Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Anna Sofia Urrila LT, tutkija, nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri THL (MIPO/LAMI) ja HYKS nuorisopsykiatria Anu-Katriina Pesonen PsT, dosentti, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat Keskeisiä unen muutoksia nuoruusiällä ovat unen kokonaismäärän väheneminen, unen keveneminen, päiväaikaisen väsymyksen lisääntyminen ja vuorokausirytmin siirtyminen myöhäisemmäksi lapsuuteen verrattuna. Nuoruusikäisten unen muutosten taustalla on paitsi ympäristöön liittyviä, myös biologisia tekijöitä. Merkittävä osa nuorista kärsii riittämättömästä unesta etenkin kouluviikon aikana, koska nukkumaanmeno on siirtynyt myöhäisemmäksi ja kouluun meno vaatii aikaista heräämistä. Nuorten uniongelmat edellyttävät usein monipuolista kliinistä selvittelyä. Tutkimustieto nuorten unesta, uniongelmista ja uniongelmien hoidosta on voimakkaasti lisääntymässä. Vertaisarvioitu VV Nuoruusikä alkaa fyysisestä murrosiästä (puberteetti) ja ajoittuu ikävuosien välille (1). Nuoruusikä on valtavien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten muutosten vaihe ihmisen elämässä, ja nämä muutokset heijastuvat kokonaisvaltaisesti myös uneen ja nukkumistottumuksiin. Uniongelmat lisääntyvät nuoruusiällä, ja ne voivat olla merkki hankaloituneesta nuoruusiän kehityksestä (2,3). Tässä katsauksessa käsitellään nuorten unen tyypillisiä piirteitä ja ongelmia sekä pyritään valottamaan niiden taustalla olevia syitä ja uniongelmien hoitomahdollisuuksia. Miten nuoret nukkuvat? Nuoruusiällä keskeisiä unen muutoksia ovat unen kokonaismäärän väheneminen, unen keveneminen, päiväaikaisen väsymyksen lisääntyminen ja vuorokausirytmin siirtyminen myöhäisemmäksi lapsuuteen verrattuna (3,4). WHO:n Koululaistutkimuksen mukaan vuonna 2010 suomalaiset 11-vuotiaat tytöt nukkuivat kouluviikolla keskimäärin 9:07 (tuntia:minuuttia) (95 %:n LV 9:04 9:10) yössä, kun 13-vuotiailla luvut olivat 8:18 (95 %:n LV 8:14 8:22) ja 15-vuotiailla 7:52 (95 %:n LV 7:48 7:57). Myös poikien unen määrässä havaittiin vastaava väheneminen. Poikien luvut olivat 9:10 (95 %:n LV 9:07 9:13), 8:34 (95 %:n LV 8:30 8:37) ja 8:01 (95 %:n LV 7:56 8:05). Lyhyitä, enintään seitsemän tunnin yöunia kouluöinä nukkui 11-vuotiaista tytöistä 1,8 %, 13-vuotiaista 11,8 % ja 15-vuotiaista 21,6 % (vastaavat poikien luvut 1,1 %, 7,3 % ja 18,3 %) (Tynjälä, Jorma, julkaisemattomia havaintoja). Nuorten unentarpeessa ei kuitenkaan ole havaittu ikäsidonnaisuutta. Samanaikaisesti unen lyhenemisen kanssa nuorten päiväaikainen väsymys lisääntyy selvästi iän kasvaessa (3). Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että kouluaamuina itsensä väsyneeksi tunsi 11-vuotiaista tytöistä 19 %, 13-vuotiaista 31 % ja 15-vuotiaista 44 % vähintään neljä kertaa viikossa (vastaavat luvut pojilla: 18 %, 29 % ja 36 %) (Tynjälä, Jorma, julkaisemattomia havaintoja). Laboratoriokokeessa, jossa nuorten annettiin nukkua vapaasti klo välisenä aikana, nuorten keskimääräiseksi unen pituudeksi saatiin 9,2 tuntia, eikä puberteetin aste vaikuttanut unen pituuteen (5). Kokeen tulos saattaa tutkimusasetelman vuoksi kuitenkin aliarvioida etenkin varttuneempien nuorten unen tarvetta: yksikään varttuneemmista nuorista (Tannerluokitus > 2) ei ollut vielä hereillä uniajan päättyessä klo 08, ja he olivat päiväaikaan väsyneempiä kuin muut (6). Seurantatutkimuksissa on unenaikaisessa aivo sähkökäyrässä (uni-eeg:ssä) havaittu syvän unen eli hidasaaltounen määrän ja tehon vähenevän radikaalisti nuoruusiällä (7,8). Myös vilke unen eli REM-unen määrä vähenee, mutta sen prosentuaalinen osuus kokonaisuniajasta pysyy suurin piirtein ennallaan (8). Nuoruusiällä vuorokausirytmi siirtyy noin 1 3 tuntia myöhäisemmäksi ja ns. iltavirkkujen määrä aamu virkkuihin verrattuna kasvaa (4). Nukahtamisajan siirtyminen myöhemmäksi on lineaarisesti yhteydessä nuoren ikään siten, että vuotiaiden eurooppalaisnuorten keskimääräinen nukahtamisaika arki-iltoina on puoli 2827

2 katsaus Viivästyneen univaiheen oireyhtymässä sisäisen kellon siirtäminen yhteiskunnan rytmiin ei onnistu. yhdentoista, vuotiaiden puoli kahdentoista ja vuotiaiden puolenyön tuntumassa (9). Kronotyypin todettiin keskieurooppalaisessa tutkimuksessa siirtyvän keskimäärin myöhäisemmäksi tytöillä aina 19,5 ikävuoteen ja pojilla aina 20,9 ikävuoteen asti, minkä jälkeen vuorokausirytmi ryhtyi uudelleen aikaistumaan. Tätä kronotyypin kääntöpistettä on ehdotettu myös yhdeksi biologiseksi merkiksi nuoruusiän loppumisajankohdalle (10). Biologiset muutokset Ajatus siitä, että nuoruusiällä unessa tapahtuvien muutosten taustalla voisi olla biologisia syitä, on yllättävän uusi. Vasta parin viime vuosi kymmenen aikana nuorten unen biologista säätelyä on tutkittu tieteellisesti intensiivisemmin. Karttuneen tutkimustiedon valossa näyttää tällä hetkellä ilmeiseltä, että pelkästään ympäristöön liittyvät tekijät eivät pysty selittämään nuoruusiän unen muutoksia (4). Nuorten vuorokausirytmin siirtyminen myöhemmäksi on ilmiönä havaittu ympäristöstä riippumatta niin esiteollisissa kuin moderneissakin yhteiskunnissa. Rytmin on todettu säilyvän myöhäisenä myös kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa, joissa nuorilla on rajalliset mahdollisuudet sosiaaliseen kanssakäymiseen (4). Vuorokausirytmin siirtyminen myöhemmäksi nuoruusiässä on ihmisten lisäksi havaittu useilla eri eläinlajeilla, kuten reesusapinoilla, rotilla ja hiirillä (4). Kronotyypin muutos tapahtuu sukupuolisidonnaisessa aikataulussa, tytöillä varhemmin kuin pojilla, ja se on ajallisesti yhteydessä sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittymiseen (11). Eläinkokeissa tutkittiin jyrsijöille tehdyn prepubertaalisen gonadektomian vaikutusta ja havaittiin, että se esti nuoruusiällä tapahtuvat sirkadiaanisen rytmin muutokset (12). Sukupuolihormonit voivat vaikuttaa uneen mm. moduloimalla suprakiasmaattisen tumakkeen sisäisen kellon toimintaa (13). Nuoruusiällä tapahtuvien hormonaalisten muutosten tarkka vaikutus mekanismi unen säätelyjärjestelmiin on toistaiseksi kuitenkin epäselvä. Sisäisen kellon ominaisperiodin pitenemistä ja valoherkkyyden muutoksia on ehdotettu mahdollisiksi syiksi kronotyypin muutoksiin nuoruusiällä, mutta tutkimusnäyttö niiden osalta on toistaiseksi niukkaa (8). Unen homeostaattinen säätely vastaa riittävästä unen määrästä ja syvyydestä: mitä pitempään valvotaan, sitä enemmän ja syvempää unta nukutaan seuraavana yönä. Nuoruusiällä tapahtuvan syvän unen radikaalin vähenemisen ajatellaan heijastelevan aivojen kypsymiseen kuuluvaa aivokuoren eksitatoristen synapsien karsiutumista, ja siten olevan looginen ja väistämätön seuraus aivojen kypsymisestä (7). Ikä ja nuoruusiän kehitys tuovat mukanaan kasvavan kyvyn sietää valvomista ja ns. unipainetta: kokeellisissa olosuhteissa on todettu, että nuorten nukahtamisviive on pitempi kriittisinä kellonaikoina (14 t 30 min ja 16 t 30 min heräämisen jälkeen eli myöhään illalla) ja että nuorten unipaine kertyy unenriistokokeissa hitaammin kuin lasten (4,14). Ympäristön vaikutus nuorten uneen Nuorten nukkumistottumuksiin ja uneen vaikuttavat biologisten tekijöiden lisäksi vahvasti myös koulu, koti, kaveripiiri, harrastukset, ruutu aika sekä muut kulttuuriset ja ympäristöön liittyvät tekijät. Ympäristön vaikutus nuorten uneen näkyy ehkä selkeimmin siinä, että aikuisiin ja lapsiin verrattuna nuorten unirytmi on vaihtelevampi arkipäivistä viikonloppuun. Sekä nukahtamis- että heräämisaika siirtyvät nuoruusiällä myöhemmiksi, mutta aikaiset kouluaamut lyhentävät unen pituutta. Myöhäisen nukahtamisajan ja aikaisen kouluaamun yhdistelmä johtaa ennen pitkää univelkaan, jota nukutaan pois viikonloppuisin. Nuorten viikonloppuisin nukkuma aika on keskimäärin 92 minuuttia pidempi kuin arkiöinä (9). Nuorten kasvavaa univelkaa on yritetty korjata kokeiluilla, joissa koulun alkamisaikaa on siirretty hieman, esimerkiksi puoli tuntia, myöhemmäksi (15). Ainakin lyhytaikaisessa seurannassa näytti siltä, että kouluaamun siirtäminen myöhemmäksi pidensi nuorten unta, vähensi päiväaikaista väsymystä ja kohensi nuorten mielialaa (15). Luonnollisessa koeasetelmassa tutkittiin puolestaan koulun aloitusajan tunnilla aikaistumisen merkitystä nuorten unelle ja huomattiin, etteivät nukkumaanmenoaika ja melatoniinin eritys kuitenkaan aikaistuneet vastaavasti. Nuorten univaje sen sijaan kasvoi niin, että aamun ensimmäisessä nukahtamisviivetutkimuksessa (Multiple Sleep Latency Test, MSLT) mitattu keskimääräinen nukahtamisviive oli vain 5 minuuttia (16). Tutkijat totesivatkin, että todella aikaiset koulunaloitusajat asettavat nuorille lähes mahdottoman haasteen sel- 2828

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Marttunen M, Kaltiala-Heino R. Nuorisopsykiatria. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria, 5. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2007; Dahl RE, Lewin DS. Pathways to adolescent health sleep regulation and behavior. J Adolesc Health 2002;31(6 Suppl): Carskadon MA. Sleep in adolescents: the perfect storm. Pediatr Clin North Am 2011;58: Hagenauer MH, Perryman JI, Lee TM, Carskadon MA. Adolescent changes in the homeostatic and circadian regulation of sleep. Dev Neurosci 2009;31: Carskadon MA, Harvey K, Duke P, Anders TF, Litt IF, Dement WC. Pubertal changes in daytime sleepiness. Sleep 1980;2: Carskadon MA, Acebo C. Regulation of sleepiness in adolescents: update, insights, and speculation. Sleep 2002;25: Campbell IG, Feinberg I. Longitudinal trajectories of non-rapid eye movement delta and theta EEG as indicators of adolescent brain maturation. Proc Natl Acad Sci USA 2009;106: Colrain IM, Baker FC. Changes in sleep as a function of adolescent development. Neuropsychol Rev 2011;21: Gradisar M, Gardner G, Dohnt H. Recent worldwide sleep patterns and problems during adolescence: a review and meta-analysis of age, region, and sleep. Sleep Med 2011;12: Roenneberg T, Kuehnle T, Pramstaller PP ym. A marker for the end of adolescence. Curr Biol 2004;14:R Carskadon MA, Vieira C, Acebo C. Association between puberty and delayed phase preference. Sleep 1993;16: Hummer DL, Jechura TJ, Mahoney MM, Lee TM. Gonadal hormone effects on entrained and free-running circadian activity rhythms in the developing diurnal rodent Octodon degus. Am J Physiol Regul Integr Comp Physiol 2007;292:R Karatsoreos IN, Silver R. Minireview. The neuroendocrinology of the suprachiasmatic nucleus as a conductor of body time in mammals. Endocrinology 2007;148: Jenni OG, Achermann P, Carskadon MA. Homeostatic sleep regulation in adolescents. Sleep 2005;28: Owens JA, Belon K, Moss P. Impact of delaying school start time on adolescent sleep, mood, and behavior. Arch Pediatr Adolesc Med 2010;164: Carskadon MA, Wolfson AR, Acebo C, Tzischinsky O, Seifer R. Adolescent sleep patterns, circadian timing, and sleepiness at a transition to early school days. Sleep 1998;21: viytyä arjesta ilman univelkaa (16). Kouluissa tehdyt psykoedukatiiviset interventiot ovat onnistuneet lisäämään nuorten tietoutta riittävästä unesta ja optimaalisesta unenhuollosta, mutta näyttö näiden interventioiden tehosta nuorten nukkumistottumusten muuttamisessa ja uniongelmien vähentämisessä on vielä niukkaa (17,18). Epidemiologisten tutkimusten mukaan unen pituus näyttää olevan jonkin verran kulttuurisidonnainen ja selittyvän suurimmaksi osaksi eroilla nukkumaanmenoajoissa (9). Arkipäivinä eurooppalaisten nuorten unen keskimääräinen pituus on 8,4 tuntia, mutta aasialaisten melkein tunnin vähemmän (7,5 t) (9,19). Aasiassa korealaiset nuoret nukkuvat erityisen vähän, arki öisin keskimäärin vain 5,7 tuntia (20). Korealaiset itse arvelevat tämän johtuvan koulun kilpailuhenkisyydestä; erityisen vähän (5,5 tuntia) nukkuvat lukion kolmasluokkalaiset, jotka valmistautuvat yliopistojen pääsykokeisiin (20). Eräs keskeinen unen pituuteen ja laatuun vaikuttava tekijä on nuorten kokema stressi. Se voi joko aiheuttaa, pahentaa tai ylläpitää nuoren uniongelmia. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan nuorten kokema stressi selitti huomattavasti suuremman osan nuorten univaikeuksista kuin liikuntatottumukset tai kofeiinin ja alkoholin käyttö (21). Näyttää siltä, että nykyään lapset sekä nuoret nukkuvat vähemmän kuin aikaisemmat sukupolvet. Australialaistutkimuksessa (22) todettiin, että nuorten unen pituus koulupäivinä oli lyhentynyt noin puolella tunnilla vuodesta 1985 vuoteen Vähennys oli suurin (44 minuuttia) matalan sosioekonomisen aseman perheillä. Unen lyheneminen selittyi lähes kokonaan nukkumaanmenoajan siirtymisellä myöhemmäksi, koska koulujen aloitusajat olivat pysyneet samoina. Suomalaisten nuorten nukkumaanmenoajoissa vaikuttaa WHO:n Koululaistutkimuksen valossa tapahtuneen vuodesta 1984 vuoteen 1990 suhteellisen vähän muutoksia, mutta vuodesta 1990 aina huippuvuoteen 1998 saakka nukkumaanmenoajat myöhentyivät. Vuonna 1998 joka toinen 13-vuotias ja kaksi kolmasosaa 15-vuotiaista nuorista ei mennyt nukkumaan kouluviikolla ennen kello yhtätoista (23). Näyttäisi siltä, että nukkumaanmenoaikojen myöhentyminen on pysähtynyt luvulla (Tynjälä, Jorma, julkaisematon havainto). Sähköinen media ja uni Lukuisat tutkimukset ovat yhdistäneet toisiinsa sähköisen median käytön ja nuorten uniongelmat. Sähköinen media voi vaikuttaa uneen siirtämällä nukkumaanmenoaikaa myöhemmäksi, aiheuttamalla fysiologista aktivoitumista, tai joidenkin laitteiden kirkas valo voi ehkäistä melatoniinin eritystä (24). Vaikka tv:n katselu, pelaaminen ja internetin käyttö on kaikki yhdistetty lyhyempään unen kestoon, myöhäisempään nukkumaanmenoaikaan, pitempään unilatenssiin sekä lisääntyneisiin yöheräilyihin (24), kokeellisia tutkimuksia aiheesta on kuitenkin vielä todella vähän. Tutkimuksessa, johon osallistui vuotiaita poikia todettiin, että tunnin television katselu illalla vähensi jonkin verran seuraavan yön unen tehokkuutta [(nukuttu aika/sängyssä vietetty aika 100)], mutta tunnin pelaaminen vaikutti uneen kuitenkin enemmän. Nukahtamisviive (unen saantiin kuluva aika) pidentyi ja hidasaaltounen määrä väheni seuraavana yönä (25). Tulokset eivät kuitenkaan ole yhteneviä tutkimusten välillä. Toisissa tutkimuksissa videopelien merkitys unelle on ollut vain vähäistä (26,27). Todellisuudessa nuoret käyttävät kuitenkin useita sähköisiä medioita iltaisin: yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan keskimäärin neljää eri laitetta kello 21 jälkeen. Monen laitteen iltakäyttö oli yhteydessä suurempaan kofeiinin kulutukseen ja univaikeuksiin (28). Toisaalta on otettava huomioon, että yhä suuremmassa osassa nuorten koulutehtävistä tietokone on hyödyllinen apuväline. Jos katsoo asiaa suomalaisen kouluterveyskyselyn (29) valossa, 23 prosenttia 8 9-luokkalaisista viettää ruudun ääressä keskimäärin yli 4 tuntia päivässä, ja 17 % kokee ruutuajan häiritsevän vuorokausirytmiään. Unen puute ja vuorokausirytmin häiriöt Vaikka unen muutokset nuoruusiällä voidaankin katsoa pitkälti normaaliin kehitykseen kuuluviksi ilmiöiksi, merkittävä osa nuorista kärsii riittämättömästä unesta etenkin kouluviikon aikana. Riittämätön uni on luonnollisesti yhteydessä päiväaikaisen väsymyksen kokemuksiin, joita arvioidaan olevan noin %:lla nuorista (9). Päiväaikaisen väsymyksen puolestaan tiedetään olevan yhteydessä masennusoireisiin ja heikentyneeseen kognitiiviseen prosessointi- 2829

4 katsaus Merkittävä osa nuorista kärsii riittämättömästä unesta etenkin kouluviikon aikana. 17 Moseley L, Gradisar M. Evaluation of a school-based intervention for adolescent sleep problems. Sleep 2009;32: Cain N, Gradisar M, Moseley L. A motivational school-based intervention for adolescent sleep problems. Sleep Med 2011;12: Chung KF, Cheung MM. Sleep-wake patterns and sleep disturbance among Hong Kong Chinese adolescents. Sleep 2008;31: Kim SJ, Lee YJ, Cho SJ, Cho IH, Lim W, Lim W. Relationship between weekend catch-up sleep and poor performance on attention tasks in Korean adolescents. Arch Pediatr Adolesc Med 2011;165: Lund HG, Reider BD, Whiting AB, Prichard JR. Sleep patterns and predictors of disturbed sleep in a large population of college students. J Adolesc Health 2010;46: Dollman J, Ridley K, Olds T, Lowe E. Trends in the duration of schoolday sleep among 10- to 15-yearold South Australians between 1985 and Acta Paediatr 2007;96: Tynjälä J, Kannas L. Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina Kirjassa: Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Cain N, Gradisar M. Electronic media use and sleep in schoolaged children and adolescents: A review. Sleep Med 2010;11: Dworak M, Schierl T, Bruns T, Struder HK. Impact of singular excessive computer game and television exposure on sleep patterns and memory performance of school-aged children. Pediatrics 2007;120: Ivarsson M, Anderson M, Akerstedt T, Lindblad F. Playing a violent television game affects heart rate variability. Acta Paediatr 2009;98: Weaver E, Gradisar M, Dohnt H, Lovato N, Douglas P. The effect of presleep video-game playing on adolescent sleep. J Clin Sleep Med 2010;6: kykyyn (30). Päiväaikaisen väsymyksen kokemus on toisaalta subjektiivinen ja sen suhdetta todelliseen univajeeseen on vaikea arvioida. Vaikka unen kesto olisi ollut riittävä, nuorten päiväaikaisen väsymyksen kokemus voi silti lisääntyä puberteetissa (5). Eräs tapa mitata univajetta on nukahtamisviivetutkimus (MSLT). Jos viive on alle 10 minuuttia, nuorella on todennäköisesti merkittävää univajetta (30). Nukahtamisviivetutkimus on kuitenkin kohtuullisen raskas toteuttaa, sillä siinä mitataan toistuvaa päiväunien nukahtamisviivettä kontrolloiduissa olosuhteissa polysomnografian avulla. Toinen, vähemmän kuormittava tapa mitata univajetta on viikonloppuna nukutun korvausunen pituus; mitä pidempi korvausuni viikonloppuisin, sitä enemmän nuorilla mitattiin virheitä tarkkaavuutta vaativassa tehtävässä (20). Samassa tutkimuksessa unen pituudella arkipäivisin ei ollut merkitystä tarkkaavuuden kannalta. Aikuisten unenriistokokeissa sekä epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu, että univaje ja poikkeava unen pituus ovat yhteydessä energiaaineenvaihduntaan. Ne altistavat useille kroonisille sairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle, ylipainolle sekä sydän- ja verisuonitaudeille (31). Nuorten osalta tietämyksemme on selvästi vähäisempää, johtuen luonnollisesti myös edellä mainittujen kroonisten sairauksien painottumisesta vanhempiin ikäryhmiin. Terveillä nuorilla on kuitenkin havaittu sekä huonolaatuisen että lyhyen unen yhteys kohonneeseen verenpainetasoon (32). Lisäksi päiväaikaisen väsymyksen ja riittämättömän unen tiedetään olevan kaksisuuntaisessa yhteydessä kofeiinin ja alkoholin lisääntyneeseen kulutukseen sekä ylipainoon myös nuorilla (33,34,35). Viivästyneen univaiheen oireyhtymä Päiväaikaisen väsymyksen ja nuorten yleisten nukahtamisvaikeuksien takana voi olla myös uni-valverytmin häiriö. Tällainen on erityisesti viivästyneen univaiheen oireyhtymä, jossa yksilön sisäinen kello on jatkuvasti myöhässä arjen asettamien rytmivaatimusten suhteen (taulukko 1). Toisin kuin unettomuudessa, unen laatu on viivästyneen univaiheen oireyhtymässä yleensä normaalia, ja vaikka omaehtoisen unirytmin saavuttamisessa ei ole ongelmia, sisäisen kellon siirtäminen yhteiskunnan rytmiin ei onnistu. Epidemiologisissa tutkimuksissa on arvioitu, että oitaulukko 1. Unettomuuden ja viivästyneen univaiheen oireyhtymän diagnostiset kriteerit DSM-IV-luokituksen mukaan Primaarinen unettomuus A. Pääasiallinen vaiva on unen saamisen tai unessa pysymisen vaikeus tai virkistämätön uni, joka on jatkunut vähintään kuukauden ajan. B. Unihäiriö (tai siihen liittyvä päiväaikainen uupumus) aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toiminnan alueilla. C. Unihäiriö ei esiinny ainoastaan narkolepsian, unenaikaisten hengityshäiriöiden, uni-valverytmin häiriön tai parasomnian aikana. D. Häiriö ei esiinny ainoastaan muun mielenterveyden häiriön aikana (esim. vakava masennustila, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, delirium). E. Häiriö ei johdu minkään kemiallisen aineen (esim. huumeen tai lääkkeen) suorasta fysiologisesta vaikutuksesta tai ruumiillisesta häiriöstä Uni-valverytmin häiriö (sirkadiaanisen rytmin häiriö) A. Jatkuva tai uusiutuva unen häiriytyminen, joka johtaa liikaunisuuteen tai unettomuuteen ja johtuu epäsuhdasta ympäristön vaatiman uni-valverytmin ja henkilön luonnollisen sirkadiaanisen rytmin välillä. B. Unihäiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toiminnan alueilla. C. Häiriö ei esiinny ainoastaan muun unihäiriön tai mielenterveyden häiriön aikana. D. Häiriö ei johdu minkään kemiallisen aineen (esim. huumeen tai lääkkeen) suorasta fysiologisesta vaikutuksesta tai ruumiillisesta häiriöstä. Määritä tyyppi: Viivästynyt unijakso -tyyppi: jatkuvasti myöhäinen nukahtaminen ja herääminen sekä kyvyttömyys nukahtaa ja herätä haluttuun varhaisempaan aikaan. Aikaerotyyppi: uneliaisuus ja virkeys väärään aikaan suhteessa paikalliseen aikaan useiden aikavyöhykkeiden toistuvan ylittämisen jälkeen. Vuorotyötyyppi: yövuorotyöhön tai usein vaihtuviin työvuoroihin liittyvä nukkumisajan unettomuus ja valveen aikainen väsymys (uneliaisuus). Määrittämätön tyyppi: esim. aikaistunut unijakso, muu kuin 24-tuntinen uni-valverytmi, epäsäännöllinen uni-valverytmi tms. 2830

5 tieteessä 28 Calamaro CJ, Mason TB, Ratcliffe SJ. Adolescents living the 24/7 lifestyle: effects of caffeine and technology on sleep duration and daytime functioning. Pediatrics 2009;123:e THL. Kouluterveyskysely. info.stakes.fi/kouluterveyskysely/ FI/tulokset/index.htm 30 Fallone G, Owens JA, Deane J. Sleepiness in children and adolescents: clinical implications. Sleep Med Rev 2002;6: Ollila HM, Kronholm E, Paunio T. Unen yhteys aineenvaihdunnan häiriöihin. Suom Lääkäril 2011;66: Javaheri S, Storfer-Isser A, Rosen CL, Redline S. Sleep quality and elevated blood pressure in adolescents. Circulation 2008;118: Cappuccio FP, Taggart FM, Kandala NB ym. Meta-analysis of short sleep duration and obesity in children and adults. Sleep 2008;31: Garaulet M, Ortega FB, Ruiz JR ym. Short sleep duration is associated with increased obesity markers in European adolescents: effect of physical activity and dietary habits. The HELENA study. Int J Obes 2011;35: Berkey CS, Rockett HR, Colditz GA. Weight gain in older adolescent females: the internet, sleep, coffee, and alcohol. J Pediatr 2008;153: Saxvig IW, Pallesen S, Wilhelmsen- Langeland A, Molde H, Bjorvatn B. Prevalence and correlates of delayed sleep phase in high school students. Sleep Med 2012;13: Ohayon MM, Roberts RE, Zulley J, Smirne S, Priest RG. Prevalence and patterns of problematic sleep among older adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39: Archer SN, Carpen JD, Gibson M ym. Polymorphism in the PER3 promoter associates with diurnal preference and delayed sleep phase disorder. Sleep 2010;33: Dagan Y, Eisenstein M. Circadian rhythm sleep disorders: toward a more precise definition and diagnosis. Chronobiol Int 1999;16: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä, Markku Partinen, Raimo Isoaho ym. Unettomuuden hoito. Käypä hoito -suositus. Duodecim 2008;124: Johnson EO, Roth T, Schultz L, Breslau N. Epidemiology of DSM-IV insomnia in adolescence: lifetime prevalence, chronicity, and an emergent gender difference. Pediatrics 2006;117:e Urrila AS, Karlsson L, Kiviruusu O, Pelkonen M, Strandholm T, Marttunen M. Sleep complaints among adolescent outpatients with major depressive disorder. Sleep Med 2012;13: Roane BM, Taylor DJ. Adolescent insomnia as a risk factor for early adult depression and substance abuse. Sleep 2008;31: reiden yleisyys vaihtelee 7 16 %:n välillä (9). Esimerkiksi norjalaisessa tutkimuksessa 8,4 %:lla nuorista oli vaikeuksia saada unta ennen kahta aamuyöllä vähintään kolmena päivänä viikossa ja heillä oli suuria vaikeuksia herätä aamuisin (36). Samoilla nuorilla oli enemmän ahdistus- ja masennusoireita ja heidän kouluarvosanansa olivat heikompia. Kun oireyhtymän kriteerit ovat mukailleet diagnostisia kriteereitä tarkemmin ja siten myös päiväaikaisia haittoja on arvioitu, viivästyneen univaiheen oireyhtymän esiintyvyys vuotiaiden eurooppalaisnuorten keskuudessa oli kuitenkin vain 0,4 % (37). Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, edustaako viivästyneen univaiheen oireyhtymä ääripäätä nuorten yleisissä ongelmissa vuorokausirytmin suhteen, vai onko se laadullisesti erilainen kokonaisuus. Ainakin PER3-geenin polymorfismien tiedetään olevan yhteydessä oireyhtymään (38), ja aikuisten tutkimukset osoittavat, että oireyhtymä on saanut alkunsa suurimmalla osalla jo jopa ennen puberteettia (39). Unettomuus Unettomuus on yleisin unihäiriö kroonisesta unettomuudesta kärsii noin 5 12 % aikuisväestöstä (40). Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa noin 10 % nuoruusikäisestä väestöstä täytti DSM-IV-luokituksen mukaiset unettomuuden diagnostiset kriteerit (taulukko 1) jossain elämänsä vaiheessa (41). Suomalaisista 15-vuotiaista tytöistä lähes jokaöisiä nukahtamisvaikeuksia oli 7,3 %:lla ja lähes jokaöisiä yöheräilyjä kouluviikolla 6,1 %:lla. Vastaavat luvut samanikäisillä pojilla olivat 3,8 % ja 2,7 % (Tynjälä, Jorma, julkaisemattomia havaintoja). Erityisesti tytöt kärsivät unettomuudesta, jolla on taipumus yleistyä nuoruusiässä, ja sen jälkeen suku puoliero säilyy läpi aikuisiän. Tytöillä menarkeen on havaittu liittyvän 2,75-kertainen unettomuuden riski, kun taas pojilla unettomuuden ja puberteettikehityksen välillä ei ole havaittu vastaavaa yhteyttä (41). Nuorten unettomuus on usein luonteeltaan kroonista, ja se on kiinteässä, kaksisuuntaisessa yhteydessä psykiatrisiin häiriöihin. Noin puolella unettomuudesta kärsivistä nuorista on todettu samanaikaisesti myös jokin psykiatrinen häiriö (41). Unettomuus on tavallista etenkin mieli alahäiriöistä, ahdistuneisuushäiriöistä, psykoosisairauksista ja päihdehäiriöistä kärsivillä nuorilla (37,41). Suomalaisessa nuorisopsykiatrisessa aineistossa vakavaa masennustilaa sairastavista nuorista yli 80 %:lla oli kliinisesti merkittäviä uniongelmia, joista tavallisimpia olivat kokemus virkistämättömästä yöunesta sekä nukahtamisvaikeudet (42) (Urrila, Anna Sofia, julkaisematon havainto). Unettomuus nuoruusiällä on myös varhaisaikuisuuden masennuksen riskitekijä (43). Tiedetään myös, että perheristiriidat lapsen ollessa 7 15-vuotias altistavat unettomuudelle vielä 18 vuoden iässä (44), ja että lähes puolella unettomuudesta kärsivistä aikuisista on ollut traumaattisia kokemuksia lapsuusiässä (45). Uniongelmainen nuori vastaanotolla Nuoren kanssa on hyvä keskustella kahden kesken hänen univaikeuksistaan. Lisäksi vanhemmilta saa usein täydentävää tietoa ongelman luonteesta, joten vanhempien kutsuminen mukaan vastaanotolle on yleensä perusteltua. Nuoren ja hänen vanhempiensa käsitykset nuoren uniongelmasta saattavat erota toisistaan selvästikin, minkä vuoksi molempia on hyvä kuulla. Vastaanottokäynnillä on syytä kysyä kattavan yleisanamneesin lisäksi nukkumistottumuksista, subjektiivisesti koetusta unen laadusta, unettomuudesta, unisairauksiin ja parasomnioihin viittaavista oireista (kuorsaus, levottomat jalat ja päiväaikainen nukahtelutaipumus), päiväaikaisesta väsymyksestä, mielialasta ja viimeaikaisista kuormittavista elämäntapahtumista. On tärkeää selvittää erikseen arkipäivien ja lomapäivien nukkuminen. Päihteiden, kofeiinipitoisten juomien sekä lääkkeiden käyttö on myös syytä kartoittaa. Univaikeuksien esiintymistiheyden ja vaikeusasteen sekä nuoren vuorokausirytmin kartoituksen apuna voidaan käyttää unikysely lomakkeita sekä kotona täytettävää unenseuranta lomaketta. Suuri osa nuorten uniongelmista voidaan diagnosoida ja hoitaa perusterveydenhuollossa. Mikäli herää epäily unisairaudesta, vakavasta mielenterveyden häiriöstä tai somaattisesta sairaudesta uniongelmien taustalla, on nuori syytä lähettää tarkempiin selvittelyihin erikoissairaanhoitoon: oirekuvasta riippuen useimmiten joko nuorisopsykiatrian tai lastenneurologian/ neurologian yksikköön. Samoin, mikäli nuoren uniongelma heikentää hänen toimintakykyään selvästi tai oireilu ei hoitoyrityksistä huolimatta seurannassa helpota, voivat tarkemmat selvitykset olla paikallaan. Erikoissairaanhoidossa voidaan tarvittaessa tehdä mm. koko yön unipoly- 2831

6 katsaus 44 Gregory AM, Caspi A, Moffitt TE, Poulton R. Family conflict in childhood: a predictor of later insomnia. Sleep 2006;29: Bader K, Schafer V, Schenkel M, Nissen L, Schwander J. Adverse childhood experiences associated with sleep in primary insomnia. J Sleep Res 2007;16: Gradisar M, Dohnt H, Gardner G ym. A randomized controlled trial of cognitive-behavior therapy plus bright light therapy for adolescent delayed sleep phase disorder. Sleep 2011;34: Pigeon WR. Treatment of adult insomnia with cognitivebehavioral therapy. J Clin Psychol 2010;66: Manber R, Bernert RA, Suh S, Nowakowski S, Siebern AT, Ong JC. CBT for insomnia in patients with high and low depressive symptom severity: adherence and clinical outcomes. J Clin Sleep Med 2011;7: Paine S, Gradisar M. A randomised controlled trial of cognitivebehaviour therapy for behavioural insomnia of childhood in schoolaged children. Behav Res Ther 2011;49: Short MA, Gradisar M, Wright H, Lack LC, Dohnt H, Carskadon MA. Time for bed: parent-set bedtimes associated with improved sleep and daytime functioning in adolescents. Sleep 2011;34: Ivanenko A, Crabtree VM, Tauman R, Gozal D. Melatonin in children and adolescents with insomnia: a retrospective study. Clin Pediatr 2003;42: van Geijlswijk IM, Mol RH, Egberts TC, Smits MG. Evaluation of sleep, puberty and mental health in children with long-term melatonin treatment for chronic idiopathic childhood sleep onset insomnia. Psychopharmacol (Berl) 2011;216: Srinivasan V, Spence WD, Pandi- Perumal SR, Zakharia R, Bhatnagar KP, Brzezinski A. Melatonin and human reproduction: shedding light on the darkness hormone. Gynecol Endocrinol 2009;25: Hoebert M, van der Heijden KB, van Geijlswijk IM, Smits MG. Long-term follow-up of melatonin treatment in children with ADHD and chronic sleep onset insomnia. J Pineal Res 2009;47: Armitage R, Emslie G, Rintelmann J. The effect of fluoxetine on sleep EEG in childhood depression: a preliminary report. Neuropsychopharmacology 1997;17: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. grafioita ja aktigrafiarekisteröintejä, joilla saadaan objektiivista tietoa nuoren nukkumisesta diagnostiikan tueksi. Nuorten uniongelmien hoito Äkillisissä elämänmuutoksissa lyhytaikainen univaikeus on luonnollinen reaktio, johon ensisijaisia hoitomuotoja ovat tuki, lohduttaminen ja neuvonta. Pitempiaikaisen unettomuuden ja viivästyneen unirytmin hoidossa unenhuoltoohjeet ja nuoren motivoiminen niiden noudattamiseen ovat hoidossa keskeisellä sijalla (40). Nuorten vuorokausirytmin säätelyvaikeuksien hoitoa on tutkittu enenevästi. Tuoreessa satunnaistetussa australialaistutkimuksessa yhdistettiin kuuden kerran kognitiivis-behavioraalinen unikäyttäytymiseen kohdistuva terapia ja aamuinen kirkasvalohoito erinomaisin tuloksin (46). Vuorokausirytmihäiriöistä kärsivien nuorten nukahtamisviive pieneni noin puolella tunnilla ja unen pituus lisääntyi saman verran, vaikutuksen ollessa kohtuullisen pysyvä kuuden kuukauden seurantajakson ajan. Tutkimuksen kognitiivis-behavioraalisessa terapiassa valistettiin nuorta unen tarpeesta, rakenteesta, unihomeostaasista ja hyvästä unenhuollosta, joka tähtää fysiologisen virittymisen ehkäisemiseen iltaisin (valon vähentäminen, kofeiinin, liikunnan ja sähköisen median välttäminen). Pääpaino terapiassa oli kuitenkin nukkumiseen liittyvien automaattisten ajatusmallien tunnistamisessa, arvioinnissa ja muuttamisessa. Jos nuoren oireet painottuvat unettomuuteen, interventioissa voidaan näiden lisäksi painottaa ahdistuksen tai stressin hallintaa (47), kuten nukahtamisen kannalta haitallisten tunteiden tunnistamista, ajatuksia niiden takana, huolien rationalisoimista ja erilaisia rentoutustekniikoita, jotka ainakin sekä aikuisten (48) että kouluikäisten lasten (49) tutkimuksissa ovat olleet tehokkaita unettomuuden hoidossa. Myös vanhempien määrätietoista tukea nuoren unirytmin ylläpitoon tarvitaan usein hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi. Vanhempien toiminta voi osaltaan myös ennaltaehkäistä nuoren uniongelmia. Ne nuoret, joiden vanhemmat määrittelivät heidän nukkumaanmenoaikansa, menivät aikaisemmin nukkumaan, nukkuivat enemmän eivätkä kokeneet itseään niin väsyneiksi kuin nuoret, joiden vanhemmat eivät määritelleet nukkumaanmenoaikoja (50). Mikäli nuoren uniongelma heikentää selvästi hänen toimintakykyään, voi lääkkeellinen hoito olla perusteltua. Pääsääntöisesti alle 18-vuotiaan nuoren uniongelman lääkkeellinen hoito on hyvä suunnitella erikoissairaanhoidossa ( joko lastenneurologian/neurologian tai nuorisopsykiatrian yksikössä) asianmukaisten tutkimusten pohjalta, tai vähintään erikoissairaanhoitoa tai asiaan perehtynyttä lääkäriä konsultoiden. Interventiotutkimuksia nuorten unettomuuden ja viivästyneen univaiheen oireyhtymän lääkkeellisestä hoidosta ei ole juurikaan tehty, ja lääkäri joutuukin yleensä arvioimaan sopivan lääkkeellisen hoidon yksilöllisesti kunkin nuoren oirekuvan mukaan. Melatoniini saattaa lyhentää nuorten nukahtamisviivettä, mutta tutkimuksia on toistaiseksi niukalti (40,51). Melatoniinin pitkäaikaisvaikutukset etenkin puberteettikehitykseen ovat eläinkokeiden ja tapausselostusten perusteella herättäneet huolta (52,53). Viimeaikaisissa nuorille tehdyissä tutkimuksissa ei melatoniinilla ole usean vuoden seurannassakaan pystytty osoittamaan pitkäaikaishaittoja (51,54). Mikäli nuorella on yhtä aikaa unihäiriö ja psykiatrinen häiriö, on kliinikon yleensä hyvin vaikea tietää luotettavasti, onko unihäiriö psykiatrisen sairauden taustalla oleva tekijä, sen seuraus, vai kenties näitä kumpaakin. Tällöin on molempiin häiriöihin syytä kiinnittää huomiota nuoren hoidossa. Nuoret, joilla on uniongelmien kanssa yhtäaikaisesti hoitoa vaativaa psykiatrista oireilua, saattavat oirekuvasta riippuen hyötyä esimerkiksi sedatiivisista neurolepteistä, mirtatsapiinista tai hydroksitsiinista. Ne lievittävät psykiatrista oireilua ja auttavat uniongelmien hallinnassa. Huomattavaa kuitenkin on, että psykiatristen häiriöiden lääkkeellinen hoito voi myös vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. Pienessä aineistossa masennuksen hoitona käytetyn fluoksetiinin todettiin keventävän nuorten unta ja lisäävän yöaikaisten heräilyjen määrää (55). Samoin ADHD:n hoidossa käytetyn metyylifenidaatin hyvin yleinen haittavaikutus on unettomuus. Lopuksi Tutkimukset osoittavat, että nyky-yhteiskunnassa elävillä nuorilla on paitsi suuret sosiaaliset houkutukset, myös hyvät biologiset edellytykset ajautua myöhäiseen vuorokausirytmiin ja sitä kautta merkittävään unen puutteeseen. Uni vai- 2832

7 tieteessä kuttaa nuoren psyykkiseen hyvinvointiin ja somaattiseen terveydentilaan, mutta yhteys pätee myös toiseen suuntaan. Unta voidaankin pitää ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin herkkänä indikaattorina. Uniongelmien vuoksi vastaanotolle hakeutuvaa nuorta ja hänen vanhempiaan tulisi haastatella monipuolisesti ja pyrkiä ohjaamaan erikoissairaanhoidon tarkempiin selvityksiin ne nuoret, joille uniongelmat aiheuttavat selkeää toimintakyvyn heikkenemistä tai joiden uniongelmat ovat merkki tavalla tai toisella hankaloituneesta nuoruusiän kehityksestä: esimerkiksi psykiatrisesta häiriöstä, somaattisesta sairaudesta tai päihteiden käytöstä. Hoito tulee suunnitella yksilöllisesti kunkin nuoren tilanteen mukaan. n English summary > in english Sleep and sleep problems during adolescence Alvesco_SLL_puolisivu_v5_OL.indd :38:

8 english summary Anna Sofia Urrila M.D., Ph.D. National Institute for Health and Welfare Department of Mental Health and Substance Abuse Services Child and Adolescent Mental Health Unit Helsinki University Central Hospital (HUCH) Department of Adolescent Psychiatry Anu-Katriina Pesonen Ph.D., Adjunct Professor Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki Sleep and sleep problems during adolescence Sleep undergoes multiple and dramatic changes during adolescence. The most important changes include a decrease in total sleep time, a shift towards lighter sleep, an increase in daytime sleepiness, and a circadian shift towards eveningness. Current evidence demonstrates that both environmental and biological factors underlie these changes. While the changes can be regarded as a normal part of development, many adolescents also suffer from inadequate sleep or even sleep disturbances like insomnia. Typically, late bed times combined with early morning waking lead to sleep debt during the school week. Delayed sleep phase syndrome may be an extreme manifestation of the sleep regulatory changes during adolescence. The link between sleep and mental and physical health is bidirectional. In clinical settings, sleep problems during adolescence often require careful and extensive evaluation. Treatment should be planned individually for each adolescent, and may include advice on sleep habits (sleep hygiene), cognitive therapeutic techniques, and medication. Knowledge on adolescents sleep, sleep problems and their treatment is rapidly increasing owing to current research efforts. 2833a

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? Unta palloon teemavuodet Kirkkonummi 19.11.2014 FM, mth Johannes Kajava HYKS nuorisopsykiatria www.uniresepti.fi SISÄLTÖ 1. Unen tehtävistä nuoruusiässä 2. Nuoruusikäisen unen

Lisätiedot

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/13 06.03.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/13 06.03.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) 52 Lausunto aloitteesta kouluunmenoajan kohtuullistamisesta HEL 2011-006171 T 12 01 01 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan, esittelijän ehdotuksen

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Sisällysluettelo: 1. johdanto 1 2. aineisto ja menetelmät 2 3. tulokset..3 4. tulosten tarkastelu/pohdinta...13

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Koululaisten uniongelmia voidaan ehkäistä ennalta

Koululaisten uniongelmia voidaan ehkäistä ennalta TIETEESSÄ OUTI SAARENPÄÄ-HEIKKILÄ LT, lastenneurologian erikoislääkäri TAYS, lastentautien klinikka Koululaisten uniongelmia voidaan ehkäistä ennalta Unettomuus on kouluikäisillä tavallinen vaiva, jota

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Viivästynyt unijakso (delayed sleep phase

Viivästynyt unijakso (delayed sleep phase Katsaus Viivästynyt unijakso Nina Apter ja Markku Partinen Nukahtamisvaikeus toivottuun kellonaikaan, vaikeus herätä aikaisin aamulla ja jatkuva päiväväsymys ovat viivästyneestä unijaksosta kärsivän tavallisimmat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? Lohjan kaupungin työhyvinvointiteema 5.5.2015 [lyhennelmä] Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria Sisältö 1. Unen tehtävistä 2. Unen rakenteesta 3. Unen häiriöistä 4.

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Yleisiä hoitolinjauksia Unettomuus = unen jatkuvuuden ongelmat Aikaistunut ja viivästynyt unirytmi Havahtumisparasomniat

Lisätiedot

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen

Lisätiedot

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS SISÄLTÖ unen merkitys unen rakenne ja kehitys lapsuus- ja nuoruusiässä biologinen kehitys ja elämäntavat

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

KESKI-IÄN VUOROTYÖN YHTEYS ELÄKEIÄN UNEEN

KESKI-IÄN VUOROTYÖN YHTEYS ELÄKEIÄN UNEEN KESKI-IÄN VUOROTYÖN YHTEYS ELÄKEIÄN UNEEN Lotta Palmberg Gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma Kevät 2016 Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ Lotta Palmberg (2016).

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET

Lisätiedot

NUORTEN NUKKUMISTOTTUMUSTEN YHTEYS YLIPAINOON WHO-KOULULAISTUTKIMUS

NUORTEN NUKKUMISTOTTUMUSTEN YHTEYS YLIPAINOON WHO-KOULULAISTUTKIMUS NUORTEN NUKKUMISTOTTUMUSTEN YHTEYS YLIPAINOON WHO-KOULULAISTUTKIMUS Jonna Kristiina Hyttinen Terveyskasvatuksen Pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos Kevät 2014 TIIVISTELMÄ Nuorten

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Tampereella paraneeko se polvi?

Nuorten hyvinvointi Tampereella paraneeko se polvi? Nuorten hyvinvointi Tampereella paraneeko se polvi? Erikoistutkija Minna Pietikäinen THL 17.11.2009 Nuorten hyvinvointi Tampereella/Minna Pietikäinen 1 KOULUTERVEYSKYSELY 1995 2009 Valtakunnallinen luokkakysely

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset

Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset Mitä lapselle kuuluu? Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset Outi Saarenpää-Heikkilä Lasten ja nuorten unenpuute ja päiväväsymys ovat olleet viime vuosina paljon esillä. Syitä on pohdittu ja erilaisia

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Sirkka-Liisa Kivelä LKT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja Satakunnan sairaanhoitopiiri IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Iäkkäiden uni on pinnallista ja katkonaista

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Elisa Kinnunen NUORTEN NUKKUMINEN JA UNI

Elisa Kinnunen NUORTEN NUKKUMINEN JA UNI Elisa Kinnunen NUORTEN NUKKUMINEN JA UNI Hoitotyön koulutusohjelma 2015 NUORTEN NUKKUMINEN JA UNI Kinnunen, Elisa Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2015 Ohjaaja: Lahtinen,

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010

Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010 Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010 Uni Unen merkitystä ei täysin tunneta. Valveillaolon ja unen vaihtelu on välttämätöntä. Ihminen tarvitsee unta

Lisätiedot

UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys

UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään Unen häiriytymisen vaikutukset ovat siten suuruudeltaan sen mukaiset

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto Työterveyshuolto ja unettomuus Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto 14.11.2014 1 sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito työryhmä Koulutustilaisuuksia

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos Henkinen kuormitus ja liikenne Markku Partinen, LKT, neurol. dos Liikennelääketieteen- ja unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, tutkimuskeskus Vitalmed Haartman instituutti, Helsingin

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

SÄHKÖISILTÄ AALLOILTA UNEN EHEYTTÄVILLE LAINEILLE

SÄHKÖISILTÄ AALLOILTA UNEN EHEYTTÄVILLE LAINEILLE SÄHKÖISILTÄ AALLOILTA UNEN EHEYTTÄVILLE LAINEILLE Tutkimus suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten nuorten elektronisen median käytöstä, nukkumisesta ja itsetunnosta sekä näiden välisistä yhteyksistä Leena

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD

Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD Tuula Hurtig, FT, tutkija Terveystieteiden laitos Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopisto tuula.hurtig@oulu.fi Lyhyt johdatus aiheisiin useimmiten elinikäinen

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti

Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti Heli Järnefelt, psykologi Työterveyslaitos Unettomuus työterveyshuollossa Unettomuus työterveyshuollossa

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

Anja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi. Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus

Anja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi. Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus Anja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus Objektiivinen ja subjektiivinen hyvinvointi resurssikeskeisiä objektiivisia hyvinvointiindikaattoreita

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN NUKKUMISTOTTUMUKSET JA UNEEN LIITTYVÄT ONGELMAT VUOSINA 1988 JA 2005

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN NUKKUMISTOTTUMUKSET JA UNEEN LIITTYVÄT ONGELMAT VUOSINA 1988 JA 2005 ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN NUKKUMISTOTTUMUKSET JA UNEEN LIITTYVÄT ONGELMAT VUOSINA 1988 JA 2005 Maisa Zetterberg Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Tampereen yliopisto Maaliskuu 2009 TAMPEREEN YLIOPISTO

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon

Lisätiedot

Laura Rättyä & Hanna Vesala. Liikuntapedagogiikan Pro gradu -tutkielma Kevät 2013 Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Laura Rättyä & Hanna Vesala. Liikuntapedagogiikan Pro gradu -tutkielma Kevät 2013 Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto NUKKUVATKO LIIKKUVAT NUORET MUITA PAREMMIN? Liikkuva koulu -hankkeessa mukana olleiden 8.- ja 9.-luokkalaisten fyysisen aktiivisuuden yhteys nukkumistottumuksiin, väsymykseen ja uniongelmiin Laura Rättyä

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot