Viivästynyt unijakso (delayed sleep phase
|
|
- Timo Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Viivästynyt unijakso Nina Apter ja Markku Partinen Nukahtamisvaikeus toivottuun kellonaikaan, vaikeus herätä aikaisin aamulla ja jatkuva päiväväsymys ovat viivästyneestä unijaksosta kärsivän tavallisimmat oireet. Oireet alkavat usein koulu- tai murrosiässä ja johtuvat viiveestä uni-valvesyklissä. Krooninen univaje vaikeuttaa sosiaalista elämää; työ, opiskelut ja harrastukset kärsivät. Usein oireet lievenevät vuosikymmenten myötä. Tässä katsauksessa käymme läpi taudin diagnostiset kriteerit sekä erotusdiagnostiikassa huomioitavat tilat. Lisäksi käsittelemme melatoniinin roolia viivästyneessä unijaksossa sekä eri hoitomuotoja. Kuvaamme kaksi potilastapausta. Viivästynyt unijakso (delayed sleep phase syndrome, DSPS) on yksi sirkadiaanisen unirytmihäiriön alatyypeistä. Muita alatyyppejä ovat vuorotyön ja aikaeron aiheuttamat unihäiriöt sekä aikaistunut unijakso. Oireet johtuvat epäsuhdasta aivojen biologisen ja sosiaalisen kellon välillä. Tästä syntyy monenlaisia ongelmia, mm. päiväväsymys, vaikeus herätä ja nukahtaa toivottuun kellonaikaan sekä vaikeuksia sosiaalisessa elämässä. Viivästynyt unijakso (VUJ) kuvattiin ensimmäistä kertaa luvun lopulla (Weitzman ym. 1979). Se on yleinen mutta kirjallisuudessa vähän käsitelty unettomuuden aiheuttaja. Diagnostiikka on helppoa ja hoitovaihtoehtoja on useita. Sopivan hoidon löytäminen on tärkeää, sillä vaiva on krooninen, vaikka oireet usein iän myötä helpottuvat. Oireet VUJ-potilaiden sisäinen uni-valvesykli on viivästynyt verrattuna muihin»tavallisen» rytmin omaaviin. Heillä on myös poikkeuksellisen huonosti siirrettävissä oleva rytmi. Uni-valvesykli on kuitenkin stabiili, se vain noudattaa omaa aikatauluaan. Tästä seuraa nukahtamisvaikeus toivottuun kellonaikaan. Nukahtamisen jälkeen unen laatu on normaalia. Kun uni ei tule ennen aamuyötä, on herääminen aamulla sosiaalisesti hyväksyttävään kellonaikaan äärimmäisen vaikeaa. Krooninen univaje aiheuttaa aamusekavuutta ja päiväväsymystä, mikä helposti johtaa vaikeuksiin työelämässä ja opiskeluissa sekä karsii harrastuksia (Joseph-Vanderpool ym. 1988). Viivästyneestä unijaksosta kärsivät ovat yövirkkuja; he työskentelevät tehokkaimmin myöhään illalla ja yöllä. Usein he ovat hakeneet apua unilääkkeistä mutta saaneet niistä vain vähän tai tilapäistä helpotusta oireisiin. Mikäli viivästyneestä unijaksosta kärsivä vapautetaan aikatauluista, ongelma ratkeaa itsestään. Diagnostiikka Viivästyneen unijakson diagnoosin kriteerit on esitetty taulukossa 1. Viivästynyt unijakso luokitellaan vakavuudeltaan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi oireiden mukaan. Luokittelu akuutiksi (< 3 kk), subakuutiksi (3 kk 1 v) tai krooniseksi (> 1 v) tehdään oireiden ajoittumisen ja keston perusteella (ICSD 1990). Diagnoosi voidaan tarvittaessa varmistaa unipäiväkirjanpidon kanssa samanaikaisesti tehtävällä aktigrafialla. Siinä käytetään ei-dominantissa kädessä pidettävää rannekellon kokoista laitetta, joka rekisteröi liikkeitä (kuva 1). Näin voidaan helposti ja luotettavasti seurata objektiivisella mittausmenetelmällä koehenkilön univalverytmiä kotioloissa (Pollak ym. 1998). Duodecim 1999; 115:
2 Kuva 2. VUJ-potilaan aktigrafia. Kuvasta käy ilmi, että nukahtamisaika on vaihdellut kello yhden ja kolmen välillä. Potilas on herännyt kello yhdeksän ja yhdentoista välillä, viikonloppuna myöhemmin. Viivästynyt unijakso voidaan diagnosoida vuorokauden pituisella lämpötilamittauksella. Tämän potilaan nadir eli matalin lämpötila yöllä ajoittuu noin puoli seitsemään N. Apter ja M. Partinen
3 Taulukko 1. Viivästyneen unijakson diagnostiset kriteerit kansainvälisen unihäiriöluokituksen mukaan. Minimikriteerit muodostuvat kohdista A, B, C, D ja E. A) Vaikeus nukahtaa tai herätä toivottuun kellonaikaan tai liiallinen väsymys. B) Viive uni-valverytmissä. C) Oireet kestäneet vähintään kuukauden. D) Mikäli potilaan ei tarvitse noudattaa määrättyä aikataulua on uni laadultaan ja kestoltaan normaalia, potilas herää itsestään, ja uni-valvesykli on pituudeltaan 24 tuntia mutta viivästynyt. E) Kahden viikon unipäiväkirjasta tulee näkyä viive univalverytmissä. F) Näyttö uni-valvesyklin viiveestä joko vuorokauden mittaisella polysomnografialla tai lämpötilarekisteröinnillä. G) Muiden nukahtamisvaikeutta tai väsymystä aiheuttavien unihäiriöiden kriteerit eivät täyty. Erotusdiagnostiikka Viivästynyt unijakso on erotettava uni-valverytmin ja aikataulun muutoksien aiheuttamista normaaleista reaktioista. Kyseessä on pysyvä häiriö joka aiheuttaa selvää sosiaalista haittaa. Oireet alkavat usein jo lapsuudessa tai teini-iässä. Nuorilla usein esiintyvä vapaaehtoinen myöhään valvominen (harrastukset, koulutyö, itsenäistyminen, iltatyöt jne.) synnyttää myös unen puutetta, heräämisvaikeutta ja päiväväsymystä, mikä tulee erottaa viivästyneestä unijaksosta (Carskadon ym. 1998). Viivästyneeseen unijaksoon liittyy jonkinasteisen psykopatologian suurentunut riski. Kirjallisuudessa on raportoitu lähinnä persoonallisuushäiriöitä sekä masennusta (Regestein ja Monk 1995). Psykiatriseen häiriöön liittyvää unirytmin häiriötä ei yleensä diagnosoida erikseen viivästyneeksi unijaksoksi. Mm. masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, skitsofrenia ja bipolaarinen mania voivat aiheuttaa viivästyneen unijakson kaltaisia oireita. Erilaisten aineiden käyttö häiritsee myös univalvesykliä. Kofeiini (Lucas ja Scheving 1982) ja nikotiini aiheuttavat iltaisin käytettyinä nukahtamisviivettä. Alkoholi vähentää melatoniinieritystä (Ekman 1997) ja aiheuttaa unettomuutta. Unilääkkeiden käyttö keskellä yötä taas vaikeuttaa heräämistä aikaisin aamulla sekä aiheuttaa päiväväsymystä ja sekavuuden tunnetta. Myös oikea unihygienia on tärkeää. Elämäntilanne tulee huomioida (työpaineet, avio-ongelmat, jne.) ja pyrkiä eliminoimaan ulkoiset häiriötekijät, kuten melu. Alkoholin ja unilääkkeiden käyttöön, unenaikaisiin hengityshäiriöihin sekä levottomat jalat -oireyhtymään liittyvä unettomuus on suhteellisen yleistä. Vaikeasti hoidettavan pseudoinsomnian mahdollisuus tulee muistaa (potilas kokee valvovansa öisin kertoo usein valvoneensa vuosikausia vaikka unirekisteröinnissä on todettavissa unta). Omat potilaat Potilas 1 on 20-vuotias aikaisemmin terve nainen. Oireina hänellä esiintyi vaikeutta nukahtaa toivottuun kellonaikaan, vaikeaa päiväväsymystä ja hankaluuksia aikaisin aamulla heräämisessä. Oireet alkoivat noin 14 vuoden iässä. Ennen ensimmäistä käyntiä vastaanotolla nukahtamisvaikeuteen oli kokeiltu tsopiklonia ja loratsepaamia, mutta molempien käyttö lopetettiin tehottomana. Potilas kertoi unensa olevan syvää, yhtäjaksoista ja väsymyksen vievää. Muussa anamneesissa ja kliinisessä tutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. Aktigrafiassa ja unipäiväkirjassa näkyi VUJ-potilaalle tyypillinen vuorokausirytmi. Nukahtaminen tapahtui noin kello kaksi ja herääminen viikonloppuisin kello Kokoyön laajassa polysomnografiassa unen tehokkuus (sleep efficiency, unen prosenttinen määrä vuoteessa vietetystä ajasta) nukahtamisen jälkeen oli 92 %. Lämpötilamittauksessa todettiin sekä akrofaasi (lämpötilan huippu illalla) että nadir (matalin lämpötila yöllä) viivästyneiksi (kuva 2). Illalla tasatunnein kerätyistä sylkinäytteistä todettiin melatoniinierityksen käynnistyminen (dim light salivary melatonin onset, DLSMO) kello yhdeltä eli viivästyneenä. Kuva 1. Aktigrafiaranneke rekisteröi ei-dominantin käden liikkeitä ja erottaa niiden perusteella unen valveesta kotioloissa tehdyssä mittauksessa. Viivästynyt unijakso 2749
4 Potilas 2 on 22-vuotias yleensä terve mies. Nukahtamisvaikeus alkoi 15 vuoden iässä. Jatkuva päiväväsymys ilmenee passiivisuutena ja tarmon puutteena. Aikaisin herääminen on potilaalle erittäin vaikeaa. Hän kertoi, että uni on syvää ja että hän ei heräile öisin. Tsolpideemiä ja tsopiklonia oli kokeiltu huonolla menestyksellä. Muussa anamneesissa ja kliinisessä tutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. Kokoyön laajassa polysomnografiassa unen tehokkuus oli 98 %. Aktigrafiassa nukahtaminen tapahtui keskimäärin kello kolmelta ja herääminen viikonloppuisin kello yhdeltätoista. DLSMO todettiin kello yksi. Lämpötilamittauksessa todettiin akrofaasi ja nadir viivästyneiksi. Melatoniinin rooli viivästyneessä unijaksossa Kehonsisäinen kello eli sirkadiaaninen järjestelmä on käpylisäkkeen säätelemä (Laitinen ja Porkka-Heiskanen 1999). Käpylisäke syntetisoi tryptofaanista serotoniinia (5-HT), josta asetylaation ja metylaation kautta syntyy melatoniinia (N-asetyyli-5-metoksitryptamiini) (Axelrod ja Weisbach 1961). Käpylisäke erittää melatoniinia syklisesti öisin. Melatoniinin rooli univalverytmin säätelijänä on tunnettu, ja sen vaikutus tapahtuu suprakiasmaattisessa tumakkeessa melatoniinireseptoreiden kautta. Melatoniinin oikein ajoitettu nauttiminen suun kautta siirtää biologista kelloa joko eteen- tai taaksepäin ottoajankohdan mukaan. Melatoniini säätelee myös kehon lämpötilan vuorokausivaihtelua. Melatoniinipitoisuuden kasvaessa yötä kohden kehon lämpötila laskee samanaikaisesti. Valo toimii biologisen kellon tärkeänä tahdistajana. Valon osuessa silmään välittyy verkkokalvolta impulssi retinohypotalaamisen hermoradan kautta suprakiasmaattisiin tumakkeisiin, mistä aiheutuu melatoniinin tuoton ja erityksen estyminen, ja melatoniinin pitoisuus veressä pienenee. Pimeässä estomekanismi lakkaa toimimasta ja eritys kiihtyy. Tätä hyödynnetään kirkasvalohoidossa, biologista kelloa tahdistettaessa. Ihmisillä, joilla on normaali uni-valverytmi, melatoniinin endogeeninen eritys lisääntyy vähitellen illalla, saavuttaa huippunsa keskiyön jälkeen ja vähenee taas aamua kohti. VUJ-potilailla eritykseen liittyvät vaiheet tapahtuvat usean tunnin viiveellä. Useat lääkkeet vaikuttavat melatoniinipitoisuuksiin. Bentsodiatsepiinien tiedetään estävän melatoniinin synteesiä ja eritystä. Beetasalpaajat taas estävät melatoniinin tuoton sitoutumalla käpylisäkkeen beeta-adrenoreseptoreihin. Mm. nämä lääkeryhmät tulisi huomioida selvitettäessä vanhusten nukahtamisvaikeuksia (Garfinkel ym. 1995). Myös alkoholi vähentää melatoniinin yöllistä eritystä (Ekman 1997). Eksogeenisella melatoniinilla on terapeuttinen vaikutus viivästyneeseen unijaksoon. Melatoniinilla on akuutti hypnoottinen vaikutus, joka ilmenee noin tunnin kuluessa nauttimisesta. Toisaalta säännöllisesti käytetty melatoniini tahdistaa biologista kelloa (Zhdanova ym. 1997). Suun kautta otetun melatoniinin pitoisuus seerumissa on huipussa noin 20 minuutissa, minkä jälkeen se vähenee nopeasti. Suun kautta otettu 0.5 mg:n annos vastaa suunnilleen endogeenisen melatoniinin pitoisuuksia plasmassa (Sack ym. 1997). Suosittelemme aloitusannokseksi 0.5 mg:aa, ja tarvittaessa määrää voidaan suurentaa vasteen mukaan 2 mg:aan. Melatoniinin puoliintumisaika on noin minuuttia, joten illalla otetun annoksen seuraavana päivänä koetut sivuvaikutukset jäävät kovin vähäisiksi (lisääntyvät annosta suurennettaessa). Melatoniini metaboloituu maksassa ja 85 % erittyy virtsaan. Hoitomuodot Viivästyneen unijakson ongelman ydin on biologisen kellon erilainen rytmitys verrattuna ympäristöön. Häiriön etiologia on tuntematon, mutta geneettinen tausta on mahdollinen. Sirkadiaanisia geenejä tutkittaessa havaittiin CLOCK-geenissä ero, kun ns. iltaihmisiä verrattiin aamuihmisiin (Katzenberg ym. 1998), mikä voisi olla yhdistettävissä myös VUJ-potilaisiin. Ensimmäisenä hoitomuotona yritettiin tahdistaa sisäistä kelloa. Tarkoituksena oli siirtää vähitellen sekä nukkumaanmeno- että ylösnousuaikoja aikaisempaan suuntaan, kunnes saavutettaisiin toivottu uni-valvesykli (Hoelscher ym. 1992). Toinen vaihtoehto on biologisen kellon siirto eteenpäin. Tämä tehdään asteittain myö N. Apter ja M. Partinen
5 häistämällä nukkumaanmeno- ja heräämisaikoja päämääränä biologisen ja sosiaalisen kellon synkronointi. Czeisler ym. (1981) nimittivät biologisen kellon eteenpäinsiirtoa kronoterapiaksi. Valo keskeyttää melatoniinin erityksen. Tähän perustuu aamuinen kirkasvalohoito. Kaksi tuntia kirkasvalohoitoa aamuisin yhdistettynä valon välttämiseen iltaisin aikaistaa kehon lämpötilan vuorokausimuutoksia ja nukahtamista illalla (nukahtamisviive lyhenee) (Rosenthal ym. 1990). Kirkas valo illalla pahentaa viivästyneen unijakson oireita. B 12 -vitamiinista on väitetty olevan apua univalverytmihäiriöissä. Yhdistettynä kirkasvalohoitoon, kronoterapiaan ja hypnootteihin sillä on todettu olevan positiivista vaikutusta viivästyneeseen unijaksoon (Yamadera ym. 1996). Pelkällä B 12 -vitamiinihoidolla ei ollut (Okawan ym. (1997) tutkimuksessa huomattavaa tehoa viivästyneen unijakson oireisiin verrattuna lumelääkkeeseen. Unihygienian merkitystä tulisi painottaa potilaille. Säännölliset herätykset vaativat päättäväisyyttä, usein myös apua perheenjäseniltä ja muutaman herätyskellon. Sekä sedatiiveja että stimulantteja tulisi välttää. Kofeiini pidentää sisäistä sirkadiaanista jaksoa ja viivästyttää nukahtamista (Lucas ja Scheving 1982). Liikunnasta ja rentoutusharjoituksista on hyötyä. Epäsäännöllisiä päiväunia, tuhteja ilta-aterioita ja iltastimulaatiota tulisi välttää. Eksogeenisella melatoniinilla on mahdollista siirtää vuorokausirytmiä (Lewy ym. 1996). Illalla otettuna (esim minuuttia ennen nukkumaanmenoa) se aikaistaa biologista kelloa ja helpottaa nukahtamista. Eräässä tutkimuksessa 96.7 % VUJ-potilaista (61 koehenkilöä) koki saaneensa apua melatoniinista ilman mainittavia sivuvaikutuksia (Dagan ym. 1998). Pitkäaikaiskäytön vaikutuksista ei ole tietoa. Melatoniini aikaistaa biologista rytmiä eniten, kun se otetaan viisi tuntia ennen DLMO:ta (dim light melatonin onset) (Nagtegaal ym. 1998). Täten on sekä diagnostiikan että hoidon kannalta mielekästä määrittää VUJ-potilaiden DLMO joko seerumista tai syljestä (Nagtegaal ym. 1998). Unilääkkeiden avulla saadaan hetkittäistä helpotusta, ei niinkään pysyvää ratkaisua. Lopuksi Viivästynyt unijakso on yleinen unettomuuden ja päiväväsymyksen aiheuttaja. Oireet alkavat usein jo koulu- tai murrosikäisenä. Viivästynyt unijakso aiheuttaa selvää sosiaalista haittaa siitä kärsiville. VUJ-potilaat kokevat usein, ettei lääkäri suhtaudu heidän vaivaansa vakavasti, tai ainakaan sitä ei osata hoitaa oikein. Lääkäri taas kokee tällaisen potilaan helposti»turhaan valittavaksi, liiottelijaksi tai hankalaksi». Olisi syytä paneutua unettoman potilaan elämäntilanteeseen ja unirytmiin ennen kuin hänelle määrätään unilääkkeitä. Järkevä keino on pyytää potilasta pitämään unipäiväkirjaa parin viikon ajan ja merkitsemään siihen myös hänen käyttämänsä lääkkeet, alkoholi ja kofeiinipitoiset juomat päivittäin. Näin osa mahdollisista ongelmista tulee kartoitetuksi, ja siitä on hyvä jatkaa tarpeen mukaan spesifisiin hoitoihin. Kirjallisuutta Axelrod J, Weisbach H. Purification and properties of hydroxyinole-omethyltransferase. J Biol Chem 1961; 236: Carskadon M A, Wolfson A R, Acebo C, Tzischinsky O, Seifer R. Adolescent sleep patterns, circadian timing, and sleepiness at a transition to early school days. Sleep1998; 8: Czeisler C A, Richardson G S, Coleman R M, ym. Chronoteraphy: resetting the circadian clocks of patients with delayed sleep phase insomnia. Sleep 1981; 4: Dagan Y, Yovel I, Hallis D, Eisenstein M, Raichick I. Evaluating the role of melatonin in the long-term treatment of delayed sleep phase syndrome (DSPS). Chronobiol Int 1998; 2: Ekman A. The accute effects of evening-ingested ethanol on human nocturnal endocrine regulation systems. Oulu: Oulu University Press, 1997, s Garfinkel D, Laudon M, Nof D, Zisapel N. Improvement of sleep quality in elderly people by controlled-release melatonin. Lancet 1995; 346: Hoelscher T J, Bond T, Ware J C. Treatment of delayed sleep phase syndrome with sleep schedule manipulation. Sleep Res 1992; 21: 211. ICSD International classification of sleep disorders: Diagnostic and coding manual. Diagnostic Classification Steering Committee, Thorpy MJ, Chairman. Rochester, Minnesota: American Sleep Disorders Association, 1990, s Joseph-Vanderpool J R, Kelly K G, Schultz P M, Allen R, Souetre E, Rosenthal N E. Delayed sleep phase syndrome revisited: preliminary effects of light and triazolam. Sleep Res 1988; 17: 381. Katzenberg D, Young T, Finn L, ym. A CLOCK polymorphism associated with human diurnal preference. Sleep 1998; 6: Viivästynyt unijakso 2751
6 Laitinen T J, Porkka-Heiskanen T. Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin. Duodecim 1999; 115: Levy A J, Ahmed S, Sack R L. Phase shifting the human circadian clock using melatonin. Behav Brain Res 1996; 73: Lucas E A, Scheving L E. Effects of total caffeine withdrawal on delayed sleep-onset insomnia. Sleep Res 1982; 11: 157. Nagtegaal J E, Kerkhof G A, Smits M G, Swart A C, van der Meer Y G. Delayed sleep phase syndrome: a placebo-controlled cross-over study on the effects of melatonin administered five hours before the individual dim light melatonin onset. J Sleep Res 1998 (a); 2: Nagtegaal E, Peeters T, Swart W, Smits M, Kerkhof G, van der Meer G. Correlation between concentrations of melatonin in saliva and serum in patients with delayed sleep phase syndrome. Ther Drug Monit 1998 (b); 2: Okawa M, Takahashi K, Egashira K, ym. Vitamin B12 treatment for delayed sleep phase syndrome: a multi-center double-blind study. Psychiatry Clin Neurosci 1997; 5: Pollak C P, Stokes P E, Wagner D R. Direct comparison of two widely used activity recorders. Sleep 1998; 2: Regestein Q R, Monk T H. Delayed sleep phase syndrome: a review of its clinical aspects. Am J Psychiatry 1995; 4: Rosenthal N E, Joseph-Vanderpool J R, Levendosky A A, ym. Phaseshifting effects of bright morning light as treatment for delayed sleep phase syndrome. Sleep 1990; 13: Sack R L, Hughes R J, Edgar D M, Lewy A J. Sleep-promoting effects of melatonin: at what dose, in whom, under what conditions, and by what mechanism? Sleep 1997; 20; 10: Weitzman E D, Czeisler C, Coleman R, Dement W, Richardson G, Pollak C P. Delayed sleep phase syndrome: a biological rhythm disorder. Sleep Res 1979; 8: 221. Yamadera H, Takahashi K, Okawa M. A multicenter study of sleep-wake rhythm disorders: therapeutic effects of vitamin B12, bright light therapy, chronotherapy and hypnotics. Psychiatry Clin Neurosci 1996; 4: Zhdanova I V, Lynch H J, Wurtman R J. Melatonin: a sleep-promoting hormone. Sleep 1997; 10: NINA APTER, LK, tutkija apter.kaseva@megabaud.fi MARKKU PARTINEN, dosentti, ylilääkäri Haagan Neurologinen Tutkimuskeskus Mäkipellontie Helsinki Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi
Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotAktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)
Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi
LisätiedotVuorokausirytmin puutos. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Vuorokausirytmin puutos Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Peruskäsitteet Jakso (period), heilahduslaajuus (amplitude), vaihe
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotUni ja sydän; sykevariaatio ja uni
Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18
LisätiedotOpiskelijan unipäiväkirja
LIITE 7. Opiskelijan unipäiväkirja Opiskelijan unipäiväkirja Nimi: Henkilötunnus: Ohjeet: Täyttöohjeet: nukuttu aika (myös päiväunet) vuoteeseen meno ylösnousuaika lyhyt herääminen yöllä Unen laatu: 1
LisätiedotEikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa
Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta 4.4.2017 Kahvi-Kaisa Kiitokset materiaalista ja taustatuesta! Duodecim Käypä hoito suositus unettomuudesta 3.12.2015
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotUNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS
UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Yleisiä hoitolinjauksia Unettomuus = unen jatkuvuuden ongelmat Aikaistunut ja viivästynyt unirytmi Havahtumisparasomniat
LisätiedotLasten unesta ja unihäiriöistä. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka
Lasten unesta ja unihäiriöistä Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka 12.9.2018 Unen kypsyminen Vastasyntyneen uni kypsyy vähitellen. Aktiivinen uni, joka assosioidaan REM-uneen Hiljainen uni eli NREM uni
LisätiedotVireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila
LisätiedotVuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle
Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa
LisätiedotUni ja mielenterveyshäiriöt HUS
Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS 12.09.2018 Gabriele Sved neurologian erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed, Helsinki Markku Partinen Sisältö Unihäiriöt
LisätiedotMiten käytän oikein melatoniinia?
Miten käytän oikein melatoniinia? Timo Partonen tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto (HY) Melatoniini on yöhormoni. C 13 H 16 N 2 O 2 Melatoniini
LisätiedotKoululaisten uniongelmia voidaan ehkäistä ennalta
TIETEESSÄ OUTI SAARENPÄÄ-HEIKKILÄ LT, lastenneurologian erikoislääkäri TAYS, lastentautien klinikka Koululaisten uniongelmia voidaan ehkäistä ennalta Unettomuus on kouluikäisillä tavallinen vaiva, jota
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
LisätiedotUNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys
UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään Unen häiriytymisen vaikutukset ovat siten suuruudeltaan sen mukaiset
LisätiedotNuorten uni. Unilääketiedepäivät
Nuorten uni Unilääketiedepäivät 1.11.2016 Anna Sofia Urrila LT, nuorisopsyk el, Suomen Akatemian kliininen tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, HYKS Nuorisopsykiatria Luennon sisältö Miten nuoret
LisätiedotTarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)
Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat
LisätiedotUnen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt. Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys
Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys Unen merkitys Mihin unta tarvitaan Lähes kaikki eläimet nukkuvat jopa yksi-soluisilla
LisätiedotViivästyneen unijakson lääkkeettömät hoidot
Tieteessä katsaus teema Anu-Katriina Pesonen kehitys- ja kliinisen psykologian professori (ma) Helsingin yliopisto Liisa Kuula tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto Anna Sofia Urrila kliininen tutkija
LisätiedotUni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja
Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
Lisätiedot8 UNI JA LEPO. sivut 85-91
8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:
LisätiedotUNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki
UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki Happonenunikirjat lähteenä 24h rytmi = sirkadiaani (circa=noin, dies=päivä) *keskeisessä asemassa uneen liittyen
LisätiedotUNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA
UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA Tässä esitetyt yksittäisten vastausten tulkinnat ovat suuntaa-antavia. Käytännön tilanteissa arvio on tehtävä yksilöllisesti ja kokonaistilanne
LisätiedotKokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th
Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu
LisätiedotHelsingin Sanomat HS:n jakelussa häiriöitä lue päivän näköislehti ilmaiseksi täältä
Helsingin Sanomat HS:n jakelussa häiriöitä lue päivän näköislehti ilmaiseksi täältä Lataa sovellus Sami Teknologia Toimittaja mittasi untaan kaksi viikkoa, tulos oli poikkeava Ainaiseen aamuväsymykseen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/13 06.03.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) 52 Lausunto aloitteesta kouluunmenoajan kohtuullistamisesta HEL 2011-006171 T 12 01 01 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan, esittelijän ehdotuksen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013
Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta
LisätiedotHerää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan
Pieni uniopas Konstit on monet! Hyvän yön perusta rakennetaan jo aamulla edellisen yön unilta herätessä. Sen jälkeen päivän mittaan voi tehdä monta asiaa sen eteen, että seuraavana yönä unestaan saisi
LisätiedotUnettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto
Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt
LisätiedotEsimerkki TAYS/ UNI-poliklinikan vastaanotolta
Esimerkki TAYS/ UNI-poliklinikan vastaanotolta UNI-asiakkaan kohtaaminen Terapeuttisen tilan luominen tärkeää Ajankäyttö ja tilat vastaanotoilla usein haastavia Huomioi ikä, sukupuoli ja mahdolliset muut
LisätiedotTaulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla
Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys potilailla Tutkimus Alotair ja Bahammam 2008 Arnardottir ym. Billings ym. Bjorvatn ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. 2015 Broström ym. Potilaat (naisia
LisätiedotHenkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos
Henkinen kuormitus ja liikenne Markku Partinen, LKT, neurol. dos Liikennelääketieteen- ja unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, tutkimuskeskus Vitalmed Haartman instituutti, Helsingin
LisätiedotAriel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen
Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.
LisätiedotIÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS
Sirkka-Liisa Kivelä LKT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja Satakunnan sairaanhoitopiiri IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Iäkkäiden uni on pinnallista ja katkonaista
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotNuorten uni ja älylaitteet
Nuorten uni ja älylaitteet ANU-KATRIINA PESONEN, PROFESSOR, University of Helsinki Twitter @ANU_KATRIINA @SLEEPHELSINKI KAIKKIEN NUORTEN UNIRYTMI SIIRTYY MYÖHÄISEMMÄKSI, ENITEN ILTAVIRKUILLA KUULA ET
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotKoululaisten lepo ja uni
Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat
Liite III Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat Huomaa: Kansallinen viranomainen voi myöhemmin päivittää valmisteyhteenvetoihin ja pakkausselosteisiin tehtäviä muutoksia yhteistyössä
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotNarkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä
Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö
LisätiedotSh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli
Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli 13.9.2017 Uni ja valve Säännöllistä, rytmistä vireystilan vaihtelua Niin nukut kuin valvot Vireystilan rytmisyyteen vaikuttavat: neurofysiologiset tekijät
LisätiedotOhjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum
Ohjelma 9-9.15 9.15-9.40 9.40.9.55 9.55-10.25 10.25-12.00 Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum AlvinOne - Tekoäly on jo täällä - Johanna Varje, markkinointijohtaja, Odum
LisätiedotTyöterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto
Työterveyshuolto ja unettomuus Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto 14.11.2014 1 sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito työryhmä Koulutustilaisuuksia
LisätiedotUniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa , HY. Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys
Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa 3.9.2013, HY Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys Alustuksessa käytettyjä lähteitä Unettomuuden Käypä hoito -suositus 2008 Työterveyslaitos,
LisätiedotUneton potilas terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Erkki Mäkinen Unilääketiedepäivä 2016
Uneton potilas terveyskeskuslääkärin vastaanotolla Erkki Mäkinen 1.11.2016 Unilääketiedepäivä 2016 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eläkkeellä Joensuun
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotOpaslehtinen unesta ikäihmiselle
Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun
LisätiedotYläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014
Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Sisällysluettelo: 1. johdanto 1 2. aineisto ja menetelmät 2 3. tulokset..3 4. tulosten tarkastelu/pohdinta...13
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotSh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka
Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka 10.2.2017 Vireystila UNI UNIPAINE VÄLITTÄJÄAINEET VALVE Vireystilan hienosäätöön Vireyttä lisäävät Unta tuottavat osallistuvat o Noradrenaliini o GABA o Sytokiini
LisätiedotLataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto. Lataa
Lataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto Lataa Kirjailija: Maija Haavisto ISBN: 9789517925068 Sivumäärä: 305 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.87 Mb Homesairaudet, fibromyalgia, histamiini-intoleranssi,
LisätiedotNimi, luokka, päivämäärä
Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin
Lisätiedot010612 Unettomuuden Käypä Hoito. Vaj, yl Juha Kemppinen
010612 Unettomuuden Käypä Hoito Vaj, yl Juha Kemppinen Unettomuuden Käypä Hoito Keskeinen sanoma Unettomuus on yleinen ja kansanterveydellisesti merkittävä ongelma, joka tulisi osata tunnistaa ja hoitaa
LisätiedotUni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa Uni ja unihäiriöt. Uni Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, ja
LisätiedotNarkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito
Katsaus Christer Hublin Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito Narkolepsia ja idiopaattinen hypersomnia ovat melko harvinaisia poikkeavan väsymyksen syitä. Tyypillisesti
LisätiedotBiologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin. Jarmo T. Laitinen ja Tarja Porkka-Heiskanen
Neurobiologia Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin Jarmo T. Laitinen ja Tarja Porkka-Heiskanen Useat elintoimintomme noudattavat vuorokausirytmiä. Muun muassa
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotMelatoniinin käyttö lapsilla ja nuorilla
Tieteessä katsaus Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian ja lastentautien erikoislääkäri TAYS Anna Sofia Urrila LT, erikoistutkija, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri THL ja HUS, HYKS nuorisopsykiatria
LisätiedotAmmattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus
Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin
LisätiedotSampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna
Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni
LisätiedotKeskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu
Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa
LisätiedotAmbulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK)
Ambulatorinen suppea yöpolygrafia Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK) Sisällysluettelo Mitä tauteja suppealla yöpolygrafialla tutkitaan? Lyhyesti
LisätiedotHyvinvointia työstä. 7.10.2011 Heli Järnefelt. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Unettomuuden lääkkeetön hoito - kokemuksia unettomuuden ryhmähoidosta työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen perjantaimeeting 7.10.2011 Heli Järnefelt 7.10.2011 Mitä unettomuus on
LisätiedotReumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa
Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa Reuma-lehti 4/17 Teksti: Henna Laitio Reumasairauksiin liittyvän väsymyksen taustalla vaikuttaa monen tekijän vyyhti. Väsymys mainitaan monen reumasairauden
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotPyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.
Unipoli Oy Sivu 1/6 UNIKYSELYKAAVAKE Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Nimi: Henkilötunnus:
LisätiedotUnilääketiede valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät
Unilääketiede 2017 19. valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät 30.10-31.10.2017 Paikka: Valkean talon auditorio, Ilkantie 4, 00401 Helsinki Kohderyhmä: Terveyskeskuslääkärit, työterveyslääkärit,
Lisätiedot9. Kuinka monta tuntia nukut keskimäärin vuorokaudessa päiväunet mukaan lukien?
Unikysely Lue koko kysymys ennen vastaamista. Valitse sopiva vaihtoehto tai kirjoita kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitse myös kieltävä vastaus näkyviin. 1. Lomakkeen täyttämispäivämäärä
LisätiedotNUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?
NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? Unta palloon teemavuodet Kirkkonummi 19.11.2014 FM, mth Johannes Kajava HYKS nuorisopsykiatria www.uniresepti.fi SISÄLTÖ 1. Unen tehtävistä nuoruusiässä 2. Nuoruusikäisen unen
LisätiedotLasten ja nuorten uni ja sen ongelmat
Lasten ja nuorten uni ja sen ongelmat NINA LEHTINEN, OSASTONLÄÄKÄRI HYKS/NUORISOPSYKIATRIA LASTENNEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, KEHITYSVAMMALÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS Hoidettavat ikäryhmät Lastenpsykiatria
LisätiedotYÖPOLYGRAFIA. Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
YÖPOLYGRAFIA Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys 30.8.2018 1 POIKKEAVAN PÄIVÄVÄSYMYKSEN SYITÄ Riittämätön unen määrä yksilölliseen tarpeeseen
LisätiedotNUORTEN UNIVAIKEUKSIEN HOITO
NUORTEN UNIVAIKEUKSIEN HOITO OSASTOJAKSOLLA JA PÄÄTELMÄT Johannes Kajava, mth, FM HYKS nuorisopsykiatrian os. B3 Unettomuuden hoidon keinoista nuorisopsykiatriassa HYKS Psykiatriakeskus 6.4.2017 KESKEINEN
LisätiedotESITIETOKAAVAKE UNIAPNEAEPÄILYN VUOKSI TUTKIMUKSIIN TAI VASTAANOTOLLE TULEVALLE
ESITIETOKAAVAKE UNIAPNEAEPÄILYN VUOKSI TUTKIMUKSIIN TAI VASTAANOTOLLE TULEVALLE Lukekaa kysymykset huolellisesti ja pyrkikää vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Kysymykset selvittävät teillä epäiltyyn sairauteen
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotMiten hoidan vanhusten unettomuutta?
KATSAUS TIETEESSÄ TIINA TALASLAHTI LL, psykiatrian erikoislääkäri, vs. apulaisylilääkäri HYKS, Helsingin ja vanhuspsykiatrian klinikkaryhmä HANNA-MARI ALANEN LT, ylilääkäri TAYS, Toimialue 5, Neuro- ja
LisätiedotNykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset
Mitä lapselle kuuluu? Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset Outi Saarenpää-Heikkilä Lasten ja nuorten unenpuute ja päiväväsymys ovat olleet viime vuosina paljon esillä. Syitä on pohdittu ja erilaisia
LisätiedotTULOS NOUSUUN NUKKUMALLA. Tanja Lappi, Heltin unikoulun rehtori, työterveyspsykologi
TULOS NOUSUUN NUKKUMALLA Tanja Lappi, Heltin unikoulun rehtori, työterveyspsykologi 16.3.2017 MINÄ JA HELTTI Perustettu 2013 Visiona vaikuttaa yli 500 000 suomalaisen hyvinvointiin vuoteen 2020 mennessä
LisätiedotLEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS
LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS SISÄLTÖ unen merkitys unen rakenne ja kehitys lapsuus- ja nuoruusiässä biologinen kehitys ja elämäntavat
LisätiedotOsio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista
Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osat Tietoa sairauden esiintyvyydestä Lääkevalmiste Dormix 12,5 mg ja 25 mg kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu
LisätiedotOnko minulla narkolepsia? päiväväsymysoireen tutkiminen
Katsaus tieteessä Sari-Leena Himanen dosentti, ylilääkäri, yliopistonlehtori, unilääketieteen erityispätevyys Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, kliinisen neurofysiologian yksikkö Tampereen yliopisto, lääketieteen
LisätiedotSuositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.
Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten
LisätiedotHenkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.
LisätiedotUneton Suomessa. Sote-kärkihanke HUS kickoff Markku Partinen, LKT, professori, neurologi, tutkimusjohtaja
Uneton Suomessa Sote-kärkihanke HUS kickoff 31.5.2017 Markku Partinen, LKT, professori, neurologi, tutkimusjohtaja Unilääketieteen ja liikennelääketieteen erityispätevyys Unilääketieteen erikoislääkäri
Lisätiedot1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry
1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry Luennon sisältö 1. Lapsen unen tarve 2. Unirytmi 3. Tyypilliset uniongelmat / unihäiriöt 4.
LisätiedotNuorten hyvinvointi Tampereella paraneeko se polvi?
Nuorten hyvinvointi Tampereella paraneeko se polvi? Erikoistutkija Minna Pietikäinen THL 17.11.2009 Nuorten hyvinvointi Tampereella/Minna Pietikäinen 1 KOULUTERVEYSKYSELY 1995 2009 Valtakunnallinen luokkakysely
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotVÄSYMYSRISKIN HALLINTA TYÖSSÄ JA LIIKENTEESSÄ JAAKKO KLANG VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS
VÄSYMYSRISKIN HALLINTA TYÖSSÄ JA LIIKENTEESSÄ JAAKKO KLANG VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Miksi väsymyksen hallinta on tärkeää? KENELLE? missä riski suuri? Vuorotyö - yötyö Pitkät ajomatkat Kuljetusyritykset
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotUnenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta
Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia Tarja Saaresranta 16.11.2018 Sidonnaisuudet Luentopalkkioita (Duodecim, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys,
Lisätiedot