurojärjestelmän näkemyksiä. dramaattisesti, noin neljännekseen työvoimasta, mm. Suomessa työttömyyden kasvuonjäänyt odotettua vähäisemmäksi ja Saksassa työttömyysaste on jopa alentunut vuoden jälkeen. Kriisin vaikutukset eri toimialoihin ja työntekijäryhmiin ovat olleet heterogeeniset. Työpaikkojen menetykset rakennussektorilla ja teollisuudessa ovat olleet mittavat, kun taas uusia työpaikkoja on syntynyt (ei-kaupallisiin) palveluihin. Nuorisotyöttömyys on noussut monissa maissa ennätyslukemiin, samalla kun ikääntyneiden työllisyys on parantunut. Kriisin pitkittyessä myös pitkä-aikaistyöttömyyden osuus työttömistä on ollut nousussa. Työmarkkinoiden toipumisen ja politiikkatoimenpiteiden kannalta työttömyyden nousun ja sen pitkittymisen taustalla olevien suhdanneluonteisten ja rakenteellisten tekijöiden hahmottaminen on tärkeää. Talouskasvun nopeutuminen ja elvyttävä talouspolitiikka saattavat vähentää työttömyyttä, joka johtuu uusien työpaikkojen vähyydestä ja kokonaiskysynnän heikkoudesta, mutta niillä ei ole merkittävää vaikutusta kohtaanto-ongelmista johtuvaan rakenteelliseen työttömyyteen. 5

2 Euroalueen työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ja kriisi Vanhala Juuso Vanhala ekonomisti Tutkijaekonomisti olitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki Rahapolitiikka- KAK / 1ja tutkimusosasto, Suomen Pankki 1. Kuvio 1. (a) Euroalueen BKT, työllisyys ja työttömyys vasen akseli: työttömyysaste (%), oikea akseli: BKT, työllisyys (kasvu vuoden takaisesta, %) Kuvio 1. (b) Työllisyyden ja työttömyyden jousto suhteessa bruttokansantuotteen muutokseen kriisin aikana Työttömyysaste (ast. vas.) Työllisyyden kasvu (ast. oik.) Työttömyysaste (ast. vas.) Työllisyyden kasvu (ast. oik.) BKT:n kasvu (ast. oik.) BKT:n kasvu (ast. oik.) Lähteet: Eurostat, EKP (1). Lähteet: Euroopan komissio, EU Työvoimatutkimus ES ES IE IE EE EE FI FI NL NL PT PT GR GR CY CY EA EA IT IT FR FR AT AT SI SI BE BE MT MT SK SK LU LU DE DE Työttömyyden jousto Työllisyyden jousto Työttömyyden jousto Työllisyyden jousto. Kuvio. 17 EE IE ES GR SI FI PT SK IT MT NL CY FR AT BE DE LU Maatalous, kalastus Rakentaminen Rahoitus, kiinteistö Yhteensä - Tässä artikkelissa tarkastellaan euroalueen - työmarkkinoiden kehitystä kriisin alkamisen - - jälkeen ja pyritään hahmottelemaan alueen työmarkkinoiden rakenteellisia ongelmia. Kirjoi tuksessa kuvataan aluksi työmarkkinoiden kehitystä kriisin alkamisen jälkeen tarkastelemalla -1-1 työllisyys- ja työttömyyskehitystä sekä työntekijävirtoja. EA17 EE Sitten IE ES GRtarkastellaan SI FI PT SK IT potentiaalisia MT NL CY FR AT BEkoh- DE LU -1 Maatalous, kalastus Teollisuus taanto- Rakentaminen ja rakenteellisia ongelmia Kauppa, hotelli Beveridgekäyrien, kohtaanto-indikaattoreiden Teollisuus ja ravintola, kulj. Rahoitus, kiinteistö Julkinen sektori, kotitaloudet Yhteensä ja rakenteellisen työttömyyden Julkinen sektori, mittareiden kotitaloudet avulla. 1 Kauppa, hotelli ja ravintola, kulj. Tarkastelusta piirtyy kuva, jonka mukaan monissa euroalueen maissa rakenteellinen työttömyys on kriisin seurauksena nousussa. Maiden väliset erot ja mahdolliset rakenteelliset ongelmat heijastavat yhtäältä maiden kriisiä edeltänyttä talouskehitystä ja niiden kohtaamien sokkien luonnetta, ja toisaalta eroja työmarkkinainstituutioissa ja kriisinaikaisessa talouspolitiikassa. Työttömyyden kasvu on ollut voimakkainta maissa, joissa ennen kriisiä oli merkittäviä tasapainottomuuksia, kuten kilpailukyvyn heikentymistä tai rakennussektorin ylikuumenemista.työttömyyden kohdistumiseen ovat myös vaikuttaneet työmarkkinainstituutiot, jotka ovat suojanneet häiriöiltä joitakin työntekijäryhmiä ja samalla altistaneet niille toisia ryhmiä. 1 Mm. työn tarjontaan liittyviin kysymyksiin ei tässä kirjoituksessa puututa niin tärkeitä kuin ovatkin.

3 Työttömyysaste (ast. vas.) Työllisyyden kasvu (ast. oik.) Työttömyyden jousto Työllisyyde BKT:n kasvu (ast. oik.) Juuso Vanhala Kuvio. Kuvio. Toimialakohtainen muutos työllisyydessä (%, huippu pohja) EA17 EE IE ES GR SI FI PT SK IT MT NL CY FR AT BE DE LU Maatalous, kalastus Teollisuus Rakentaminen Kauppa, hotelli ja ravintola, kulj. Rahoitus, kiinteistö Julkinen sektori, kotitaloudet Yhteensä Lähteet: Eurostat, EKP (1). 1. Työmarkkinoiden kehitys kriisin aikana 1.1. Työllisyys- ja työttömyyskehitys euroalueella Kriisin voimakkuutta on tässä kuvattu bruttokansantuotteen supistumisella vuoden takaisesta ajankohdasta. Taantumaa edelsi monissa maissa harvinaisen voimakas korkeasuhdanne ja tuotannon pudotus muutamalle vuosineljännekselle. Jos kriisin voimakkuus suhteutetaan talouden kasvupotentiaaliin, on viime vuosien kriisin syvyys pienempi (esim. Pohjola (1)). Koko euroalueen bruttokansantuote supistui noin 5,5 % vuoden ensimmäisen neljänneksen ja vuoden toisen neljänneksen välillä. Työllisyys aleni euroalueen aggregaattitasolla,5 % tuona aikana, mikä suhteessa kriisin voimakkuuteen oli odotettua vähemmän. Työtunnit vähenivät merkittävästi enemmän,,5 %. Vuoden 11 alkupuolella työllisyys alkoi kohentua, mutta kriisin voimistuminen vuoden loppupuoliskolla käänsi työllisyyden jälleen laskuun. Alueen työttömyysaste nousi kriisiä edeltäneestä 7 prosentista yli 11 prosenttiin kesäkuuhun 1 mennessä, korkeimmilleen sitten vuoden 1. Euroalueen sisällä on suuria maakohtaisia eroja.työllisyys aleni suhdannehuipusta pohjaan pahimmillaan 1 % ja pienimmillään, %. Esimerkiksi Belgiassa ja Saksassa työllisyys laski alle prosenttiyksikön, vaikka bruttokansantuotteen supistuminen vastasi euroalueen keskiarvoa. Sen sijaan työpaikkojen määrä väheni yli 15 % Irlannissa ja Virossa ja yli 1 % Espanjassa ja Kreikassa. Kriisin syvyys selittää ainoastaan osan maiden välisistä eroista, sillä työllisyyden ja työttömyyden jousto suhteessa bruttokansantuotteen supistumiseen vaihteli suuresti maiden välillä (kuvio 1(b)). Joustot on laskettu käyttäen maakohtaisia aineistoja suhdannehuipusta pohjaan ja vuositason BKT:n kasvuvauhteja. Huiput sijoittuvat 7q1 ja q1 välille, suhdannepohjat välille q1 ja 11q. Työttömyyden joustot on esitetty absoluuttisina arvoina. 7

4 KAK / 1 io. Kuvio. Työllisyyden muutos koulutustason ja sopimustyypin mukaan (a) Työllisyyden muutos koulutustason mukaan (b) Työllisyyden muutos sopimustyypin mukaan (muutos vuoden takaisesta, %) (muutos vuoden takaisesta, %) Kuvio Q1 Q1 Q1 Q1 1Q1 1Q1 11Q1 11Q1 Matala Keski Matala Korkea Keski Yhteensä Korkea Yhteensä - - Q1 Q1 Q1 1Q1 Q1 11Q1 1Q1 11Q1 Palkansaajat: vakinaisetpalkansaajat: Palkansaajat: vakinaiset määrä- aikaiset Palkansaajat: Ei-palkansaajat määrä- aikaiset Yhteensä Ei-palkansaajat Yhteen Lähteet: Eurostat, EKP (1). io. Kuvio. 5 1 Q1 1Q1 Q1 Maiden kohtaamat häiriöt ovat poikenneet 5 toisistaan, ja ne ovat heijastaneet mm. kriisiä edeltänyttä toimialakohtaista kehitystä. Kansainvälisen kaupan ja viennin romahtamisen yhteydessä kriisin ensimmäisten neljännesten aikana mm. Saksa ja Suomi kokivat suuren, joskin 1 suhteellisen lyhyeksi jääneen, negatiivisen vientikysyntään kohdistuneen häiriön samalla, kun kotimainen kysyntä pysyi suhteelli- sen vahvana. Kansainvälisen kaupan taantuman lyhyt kesto, vientinäkymien säilyessä pi- Espanja Irlanti Italia Kreikka demmällä aikavälillä kohtuullisina, mahdollisti työpanoksen sopeuttamisen pitkälti työtunteja vähentämällä ja lomautuksilla työpaikkojen vähentämisen sijaan, mikä hillitsi työttömyyden kasvua. Q1 Q1 Q1 1Q1 5Q1 Q1 Q1 Q1 7Q1 Q1 Q1 5Q1 Q1 Q1 1Q1 7Q1 11Q1 Q1 1Q1 Q1 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Portugali Saksa Saksa Suomi Suomi Euroalue Euroalue Myös Slovakiassa, Sloveniassa ja Italiassa suurin osa työpaikoista hävisi teollisuudesta, joskin alan työpaikkoja hävisi merkittävästi myös Virossa ja Espanjassa. 1Q1 11Q1 1Q1 Ylikuumentuneella rakennus- ja kiinteistöalalla työpaikkojen määrä nousi voimakkaastikriisiä edeltäneinä vuosina mm. Espanjassa ja Irlannissa, joissa toimialakohtainen vaikutus työllisyyteen oli merkittävin. Esimerkiksi vuosina 7 Espanjan rakennussektorille syntyi lähes miljoona uutta työpaikkaa. Asuntomarkkinoiden ja rakennussektorin nousua seurannut romahdus johti massiivisiin työpaikkojen menetyksiin rakennusalalla (kuvio). Rakennussektorilta on Espanjassa ja Irlannissa kriisin jälkeen hävinnyt enemmän työpaikkoja kuin mitä näille sektoreille syntyi -luvun noususuhdanteen aikana, mikä heijastaa alan ylikuumentumista ennen kriisiä ja pysyvän supistumisen tarvetta rakennusalalla. Asuntomarkkinakuplan puhkeaminen ja pysyvämpi talouden rakennemuutos tai luottolama voivat johtaa voimakkaampiin kotimaisiin häiriöihin ja epävarmuuteen, minkä vuoksi yritykset ovat

5 - - - Q1 Q1 1Q1 11Q1 Matala Keski Korkea Yhteensä - Q1 Q1 1Q1 11Q1 Palkansaajat: vakinaiset Palkansaajat: määrä- aikaiset Ei-palkansaajat Yhteens Juuso Vanhala Kuvio. Nuorisotyöttömyysaste kahdeksassa euroalueen maassa (%) Kuvio. 5 1 Q1 1Q1 Q1 Q1 Lähde: Eurostat. Q1 5Q1 Q1 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Suomi Euroalue aiempaa haluttomampia ja kykenemättömämpiä pitämään henkilöstöä palveluksessaan. Kaiken kaikkiaan työpaikkojen menetykset ovat kohdistuneet hyvin voimakkaasti rakennussektorille ja teollisuuteen. Ainoastaan ei-kaupallisissa palveluissa työllisyys on kohentunut kriisin aikana. Nämä palvelut ovat tyypillisesti julkisen sektorin tuottamia (tai ostamia) palveluja. 5 Tarkasteltaessa eri työntekijäryhmiä nähdään, että vähiten koulutetut, määräaikaiset ja nuoret työntekijät ovat kärsineet eniten kriisistä euroalueella. Vähiten koulutetuilla työntekijöillä työllisyys laski eniten ja työttömyys nousi 7Q1 Q1 Q1 1Q1 11Q1 1Q1 suhteellisesti eniten (jo lähtökohtaisesti korkeammalta työttömyyden tasolta). Sen sijaan korkeasti koulutettujen työllisyys jatkoi kasvuaan koko ajan, joskin kriisiä edeltänyttä aikaa hitaammin. Yritykset pitävät tyypillisesti kiinni koulutetusta työvoimasta, jolla on yritysspesifiä osaamista ja jota on siten vaikea korvata. Määräaikaiset työsuhteet ovat kaikista herkimpiä suhdanteille. Määräaikaiset työntekijät, joilla sopimus on loppumassa, joutuvat usein työpaikkojen vähentämisen kohteeksi ensimmäisenä. Kriisin alkuvaiheessa he ovatkin olleet vakinaisia työntekijöitä heikommassa asemassa (Kuvio (b)). Talouden elpyessä määräaikaisten työntekijöiden palkkaus kääntyy ensimmäisenä nousuun, etenkin kun noususuhdanteen voimakkuuteen ja kestoon liittyy suurta epävarmuutta. Vuoden talouden elpymisen jälkeen määräaikaisten työntekijöiden määrä onkin useissa maissa palannut kriisiä edeltäneelle tasolle tai jopa ylittänyt sen. Työttömyyden nousu kriisin aikana on johtanut nuorisotyöttömyyden (15 -vuotiaat) nopeaan kasvuun euroalueella. Euroalueella on yhteensä 5, miljoonaa työtöntä nuorta, joista lähes 1, miljoonaa on joutunut työttömäksi kriisin aikana. 7 Nuoret ovat olleet muita haavoittuvammassa asemassa niin työsuhteen suojan kuin toimialasokkien kohdistumisen suhteen. Siten he ovat toimineet työvoimapuskurina kriisin aikana. Voimakkainta nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut velkakriisiin joutuneissa maissa, joissa työttömyyden nousu on ollut suurinta: pahimmillaan nuorisotyöttömyys on yli kaksinkertais- 5 Työllisyyskehityksen lepääminen julkisen sektorin kustantamien työpaikkojen varassa vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamisen haasteita entisestään ikääntyvissä ja velkaantuneissa euroalueen maissa. Karjanlahti ja Vanhala (1) käsittelee Euroopan nuorisotyöttömyyttä perusteellisemmin. 7 Nuorisotyöttömyyden mittaamiseen liittyvistä haasteita ja ongelmista, ks. Hämäläinen ja Juutilainen (1).

6 KAK / 1 Kuvio 5. Suomen kokonaistuotanto, työllisyys ja työttömyys (suhdannehuiput 1 ja Q) Kuvio Kuvio Kuvio 5. 1-luvun 1-luvun lama lama -luvun -luvun finanssikriisi finanssikriisi 1-luvun 1-luvun lama lama -luvun -luvun finanssikriisi finanssikriisi T-1 T-1 T- T- T T T+ T+ T+1 T+1 T+ T+ T+ T luvun 1-luvun lama lama -luvun -luvun finanssikriisi finanssikriisi (c) Työllisyys taso indeksi, -1-1 T-1 T=1 T-1 T- suhdannehuippu T- T T T+ T+ T+1 T+1 T+ T+ T+ T (a) Kokonaistuotanto muutos vuoden takaisesta, T=suhdannehuippu Kuvio luvun 1-luvun lama lama -luvun -luvun finanssikriisi finanssikriisi (b) Työllisyys muutos vuoden takaisesta, T=suhdannehuippu luvun 1-luvun lama lama -luvun -luvun finanssikriisi finanssikriisi T-1 T-1 T- T- T T T+ T+ T+1 T+1 T+ T+ T+ T luvun 1-luvun lama lama -luvun -luvun finanssikriisi finanssikriisi (c) Työttömyysaste 1-1- Prosenttia T-1 T-1työvoimasta, T- T- T T=suhdannehuippu T T+ T+ T+1 T+1 T+ T+ T+ T luvun 1-luvun lama lama -luvun -luvun finanssikriisi finanssikriisi luvun 1-luvun lama lama -luvun -luvun finanssikriisi finanssikriisi Lähteet: Tilastokeskus, SP:n laskelmat. T-1 T-1 T- T- T T T+ T+ T+1 T+1 T+ T+ T+ T+ 5 5 T-1 T-1 T- T- T T T+ T+ T+1 T+1 T+ T+ T+ T+ 1 1 T-1 T-1 T- T- T T T+ T+ T+1 T+1 T+ T+ T+ T+ T-1 T-1 T- T- T T T+ T+ T+1 T+1 T+ T+ T+ T+ Kuvio Kuvio tunut.. kriisin aikana. Espanjassa ja Kreikassa se on noussut kriisiä edeltäneestä noin prosentista yli 5 prosenttiin. Vähemmän dramaattis- 7 7 Kuvio Kuvio ta. mutta. silti huomattavaa nuorisotyöttömyyden 5 nousu on ollut Irlannissa, Italiassa, Portu galissa ja Virossa. Rakennussektorin romahdus Nuorisotyöttömyys on yleistä työttömyysastetta korkeampaa suhdanteista riippumatta. Euroalueen maissa nuoriso- 1 työttömyysaste on tyypillisesti noin,,5-kertaa korkeampi kuin yleinen työttömyysaste. EA1 EA1FI ES FI SI ESAT SI IT ATFR IT IE FRNL IECY NLEE CYSK EEGR SKMT GR MT 1 Virta 1 työllisyydestä Virta työllisyydestä Q1 Q Q1 Q Virta työllisyydestä Virta työllisyydestä Q 1Q Q 1Q Virta työttömyydestä Virta työttömyydestä Q1 Q Q1 QVirta työttömyydestä Virta työttömyydestä Q 1Q Q 1Q EA1 EA1 FI ES FI SI ESAT SI IT ATFR IT IE FRNL IECY NLEE CYSK EEGR SKMT GR MT Virta työllisyydestä Virta työllisyydestä Q1 Q Q1 Q Virta työllisyydestä Virta työllisyydestä Q 1Q Q 1Q Virta työttömyydestä Virta työttömyydestä Q1 Q Q1 Q Virta työttömyydestä Virta työttömyydestä Q 1Q Q 1Q Espanjassa ja Irlannissa osui erityisesti nuoriin, jotka olivat yliedustettuina rakennussektorilla Niissä maissa, joissa yleinen työttömyysaste on noussut.5.5 suhteellisen vähän, myös nuorisotyöttömyyden nousu on ollut maltillisempaa. Esimerkiksi Suomessa nuorisotyöttömyys nousi kriisin aikana noin 17 prosentista prosenttiin. 5.. Sieltä 5.. se on palannut alle prosentin tason, joka vastaa -luvun keskiarvoa. Saksassa nuorisotyöttömyys on laskenut kriisin aika na. Toisin kuin rakennussektorilla, vientisekto-.5. Q1 Q1.5. Q1 Q1 Q1 Q1 Q1 Q1 Q1 Q1 5Q1 Q1 Q1 5Q1 7Q1 Q1 Q1 7Q1 Q1 Q1 1Q1 Q1 Virta työllisyydestä Virta työllisyydestä Virta työllisyyteen Virta työllisyyteen Q1 5Q1 5Q1 Q1 Q1 7Q1 7Q1 Q1 Q1 Q1 Q1 1Q1 Virta työllisyydestä Virta työllisyydestä Virta työllisyyteen Virta työllisyyteen 11Q1 1Q1 1Q1 11Q1 11Q1 11Q1

7 Juuso Vanhala rilla työpaikkojen häviäminen ei kohdistunut erityisesti nuoriin, koska teollisuustuotannossa nuorten osuus työvoimasta on suurin piirtein sama kuin heidän osuutensa koko työvoimasta. Vanhempien työntekijöiden (55 -vuotiaat) työllisyys on kohentunut koko kriisin ajan. Erityisesti vuotiaiden työllisyys nousi. Tästä huolimatta vanhempien työntekijöiden työllisyysaste on pienempi kuin 5 5-vuotiaiden, tai kuin esimerkiksi vanhempien työntekijöiden työllisyysaste Yhdysvalloissa. 1.. Suomen työmarkkinat 1-luvun lamassa ja nyt Suomessa työllisyys supistui ja työttömyys kasvoi vuosina suhteessa kriisin voimakkuuteen odotettua vähemmän, etenkin verrattaessa 1-luvun lamaan. Kuviossa 5 esitetään kokonaistuotannon, työllisyyden ja työttömyyden kehitys 1-luvun alun laman ja meneillään olevan talouskriisin aikana. 1-luvun lamassa kokonaistuotannon kasvu hidastui ja kääntyi nopeasti negatiiviseksi vuoden 1 alkupuolella. Ns. normaalitaantumissa BKT:n kasvu tyypillisesti hidastuu selvästi tai muuttuu negatiiviseksi ja sitten kääntyy nopeasti positiiviseksi (ns. V-muoto). 1-luvun lamassa kokonaistuotanto supistui pitkään, kääntyen kasvuun vasta vuoden 1 toisella puoliskolla (ns. U-muoto). Kokonaistuotannon supistumista seuraten työllisyys väheni 1-luvulla nopeasti ja pitkäkestoisesti kääntyen kasvuun vasta noin vuosi talouskasvun käynnistymisen jälkeen. Vaikka osallistumisaste putosi merkittävästi vähentäen työvoiman tarjontaa, työttömyys nousi ennätyksellisesti. Sekä työttömyyden lasku että osallistumisasteen nousu oli tahmeaa lamaa seuranneen vuosikymmenen aikana. Osa työvoimasta jäi pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Vuosina kokonaistuotannon supistuminen oli 1-luvun lamaa jyrkempää, mutta talous kääntyi nopeammin kasvuun. BKT:n kehitys on tässä kriisissä muistuttanut enemmän normaalitaantuman V-muotoa. Suhteessa BKT:n rajuun supistumiseen työllisyyden ja osallistumisasteen supistuminen sekä työttömyyden kasvu ovat jääneet yllättävänkin pieniksi. 1 Kovimman BKT:n supistumisen aikaan työllisyys reagoi merkittävästi vähemmän kuin 1-luvun lamassa. Lomautukset tosin kasvoivat, ja Suomen työmarkkinat näyttävätkin ottaneen kriisin iskun vastaan lomautuksia käyttämällä eli työaikaa lyhentämällä. Tämän ansiosta talouden elpyessä kitkat työllisyyden kasvattamisessa ovat jääneet vähäisemmiksi, kun yritykset ja työntekijät ovat säästyneet etsintä- ja rekrytointikustannuksilta. 1.. Työmarkkinavirrat euroalueella Kun työllisyys ja työttömyys kertovat työmarkkinoiden tilasta, työntekijävirrat työllisyyden ja työttömyyden välillä (sekä virrat työvoiman ulkopuolelle ja työvoimaan) kuvaavat näiden taustatekijöitä ja dynamiikkaa. Kriisinaikaiset työllisyyden muutokset saattavat johtua vähentyneestä työsuhteiden syntymisestä, kasvaneesta työsuhteiden päättymisestä tai molemmista. Kaikissa tapauksissa politiikkaimplikaatiot ovat erilaiset. Työttömyyden kasvuun, joka johtuu kasvaneesta työsuhteiden päättymisestä, Ks. Grönqvist ja Kinnunen (). 1 Vuonna 7 Suomen bruttokansantuote oli yli potentiaalisen tason. Pohjolan (1) mukaan Suomen BKT:n kahdeksan prosentin pudotuksesta puolet oli paluuta normaaliin kehitykseen eli tuotannon potentiaaliselle tasolle ja puolet taantumaa. 1

8 5 5 T-1 T-1 T- T- T T T+ T+T+1 T+1T+ T+T+ T+ KAK / 1 T-1 T-1 T- T- T T T+ T+T+1 T+1T+ T+T+ T+ Kuvio Kuvio.. Kuvio. (a) Virrat työllisyydestä ja työllisyyteen (prosenttia työvoimasta) (b)työmarkkinavirrat Suomessa (prosenttia työvoimasta, nelj. liukuva keskiarvo) EA1 EA1 FI ES FI SI ES AT SI IT AT FR ITIE FR NL IE CY NL EE CY SK EE GR SK MT GR MT Virta työllisyydestä Virta työllisyydestä Q1 Q Q1 QVirta työllisyydestä Virta työllisyydestä Q 1Q Q 1Q Virta työttömyydestä Virta työttömyydestä Q1 Q Q1 Q Virta työttömyydestä Virta työttömyydestä Q 1Q Q 1Q. Q1. Q1 Q1 Q1 Q1 5Q1 Q1 Q1 5Q1 7Q1 Q1 Q1 7Q1 Q1 Q1 1Q1 Q1 Virta työllisyydestä Virta työllisyydestävirta työllisyyteen Virta työllisyyteen 11Q1 1Q1 11Q1 Lähteet: Eurostat, EKPJ ja SP:n laskelmat. 11 Labour Force Survey (LFS). voidaan puuttua työvoiman hamstrausta edistävillä toimilla. Sen sijaan vähentyneeseen työsuhteiden syntymiseen voidaan yrittää vaikuttaa aktiivisella työmarkkinapolitiikalla, joka edistää uusien työpaikkojen syntyä ja kasvattaa siten virtaa ulos työttömyydestä. Työntekijävirtojen analyysiin on käytetty kolmentoista euroalueen maan Työvoimatutkimuksen (LFS 11 ) mikroaineistoja. Niiden avulla voidaan seurata yksilöiden työmarkkina-asemaa perättäisillä vuosineljänneksillä ja laskeamuutoksia yksilön työmarkkinastatuksessa perättäisten neljännesten välillä. Aineiston etuna on vertailukelpoisuus maiden välillä, etenkin työllisyyden, työttömyyden ja työvoiman ulkopuolella olevien määritelmät ovat samat. Lisäksi, toisin kuin muissa aineistoissa, aineistossa on käytettävissä laajasti tietoa työntekijöiden ominaisuuksista (sukupuoli, ikä, koulutustaso, työttömyyden kesto) ja työpaikkojen ominaisuuksista (mm. toimiala, sopimustyyppi) työntekijävirtojen taustalla olevien tekijöiden määrittelemiseksi. Työntekijävirroissa työllisyydestä työttömyyteen ja päinvastoin on varsin suuria eroja maiden välillä. Tarkastelun kohteena olevissa euroalueen maissa noin % työntekijöistä siirtyi pois työllisyydestä neljännesvuosittain, mutta maakohtaiset erot ovat suuria. Virrat ovat lähes viisinkertaisia Espanjassa ja Suomessa verrattuna Slovakiaan ja Kreikkaan. Kriisin aikana virta työllisyydestä työttömyyteen kasvoi ja virta työttömyydestä työllisyyteen pieneni. Muutos virrassa työllisyydestä työttömyyteen oli suurempi, etenkin kriisin alkuvaiheessa. Virta työllisyydestä työttömyyteen kasvoi, prosentista,7 prosenttiin tarkastelluissa kolmessatoistaeuroalueen maassa. Tämä virta kasvoi erityisen paljon Espanjassa, Irlannissa ja Virossa, joissa myös bruttokansantuotteen su-

9 Juuso Vanhala Kuvio Kuvio Kuvio 7. Virrat työllisyydestä työttömyyteen (prosenttia lähtöjoukosta) (a) Virrat toimialoittain (ennen kriisiä Q1 (b) Virrat sopimustyypin mukaan Q, kriisi Q 1Q1) ES FIES EA1 FI FR EA1 ATFR ITAT SIIT IESI EEIE SKEE GRSK GR FR FIFR ESFI EA1 ES IT EA1 GRIT NLGR SKNL SISK EESI ATEE AT Teollisuus, Teollisuus, ennen kriisiä ennen kriisiä Teollisuus, Teollisuus, kriisi kriisi Rakentaminen, Rakentaminen, ennen kriisiä ennen kriisiä Rakentaminen, Rakentaminen, kriisi kriisi Palvelut (kaupalliset), Palvelut (kaupalliset), ennen kriisiä ennen kriisiä Palvelut (kaupalliset), Palvelut (kaupalliset), kriisi kriisi Määräaikaiset Määräaikaiset Q1 Q Q1 Q Määräaikaiset Määräaikaiset Q 1Q1 Q 1Q1 Vakinaiset Q1 Q Vakinaiset Q1 QVakinaiset Q 1Q1 Vakinaiset Q 1Q1 Lähteet: Eurostat ja EKPJ:n laskelmat. Kuvio Kuvio. pistuminen. oli hyvin suuri. Vaikka virrat työttömyydestä työllisyyteen ovat supistuneet kriirossa, mikä kertoo kriisin kohdistumisesta näis- Näin oli etenkin Espanjassa, Irlannissa ja Visin aikana, ne eivät ole yhtä suuressa määrin sä maissa. Hieman yllättävästi vaikutus teollisuudessa jäi suhteellisen pieneksi. 5 5 heijastaneet BKT:n supistumisen suuruutta. Suomen osalta aikasarjoista nähdään, kuinka Sopimustyyppi on vaikuttanut merkittävästi työsuhteen päättymisen todennäköisyyteen. molemmat virrat ovat reagoineet kriisiin. Virta 5 työllisyydestä 5 kasvoi vuosina ja virta työllisyyteen supistui. panja, Ranska) merkittävästi korkeampi vaki- Irtisanomissuoja on monessa maassa (mm. Es- Virrat työllisyydestä työvoiman ulkopuolelle naisille työntekijöille kuin määräaikaisille, minkä ja sieltä pois ovat suuria, ja ainakin ennen 5kriisiä ne olivat joissakin maissa yleisempiä kuin virrat työllisyydestä työttömyyteen. Virrat työllisyydestä työvoiman ulkopuolelle eivät ole seurauksena työllisyyttä on sopeutettu eten- kin määräaikaisia työsuhteita vähentämällä. Tosin jo ennen kriisiä työllisyydestä työttömyyteen siirtymisen aste oli määräaikaisille työntekijöille noin 7 %, kun se vakinaisille työnteki- vaihdelleet suhdannesyklin mukana. Samalla 15kun 15virrat työllisyydestä työttömyyteen kasvoivat jöille oli noin 1 %. Tämä piirre korostuu Rans- merkittävästi kriisin aikana, virrat työvoikassa, Espanjassa ja Suomessa. 1 1 man ulkopuolelle pysyivät kriisiä edeltäneellä Erot virroissa työttömyydestä heijastavat noin % tasolla. eroja keskimääräisessä työttömyyden kestossa. 5 5 Tarkasteltaessa kriisin vaikutuksia toimi- Ennen kriisiä mm. Espanjassa, Itävallassa ja (rakentaminen, teollisuus ja kaupalli- Suomessa virta työttömyydestä työllisyyteen oli aloittain set palvelut), AT AT ES virta ES työllisyydestä SI SI FI työttömyyteen FIEA1 EA1FR FR korkea IT ja ITsen EE seurauksena EE IE IE pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli alle euroalueen mai- SK SK GR GR kasvoi ylivoimaisesti eniten rakennussektorilla. kk, ennen kk, ennen kriiisiä kriiisiä kk, kriisi kk, kriisi 1 1 kk, ennen kk, ennen kriisiä kriisiä 1 1 kk, kriisi kk, kriisi >1 kk, >1 ennen kk, ennen kriisiä kriisiä >1 kk, >1 kriisi kk, kriisi

10 ES FI EA1 FR AT IT SI IE EE SK GR FR FI ES EA1 IT GR NL SK SI EE AT KAK / 1 Teollisuus, ennen kriisiä Teollisuus, kriisi Rakentaminen, ennen kriisiä Rakentaminen, kriisi Palvelut (kaupalliset), ennen kriisiä Palvelut (kaupalliset), kriisi Määräaikaiset Q1 Q Määräaikaiset Q 1Q1 Vakinaiset Q1 Q Vakinaiset Q 1Q1 Kuvio. Virrat työttömyydestä työllisyyteen työttömyyden keston mukaan (% lähtöjoukosta; ennen kriisiä Q1 Q, Kuvio. kriisi Q 1Q1) AT ES SI FI EA1 FR IT EE IE SK GR Lähteet: LFS ja EKPJ:n laskelmat. kk, ennen kriiisiä kk, kriisi 1 kk, ennen kriisiä 1 kk, kriisi >1 kk, ennen kriisiä >1 kk, kriisi den keskiarvon. Virrat työttömyydestä työllisyyteen pienenivät yleisesti kriisin aikana, mutta erot maiden välillä olivat suuria. Esimerkiksi Espanjassa todennäköisyys siirtyä työttömyydestä työlliseksi on laskenut merkittävästi kriisin aikana, samoin on käynyt mm. Virossa, Italiassa ja Irlannissa. Samalla työttömyyden keskimääräinen kesto on kasvanut. Viimeaikaisen työttömyyden nousun pitkittymisen, ns. hystereesin, kannalta on valaisevaa tarkastella työttömyydestä poistumisen asteen muutoksia työttömyyden keston mukaan. Kuviossa havaitaan todennäköisyyden laskevan työttömyyden keston pidentyessä. Alle puolivuotta työttöminä olleiden työttömyydestä poistumisen aste on yli kaksinkertainen suhteessa yli vuoden työttöminä olleisiin. Pitkäaikaistyöttömien poistumisaste on erityisen pieni mm. Suomessa. Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa jos työttömyysaste pysyy pitkään korkeana, sillä pitkittynyt työttömyys muuttaa helposti suhdanneluonteisen työttömyyden rakenteelliseksi työttömyydeksi. Kriisin vaikutus näkyy eniten lyhytaikaistyöttömien työllistymisasteessa. Siinä näkyy erityisen suuri pudotus kriisin aikana. Erot maiden välillä korreloivat bruttokansantuotteen supistumisen suuruuden kanssa. Suurimman BKT:n supistumisen kokeneissa maissa lyhytaikaistyöttömien määrä on noussut eniten ja sen mukana heidän työllistymisasteensa on pudonnut merkittävästi. Mitä tulee työntekijöiden ikään, nuorten työntekijöiden työttömyydestä työllistymiseen siirtymisen todennäköisyys on ollut vanhempia ikäluokkia suurempi, vaikka nuorten työttömyysaste onkin ollut korkeampi. Kriisin vaikutus on kohdistunut erityisesti nuoriin, ja heidän

11 Juuso Vanhala vio. Kuvio. Kuvio. Palkkojen sopeutuminen euroalueella (a) Euroalueen palkkaindikaattoreita (vuosittaisia prosenttimuutoksia) (b) Euroalueen työvoimakustannusindikaattoreita (vuosittaisia prosenttimuutoksia) Palkka työntekijää kohden Palkka työntekijää kohden Neuvotellut palkat Neuvotellut palkat Työvoimakustannus Työvoimakustannus tuntia kohden tuntia kohden Tuntipalkka Tuntipalkka Korvaus työntekijää Korvaus kohdentyöntekijää Työn tuottavuus kohden Työn Yksikkötyökustannukset tuottavuus Yksikkötyökustannukset Lähteet: Eurostat ja EKPJ:n laskelmat. vio 1. Kuvio työllistymisasteensa 1. on laskenut suhteessa vanhempiin ikäluokkiin. Nuorten kohdalla myös. työllisyydestä. työttömäksi joutumisen aste on kasvanut 7Q1 eniten, 7Q1 mikä heijastanee nuorten yliedustusta määräaikaisissa työsopimuksissa Q1.. Q1 1.. Palkkojen sopeutuminen 1. Q1 11Q1 Q Ks. Karjanlahti ja Vanhala (1). 1 Palkkadynamiikkaverkosto (Wage Dynamics Network (WDN)) oli palkkojen dynamiikan tutkimukseen keskittyvä tutkimusverkosto joka toimi vuosina. Siihen kuului noin 7 ekonomistia 5 keskuspankista sekä ulkopuolisia (akateemisia) konsultteja. 11Q1 Suhteessa kriisin voimakkuuteen palkkojen sopeutuminen Q1 koko euroalueella 1Q1 1Q1 1. Q1 on ollut maltillista kriisin aikana. Euroalueella 1Q1 1Q1 1. palkanmuodostuksessa 1. on joitakin tyypillisiä piirteitä, jotka nousivat esiin EKPJ:n palkkadynamiikkaverkoston tutkimustuloksissa ja joihin Q1 Q1 Q1 1Q1 Q1 Q1 Q1 1Q1 EKPJ:n rakenneraportin tulemat myös viittaavat. 1 Ensiksi palkkasopimusten keskimääräinen kesto on pitkä. Palkkoja muutetaan harvemmin kuin hintoja, ja niitä muutetaan tyypillisesti säännöllisin väliajoin eikä reaktiona talo Q1 1Q1 udellisen ympäristön muutoksiin. Toiseksi Q1 Q1 yritykset ovat tyypillisesti varsin haluttomia Q1 Q1 laskemaan palkkoja, mikä saattaa johtaa palkkojen jäädyttämiseen. Tämä seikka korostui kriisin alkuvaiheessa. Kolmanneksi kun yritykset kohtaavat negatiivisia sokkeja, palkat 1Q1 ovat vain marginaalinen tekijä kustannusten sopeuttamisessa. Tämäkin seikka on korostunut kriisin alkuvaiheessa. Lopuksi palkkojen Q sopeuttaminen alaspäin harvoin koskee peruspalkkaa, Q vaan lähinnä 1Q1 sen 1Q1 Q1 muuttuvia Q1 1Q1 osia Q1 (tulospalkkioita, bonuksia, lisiä). 1 Kriisin alkaessa vuonna palkat jatkoivatkin kasvuaan (työntekijäkohtainen korvaus ja neuvotellut palkat), mikä heijasti osaltaan palkkasopimusten keskimääräistä kestoa, joka on 1 vuotta. Nousu alkoi taittua vuoden toisella puoliskolla. Kun työtunnit huo EKP (1), de Walque ym.(1) 1Q1 1Q1 1Q1 Q1 Q1 1Q1 Q1 5

12 KAK / Palkka työntekijää kohden Neuvotellut palkat Palkka työntekijää kohden Neuvotellut palkat Työvoimakustannus tuntia kohden Tuntipalkka Työvoimakustannus tuntia kohden Tuntipalkka 1. Kuvio 1. Kuvio 1. Liikkeet euroalueen Beveridge-käyrällä x akseli työttömyysaste (%), y-akseli: (a) Eurostatin avoimien työpaikkojen aikasarja (%), (b) Euroopan komission työvoimapulaaikasarja (diffuusio-indeksi) (a) EuroalueenBeveridge-käyrä Korvaus työntekijää kohden Työn tuottavuus Yksikkötyökustan Korvaus työntekijää kohden Työn tuottavuus Yksikkötyökustannukset (b) Euroalueen Beveridge-käyrä, käyttäen työvoimapulaindikaattoria 1 1 7Q1. 7Q1 Q1 1Q1 Q1 1Q1. Q1 Q1 Q1. 1. Q1 Q1 Q1 11Q1 11Q1 1Q1 1Q1 1. Q1 Q1 1Q1 1Q1 1. 1Q1 1Q Q1 Q1 Q1 Q1 Q1 1Q1 Q1 1Q1 Q Q Q1 1Q1 Q1 Q1 1Q1 Q1 1Q1 1Q1 Q1 Q1 1Q1 Q1 Lähteet: Eurostat (euro alueen harmonisoitu työttömyysaste, avoimien työpaikkojen aste ja työnantajien arvio työvoimapulasta tuotantoa rajoittavana tekijänä teollisuustuotannossa),ekpj:n laskelmat. mioidaan, nousu jatkui aina vuoden alkuun saakka. Tämä heijasti suurta työtuntien sopeutusta joissakin euroalueen maissa ja tätä pienempää sopeutusta palkoissa. Laaja-mittaisesta työtuntien sopeutuksesta ja työvoiman hamstraamisesta johtuen tuottavuus työntekijää kohden putosi. Tämän seurauksena yksikkötyövoimakustannukset nousivat aluksi jyrkästi, hidastuivat vuonna ja kääntyivät laskuun vuonna 1, kun palkkojen nousu hidastui ja tuottavuuskasvu kiihtyi.. Kriisi ja työmarkkinoiden rakenteelliset piirteet Euroalueen talouksien elpyminen ja työttömien sijoittuminen uudelleen työmarkkinoilla liittyvät kiinteästi toisiinsa. Joillakin toimialoilla on meneillään suuria rakenteellisia muutoksia tai pysyvää supistumista, ja osa työpaikkojen menetyksistä jää pysyväksi. Talouden elpyminen ei välttämättä tuo menetettyjä työpaikkoja takaisin. Rakennemuutos on osa talouden uudistumista, mutta nopeus, jolla se on mahdollista, riippuu keskeisesti työntekijöiden soveltuvuudesta tarjolla oleviin ja syntyviin työpaikkoihin..1. Beveridge-käyrä 15 Työmarkkinoiden potentiaalisesti kasvavia kohtaanto-ongelmia voidaan tarkastella avoimien 15 Yksityiskohtaisempi analyysi euroalueen Beveridge-käyristä ks. Bonthuis, Jarvis ja Vanhala (1).

13 Juuso Vanhala Kuvio 11. Beveridge-käyriä euroalueen maissa, käyttäen työvoimapulaindikaattoria approksimaationaavoimien työpaikkojen asteelle. Kuvio 11. x akseli työttömyysaste (%), y-akseli: Euroopan komission työvoimapula aikasarja (diffuusio-indeksi) (a) Espanja (b) Ranska Q1 Q1 1 Q1 11Q1 1Q1 Q1 11Q1 1Q1 Q1 11Q1 1Q1 Q1 11Q1 1Q1 1Q1 1Q Q1 1Q (c) Saksa 1 (d) Suomi Q1 Q1 1Q1 11Q1 1Q1 11Q1 Q1 Q1 1 1 Q1 Q1 11Q 11Q 1Q1 1Q Kuvio 1. Lähteet: Eurostat ja EKPJ:n laskelmat. työpaikkojen asteen ja työttömyysasteen välisen suhteen, eli Beveridge-käyrän, avulla. Kuviossa 1(a) 1. esitetään koko euroalueen Beveridgekäyrä vuodesta alkaen käyttäen 7 Eurostatin 7 tilastoja 1. avoimista työpaikoista. 1 Kuviossa piir EKP (1), Johtuen aikasarjan lyhyydestä sitä ei ole kausipuhdistettu. Aikasarjaan liittyy joitakin varauksia maiden väliseen vertailukelpoisuuden suhteen sekä joihinkin epäjohdonmukaisuuksiin kansallisten sarjojen aggregoinnissa

14 KAK / 1 17 Vastaavalla tavalla käyttäytyy mm. Italian Beveridgekäyrä, kaikkien euroalueen maiden Beveridge-käyrät, ks. Bonthuis, Jarvis ja Vanhala (1). tyyvastapäivään kulkeva käyrä, kuten tyypillisesti suhdannesykleissä, jossa työttömyys laski ja avoimien työpaikkojen aste kasvoi noususuhdanteessa ennen kriisiä. Kriisin alkaessa vuonna, vakanssiaste putosi jyrkästi ja työttömyysaste kääntyi nousuun, mikä näkyy käyrän piirtymisenä alas ja oikealle. Tämä liike kaakkoon on taantumille tyypillinen piirre. Vuodesta 1 alkaen käyrän kehitys viittaa työmarkkinoiden kohtaannon heikkenemiseen. Vaikka vakanssiaste kääntyi nousuun, työttömyysaste ei kääntynyt laskuun, vaan pysyi sitkeästi 1 % tuntumassa noin 1 ½ vuotta. Vuonna 11 työttömyysaste kääntyi jälleen nousuun. Mahdollinen käyrän siirtyminen ulospäin on työmarkkinoiden elpymisen kannalta huolestuttava piirre, mutta aikasarjan lyhyys vaikeuttaa tämän arviointia. Kuviossa 1(b) käytetään pidempää Euroopan komission aikasarjaa yritysten raportoimasta tuotantoa rajoittavasta työvoimapulasta approksimaationa avoimien työpaikkojen kehityksestä. Tämä kuvio viittaa euroalueen työmarkkinoiden toimivuuden jonkinasteiseen paranemiseen vuosituhannen vaihteen jälkeen verrattuna edeltävään vuosikymmeneen. Tässäkin kuviossa näkyy työmarkkinoiden tilan nopea heikentyminen kriisin iskiessä, kun työvoimapulaa raportoivien yritysten määrä väheni nopeasti ja työttömyysaste nousi. Kriisinaikaista liikettä alas ja oikealle seuraa tässäkin kuviossa käyrän nousu pystyyn työttömyysasteen pysyessä paikoillaan työvoimapulan kasvusta huolimatta. Molemmat kuviot viittaavat Beveridge-käyrän siirtymään ulospäin, eli korkeampaan työttömyysasteeseen annetulla avoimien työpaikkojen tasolla. Espanjan ja Ranskan Beveridge-käyrien kriisinaikainen kehitys havainnollistaa koko euroaluetta. 17 Kun käytetään jälleen työvoimapulaindikaattoria avoimien työpaikkojen approksimaationa, havaitaan työttömyyden pysyvän sitkeästi paikallaan, vaikka työvoimapulaindikaattori kääntyy nousuun vuonna 1. Aivan viimeisimmissä havainnoissa työvoimapula-indikaattorin nousu pysähtyy tai taittuu ja työttömyysaste lähtee jälleen nousuun. Espanjassa Beveridge-käyrien kehitys on sopusoinnussa kriisiä edeltäneen epätasapainoisen toimialakohtaisen kehityksen sekä kriisinaikaisten toimialakohtaisten työllisyysmenetysten kanssa. Ylikuumenneen rakennussektorin työpaikkojen menetykset jäänevät suurelta osin pysyviksi, ja uudet työpaikat syntyvät toisille sektoreille joissa osaamisvaatimukset poikkeavat työttömien työnhakijoiden osaamisesta. Ranskassa kriisi näyttäisi katkaisseen sitä edeltävien vuosien kehityksen, jolloin Beveridge-käyrä siirtyi hieman sisäänpäin, mikä viittaa kohtaannon parantumiseen työmarkkinoilla. Saksassa kriisillä näyttää olleen vain lyhytkestoinen vaikutus Beveridge-käyrään. Vuodesta 5 Saksan käyrä on kulkenut tyypillistä noususuhdanneuraa, vasemmalle ja ylös. Suhteellisen lyhytkestoinen työvoimapula-indikaattorin lasku kriisin alkuvaiheessa (q) ei johtanut työttömyysasteen nousuun, mikä johtunee suhteellisen hyvästä talouskehityksestä sekä laajamittaisesti käytetystä lyhennetyn työajan ohjelmasta (Kurzarbeit). Talouden elpymisen myötä Saksan Beveridge-käyrä on kulkenut jälleen tyypillistä noususuhdanne-uraa (kasvava työvoimapula ja laskeva työttömyysaste). Käyrä näyttää siirtyneen sisäänpäin, mikä

15 Q1 1Q1 11Q1 Q1 Q1 1 11Q Juuso Vanhala 1Q1 1 1 Kuvio 1. Suomen pitkän aikavälin Beveridge-käyrä 1 1 x-akseli: työttömyysaste (%), Kuvio 1. y-akseli: avoimien työpaikkojen aste Lähde: OECD. viittaisi työmarkkinoiden kohtaannon paranemiseen. Suomen Beveridge-käyrässä ei näyttäisi tapahtuneen siirtymää ulospäin kuten 1-luvulla, vaan viime vuosien havainnot ovat pysyneet melko hyvin viimeisten 1 vuoden aikana havaitulla käyrällä. Kriisin alussa työttömyyden noustessa ja vakanssiasteen laskiessa siirryttiin käyrällä alaviistoon, mutta verrattuna 1-luvun alun lamaan siirtymä jäi pieneksi (kuviossa 1 esitetään pidemmän aikavälin Beveridge-käyrä Suomelle). Kun Suomen työmarkkinat alkoivat elpyä, palautuminen näyttäisi tapahtuneen historiallista Beveridge-käyrää pitkin. Työttömyysaste on laskenut ja vakanssiaste on jo historiallisesti korkealla tasolla. Osaltaan tämä johtunee siitä, että Suomessa lomautukset ovat tuoneet paljon joustoa (työajassa), minkä ansiosta irtisanomiset jäivät vuosina odotettua vähäisemmiksi ja työmarkkinoiden etsintäkitkat pienemmiksi. Beveridge-käyrän perusteella näyttää siltä, että Suomen työmarkkinoiden kohtaanto ei olisi heikentynyt merkittävästi nykykriisin seurauksena. Toisaalta työllisyyskehitys kriisin alkamisen jälkeen viittaa toimialakohtaiseen epäsymmetriaan, kun työpaikkoja on hävinnyt runsaasti mm. teollisuudesta, ja niitä on syntynyt ennen kaikkea terveydenhuolto- ja hoivapalveluihin sekä opetukseen. Bonthuis, Jarvis ja Vanhala (1) tarkastelevat näitä silmämääräisesti havaittavia Beveridge-käyrän siirtymiä yksinkertaisen Beveridge-käyrä spesifikaation avulla, jossa malli on estimoitu neljännesvuosiaineistolla aikaperiodilla 1 1Q1 käyttäen Eurostatin har-

16 KAK / 1 1 Samanlaista testausta Suomelle ja Ruotsille on tehty artikkelissa Fregert ja Pehkonen (1). monisoitua työttömyysastetta ja työvoimapulaindikaattoria approksimaationa vakanssiasteelle. Kriisin vaikutuksia Beveridge-käyrään testataan dummylla, jolla identifioidaan kriisin alkuperiodista alkava ajanjakso. Analyysin tulokset viittaavat kuvioiden indikoimiin siirtymiin. 1 Koko euroalueen tasolla Beveridgekäyrä näyttää siirtyneen ulospäin kriisin alkamisen jälkeen. Samoin on tapahtunut Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa. Sen sijaan Saksassa Beveridge-käyrä näyttää siirtyneen sisäänpäin. Suomen osalta vahvaa indikaatiota Beveridgekäyrän siirtymisestä ei tämän analyysin perusteella ole. Talous- ja työmarkkinapolitiikan kannalta Beveridge-käyrien siirtymien ohella mielenkiintoa on siirtymien taustalla vaikuttavilla tekijöillä. Bonthuis, Jarvis ja Vanhala (1) pyrkivät valaisemaan näitä tekijöitä käyttämällä probitmallia, jossa Beveridge-käyrän siirtymät ovat selitettävänä muuttujana ja selittävinä muuttujina toimiala- sekä maa- ja aikaspesifejä työvoiman ominaisuuksia. Analyysi viittaa toimialakohtaisiin työllisyyden menetyksiin keskeisenä tekijänä Beveridge-käyrän siirtymien taustalla. Etenkin rakennusalan ja rahoitus- ja liike-elämän palveluiden kertoimet erottuvat robusteina spesifikaatioiden muutoksille. Työllisyyden menetykset teollisuudessa näyttävät nousevan tärkeäksi tekijäksi, jos regressiosta poistetaan työvoiman ominaisuudet. Beveridge-käyrien analyysi kertoo siten samaa tarinaa kuin toimialoittaisten työllisyyslukujen tarkastelu. Voimakas työllisyyden supistuminen ylikuumenneilta sektoreilta kasvatti työttömyyttä, mutta uusia työpaikkoja ei elpymisen yhteydessä ole odotettavissa samassa määrin näille toimialoille. Mitä tulee työvoiman ominaisuuksiin, alle 5-vuotiaiden suuri osuus työvoimasta näyttäisi vähentävän Beveridge-käyrän siirtymisen todennäköisyyttä. Määräaikaisten sopimusten suuri osuus sitä vastoin nostaa Beveridge-käyrän ulospäin siirtymisen todennäköisyyttä. Näin ollen työmarkkinoiden duaalisuus heikentää kohtaantoa, ainakin laskusuhdanteessa. Työmarkkinainstituutioiden vaikutuksia on vaikeampi hahmottaa johtuen pitkälti niihin liittyvien maiden välisten aineistojen karkeudesta... Kohtaanto-indeksi ja rakenteellisen työttömyyden mittarit 1 Beveridge-käyrien antama kuva kohtaantoongelmien kasvusta osaamisen tarjonnan ja kysynnän välillä vahvistuu EKP:n (1) analyysissa, jossa tarkastellaan osaamisen kohtaantoindeksiä (skill mismatch index) sekä kansainvälisten organisaatioiden rakenteellisen työttömyyden mittareita. Osaamisen kohtaanto-indeksillä mitataan osaamisen kysynnän ja tarjonnan eroa käyttäen EU:n työvoimatutkimuksen kuusitasoista kou- 1 Tämä jakso perustuupitkälti EKPJ:n rakenneraporttihankkeen parissa tehtyyn analyysiin. Vastaavaa indeksiä ovat käyttäneet Estevao ja Tsounta (11) Yhdysvaltain työmarkkinoille. 1 Indeksi on muotoa missä i on euroalue tai maa, jolle indeksi lasketaan, j on koulutustaso, t on aikaperiodi. S ijt on koulutustason j omaavan työvoiman osuus euro alueella tai maassa hetkellä t ja D ijt on koulutustason j omaavan työllisten osuus euroalueella tai maassa hetkellä t.

17 Juuso Vanhala Kuvio 1. Kuvio 1. Osaamisen kohtaanto-indeksi Alueellinen SMI Maakohtainen SMI Euroalue SMI Lähteet: Euroopan komissio (EU LFS) ja EKPJ laskelmat. Kuvio 1. 1 lutusluokitusta ajalta 1 1 sekä työllisille 11 (approksimaationa työn kysynnälle) että työvoimalle (approksimaationa työn tarjonnalle). 1 Indeksi on laskettu sekä koko euroalueelle (1 maata) että maa- ja aluekohtaisesti. 1 Kuviossa 7 1 esitetään tämä indeksinäillä aggregoinnin eri tavoilla. Kaikilla aggregoinnin tasoilla indeksi on noussut jyrkästi kriisin aikana, mikä Työttömyysaste EC IMF OECD viittaa kasvaneisiin kohtaanto-ongelmiin. Kaikkien indeksien nousu viittaa myös kohtaantoongelmien olevan pääosin rakenteellisia, ei niinkään alueellisia tai liikkuvuuteen liittyviä. Kuva on samanlainen kohtaanto-indeksin vaihtoehtoisilla spesifikaatioilla. Indeksin nousu oli jyrkin, kun koulutustaso yhdistettiin toimialaan tai ammattiin, joskin indeksi laski merkittävästi vuoden jälkeen. Eniten indeksi NAIRU, Non-Accelerating Inflation Rate of Unemployment. 1 on 1 noussut maissa, joissa asuntomarkkinat 1 ylikuumenivat. 1 1 Osaamisen kohtaanto-indeksin odottaisi korreloivan muiden rakenteellisen työttömyyden indikaattorien, kuten pitkäaikaistyöttö- myyden, NAIRU:n (alhaisin työttömyysaste, joka voidaan saavuttaa inflaatiota kiihdyttämättä) tai toimialoittaisten työllisyyden vaihtelui- Työttömyysaste EC IMF OECD den kanssa. Yksinkertainen regressioharjoitus, jossa kohtaanto-indeksiä selitetään yllä mainituilla muuttujilla, näyttää, että indeksi tavoittaa joitakin rakenteellisen työttömyyden piirteitä. NAIRU:n ja toimialoittaisten työllisyyden vaihteluiden kertoimet ovat positiivisia ja tilastollisesti merkitseviä. Vaikka rakenteellisen työttömyyden mittaamiseen liittyy epävarmuutta ja mittarit ovat kiistanalaisia, kansainvälisten organisaatioiden arviot rakenteellisesta työttömyydestä ovat samansuuntaisia. Kuviossa 1 esitetään IMF:n, 1

18 KAK / 1 Alueellinen Alueellinen SMI SMI Maakohtainen Maakohtainen SMI SMI Euroalue Euroalue SMI SMI vio 1. Kuvio 1. Kuvio 1. Todellinen työttömyysaste ja estimaatti rakenteellisesta työttömyydestä (%) (a) Euroalue (b) Suomi Työttömyysaste Työttömyysaste EC IMF EC OECD IMF OECD Työttömyysaste Työttömyysaste EC IMF EC OECD IMF OECD Lähteet: Euroopan komissio (EU LFS) ja EKPJ:n laskelmat. Eurooopan komission ja OECD:n estimaatit. Niistä näkyy laskeva trendi kriisin alkamiseen saakka, jota on seurannut nousu vuosina Rakenteellisen työttömyyden liikkeet näyttävät liittyvän työttömyysasteen liikkeisiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä vakaata suhdetta ei ole. Ajanjaksoilla 1 1 ja 5 1 korrelaatio oli keskimäärin positiivinen, mutta vuosina 1 5 se oli negatiivinen. Viimeksi mainitulla periodilla todellinen työttömyysaste nousi, samalla kun arviot rakenteellisesta työttömyydestä jatkoivat laskua. Sitä vastoin kriisinaikainen nousu työttömyysasteessa on heijastunut nousuna rakenteellisessa työttömyydessä. Tämä viittaa siihen, että osa työttömyyden noususta on rakenteellista tai ainakin se on muuttumassa sellaiseksi. Samalla kun rakenteellinen työttömyys näyttäisi nousseen kriisin aikana, myös erot euroalueen maiden välillä ovat kasvaneet. Tämä heijastaa maiden kokemia häiriöitä ja toisaalta myös työmarkkinainstituutiota. Euroopan komission ja OECD:n Suomelle laskemat estimaatit ovat kääntyneet lievään nousuun, IMF:n estimaatti laski edelleen vuonna 1. Nämä luvut vastaavat Beveridge-käyrien antamaa kuvaa.. Työmarkkinainstituutioistaja politiikkatoimenpiteistä Politiikkatoimenpiteet suuntautuivat kriisin alettua vuonna pääsääntöisesti kokonaiskysynnän ja siten työllisyyden tukemiseen sekä työaikajärjestelyjen käyttöön. Kriisin edetessä toimenpiteet ovat monissa maissa muuttuneet luonteeltaan, ja uudistuksilla on pyritty pureutumaan kahteen ominaisuuteen: työmarkkinoiden kahtiajakautuneisuuteen ja palkkajäykkyyteen.

19 Juuso Vanhala Monissa Euroopan maissa 1-luvulta lähtien toteutetuissa uudistuksissa lisättiin lähinnä määräaikaisten sopimusten joustavuutta, mikä oli poliittisesti helpompaa kuin vakinaisten työsopimusten ehtojen muuttaminen (esim. irtisanomissuojan heikentäminen). Tämä johti työmarkkinoiden kahtiajakautumiseen etenkin Espanjassa mutta myös Ranskassa, Italiassa, Portugalissa (ja Ruotsissa). Ks. esim. Bentolila ym. (1). Useissa maissa, kuten Kreikassa, Espanjassa ja Italiassa, on ehdotettu ja toimeenpantu työmarkkinauudistuksia, joilla pyritään vaikuttamaaneurooppalaisille työmarkkinoille tyypilliseenkahtiajakautumiseen vakinaisten, vahvan irtisanomissuojan omaavien sekä määräaikaisten, heikon irtisanomissuojan omaavien työpaikkojen välillä. Etenkin eteläisen Euroopan maissa dualisoituneet työmarkkinat, joissa työsuhteen turvaa koskevat instituutiot kohtelevat vakituisia ja määräaikaisia työntekijöitä eri tavoin, häiriöt ja rakennemuutoksen seuraukset ovat kohdistuneet epätasaisesti eri työntekijäryhmien välillä. Vakinaisissa työsuhteissa työskentelevien, tyypillisesti vanhempien, työntekijöiden työsuhteet ovat olleet korkean irtisanomissuojan ansiosta suhteellisen hyvin turvattuja, kun taas määräaikaisten, tyypillisesti nuorten, työntekijöiden työsuhteiden purkamiseen on liittynyt vähän rajoituksia. Työvoiman sopeuttaminen talouskriisin aikana on tämän duaalisuuden vuoksi kohdistunut erityisesti määräaikaisiin ja nuoriin työntekijöihin. Heikon kysynnän oloissa yritykset vähentävät määräaikaista työvoimaansa, mutta samanaikaisesti kohtaavat palkkapaineita vakinaisilla sopimuksilla työskenteleviltä työntekijöiltä. Palkkajäykkyys voi olla nimellistä tai reaalista. Reaalisen palkkajäykkyyden oloissa inflaatio ei tarjoa sopeutusmahdollisuuksia työmarkkinoille. Reaalista palkkajäykkyyttä vahvistavat korkea työsuhdeturvan taso ja työttömyysturvan korvausasteen korkeus, palkanmuodostuksen keskittyneisyys, palkkojen indeksointi sekä kilpailun puute hyödykemarkkinoilla. Mitä suurempaa on palkkojen reaalinen jäykkyys, sitä enemmän yritykset reagoivat negatiivisiin häiriöihin sopeuttamalla työvoimaansa. Pahimmin kriisin kourissa kärsineissä maissa, Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa, toimenpiteet ovat olleet merkittäviä, ja ne ovat suuntautuneet rakenteellisiin uudistuksiin. Kreikassa palkanmuodostuksessa on siirrytty toimialakohtaisista palkkasopimuksista yritystason sopimusten suuntaan, annettu mahdollisuus yrityksille jättäytyä toimialakohtaisten sopimusten ulkopuolelle sekä laskettu minimipalkkoja. Vakituisten työsopimusten irtisanomissuojaa on heikennetty. Irlannissa toimialatasoisia palkkasopimuksia on uudistettu siten, että ne reagoivat joustavammin talouskehitykseen. Myös aktivointitoimenpiteitä ja koulutusta on lisätty. Portugalissa irtisanomiskustannuksia on alennettu merkittävästi ja samalla lisätty työaikojen joustoa ja palkanmuodostusta yritystasolla. Työttömyysturvan tasoa on laskettu ja sen kestoa on lyhennetty. Useissa euroalueen maissa työvoiman sopeutus on tapahtunut merkittävästi työtunteja supistamalla, Saksassa ns. Kurzarbeit (lyhennetyn työajan) -järjestelmän avulla. Saksan ohella vastaavia lyhennetyn työajan järjestelyjä on toteutettu varsin laajasti, kuten Itävallassa ja Italiassa. Ne ovat olleet yksi keskeinen työkalu kriisin negatiivisten työmarkkinavaikutusten torjumiseksi. Lyhennetyn työajan ohjelmissa yritykset vähentävät tilapäisesti työntekijöiden työtunteja ja menetettyjä ansiotuloja korvataan osittain julkisista varoista. Tällä lyhennetyn työajan jär-

20 KAK / 1 jestelyllä on ollut kriisin aikana yleisesti myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen. Saksan Kurzarbeit-järjestelmä on vaikuttanut myönteisesti etenkin vakituisten, tyypillisesti vanhempien, työntekijöiden työllisyyteen. Määräaikaisten, tyypillisesti nuorten, työntekijöiden työllisyyteen vaikutukset ovat jääneet vähäisemmiksi (Hijzen javenn 1). Siten lyhennetyn työajan järjestelyt voivat korostaa ns. insider outsider-ongelmia Saksan työmarkkinoilla. Vaikka lyhennetyn työajan järjestelyjen avulla on onnistuttu estämään työttömyyden kasvua lyhyellä aikavälillä, ne saattavat vaikeuttaa työvoiman uudelleensijoittumista talouden eri sektoreilla pitkällä aikavälillä. Jos näin on, korkeamman työllisyyden lyhyen aikavälin hyödyt saattavat edellyttää myöhemmin entistä suurempia rakennejärjestelyjä. Lyhennetyn työajan järjestelyt sopivatkin tilanteeseen, jossa hyvin toimivat työmarkkinat kohtaavat ulkopuolisen tilapäisen häiriön (esim. luottomarkkinoiden tai kansainvälisen kaupan tilapäinen hyytyminen), eikä työmarkkinoiden heikkous johdu niiden rakenteellisista tekijöistä (esim. sektorikohtaista ylikapasiteetin purkamistarvetta).. Johtopäätöksiä Syvät kriisit varjostavat työmarkkinoita yleensä pitkään talouden elpymisen käynnistyttyä. Myös vallitseva kriisi jättänee työmarkkinoille pitkän varjon, sillä useat indikaattorit viittaavat työmarkkinakitkojen ja rakenteellisen työttömyyden kasvuun euroalueella. Lyhennetyn työajan järjestelyt tulevat myös julkiselle taloudelle kalliiksi. Suhteessa BKT:n voimakkaaseen supistumiseen koko euroalueen tasolla työllisyysvaikutukset ovat jääneet pelättyä pienemmiksi, mutta maiden ja toimialojen väliset erot ovat suuria. Euroalueen sisällä ja toimialoittain epätasainen työllisyyskehitys, sekä Beveridge-käyrän siirtymät viittaavat kohtaanto-ongelmien kasvuun kriisin aikana. Kysyntä kutistuvilta sektoreilta työttömiksi joutuneiden osaamiselle voi olla heikkoa elpyvillä sektoreilla. Osaamisen kohtaanto-ongelma tarjonnan ja kysynnän välillä toimii esteenä työntekijöiden allokoinnille ja voi siten alentaa potentiaalisen tuotannon tasoa. Työttömien työntekijöiden siirtyminen kutistuvilta kasvaville sektoreilleon suuri haaste lähivuosina. Lisäksi nuorisotyöttömyys on kohonnut ennätyslukemiin. Tämän nuoren työvoiman integroiminen työmarkkinoille on vaativa ja tärkeä tehtävä, sillä etenkään ikääntyvillä euroalueen mailla ei ole varaa menettää nuoria pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Rakenteelliseen työttömyyteen pureutuminen edellyttää toimia, joilla helpotetaan työvoiman liikkuvuutta toimialojen välillä. Tätä voidaan edistää mm. koulutuksella, mutta myös palkanmuodostus- ja muiden työmarkkinainstituutioiden tulee tukea tehokasta allokaatiota työmarkkinoilla. Kriisitilanteessa poliittisesti hankalien uudistusten toteuttamiselle saattaa olla paremmat mahdollisuudet kuin normaalioloissa. Esimerkiksi Espanjassa hiljattain julkistettu työmarkkinauudistus pyrkii purkamaan työmarkkinoiden kaksijakoisuutta pienentämällä määräaikaisten ja jatkuvien työsuhteiden välistä irtisanomissuojaa. Myös Italiassa ehdotetut uudistukset pyrkivät vähentämään työmarkkinoiden kaksijakoisuutta. Työmarkkinauudistusten läpivieminen on osa maiden kilpailukyvyn ja julkisen talouden