Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuusto

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivut Ylöjärven kaupunkistrategian tavoitteet Ylöjärven väestön kehitys ja ennuste 9 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Talousarvion kokonaistaloudellinen arviointi Talousarvion sitovuus Talousarvion seuranta 35 Tuloslaskelman ulkoiset tuotot ja kulut 39 Henkilöstösuunnitelma 41 KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta 48 Tarkastuslautakunta 49 Kaupunginhallitus 50 Ympäristölautakunta 56 Asukaslautakunta 57 Perusturvalautakunta 59 Koulutuslautakunta 77 Vapaa-aikalautakunta 89 Tekninen lautakunta 103 INVESTOINNIT 119 Ylöjärven Vesi liikelaitos 131 Työterveyshuollon liikelaitos VIISARI 139

4

5 Ylöjärven kaupunkistrategian tavoitteet 2014 Näkökulma: Vakaa talous Tavoite 1: Kaupungin talous on aidossa tasapainossa. Arviointimittarit Muuotostalousarvioiden euromäärä Tavoitetasot 2014 Minimoidaan vuonna Vastuuhenkilö Juha Liinavuori Konsernin lainakanta Prosessien kehittäminen talouden näkökulmasta Kiinteistökannan jalostaminen ja käyttöasteen nostaminen Omaisuuden hallinta Lainakannan voimakas kasvu saadaan taittumaan. Talousarvion laadinta- ja seurantaprosessi käydään läpi ja rakennetaan uudelleen. Kiinteistömassa jalostetaan myynnin, vuokrauksen ja purkamisen keinoin vain ydintoimintoja palveleviksi. Tilojen käyttöaste yli 95% Luovutaan omaisuudesta, jota kaupungin perustoimintoihin ei tarvita. Juha Liinavuori Juha Liinavuori Seppo Heljo Seppo Heljo Jarkko Sorvanto Näkökulma: Yrittäminen ja työ Tavoite 1: Ylöjärvi on kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö Uusien yritysten lukumäärä Nettolisäys 60 yritystä kokonaisyrityskantaan. Pentti Sivunen/ Timo Isolähteenmäki Yritystonttivaranto Luovutettavissa heti 16 tonttia. Varaudutaan tonttitarjontaan suuryrityksille. Riku Siren Riku Siren Uudet yritystilat kerrosneliömetriä valmistuu. Pentti Sivunen/ Timo Isolähteenmäki 1

6 Tavoite 2: Työvoiman tarve ja tarjonta kohtaavat toisensa kaupungin alueella. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö Työttömyysaste ja työttömyyden rakenne Työttömyysaste vuoden lopussa enintään10,0 %. Pitkäaikaistyöttömiä alle 350 Alle 25-vuotiaita työttömiä alle 150 Riku Siren Riku Siren Riku Siren Näkökulma: Ylöjärvi yhteistyössä Tavoite 1: Ylöjärvi järjestää palveluja ja kehittää Tampereen kaupunkiseutua kokonaisuutena yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö MAL- aiesopimuksen toteutumistilanne Seudullisten yhteistyöhankkeiden toteutustilanne Uusia asuntoja valmistuu 280. Seudullisten hankkeiden käsittely kaupunginhallituksessa säännönmukaisesti ja kaupunginvaltuustossa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Selvitetään seudullisen hammashuollon järjestämisen mahdollisuus. Seudullisen vesihuollon yhteistyöjärjestelyt ratkaistu. Riku Siren Riku Siren Anne Santalahti Riku Siren 2

7 Näkökulma: Toimiva kaupunkirakenne Tavoite 1: Ylöjärven tiivistynyt kaupunkirakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö Vuosittainen väestönkasvu 0,8 % Riku Siren Keskusta-alueen kehittämissuunnitelman laatiminen ja toteutustilanne Palveluverkkosuunnitelman toteutustilanne Liikennejärjestelmän toimivuus Keskustan osayleiskaavaprosessi etenee siten, että kaavaluonnos asetetaan nähtäville. MAPSTO asiakirjaa kehitetään siten, että palveluverkon ennakointi paranee. Toteutetaan kävelyä ja pyöräilyä edistävät toimenpiteet kulkutapaosuuden kasvattamiseksi suunnittelun, investointien ja käyttötalouden keinoin. Riku Siren Riku Siren Seppo Heljo Kaavavaranto asuntotuotantoon 3 vuoden kaavavaranto. Riku Siren Tavoite 2: Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Ylöjärven viihtyisyyttä. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö Strategisesti merkittävät asuinaluehankkeet Rakentamisen painopiste keskustan alueella. Riku Siren Kylien kehittäminen ja asutuksen ohjaaminen palveluiden läheisyyteen. Haja-asutusalueen palveluvyöhykkeet on määritelty. Riku Siren Tavoite 3: Puhdas ja monimuotoinen luonto on kaupungin merkittävä voimavara. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö Luonnon monimuotoisuuden säilyminen Luonnon monimuotoisuuden säilyminen huomiodaan maankäytön suunnittelussa Riku Siren 3

8 Näkökulma: Uudistuva Ylöjärvi Tavoite 1: Kuntalaiset osallistuvat nykyistä laajemmin ja aktiivisemmin kaupungin palvelujen kehittämiseen. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö Vuorovaikutteiset kuntalaisten osallistumis- ja palautekanavat Kehitetään menetelmiä kuntalaisten suoralle osallistumiselle Kehitetään menetelmiä käynnissä ja valmistelussa olevista hankkeista tiedottamiseen Jarkko Sorvanto Jarkko Sorvanto Tavoite 2: Päätöksenteko motivoi ja korostaa vaaleilla valittujen päättäjien vastuuta kaupungin johtamisesta ja lisää yhteistä kokonaisnäkemystä. Arviointimittarit Tavoitetaso 2014 Vastuuhenkilö Valtuustotyön arviointi Valtuustotyön kehittäminen kaupunkilaisia kiinnostavaksi Valtuutetun tiedon ja osaamisen vahvistaminen Suoritetaan valtuustokauden puolivälin itsearviointi Selvitetään valtuuston kokousten videointimahdollisuus Järjestetään koulutusta ajankohtaisista aiheista Jarkko Sorvanto Jarkko Sorvanto Jarkko Sorvanto Kaupungin toimintamallin uudistamistyön toteutusvaihe Päätöksenteko motivoi ja korostaa vaaleilla valittujen päättäjien vastuuta kaupungin johtamisesta ja lisää yhteistä kokonaisnäkemystä Uusi strategia valmistuu, rakenne on yksi strategia ja sitä tukevat toteuttamisohjelmat Arvioidaan 2-3 kokoluokaltaan merkittävän päätöksen vaikuttavuus Riku Siren Jarkko Sorvanto 4

9 Tavoite 3: Kaupunki palvelee kuntalaisia asiakkaiden tarpeiden mukaan, asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö Asiakaslähtöiset kaupungin palveluprosessit Arvioidaan osastoittain vähintään yhden merkittävän palveluprosessin asiakaslähtöisyys. Osastopäälliköt Palveluiden tuotantokustannusten kehitys Ennaltaehkäisevät toimenpiteet kaupungin palveluissa Talousarvion seurantaprosessia ja vastuuhenkilöiden talousosaamista kehitetään Otetaan käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus osana kaupunkistrategian päivitystä. Juha Liinavuori Anne Santalahti 5

10 Näkökulma: Hyvinvoiva ylöjärveläinen Tavoite 1: Ylöjärveläiset voivat hyvin. Arviointimittarit Tavoitetasot 2014 Vastuuhenkilö Pitkäkestoisesti sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17-vuotiaiden) lukumäärä Peruskoulun jälkeiset opinnot Enintään 55 lasta tai nuorta. Lastensuojelussa panostetaanehkäisevään toimintaa ja avo- sekä perhehoitoon. Perhekeskus ja lastenkotitoiminnassa tehdään yhteistyötä Nokian kanssa. Keskeytysprosentti alle 5 % ensimmäisen opiskeluvuoden aikana Anne Santalahti Matti Hursti Ennalta ehkäisevät toimenpiteet liikenneväylillä Liikenneturvallisuustilaston mukaisen liikenneturvallisuuden parantaminen nykyisestä tasosta ylläpidon ja risteysjärjestelyjen keinoin. Seppo Heljo Kotona asuvien ikäihmisten (yli 75-vuotiaat) osuus 93 % Anne Santalahti Kansantauti-indeksi Kansantauti-indeksi 95 (Suomi = 100, tieto vuodelta 2011). Anne Santalahti Varautuminen henkilöstömuutoksiin Henkilöstön työtyytyväisyys, hyvinvointi ja sairauspoissaolot Ikäohjelma valmistuu ja otetaan käyttöön Henkilöstön kokonaistyötyytyväisyys vähintään 3,3/5. Sairauspoissaolot enintään 13 päivää/työntekijä. Pitkäaikaisterveitä yksiköitä 30 %. Jarkko Sorvanto Jarkko Sorvanto Jarkko Sorvanto Jarkko Sorvanto 6

11 Ylöjärven kaupunkikonsernin tavoitteet: 1. Konsernivelan osuus saa olla kaupungin velkamäärään nähden enintään 110 %. 2. Kaupunki edellyttää konserniyhteisöiltään aiempaa ennakoivampaan raportointiin toimintansa muutoksista ja tulevista investoinneista. Sähköiset raportointi- ja yhteydenpitojärjestelmät ovat käytössä. 3. Ylöjärven Vesi liikelaitos laatii pitkäntähtäimen suunnitelman ja aikataulun tavoitteena, että verkoston rakentaminen ja saneeraaminen toteutetaan kokonaan tulorahoituksella. 4. Työterveyshuolto Viisarin tulee panostaa vuoden 2014 aikana erityisesti työterveyshuollon keinoin tapahtuvaan työurien pidentämiseen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen. 7

12 8

13 YLÖJÄRVEN VÄESTÖN KEHITYS JA ENNUSTE 9

14 10

15 Asukasluvun kehitys ja väestörakenne Ylöjärven kaupungin asukasluku on kasvanut voimakkaasti 1980-luvun alusta lähtien luvun puolivälin jälkeen absoluuttista kasvua ovat osaltaan lisänneet toteutetut kuntarakenteiden muutokset. Taulukko: Asukasluvun kehitys Vuosi Asukasluku Muutos ,1 % ,0 % ,6 % ,4 % ,9 % ,9 % ,9 % ,8 % ,3 % ,7 % Vuosien 2013 ja 2014 ennuste on tehty nykyisen väestönkasvun pohjalta. Vuodesta 2020 eteenpäin luvut ovat Tilastokeskuksen syyskuussa 2012 päivittämän ennusteen mukaisia. Ylöjärven kaupungin asukasluvun kasvu jatkuisi tarkastelujakson loppuun, vuoteen 2030 asti. Kasvun suuruus olisi keskimäärin 1,2 % vuodessa. Kokonaisuudessaan asukasluku kasvaisi vuodesta 2012 noin 6900 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. 11

16 Kaavio: Väestön ikä- ja sukupuolijakauma Väestön ikä- ja sukupuolirakenne Ylöjärvellä Ikäryhmä Miehet Naiset SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö Edellisellä sivulla esitetyssä kaaviossa on kuvattu Ylöjärven kaupungin väestön ikä- ja sukupuolirakenne Kaaviosta käyvät ilmi sekä lasten ja nuorten että niin sanottujen suurten ikäluokkien huomattavat osuudet kaupungin väestöstä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan valtakunnallisia kehityssuuntia mukaillen myös Ylöjärven kaupungin väestörakenne ikääntyy siirryttäessä kohti vuotta Merkittävää kasvua tapahtuisi ennusteen mukaisesti kaikissa ikäryhmissä; suhteellisesti merkittävintä kasvu olisi kuitenkin iäkkäimpien, yli 64-vuotiaiden kaupunkilaisten osalta. Yli 65-vuotiaiden kaupunkilaisten lukumäärä kasvaa 75 % ennusteessa vuoteen Talousarvion laadinnan pohjana on, että kaupungin väestömäärä on henkilöä. Taulukko: Väestön ikärakenteen kehitys (Vuosista 2020 eteenpäin lähteenä: Tilastokeskus) Muutos 2030/2012 yhteensä Muutos 2030/2012 vuodessa Tot kpl % kpl % Asukasluku, yht , , vuotiaat ,0 51 0, vuotiaat ,0 34 1, vuotiaat , ,6 Yli 65-vuotiaat , ,2 12

17 Asukasluvun kehitys kaupunkiseudulla Seuraavassa kaaviossa on kuvattu Tampereen kaupunkiseudun väkiluvut kunnittaisina prosenttiosuuksina Ylöjärvi on kaupunkiseutumme kolmanneksi suurin kunta. Seutukunnalla asui yhteensä asukasta. Kaavio: Väestöosuudet kunnittain Tampereen kaupunkiseutu on maamme toiseksi nopeimmin kasvava seutu. Kaupunkiseudun asukasluvun ennustetaan kasvavan yhteensä vuoteen 2030 mennessä yhteensä asukkaalla. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu kaupunkiseudun kuntien asukasluvun kasvuennustetta vuoteen 2030 siirryttäessä. Ylöjärven kaupungin asukasluvun ennustetaan kasvavan noin 22 % vuoteen 2030 mennessä. Kaavio: Väestönkasvu kunnittain 13

18 Työllisyys Ylöjärven työttömyys on yleisen talouskehityksen myötä kääntynyt nousuun ollen ,2 % (1 690 työtöntä). Viimeksi näin kovaa työttömyyden kasvua on koettu 90-luvun alussa. Nousu jatkuu ainakin seuraavat puoli vuotta jo tehtyjen YT-päätösten takia. Kovimmin yhteiskunnan muutosprosessi on koetellut teollisuutta. Työvoiman kohtaanto-ongelma kasvaa, koska samaan aikaan tulee uusia työpaikkoja auki, mutta niissä vaaditaan eri osaamista kuin työttömäksi joutuneet edustavat. Ylöjärven työttömyyden kehitys on sidoksissa yhä voimakkaammin seudulliseen ja valtakunnalliseen kehitykseen. Työttömyyden kasvu vaikuttaa jatkossa myös julkisen sektorin rahoitustilanteeseen. Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestelyjen seurauksena Pirkanmaalla aloitti vuoden 2013 alusta uusi Pirkanmaan TE-toimisto. Muutos yhdessä työttömyyden kasvun kanssa sekoitti asiakastyötä ja palvelukenttää. Nähtäväksi jää miten eri toimintatapalinjaukset edesauttavat jatkossa työttömyyden hoitoa. Näissä linjauksissa näkyy selvästi työttömyyden asiakasvastuun vastuun siirtäminen valtiolta kunnille. Tämä konkretisoituu vuoden 2015 jälkeen erilaisilla lakisääteisillä palveluvelvoitteilla ja rahoitusvastuiden kasvuilla työttömyydenhoidossa. Kaavio: Työttömyysaste Kaavio: Työttömyysaste

19 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA

20 16

21 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne Katsaus taloustilanteeseen perustuu Suomen Kuntaliiton lokakuun lopussa julkaisemaan kuntataloustiedotteeseen 3/13. Suomen kansantalous mateli viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolella. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen talouteemme. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä tuli ehkä hieman yllättäen rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennennäkemättömään kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys väheni viime vuonna huomattavasti erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Toisaalta arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liikeelämän palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli siten viime vuonna hyvin kaksijakoista. Myös alkuvuonna tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Tällä erää epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Kuluvan vuoden kesän jälkeen kaupan myynti oli yhä miinuksella vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. Myös vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan vuonna 2013 hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvioi, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän aikana pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Ensi vuodelle tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT-ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 todennäköisesti saavuttama neuvottelutulos palk- 17

22 karatkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon, ja hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäiseksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Inflaatio-odotukset ovat maltilliset Suomen ohella myös muissa parhaan luottoluokituksen maissa. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Ansioiden nousu hidastuu viime vuodesta, sillä työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2011 neuvotteleman raamisopimuksen toinen korotus on ensimmäistä korotusta pienempi. Mikäli työmarkkinajärjestöjen neuvottelema palkkaratkaisu sopeutuu vuosien osalta, ansioiden nousu hidastuu yhä ensi vuonna ja jää 1,5 prosentin tuntumaan. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna, ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. Seuraavassa taulukossa esitetään lukuja ja arvioita eräiden kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisen muuttujien kehityksestä vuosina Vuosien tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen heinäkuussa 2013 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin julkisiin tilastoihin. Vuosien luvut ovat valtiovarainministeriön syyskuussa vuoden 2014 talousarvioesityksen liitteenä julkaistusta taloudellisesta katsauksesta. 18

23 Keskeisten kokonaistaloudellistenmuuttujien kehitys vuosina Muuttuja (% muutos) Tuotanto (määrä) 2,7-0,8-0,5 1,2 1,9 Palkkasumma 4,7 3,2 1,4 2,4 3,0 Ansiotaso 2,7 3,2 2,1 2,1 2,1 Työlliset (määrä) 1,1 0,4-0,7 0,1 0,6 Inflaatio 3,4 2,8 1,6 2,1 2,0 (%-yksikköä) Työttömyysaste 7,8 7,7 8,3 8,2 7,9 Verot/BKT 43,6 44,0 44,9 44,9 44,8 Julkiset menot/bkt 55,2 56,6 58,1 58,1 57,5 Rahoitusjäämä/BKT -1,0-2,2-2,6-2,3-1,9 Julkinen velka/bkt 49,2 53,6 58,3 60,7 62,0 Vaihtotase/BKT -1,5-1,8-1,6-1,3-0,8 Euribor 3 kk, % 1,4 0,6 0,2 0,3 0,9 10 vuoden korko, % 3,0 1,9 1,8 2,3 2,9 Lähde: Suomen Kuntaliitto 1.2 Kuntatalouden näkymät Katsaus perustuu Suomen Kuntaliiton lokakuun lopussa julkaisemaan kuntataloustiedotteeseen 3/13. Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 %. Arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. Työmarkkinajärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille allekirjoitettiin Ne astuvat voimaan Edellisen vuoden palkkaperintö ja työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset korotukset nostavat kuntien ansiotasoindeksiä vain noin prosentin verran eli ansioiden kasvu kunnissa hidastuu aikaisemmista vuosista selvästi. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2014 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätös vuosille olettaa, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kuntatyönantajankeskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso 19

24 suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,04 % maksun perusteena olevasta palkasta. Oletuksena on, että maksun suuruus nousee ensi vuonna 2,15 prosenttiin. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna palkkasumman ensimmäiseen euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Työttömyysvakuutusmaksu laskee uuden työmarkkinaratkaisun myötä. Tällöin maksu on palkkasumman ensimmäiseen noin euroon asti 0,75 % ja sen ylittävältä osalta maksu on 2,95 prosenttia. Kuluvana vuonna työnantajan KuEL-maksu on keskimäärin 23,9 prosenttia. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Mikäli kuluvana syksynä saadaan kuitenkin aikaan kattava työmarkkinaratkaisu, työnantajan keskimääräinen KuEL-maksu laskee ensi vuonna 23,70 prosenttiin. Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa työnantajan osuuteen. Nyt näyttää siltä, että vakuutettujen eläkemaksut kohoavat kehyskaudella, kun sen sijaan kuntatyönantajan maksutaso jonkin verran alenisi kehyskauden loppupuolella. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu nousee tämän vuoden 19,4 prosentista ensi vuonna 2,4 prosenttiyksikköä ja on siten 21,8 prosenttia vuonna Tämän jälkeen maksun ennakoidaan alenevan hieman, mutta jäävän kehyskaudella 21 prosentin tuntumaani. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2012 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,4 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hitaampaa pudoten vajaan kahden prosentin tuntumaan. Vuonna 2014 kustannustason arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1.3 Kuntien verotulojen kehitys Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntataloudenverotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi kuluvana vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muu- 20

25 tosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuoden 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Mikäli maltillinen työmarkkinaratkaisu tulee voimaan vuonna 2014, ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu nykyisestä ja jää useimpien tutkimuslaitosten arvioiden mukaan 1,5 prosentin tuntumaan. Osana hallituksen sopeutustoimia luovuttiin vuosien ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Hallitus kuitenkin sitoutui ehdollisesti kuluvan vuoden työmarkkinaneuvotteluissa tekemään ensi vuoden tuloveroperusteisiin 1,5 prosentin mukaisen asteikkotarkistuksen, kuitenkin niin että tarkistusta ei tehdä ylimpään euron tuloluokkaan. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 hieman kuluvaa vuotta nopeammin eli noin 1,6 prosenttia. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 18,0 miljardia euroa. Kuluvalle vuodelle ajoittuvien kertaluonteisten erien vuoksi tilitykset kasvavat ensi vuonna vain noin prosentin. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Myös vuosien jako-osuutta korotetaan yhä 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski vuonna 2012 puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Tuoreimmassa kehysriihessä hallitus päätti yhteisöveron laskusta edelleen 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Kevennykset on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun. Vuonna 2013 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 29,49 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 35,17. Veroennustekehikossa kuntien jako-osuutena vuodelle 2014 on käytetty prosenttilukua 35,35. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kasvua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 21

26 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla. Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan peräti 5,7 %. Vuonna 2014 verotulojen tilitysten kasvu hidastuu kahteen prosenttiin, sillä edellisen vuoden kertaluonteiset erät nostavat vertailupohjan normaalia korkeammalle. Arvio on verrattain optimistinen sekä kunnallisveron tuoton että yhteisöverontuoton suhteen. 1.4 Valtion talousarvioesitys 2014 Valtion talousarvioesitykseen sisätyvien kuntien uudet valtionosuuksien leikkaukset ja opetuksen indeksikorotuksista luopuminen tuovat lähes 400 miljoonan vajeen kuntien tuloihin. Toisaalta kuntien tuloja lisää jäteveron tuottoa vastaava valtionosuuksien lisäys, 70 miljoonaan euroa, ja kiinteistöverotuksen arvostusperusteiden muutos, 100 miljoonaa euroa. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita aiotaan purkaa rakennepoliittisen ohjelman mukaan miljardin euron edestä erillisellä toimintaohjelmalla 2017 mennessä. Toinen miljardin säästö suunnitellaan tehtäväksi veronkorotuksin ja kuntien toimin. 1.5 Ylöjärven taloudelliset lähtökohdat Kahtena viimeisenä vuotena Ylöjärven kaupungin taloudellinen tilanne on heikentynyt huomattavasti. Vuoden 2012 tilinpäätös oli 4,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuosikatteeksi muodostui 5,9 milj. euroa. Poistot olivat 10,6 milj. euroa. Kokonaisinvestoinnit olivat 26,9 milj. euroa, joka on kaupungin historian suurin investointimäärä vuositasolla. Alhaisesta vuosikatteen ja suuren investointimäärän seurauksena investointien omarahoitus oli erittäin alhainen eli vain 22,5 %. Kaupungin käyttötalouden menot kasvoivat noin 13 milj. euroa eli 8,2%. Sitä vastoin kaupungin kokonaisverotulojen kasvu oli ainoastaan 2,1 prosenttia ja valtionosuudet pysyivät edellisvuoden tasolla. Käyttötalousmenojen voimakas kasvu, vero- ja valtionosuustulojen heikko kehitys sekä suuret investoinnit merkitsivät lainakannan kasvua. Kaupungin velkamäärä vuoden 2012 lopussa oli 77,9 milj. euroa ja se lisääntyi edellisvuodesta 15,4 milj. euroa. Asukasta kohti laskettu lainamäärä oli vuonna euroa ja vuonna euroa. 22

27 Syyskuun 2013 lopun tilanteen perusteella laaditun talouden seurantaraportin perusteella voidaan todeta, että kaupungin talous on vuonna 2013 edelleen alijäämäinen. Vuoden lopun tilinpäätösennuste ennakoi 1,6 miljoonan euron alijäämää. Vuosikatteeksi muodostuisi 8,6 milj. euroa. Investointeihin varattiin 19,9 milj. euroa, joten kaupungin voimakas velkaantuminen jatkuu edelleen. Talousarvion 2014 valmistelu aloitettiin laatimalla keväällä käyttötalousraami. Raamia käsiteltiin kaupunginhallituksen talousarvioseminaarissa ja johtoryhmässä ja kaupunginhallitus hyväksyi sen kesäkuussa hallintokunnille talousarvion laadinnan pohjaksi. Lautakunnat jättivät talousarvioehdotuksensa syyskuun 6. päivään mennessä. Syyskuussa kaupunginhallitus päätti perustaa hallituksen jäsenistä ja virkamiehistä koostuvan työryhmän ohjaamaan talousarvion valmistelua. Työryhmän tavoitteena oli etsiä ja löytää säästökohteita sekä rakenteellisia muutoksia yhdessä ao. toimialan johdon kanssa. Menorakennetta käytiin läpi vakavalla otteella. Aiempien säästötoimien lisäksi talousarvioon sisällytettiin 3,2 milj. euron sopeutusohjelma. Toimet kohdistuvat kaikkiin kaupungin toimialoihin ja koko kunnan alueelle. Osana tervehdyttämistä on investointitasoa laskettu. Uusia suuria investointeja ei avata ja investointibudjetti koostuukin suurelta osin jo aloitettujen hankkeiden loppuun saattamisesta (Siivikkalan koulu ja urheilutalo). Talousarviossa esitetyt investoinnit ovat bruttomäärältään n. 17,0 milj. euroa ja nettona n. 14,3 milj. euroa. Talouden tasapainottaminen vaatii myös veroprosenttien tason tarkastusta. Tuloveroa korotetaan 19,75 %:sta 20,50 %. Verotuloja ennakoidaan kertyvän noin 117,4 milj. euroa ja kasvua tämän vuoden ennakoituun kertymään on 4,7 %. Vuosikatteeksi muodostuu n. 10,1 milj. euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu poistojen jälkeen n. 0,8 milj. euroa. Lisää lainaa joudutaan ottamaan edelleen, mutta voimakkain velkaantumiskierre saadaan taitettua. 23

28 2. Talousarvion kokonaistaloudellinen arviointi 2.1 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Talousarvion ja -suunnitelman kokonaistaloudellinen näkökulma välittyy tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta. Seuraavilla sivuilla esitetään tuloslaskelma ulkoisista menoista ja tuloslaskelma, joka sisältää myös sisäisen laskutuksen sekä liikelaitos-erittelyn. Rahoituslaskelmasta esitetään yleisen laskelman lisäksi liikelaitokset erittelevä laskelma. Hallintokuntien välinen sisäinen laskutus on mukana talousarvion ja -suunnitelman numero-osassa toimielinkohtaisissa tuloslaskelmissa. 24

29 Tuloslaskelma / ulkoiset TP 2012 TA + MTA 2013 TA 2014 TA % TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot Korkokulut , Muut rahoituskulut Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Satunnaiset erät Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron muutos , Varausten muutos Tilikauden ylijäämä (alij.) ,