Koululaisten uniongelmia voidaan ehkäistä ennalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koululaisten uniongelmia voidaan ehkäistä ennalta"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ OUTI SAARENPÄÄ-HEIKKILÄ LT, lastenneurologian erikoislääkäri TAYS, lastentautien klinikka Koululaisten uniongelmia voidaan ehkäistä ennalta Unettomuus on kouluikäisillä tavallinen vaiva, jota potee 7 % murrosikäisistä pojista ja 12 % samanikäisistä tytöistä. Toiminnallinen unettomuus, joka saa alkunsa stressaavasta tilanteesta ja jatkuva nukahtamis - vaikeus, joka johtuu unettomuuden pelosta, on tavallinen syy niin ala- kuin yläkouluikäisillä. Unirytmin viivästymisestä johtuva nukahtamisvaikeus on murrosikäisten toinen yleinen unettomuuden syy. Erotusdiagnostisesti tulee muistaa nukahtamista ja unenlaatua huonontavat unisairaudet (levottomat jalat, unenaikainen obstruktiivinen hengityshäiriö ja narkolepsia), psyykkiset, neuropsykiatriset ja somaattiset sairaudet sekä nautintoaineiden käyttö. Unettomuuden hoito riippuu syystä, mutta unenhuolto-ohjeet sopivat niin toiminnallisen kuin rytmin siirtymisestä johtuvan unettomuuden hoidoksi. Lääkehoito tulee kyseeseen vain väliaikaisena ja muuta hoitoa täydentävänä ratkaisuna koululaisen unettomuuden hoidossa. Unettomuus on aikuisväestön keskeisiä terveysongelmia. Sen yleisyydeksi arvioidaan miehillä 9 % ja naisilla 12,5 % (1). Unettomuus ei kuitenkaan ole vain aikuisten vaiva. Vauvaiän ja varhaislapsuuden unettomuus on tosin taustaltaan siinä määrin erilaista, että tätä termiä ei tässä iässä juuri käytetä. Kouluikäisen unettomuus sen sijaan on monella tapaa verrattavissa aikuisten unettomuuteen. Unettomuus voi esiintyä paitsi nukahtamisvaikeutena, myös yöheräilynä ja liian aikaisena heräämisenä. Muutamissa suomalaistutkimuksissa on selvitelty nuorten nukahtamisvaikeuksien esiintyvyyttä. Päivittäistä nukahtamisvaikeutta oli WHO:n koululaiskyselyn mukaan vuonna ,2 %:lla 15-vuotiaista pojista ja 6,5 %:lla samanikäisistä tytöistä (2). Samassa tutkimuksessa yöheräilystä kärsi 3 % pojista ja 7 % tytöistä. Viimeksi mainittu oire oli lisääntynyt aiempiin tutkimusvuosiin 1994 ja 1998 verrattuna. Toinen suomalaisnuorten terveyttä seuraava tutkimus on Stakesin organisoima Kouluterveyskysely, jonka viimeisessä otannassa vuonna 2006 kysyttiin päivittäistä nukahtamisvaikeutta tai yöheräilyä (3). Tässä tutkimuksessa 7 8 %:lla vuotiaista pojista oiretta esiintyi päivittäin; tyttöjen vastaava luku oli %. Myöhemminkin unettomuuden esiintyvyydessä havaittava sukupuoliero on siis nähtävissä jo nuorilla. Tässä katsauksessa käsitellään nukahtamisvaikeuksia ja huonounisuutta kouluiässä sekä tuodaan esiin paitsi vaikeuksien syitä, myös hoitomahdollisuuksia. Unen rakenne ja kehitys Unta säätelee kaksi perustekijää: homeostaattinen ja sirkadiaaninen järjestelmä. Homeo - staattinen paine nukkua kasvaa mitä pidempään valvomme, ja sitä säätelevät aivojen pohjassa sijaitsevat tumakkeet. Sirkadiaaninen järjestelmä saa meidät nukkumaan pimeän tultua. Sen säätelyä taas valvoo hypotalamuksen suprakiasmaattinen tumake, joka välittää viestiä valaistuksen asteesta käpyrauhaseen aiheuttaen pimeähormoni melatoniinin erityshuipun alkuyöhön. Nämä kaksi järjestelmää toimivat siten, että ihmisen luontainen nukkumisaika painottuu yöhön ja kestää aikuisella noin kahdeksan tuntia (4). Aikuisen uni muodostuu kahdesta elektrofysiologisesti määritellystä päävaiheesta: perusuni (NREM-uni) ja vilkeuni (REM-uni). Perusuni jakautuu kevyen unen (S1 ja S2) ja syvän unen eli hidasaaltounen (S3 ja S4) vaiheisiin. Yksi unijakso etenee järjestyksessä Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64 35

2 Kirjallisuutta 1 Ohayon M. Prevalence and correlates of nonrestorative sleep complaints. Arch Intern Med 2005;165: Tynjälä J, Kannas L. Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina Kirjassa: Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. Kannas L, toim. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, Julkaisuja 2, Stakes. Kouluterveys kyselyn valtakunnalliset taulukot. ely/fi/tulokset/taulukot2006/tervey s06.htm 4 Porkka-Heiskanen T, Stenberg D. Unen kemia. Duodecim 2008;124: Carskadon M, Wolfson A, Acebo C, Tzischinsky O, Seifer R. Adolescent sleep patterns, circadian timing, and sleepiness at a transition to early school days. Sleep 1998;21: Carskadon M, Harvey K, Duke P, Anders T, Litt I, Dement W. Pubertal changes in daytime sleepiness. Sleep 1980;2: Wolfson A, Carskadon M. Sleep schedules and daytime functioning in adolescents. Child Dev 1998;69: Saarenpää-Heikkilä O, Paavonen EJ. Imeväisen uniongelmat. Duodecim 2008;124: Morin CM, Bootzin RR, Buysse DJ, Edinger JD, Espie CA, Lichstein KL. Psychological and behavioral treatment of insomnia: update of the recent evidence ( ). Sleep 2006;29: Kajaste S. Unihäiriöt. Kirjassa: Kognitiivinen psykoterapia. Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Helsinki: Duodecim Lack L, Wright H. Clinical management of delayed sleep phase disorder. Behav Sleep Med 2007;5: Nieminen P, Liukkonen K. Lasten uniapnea. Duodecim 2008;124: Pietinalho A, Partinen M, Isoaho R. Valtakunnallinen uniapneaohjelma perusterveydenhuollon rooli. Suom Lääkäril 2003;58: Partinen M. Levottomat jalat. Duodecim 2006;122: Dauvilliers Y, Arnulf I, Mignot E. Narcolepsy with cataplexy. Lancet 2007;369: Hublin C ym. The prevalence of narcolepsy: an epidemiologic study of the Finnish Twin Cohort. Ann Neurol 1994;35: Paavonen EJ, Solantaus T, Almqvist F, Aronen E. Four-year follow-up of sleep and psychiatric symptoms in preadolescents: relationship of persistent and temporary sleep problems to psychiatric symptoms. J Dev Behav Pediatr 2003;24: Van der Heijden K ym. Effect of melatonin on sleep, behavior, and cognition in ADHD and chronic sleep-onset insomnia. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46: Weiss M ym. Sleep hygiene and melatonin treatment for children and adolescents with ADHD and initial insomnia. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45: S1-S2-S3-S4-vilke, ja sen kesto on 1,5 tuntia. Yöuni koostuu useista peräkkäisistä unijaksoista, joiden välillä ihminen voi olla jopa hereillä, mistä ei välttämättä ole muistikuvia aamulla. Ilmeisesti on ollut ihmislajin säilymisen kannalta edullista, että välillä tarkistamme, onko ympäristössä kaikki hyvin. Eri univaiheet jakautuvat näin: kevyt uni 60 %, syvä uni 20 % ja vilkeuni 20 %. Vauvaiällä ja varhaislapsuudessa tapahtuu unen kehityksessä suuria muutoksia kohti aikuistyyppistä unen rakennetta. Kouluikään tultaessa unijakson pituus on sama kuin aikuisella, eli 1,5 tuntia. Univaiheista vilkeunen määrä on vakiintunut %:iin jo leikki-iässä. Ennen murrosikää syvää unta on 30 % unesta. Nukahtaminen tapahtuu yleensä nopeasti ja keskimäärin kello 21:n tienoissa. Murrosikä tuo suuria muutoksia sekä homeo staattiseen että sirkadiaaniseen säätelyyn. Syvän unen määrä vähenee noin kolmanneksen, 20 %:iin, korvautuen kevyillä unen vaiheilla. Tämän vuoksi homeostaattinen paine nukkua vähenee. Toisaalta sirkadiaaniselle säätelylle tärkeän melatoniinin erityshuippu viivästyy, ja sen kokonaistaso laskee samaan aikaan kuin sukuhormonien eritys lisääntyy. Nämä kaksi ilmiötä yhdessä saavat aikaan murrosiälle tyypillisen helppouden valvoa ja nukahtaa aiempaa myöhemmin (5). Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään (6), että unen tarve sinänsä ei vähene, vaan unta tarvittaisiin sama tuntimäärä kuin ennen murrosikää. Tämä ei kuitenkaan juuri toteudu: sosiaalisen elämän paineet johtavat unen määrän vähenemiseen, mistä on seurauksena murrosikäisille tyypillinen päiväväsymys (5,7). Uniassosiaatio Vaikeus nukahtaa ja pysyä unessa on jo varhaislapsuudesta saakka yleinen ongelma. Pikkulasten ongelmat keskittyvät kyvyttömyyteen nukahtaa itsekseen etenkin niiden, jotka vauvaiästä asti ovat tottuneet siihen, että nukahtaminen tapahtuu autetusti (vanhemman läsnäolo, imetys, maitopullon juominen). Tätä kutsutaan uniassosiaatio-ongelmaksi. Vauvaikäisellä on seurauksena usein yöheräily, koska myöhemmin yöllä lapsen ollessa yksin sängyssään hän kaipaa samaa nukahtamisapua, kun sai nukkumaan mennessään. Isompi lapsi osaa jo ennakoida, että vanhempi poistuu viereltä nukahtamisen jälkeen, jolloin itse nukahtaminen vaikeutuu (8). Toisinaan aikuisen läsnäolon vaatiminen nukahtaessa jatkuu jopa kouluikään asti. Tyypillisesti nämä ovat niitä lapsia, joiden vanhemmat valittavat, että lapsi on aina nukkunut huonosti. Suurella osalla itsekseen nukahtaminen kuitenkin alkaa luontua vihdoin kouluiässä. Ongelma voi kuitenkin uusia, jos satunnaisen stressin yhteydessä kehittyy niin sanottu toiminnallinen unettomuus. Tällöin saattavat vanhat tottumukset nostaa päätään. Hoitokeinot ovat samanlaisia kuin pienilläkin lapsilla: vieroitetaan lapsi asteittain totutusta tavasta, useimmiten vanhemman läsnäolosta. Nukahtamispelot Joskus stressiä saattavat aiheuttaa äkilliset pelot, jotka usein liittyvät menettämisen tai kuoleman pelkoon. Myös ristiriidat perheessä tai koulussa, esimerkiksi koulukiusaaminen, voivat löytyä taustalta. Lapsen tai nuoren saattaa olla vaikea kertoa peloistaan aikuiselle, jonka näkökulmasta ongelma syntyy kuin tyhjästä, etenkin jos mitään konkreettista pelon aiheuttajaa ei ole tiedossa. Tavallista on, että lapsi vaatii jommankumman vanhemman, yleensä äidin, valvovan hänen kanssaan: toisten nukkuminen lapsen itse valvoessa on liian ahdistavaa. Joskus nukahtamisvaikeuden taustalla voivat olla hyvinkin vaikeat perhetilanteet, ja lapsella saattaa olla perusteltu syy pelätä oman TAULUKKO 1. Kouluikäisen unettomuuden aiheuttajia. Uniassosiaatio Nukahtamispelot Toiminnallinen unettomuus Viivästynyt unirytmi Unisairaudet obstruktiivinen hengityshäiriö levottomat jalat narkolepsia Psyykkiset häiriöt ja sairaudet Neuropsykiatriset sairaudet Somaattiset sairaudet Lääkkeet, alkoholi, huumeet 36 Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64

3 TIETEESSÄ 20 Lindblom N ym. Neurological impairments and sleep-wake behaviour among the mentally retarded. J Sleep Res 2001;10: Zucconi M, Ferini-Strambi L. NREM parasomnias: arousal disorders and differentiation from nocturnal frontal lobe epilepsy. Clin Neurophysiol 2000;111:S Sadeh A, Gruber R, Raviv A. Sleep, neurobehavioral, and behavior problems in school-age children. Child Dev 2002;73: Gozal D, Pope D. Snoring during early childhood and academic performance at ages thirteen to fourteen years. Pediatrics 2001;107: Shibley H, Malcolm R, Veatch L. Adolescents with insomnia and substance abuse: consequences and comorbidities. J Psychiatr Pract 2008;14: Bruni O ym. The Sleep Disturbance Scale for Children (SDSC). Construction and validation of an instrument to evaluate sleep disturbances in childhood and adolescence. J Sleep Res 1996;5: Saarenpää-Heikkilä O. Unen ja unirytmin häiriöt / Liite 1-3 / Unta koskevia kysymyksiä. Nettiosoitteessa 27 Carskadon M ym. Adolescent sleep patterns, circadian timing, and sleepiness at a transition to early school days. Sleep 1998;21: Sidonnaisuudet: Kirjoittaja on luennoinut Leiraksen tilaisuudessa ja osallistunut UCB:n kustannuksella kokouksiin Suomessa ja ulkomailla. tai muiden perheenjäsenten turvallisuuden puolesta. Tilanteen hoito edellyttää, että lapsi tai nuori pystyy ilmaisemaan jollekulle mieltään painavat asiat, sillä pelokas ihminen ei pysty nukkumaan. Usein tarvitaan psykologin ammattitaitoa abstraktien pelkojen käsittelyssä. Laiminlyöntiin ja pahoinpitelyn uhkaan liittyvät konkreettiset pelot ovat luonnollisesti lastensuojelullisia toimenpiteitä edellyttäviä tilanteita. Psykofysiologinen eli toiminnallinen unettomuus Toiminnallinen unettomuus kehittyy yleensä murrosikäiselle nuorelle yksittäisestä stressaavasta tilanteesta. Stressiä voivat aiheuttaa kouluun tai harrastuksiin liittyvät esiintymiset, kokeet yms. Tyypillisesti oire jatkuu senkin jälkeen, kun itse stressi on jo hävinnyt. Mekanismi on sama, jolla aikuisten vastaava ongelma syntyy. Stressi tuo mukanaan ylivirittyneen tilan, josta nuori ei stressin loputtuakaan pääse eroon. Seuraa unettomuuden pelko, jolloin nukkumaanmenoon liittyvä ahdistus saattaa alkaa vaivata jo päivällä. Yöllä uni voi olla pätkittäistä, ja saattaa myös esiintyä varhaista heräämistä. Nuorta ahdistaa ajatus tulevasta aamusta, mikä lisää virittyneisyyden tilaa ja pahentaa kierrettä edelleen. Toiminnallisen unettomuuden hoito Unenhuolto-ohjeet ovat toiminnallisen unettomuuden hoidossa keskeisellä sijalla (taulukko 2). Erityisesti on syytä korostaa, että sängyssä oloa pyritään rajoittamaan, mikäli uni ei tule kohtuullisen ajan kuluessa. Kartoitusvaiheessa on tärkeää sulkea pois muita syitä, erityisesti psyykkisperäisiä ongelmia, koska niiden hoito on erilaista. Käyttäytymisterapeuttiset keinot on todettu aikuisten toiminnallisen unettomuuden hoidossa tehokkaimmiksi (9). Todennäköisesti asia on näin murrosikäistenkin kohdalla, vaikka asiaa ei olekaan tutkittu. Koska koulutettua hoitohenkilökuntaa ei juuri ole, hoidon saatavuus on tällä hetkellä ongelma. Aikuisten unettomuuden hoidossa tehokkaiksi ovat osoittautuneet myös ärsykkeenhallintamenetelmä ja vuoteessa olon rajoitus (10), ja on perusteltua olettaa, että ne auttavat myös nuorten univaikeuksissa. TAULUKKO 2. Unenhuolto-ohjeet. 1. Mene vuoteeseen vasta väsyneenä (säännön tarkoituksena on opettaa ihmisiä tunnistamaan oma rytminsä). 2. Noudata säännöllistä rytmiä nukkumaanmeno- ja heräämisajoissa, myös viikonloppuisin. Jos viikonloppuna nukut kuitenkin pitempään, älä poikkea rytmistäsi tuntia enempää ja ota huomioon myöhäisempi heräämisaika menemällä myöhemmin nukkumaan. 3. Rajoita vuoteessaoloaikaa ja vietä siellä vain sen verran, kuin arvelet tarvitsevasi unta. 4. Älä yritä nukahtamista, koska voimakas ponnistus virittää mielen aktiiviseksi ja nukahtaminen estyy. Tee jotain, joka vie ajatukset pois nukahtamisesta ja myös tulevista töistä ja tehtävistä (esim. lukeminen, musiikin kuuntelu). 5. Päiväunet siirtävät nukahtamista, joten ne eivät ole kovin suositeltavia. Jos päiväunista halutaan pitää kiinni, täytyy nukkumisajan olla lyhyt ja säännöllinen. 6. Kahvi, alkoholi, tupakka ja kolajuomat heikentävät useimpien unta ja nukahtamista, joten niiden nauttimista ainakin illalla tulisi välttää. 7. Säännöllinen liikunta on hyvästä, mutta ei liian myöhään illalla, jolloin rehkiminen haittaa nukahtamista. 8. Aseta herätyskello makuuhuoneessa niin, ettet näe sitä. Ajankulun seuraaminen voi alkaa ahdistaa. 9. Huolehdi, että makuuhuoneesi on riittävän rauhallinen. Myös valaistuksen ja lämpötilan tulee olla sopivia. 10. Rauhoitu hetki ennen nukkumaanmenoa puuhaamalla jotain tyynnyttävää. 11. Syö kevyesti ennen nukkumaanmenoa, jottei nälkä pidä sinua hereillä. Älä juo kovin paljon, ettei virtsaamisen tarve herätä kesken yötä. Lääkkeistä on käytetty nykyään yleisimmin ns. nukahtamislääkkeitä, eli bentsodiatsepiinin tavoin vaikuttavia hypnootteja (tsopikloni, tsolpideemi, tsaleploni). Lääketutkimukset on tehty aikuisilla, mutta tulokset ovat sovellettavissa nuoriin. Perusperiaate on se, että lääkehoitoa ei tule käyttää pitkäkestoisesti, koska saavutettu hyöty on rajallinen haittoihin nähden. Nukahtamislääkkeet ovat siten vain väliaikaisratkaisu ja ensiapu. Lääkettä määrät - täessä on aina sovittava kontrollikäynti, ja kirjoitettujen määrien tulee olla pieniä. Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64 37

4 Uniongelmaisen lapsen tai nuoren haastattelussa on tärkeää kuulla niin asianomaista kuin vanhempia. Viivästynyt unirytmi Murrosikäisen keskeisimpiä nukahtamisvaikeuden syitä on unirytmin viivästyminen. Tämä on erityisen voimakasta niillä nuorilla, joiden luontainen unirytmi on jo ennen murrosikää ollut myöhäinen: illanvirkku, aamuntorkku. Kuten jo aiemmin todettiin, tapahtuu murrosiän biologisen kehityksen myötä luontaista nukahtamisajankohdan siirtymistä ja unenpaineen vähenemistä. Joskus se riistäytyy käsistä, etenkin jos sosiaalisten, valvomista edistävien virikkeiden määrää ei mitenkään rajoiteta. Nuori nukkuu yleensä omassa huoneessaan, joten vanhemmat eivät useinkaan tiedä, mitä hän huoneessaan puuhaa ja milloin hän alkaa nukkua. Monilla on huoneessaan oma televisio ja tietokone. Lisäksi kännykkä on aina käden ulottuvilla. Usein nuoren arki-illat ovat täynnä harrastuksia ja oleilua, jolloin läksyjen teko voi jäädä hyvinkin myöhäiseksi. Toisinaan liikuntaharrastukset on sijoitettu alkamaan loppuiltaan, jolloin nuori voi olla kotona vasta ennen puoltayötä, eikä nukahtaminenkaan onnistu reippaan liikunnan jälkeen. Osa nuorista suhtautuu koulunkäyntiin kunnian - himoisesti ja puurtaa yömyöhään, kun aikaa ei muuten liikene. Kun nuori sitten lopulta nukahtaa, herääminen normaalin arkiaikataulun mukaan voi olla mahdotonta tai huomattavan vaikeaa. Koulussa nuori nukahtelee etenkin aamupäivän tunneilla, ja oppiminen kärsii. Iltapäivisin jotkut korjaavat väsymyksen pitkillä päiväunilla, mikä estää nukahtamista illalla. Viikonloput eletään eri rytmissä: nuoret nukkuvat univelkaansa ja valvovat aamuyölle. Alkava viikko tuo tullessaan jälleen liian lyhyet yöunet ja päiväväsymyksen. Tämä voi johtaa pahaan kierteeseen, jolloin nuori alkaa jäädä pois koulusta, mikä taas vahvistaa vääristynyttä rytmiä. Viivästyneen unirytmin korjaaminen Unenhuolto-ohjeet ovat tässäkin hoidon kulmakivi. Nuoren motivoituminen hoitoon on tällöin keskeistä ja sen puute taas suurin onnistumisen este. Toiminnallisesta unettomuudesta kärsivä nuori haluaa yleensä itse apua, kun taas nuori, jonka ongelma on viivästynyt unirytmi, tulee lääkärin vastaanotolle useimmiten vanhempien aloitteesta. Oikean unirytmin saavuttaminen edellyttääkin kurinalaisuutta ja tukea myös vanhemmilta. Uuteen rytmiin pyritään asteittain siten, että heräämisajat pidetään säännöllisinä ja nukkumaanmenoaikaa vähitellen aikaistetaan. On myös käytetty ns. paradoksaalista rytminsiirtoa eteenpäin, mutta tätä siirtokeinoa ei voi pitää kovin suotavana muuta kuin valvotuissa olosuhteissa (11). Kirkasvalohoitoa voi käyttää vahvistamaan rytmin siirtoa siten, että heräämistä voimistetaan valolla ylösnousun jälkeen (11). Joskus voi kokeilla melatoniinia annoksella 1 5 mg tuntia ennen toivottua nukahtamishetkeä. Koska tietoa melatoniinin pitkäaikaisvaikutuksista ei ole, ei sen käyttö pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti ole suositeltavaa. Lyhytaikaisessa käytössä ei sen sijaan ole havaittu mainittavia sivuvaikutuksia. Unisairaudet Nukahtamisvaikeuksien ja huonon unenlaadun taustalla voi olla myös unisairauksia. Niinpä univaikeuksia selviteltäessä on ne otettava huomioon erotusdiagnostisina mahdollisuuksina. Obstruktiivinen hengityshäiriö Obstruktiivinen hengityshäiriö on unisairauksista tavallisin. Sen esiintyvyys lapsuusiällä on varovaistenkin arvioiden mukaan 1 2 %. Keskeinen oire on kuorsaus, jonka arvioitu yleisyys on noin 10 %. Kaikilla kuorsaajilla ei ole siis varsinaista hengityshäiriötä. Kun hengitys ei kulje vaivattomasti, esiintyy lievimmässä hengityshäiriömuodossa lisääntynyttä hengitystyötä. Jos se ei riitä, on seurauksena ilmavirtauksen rajoittumista ja hypopnea- ja apneataipumusta. Unen rakenne voi häiriintyä mikrohavahtumisten ja hengityskaasujen vaihdon puutteiden vuoksi. Nuoren havaitsema oire on levoton ja katkonainen uni. Nukahtamisvaikeutta ei yleensä esiinny kuin vaikeimmissa tautimuodoissa. Jos joka yö kuorsaava nuori valittaa unen katkonaisuutta ja päiväväsymystä, on hänet syytä lähettää tutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. Jos nuori on ylipainoinen, sen hoito pitää toki aloittaa jo ennen erikoissairaanhoidon tutkimuksia. Diagnoosin tekeminen edellyttää joko laajaa tai suppeaa unipolygrafiaa. Selvät tautimuodot löytyvät suppeallakin rekisteröinnillä. Hoi- 38 Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64

5 TIETEESSÄ tona on ensisijaisesti tonsillektomia. Jos nuori on fyysisesti jo aikuinen, voi hoitotulos olla huono, jolloin tarvitaan hammaslääketieteellisiä toimenpiteitä ja/tai CPAP-hoitoa (continuous positive airway pressure = jatkuva positiivinen ilmatiepaine) (12,13). Levottomat jalat -oireyhtymä Levottomien jalkojen oireyhtymä aiheuttaa nukahtamisvaikeutta jalkojen motorisen levottomuuden kautta. Se taas johtuu epämiellyttävästä tunteesta, jonka vuoksi jalkoja on pakko liikuttaa, kun ihminen menee makuulle. Oire voi jatkua läpi yön aina unen keventyessä. Mukana on joskus myös unenaikaista periodista jalkojen liikettä. Oireisto voidaan diagnosoida unirekisteröinnillä erikoissairaanhoidossa. Taustalla on useimmiten perinnöllinen alttius, mutta aiheuttajana voi olla myös raudanpuuteanemia tai uremia. Hoitona on lääkitys. Bentsodiatsepiinit saattavat auttaa joitakin, mutta useimmiten on käytetty dopamiiniagonisteja (14). Narkolepsia Narkolepsian ensioireet alkavat useimmiten nuoruusiässä, vaikka diagnoosi asetetaankin yleensä myöhemmin (15); tautia ei siis ole helppo tunnistaa. Sen esiintyvyydeksi Suomessa on arvioitu 26/ (16). Narkolepsian keskeiset oireet ovat päiväaikainen väsymys pakonomaisine nukahtamistaipumuksineen ja katapleksia, joka tarkoittaa lihastonuksen menetystä voimakkaan tunnereaktion (esimerkiksi naurun) yhteydessä. Katkonainen yöuni on myös yksi keskeinen piirre. Osalla potilaista esiintyy nukahtamisvaiheen paralyysiä ja hallusinaatioita. Taudin patogeneesiin liittyy välittäjäaine oreksiinin puute hypotalamuksessa. Tauti myös assosioituu voimakkaasti kudosantigeenityyppiin HLADQB*0602. Diagnoosin teossa tärkein neurofysiologinen tutkimus on nukahtamisviivetesti (MSLT). Diagnoosia voidaan varmentaa myös kudosantigeenityypityksellä ja selkäydinnesteen oreksiinipitoisuuden määrityksellä. Narkolepsian hoito on lääkehoitoa, mutta myös päivänokosten järjestäminen ja ympäristön, esimerkiksi koulun, informointi asiasta on erittäin tärkeää. Lääkkeistä käytetyimpiä ovat modafiniili ja metyylifenidaatti väsymyksen ja depressiolääkkeet katapleksian hoidossa. Uutena lääkkeenä on markkinoille tullut tois- taiseksi vain aikuiskäytössä oleva natriumoksibaatti, joka auttaa molempiin oireisiin ja lisäksi vakauttaa yöunta. Psyykkiset häiriöt ja sairaudet Unettomuus ja huonolaatuinen uni ovat keskeisiä piirteitä monissa mielenterveyden häiriöissä ja sairauksissa (17). Ahdistusta, masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja psykoosia esiintyy myös lapsilla ja nuorilla, joten niiden mahdollisuus on otettava huomioon unettomuutta arvioitaessa. Jos vakava mielenterveyden häiriö on ilmeinen, hoito kuuluu erikoissairaanhoidolle. Kun lääkehoidon ja terapian avulla saadaan perushäiriö hoidettua, unihäiriöt hoituvat yleensä samalla. Neuropsykiatriset sairaudet Lapsilla ja nuorilla havaitaan nykyään paljon neuropsykiatrisia häiriöitä. Niiden esiintyvyys ei todennäköisesti ole varsinaisesti lisään - tynyt, vaan on opittu nimeämään ja luokittelemaan häiriöitä ja oireita, joita on aina ollut olemassa. Keskeisiä oirekokonaisuuksia ovat ylivilkkaus/keskittymishäiriöt ja autismikirjon häiriöt. Touretten oireisto luetaan usein myös niihin. Oireistot menevät usein limittäin niin, että samalla lapsella tai nuorella voi olla piirteitä useammasta eri oireistosta. Nukahtamisvaikeudet ja yöheräily näyttäisivät esiintyvän tavallista useammin näiden oireistojen yhteydessä. Niiden hoito on varsin haastavaa, joskin tavalliset unenhuolto-ohjeet ja behavioraaliset hoitokeinot toki auttavat monia. Lääkityksistä ehkä eniten käytetty on melatoniini, mutta näyttö tehosta ei ole kovin varmalla pohjalla (18,19). Paljon käytetään myös neuroleptejä, etenkin autismikirjon häiriöissä. Tällöin käyttöindikaatio on pääasiassa päivä - aikainen haastava käytös, joskin apua voidaan saada myös unihäiriöön. Myös niiden kehitysvammaisten unettomuus ja yöheräily on suuri ongelma (20), joiden vammaisuuden syyt ja liitännäissairaudet ovat taustaltaan hyvinkin heterogeenisia. Heidän unihäiriöidensä hoidossa edellä kuvatut keinot ovat käytössä vaihtelevalla menestyksellä. Somaattiset sairaudet On toki selvää, että monien eri elinjärjestelmien perussairaudet voivat häiritä unta tuot- Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64 39

6 tamalla kipua tai muuta haittaa. Neurologisista sairauksista epilepsia on tauti, joka sekoittaa aivojen sähköistä toimintaa häiriten unta, kun kohtauksia esiintyy öisin. Päällepäin tarjoutuva oire voi tällöin olla unen katkonaisuus ja levottomuus. Ei ole kovin harvinaista, että yöllistä epilepsiaa on erehdytty pitämään viattomana parasomniana, kuten unissakävelynä tai unihumalana (21). Viime mainitut esiintyvät kuitenkin yleensä vain kerran alkuyöstä, kun taas yölliset epilepsiakohtaukset tyypillisimmillään useita kertoja yössä. Epilepsiaepäilyn selvittely kuuluu erikoissairaanhoitoon. Lääkkeet, alkoholi, huumeet Uniongelmien selvittelyssä on muistettava myös säännöllisten lääkitysten osuus. Esimerkiksi ADHD:n hoidossa käytetty metyylifenidaatti on tunnettu unettomuuden aiheuttaja. Joillakin potilailla aamulla otettu lääke saattaa vaikuttaa vielä illalla haitaten nukahtamista. Useat muutkin keskushermostolääkkeet voivat haitata unta. Etenkin murrosikäisten unettomuuden ja yöheräilyn selvittelyssä on muistettava selvittää alkoholin ja huumeiden osuus nuoren elämäntavoissa. Niiden runsas käyttö vaikuttaa monin tavoin keskushermostoon, ja seurauksena on usein kaoottinen vuorokausirytmi. TAULUKKO 3. Tärkeitä kysymyksiä anamneesissa. Nukkumisympäristö Nukkumaanmeno- ja heräämisajat arkisin ja vapaapäivinä Nukahtamiseen liittyvät tottumukset (assosiaatiot) Nukahtamisvaikeus, yöheräily, liian varhainen herääminen Parasomniat Unisairauksien oireet (kuorsaus, jalkojen oireet nukahtaessa, levoton yöuni) Päiväaikaiset väsymysoireet: väsymys, nukahtelu, keskittymisvaikeudet, levottomuus, aggressiivisuus, päänsärky, ruokailun säännöttömyys Muut sairaudet ja oireet Koulumenestys, kaverisuhteet, harrastukset Perhetilanne Unen puutteen seuraukset Aiheuttajasta riippumatta unen puute on suuresti elämää haittaava vaiva. Kouluikäiselle, jonka pitäisi oppia joka päivä uusia asioita, seuraukset voivat olla varsin kauaskantoisia (22,23). Keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus häiriintyvät selvimmin. Myös uuden oppiminen on herkkää unen puutteelle. Huono uni häiritsee tunne-elämänkin kehitystä (17). On esitetty (24), että unen puute voisi myös altistaa alkoholin ja huumeiden käytölle eikä pelkästään olla seurausta niiden käytöstä. Myös onnettomuusalttius kasvaa. Unettomuus ongelmilla on taipumus kroonistua, joten nuorena hoitamatta jäänyt oire voi olla pohja koko elämän jatkuvalle huonounisuudelle. Uniongelmien selvittely Uniongelmaisen lapsen tai nuoren haastattelussa on tärkeää kuulla niin asianomaista kuin vanhempia. Etenkin murrosikäisen kanssa on hyvä keskustella ensin kahden kesken. Vanhempien kutsuminen mukaan yleensä täydentää käsitystä ongelman luonteesta; nuoret jättävät usein kertomatta joitain oireita tai vähättelevät niitä. Haastattelussa on kysyttävä hyvän yleisanamneesin lisäksi erityisesti nukkumistottumuksista, parasomnioista, unettomuudesta, unisairauksiin viittaavista oireista ja päiväaikaisesta vireydestä sekä mielialasta. Uni - ongelmakyselylomakkeet ovat hyvä tuki tässä (25,26) Toisinaan voi olla niin, että vastaanotolle tulon syy on jokin muu vaiva, esimerkiksi päänsärky, ja unettomuus tulee esiin vasta, kun sitä osataan kysyä. Yksi käynti ei ole riittävä, koska oireen seuraaminen unenseurantalomaketta hyödyntäen selkiyttää käsitystä vuorokausirytmistä ja elämäntavoista sekä unihäiriöiden esiintymistiheydestä (taulukko 3). Näiden selvitysten myötä valtaosa unihäiriöistä on diagnosoitavissa ja hoidettavissa perusterveydenhuollossa, mutta edellä kuvatut unisairaudet on syytä lähettää erikoissairaanhoitoon. Näin on syytä menetellä myös silloin, kun epäillään vakavaa mielenterveyden häiriötä tai somaattista sairautta, kuten epilepsiaa. Neuropsykiatristen ja muiden kehityksellisten ongelmien selvittely voidaan hyvin aloittaa perusterveydenhuollossa, mutta jos niihin liittyy vaikeita uniongelmia, jotka 40 Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64

7 TIETEESSÄ eivät hoidu lääkkeettömillä keinoilla, on paras konsultoida erikoissairaanhoitoa. Ennaltaehkäisy ja suositukset Uniongelmista iso osa olisi ennaltaehkäistävissä. Tärkeää on hyvien unitottumusten luominen jo pienenä. Kouluikäisen ja etenkin murrosikäisen kohdalla on jo paljon vaikeampaa korjata huonoja tapoja. Kouluikäinen tarvitsee aikuisen valvontaa nukkumaanmenoajoissaan, ja viihde-elektroniikan kulutusta on syytä rajoittaa nukkumaanmenoajan lähestyessä. Televisio ei kuulu lastenhuoneeseen, ja tietokoneenkin käyttöä on hyvä valvoa. On syytä myös vaatia, että kännykästä on virta katkaistu yöksi. Nämä kaikki kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta yllättävän usein vanhemmat ovat täysin tietämättömiä lastensa puuhista oman huoneen rauhassa. Harrastusten määrää ja aikatauluja on niin ikään syytä miettiä: jos lapsi stressaantuu ja alkaa oireilla unettomuudella, pitää päiväjärjestystä harkita. Paljon voitaisiin vaikuttaa myös eri harrastuspiireissä: harrastukset, etenkään liikunnalliset, eivät saisi alkaa kello 20:n jälkeen. Nuorilla pitäisi olla myös säännölliset iltarutiinit ja kotiintuloajat. Toisaalta koulumaailman täytyisi joustaa siirtämällä koulujen alkamisajankohtaa yläkoulussa kello yhdeksään. Näin otettaisiin huomioon murrosiän biologiset muutokset vuorokausirytmissä (27). Lasten ja nuorten omaa motivaatiota unenhuollossa voidaan lisätä tuomalla kouluopetuksessa unen merkitys monipuolisesti esiin. Tämä on jo alkanutkin toteutua, koska terveystieto on palannut takaisin oppiaineeksi. Me aikuiset voisimme näyttää mallia kohentamalla omia unitottumuksiamme, jotka monella ovat valitettavasti usein aika kehnoja. OUTI SAARENPÄÄ-HEIKKILÄ M.D. Tampere University Hospital, Department of Pediatrics ENGLISH SUMMARY Insomnia among schoolchildren Insomnia is a common problem among schoolchildren. In a large Finnish survey among pubertal boys and girls in the year 2006 the prevalence was 7% and 12%, respectively. Psycho-physiological insomnia is a common type of poor sleep, but in adolescents delayed sleep phase also causes difficulties. Dyssomnias (restless legs syndrome, sleep related breathing disorders, narcolepsy), psychiatric, neuro-psychiatric and somatic diseases, and the use of narcotics may cause differential diagnostic problems. Sleep hygiene is a good basis for treatment in both types of insomnia. In the psychophysiological type, behavioural methods are the treatment of choice; hypnotics are only an occasional solution in addition to the other treatments. Delayed sleep phase is most successfully treated with gradual phase shifting and light therapy. Melatonin can be helpful, too. Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64 41

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS SISÄLTÖ unen merkitys unen rakenne ja kehitys lapsuus- ja nuoruusiässä biologinen kehitys ja elämäntavat

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa Uni ja unihäiriöt. Uni Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, ja

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Lukiolaisten nukkuminen

Lukiolaisten nukkuminen Lukiolaisten nukkuminen Lohjan Yhteislyseon lukio Psykologian tutkimus Toukokuu 2016 Tekijät: Julia, Oona, Katariina, Sani 1 Sisällysluettelo: 1.Johdanto 3 2. Tutkimusongelma ja Hypoteesi 4 3. Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö

Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö 14.2.2013 Energiajuomat mm. Teho, Battery, Red Bull hs.fi Myynti ja markkinointi On laillista myydä

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Nuorten uni. Unilääketiedepäivät

Nuorten uni. Unilääketiedepäivät Nuorten uni Unilääketiedepäivät 1.11.2016 Anna Sofia Urrila LT, nuorisopsyk el, Suomen Akatemian kliininen tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, HYKS Nuorisopsykiatria Luennon sisältö Miten nuoret

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka 10.2.2017 Vireystila UNI UNIPAINE VÄLITTÄJÄAINEET VALVE Vireystilan hienosäätöön Vireyttä lisäävät Unta tuottavat osallistuvat o Noradrenaliini o GABA o Sytokiini

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla

Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys potilailla Tutkimus Alotair ja Bahammam 2008 Arnardottir ym. Billings ym. Bjorvatn ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. 2015 Broström ym. Potilaat (naisia

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

010612 Unettomuuden Käypä Hoito. Vaj, yl Juha Kemppinen

010612 Unettomuuden Käypä Hoito. Vaj, yl Juha Kemppinen 010612 Unettomuuden Käypä Hoito Vaj, yl Juha Kemppinen Unettomuuden Käypä Hoito Keskeinen sanoma Unettomuus on yleinen ja kansanterveydellisesti merkittävä ongelma, joka tulisi osata tunnistaa ja hoitaa

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Stressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku

Stressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku Stressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku Riikka Turku Opintopsykologi p. 044 4503226 (puhelinaika ma-to klo 13.00-13.30) riikka.turku@ksthky.fi Opintopsykologin palvelut

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

ALLE KAKSIVUOTIAAN LAPSEN UNI

ALLE KAKSIVUOTIAAN LAPSEN UNI ALLE KAKSIVUOTIAAN LAPSEN UNI TIETOA JA NEUVOJA LAPSEN VANHEMMILLE 0 Tampereen ensi- ja turvakoti ry PERHEKULMA PUHURI 1 SISÄLLYS ESIPUHE... 4 UNIRYTMIN KEHITTYMINEN... 5 YLEISIMMÄT UNIHÄIRIÖT... 7 UNIVALVERYTMITYS...

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

UNEN JA UNIRYTMIN HÄIRIÖT OPASKIRJA PSHP:N LASTENNEUVOLOIDEN JA KOULUTERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖÖN

UNEN JA UNIRYTMIN HÄIRIÖT OPASKIRJA PSHP:N LASTENNEUVOLOIDEN JA KOULUTERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖÖN UNEN JA UNIRYTMIN HÄIRIÖT OPAKIRJA PHP:N LATENNEUVOLOIDEN JA KOULUTERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖÖN HAKEMITO JOHDANTO...3 UNEN MERKITY JA UNIONGELMIEN PÄIVÄAIKAIET OIREET...5 NUKAHTAMIVAIKEUDET, YÖHERÄILY JA UNIRYTMIONGELMAT...7

Lisätiedot

HYVÄ UNI Uniuutiset 2/2016

HYVÄ UNI Uniuutiset 2/2016 HYVÄ UNI Uniuutiset 2/2016 Erikoisnumero Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Uniuutiset 2/2016 SISÄLTÖLUETTELO Uniuutiset, yhteystiedot, Vitalmed 2 Lukijalle, ryhmätapaamiset 3 Lukijalle - Mitä uni

Lisätiedot

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen Väsymys ja liikenne Mikael Sallinen 1 1) Ajonaikainen väsymys 2) Keinot vähentää ajonaikaista väsymystä 2 Mitä vireys ja väsymys ovat? Vireys on elimistön ja erityisesti aivojen yleinen aktiivisuustaso.

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Viihdeteknologian vaikutus yläkouluikäisten unensaantiin

Viihdeteknologian vaikutus yläkouluikäisten unensaantiin Jesse Hovilainen Viihdeteknologian vaikutus yläkouluikäisten unensaantiin Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Hyvinvointiteknologia Insinöörityö 30.4.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Uni, terveys ja toimintakyky

Uni, terveys ja toimintakyky Uni, terveys ja toimintakyky Christer Hublin Apulaisylilääkäri, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Aivot ja työ tutkimuskeskus Esityksen sisältö 1. Perusasioita unesta ja vuorokausirytmistä

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot