Lasten ja nuorten uni ja sen ongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten uni ja sen ongelmat"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten uni ja sen ongelmat NINA LEHTINEN, OSASTONLÄÄKÄRI HYKS/NUORISOPSYKIATRIA LASTENNEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, KEHITYSVAMMALÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS

2 Hoidettavat ikäryhmät Lastenpsykiatria vuotiaat Nuorisopsykiatria vuotiaat Lastenneurologia 0-16 vuotiaat Kehitysvammalääkäri hoitaa kaiken ikäisiä

3 MIKSI TARVITSEMME UNTA? Aivot ja keho tarvitsevat säännöllisesti lepoa säilyttääkseen toimintakykynsä lepo tapahtuu unen aikana unessa on rytmi, jossa non-rem-uni ja Rem-uni vaihtelevat keho lepää non-rem-unessa Aivot tarvitsevat virkistyäkseen myös Rem-unta jokaisella on oma biologinen uni-valve-rytminsä sekä yksilöllinen unen tarve

4 UNIVAJEESSA TOIMINTAKYKY HÄIRIINTYY MITÄ PAHEMPI UNIVAJE, SEN VAIKEAMPI TOIMINTAKYVYN HÄIRIÖ LIEVIMMILLÄÄN PUUTTEITA KESKITTYMISKYVYSSÄ JA JAKSAMISESSA PAHIMMILLAAN JOPA PSYKOOTTISET OIREET JA KEHON UUPUMUSTILA

5 Uniongelmat. Mielenterveysongelmat aiheuttavat uniongelmia Uniongelmat johtavat mielenterveysongelmiin Mitä pahempi univaje ja mitä pitkäkestoisempi uniongelma sitä vaikeammat mielenterveydelliset ongelmat.

6 Uniongelmat Lievässä masennuksessa ainoa oire saattaa olla unihäiriö Erityisesti liian varhainen herääminen ja aamuyön heräily liittyy usein masennukseen Nuori ei välttämättä itse koe olevansa masentunut, mutta uniongelma on häiritsevä

7 Uniongelmat Nukahtamisen vaikeus yleinen uniongelma Ahdistunut olo vaikeuttaa nukahtamista Late circadian rythm yleinen ja vaikeuttaa nukahtamista. Late circadian rythm tunnistetaan anamneesilla. Aina ollut vaikeutta nukahtamisessa. Ahdistuksessa nukahtamisvaikeus on tullut myöhemmin.

8 Uniongelmat Päihteiden käyttö aiheuttaa uniongelmia Huumetestit vakiona nuorisopsykiatrian TAKpoliklinikalla Tietääkö vanhemmat missä ja kenen kanssa nuori liikkuu Kavereiden päihteiden käyttö?

9 Uniongelmat Lievät uniongelmat eivät välttämättä aiheuta näkyvää haittaa Lievimmmillään uniongelman haitta on vain subjetiivinen tuntemus väsymyksestä Jatkuva väsynyt olo johtaa ärtymisherkkyyden lisääntymiseen ja keskittymiskyvyn heikkenemiseen. sietokyky vastoinkäymisille heikkenee

10 Uniongelmat Jatkuvasti ärtynyt ihminen joutuu helpommin riitoihin ja ongelmiin sosiaalisessa kanssakäymisessä. (koulussa riidat kavereiden kanssa ja kotona riidat perheenjäsenten kanssa). Riitely ja sopimatta jääneet riidat vaikuttavat mielialaan. väsymys voi myös näyttäytyä vain väsymyksenä (ei välttämättä riitoja)

11 Uniongelmat Pitkään jatkuessaan univaje johtaa uupumukseen Koulumenestys heikkenee Mieliala laskee ja riski masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen kasvaa Nuoret saattavat käyttää viiltelyä ahdistuksen lievittämiseksi

12 Uniongelmat Nuoret eivät kerro, jos ei osaa esittää oikeita kysymyksiä vrt. Miten nukut? vastaus: Hyvin Mitä kuuluu? vastaus: Hyvää Mihin aikaan menet nukkumaan ja mihin aikaan nukahdat? vastaus: menen nukkumaan kymmeneltä, mutta nukahdan vasta kahdelta. Minkälaisia numeroita olet saanut koulussa? vastaus: viimeisimmästä kokeesta 5, aikaisemmin sain ysejä

13 Uniongelmat Kouluikäisiltä lapsilta tulee tiedustella onko nukkumaanmenoaikaa? Lapsen perushuolenpidossa nukkumaanmenoajan puuttuminen on yksi vakava merkki Pienempien lasten kohdalla on vanhempien vastuulla, että lapsi menee riittävän ajoissa nukkumaan

14 Kuinka paljon unta tarvitaan? Unen tarve on yksilöllistä ja riippuu myös iästä unen tarve on suurimmillaan vastasyntyneillä ja vähenee iän lisääntyessä Ensimmäisenä elinvuotena vastasyntynyt pääosin nukkuu ja herää vain syömään. Kuukauden ikäinen vauva nukkuu noin 21h/vrk, 3kk:den ikäinen noin 17h, 6kk 14.5h ja 1vuotias nukkuu noin 12 tuntia. Aikuisena tuntia

15 Nuorten unen tyypillisiä piirteitä Unen kokonaismäärän vähentyminen unen rakenteen keveneminen Vuorokausirytmin siirtyminen myöhäisemmäksi Unen jakaantuminen aiempaa epätasaisemmin arjen ja viikonlopun/loman välillä Päiväaikaisen väsymyksen lisääntyminen REM non-rem

16 Nuorten unen taustalla vaikuttavat.. Ympäristöön ja elintapoihin liittyvät tekijät mm.: kotiläksyjen määrä, harrastukset, osa-aikatyö, liikuntatottumukset, nuoren kokema stressi, ruutuaika, vanhempien vaikutuksen väheneminen, päihteiden ja kofeiinipitoisten juomien käyttö... Biologiset tekijät mm.: Aivokuoren reorganisoituminen, synapsien karsiutuminen syvä uni Puberteetin hormonaaliset muutokset sp-hormonit suprakiasmaattisen tumakkeen sisäisen kellon toiminnan modulointi Homeostaattisen säätelyn muutokset (epäselvä mekanismi) Valvotuskokeissa nuoret kestävät ns. unipainetta paremmin kuin lapset Uneen heijastuu nuoren psyko-fyysis-sosiaalinen kehitys ja sen ongelmat kokonaisvaltaisella tavalla Nuoret elävät kehityksellistä vaihetta, jossa heillä on hyvät biologiset edellytykset ja suuret ympäristön houkutukset nukkua myöhään, epäsäännöllisesti ja kerätä univajetta

17 Suomalaisten nuorten uni: iän vaikutus 9:36 9:07 8:38 8:09 7:40 7:12 11v 13v 15v Unen pituus lyhenee Tytöt Pojat % 11v 13v 15v Tytöt Pojat Klo 23 tai myöhemmin koulupäivinä nukkumaan menevien %-osuus kasvaa WHO:n Koululaistutkimus (Tynjälä J, julkaisemattomia havaintoja)

18 Nuorten uni maailmalla: arki vs. vkl Ero n. 1,5h Kuvastaa arkena kertyvää univajetta 8.51h 8.42h Gradisar et al 2011 Sleep Med Norsunluurannikko, n=588, ikä 10-15v (ka 12.72v) Borchers et al 2012 Chronobiol Int

19 Mikä on uniongelma, mikä normaalia? Uniongelma = jollakin tapaa ongelmalliseksi koettu uni Unihäiriö = diagnostiset kriteerit täyttävä uniongelma Nuorten uniongelmat ovat hyvin tavallisia nuoren itsensä kokema vs. jonkun muun toteama (esim. vanhemmat, opettajat) Unen ongelma vs. jonkin muun ongelman heijastuminen uneen Unihäiriöiden runsas komorbiditeetti (muut unihäiriöt, mielenterveyden häiriöt) mistä sitten pitää olla huolissaan? Pitempikestoinen vaikutus päiväaikaiseen toimintakykyyn

20 Nuorten tavallisia uniongelmia Liian myöhäinen vrkrytmi (delayed sleep phase, DSP) >50% Riittämätön uni ~10-40% Unettomuus ~10% Tytöt > pojat Painajaiset ~4% Hypersomnia <1%

21 Nuorten uniongelmien selvittely - laaja-alaista, työlästä - voi toimia helposti hyväksyttävänä väylänä nuoren kokonaistilanteen laajaankin selvittelyyn Perustuu nuoren ja vanhempien haastatteluun millaisia unihäiriöitä nuorella on? Erot nuori vs. vanhempi tavallisia kuinka vaikea-asteisia ne ovat? kuinka pitkään ne ovat jatkuneet?

22 Nuorten uniongelmien selvittely unta haittaavat tekijät komorbiditee tit nukkumistottumuks et unioireet mielialaoiree t päiväaikaine n väsymys Perheen vrk-rytmi ja nukkumistottumukse t kuormittavat elämäntapahtu mat

23 Tarvittaessa lisänä Unenseurantalomake Unikyselylomakkeet (mm. BNSQ, PSQI, ISI, AIS, MEQ, MESC, MCTQ, PDSS ) Aktigrafia (unenseurantalomakkeen täyttäminen ei onnistu tai epäluotettava) Unipolygrafia (esim. epäily narkolepsiasta, uniapneasta)

24 Psykiatriset häiriöt ja uni Onko unihäiriö psykiatrisen häiriön taustalla oleva tekijä, sen seuraus, vai molempia? Molemmat manifestaatioita yhteisistä taustatekijöistä? Psykologis et prosessit geeni t hormoni t välittäj ä- aineet ympärist ö UNI MIELIALA

25 Psykiatriset häiriöt ja uni N. 50%:lla unettomuudesta kärsivistä nuorista on samanaikaisesti myös jokin psykiatrinen häiriö Etenkin: mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, psykoosit, päihdehäiriöt >90%:lla masentuneista nuorista on subj. uniongelmia Erityisesti unettomuus, vrk-rytmin häiriöt, hypersomnia Unettomuus nuoruusiällä on riskitekijä varhaisaikuisuuden depressiolle Unihäiriöt voivat kuulua vakavan mielenterveyden häiriön (esim. psykoosisairauden) ennakko-oirevaiheeseen Unihäiriö-dg perusteltu silloin, kun se on yksi tärkeimmistä oireista ja sitä itsessään pidetään hoitoa vaativana häiriötilana

26 Häiriö Unen ilmiöitä Unen muutoksia Depressio Unettomuus, liikaunisuus, uni-valve-rytmin häiriöt. REMunen muutokset osalla masennusta sairastavista. psykiatrisissa häiriöissä Mania/hypomania Unen tarpeen väheneminen. Psykoosit Anoreksia ADHD Ahdistuneisuushäiriöt Nukahtamisvaikeudet, katkonainen ja lyhyt uni, syvän unen vähenemä Aliravitsemustila -> syvän unen vähenemä Nukkumaanmenon vastustus, nukahtamisvaikeudet, yöheräilyt Nukahtamisvaikeudet, levoton yöuni, ylivireystila. PTSD Traumaan liittyvät painajaisunet, ylivireystila. OCD Eroahdistushäiriö Nukahtamista viivästyttävät/heräämistä aikaistavat pakkotoiminnot Nukahtamisvaikeudet, painajaisunet

27 Nuorten uniongelmien hoito uniautonomia Monitahoista Pyrkimys syyn mukaiseen hoitoon Yleispätevää hoitoa nuoren uniongelmiin ei ole Tasapainottelua nuoren autonomian ja vanhempien tuen välillä Lähes kaikille voi suositella: Uni-valve-rytmin säännöllistäminen, unenhuolto-ohjeet Mahdollinen uniongelman ja psykiatrisen häiriön välisen noidankehän katkaisu tärkeää vaikuttamalla johonkin tai yhtäaikaisesti useaan tekijään

28 Orastava problematiikka nukkumiseen liittyen Koululaiset ohjattava herkästi kouluterveydenhoitajlle, joka arvioi koululääkärin tapaamisen tarpeen Kouluterveydenhuollon kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä Yhteistyöllä saadaan parempia tuloksia Neuvolaikäiset lapset ohjataan neuvolaterveydenhoitajan vastaanotolle, joka arvioi neuvolalääkärin tapaamisen tarpeen.

29 Orastavaa problematiikkaa nukkumiseen liittyen Mitä nopeammin asioihin puututaan, sen parempi Huonot rytmit tulevat helposti tavoiksi Tavoista vaikeampi päästä pois

30 RUUTUAIKA Oleellinen uniongelmien ehkäisyssä Kysyttävä kaikilta nuorilta Ei ehkä vielä alle kouluikäisten ongelma Merkitys korostuu iän myötä kymmenestä vuodesta ylöspäin.

31 RUUTUAIKA Suurin osa nuorista viettää liikaa aikaa ruudulla Suositus kouluikäisillä 2 tuntia koulupäivinä ja 3 tuntia viikonloppuna, mutta ei yhtäjaksoisesti. Ongelmana mitä ruutuilun tilalle? Vastaus: Lukemista, tekemistä, piirtämistä, maalaamista, keskustelemista ja aitoa vuorovaikutusta, koska

32 RUUTUILU Merkittävä syy terveiden nuorten univalverytmin häiriöihin Vaikutus mielenterveyshäiriöiden synnyssä Milloin herätään ongelman vakavuuteen?

33 Nuoren identiteetti kehittyy vuorovaikutuksessa! Nuoret tarvitsevat VUOROVAIKUTUSTA identiteetin normaaliin kehittymiseen Vuorovaikutusta on olla kasvotusten toisten ihmisten kanssa ja keskustella vastavuoroisesti Nuoret tarvitsevat vuorovaikutusta samanikäisten kanssa ja vanhempien kanssa Ruudulla ei tapahdu sellaista vuorovaikutusta, miten vuorovaikutus psykologiassa ymmärretään Ruudulla tapahtuu tiedonsiirtoa!

34 RUUTUAIKA Liiallinen ruutuilu vaarantaa nuoren identiteettikehityksen Identiteettikehityksen häiriö altistavaa nuoren myöhemmille vakaville mielenterveysongelmille!

35 YOUTUBE YM. PELIT Mitä nuori tekee netissä/mitä katsoo? Pitäisi kysyä pelien nimet ja tarkistaa ikärajat K-18 ei tarkoita suositusta vaan kieltoa! Lapsilla ja nuorilla tuhat- ja yksi selitystä Onko vapaa pääsy/onko asetettu estoja Esim. GTA-niminen peli (K-18) ollut jo vuosia kaiken ikäisten poikien suosikki alkaen koulun ensimmäisen luokan aloittavista.

36 SOME Onko nuori facebookissa, Instagramissa Missä WhatsApp-ryhmissä Onko tutustunut netin välityksellä keneenkään Onko somessa kiusattu Onko tapahtunut mitään epämiellyttävää somessa?

37 Unenhuolto-ohjeet Lähde: Unihäiriöt. EJ Paavonen ja AS Urrila. Luku oppikirjassa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Kustannus

38 Psykoedukaatio unesta nuorille

39 Muita sivustoja esim: (unen lyhyt oppimäärä opas)

40 Aikabiologiset hoitomallit Liian myöhäinen vrkrytmi (DSP) >50% Tavoitteena toivotun vrk-rytmin palautuminen Tulisi räätälöidä yksilöllisesti Ensin vrk-rytmin säännöllistäminen Unijaksoa voidaan aikaistaa tai myöhentää portaittain Esim. aikaistaminen min portain tai myöhentäminen 3 h portain Rytmityksen jälkeen säännöllisen unirytmin ylläpitäminen keskeistä Hoitoon voi yhdistää vuorokausirytmiä tahdistamaan myös kirkasvalohoidon aamulla ja melatoniinilääkityksen illalla

41 Lähde: Unihäiriöt. EJ Paavonen ja AS Urrila. Luku oppikirjassa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Kustannus Oy Duodecim. (2016)

42 ONGELMIA: Nuori ei itse koe unirytmiään ongelmallisena, vaikka häneltä ei puuttuisikaan tietoa Ilta on vrk:n parasta aikaa! Kaveritkin valvovat iltaisin nuoren motivointi Vanhemmat / perheen nukkumistottumukset eivät riittävästi tue nuoren hyvää vrk-rytmiä vanhempien psykoedukaatio ja tuki HUOM! autoritääriset keinot (nukkumaan käskeminen) eivät kuitenkaan usein pitemmällä tähtäimellä auta tavoitteena uniautonomia Lähde: Unihäiriöt. EJ Paavonen ja AS Urrila. Luku oppikirjassa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Kustannus Oy Duodecim. (2016)

43 Kirkasvalohoito (bright light therapy) altistus silmien kautta tulevalle keinovalolle vaikutus suprakiasmaattisen tumakkeen keskuskellon toimintaan ja biologisiin rytmeihin

44 Kirkasvalohoito Laajaspektrinen, silmille näkyvä valkoinen, UV-suodatettu valo Sininen valo teoreettisesti mielekäs, tutkimusnäyttö puutteellista Valaistusvoimakkuus luksia Aluksi 3 pvää 30min lx Annoksen säätely tarvittaessa muuttamalla: Valaistusvoimakkuutta ( lx) Valoaltistuksen kestoa ( min) Voidaan yhdistää vrk-rytmin tahdistukseen haasteena komplianssi

45 Melatoniini (Unettomuuden Käypä hoito 2015) Melatoniini todennäköisesti aikaistaa nukahtamista yli 6-vuotiailla nukahtamisvaikeudesta kärsivillä lapsilla ja nuorilla B. Nuorten viivästyneen unijakson lyhytkestoisessa hoidossa melatoniini yhdistettynä kirkasvalohoitoon ei liene tehokkaampi kuin molemmat erikseen tai lumehoito C. Pitkäkestoinen melatoniinin ja kirkasvalohoidon yhdistelmähoito saattaa olla tehokkaampi kuin hoitamatta jättäminen C. noin 30 prosentille suomalaisista, jotka kantavat tyypin 2 diabetekselle altistavaa pistemutaatiota melatoniinireseptorigeenissä MNTR1B, melatoniini estää insuliinin eritystä ja siten lisää verensokeripitoisuutta Tuomi T et al. Increased Melatonin Signaling Is a Risk Factor for Type 2 Diabetes. Cell Metabolism, (6): p

46 Unettomuuden noidankehä Unettomu us ~10% Tytöt > pojat Lähde: Unihäiriöt. EJ Paavonen ja AS Urrila. Luku oppikirjassa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Kustannus Oy Duodecim. (2016)

47 Kognitiivis-behavioraaliset menetelmät (CBT; KBT-i) Pääpaino nukkumiseen liittyvien automaattisten ajatusmallien tunnistamisessa, arvioinnissa ja muuttamisessa Psykoedukaatiota (unen tarve, rakenne, unihomeostaasi, hyvä unenhuolto) Fysiologisen virittymisen ehkäisemiseen iltaisin (valon vähentäminen, kofeiinin, liikunnan ja elektronisen median välttäminen) Insomniaan painottuvassa oirekuvassa interventioissa voidaan näiden lisäksi painottaa ahdistuksen tai stressin hallintaa nukahtamisen kannalta haitallisten tunteiden tunnistamista, ajatuksia niiden takana, huolien rationalisoimista ja erilaisia rentoutustekniikoita %:lla aikuisista tehokas, nuorilla vähemmän tutkittu

48 hollantilainen pilottitutkimus nuorilla, joilla insomnia (n=26) CBT-i ryhmässä vs. CBT-i yksilöllisesti netin kautta 6 krt Ryhmien välillä ei eroa Unilatenssi, WASO, unen tehokkuus (ES moderate large) molemmissa ryhmissä satunnaistettu australialaistutkimus, nuorilla (n=49) joilla viivästynyt unijakso 6krt uneen fokusoitu CBT + aamuinen kirkasvalohoito vs. odotuslista 6 psykologin tai psykologiopiskelijan tapaamista nuorelle + ainakin toiselle vanhemmista psykoedukaatiota unesta, valohoito-ohjeistusta unettomuuteen kehitetystä KBT-i menetelmästä automaattisten ajatusten tunnistamiseen ja vaihtoehtoisten ajatusmallien luomiseen tähtääviä menetelmiä. nuorten nukahtamisviive n.30min ja unen pituus saman verran, 6kk seurannassa tulokset suhteellisen pysyviä De Bruijn EJ et al. Efficacy of internet and group-administered cognitive behavioral therapy for insomnia in adolescents: a pilot study. Behav Sleep Med. 2014;12(3): Gradisar M et al. A randomized controlled trial of cognitive-behavior therapy plus bright light therapy for adolescent delayed sleep phase disorder. Sleep 2011;34:

49 Nuorten uniongelmien hoito (Unettomuuden Käypä hoito 2015) Kognitiivisia menetelmiä toteuttavat interventiot saattavat auttaa lasten ja nuorten unettomuudessa C. Kognitiivis-behavioraaliset menetelmät yhdistettynä kirkasvalohoitoon voivat olla tehokkaita nuorten viivästyneen unijakson hoidossa C. Liikunnalla lienee nukahtamisviivettä lyhentävä ja yöheräilyä vähentävä vaikutus nuorilla C.

50 HARRASTUKSET Harrastukset ovat hyväksi lapsille ja nuorille Harrastavat nuoret ovat vähemmän ruudulla Harrastus tuo mieluista sisältöä elämään Harrastukset kehittävät lasten ja nuorten taitoja ja vaikuttavat koulumenestykseen ja uneen positiivisesti

51 HARRASTUKSET Vanhempia kannattaa kannustaa viemään lapset ja nuoret harrastusten pariiin. Tarvittaessa tukea perheelle, jotta harrastus mahdollistuisi Tärkeä löytää jokaiselle oma, sopiva harrastusmuoto

52 Picture source: Gogtay N et al. PNAS 2004 Miten uni, mieliala ja aivojen kehitys kytkeytyvät toisiinsa nuoruusiäs Psykologis et prosessit geeni t hormoni t välittäj ä- aineet ympärist ö UNI MIELIALA

53 14v. nuorten nukkumistottumukset korreloivat aivojen harmaan aineen paikallisten volyymien kanssa n=177 14v koululaisia; tyttöjä 52% 3T MRI koko aivojen VBM-analyysi Lyhyempi uni arkena ja myöhäisemmät nukkumaanmeno- ja heräämisajat viikonloppuisin korreloivat pienemmän harmaan aineen volyymin kanssa useilla frontaalisilla ja mediaalisilla aivoalueilla Sleep habits, academic performance, and the adolescent brain structure. AS Urrila, E Artiges, J Massicotte, R Miranda, H Vulser, P Bézivin-Frere, W Lapidaire, H Lemaître, J Penttilä, PJ Conrod, H Garavan, the IMAGEN consortium, M-L Paillère Martinot, J-L Martinot. (submitted)

54 KIITOS! Muistakaa Nukkua!

Nuorten uni. Unilääketiedepäivät

Nuorten uni. Unilääketiedepäivät Nuorten uni Unilääketiedepäivät 1.11.2016 Anna Sofia Urrila LT, nuorisopsyk el, Suomen Akatemian kliininen tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, HYKS Nuorisopsykiatria Luennon sisältö Miten nuoret

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91 8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:

Lisätiedot

Lasten unesta ja unihäiriöistä. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka

Lasten unesta ja unihäiriöistä. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka Lasten unesta ja unihäiriöistä Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka 12.9.2018 Unen kypsyminen Vastasyntyneen uni kypsyy vähitellen. Aktiivinen uni, joka assosioidaan REM-uneen Hiljainen uni eli NREM uni

Lisätiedot

Opiskelijan unipäiväkirja

Opiskelijan unipäiväkirja LIITE 7. Opiskelijan unipäiväkirja Opiskelijan unipäiväkirja Nimi: Henkilötunnus: Ohjeet: Täyttöohjeet: nukuttu aika (myös päiväunet) vuoteeseen meno ylösnousuaika lyhyt herääminen yöllä Unen laatu: 1

Lisätiedot

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni

Lisätiedot

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian

Lisätiedot

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt

Lisätiedot

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi

Lisätiedot

UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki

UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki Happonenunikirjat lähteenä 24h rytmi = sirkadiaani (circa=noin, dies=päivä) *keskeisessä asemassa uneen liittyen

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

Uni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Uni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta 4.4.2017 Kahvi-Kaisa Kiitokset materiaalista ja taustatuesta! Duodecim Käypä hoito suositus unettomuudesta 3.12.2015

Lisätiedot

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? Unta palloon teemavuodet Kirkkonummi 19.11.2014 FM, mth Johannes Kajava HYKS nuorisopsykiatria www.uniresepti.fi SISÄLTÖ 1. Unen tehtävistä nuoruusiässä 2. Nuoruusikäisen unen

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen

Lisätiedot

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin

Lisätiedot

Vuorokausirytmin puutos. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Vuorokausirytmin puutos. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Vuorokausirytmin puutos Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Peruskäsitteet Jakso (period), heilahduslaajuus (amplitude), vaihe

Lisätiedot

UNIKOULU OSASTOLLA B 21

UNIKOULU OSASTOLLA B 21 UNIKOULU OSASTOLLA B 21 UNIKOULU OSASTOLLA B 21 Unenseurant alomake lapselle Nimi Täyttöohjeet * Nukkumisajat = * Herääminen yöllä / päiväunilla X nukahtaa itsekseen О nukahtaa saatuaan tutin T nukahtaa

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä? Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS SISÄLTÖ unen merkitys unen rakenne ja kehitys lapsuus- ja nuoruusiässä biologinen kehitys ja elämäntavat

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

NUORTEN UNIVAIKEUKSIEN HOITO

NUORTEN UNIVAIKEUKSIEN HOITO NUORTEN UNIVAIKEUKSIEN HOITO OSASTOJAKSOLLA JA PÄÄTELMÄT Johannes Kajava, mth, FM HYKS nuorisopsykiatrian os. B3 Unettomuuden hoidon keinoista nuorisopsykiatriassa HYKS Psykiatriakeskus 6.4.2017 KESKEINEN

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT

Lisätiedot

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka 10.2.2017 Vireystila UNI UNIPAINE VÄLITTÄJÄAINEET VALVE Vireystilan hienosäätöön Vireyttä lisäävät Unta tuottavat osallistuvat o Noradrenaliini o GABA o Sytokiini

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/13 06.03.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/13 06.03.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) 52 Lausunto aloitteesta kouluunmenoajan kohtuullistamisesta HEL 2011-006171 T 12 01 01 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan, esittelijän ehdotuksen

Lisätiedot

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Yleisiä hoitolinjauksia Unettomuus = unen jatkuvuuden ongelmat Aikaistunut ja viivästynyt unirytmi Havahtumisparasomniat

Lisätiedot

Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa , HY. Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys

Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa , HY. Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa 3.9.2013, HY Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys Alustuksessa käytettyjä lähteitä Unettomuuden Käypä hoito -suositus 2008 Työterveyslaitos,

Lisätiedot

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli 13.9.2017 Uni ja valve Säännöllistä, rytmistä vireystilan vaihtelua Niin nukut kuin valvot Vireystilan rytmisyyteen vaikuttavat: neurofysiologiset tekijät

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa Uni ja unihäiriöt. Uni Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, ja

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (6) 521 V Sj / Vt Sari Näreen ym. aloite yläaste- ja lukioikäisten kouluunmenoajan kohtuullistamisesta päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry

1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry 1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry Luennon sisältö 1. Lapsen unen tarve 2. Unirytmi 3. Tyypilliset uniongelmat / unihäiriöt 4.

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten

Lisätiedot

Miten haluat kasvattaa lapsesi?

Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 2 tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 3 Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS

Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS 12.09.2018 Gabriele Sved neurologian erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed, Helsinki Markku Partinen Sisältö Unihäiriöt

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden

Lisätiedot

PUNAINEN RISTI NUORTEN TURVATALO ESPOO KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAIN

PUNAINEN RISTI NUORTEN TURVATALO ESPOO KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAIN PUNAINEN RISTI NUORTEN TURVATALO ESPOO Viidellä paikkakunnalla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Turussa Espoon turvatalo sijaitsee Leppävaarassa, Läkkisepänkuja 2 A, 3 krs. Seitsemän kriisi-

Lisätiedot

Viivästyneen unijakson lääkkeettömät hoidot

Viivästyneen unijakson lääkkeettömät hoidot Tieteessä katsaus teema Anu-Katriina Pesonen kehitys- ja kliinisen psykologian professori (ma) Helsingin yliopisto Liisa Kuula tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto Anna Sofia Urrila kliininen tutkija

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden

Lisätiedot

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Negatiiviset vaikutukset/ Pelaamisen vaikutukset

Lisätiedot

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy? Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy? Joitakin havaintoja kentältä Tampereelta kahdenkymmenen vuoden perspektiivistä ja 38 vuoden kokonaisperspektiivistä peruskoulusta kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Sisällysluettelo: 1. johdanto 1 2. aineisto ja menetelmät 2 3. tulokset..3 4. tulosten tarkastelu/pohdinta...13

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa

Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa Reuma-lehti 4/17 Teksti: Henna Laitio Reumasairauksiin liittyvän väsymyksen taustalla vaikuttaa monen tekijän vyyhti. Väsymys mainitaan monen reumasairauden

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Lanu-koulutus 5.9, 11.9,

Lanu-koulutus 5.9, 11.9, Lanu-koulutus 5.9, 11.9, 20.9.2018 EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN PERHETYÖ TARJA ROSSI, PSYK.SH/PARI- JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI Nuoren arviointijaksoon liittyvä perhetyö Sinkkosen ja Kallandin (

Lisätiedot

Univaikeudet ja jaksaminen työssä Soili Kajasta PsL, kognitiivinen psykoterapeutti

Univaikeudet ja jaksaminen työssä Soili Kajasta PsL, kognitiivinen psykoterapeutti Univaikeudet ja jaksaminen työssä 19.5.2018 Soili Kajasta PsL, kognitiivinen psykoterapeutti Perustietoa unesta Unihäiriöt Unettomuus ja sen vaikutukset Unettomuuden hoito Perustietoa unesta Käypä hoito

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN -

- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN - - PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN - Technopolis Business Breakfast Kuopio 17.2.2017 Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen

Lisätiedot

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

TERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

TERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu TERVEISENI AMMATTILAISILLE Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu AIKUISTUMISEN HAASTEET Teini-ikä mullistaa nuoren elämää

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto Työterveyshuolto ja unettomuus Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto 14.11.2014 1 sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito työryhmä Koulutustilaisuuksia

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? Lohjan kaupungin työhyvinvointiteema 5.5.2015 [lyhennelmä] Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria Sisältö 1. Unen tehtävistä 2. Unen rakenteesta 3. Unen häiriöistä 4.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Uniapnea liikennelentäjällä

Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys

UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään Unen häiriytymisen vaikutukset ovat siten suuruudeltaan sen mukaiset

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 7.10.2011 Heli Järnefelt. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 7.10.2011 Heli Järnefelt. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Unettomuuden lääkkeetön hoito - kokemuksia unettomuuden ryhmähoidosta työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen perjantaimeeting 7.10.2011 Heli Järnefelt 7.10.2011 Mitä unettomuus on

Lisätiedot

Herää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan

Herää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan Pieni uniopas Konstit on monet! Hyvän yön perusta rakennetaan jo aamulla edellisen yön unilta herätessä. Sen jälkeen päivän mittaan voi tehdä monta asiaa sen eteen, että seuraavana yönä unestaan saisi

Lisätiedot