Koululaisten uniongelmia voidaan ehkäistä ennalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koululaisten uniongelmia voidaan ehkäistä ennalta"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ OUTI SAARENPÄÄ-HEIKKILÄ LT, lastenneurologian erikoislääkäri TAYS, lastentautien klinikka Koululaisten uniongelmia voidaan ehkäistä ennalta Unettomuus on kouluikäisillä tavallinen vaiva, jota potee 7 % murrosikäisistä pojista ja 12 % samanikäisistä tytöistä. Toiminnallinen unettomuus, joka saa alkunsa stressaavasta tilanteesta ja jatkuva nukahtamis - vaikeus, joka johtuu unettomuuden pelosta, on tavallinen syy niin ala- kuin yläkouluikäisillä. Unirytmin viivästymisestä johtuva nukahtamisvaikeus on murrosikäisten toinen yleinen unettomuuden syy. Erotusdiagnostisesti tulee muistaa nukahtamista ja unenlaatua huonontavat unisairaudet (levottomat jalat, unenaikainen obstruktiivinen hengityshäiriö ja narkolepsia), psyykkiset, neuropsykiatriset ja somaattiset sairaudet sekä nautintoaineiden käyttö. Unettomuuden hoito riippuu syystä, mutta unenhuolto-ohjeet sopivat niin toiminnallisen kuin rytmin siirtymisestä johtuvan unettomuuden hoidoksi. Lääkehoito tulee kyseeseen vain väliaikaisena ja muuta hoitoa täydentävänä ratkaisuna koululaisen unettomuuden hoidossa. Unettomuus on aikuisväestön keskeisiä terveysongelmia. Sen yleisyydeksi arvioidaan miehillä 9 % ja naisilla 12,5 % (1). Unettomuus ei kuitenkaan ole vain aikuisten vaiva. Vauvaiän ja varhaislapsuuden unettomuus on tosin taustaltaan siinä määrin erilaista, että tätä termiä ei tässä iässä juuri käytetä. Kouluikäisen unettomuus sen sijaan on monella tapaa verrattavissa aikuisten unettomuuteen. Unettomuus voi esiintyä paitsi nukahtamisvaikeutena, myös yöheräilynä ja liian aikaisena heräämisenä. Muutamissa suomalaistutkimuksissa on selvitelty nuorten nukahtamisvaikeuksien esiintyvyyttä. Päivittäistä nukahtamisvaikeutta oli WHO:n koululaiskyselyn mukaan vuonna ,2 %:lla 15-vuotiaista pojista ja 6,5 %:lla samanikäisistä tytöistä (2). Samassa tutkimuksessa yöheräilystä kärsi 3 % pojista ja 7 % tytöistä. Viimeksi mainittu oire oli lisääntynyt aiempiin tutkimusvuosiin 1994 ja 1998 verrattuna. Toinen suomalaisnuorten terveyttä seuraava tutkimus on Stakesin organisoima Kouluterveyskysely, jonka viimeisessä otannassa vuonna 2006 kysyttiin päivittäistä nukahtamisvaikeutta tai yöheräilyä (3). Tässä tutkimuksessa 7 8 %:lla vuotiaista pojista oiretta esiintyi päivittäin; tyttöjen vastaava luku oli %. Myöhemminkin unettomuuden esiintyvyydessä havaittava sukupuoliero on siis nähtävissä jo nuorilla. Tässä katsauksessa käsitellään nukahtamisvaikeuksia ja huonounisuutta kouluiässä sekä tuodaan esiin paitsi vaikeuksien syitä, myös hoitomahdollisuuksia. Unen rakenne ja kehitys Unta säätelee kaksi perustekijää: homeostaattinen ja sirkadiaaninen järjestelmä. Homeo - staattinen paine nukkua kasvaa mitä pidempään valvomme, ja sitä säätelevät aivojen pohjassa sijaitsevat tumakkeet. Sirkadiaaninen järjestelmä saa meidät nukkumaan pimeän tultua. Sen säätelyä taas valvoo hypotalamuksen suprakiasmaattinen tumake, joka välittää viestiä valaistuksen asteesta käpyrauhaseen aiheuttaen pimeähormoni melatoniinin erityshuipun alkuyöhön. Nämä kaksi järjestelmää toimivat siten, että ihmisen luontainen nukkumisaika painottuu yöhön ja kestää aikuisella noin kahdeksan tuntia (4). Aikuisen uni muodostuu kahdesta elektrofysiologisesti määritellystä päävaiheesta: perusuni (NREM-uni) ja vilkeuni (REM-uni). Perusuni jakautuu kevyen unen (S1 ja S2) ja syvän unen eli hidasaaltounen (S3 ja S4) vaiheisiin. Yksi unijakso etenee järjestyksessä Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64 35

2 Kirjallisuutta 1 Ohayon M. Prevalence and correlates of nonrestorative sleep complaints. Arch Intern Med 2005;165: Tynjälä J, Kannas L. Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina Kirjassa: Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. Kannas L, toim. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, Julkaisuja 2, Stakes. Kouluterveys kyselyn valtakunnalliset taulukot. ely/fi/tulokset/taulukot2006/tervey s06.htm 4 Porkka-Heiskanen T, Stenberg D. Unen kemia. Duodecim 2008;124: Carskadon M, Wolfson A, Acebo C, Tzischinsky O, Seifer R. Adolescent sleep patterns, circadian timing, and sleepiness at a transition to early school days. Sleep 1998;21: Carskadon M, Harvey K, Duke P, Anders T, Litt I, Dement W. Pubertal changes in daytime sleepiness. Sleep 1980;2: Wolfson A, Carskadon M. Sleep schedules and daytime functioning in adolescents. Child Dev 1998;69: Saarenpää-Heikkilä O, Paavonen EJ. Imeväisen uniongelmat. Duodecim 2008;124: Morin CM, Bootzin RR, Buysse DJ, Edinger JD, Espie CA, Lichstein KL. Psychological and behavioral treatment of insomnia: update of the recent evidence ( ). Sleep 2006;29: Kajaste S. Unihäiriöt. Kirjassa: Kognitiivinen psykoterapia. Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Helsinki: Duodecim Lack L, Wright H. Clinical management of delayed sleep phase disorder. Behav Sleep Med 2007;5: Nieminen P, Liukkonen K. Lasten uniapnea. Duodecim 2008;124: Pietinalho A, Partinen M, Isoaho R. Valtakunnallinen uniapneaohjelma perusterveydenhuollon rooli. Suom Lääkäril 2003;58: Partinen M. Levottomat jalat. Duodecim 2006;122: Dauvilliers Y, Arnulf I, Mignot E. Narcolepsy with cataplexy. Lancet 2007;369: Hublin C ym. The prevalence of narcolepsy: an epidemiologic study of the Finnish Twin Cohort. Ann Neurol 1994;35: Paavonen EJ, Solantaus T, Almqvist F, Aronen E. Four-year follow-up of sleep and psychiatric symptoms in preadolescents: relationship of persistent and temporary sleep problems to psychiatric symptoms. J Dev Behav Pediatr 2003;24: Van der Heijden K ym. Effect of melatonin on sleep, behavior, and cognition in ADHD and chronic sleep-onset insomnia. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46: Weiss M ym. Sleep hygiene and melatonin treatment for children and adolescents with ADHD and initial insomnia. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45: S1-S2-S3-S4-vilke, ja sen kesto on 1,5 tuntia. Yöuni koostuu useista peräkkäisistä unijaksoista, joiden välillä ihminen voi olla jopa hereillä, mistä ei välttämättä ole muistikuvia aamulla. Ilmeisesti on ollut ihmislajin säilymisen kannalta edullista, että välillä tarkistamme, onko ympäristössä kaikki hyvin. Eri univaiheet jakautuvat näin: kevyt uni 60 %, syvä uni 20 % ja vilkeuni 20 %. Vauvaiällä ja varhaislapsuudessa tapahtuu unen kehityksessä suuria muutoksia kohti aikuistyyppistä unen rakennetta. Kouluikään tultaessa unijakson pituus on sama kuin aikuisella, eli 1,5 tuntia. Univaiheista vilkeunen määrä on vakiintunut %:iin jo leikki-iässä. Ennen murrosikää syvää unta on 30 % unesta. Nukahtaminen tapahtuu yleensä nopeasti ja keskimäärin kello 21:n tienoissa. Murrosikä tuo suuria muutoksia sekä homeo staattiseen että sirkadiaaniseen säätelyyn. Syvän unen määrä vähenee noin kolmanneksen, 20 %:iin, korvautuen kevyillä unen vaiheilla. Tämän vuoksi homeostaattinen paine nukkua vähenee. Toisaalta sirkadiaaniselle säätelylle tärkeän melatoniinin erityshuippu viivästyy, ja sen kokonaistaso laskee samaan aikaan kuin sukuhormonien eritys lisääntyy. Nämä kaksi ilmiötä yhdessä saavat aikaan murrosiälle tyypillisen helppouden valvoa ja nukahtaa aiempaa myöhemmin (5). Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään (6), että unen tarve sinänsä ei vähene, vaan unta tarvittaisiin sama tuntimäärä kuin ennen murrosikää. Tämä ei kuitenkaan juuri toteudu: sosiaalisen elämän paineet johtavat unen määrän vähenemiseen, mistä on seurauksena murrosikäisille tyypillinen päiväväsymys (5,7). Uniassosiaatio Vaikeus nukahtaa ja pysyä unessa on jo varhaislapsuudesta saakka yleinen ongelma. Pikkulasten ongelmat keskittyvät kyvyttömyyteen nukahtaa itsekseen etenkin niiden, jotka vauvaiästä asti ovat tottuneet siihen, että nukahtaminen tapahtuu autetusti (vanhemman läsnäolo, imetys, maitopullon juominen). Tätä kutsutaan uniassosiaatio-ongelmaksi. Vauvaikäisellä on seurauksena usein yöheräily, koska myöhemmin yöllä lapsen ollessa yksin sängyssään hän kaipaa samaa nukahtamisapua, kun sai nukkumaan mennessään. Isompi lapsi osaa jo ennakoida, että vanhempi poistuu viereltä nukahtamisen jälkeen, jolloin itse nukahtaminen vaikeutuu (8). Toisinaan aikuisen läsnäolon vaatiminen nukahtaessa jatkuu jopa kouluikään asti. Tyypillisesti nämä ovat niitä lapsia, joiden vanhemmat valittavat, että lapsi on aina nukkunut huonosti. Suurella osalla itsekseen nukahtaminen kuitenkin alkaa luontua vihdoin kouluiässä. Ongelma voi kuitenkin uusia, jos satunnaisen stressin yhteydessä kehittyy niin sanottu toiminnallinen unettomuus. Tällöin saattavat vanhat tottumukset nostaa päätään. Hoitokeinot ovat samanlaisia kuin pienilläkin lapsilla: vieroitetaan lapsi asteittain totutusta tavasta, useimmiten vanhemman läsnäolosta. Nukahtamispelot Joskus stressiä saattavat aiheuttaa äkilliset pelot, jotka usein liittyvät menettämisen tai kuoleman pelkoon. Myös ristiriidat perheessä tai koulussa, esimerkiksi koulukiusaaminen, voivat löytyä taustalta. Lapsen tai nuoren saattaa olla vaikea kertoa peloistaan aikuiselle, jonka näkökulmasta ongelma syntyy kuin tyhjästä, etenkin jos mitään konkreettista pelon aiheuttajaa ei ole tiedossa. Tavallista on, että lapsi vaatii jommankumman vanhemman, yleensä äidin, valvovan hänen kanssaan: toisten nukkuminen lapsen itse valvoessa on liian ahdistavaa. Joskus nukahtamisvaikeuden taustalla voivat olla hyvinkin vaikeat perhetilanteet, ja lapsella saattaa olla perusteltu syy pelätä oman TAULUKKO 1. Kouluikäisen unettomuuden aiheuttajia. Uniassosiaatio Nukahtamispelot Toiminnallinen unettomuus Viivästynyt unirytmi Unisairaudet obstruktiivinen hengityshäiriö levottomat jalat narkolepsia Psyykkiset häiriöt ja sairaudet Neuropsykiatriset sairaudet Somaattiset sairaudet Lääkkeet, alkoholi, huumeet 36 Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64

3 TIETEESSÄ 20 Lindblom N ym. Neurological impairments and sleep-wake behaviour among the mentally retarded. J Sleep Res 2001;10: Zucconi M, Ferini-Strambi L. NREM parasomnias: arousal disorders and differentiation from nocturnal frontal lobe epilepsy. Clin Neurophysiol 2000;111:S Sadeh A, Gruber R, Raviv A. Sleep, neurobehavioral, and behavior problems in school-age children. Child Dev 2002;73: Gozal D, Pope D. Snoring during early childhood and academic performance at ages thirteen to fourteen years. Pediatrics 2001;107: Shibley H, Malcolm R, Veatch L. Adolescents with insomnia and substance abuse: consequences and comorbidities. J Psychiatr Pract 2008;14: Bruni O ym. The Sleep Disturbance Scale for Children (SDSC). Construction and validation of an instrument to evaluate sleep disturbances in childhood and adolescence. J Sleep Res 1996;5: Saarenpää-Heikkilä O. Unen ja unirytmin häiriöt / Liite 1-3 / Unta koskevia kysymyksiä. Nettiosoitteessa 27 Carskadon M ym. Adolescent sleep patterns, circadian timing, and sleepiness at a transition to early school days. Sleep 1998;21: Sidonnaisuudet: Kirjoittaja on luennoinut Leiraksen tilaisuudessa ja osallistunut UCB:n kustannuksella kokouksiin Suomessa ja ulkomailla. tai muiden perheenjäsenten turvallisuuden puolesta. Tilanteen hoito edellyttää, että lapsi tai nuori pystyy ilmaisemaan jollekulle mieltään painavat asiat, sillä pelokas ihminen ei pysty nukkumaan. Usein tarvitaan psykologin ammattitaitoa abstraktien pelkojen käsittelyssä. Laiminlyöntiin ja pahoinpitelyn uhkaan liittyvät konkreettiset pelot ovat luonnollisesti lastensuojelullisia toimenpiteitä edellyttäviä tilanteita. Psykofysiologinen eli toiminnallinen unettomuus Toiminnallinen unettomuus kehittyy yleensä murrosikäiselle nuorelle yksittäisestä stressaavasta tilanteesta. Stressiä voivat aiheuttaa kouluun tai harrastuksiin liittyvät esiintymiset, kokeet yms. Tyypillisesti oire jatkuu senkin jälkeen, kun itse stressi on jo hävinnyt. Mekanismi on sama, jolla aikuisten vastaava ongelma syntyy. Stressi tuo mukanaan ylivirittyneen tilan, josta nuori ei stressin loputtuakaan pääse eroon. Seuraa unettomuuden pelko, jolloin nukkumaanmenoon liittyvä ahdistus saattaa alkaa vaivata jo päivällä. Yöllä uni voi olla pätkittäistä, ja saattaa myös esiintyä varhaista heräämistä. Nuorta ahdistaa ajatus tulevasta aamusta, mikä lisää virittyneisyyden tilaa ja pahentaa kierrettä edelleen. Toiminnallisen unettomuuden hoito Unenhuolto-ohjeet ovat toiminnallisen unettomuuden hoidossa keskeisellä sijalla (taulukko 2). Erityisesti on syytä korostaa, että sängyssä oloa pyritään rajoittamaan, mikäli uni ei tule kohtuullisen ajan kuluessa. Kartoitusvaiheessa on tärkeää sulkea pois muita syitä, erityisesti psyykkisperäisiä ongelmia, koska niiden hoito on erilaista. Käyttäytymisterapeuttiset keinot on todettu aikuisten toiminnallisen unettomuuden hoidossa tehokkaimmiksi (9). Todennäköisesti asia on näin murrosikäistenkin kohdalla, vaikka asiaa ei olekaan tutkittu. Koska koulutettua hoitohenkilökuntaa ei juuri ole, hoidon saatavuus on tällä hetkellä ongelma. Aikuisten unettomuuden hoidossa tehokkaiksi ovat osoittautuneet myös ärsykkeenhallintamenetelmä ja vuoteessa olon rajoitus (10), ja on perusteltua olettaa, että ne auttavat myös nuorten univaikeuksissa. TAULUKKO 2. Unenhuolto-ohjeet. 1. Mene vuoteeseen vasta väsyneenä (säännön tarkoituksena on opettaa ihmisiä tunnistamaan oma rytminsä). 2. Noudata säännöllistä rytmiä nukkumaanmeno- ja heräämisajoissa, myös viikonloppuisin. Jos viikonloppuna nukut kuitenkin pitempään, älä poikkea rytmistäsi tuntia enempää ja ota huomioon myöhäisempi heräämisaika menemällä myöhemmin nukkumaan. 3. Rajoita vuoteessaoloaikaa ja vietä siellä vain sen verran, kuin arvelet tarvitsevasi unta. 4. Älä yritä nukahtamista, koska voimakas ponnistus virittää mielen aktiiviseksi ja nukahtaminen estyy. Tee jotain, joka vie ajatukset pois nukahtamisesta ja myös tulevista töistä ja tehtävistä (esim. lukeminen, musiikin kuuntelu). 5. Päiväunet siirtävät nukahtamista, joten ne eivät ole kovin suositeltavia. Jos päiväunista halutaan pitää kiinni, täytyy nukkumisajan olla lyhyt ja säännöllinen. 6. Kahvi, alkoholi, tupakka ja kolajuomat heikentävät useimpien unta ja nukahtamista, joten niiden nauttimista ainakin illalla tulisi välttää. 7. Säännöllinen liikunta on hyvästä, mutta ei liian myöhään illalla, jolloin rehkiminen haittaa nukahtamista. 8. Aseta herätyskello makuuhuoneessa niin, ettet näe sitä. Ajankulun seuraaminen voi alkaa ahdistaa. 9. Huolehdi, että makuuhuoneesi on riittävän rauhallinen. Myös valaistuksen ja lämpötilan tulee olla sopivia. 10. Rauhoitu hetki ennen nukkumaanmenoa puuhaamalla jotain tyynnyttävää. 11. Syö kevyesti ennen nukkumaanmenoa, jottei nälkä pidä sinua hereillä. Älä juo kovin paljon, ettei virtsaamisen tarve herätä kesken yötä. Lääkkeistä on käytetty nykyään yleisimmin ns. nukahtamislääkkeitä, eli bentsodiatsepiinin tavoin vaikuttavia hypnootteja (tsopikloni, tsolpideemi, tsaleploni). Lääketutkimukset on tehty aikuisilla, mutta tulokset ovat sovellettavissa nuoriin. Perusperiaate on se, että lääkehoitoa ei tule käyttää pitkäkestoisesti, koska saavutettu hyöty on rajallinen haittoihin nähden. Nukahtamislääkkeet ovat siten vain väliaikaisratkaisu ja ensiapu. Lääkettä määrät - täessä on aina sovittava kontrollikäynti, ja kirjoitettujen määrien tulee olla pieniä. Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64 37

4 Uniongelmaisen lapsen tai nuoren haastattelussa on tärkeää kuulla niin asianomaista kuin vanhempia. Viivästynyt unirytmi Murrosikäisen keskeisimpiä nukahtamisvaikeuden syitä on unirytmin viivästyminen. Tämä on erityisen voimakasta niillä nuorilla, joiden luontainen unirytmi on jo ennen murrosikää ollut myöhäinen: illanvirkku, aamuntorkku. Kuten jo aiemmin todettiin, tapahtuu murrosiän biologisen kehityksen myötä luontaista nukahtamisajankohdan siirtymistä ja unenpaineen vähenemistä. Joskus se riistäytyy käsistä, etenkin jos sosiaalisten, valvomista edistävien virikkeiden määrää ei mitenkään rajoiteta. Nuori nukkuu yleensä omassa huoneessaan, joten vanhemmat eivät useinkaan tiedä, mitä hän huoneessaan puuhaa ja milloin hän alkaa nukkua. Monilla on huoneessaan oma televisio ja tietokone. Lisäksi kännykkä on aina käden ulottuvilla. Usein nuoren arki-illat ovat täynnä harrastuksia ja oleilua, jolloin läksyjen teko voi jäädä hyvinkin myöhäiseksi. Toisinaan liikuntaharrastukset on sijoitettu alkamaan loppuiltaan, jolloin nuori voi olla kotona vasta ennen puoltayötä, eikä nukahtaminenkaan onnistu reippaan liikunnan jälkeen. Osa nuorista suhtautuu koulunkäyntiin kunnian - himoisesti ja puurtaa yömyöhään, kun aikaa ei muuten liikene. Kun nuori sitten lopulta nukahtaa, herääminen normaalin arkiaikataulun mukaan voi olla mahdotonta tai huomattavan vaikeaa. Koulussa nuori nukahtelee etenkin aamupäivän tunneilla, ja oppiminen kärsii. Iltapäivisin jotkut korjaavat väsymyksen pitkillä päiväunilla, mikä estää nukahtamista illalla. Viikonloput eletään eri rytmissä: nuoret nukkuvat univelkaansa ja valvovat aamuyölle. Alkava viikko tuo tullessaan jälleen liian lyhyet yöunet ja päiväväsymyksen. Tämä voi johtaa pahaan kierteeseen, jolloin nuori alkaa jäädä pois koulusta, mikä taas vahvistaa vääristynyttä rytmiä. Viivästyneen unirytmin korjaaminen Unenhuolto-ohjeet ovat tässäkin hoidon kulmakivi. Nuoren motivoituminen hoitoon on tällöin keskeistä ja sen puute taas suurin onnistumisen este. Toiminnallisesta unettomuudesta kärsivä nuori haluaa yleensä itse apua, kun taas nuori, jonka ongelma on viivästynyt unirytmi, tulee lääkärin vastaanotolle useimmiten vanhempien aloitteesta. Oikean unirytmin saavuttaminen edellyttääkin kurinalaisuutta ja tukea myös vanhemmilta. Uuteen rytmiin pyritään asteittain siten, että heräämisajat pidetään säännöllisinä ja nukkumaanmenoaikaa vähitellen aikaistetaan. On myös käytetty ns. paradoksaalista rytminsiirtoa eteenpäin, mutta tätä siirtokeinoa ei voi pitää kovin suotavana muuta kuin valvotuissa olosuhteissa (11). Kirkasvalohoitoa voi käyttää vahvistamaan rytmin siirtoa siten, että heräämistä voimistetaan valolla ylösnousun jälkeen (11). Joskus voi kokeilla melatoniinia annoksella 1 5 mg tuntia ennen toivottua nukahtamishetkeä. Koska tietoa melatoniinin pitkäaikaisvaikutuksista ei ole, ei sen käyttö pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti ole suositeltavaa. Lyhytaikaisessa käytössä ei sen sijaan ole havaittu mainittavia sivuvaikutuksia. Unisairaudet Nukahtamisvaikeuksien ja huonon unenlaadun taustalla voi olla myös unisairauksia. Niinpä univaikeuksia selviteltäessä on ne otettava huomioon erotusdiagnostisina mahdollisuuksina. Obstruktiivinen hengityshäiriö Obstruktiivinen hengityshäiriö on unisairauksista tavallisin. Sen esiintyvyys lapsuusiällä on varovaistenkin arvioiden mukaan 1 2 %. Keskeinen oire on kuorsaus, jonka arvioitu yleisyys on noin 10 %. Kaikilla kuorsaajilla ei ole siis varsinaista hengityshäiriötä. Kun hengitys ei kulje vaivattomasti, esiintyy lievimmässä hengityshäiriömuodossa lisääntynyttä hengitystyötä. Jos se ei riitä, on seurauksena ilmavirtauksen rajoittumista ja hypopnea- ja apneataipumusta. Unen rakenne voi häiriintyä mikrohavahtumisten ja hengityskaasujen vaihdon puutteiden vuoksi. Nuoren havaitsema oire on levoton ja katkonainen uni. Nukahtamisvaikeutta ei yleensä esiinny kuin vaikeimmissa tautimuodoissa. Jos joka yö kuorsaava nuori valittaa unen katkonaisuutta ja päiväväsymystä, on hänet syytä lähettää tutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. Jos nuori on ylipainoinen, sen hoito pitää toki aloittaa jo ennen erikoissairaanhoidon tutkimuksia. Diagnoosin tekeminen edellyttää joko laajaa tai suppeaa unipolygrafiaa. Selvät tautimuodot löytyvät suppeallakin rekisteröinnillä. Hoi- 38 Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64

5 TIETEESSÄ tona on ensisijaisesti tonsillektomia. Jos nuori on fyysisesti jo aikuinen, voi hoitotulos olla huono, jolloin tarvitaan hammaslääketieteellisiä toimenpiteitä ja/tai CPAP-hoitoa (continuous positive airway pressure = jatkuva positiivinen ilmatiepaine) (12,13). Levottomat jalat -oireyhtymä Levottomien jalkojen oireyhtymä aiheuttaa nukahtamisvaikeutta jalkojen motorisen levottomuuden kautta. Se taas johtuu epämiellyttävästä tunteesta, jonka vuoksi jalkoja on pakko liikuttaa, kun ihminen menee makuulle. Oire voi jatkua läpi yön aina unen keventyessä. Mukana on joskus myös unenaikaista periodista jalkojen liikettä. Oireisto voidaan diagnosoida unirekisteröinnillä erikoissairaanhoidossa. Taustalla on useimmiten perinnöllinen alttius, mutta aiheuttajana voi olla myös raudanpuuteanemia tai uremia. Hoitona on lääkitys. Bentsodiatsepiinit saattavat auttaa joitakin, mutta useimmiten on käytetty dopamiiniagonisteja (14). Narkolepsia Narkolepsian ensioireet alkavat useimmiten nuoruusiässä, vaikka diagnoosi asetetaankin yleensä myöhemmin (15); tautia ei siis ole helppo tunnistaa. Sen esiintyvyydeksi Suomessa on arvioitu 26/ (16). Narkolepsian keskeiset oireet ovat päiväaikainen väsymys pakonomaisine nukahtamistaipumuksineen ja katapleksia, joka tarkoittaa lihastonuksen menetystä voimakkaan tunnereaktion (esimerkiksi naurun) yhteydessä. Katkonainen yöuni on myös yksi keskeinen piirre. Osalla potilaista esiintyy nukahtamisvaiheen paralyysiä ja hallusinaatioita. Taudin patogeneesiin liittyy välittäjäaine oreksiinin puute hypotalamuksessa. Tauti myös assosioituu voimakkaasti kudosantigeenityyppiin HLADQB*0602. Diagnoosin teossa tärkein neurofysiologinen tutkimus on nukahtamisviivetesti (MSLT). Diagnoosia voidaan varmentaa myös kudosantigeenityypityksellä ja selkäydinnesteen oreksiinipitoisuuden määrityksellä. Narkolepsian hoito on lääkehoitoa, mutta myös päivänokosten järjestäminen ja ympäristön, esimerkiksi koulun, informointi asiasta on erittäin tärkeää. Lääkkeistä käytetyimpiä ovat modafiniili ja metyylifenidaatti väsymyksen ja depressiolääkkeet katapleksian hoidossa. Uutena lääkkeenä on markkinoille tullut tois- taiseksi vain aikuiskäytössä oleva natriumoksibaatti, joka auttaa molempiin oireisiin ja lisäksi vakauttaa yöunta. Psyykkiset häiriöt ja sairaudet Unettomuus ja huonolaatuinen uni ovat keskeisiä piirteitä monissa mielenterveyden häiriöissä ja sairauksissa (17). Ahdistusta, masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja psykoosia esiintyy myös lapsilla ja nuorilla, joten niiden mahdollisuus on otettava huomioon unettomuutta arvioitaessa. Jos vakava mielenterveyden häiriö on ilmeinen, hoito kuuluu erikoissairaanhoidolle. Kun lääkehoidon ja terapian avulla saadaan perushäiriö hoidettua, unihäiriöt hoituvat yleensä samalla. Neuropsykiatriset sairaudet Lapsilla ja nuorilla havaitaan nykyään paljon neuropsykiatrisia häiriöitä. Niiden esiintyvyys ei todennäköisesti ole varsinaisesti lisään - tynyt, vaan on opittu nimeämään ja luokittelemaan häiriöitä ja oireita, joita on aina ollut olemassa. Keskeisiä oirekokonaisuuksia ovat ylivilkkaus/keskittymishäiriöt ja autismikirjon häiriöt. Touretten oireisto luetaan usein myös niihin. Oireistot menevät usein limittäin niin, että samalla lapsella tai nuorella voi olla piirteitä useammasta eri oireistosta. Nukahtamisvaikeudet ja yöheräily näyttäisivät esiintyvän tavallista useammin näiden oireistojen yhteydessä. Niiden hoito on varsin haastavaa, joskin tavalliset unenhuolto-ohjeet ja behavioraaliset hoitokeinot toki auttavat monia. Lääkityksistä ehkä eniten käytetty on melatoniini, mutta näyttö tehosta ei ole kovin varmalla pohjalla (18,19). Paljon käytetään myös neuroleptejä, etenkin autismikirjon häiriöissä. Tällöin käyttöindikaatio on pääasiassa päivä - aikainen haastava käytös, joskin apua voidaan saada myös unihäiriöön. Myös niiden kehitysvammaisten unettomuus ja yöheräily on suuri ongelma (20), joiden vammaisuuden syyt ja liitännäissairaudet ovat taustaltaan hyvinkin heterogeenisia. Heidän unihäiriöidensä hoidossa edellä kuvatut keinot ovat käytössä vaihtelevalla menestyksellä. Somaattiset sairaudet On toki selvää, että monien eri elinjärjestelmien perussairaudet voivat häiritä unta tuot- Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64 39

6 tamalla kipua tai muuta haittaa. Neurologisista sairauksista epilepsia on tauti, joka sekoittaa aivojen sähköistä toimintaa häiriten unta, kun kohtauksia esiintyy öisin. Päällepäin tarjoutuva oire voi tällöin olla unen katkonaisuus ja levottomuus. Ei ole kovin harvinaista, että yöllistä epilepsiaa on erehdytty pitämään viattomana parasomniana, kuten unissakävelynä tai unihumalana (21). Viime mainitut esiintyvät kuitenkin yleensä vain kerran alkuyöstä, kun taas yölliset epilepsiakohtaukset tyypillisimmillään useita kertoja yössä. Epilepsiaepäilyn selvittely kuuluu erikoissairaanhoitoon. Lääkkeet, alkoholi, huumeet Uniongelmien selvittelyssä on muistettava myös säännöllisten lääkitysten osuus. Esimerkiksi ADHD:n hoidossa käytetty metyylifenidaatti on tunnettu unettomuuden aiheuttaja. Joillakin potilailla aamulla otettu lääke saattaa vaikuttaa vielä illalla haitaten nukahtamista. Useat muutkin keskushermostolääkkeet voivat haitata unta. Etenkin murrosikäisten unettomuuden ja yöheräilyn selvittelyssä on muistettava selvittää alkoholin ja huumeiden osuus nuoren elämäntavoissa. Niiden runsas käyttö vaikuttaa monin tavoin keskushermostoon, ja seurauksena on usein kaoottinen vuorokausirytmi. TAULUKKO 3. Tärkeitä kysymyksiä anamneesissa. Nukkumisympäristö Nukkumaanmeno- ja heräämisajat arkisin ja vapaapäivinä Nukahtamiseen liittyvät tottumukset (assosiaatiot) Nukahtamisvaikeus, yöheräily, liian varhainen herääminen Parasomniat Unisairauksien oireet (kuorsaus, jalkojen oireet nukahtaessa, levoton yöuni) Päiväaikaiset väsymysoireet: väsymys, nukahtelu, keskittymisvaikeudet, levottomuus, aggressiivisuus, päänsärky, ruokailun säännöttömyys Muut sairaudet ja oireet Koulumenestys, kaverisuhteet, harrastukset Perhetilanne Unen puutteen seuraukset Aiheuttajasta riippumatta unen puute on suuresti elämää haittaava vaiva. Kouluikäiselle, jonka pitäisi oppia joka päivä uusia asioita, seuraukset voivat olla varsin kauaskantoisia (22,23). Keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus häiriintyvät selvimmin. Myös uuden oppiminen on herkkää unen puutteelle. Huono uni häiritsee tunne-elämänkin kehitystä (17). On esitetty (24), että unen puute voisi myös altistaa alkoholin ja huumeiden käytölle eikä pelkästään olla seurausta niiden käytöstä. Myös onnettomuusalttius kasvaa. Unettomuus ongelmilla on taipumus kroonistua, joten nuorena hoitamatta jäänyt oire voi olla pohja koko elämän jatkuvalle huonounisuudelle. Uniongelmien selvittely Uniongelmaisen lapsen tai nuoren haastattelussa on tärkeää kuulla niin asianomaista kuin vanhempia. Etenkin murrosikäisen kanssa on hyvä keskustella ensin kahden kesken. Vanhempien kutsuminen mukaan yleensä täydentää käsitystä ongelman luonteesta; nuoret jättävät usein kertomatta joitain oireita tai vähättelevät niitä. Haastattelussa on kysyttävä hyvän yleisanamneesin lisäksi erityisesti nukkumistottumuksista, parasomnioista, unettomuudesta, unisairauksiin viittaavista oireista ja päiväaikaisesta vireydestä sekä mielialasta. Uni - ongelmakyselylomakkeet ovat hyvä tuki tässä (25,26) Toisinaan voi olla niin, että vastaanotolle tulon syy on jokin muu vaiva, esimerkiksi päänsärky, ja unettomuus tulee esiin vasta, kun sitä osataan kysyä. Yksi käynti ei ole riittävä, koska oireen seuraaminen unenseurantalomaketta hyödyntäen selkiyttää käsitystä vuorokausirytmistä ja elämäntavoista sekä unihäiriöiden esiintymistiheydestä (taulukko 3). Näiden selvitysten myötä valtaosa unihäiriöistä on diagnosoitavissa ja hoidettavissa perusterveydenhuollossa, mutta edellä kuvatut unisairaudet on syytä lähettää erikoissairaanhoitoon. Näin on syytä menetellä myös silloin, kun epäillään vakavaa mielenterveyden häiriötä tai somaattista sairautta, kuten epilepsiaa. Neuropsykiatristen ja muiden kehityksellisten ongelmien selvittely voidaan hyvin aloittaa perusterveydenhuollossa, mutta jos niihin liittyy vaikeita uniongelmia, jotka 40 Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64

7 TIETEESSÄ eivät hoidu lääkkeettömillä keinoilla, on paras konsultoida erikoissairaanhoitoa. Ennaltaehkäisy ja suositukset Uniongelmista iso osa olisi ennaltaehkäistävissä. Tärkeää on hyvien unitottumusten luominen jo pienenä. Kouluikäisen ja etenkin murrosikäisen kohdalla on jo paljon vaikeampaa korjata huonoja tapoja. Kouluikäinen tarvitsee aikuisen valvontaa nukkumaanmenoajoissaan, ja viihde-elektroniikan kulutusta on syytä rajoittaa nukkumaanmenoajan lähestyessä. Televisio ei kuulu lastenhuoneeseen, ja tietokoneenkin käyttöä on hyvä valvoa. On syytä myös vaatia, että kännykästä on virta katkaistu yöksi. Nämä kaikki kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta yllättävän usein vanhemmat ovat täysin tietämättömiä lastensa puuhista oman huoneen rauhassa. Harrastusten määrää ja aikatauluja on niin ikään syytä miettiä: jos lapsi stressaantuu ja alkaa oireilla unettomuudella, pitää päiväjärjestystä harkita. Paljon voitaisiin vaikuttaa myös eri harrastuspiireissä: harrastukset, etenkään liikunnalliset, eivät saisi alkaa kello 20:n jälkeen. Nuorilla pitäisi olla myös säännölliset iltarutiinit ja kotiintuloajat. Toisaalta koulumaailman täytyisi joustaa siirtämällä koulujen alkamisajankohtaa yläkoulussa kello yhdeksään. Näin otettaisiin huomioon murrosiän biologiset muutokset vuorokausirytmissä (27). Lasten ja nuorten omaa motivaatiota unenhuollossa voidaan lisätä tuomalla kouluopetuksessa unen merkitys monipuolisesti esiin. Tämä on jo alkanutkin toteutua, koska terveystieto on palannut takaisin oppiaineeksi. Me aikuiset voisimme näyttää mallia kohentamalla omia unitottumuksiamme, jotka monella ovat valitettavasti usein aika kehnoja. OUTI SAARENPÄÄ-HEIKKILÄ M.D. Tampere University Hospital, Department of Pediatrics ENGLISH SUMMARY Insomnia among schoolchildren Insomnia is a common problem among schoolchildren. In a large Finnish survey among pubertal boys and girls in the year 2006 the prevalence was 7% and 12%, respectively. Psycho-physiological insomnia is a common type of poor sleep, but in adolescents delayed sleep phase also causes difficulties. Dyssomnias (restless legs syndrome, sleep related breathing disorders, narcolepsy), psychiatric, neuro-psychiatric and somatic diseases, and the use of narcotics may cause differential diagnostic problems. Sleep hygiene is a good basis for treatment in both types of insomnia. In the psychophysiological type, behavioural methods are the treatment of choice; hypnotics are only an occasional solution in addition to the other treatments. Delayed sleep phase is most successfully treated with gradual phase shifting and light therapy. Melatonin can be helpful, too. Suomen Lääkärilehti 1 2/2009 vsk 64 41

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS SISÄLTÖ unen merkitys unen rakenne ja kehitys lapsuus- ja nuoruusiässä biologinen kehitys ja elämäntavat

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Tampereella paraneeko se polvi?

Nuorten hyvinvointi Tampereella paraneeko se polvi? Nuorten hyvinvointi Tampereella paraneeko se polvi? Erikoistutkija Minna Pietikäinen THL 17.11.2009 Nuorten hyvinvointi Tampereella/Minna Pietikäinen 1 KOULUTERVEYSKYSELY 1995 2009 Valtakunnallinen luokkakysely

Lisätiedot

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Yleisiä hoitolinjauksia Unettomuus = unen jatkuvuuden ongelmat Aikaistunut ja viivästynyt unirytmi Havahtumisparasomniat

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt

Lisätiedot

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? Unta palloon teemavuodet Kirkkonummi 19.11.2014 FM, mth Johannes Kajava HYKS nuorisopsykiatria www.uniresepti.fi SISÄLTÖ 1. Unen tehtävistä nuoruusiässä 2. Nuoruusikäisen unen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/13 06.03.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/13 06.03.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) 52 Lausunto aloitteesta kouluunmenoajan kohtuullistamisesta HEL 2011-006171 T 12 01 01 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan, esittelijän ehdotuksen

Lisätiedot

Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset

Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset Mitä lapselle kuuluu? Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset Outi Saarenpää-Heikkilä Lasten ja nuorten unenpuute ja päiväväsymys ovat olleet viime vuosina paljon esillä. Syitä on pohdittu ja erilaisia

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? Lohjan kaupungin työhyvinvointiteema 5.5.2015 [lyhennelmä] Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria Sisältö 1. Unen tehtävistä 2. Unen rakenteesta 3. Unen häiriöistä 4.

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS

LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN Outi Saarenpää ää-heikkilä LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS SISÄLT LTÖ narkolepsian puhkeamisikä oireet tutkimukset hoito sosiaalietuudet yhteenveto

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Sisällysluettelo: 1. johdanto 1 2. aineisto ja menetelmät 2 3. tulokset..3 4. tulosten tarkastelu/pohdinta...13

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

Viivästynyt unijakso (delayed sleep phase

Viivästynyt unijakso (delayed sleep phase Katsaus Viivästynyt unijakso Nina Apter ja Markku Partinen Nukahtamisvaikeus toivottuun kellonaikaan, vaikeus herätä aikaisin aamulla ja jatkuva päiväväsymys ovat viivästyneestä unijaksosta kärsivän tavallisimmat

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Imeväisen uniongelmat

Imeväisen uniongelmat Imeväiset Outi Saarenpää-Heikkilä ja E. Juulia Paavonen Imeväisiässä nukahtamisvaikeudet ja yöheräily ovat tavallisia uniongelmia. Unen puutteesta kärsivät usein myös vanhemmat, joiden väsymys haittaa

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry

1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry 1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry Luennon sisältö 1. Lapsen unen tarve 2. Unirytmi 3. Tyypilliset uniongelmat / unihäiriöt 4.

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Asiantuntijaryhmän esittely Narkolepsian diagnostiikka Narkolepsian

Lisätiedot

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Unipoli Oy Sivu 1/6 UNIKYSELYKAAVAKE Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Nimi: Henkilötunnus:

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Sirkka-Liisa Kivelä LKT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja Satakunnan sairaanhoitopiiri IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Iäkkäiden uni on pinnallista ja katkonaista

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys

UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään Unen häiriytymisen vaikutukset ovat siten suuruudeltaan sen mukaiset

Lisätiedot

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010

Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010 Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010 Uni Unen merkitystä ei täysin tunneta. Valveillaolon ja unen vaihtelu on välttämätöntä. Ihminen tarvitsee unta

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto Työterveyshuolto ja unettomuus Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto 14.11.2014 1 sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito työryhmä Koulutustilaisuuksia

Lisätiedot

UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA

UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA Tässä esitetyt yksittäisten vastausten tulkinnat ovat suuntaa-antavia. Käytännön tilanteissa arvio on tehtävä yksilöllisesti ja kokonaistilanne

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet

6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet 6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet 4.9.2014 Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö Miksi vauva heräilee öisin? Vauvan yöherääminen saattaa pohjautua biologiseen mekanismiin, jolla vauva

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Hoivaten höyhensaarille

Hoivaten höyhensaarille Näin hoidan E. Juulia Paavonen, Anu-Katriina Pesonen, Kati Heinonen, Fredrik Almqvist ja Katri Räikkönen Positiivisten rutiinien menetelmä lasten unihäiriöiden hoidossa Erilaiset unihäiriöt ovat yleisimpiä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

UNIOPAS LEIKKI-IKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE

UNIOPAS LEIKKI-IKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE UNIOPAS LEIKKI-IKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE HYVÄN UNEN POLULLA Leikki-ikäisen lapsen unen tarve Leikki-ikäisen lapsen unen tarve on noin 10 13 tuntia vuorokaudessa. Unen tarve on kuitenkin yksilöllistä.

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Onko minulla narkolepsia? päiväväsymysoireen tutkiminen

Onko minulla narkolepsia? päiväväsymysoireen tutkiminen Katsaus tieteessä Sari-Leena Himanen dosentti, ylilääkäri, yliopistonlehtori, unilääketieteen erityispätevyys Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, kliinisen neurofysiologian yksikkö Tampereen yliopisto, lääketieteen

Lisätiedot

Miten hoidan vanhusten unettomuutta?

Miten hoidan vanhusten unettomuutta? KATSAUS TIETEESSÄ TIINA TALASLAHTI LL, psykiatrian erikoislääkäri, vs. apulaisylilääkäri HYKS, Helsingin ja vanhuspsykiatrian klinikkaryhmä HANNA-MARI ALANEN LT, ylilääkäri TAYS, Toimialue 5, Neuro- ja

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN NUKKUMISTOTTUMUKSET JA UNEEN LIITTYVÄT ONGELMAT VUOSINA 1988 JA 2005

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN NUKKUMISTOTTUMUKSET JA UNEEN LIITTYVÄT ONGELMAT VUOSINA 1988 JA 2005 ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN NUKKUMISTOTTUMUKSET JA UNEEN LIITTYVÄT ONGELMAT VUOSINA 1988 JA 2005 Maisa Zetterberg Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Tampereen yliopisto Maaliskuu 2009 TAMPEREEN YLIOPISTO

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Nuorten neuropsykiatriset häiriöt

Nuorten neuropsykiatriset häiriöt Nuorisolääketiede Pertti Rintahaka Nuorten neuropsykiatriset häiriöt ADHD, Aspergerin oireyhtymä ja unihäiriöt Lasten kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt jatkuvat usein nuoruuteen. Jos nämä häiriöt

Lisätiedot

UNEN JA UNIRYTMIN HÄIRIÖT OPASKIRJA PSHP:N LASTENNEUVOLOIDEN JA KOULUTERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖÖN

UNEN JA UNIRYTMIN HÄIRIÖT OPASKIRJA PSHP:N LASTENNEUVOLOIDEN JA KOULUTERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖÖN UNEN JA UNIRYTMIN HÄIRIÖT OPAKIRJA PHP:N LATENNEUVOLOIDEN JA KOULUTERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖÖN HAKEMITO JOHDANTO...3 UNEN MERKITY JA UNIONGELMIEN PÄIVÄAIKAIET OIREET...5 NUKAHTAMIVAIKEUDET, YÖHERÄILY JA UNIRYTMIONGELMAT...7

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat

Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat Katsaus tieteessä Anna Sofia Urrila LT, tutkija, nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri THL (MIPO/LAMI) ja HYKS nuorisopsykiatria anna.urrila@helsinki.fi Anu-Katriina Pesonen PsT, dosentti, yliopistonlehtori

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos Henkinen kuormitus ja liikenne Markku Partinen, LKT, neurol. dos Liikennelääketieteen- ja unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, tutkimuskeskus Vitalmed Haartman instituutti, Helsingin

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

010612 Unettomuuden Käypä Hoito. Vaj, yl Juha Kemppinen

010612 Unettomuuden Käypä Hoito. Vaj, yl Juha Kemppinen 010612 Unettomuuden Käypä Hoito Vaj, yl Juha Kemppinen Unettomuuden Käypä Hoito Keskeinen sanoma Unettomuus on yleinen ja kansanterveydellisesti merkittävä ongelma, joka tulisi osata tunnistaa ja hoitaa

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

NUORTEN NUKKUMISTOTTUMUSTEN YHTEYS YLIPAINOON WHO-KOULULAISTUTKIMUS

NUORTEN NUKKUMISTOTTUMUSTEN YHTEYS YLIPAINOON WHO-KOULULAISTUTKIMUS NUORTEN NUKKUMISTOTTUMUSTEN YHTEYS YLIPAINOON WHO-KOULULAISTUTKIMUS Jonna Kristiina Hyttinen Terveyskasvatuksen Pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos Kevät 2014 TIIVISTELMÄ Nuorten

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Nukkumisesta. NukahtamisNiksit! 1. Mene illalla nukkumaan kun sinua väsyttää. NukahtamisNiksit! 2.Älä harrasta liikuntaa kovin myöhään illalla.

Nukkumisesta. NukahtamisNiksit! 1. Mene illalla nukkumaan kun sinua väsyttää. NukahtamisNiksit! 2.Älä harrasta liikuntaa kovin myöhään illalla. Startti lehti Nukkumisesta Nukkuminen on tila, jossa liikkuminen ja reaktiot ulkomaailmaan ovat rajoittuneita. Yleensä se tapahtuu silmät suljettuina ja joinakin hetkinä esiintyy unia. Aivot ovat toiminnassa,

Lisätiedot

Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito

Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito Katsaus Christer Hublin Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito Narkolepsia ja idiopaattinen hypersomnia ovat melko harvinaisia poikkeavan väsymyksen syitä. Tyypillisesti

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot