Tutkimuspisteiden pintakerros on humusta ja täyttömaata noin 0,2...1,2 metrin syvyyteen maanpinnasta.

Transkriptio

1 ITIKAN KEVYEN LIIKENTEN SILTA, SEINÄJOKI RAKENNUSSUUNNITELMASELOSTUS SILLAN YLEISKUVAUS SILTAPAIKKA: Sillan rakennuspaikka sijaitsee Seinäjoen kaupungissa Itikanmäen eteläpuolella, jossa uudelle kevyen liikenteen väylälle sijoittuvat silta ylittää Kantatien 67 (ennen Vt19). Siltapaikalla on tehty nykyisten rakenteiden ja maaston mittauksia sekä pohjatutkimuksia. Tutkimuspisteiden sijainti ja korkeusasema on mitattu koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK23 ja korkeusjärjestelmässä N2000. Tutkimuspisteiden pintakerros on humusta ja täyttömaata noin 0,2...1,2 metrin syvyyteen maanpinnasta. Tuen T1 kohdalla pintakerroksen alla on hyvin tiivistä silttimoreenia noin 7,3 metrin syvyyteen maanpinnasta. Tuen T2 kohdalla pintakerroksen alla on noin 0,6...1,2 metriä paksu kerros keskitiivistä ja hyvin tiivistä täyttömaata. Tämän jälkeen pohjamaa tiivistyy tiiviiksi ja hyvin tiiviiksi täyttömaaksi, siltiksi, silttimoreeniksi ja moreeniksi. Pohjavesipinta havaittiin tutkimushetkellä pohjavesiputkessa tasolla RAKENNETTAVA SILTA: Kevyen liikenteen väylän vaakageometria on sillan kohdalla kaareva R=75m. Itikanmäeltä päin lähestyttäessä kevyenliikenteen väylän pystygeometria on sillan kohdalla ensin nousevalla 3,6% kaltevuudella, joka loivenee 2,4% kaltevuuteen. Sillan keskivaiheilla pystygeometria on kaarella S=500m ja tämän jälkeen laskevalla 3,8% ja lopulta 4,6% kaltevuudella. Sillan kohdalla väylässä on yksipuolinen 2,5% poikittaiskaltevuus. Alittavan väylän alikulkukorkeus on sillan kohdalla 5,0m. Sillan hyödyllinen leveys HL=4,5 m ja sillan jännemitta keskiviiva pitkin on 50,0m. Vinous on 0 gonia. Silta on tyypiltään teräksinen betonikantinen kaarisilta. Betonikansi tukeutuu kotelorakenteisten teräspoikkipalkkien (WB x300/50) välityksellä pyöreään kannen tasossa olevaan teräspalkkiin (Ø813x20), joka tukeutuu teräskaareen (Ø914) vetotankojen välityksellä. Vetotangot kiinnityshaarukallisia Ø48mm S460N. Vetotango varustetaan ±60mm säätömuhvilla. Vetotangot ovat kuumasinkittyjä. Vetotangot maalataan, värisävy RAL9001. Teräskaaren seinämävahvuus on kaaren juuriosassa 50mm ja muualla 40mm. Poikkipalkkeja yhdistää kotelorakenteiden teräspalkki (WB x500/50). Kannen poikkisuuntaisina diagonaaleina toimivat putkipalkit 200x200x12,5. Teräskaari sijaitsee sillan itäpuolella noin 60 kulmassa vaakatasoon nähden. Kansi on vaakageometrialtaan R=75m kaarella, minkä seurauksena vetotangot sijaitsevat vinossa kulmassa teräskaaren keskilinjaan nähden. Kaari liittyy päätytuilla jäykästi pyöreään poikkipalkkiin (Ø914x50). Betonikansi valetaan vaarnatappien välityksellä jäykästi kiinni teräsrakenteeseen. Betonikansi ja teräsrakenne toimivat valmiissa rakenteessa liittorakenteena Ponvia Oy

2 Sillan alusrakenteina ovat maatuet, joihin silta tukeutuu laakereiden välityksellä. Tuella T2 sijaitsee kiinteä laakeri. Sillan pituussuuntaisen liikkeen mahdollistava liikuntasaumalaite on sijoitettu tuelle T1. Kannen ja maatuen liitos varustetaan tuella T2 massaliikuntasaumalla. Sillan kummatkin maatuet varustetaan 3m siirtymälaatoilla. SILLAN RAKENTAMINEN: Teräsrakenne voidaan valmistaa useasta lohkosta, jotka kootaan ja hitsataan yhteen rakennuspaikalla sääsuojassa. Teräsrakenne asennetaan lopulliseen asemaansa telineiden ja nostureiden avulla. Sillan teräsrakenteen vaatimat telineet ja työtasot perustetaan maanvaraisesti. Sillan konepajapiirustukset laaditaan sen jälkeen kun sillan teräsrakenteen asentamistapa on suunniteltu yhteistyössä urakoitsijan ja konepajan kanssa. Teräsrakenteen asennussuunnitelmassa täytyy huomioida rakenteen stabiliteetti rakentamisen eri vaiheissa. Valmis teräsrakenne ilman betonikantta pyrkii kaatumaan kaaren puolelle. Valmis rakenne tarvitsee betonikannen omanpainon, jotta rakenne ei pääsy kaatumaan. Tämä täytyy huomioida työn aikaisten tuentojen/kiinnitysten suunnittelussa. Betonisen kansilaatan muotit tulee tukea vain laakeroidun sillan teräsrakenteisiin, jotta betonikannen omapaino tulee teräsrakenteen kannettavaksi. RUNKOMITTAUKSET: Siltasuunnitelman koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK23 ja korkeusjärjestelmä N2000. Sillan asema ja rakennusosien sijoitus on esitetty koordinaateiltaan määrättyjen pääpisteiden ja tielinjan paalutusmittojen avulla. Pääpisteiden koordinaatit on esitetty sillan yleispiirustuksessa. RAKENTEIDEN LAATUVAATIMUKSET: Rakentamisessa noudatetaan yleisiä laatuvaatimuksia, jotka perustuvat InfraRYL:n yleisiin laatuvaatimuksiin: Osa 1 Väylät ja rakenteet Osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat Selostetekstissä esiintyviä merkintöjä: SILKO Siltojen korjaus yleisohjeet, TIEL BY 40 Betonipinnat, Suomen Betoniyhdistys Siltojen tukitelineet 2007 TIEH v-08. Sillan geotekninen suunnitteluohje. Sillat ja muut taitorakenteet. Liikenneviraston ohjeita 11/2012. Eurokoodin soveltamisohje. Geotekninen suunnittelu - NCCI 7. SFS-EN Geotekninen suunnittelu. Osa 1: yleiset säännöt. Silta kuuluu seuraamusluokkaan CC2 ja rakennussuunnitelmat on laadittu eurokoodin mukaan. Siltapaikkaluokka on II. Liikennekuorma: KL / Alittavalta väylältä tuleva törmäyskuorma kanteen 200kN Ponvia Oy

3 1000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET Siltapaikan maaperäkuvaus ja pohjaolosuhteet sekä perustaminen esitetään sillan piirustuksissa ja pohjatutkimusraportissa LUISKAVERHOUKSET JA EROOSIOSUOJAUKSET Sillan etuluiskiin asennetaan betonikiviverhous SILKO mukaisesti SÄHKÖN- JA TIEDONSIIRTORAKENTEET Sillan kansilaatta varustetaan 6xM75 varausputkella. Sillan päässä varausputket ohjataan muovikaivoihin. Alittavan väylän valaistuksen vaatimat putkitukset JM50 viedään kansilaatassa ja kaapeli ohjataan muovikaivoon sillan päissä VALAISIMET Sillan valaisimet tai valaistuksen sähköistys eivät kuulu urakkaan. Rakenteessa varaudutaan valaistukseen asentamalla alittavan väylän valaistukseen käytettävän valaisimen kiinnitysosat ja JM50 varausputki valaisimen kohdalle. JM50 varausputkea käytetään ulkona rakenteesta tulevan valaisimen kohdalla ja se varustetaan vetolangalla RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT 4200 SILLAT 4201 SILTOJEN MAA- JA POHJARAKENTEET Kaivu- ja louhintatyöt Tekninen työsuunnitelma Kaikista yli 2 m syvistä kaivannoista on laadittava tekninen työsuunnitelma, joka toimitetaan tilaajan edustajalle viimeistään viikkoa ennen työn aloittamista. Tuen T1 vieressä sijaitsee autokatos. Sillan perustusten vaatima kaivuu tuetaan maahan ankkuroidulla teräsponttiseinällä erillisen suunnitelman mukaisesti Täytöt Täyttöjen tekemisen laatuvaatimukset Siltojen peruskuopan ja taustan täyttö Peruskuopan ja taustan täyttö tehdään siltaan liittyvän ajoradan alapuolisella osalla jakavan kerroksen vaatimukset täyttävällä murskeella tai soralla kerroksittain tiivistäen. Levykuormituskokeen E1 on oltava vähintään 60 MN/m2 ja suhteen E2/E1 < 2,2. Täyttö ei saa vahingoittaa betonipintoja eikä niiden mahdollisia kosteuseristyksiä. Muualla kuin edellä määritetyissä tapauksissa voidaan peruskuopan ja taustan täyttö tehdä myös jakavan kerroksen vaatimukset täyttävästä sorasta SILTOJEN PERUSLAATAT Peruslaatat valmistetaan rakenneluokan 3 mukaan, alusrakenteiden suunnitelmien mukaisilla lujuuksilla ja ominaisuuksilla. Raudoituksena käytetään B500B, A500HW tai muuta standardin SFS Ponvia Oy

4 vaatimukset täyttävää betoniterästä. Suojaavan betonipeitteen nimellispaksuus on peruslaatan alapinnassa 100 mm ja muissa pinnoissa 50 mm koskien myös työteräksiä SILTOJEN TUKIRAKENTEET 4210:1:01 Betonirakenteet Tukirakenteet valmistetaan toteutusluokan 3 mukaan, alusrakenteiden suunnitelmien mukaisilla lujuuksilla. Betonipintojen laatuluokat ja muut suojausvaatimukset on esitetty kootusti kohdassa :1:02 Muotit ja telineet Muottimateriaalina käytetään mitallistettua tai hienosahattua raakaponttilautaa, joka asennetaan sahapuoli betoniin päin. Päätytuilla pystypinnoissa laudoitus asennetaan pystysuoraan ja reunapalkeissa vaakasuoraan. 4210:1:03 Raudoitteet Raudoituksena käytetään B500B, A500HW tai muuta standardin SFS 1268 vaatimukset täyttävää betoniterästä SILTOJEN PÄÄLLYSRAKENTEET 4221:1 Muotit ja telineet Muottimateriaalina käytetään mitallistettua tai hienosahattua raakaponttilautaa, joka asennetaan sahapuoli betoniin päin. Laudoitus asennetaan kansilaatassa ja reunapalkeissa sillan suuntaan. Telineistä ja muoteista laaditaan erilliset suunnitelmat, joissa kulkuaukkovaatimukset on otettu huomioon. Kulkuaukkovaatimukset on esitetty urakkaohjelmassa. Kulkuaukkojen suunnittelussa tulee noudattaa julkaisua Siltojen tukitelineet 2007 TIEH v :2 Raudoitteet Raudoituksena käytetään B500B, A500HW tai muuta standardin SFS 1268 vaatimukset täyttävää betoniterästä. Suojaavan betonipeitteen nimellispaksuus on reunapalkeissa 45 mm laatassa 40 mm. Suojaetäisyydet koskevat myös työteräksiä. Työterästen käyttö on kielletty reunapalkeissa. 4221:4 Betoni Päällysrakenne valmistetaan rakenneluokan 3 mukaisesti, päällysrakenteiden suunnitelmien mukaisilla lujuuksilla ja ominaisuuksilla. Betonipintojen laatuluokat ja suojausvaatimukset on esitetty kootusti kohdassa Ponvia Oy

5 4223 Teräsrakenteen päällysrakenteessa Teräsrakenteiden pintakäsittelynä on maalaus. Maalausjärjestelmä on LIVI A.1 mukainen järjestelmä EPZn(R)EPPUR 320/5-FeSa2½. Maalin värisävy on kerman valkoinen RAL9001. Kuumasinkittyjen vetotankojen maalausjärjestelmä on LIVI C.2 (EPPUR 160/3-FeZnSaS) Putkien materiaali on S 355 J2H, EN Muut teräsosat ovat S355N, EN mukaan Tärkeimmät noudatettavat normaalimääräykset ovat: 1. Standardi SFS-EN , Teräs- ja alumiinirakenteiden valmistus 2. Teräsrakenteiden toteutus NCCI T 3. Kuumavalssatut rakenneteräkset, SFS-EN Osat Metallituotteiden ainestodistukset, SFS-EN Kuumavalssatut teräslevyt. Mitta- ja paksuustoleranssit, SFS-EN Terminen leikkaus. Termisesti leikattujen pintojen luokittelu SFS-EN ISO Kylmämuovatut hitsatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket, SFS-EN Osat Hitsaus. Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus. Hitsiluokat. SFS-EN ISO Hitsaus. Hitsaajan pätevyyskoe. Sulahitsaus SFS-EN Hitsausaineet. Hitsauspuikot seostamattomien terästen ja hienoterästen puikkohitsaukseen. Luokittelu SFS-EN ISO Hitsaus ja sen lähiprosessit. Railomuodot. Osa 1:Terästen puikko-, metallikaasukaari-, kaasuhitsaus. TIG- ja sädehitsaus, SFS-EN ISO Valurauta- ja teräskappaleiden kuumasinkkipinnoitteet. Spesifikaatiot ja testausmenetelmät. SFS- EN ISO Kiinnittimet. Kuumasinkkipinnoitteet; SFS-EN ISO Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä, SFS-EN ISO Osat InfraRYL 42001, Sillat, yleinen osa 16. Muut voimassa olevat säännökset ja viranomaisten määräykset ja ohjeet Piirustuksissa esitetään kaikki valmistuksessa tarpeelliset päämitat, liitokset ja teräslaadut. Annetut mitat ovat teoreettisia mittoja +20º C lämpötilassa. Mahdolliset hitsaussaumojen vaatimat toleranssit ja hitsausten aiheuttamat muodonmuutokset on erikseen otettava huomioon. Piirustuksissa mahdollisesti esiintyvistä epäselvyyksistä ja puutteellisuuksista on asian korjaamiseksi ilmoitettava välittömästi tilaajalle ja rakennesuunnittelijalle. 1 TERÄSRAKENTEET 1.1 Rakenteiden toteutusluokka Teräsrakenteiden toteutusluokka on EXC Valmistussuunnitelma Ponvia Oy

6 Valmistuksesta on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma kirjallisesti NCCI T luku 3.2 mukaisesti. Valmistussuunnitelma on hyväksytettävä tilaajalla hyvissä ajoin ennen konepajatöiden aloitusta. 1.3 Tuotteet ja materiaalit Piirustuksissa on annettu standardien SFS-EN 10025, SFS-EN ja SFS-EN mukainen teräslaatu. Teräslaadun muuttamiseen on saatava tilaajan ja rakennesuunnittelijan hyväksyminen. Materiaaleista on esitettävä standardin SFS-EN mukaisena ainestodistuksena vastaanottotodistus SFS-EN Teräslevyn pinnan laatuluokan on oltava vähintään standardin SFS-EN mukaisesti A/2. Ruuvien lujuusominaisuudet ovat standardin SFS-EN ISO ja muttereiden lujuusominaisuudet ovat standardin SFS-EN mukaiset. Ruuveista ja muttereista on pystyttävä osoittamaan valmistajan laatuvakuutus. Kuumasinkittävissä osissa on teräksen piipitoisuus oltava 0,15-0,25 %. 1.4 Osien valmistus Osien katkaisuun voidaan käyttää polttoleikkausta. Polttoleikkauspinnan kohtisuoruuden ja kaltevuuden toleranssille u käytetään aluetta 3 ja profiilisyvyyden keskiarvolle R z5 käytetään aluetta 3 (SFS-EN ISO 9013) ja nimellismittojen toleranssiluokka on 2. Leikkausjälkeä saa parantaa hiomalla. Polttoleikatuista pinnoista tulee poistaa polttoleikkauskuona esim. kevyesti hiomalla. Railojen viisteet muotoillaan standardin SFS-EN IS mukaan. Railon valmistuksen vaatimia työvaroja ja ilmarakoja ei ole rakennesuunnitelmien mitoissa otettu huomioon. 1.5 Hitsaaminen Hitsauksesta on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma NCCI T luvut 3.6 ja mukaisesti. Hitsaussuunnitelma on hyväksytettävä tilaajalla. Hitsaustyö suoritetaan hyvää konepajakäytäntöä noudattaen. Hitsaajilla tulee olla standardin SFS-EN mukainen pätevyys tai jonkun muun standardin mukainen vastaava pätevyys. Lisäaineina on käytettävä standardin (SFS-EN 13479) mukaisia aineita, joiden lujuusluokka ja laatu on valittava perusaineen lujuus- ja laatuluokan mukaan. Piirustuksissa annetuista hitsivahvuuksista ei saa tinkiä. Liikaa hitsausta on toisaalta myös vältettävä. Ellei piirustuksessa ole merkintää hitsien pituudesta, tehdään se ko. liitettävän osan pituudelle. Jäykisteiden ja osien jatkohitsauksen oikeaan työjärjestykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota Ponvia Oy

7 1.6 Hitsausliitosten laatuvaatimukset ja tarkastustoimenpiteet Kaaren ja kannen pääpalkin jatkoshitsien sekä liitoshitsit päätypoikkipalkkeihin hitsien hitsiluokka on B, SFS-EN ISO Muutoin hitsausluokka on C, SFS-EN ISO Kaikille B hitsiluokan hitseille tehdään 100%:sti ultraäänitarkastus. Poikkipalkkien liitoksista pääpalkkiin ultraäänitarkastetaan 10% Muille hitseille tehdään silmämääräinen tarkistus. Tarkastajalla tulee olla standardin SFS-EN 473 tason 2 mukainen tai vastaava pätevyys NDT-tarkastuksiin. Tarkastus ja raportointi tehdään seuraavien standardien mukaan: Ultraäänitarkastus SFS-EN ISO tarkastustaso B, hyväksymisperuste SFS-EN ISO hyväksymisraja 2 ja mahdollisten hitsausvirheiden tyypit SFS-EN ISO mukaan. Tarkastuksen tulokset esitetään tilaajalle, ennen kuin hitsejä aletaan korjata. Tarkastuspöytäkirjat ja mahdolliset poikkeamaraportit liitetään laaturaporttiin. Kaikissa liitoksissa suoritettavan silmämääräisen tarkastuksen lisäksi suoritetaan tarvittaessa ultraäänitarkastuksia, mikäli ne silmämääräisen tarkastuksen perusteella katsotaan tarpeelliseksi. Alueilla, joissa hitsien ultraäänitarkastus ei sovellu voidaan käyttää magneettijauhetarkastusta. Virheelliseksi havaitut saumat tai sauman osat on poistettava ja tehtävä uudelleen. 3.6 Terästyön laatuaste ja kulmien pyöristys Terästyön laatuaste on P2 standardin SFS-EN ISO mukaisesti ja alla olevassa taulukossa (NCCI T kohta 3.9.2) esitetyin poikkeuksin. Maalattavaksi ja kuumasinkittäväksi tulevien leikattujen pintojen kulmat viistetään 2 mm:n pyöristykseksi, ellei piirustuksessa ole toisin mainittu Ponvia Oy

8 3.9 Pintakäsittelyt Pintakäsittelyohjeet Teräsrakenteiden pintakäsittelyt tehdään NCCI-T 3.9 oheistuksen mukaan. Pintakäsittelyohjelman laadinnassa on noudatettava SILKO ja SFS-EN ISO ohjeistusta ja NCCI-T vaatimuksia. Pintakäsittelyssä, laadunvalvonnassa, työturvallisuudessa ja ympäristönsuojelussa tulee noudattaa edellä mainittujen ohjeiden ja standardien lisäksi laadittua laatu- ja työsuunnitelmaa sekä maalinvalmistajan ohjeita. Kuivakalvon mitattu paksuuden alitus saa olla enintään 20 % kuivakalvon nimellispaksuudesta. Alitukset välillä 0-20 % ovat hyväksyttävissä edellyttäen, että kokonaiskeskiarvo on yhtä suuri tai suurempi kuin kuivakalvon nimellispaksuus. Kuivakalvon maksimi paksuus ei saa olla suurempi kuin kolme kertaa nimelliskalvon paksuus. Kts. myös SFS-EN ISO Rakenteiden mittatarkkuus Teräsrakenteet valmistetaan standardissa SFS-EN määriteltyjen 2. luokan toiminnallisten valmistustoleranssien mukaan. Standardin SFS-EN liitteen D toiminnalliset toleranssit korvataan kuitenkin soveltamisohjeen NCCI-T taulukoissa 5 ja 6 esitetyillä siltoja koskevilla erityistoleransseilla Osien kokoaminen ja valmiin rakenteen kuljetus Osien kokoaminen ja valmiin rakenteen kuljetus on tehtävä NCCI T luvun 3 ohjeiden mukaan laaditun valmistussuunnitelman mukaisesti. Valmistus ja kuljetus ovat suoritettava siten, että rakenteisiin ei aiheudu muodonmuutoksia tai vahingollisia rasituksia. Mikäli nostotyössä tarvitaan nostolenkkejä, on niistä laadittava suunnitelma, jossa on huomioitu osalohkojen koko ja lohkojen nostoperiaatteet. Nostoelimet on mitoitettava rakenneosan painolle murtotilassa nelinkertaiselle varmuudelle Laadunvarmistus ja valvonta Laadunvarmistus ja valvonta suoritetaan urakkaohjelman, NCCI T ja EN mukaisesti Ponvia Oy

9 4250 BETONIPINTOJEN LAATULUOKAT JA SUOJA-AINEKÄSITTELYT 4250:1 Betonipintojen laatuluokat BY40 mukaiset alus- ja päällysrakenteita koskevat laatuluokkavaatimukset: Luokka AA: reunapalkkien ja kannen yläpinnat Luokka A: muottia vasten valetut näkyviin jäävät pinnat (värivaihtelu B) Luokka B: muottia vasten valetut ei näkyvät pinnat luokka C: peruslaatat Reunapalkkien pystypinnat impregnoidaan. Impregnointiaineen tulee olla Liikenneviraston käyttöönsä hyväksymä (SILKO-hyväksytty). Impregnoinnissa noudatetaan SILKO-ohjetta Käytettävän aineen vaatimukset SILKO mukaisesti. Impregnoinnin ajankohta määräytyy käytettävän aineen mukaisesti. Päätytuen etumuurit ja siipimuurien näkyviin jäävät pinnat pinnoitetaan Liikenneviraston käyttöönsä hyväksymällä (SILKO-hyväksytty) uhrautuvalla töherrystenestopinnoitteella. Päätytuen siipimuureihin sisäpintaan kauttaaltaan ja päätytuen maanvastaisiin pintoihin 1 metrin matkalle siiven nurkasta tulee kaksinkertainen kumibitumisively SILTOJEN PINTARAKENTEET 4231 Eristys Eristettävän pinnan on täytettävä InfraRYL ja InfraRYL esitetyt vaatimukset, jotka koskevat kaikkia eristysmateriaaleja. Eristettävän pinnan lämpötila varmistetaan kastepistemenetelmällä InfraRYL kohdan mukaisesti. Kansirakenne tiivistetään kauttaaltaan kaksinkertaisella epoksikäsittelyllä. Kannen vesieristys tehdään kaksinkertaisena kumibitumikermieristyksenä, kermien käyttöluokka KL2. Kermieristyksen alin kermi on kiinnitettävä liimaamalla. Epoksitiivistys ja vesieristys on tehtävä ajankohdasta riippumatta sääsuojan sisällä. Reunapalkin sisäpintaan tehdään kaksinkertainen kumibitumisively siten, että ensimmäinen sively ulotetaan 250 mm leveydeltä ensimmäisen kermikerroksen päälle ja toinen sively 250 mm toisen kerroksen päälle. Kumibitumia levitetään 1,5 kg/m2 /kerros. Reunapalkin pystypinnoissa sively ulotetaan tulevan päällysteen yläpinnan tasoon Sillan päällyste Asfalttipäällyste Vesieristyksen päällä oleva päällystekerros on asfalttibetonia AB 11 (40 mm). Näin ollen lopullinen pintarakenteiden paksuus on 50 mm. (NCCI 1 sovellusohjeen liitteen H11 Kuvan H a.) Suoja- ja päällystekerrokset tehdään InfraRYL ja ja kohtien mukaisesti SILTOJEN VARUSTEET JA LAITTEET 4241 Liikuntasaumat Ponvia Oy

10 Kannen ja maatuen välillä ei tapahdu juurikaan liikettä tuella T2, sillä tuki T2 on kiinteästi laakeroitu. Kannen liittyminen tukeen T2 järjestetään massaliikuntasaumalla Siirtymälaatat Silta varustetaan tyyppipiirustuksen R15/DL1 mukaisilla 3,0 metrin siirtymälaatoilla Suojalaitteet Kaiteet ja johteet (InfraRYL 42451) Sillassa käytetään kevyen liikenteen sillankaiteen kaidetolppia (R15/DK ), joiden väliin asennetaan korkea suojaverkko (R15/DK H2-7). Suojaverkon valmistuksessa on otettava huomioon kaidetolppien poikkeava leveys. Käsijohteena käytetään U-profiilia (R15/DK H2-7), joka mahdollistaa jälkikäteen asennettavan led-valaistuksen käsijohteen sisään. Aurausjohde ø60,3x5. Kiinnitys kaidetolppaan R15/DK H2-1 mukaisesti. Kaiteet ovat kuumasinkittyjä ja maalattuja. Kaiteet, kaideverkot ja niiden kiinnitysosat ovat kuumasinkittyjä. Kuumasinkitys on standardin SFS-EN ISO 1461 liitteen F mukaisesti (Luokka B). Kaiteet maalataan liikenneviraston maalausjärjestelmällä LIVI C.2 EPPUR 160/3-FeZnSaS. Maalin värisävy on tummanharmaa Liikuntasaumalaitteet Kannen liittyminen tukeen T1 järjestetään vesitiiviillä liikuntasaumalaitteella. Liikuntasaumalaitteet ovat tartunnoin betonirakenteisiin kiinnitettäviä, teräsrunkoisia ja vedenpitäviä tilaajan hyväksymiä. Liikuntasaumalaitteen teräsrunko ja kumi ulotetaan 100 mm reunapalkin ulkopinnan yli. Kumin asentamisen vaatima viisteellinen kolo reunapalkkien yläpinnassa peitetään haponkestävällä pellillä, joka kiinnitetään liikenteen tulosuunnan puoleisesta päästään reunapalkkiin Laakerit Sillan laakerit ovat tyypiltään kalottilaakereita. Laakereiden suunnitelmat on hyväksytettävä tilaajalla ennen niiden valmistusta. Laakereilla on oltava ilmoitetun laitoksen varmistama 50 vuoden oletettu käyttöikä. Tuella T2 on sillan pituussuuntaan kiinteä laakeri ja tuella T1 on sillan pituussuuntaa liikkuvat laakerit. Sillan poikkisuunnassa on tukikohtaisesti sisäkaarenpuoleinen laakeri ohjaava (poikkisuunnassa kiinteä). Laakereiden vaihdon vaatima tunkkaus tehdään tuilla T1 ja T2 laakeritasolta Kuivatuslaitteet Tippuputket (InfraRYL 42493, tyyppipiirustus R15/DT1) Kanteen asennetaan RST-tippuputkia kannen mittapiirustuksissa esitetyn mukaisesti. Tippuputkien materiaali on ruostumaton teräs X5CrNi 18-10, SFS-EN Pintavesiputket (InfraRYL 42494, tyyppipiirustus R15/DS1) Siltaan asennetaan haponkestävät pintavesiputket. Pintavesiputkien materiaali on haponkestävä teräs X3CrNiMo , SFS-EN Pintavesien viemäröinti Kannelta tulevat pintavedet johdetaan RST pintavesiputkilla maanpinnan kivipesiin ojapainanteisiin Ponvia Oy

11 Sillan päädyissä vesi ohjataan RST syöksytorvien avulla etuluiskaan rakennetussa pintavesikourussa ojaan Muut sillan varusteet ja laitteet Kontakti- ja tarkkailutapit (InfraRYL 42498) Siltaan asennetaan sähkökemiallisia mittauksia varten kontaktitapit päätytukien ja kannen mittapiirustusten ja InfraRYL kohdan mukaisesti. Tapit valmistetaan kuumasinkitystä hitsattavasta 12 mm harjaterästangosta A500HW tai B500B. Tapit hitsataan sinkitys ko. alueelta poistettuna lähinnä pintaa olevaan betoniraudoitukseen siten, että tapin ulkonema rakenteen pinnasta on 30 mm. InfraRYL mukaisesti asennettavat tarkkailutapit eivät saa olla kontaktissa betoniraudoitukseen Sähköistyksen putkitukset Siltaan tulee 6 M75 varausputkea, jotka johdetaan sillan päissä kaapelikaivoihin. Sillan alapintaan tulevalla valaisimelle viedään M50 muoviputki Muu varustelu Siltaan asennetaan tyyppipiirustuksen R15/DM4-2 mukainen vuosilaatta, jotka kiinnitetään siltojen kaiteisiin soveltaen tyyppipiirustuksia R15/DM4-6,-10, Ponvia Oy