Nuorten uni ja älylaitteet

Transkriptio

1 Nuorten uni ja älylaitteet ANU-KATRIINA PESONEN, PROFESSOR, University of

2

3

4 KAIKKIEN NUORTEN UNIRYTMI SIIRTYY MYÖHÄISEMMÄKSI, ENITEN ILTAVIRKUILLA KUULA ET AL., J PEDS y 12 y 17 y

5 MITEN AUTTAA NUORIA YMMÄRTÄMÄÄN JA PARANTAMAAN UNTA JA VUOROKAUSIRYTMIÄ? DELAYED SLEEP PHASE = VIIVÄSTYNYT UNIJAKSO = CHRONIC DIFFICULTIES IN FALLING ASLEEP AND IN WAKING UP AT SOCIALLY ACCEPTED TIMES CAUSES 1) SERIOUS PROBLEMS FOR DAYTIME FUNCTIONING 2) LEARNING PROBLEMS AND 3) SCHOOL ABSENTEEISM Lääketieteellinen 4) tiedekunta LOW MOOD AND MOTIVATION

6 Viivästynyt unijakso kriteerit DSM-5 (vapaasti koottu) A) ContinlJatkuva tai uusiutuva myöhäinen nukahtaminen joka on ristiriidassa halutun unirytmin kanssa (yleensä yli 2 tuntia) B) Voimakas päiväväsymys tai nukahtamisvaikeus C) Päiväaikaisen toimintakyvyn lasku sosiaalisessa tai koulu-/työkontekstissa Diagnoosi vaatii unipäiväkirjan tai aktiivisuusrannekkeen min 7 päivää 8.6%:lla kaksi oireista 4%:lla kaikki oireet

7

8 LIGHT EXPOSURE NOISE SLEEP HABITS STRESS LEVEL MOOD FOOD STIMULANTS - WORK PHYSICAL ACTIVITY TIME MANAGEMENT SOCIAL & VIRTUAL ACTIVITIES BELIEFS WORRIES LEVEL OF AROUSAL MOTIVATION PERSONAL VALUE FOR SLEEP Nuorten vuorokausirytmi ja SleepHelsinki! tutkimus

9 MIKSI JUURI NUORET?? Natural shift to later sleep rhythm in adolescence? Adolescents might resist longer homeostatic sleep? Stress, worries and rumination are common and keep awake Time to learn self-regulation in complex tasks too late for parents to influence 24/7 society? Light exposures? Everybody is busy, so are children and youth Pesonen Anu-Katriina /Nuorten vuorokausirytmi ja SleepHelsinki! tutkimus

10

11 Pesonen Anu-Katriina /Nuorten vuorokausirytmi ja SleepHelsinki! tutkimus

12 SLEEPHELSINKI! TUTKIMUS OSOITTI ETTÄ: 15 % stay up past 2am 3 nights/week 27 % stay up past 1am 3 nights/week 57 % say they usually sleep too little miksi? 64 % try to fall asleep but do things that keep them awake 39 % dwell on things that have happened during the day 32 % spend more than 2h playing computerized games (5% more than 5h) 11 % feel they are so in love it disturbs their sleep 18 % have been over 10 days absent from school during the past year due to feeling sleepy 10 % more than 20 days

13 How Internal and External Cues for Bedtime Affect Sleep and Adaptive Functioning in Adolescents Michelle A. Short,, Liisa Kuula, Michael Gradisar, Anu-Katriina Pesonen, Sleep Med, in press Tulokset osoittivat kahden eri tavan hyödyllisyyden unen optimoinnissa 1) Vanhempien ohjaus vuorokausirytminsäätelyssä (selkeät ajat) 2) Nuorten rohkaiseminen kuuntelemaan oman ruumin viestejä väsymykestä itsesäätelyn edistäminen Pesonen Anu-Katriina /Nuorten vuorokausirytmi ja SleepHelsinki! tutkimus

14 AROUND THE WORLD, ADOLESCENCE IS A TIME OF HEIGHTENED SENSATION SEEKING AND IMMATURE SELF REGULATION Iowa Gambling Task, self-reported SS, Risky driving game Stroop task, self-reported planning, and the Tower of London task. Developmental Science 1 FEB 2017 DOI: /desc

15 UNI JA ELEKTRONINEN MEDIA Uni voi häiriintyä kahta kautta 1) Laitteiden valon vaikutus sirkadiaaniseen rytmiin 2) Laitteiden aiheuttama virittyneisyys - Molemmat voivat viivästyttää nukahtamista ja vaikuttaa unen laatuun. Esimerkiksi kännykän tsekkaaminen ennen nukahtamista oli yhteydessä 1.6- kertaiseen heikomman unen laadun riskiin (Levenson, 2017). Pesonen Anu-Katriina /Nuorten vuorokausirytmi ja SleepHelsinki! tutkimus

16 UNI JA ELEKTRONINEN MEDIA. - Evidenssiä negatiivisista vaikutuksista on raportoitu paljon, mutta suurin osa tutkimuksista perustuu unen itsearvioon - Suurin osa tutkimuksesta on korrelatiivista, eli syyseuraussuhdetta ei ole voitu todistaa - Kokeellisessa tutkimuksessa on harvoin löydetty merkittävää vaikutusta - Ei ole vankkaa näyttöä elektronisen media negatiivisesta vaikutuksesta sinänsä - KUITENKIN JOS KÄYTTÖ ON EKSTENSIIVISTÄ, ON SELVÄÄ ETTÄ HAITTAVAIKUTUKSIA VOI TULLA. Pesonen Anu-Katriina /Nuorten vuorokausirytmi ja SleepHelsinki! tutkimus

17 Pesonen Anu-Katriina /Nuorten vuorokausirytmi ja SleepHelsinki! tutkimus

18 MITEN NUORTEN UNIVAIKEUKSIA HOIDETAAN? Kronoterapia advancing the rhythm by steps Kirkasvalohoito lux min after awakening Sinivalohoito same with a more narrow spectre Psykoedukaatio CBT-i Melatoniini 0,5 3 mg Näiden yhdistelmät. Kaikkiin tulisi sisällyttää keskustelu elektronisen median käytöstä, mutta myös kaikista muistakin ilta-aktiviteeteistä, kuten liikunnasta.

19 14 day bright light therapy was schedule individually ( lux 3045 min, 0.5 m distance from light). 45% succeeded to advance their sleep rhythm, on average 1,5 hours

20 Kognitiivis-behavioraalinen insomnia (CBT-i) hoito Unen huolto Tietoa unesta ja unta tukevasta ympäristöstä, säännöllisestä unirytmistä, uni-ikkunasta, ruokailuista, liikunnasta ja piristeistä Ärsykkeiden hallinta Illan rauhoittaminen ja sängyn yhdistäminen vain nukkumiseen, päiväunien välttely Unen rajoittaminen Sängyssäoloajan rajoittaminen niin että unen tehokkuus säilyy yli 85% Rentoutus Rentoutustekniikat Kognitiiviset tekniikat Uneen liittyvien ajatusten ja asenteiden muokkaaminen

21 VIIVÄSTYNYT UNI VAIKEA ONGELMA! None of the interentions has produced sustained change for over 2 hours The persistence of the benefits is poor iii. None of the treatments is clearly superior RCTs are few Replicability is not very good Melatonin is most suitable for short term inteventions and superior to behavioral interventions If sleep rhythm is improved, it usually reflects positively on mood

22 NEW POPULATION-BASED RCT ON CIRCADIAN REGULATION Pesonen Anu-Katriina /Nuorten vuorokausirytmi ja SleepHelsinki! tutkimus

23 INTERVENTION BASED ON MOTIVATIONAL INTERVIEWING Population-based RCT All year-old in Helsinki, participation rate 20% All those with circadian regulation problems invited to interventions Randomization to different intervention groups: sleep coaching, bright light, sleep app, psychoeducation, control

24 WHAT IS SLEEP COACHING? A new, manualized protocol, based on 4-6 skype-meetings with the adolescent. The process is grounded on MI techniques, and individualized tasks. The aim is to find and strengthen motivation and improve self-regulation skills. [1] Miller, W. R. & Rollnick, S. (2002). Motivational interviewing: Preparing people for change (2nd ed.). New York: Guilford Press.

25 EARLY RESULTS Pesonen Anu-Katriina /Nuorten vuorokausirytmi ja SleepHelsinki! tutkimus

26 Pesonen Anu-Katriina /Nuorten vuorokausirytmi ja SleepHelsinki! tutkimus