Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Anna Sofia Urrila LT, tutkija, nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri THL (MIPO/LAMI) ja HYKS nuorisopsykiatria Anu-Katriina Pesonen PsT, dosentti, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat Keskeisiä unen muutoksia nuoruusiällä ovat unen kokonaismäärän väheneminen, unen keveneminen, päiväaikaisen väsymyksen lisääntyminen ja vuorokausirytmin siirtyminen myöhäisemmäksi lapsuuteen verrattuna. Nuoruusikäisten unen muutosten taustalla on paitsi ympäristöön liittyviä, myös biologisia tekijöitä. Merkittävä osa nuorista kärsii riittämättömästä unesta etenkin kouluviikon aikana, koska nukkumaanmeno on siirtynyt myöhäisemmäksi ja kouluun meno vaatii aikaista heräämistä. Nuorten uniongelmat edellyttävät usein monipuolista kliinistä selvittelyä. Tutkimustieto nuorten unesta, uniongelmista ja uniongelmien hoidosta on voimakkaasti lisääntymässä. Vertaisarvioitu VV Nuoruusikä alkaa fyysisestä murrosiästä (puberteetti) ja ajoittuu ikävuosien välille (1). Nuoruusikä on valtavien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten muutosten vaihe ihmisen elämässä, ja nämä muutokset heijastuvat kokonaisvaltaisesti myös uneen ja nukkumistottumuksiin. Uniongelmat lisääntyvät nuoruusiällä, ja ne voivat olla merkki hankaloituneesta nuoruusiän kehityksestä (2,3). Tässä katsauksessa käsitellään nuorten unen tyypillisiä piirteitä ja ongelmia sekä pyritään valottamaan niiden taustalla olevia syitä ja uniongelmien hoitomahdollisuuksia. Miten nuoret nukkuvat? Nuoruusiällä keskeisiä unen muutoksia ovat unen kokonaismäärän väheneminen, unen keveneminen, päiväaikaisen väsymyksen lisääntyminen ja vuorokausirytmin siirtyminen myöhäisemmäksi lapsuuteen verrattuna (3,4). WHO:n Koululaistutkimuksen mukaan vuonna 2010 suomalaiset 11-vuotiaat tytöt nukkuivat kouluviikolla keskimäärin 9:07 (tuntia:minuuttia) (95 %:n LV 9:04 9:10) yössä, kun 13-vuotiailla luvut olivat 8:18 (95 %:n LV 8:14 8:22) ja 15-vuotiailla 7:52 (95 %:n LV 7:48 7:57). Myös poikien unen määrässä havaittiin vastaava väheneminen. Poikien luvut olivat 9:10 (95 %:n LV 9:07 9:13), 8:34 (95 %:n LV 8:30 8:37) ja 8:01 (95 %:n LV 7:56 8:05). Lyhyitä, enintään seitsemän tunnin yöunia kouluöinä nukkui 11-vuotiaista tytöistä 1,8 %, 13-vuotiaista 11,8 % ja 15-vuotiaista 21,6 % (vastaavat poikien luvut 1,1 %, 7,3 % ja 18,3 %) (Tynjälä, Jorma, julkaisemattomia havaintoja). Nuorten unentarpeessa ei kuitenkaan ole havaittu ikäsidonnaisuutta. Samanaikaisesti unen lyhenemisen kanssa nuorten päiväaikainen väsymys lisääntyy selvästi iän kasvaessa (3). Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että kouluaamuina itsensä väsyneeksi tunsi 11-vuotiaista tytöistä 19 %, 13-vuotiaista 31 % ja 15-vuotiaista 44 % vähintään neljä kertaa viikossa (vastaavat luvut pojilla: 18 %, 29 % ja 36 %) (Tynjälä, Jorma, julkaisemattomia havaintoja). Laboratoriokokeessa, jossa nuorten annettiin nukkua vapaasti klo välisenä aikana, nuorten keskimääräiseksi unen pituudeksi saatiin 9,2 tuntia, eikä puberteetin aste vaikuttanut unen pituuteen (5). Kokeen tulos saattaa tutkimusasetelman vuoksi kuitenkin aliarvioida etenkin varttuneempien nuorten unen tarvetta: yksikään varttuneemmista nuorista (Tannerluokitus > 2) ei ollut vielä hereillä uniajan päättyessä klo 08, ja he olivat päiväaikaan väsyneempiä kuin muut (6). Seurantatutkimuksissa on unenaikaisessa aivo sähkökäyrässä (uni-eeg:ssä) havaittu syvän unen eli hidasaaltounen määrän ja tehon vähenevän radikaalisti nuoruusiällä (7,8). Myös vilke unen eli REM-unen määrä vähenee, mutta sen prosentuaalinen osuus kokonaisuniajasta pysyy suurin piirtein ennallaan (8). Nuoruusiällä vuorokausirytmi siirtyy noin 1 3 tuntia myöhäisemmäksi ja ns. iltavirkkujen määrä aamu virkkuihin verrattuna kasvaa (4). Nukahtamisajan siirtyminen myöhemmäksi on lineaarisesti yhteydessä nuoren ikään siten, että vuotiaiden eurooppalaisnuorten keskimääräinen nukahtamisaika arki-iltoina on puoli 2827

2 katsaus Viivästyneen univaiheen oireyhtymässä sisäisen kellon siirtäminen yhteiskunnan rytmiin ei onnistu. yhdentoista, vuotiaiden puoli kahdentoista ja vuotiaiden puolenyön tuntumassa (9). Kronotyypin todettiin keskieurooppalaisessa tutkimuksessa siirtyvän keskimäärin myöhäisemmäksi tytöillä aina 19,5 ikävuoteen ja pojilla aina 20,9 ikävuoteen asti, minkä jälkeen vuorokausirytmi ryhtyi uudelleen aikaistumaan. Tätä kronotyypin kääntöpistettä on ehdotettu myös yhdeksi biologiseksi merkiksi nuoruusiän loppumisajankohdalle (10). Biologiset muutokset Ajatus siitä, että nuoruusiällä unessa tapahtuvien muutosten taustalla voisi olla biologisia syitä, on yllättävän uusi. Vasta parin viime vuosi kymmenen aikana nuorten unen biologista säätelyä on tutkittu tieteellisesti intensiivisemmin. Karttuneen tutkimustiedon valossa näyttää tällä hetkellä ilmeiseltä, että pelkästään ympäristöön liittyvät tekijät eivät pysty selittämään nuoruusiän unen muutoksia (4). Nuorten vuorokausirytmin siirtyminen myöhemmäksi on ilmiönä havaittu ympäristöstä riippumatta niin esiteollisissa kuin moderneissakin yhteiskunnissa. Rytmin on todettu säilyvän myöhäisenä myös kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa, joissa nuorilla on rajalliset mahdollisuudet sosiaaliseen kanssakäymiseen (4). Vuorokausirytmin siirtyminen myöhemmäksi nuoruusiässä on ihmisten lisäksi havaittu useilla eri eläinlajeilla, kuten reesusapinoilla, rotilla ja hiirillä (4). Kronotyypin muutos tapahtuu sukupuolisidonnaisessa aikataulussa, tytöillä varhemmin kuin pojilla, ja se on ajallisesti yhteydessä sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittymiseen (11). Eläinkokeissa tutkittiin jyrsijöille tehdyn prepubertaalisen gonadektomian vaikutusta ja havaittiin, että se esti nuoruusiällä tapahtuvat sirkadiaanisen rytmin muutokset (12). Sukupuolihormonit voivat vaikuttaa uneen mm. moduloimalla suprakiasmaattisen tumakkeen sisäisen kellon toimintaa (13). Nuoruusiällä tapahtuvien hormonaalisten muutosten tarkka vaikutus mekanismi unen säätelyjärjestelmiin on toistaiseksi kuitenkin epäselvä. Sisäisen kellon ominaisperiodin pitenemistä ja valoherkkyyden muutoksia on ehdotettu mahdollisiksi syiksi kronotyypin muutoksiin nuoruusiällä, mutta tutkimusnäyttö niiden osalta on toistaiseksi niukkaa (8). Unen homeostaattinen säätely vastaa riittävästä unen määrästä ja syvyydestä: mitä pitempään valvotaan, sitä enemmän ja syvempää unta nukutaan seuraavana yönä. Nuoruusiällä tapahtuvan syvän unen radikaalin vähenemisen ajatellaan heijastelevan aivojen kypsymiseen kuuluvaa aivokuoren eksitatoristen synapsien karsiutumista, ja siten olevan looginen ja väistämätön seuraus aivojen kypsymisestä (7). Ikä ja nuoruusiän kehitys tuovat mukanaan kasvavan kyvyn sietää valvomista ja ns. unipainetta: kokeellisissa olosuhteissa on todettu, että nuorten nukahtamisviive on pitempi kriittisinä kellonaikoina (14 t 30 min ja 16 t 30 min heräämisen jälkeen eli myöhään illalla) ja että nuorten unipaine kertyy unenriistokokeissa hitaammin kuin lasten (4,14). Ympäristön vaikutus nuorten uneen Nuorten nukkumistottumuksiin ja uneen vaikuttavat biologisten tekijöiden lisäksi vahvasti myös koulu, koti, kaveripiiri, harrastukset, ruutu aika sekä muut kulttuuriset ja ympäristöön liittyvät tekijät. Ympäristön vaikutus nuorten uneen näkyy ehkä selkeimmin siinä, että aikuisiin ja lapsiin verrattuna nuorten unirytmi on vaihtelevampi arkipäivistä viikonloppuun. Sekä nukahtamis- että heräämisaika siirtyvät nuoruusiällä myöhemmiksi, mutta aikaiset kouluaamut lyhentävät unen pituutta. Myöhäisen nukahtamisajan ja aikaisen kouluaamun yhdistelmä johtaa ennen pitkää univelkaan, jota nukutaan pois viikonloppuisin. Nuorten viikonloppuisin nukkuma aika on keskimäärin 92 minuuttia pidempi kuin arkiöinä (9). Nuorten kasvavaa univelkaa on yritetty korjata kokeiluilla, joissa koulun alkamisaikaa on siirretty hieman, esimerkiksi puoli tuntia, myöhemmäksi (15). Ainakin lyhytaikaisessa seurannassa näytti siltä, että kouluaamun siirtäminen myöhemmäksi pidensi nuorten unta, vähensi päiväaikaista väsymystä ja kohensi nuorten mielialaa (15). Luonnollisessa koeasetelmassa tutkittiin puolestaan koulun aloitusajan tunnilla aikaistumisen merkitystä nuorten unelle ja huomattiin, etteivät nukkumaanmenoaika ja melatoniinin eritys kuitenkaan aikaistuneet vastaavasti. Nuorten univaje sen sijaan kasvoi niin, että aamun ensimmäisessä nukahtamisviivetutkimuksessa (Multiple Sleep Latency Test, MSLT) mitattu keskimääräinen nukahtamisviive oli vain 5 minuuttia (16). Tutkijat totesivatkin, että todella aikaiset koulunaloitusajat asettavat nuorille lähes mahdottoman haasteen sel- 2828

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Marttunen M, Kaltiala-Heino R. Nuorisopsykiatria. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria, 5. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2007; Dahl RE, Lewin DS. Pathways to adolescent health sleep regulation and behavior. J Adolesc Health 2002;31(6 Suppl): Carskadon MA. Sleep in adolescents: the perfect storm. Pediatr Clin North Am 2011;58: Hagenauer MH, Perryman JI, Lee TM, Carskadon MA. Adolescent changes in the homeostatic and circadian regulation of sleep. Dev Neurosci 2009;31: Carskadon MA, Harvey K, Duke P, Anders TF, Litt IF, Dement WC. Pubertal changes in daytime sleepiness. Sleep 1980;2: Carskadon MA, Acebo C. Regulation of sleepiness in adolescents: update, insights, and speculation. Sleep 2002;25: Campbell IG, Feinberg I. Longitudinal trajectories of non-rapid eye movement delta and theta EEG as indicators of adolescent brain maturation. Proc Natl Acad Sci USA 2009;106: Colrain IM, Baker FC. Changes in sleep as a function of adolescent development. Neuropsychol Rev 2011;21: Gradisar M, Gardner G, Dohnt H. Recent worldwide sleep patterns and problems during adolescence: a review and meta-analysis of age, region, and sleep. Sleep Med 2011;12: Roenneberg T, Kuehnle T, Pramstaller PP ym. A marker for the end of adolescence. Curr Biol 2004;14:R Carskadon MA, Vieira C, Acebo C. Association between puberty and delayed phase preference. Sleep 1993;16: Hummer DL, Jechura TJ, Mahoney MM, Lee TM. Gonadal hormone effects on entrained and free-running circadian activity rhythms in the developing diurnal rodent Octodon degus. Am J Physiol Regul Integr Comp Physiol 2007;292:R Karatsoreos IN, Silver R. Minireview. The neuroendocrinology of the suprachiasmatic nucleus as a conductor of body time in mammals. Endocrinology 2007;148: Jenni OG, Achermann P, Carskadon MA. Homeostatic sleep regulation in adolescents. Sleep 2005;28: Owens JA, Belon K, Moss P. Impact of delaying school start time on adolescent sleep, mood, and behavior. Arch Pediatr Adolesc Med 2010;164: Carskadon MA, Wolfson AR, Acebo C, Tzischinsky O, Seifer R. Adolescent sleep patterns, circadian timing, and sleepiness at a transition to early school days. Sleep 1998;21: viytyä arjesta ilman univelkaa (16). Kouluissa tehdyt psykoedukatiiviset interventiot ovat onnistuneet lisäämään nuorten tietoutta riittävästä unesta ja optimaalisesta unenhuollosta, mutta näyttö näiden interventioiden tehosta nuorten nukkumistottumusten muuttamisessa ja uniongelmien vähentämisessä on vielä niukkaa (17,18). Epidemiologisten tutkimusten mukaan unen pituus näyttää olevan jonkin verran kulttuurisidonnainen ja selittyvän suurimmaksi osaksi eroilla nukkumaanmenoajoissa (9). Arkipäivinä eurooppalaisten nuorten unen keskimääräinen pituus on 8,4 tuntia, mutta aasialaisten melkein tunnin vähemmän (7,5 t) (9,19). Aasiassa korealaiset nuoret nukkuvat erityisen vähän, arki öisin keskimäärin vain 5,7 tuntia (20). Korealaiset itse arvelevat tämän johtuvan koulun kilpailuhenkisyydestä; erityisen vähän (5,5 tuntia) nukkuvat lukion kolmasluokkalaiset, jotka valmistautuvat yliopistojen pääsykokeisiin (20). Eräs keskeinen unen pituuteen ja laatuun vaikuttava tekijä on nuorten kokema stressi. Se voi joko aiheuttaa, pahentaa tai ylläpitää nuoren uniongelmia. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan nuorten kokema stressi selitti huomattavasti suuremman osan nuorten univaikeuksista kuin liikuntatottumukset tai kofeiinin ja alkoholin käyttö (21). Näyttää siltä, että nykyään lapset sekä nuoret nukkuvat vähemmän kuin aikaisemmat sukupolvet. Australialaistutkimuksessa (22) todettiin, että nuorten unen pituus koulupäivinä oli lyhentynyt noin puolella tunnilla vuodesta 1985 vuoteen Vähennys oli suurin (44 minuuttia) matalan sosioekonomisen aseman perheillä. Unen lyheneminen selittyi lähes kokonaan nukkumaanmenoajan siirtymisellä myöhemmäksi, koska koulujen aloitusajat olivat pysyneet samoina. Suomalaisten nuorten nukkumaanmenoajoissa vaikuttaa WHO:n Koululaistutkimuksen valossa tapahtuneen vuodesta 1984 vuoteen 1990 suhteellisen vähän muutoksia, mutta vuodesta 1990 aina huippuvuoteen 1998 saakka nukkumaanmenoajat myöhentyivät. Vuonna 1998 joka toinen 13-vuotias ja kaksi kolmasosaa 15-vuotiaista nuorista ei mennyt nukkumaan kouluviikolla ennen kello yhtätoista (23). Näyttäisi siltä, että nukkumaanmenoaikojen myöhentyminen on pysähtynyt luvulla (Tynjälä, Jorma, julkaisematon havainto). Sähköinen media ja uni Lukuisat tutkimukset ovat yhdistäneet toisiinsa sähköisen median käytön ja nuorten uniongelmat. Sähköinen media voi vaikuttaa uneen siirtämällä nukkumaanmenoaikaa myöhemmäksi, aiheuttamalla fysiologista aktivoitumista, tai joidenkin laitteiden kirkas valo voi ehkäistä melatoniinin eritystä (24). Vaikka tv:n katselu, pelaaminen ja internetin käyttö on kaikki yhdistetty lyhyempään unen kestoon, myöhäisempään nukkumaanmenoaikaan, pitempään unilatenssiin sekä lisääntyneisiin yöheräilyihin (24), kokeellisia tutkimuksia aiheesta on kuitenkin vielä todella vähän. Tutkimuksessa, johon osallistui vuotiaita poikia todettiin, että tunnin television katselu illalla vähensi jonkin verran seuraavan yön unen tehokkuutta [(nukuttu aika/sängyssä vietetty aika 100)], mutta tunnin pelaaminen vaikutti uneen kuitenkin enemmän. Nukahtamisviive (unen saantiin kuluva aika) pidentyi ja hidasaaltounen määrä väheni seuraavana yönä (25). Tulokset eivät kuitenkaan ole yhteneviä tutkimusten välillä. Toisissa tutkimuksissa videopelien merkitys unelle on ollut vain vähäistä (26,27). Todellisuudessa nuoret käyttävät kuitenkin useita sähköisiä medioita iltaisin: yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan keskimäärin neljää eri laitetta kello 21 jälkeen. Monen laitteen iltakäyttö oli yhteydessä suurempaan kofeiinin kulutukseen ja univaikeuksiin (28). Toisaalta on otettava huomioon, että yhä suuremmassa osassa nuorten koulutehtävistä tietokone on hyödyllinen apuväline. Jos katsoo asiaa suomalaisen kouluterveyskyselyn (29) valossa, 23 prosenttia 8 9-luokkalaisista viettää ruudun ääressä keskimäärin yli 4 tuntia päivässä, ja 17 % kokee ruutuajan häiritsevän vuorokausirytmiään. Unen puute ja vuorokausirytmin häiriöt Vaikka unen muutokset nuoruusiällä voidaankin katsoa pitkälti normaaliin kehitykseen kuuluviksi ilmiöiksi, merkittävä osa nuorista kärsii riittämättömästä unesta etenkin kouluviikon aikana. Riittämätön uni on luonnollisesti yhteydessä päiväaikaisen väsymyksen kokemuksiin, joita arvioidaan olevan noin %:lla nuorista (9). Päiväaikaisen väsymyksen puolestaan tiedetään olevan yhteydessä masennusoireisiin ja heikentyneeseen kognitiiviseen prosessointi- 2829

4 katsaus Merkittävä osa nuorista kärsii riittämättömästä unesta etenkin kouluviikon aikana. 17 Moseley L, Gradisar M. Evaluation of a school-based intervention for adolescent sleep problems. Sleep 2009;32: Cain N, Gradisar M, Moseley L. A motivational school-based intervention for adolescent sleep problems. Sleep Med 2011;12: Chung KF, Cheung MM. Sleep-wake patterns and sleep disturbance among Hong Kong Chinese adolescents. Sleep 2008;31: Kim SJ, Lee YJ, Cho SJ, Cho IH, Lim W, Lim W. Relationship between weekend catch-up sleep and poor performance on attention tasks in Korean adolescents. Arch Pediatr Adolesc Med 2011;165: Lund HG, Reider BD, Whiting AB, Prichard JR. Sleep patterns and predictors of disturbed sleep in a large population of college students. J Adolesc Health 2010;46: Dollman J, Ridley K, Olds T, Lowe E. Trends in the duration of schoolday sleep among 10- to 15-yearold South Australians between 1985 and Acta Paediatr 2007;96: Tynjälä J, Kannas L. Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina Kirjassa: Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Cain N, Gradisar M. Electronic media use and sleep in schoolaged children and adolescents: A review. Sleep Med 2010;11: Dworak M, Schierl T, Bruns T, Struder HK. Impact of singular excessive computer game and television exposure on sleep patterns and memory performance of school-aged children. Pediatrics 2007;120: Ivarsson M, Anderson M, Akerstedt T, Lindblad F. Playing a violent television game affects heart rate variability. Acta Paediatr 2009;98: Weaver E, Gradisar M, Dohnt H, Lovato N, Douglas P. The effect of presleep video-game playing on adolescent sleep. J Clin Sleep Med 2010;6: kykyyn (30). Päiväaikaisen väsymyksen kokemus on toisaalta subjektiivinen ja sen suhdetta todelliseen univajeeseen on vaikea arvioida. Vaikka unen kesto olisi ollut riittävä, nuorten päiväaikaisen väsymyksen kokemus voi silti lisääntyä puberteetissa (5). Eräs tapa mitata univajetta on nukahtamisviivetutkimus (MSLT). Jos viive on alle 10 minuuttia, nuorella on todennäköisesti merkittävää univajetta (30). Nukahtamisviivetutkimus on kuitenkin kohtuullisen raskas toteuttaa, sillä siinä mitataan toistuvaa päiväunien nukahtamisviivettä kontrolloiduissa olosuhteissa polysomnografian avulla. Toinen, vähemmän kuormittava tapa mitata univajetta on viikonloppuna nukutun korvausunen pituus; mitä pidempi korvausuni viikonloppuisin, sitä enemmän nuorilla mitattiin virheitä tarkkaavuutta vaativassa tehtävässä (20). Samassa tutkimuksessa unen pituudella arkipäivisin ei ollut merkitystä tarkkaavuuden kannalta. Aikuisten unenriistokokeissa sekä epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu, että univaje ja poikkeava unen pituus ovat yhteydessä energiaaineenvaihduntaan. Ne altistavat useille kroonisille sairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle, ylipainolle sekä sydän- ja verisuonitaudeille (31). Nuorten osalta tietämyksemme on selvästi vähäisempää, johtuen luonnollisesti myös edellä mainittujen kroonisten sairauksien painottumisesta vanhempiin ikäryhmiin. Terveillä nuorilla on kuitenkin havaittu sekä huonolaatuisen että lyhyen unen yhteys kohonneeseen verenpainetasoon (32). Lisäksi päiväaikaisen väsymyksen ja riittämättömän unen tiedetään olevan kaksisuuntaisessa yhteydessä kofeiinin ja alkoholin lisääntyneeseen kulutukseen sekä ylipainoon myös nuorilla (33,34,35). Viivästyneen univaiheen oireyhtymä Päiväaikaisen väsymyksen ja nuorten yleisten nukahtamisvaikeuksien takana voi olla myös uni-valverytmin häiriö. Tällainen on erityisesti viivästyneen univaiheen oireyhtymä, jossa yksilön sisäinen kello on jatkuvasti myöhässä arjen asettamien rytmivaatimusten suhteen (taulukko 1). Toisin kuin unettomuudessa, unen laatu on viivästyneen univaiheen oireyhtymässä yleensä normaalia, ja vaikka omaehtoisen unirytmin saavuttamisessa ei ole ongelmia, sisäisen kellon siirtäminen yhteiskunnan rytmiin ei onnistu. Epidemiologisissa tutkimuksissa on arvioitu, että oitaulukko 1. Unettomuuden ja viivästyneen univaiheen oireyhtymän diagnostiset kriteerit DSM-IV-luokituksen mukaan Primaarinen unettomuus A. Pääasiallinen vaiva on unen saamisen tai unessa pysymisen vaikeus tai virkistämätön uni, joka on jatkunut vähintään kuukauden ajan. B. Unihäiriö (tai siihen liittyvä päiväaikainen uupumus) aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toiminnan alueilla. C. Unihäiriö ei esiinny ainoastaan narkolepsian, unenaikaisten hengityshäiriöiden, uni-valverytmin häiriön tai parasomnian aikana. D. Häiriö ei esiinny ainoastaan muun mielenterveyden häiriön aikana (esim. vakava masennustila, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, delirium). E. Häiriö ei johdu minkään kemiallisen aineen (esim. huumeen tai lääkkeen) suorasta fysiologisesta vaikutuksesta tai ruumiillisesta häiriöstä Uni-valverytmin häiriö (sirkadiaanisen rytmin häiriö) A. Jatkuva tai uusiutuva unen häiriytyminen, joka johtaa liikaunisuuteen tai unettomuuteen ja johtuu epäsuhdasta ympäristön vaatiman uni-valverytmin ja henkilön luonnollisen sirkadiaanisen rytmin välillä. B. Unihäiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toiminnan alueilla. C. Häiriö ei esiinny ainoastaan muun unihäiriön tai mielenterveyden häiriön aikana. D. Häiriö ei johdu minkään kemiallisen aineen (esim. huumeen tai lääkkeen) suorasta fysiologisesta vaikutuksesta tai ruumiillisesta häiriöstä. Määritä tyyppi: Viivästynyt unijakso -tyyppi: jatkuvasti myöhäinen nukahtaminen ja herääminen sekä kyvyttömyys nukahtaa ja herätä haluttuun varhaisempaan aikaan. Aikaerotyyppi: uneliaisuus ja virkeys väärään aikaan suhteessa paikalliseen aikaan useiden aikavyöhykkeiden toistuvan ylittämisen jälkeen. Vuorotyötyyppi: yövuorotyöhön tai usein vaihtuviin työvuoroihin liittyvä nukkumisajan unettomuus ja valveen aikainen väsymys (uneliaisuus). Määrittämätön tyyppi: esim. aikaistunut unijakso, muu kuin 24-tuntinen uni-valverytmi, epäsäännöllinen uni-valverytmi tms. 2830

5 tieteessä 28 Calamaro CJ, Mason TB, Ratcliffe SJ. Adolescents living the 24/7 lifestyle: effects of caffeine and technology on sleep duration and daytime functioning. Pediatrics 2009;123:e THL. Kouluterveyskysely. info.stakes.fi/kouluterveyskysely/ FI/tulokset/index.htm 30 Fallone G, Owens JA, Deane J. Sleepiness in children and adolescents: clinical implications. Sleep Med Rev 2002;6: Ollila HM, Kronholm E, Paunio T. Unen yhteys aineenvaihdunnan häiriöihin. Suom Lääkäril 2011;66: Javaheri S, Storfer-Isser A, Rosen CL, Redline S. Sleep quality and elevated blood pressure in adolescents. Circulation 2008;118: Cappuccio FP, Taggart FM, Kandala NB ym. Meta-analysis of short sleep duration and obesity in children and adults. Sleep 2008;31: Garaulet M, Ortega FB, Ruiz JR ym. Short sleep duration is associated with increased obesity markers in European adolescents: effect of physical activity and dietary habits. The HELENA study. Int J Obes 2011;35: Berkey CS, Rockett HR, Colditz GA. Weight gain in older adolescent females: the internet, sleep, coffee, and alcohol. J Pediatr 2008;153: Saxvig IW, Pallesen S, Wilhelmsen- Langeland A, Molde H, Bjorvatn B. Prevalence and correlates of delayed sleep phase in high school students. Sleep Med 2012;13: Ohayon MM, Roberts RE, Zulley J, Smirne S, Priest RG. Prevalence and patterns of problematic sleep among older adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39: Archer SN, Carpen JD, Gibson M ym. Polymorphism in the PER3 promoter associates with diurnal preference and delayed sleep phase disorder. Sleep 2010;33: Dagan Y, Eisenstein M. Circadian rhythm sleep disorders: toward a more precise definition and diagnosis. Chronobiol Int 1999;16: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä, Markku Partinen, Raimo Isoaho ym. Unettomuuden hoito. Käypä hoito -suositus. Duodecim 2008;124: Johnson EO, Roth T, Schultz L, Breslau N. Epidemiology of DSM-IV insomnia in adolescence: lifetime prevalence, chronicity, and an emergent gender difference. Pediatrics 2006;117:e Urrila AS, Karlsson L, Kiviruusu O, Pelkonen M, Strandholm T, Marttunen M. Sleep complaints among adolescent outpatients with major depressive disorder. Sleep Med 2012;13: Roane BM, Taylor DJ. Adolescent insomnia as a risk factor for early adult depression and substance abuse. Sleep 2008;31: reiden yleisyys vaihtelee 7 16 %:n välillä (9). Esimerkiksi norjalaisessa tutkimuksessa 8,4 %:lla nuorista oli vaikeuksia saada unta ennen kahta aamuyöllä vähintään kolmena päivänä viikossa ja heillä oli suuria vaikeuksia herätä aamuisin (36). Samoilla nuorilla oli enemmän ahdistus- ja masennusoireita ja heidän kouluarvosanansa olivat heikompia. Kun oireyhtymän kriteerit ovat mukailleet diagnostisia kriteereitä tarkemmin ja siten myös päiväaikaisia haittoja on arvioitu, viivästyneen univaiheen oireyhtymän esiintyvyys vuotiaiden eurooppalaisnuorten keskuudessa oli kuitenkin vain 0,4 % (37). Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, edustaako viivästyneen univaiheen oireyhtymä ääripäätä nuorten yleisissä ongelmissa vuorokausirytmin suhteen, vai onko se laadullisesti erilainen kokonaisuus. Ainakin PER3-geenin polymorfismien tiedetään olevan yhteydessä oireyhtymään (38), ja aikuisten tutkimukset osoittavat, että oireyhtymä on saanut alkunsa suurimmalla osalla jo jopa ennen puberteettia (39). Unettomuus Unettomuus on yleisin unihäiriö kroonisesta unettomuudesta kärsii noin 5 12 % aikuisväestöstä (40). Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa noin 10 % nuoruusikäisestä väestöstä täytti DSM-IV-luokituksen mukaiset unettomuuden diagnostiset kriteerit (taulukko 1) jossain elämänsä vaiheessa (41). Suomalaisista 15-vuotiaista tytöistä lähes jokaöisiä nukahtamisvaikeuksia oli 7,3 %:lla ja lähes jokaöisiä yöheräilyjä kouluviikolla 6,1 %:lla. Vastaavat luvut samanikäisillä pojilla olivat 3,8 % ja 2,7 % (Tynjälä, Jorma, julkaisemattomia havaintoja). Erityisesti tytöt kärsivät unettomuudesta, jolla on taipumus yleistyä nuoruusiässä, ja sen jälkeen suku puoliero säilyy läpi aikuisiän. Tytöillä menarkeen on havaittu liittyvän 2,75-kertainen unettomuuden riski, kun taas pojilla unettomuuden ja puberteettikehityksen välillä ei ole havaittu vastaavaa yhteyttä (41). Nuorten unettomuus on usein luonteeltaan kroonista, ja se on kiinteässä, kaksisuuntaisessa yhteydessä psykiatrisiin häiriöihin. Noin puolella unettomuudesta kärsivistä nuorista on todettu samanaikaisesti myös jokin psykiatrinen häiriö (41). Unettomuus on tavallista etenkin mieli alahäiriöistä, ahdistuneisuushäiriöistä, psykoosisairauksista ja päihdehäiriöistä kärsivillä nuorilla (37,41). Suomalaisessa nuorisopsykiatrisessa aineistossa vakavaa masennustilaa sairastavista nuorista yli 80 %:lla oli kliinisesti merkittäviä uniongelmia, joista tavallisimpia olivat kokemus virkistämättömästä yöunesta sekä nukahtamisvaikeudet (42) (Urrila, Anna Sofia, julkaisematon havainto). Unettomuus nuoruusiällä on myös varhaisaikuisuuden masennuksen riskitekijä (43). Tiedetään myös, että perheristiriidat lapsen ollessa 7 15-vuotias altistavat unettomuudelle vielä 18 vuoden iässä (44), ja että lähes puolella unettomuudesta kärsivistä aikuisista on ollut traumaattisia kokemuksia lapsuusiässä (45). Uniongelmainen nuori vastaanotolla Nuoren kanssa on hyvä keskustella kahden kesken hänen univaikeuksistaan. Lisäksi vanhemmilta saa usein täydentävää tietoa ongelman luonteesta, joten vanhempien kutsuminen mukaan vastaanotolle on yleensä perusteltua. Nuoren ja hänen vanhempiensa käsitykset nuoren uniongelmasta saattavat erota toisistaan selvästikin, minkä vuoksi molempia on hyvä kuulla. Vastaanottokäynnillä on syytä kysyä kattavan yleisanamneesin lisäksi nukkumistottumuksista, subjektiivisesti koetusta unen laadusta, unettomuudesta, unisairauksiin ja parasomnioihin viittaavista oireista (kuorsaus, levottomat jalat ja päiväaikainen nukahtelutaipumus), päiväaikaisesta väsymyksestä, mielialasta ja viimeaikaisista kuormittavista elämäntapahtumista. On tärkeää selvittää erikseen arkipäivien ja lomapäivien nukkuminen. Päihteiden, kofeiinipitoisten juomien sekä lääkkeiden käyttö on myös syytä kartoittaa. Univaikeuksien esiintymistiheyden ja vaikeusasteen sekä nuoren vuorokausirytmin kartoituksen apuna voidaan käyttää unikysely lomakkeita sekä kotona täytettävää unenseuranta lomaketta. Suuri osa nuorten uniongelmista voidaan diagnosoida ja hoitaa perusterveydenhuollossa. Mikäli herää epäily unisairaudesta, vakavasta mielenterveyden häiriöstä tai somaattisesta sairaudesta uniongelmien taustalla, on nuori syytä lähettää tarkempiin selvittelyihin erikoissairaanhoitoon: oirekuvasta riippuen useimmiten joko nuorisopsykiatrian tai lastenneurologian/ neurologian yksikköön. Samoin, mikäli nuoren uniongelma heikentää hänen toimintakykyään selvästi tai oireilu ei hoitoyrityksistä huolimatta seurannassa helpota, voivat tarkemmat selvitykset olla paikallaan. Erikoissairaanhoidossa voidaan tarvittaessa tehdä mm. koko yön unipoly- 2831

6 katsaus 44 Gregory AM, Caspi A, Moffitt TE, Poulton R. Family conflict in childhood: a predictor of later insomnia. Sleep 2006;29: Bader K, Schafer V, Schenkel M, Nissen L, Schwander J. Adverse childhood experiences associated with sleep in primary insomnia. J Sleep Res 2007;16: Gradisar M, Dohnt H, Gardner G ym. A randomized controlled trial of cognitive-behavior therapy plus bright light therapy for adolescent delayed sleep phase disorder. Sleep 2011;34: Pigeon WR. Treatment of adult insomnia with cognitivebehavioral therapy. J Clin Psychol 2010;66: Manber R, Bernert RA, Suh S, Nowakowski S, Siebern AT, Ong JC. CBT for insomnia in patients with high and low depressive symptom severity: adherence and clinical outcomes. J Clin Sleep Med 2011;7: Paine S, Gradisar M. A randomised controlled trial of cognitivebehaviour therapy for behavioural insomnia of childhood in schoolaged children. Behav Res Ther 2011;49: Short MA, Gradisar M, Wright H, Lack LC, Dohnt H, Carskadon MA. Time for bed: parent-set bedtimes associated with improved sleep and daytime functioning in adolescents. Sleep 2011;34: Ivanenko A, Crabtree VM, Tauman R, Gozal D. Melatonin in children and adolescents with insomnia: a retrospective study. Clin Pediatr 2003;42: van Geijlswijk IM, Mol RH, Egberts TC, Smits MG. Evaluation of sleep, puberty and mental health in children with long-term melatonin treatment for chronic idiopathic childhood sleep onset insomnia. Psychopharmacol (Berl) 2011;216: Srinivasan V, Spence WD, Pandi- Perumal SR, Zakharia R, Bhatnagar KP, Brzezinski A. Melatonin and human reproduction: shedding light on the darkness hormone. Gynecol Endocrinol 2009;25: Hoebert M, van der Heijden KB, van Geijlswijk IM, Smits MG. Long-term follow-up of melatonin treatment in children with ADHD and chronic sleep onset insomnia. J Pineal Res 2009;47: Armitage R, Emslie G, Rintelmann J. The effect of fluoxetine on sleep EEG in childhood depression: a preliminary report. Neuropsychopharmacology 1997;17: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. grafioita ja aktigrafiarekisteröintejä, joilla saadaan objektiivista tietoa nuoren nukkumisesta diagnostiikan tueksi. Nuorten uniongelmien hoito Äkillisissä elämänmuutoksissa lyhytaikainen univaikeus on luonnollinen reaktio, johon ensisijaisia hoitomuotoja ovat tuki, lohduttaminen ja neuvonta. Pitempiaikaisen unettomuuden ja viivästyneen unirytmin hoidossa unenhuoltoohjeet ja nuoren motivoiminen niiden noudattamiseen ovat hoidossa keskeisellä sijalla (40). Nuorten vuorokausirytmin säätelyvaikeuksien hoitoa on tutkittu enenevästi. Tuoreessa satunnaistetussa australialaistutkimuksessa yhdistettiin kuuden kerran kognitiivis-behavioraalinen unikäyttäytymiseen kohdistuva terapia ja aamuinen kirkasvalohoito erinomaisin tuloksin (46). Vuorokausirytmihäiriöistä kärsivien nuorten nukahtamisviive pieneni noin puolella tunnilla ja unen pituus lisääntyi saman verran, vaikutuksen ollessa kohtuullisen pysyvä kuuden kuukauden seurantajakson ajan. Tutkimuksen kognitiivis-behavioraalisessa terapiassa valistettiin nuorta unen tarpeesta, rakenteesta, unihomeostaasista ja hyvästä unenhuollosta, joka tähtää fysiologisen virittymisen ehkäisemiseen iltaisin (valon vähentäminen, kofeiinin, liikunnan ja sähköisen median välttäminen). Pääpaino terapiassa oli kuitenkin nukkumiseen liittyvien automaattisten ajatusmallien tunnistamisessa, arvioinnissa ja muuttamisessa. Jos nuoren oireet painottuvat unettomuuteen, interventioissa voidaan näiden lisäksi painottaa ahdistuksen tai stressin hallintaa (47), kuten nukahtamisen kannalta haitallisten tunteiden tunnistamista, ajatuksia niiden takana, huolien rationalisoimista ja erilaisia rentoutustekniikoita, jotka ainakin sekä aikuisten (48) että kouluikäisten lasten (49) tutkimuksissa ovat olleet tehokkaita unettomuuden hoidossa. Myös vanhempien määrätietoista tukea nuoren unirytmin ylläpitoon tarvitaan usein hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi. Vanhempien toiminta voi osaltaan myös ennaltaehkäistä nuoren uniongelmia. Ne nuoret, joiden vanhemmat määrittelivät heidän nukkumaanmenoaikansa, menivät aikaisemmin nukkumaan, nukkuivat enemmän eivätkä kokeneet itseään niin väsyneiksi kuin nuoret, joiden vanhemmat eivät määritelleet nukkumaanmenoaikoja (50). Mikäli nuoren uniongelma heikentää selvästi hänen toimintakykyään, voi lääkkeellinen hoito olla perusteltua. Pääsääntöisesti alle 18-vuotiaan nuoren uniongelman lääkkeellinen hoito on hyvä suunnitella erikoissairaanhoidossa ( joko lastenneurologian/neurologian tai nuorisopsykiatrian yksikössä) asianmukaisten tutkimusten pohjalta, tai vähintään erikoissairaanhoitoa tai asiaan perehtynyttä lääkäriä konsultoiden. Interventiotutkimuksia nuorten unettomuuden ja viivästyneen univaiheen oireyhtymän lääkkeellisestä hoidosta ei ole juurikaan tehty, ja lääkäri joutuukin yleensä arvioimaan sopivan lääkkeellisen hoidon yksilöllisesti kunkin nuoren oirekuvan mukaan. Melatoniini saattaa lyhentää nuorten nukahtamisviivettä, mutta tutkimuksia on toistaiseksi niukalti (40,51). Melatoniinin pitkäaikaisvaikutukset etenkin puberteettikehitykseen ovat eläinkokeiden ja tapausselostusten perusteella herättäneet huolta (52,53). Viimeaikaisissa nuorille tehdyissä tutkimuksissa ei melatoniinilla ole usean vuoden seurannassakaan pystytty osoittamaan pitkäaikaishaittoja (51,54). Mikäli nuorella on yhtä aikaa unihäiriö ja psykiatrinen häiriö, on kliinikon yleensä hyvin vaikea tietää luotettavasti, onko unihäiriö psykiatrisen sairauden taustalla oleva tekijä, sen seuraus, vai kenties näitä kumpaakin. Tällöin on molempiin häiriöihin syytä kiinnittää huomiota nuoren hoidossa. Nuoret, joilla on uniongelmien kanssa yhtäaikaisesti hoitoa vaativaa psykiatrista oireilua, saattavat oirekuvasta riippuen hyötyä esimerkiksi sedatiivisista neurolepteistä, mirtatsapiinista tai hydroksitsiinista. Ne lievittävät psykiatrista oireilua ja auttavat uniongelmien hallinnassa. Huomattavaa kuitenkin on, että psykiatristen häiriöiden lääkkeellinen hoito voi myös vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. Pienessä aineistossa masennuksen hoitona käytetyn fluoksetiinin todettiin keventävän nuorten unta ja lisäävän yöaikaisten heräilyjen määrää (55). Samoin ADHD:n hoidossa käytetyn metyylifenidaatin hyvin yleinen haittavaikutus on unettomuus. Lopuksi Tutkimukset osoittavat, että nyky-yhteiskunnassa elävillä nuorilla on paitsi suuret sosiaaliset houkutukset, myös hyvät biologiset edellytykset ajautua myöhäiseen vuorokausirytmiin ja sitä kautta merkittävään unen puutteeseen. Uni vai- 2832

7 tieteessä kuttaa nuoren psyykkiseen hyvinvointiin ja somaattiseen terveydentilaan, mutta yhteys pätee myös toiseen suuntaan. Unta voidaankin pitää ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin herkkänä indikaattorina. Uniongelmien vuoksi vastaanotolle hakeutuvaa nuorta ja hänen vanhempiaan tulisi haastatella monipuolisesti ja pyrkiä ohjaamaan erikoissairaanhoidon tarkempiin selvityksiin ne nuoret, joille uniongelmat aiheuttavat selkeää toimintakyvyn heikkenemistä tai joiden uniongelmat ovat merkki tavalla tai toisella hankaloituneesta nuoruusiän kehityksestä: esimerkiksi psykiatrisesta häiriöstä, somaattisesta sairaudesta tai päihteiden käytöstä. Hoito tulee suunnitella yksilöllisesti kunkin nuoren tilanteen mukaan. n English summary > in english Sleep and sleep problems during adolescence Alvesco_SLL_puolisivu_v5_OL.indd :38:

8 english summary Anna Sofia Urrila M.D., Ph.D. National Institute for Health and Welfare Department of Mental Health and Substance Abuse Services Child and Adolescent Mental Health Unit Helsinki University Central Hospital (HUCH) Department of Adolescent Psychiatry Anu-Katriina Pesonen Ph.D., Adjunct Professor Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki Sleep and sleep problems during adolescence Sleep undergoes multiple and dramatic changes during adolescence. The most important changes include a decrease in total sleep time, a shift towards lighter sleep, an increase in daytime sleepiness, and a circadian shift towards eveningness. Current evidence demonstrates that both environmental and biological factors underlie these changes. While the changes can be regarded as a normal part of development, many adolescents also suffer from inadequate sleep or even sleep disturbances like insomnia. Typically, late bed times combined with early morning waking lead to sleep debt during the school week. Delayed sleep phase syndrome may be an extreme manifestation of the sleep regulatory changes during adolescence. The link between sleep and mental and physical health is bidirectional. In clinical settings, sleep problems during adolescence often require careful and extensive evaluation. Treatment should be planned individually for each adolescent, and may include advice on sleep habits (sleep hygiene), cognitive therapeutic techniques, and medication. Knowledge on adolescents sleep, sleep problems and their treatment is rapidly increasing owing to current research efforts. 2833a

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

Nuorten uni. Unilääketiedepäivät

Nuorten uni. Unilääketiedepäivät Nuorten uni Unilääketiedepäivät 1.11.2016 Anna Sofia Urrila LT, nuorisopsyk el, Suomen Akatemian kliininen tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, HYKS Nuorisopsykiatria Luennon sisältö Miten nuoret

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Lukiolaisten nukkuminen

Lukiolaisten nukkuminen Lukiolaisten nukkuminen Lohjan Yhteislyseon lukio Psykologian tutkimus Toukokuu 2016 Tekijät: Julia, Oona, Katariina, Sani 1 Sisällysluettelo: 1.Johdanto 3 2. Tutkimusongelma ja Hypoteesi 4 3. Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS SISÄLTÖ unen merkitys unen rakenne ja kehitys lapsuus- ja nuoruusiässä biologinen kehitys ja elämäntavat

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Elixir of life Elixir for Mind and Body Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about

Lisätiedot

KESKI-IÄN VUOROTYÖN YHTEYS ELÄKEIÄN UNEEN

KESKI-IÄN VUOROTYÖN YHTEYS ELÄKEIÄN UNEEN KESKI-IÄN VUOROTYÖN YHTEYS ELÄKEIÄN UNEEN Lotta Palmberg Gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma Kevät 2016 Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ Lotta Palmberg (2016).

Lisätiedot

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa Uni ja unihäiriöt. Uni Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, ja

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka 10.2.2017 Vireystila UNI UNIPAINE VÄLITTÄJÄAINEET VALVE Vireystilan hienosäätöön Vireyttä lisäävät Unta tuottavat osallistuvat o Noradrenaliini o GABA o Sytokiini

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö

Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö 14.2.2013 Energiajuomat mm. Teho, Battery, Red Bull hs.fi Myynti ja markkinointi On laillista myydä

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Opinnäytetyö (AMK) Terveysala. Sairaanhoitaja (AMK) Sirja Leino & Milla Maaniitty NUORI, NUKU HYVIN! unen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin

Opinnäytetyö (AMK) Terveysala. Sairaanhoitaja (AMK) Sirja Leino & Milla Maaniitty NUORI, NUKU HYVIN! unen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin Opinnäytetyö (AMK) Terveysala Sairaanhoitaja (AMK) 2016 Sirja Leino & Milla Maaniitty NUORI, NUKU HYVIN! unen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa

Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa Hyvinvointia työstä Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa Teppo Valtonen, @teppo_v Perjantaitapaaminen, 11.3.2016 11.3.2016 Työterveyslaitos Teppo Valtonen @teppo_v www.ttl.fi 2 11.3.2016

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL Suomalaisten mielenterveys Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL 1 Mitä suomalaisten mielenterveydestä tiedetään? Aikuisväestöä koskevia epidemiologisia tutkimuksia Mini-Suomi (1977-1980), Terveys

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työaikojen kehittäminen kunta-alalla Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työajat, vireys ja ammattiliikenne tiimi Työterveyslaitos Työturvallisuuslain muutos keväästä 2013 lähtien - työn

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Elisa Kinnunen NUORTEN NUKKUMINEN JA UNI

Elisa Kinnunen NUORTEN NUKKUMINEN JA UNI Elisa Kinnunen NUORTEN NUKKUMINEN JA UNI Hoitotyön koulutusohjelma 2015 NUORTEN NUKKUMINEN JA UNI Kinnunen, Elisa Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2015 Ohjaaja: Lahtinen,

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF ry:n kevätseminaari 13.4.2011 Kuopio Finohta / Jaana Isojärvi 1 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Une$omuudesta ja. une$omuuden hoidosta. Timo Partonen psykiatrian dosen6, Helsingin yliopisto tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Une$omuudesta ja. une$omuuden hoidosta. Timo Partonen psykiatrian dosen6, Helsingin yliopisto tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Une$omuudesta ja une$omuuden hoidosta Timo Partonen psykiatrian dosen6, Helsingin yliopisto tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuuteni viimeisen 2 vuoden ajalta Sidonnaisuus Yritys

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija Hyvinvointia työstä Vuorotyö, stressi ja palautuminen Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija 1. Työaika terveysriskinä Esityksen sisältö 2. Vuorotyö ja stressi 3. Stressin vähentäminen ja palautumisen edistäminen

Lisätiedot

NYT NUKKUMAAN! - Ohjelehti vanhemmille nuoren hyvästä ja riittävästä unesta. Kaarina Jokivuo Saana Mustaniemi

NYT NUKKUMAAN! - Ohjelehti vanhemmille nuoren hyvästä ja riittävästä unesta. Kaarina Jokivuo Saana Mustaniemi NYT NUKKUMAAN! - Ohjelehti vanhemmille nuoren hyvästä ja riittävästä unesta Kaarina Jokivuo Saana Mustaniemi Opinnäytetyö Marraskuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot