Pro gradu-tutkielman arviointien koonti

Transkriptio

1 Pro gradu-tutkielman arviointien koonti Arvioinnit koottu: Kokoajat: Annukka Niemelä, Noora Mäkelä, Elena Andreou ja Tuomas Mansikka Avoimissa vastauksissa kommentin antaneiden lukumäärä. 44 vastaajaa: - 10 kehityspsykologian sektori - 18 kliinisen psykologian sektori - 4 neuropsykologian sektori - 6 persoonallisuus/työ- ja organisaatiopsykologian sektori - 6 ei määritelty sektoria Tutkielmat valmistuneet: kpl, kpl, kevät kpl Ryhmiin hakeutuminen ja kevätpäivät: Huom: Kevätpäivien muotoa on muutettu keväällä 2014 edellisten palautteiden pohjalta. Uudistuneita kevätpäiviä ei ole vielä arvioitu kirjallisesti. Kevätpäivien arviointi aiheenvalinnan ja tutkielman teon kannalta Arviointiasteikko: 1 (erittäin vähän) 5 (erittäin paljon) Kevätpäiviltä saatu uusi tieto (27 vastausta): ka 2.4, s 1.2 Kevätpäivien hyödyllisyys tutkielma-aiheen valinnan kannalta (27 vastausta): ka 2.5, s1.4 Tutkimusprojektista kevätpäivillä saadun kuvan vastaavuus tutkielman tekoprosessin kanssa (26 vastausta): ka 2.6, s 1.4 Muut tietolähteet pro gradu-tutkielmaan liittyen - Psykologian laitoksen nettisivuilta (20). - Suoraan ohjaajilta (4). - Tutoriltani, ensimmäisestä maisteriopiskelijoiden infosta, kavereilta. Kehitysehdotuksia kevätpäiville/ ryhmiin hakeutumisprosessiin Enemmän tilaa (2), ohjaajat voisivat olla paikalla (4) tai etukäteen ilmoittaa, ketkä ovat paikalla. Olisi hyvä, jos kaikki tutkimusprojektit esiteltäisiin yhteisesti, esim. auditoriossa ja pitäisi kertoa mahdollisuudesta tehdä omasta aiheesta. Voisi kertoa selkeästi etukäteen vaikutusmahdollisuuden aiheen, tutkimusmenetelmien yms. valintaan. Kevätpäivillä voisi monipuolisemmin tuoda esiin laitoksella tehtävää tutkimusta., esim. väitöskirjan tekijöiltä, vaikka näihin tutkimusprojekteihin ei voisikaan hakea. Voisi olla lyhyttä infoa siitä, miten sitten joskus voi jatkokoulutukseen hakeutua. Opettajat, ohjaajat 1

2 yms. laitoksen henkilökunta voisivat aktiivisemmin osallistua kevätpäiville. Nyt esittely tuntui olevan vain aikaisempien graduntekijöiden/kandintekijöiden vastuulla. Kevätpäiviä voisi siis olla paljon enemmän monipuolistaa enemmän tieteelliseksi päiväksi. Valinnat tuntuivat epäoikeudenmukaisilta (millä perusteilla kliinisen sektorin opiskelijat valitaan?) Olivat hyvin toteutettuja. Maisterifukseille pitäisi tiedottaa graduntekoajankohdasta ja -ryhmistä aiemmin, uusille sekä netissä automaattisesti nähtävissä kaikki ryhmät. Maisterifuksit joutuvat menemään sinne, missä on tilaa. Ryhmiin tulisi jättää enemmän paikkoja maisteriopiskelijoille. Ohjaus ja seminaariryhmät: Ohjauksen motivoivuuden ja vaikutusmahdollisuuksien arviointi Tutkielman tekoon motivoituminen ohjauksen avulla (44 vastausta): ka 4.0, s 0.8 Oma osallistuminen ohjaukseen ja sen etenemiseen (44 vastausta): ka 4.0, s 0.8 Vaikutusmahdollisuudet koskien -aihepiiriä (44 vastausta): ka 3.6, s 1.3 -tutkimuskysymyksiä (44 vastausta): ka 3.5, s 1.2 Ohjausmuotojen arviointi: Arviointiasteikko: 1 (erittäin hyödytön) 5 (erittäin hyödyllinen) Graduseminaari (44 vastausta): ka 3.8, s 1.0 Yleiset pro gradu-tutkielman tekemiseen liittyvät ohjeet (www-sivut) (34 vastausta): ka 3.4, s 1.0 Menetelmäohjaus (37 vastausta): ka 3.8, s 0.8 Yksilöllinen ohjaus (37 vastausta): ka 4.1, s 1.0 Ohjauksessa toimineet asiat ja parannusmahdollisuudet Yksilönohjaus (5) toimi, oli innostavaa (1): sekä työn tekniseen että sisällölliseen osuuteen. Ryhmänohjauksen koin melko turhaksi (4), muiden töiden ohjaus oli melkein ajanhukkaa Gradut olivat ryhmässäni niin eri vaiheissa, että ohjauksen hyödyntäminen oli haastavaa, joskin ryhmästä sai oivaa vertaistukea. Ryhmän koko oli turhan suuri. Ohjeet olivat toisinaan epäjohdonmukaisia Ohjauksen joustavuus: yksilöohjausaikojen sopiminen tarpeen mukaan, sekä sähköpostittelu ja muu kommunikaatio toimi hyvin (6) vs. oli vaikea löytää yhteisiä ohjausaikoja, ohjaajat tuntuivat kiireisiltä ja palautteen saanti venyi (1). Ohjausta sai heti, kun sitä tarvitsi (5) vs. ohjaajaa piti pommittaa, mikäli halusi saada tapaamisen Ohjaaja ei ollut perehtynyt graduversioon (2) vs. ohjaaja oli aina perehtynyt huolella. Ohjaaja ei ollut kiinnostunut, eikä edes oikeastaan osoittanut kuulleensa meitä. 2

3 Ohjaus oli säännöllistä (2). Saimme näkökulmia esittämiimme ongelmiin. Harvoin suoria vastauksia, joka osaltaan edisti itsenäistä ongelmanratkaisua (2). Kaipasin tiiviimpää/enemmän ohjausta (5), tunsin jääväni yksin tutkimuskysymysten ja menetelmien kanssa. Toisaalta saimme hyvät pisteet oma-aloitteisuudesta. Koin olevani aidosti tutkimusryhmän tasavertainen jäsen, jonka mielipiteitä kuunneltiin ja jonka toimintaan luotettiin. Ohjaaja oli aidosti kiinnostunut työskentelystäni (3). Koin hyväksi suora palautteen, jos jokin oli epäselvää sekä erilaiset ehdotukset (2). vs. olisin kaivannut suorempia ohjeita siitä, mihin suuntaan gradua kannattaa työstää (2). Välillä ohjeita oli vaikea ymmärtää, eli voisi ehkä paremmin huomioida graduntekijän tietotaidon. Opponoinnit toimimat hyvin ja niistä sai aina paljon apuja työn tekemiseen ja etenemiseen. Ohjaaja oli alansa ammattilainen, mutta kaikkea hänen osaamistaan ei hyödynnetty prosessissa. Ohjaus oli tukevaa ja kannustavaa sekä vähensi ahdistusta aina jollain tavalla. Kaikki toimi! (2) Tiedonhaku ja materiaalien etsiminen: Etukäteistieto käytettävissä olevista tietokannoista 43:llä vastaajista oli tietoa etukäteen, 1:llä ei. Tiedonhaussa käytetyt tietokannat PsycInfo (19), Psycarticles (2) Google Scholar (8), Nelli (9) Google (4) JYKDOK (5), Linda Web of Science (3) Pubmed (2) Elsevier, Yliopiston tietokannat Sciencedirect ym., MetaLib Ebsco, Sportebsco. Tamcat Arto Kirjaston tiedonhakukoulutuksen arviointi 24 vastaajaa kävi koulutuksen. 20 vastaajaa ei käynyt koulutusta. Arviointiasteikko: 1 (erittäin vähän) 5 (erittäin paljon) Koulutuksen apu materiaalien etsinnän kannalta (27 vastausta): ka 3.1, s 1.1 Ohjauksen tarjoamat tiedonhaun vinkit (32 vastausta): ka 3.3, s 0.9 Oma vaivannäkö tiedon etsinnässä (37 vastausta): ka 4.4, s 0.8 3

4 Aiheesta aiemmin tehty tutkimus (37 vastausta): ka 2.6, s 0.9 Aiheesta aiemmin kirjoitettu tieteellinen teksti (37 vastausta): ka 2.9, s 1.0 Tutkielman aiheesta löytynyt suomenkielinen teksti 27:lla vastaajalla oli käytössään suomenkielistä tekstiä. 16:llä vastaajalla ei ollut käytössään suomenkielistä tekstiä. Loput vastanneista (1) eivät vastanneet kysymykseen. Muita kommentteja Suoraan aiheeseen liittyvää tietoa oli niukasti (5), ei juurikaan suomenkielistä tekstiä (2). Tiedonhakukoulutuksessa olisi voitu näyttää muiden aineiden tietokantoja, kun oma aihe ei ole puhtaasti psykologinen. Suosittelen tiedonhakukoulutusta kaikille opinnäytetöitä. Kirjoittamisprosessi: 34 tutkielmaa oli tehty suomeksi ja 9 tutkielmaa englanniksi. Loput vastanneista (1) eivät vastanneet kysymykseen. Kokemukset muulla kuin suomen kielellä tehdystä tutkielmasta Aluksi epäilin vieraskielistä kirjoittamistani, mutta jälkikäteen ajateltuna valinta oli hyvä (3). Ei sen vaikeampaa kuin suomeksi kirjoittaminen, välillä sanavalinnat ja lauserakenteet tuottivat hankaluuksia Oli ihan mukava prosessi, eikä englanniksi kirjoittaminen parin kanssa ollut kamalaa Hyväksi, koska ei tarvinnut miettiä käännöksiä ja kirjallisuus oli pääasiassa englanniksi (2). Opettavainen kokemus (2), josta uskon olevan hyötyä jatko-opinnoissa. Aktiivisempi ohjaus olisi voinut tarjota lisätukea vieraskieliseen kirjoittamiseen. Kokemukset tutkielman tekemisestä yhdessä jonkun kanssa Todella mukavaa (4)! Kahdestaan saa asioita paremmin aikaiseksi kuin yksin (4). Positiivinen, palkitseva ja helpottava kokemus, Stressin ja työmäärän sai jakaa toisen kanssa (5). Gradu eteni vain kahdestaan, oma aika oli siis omaa aikaa, eli ei ollut tunnetta, että koko ajan olisi ollut potentiaalisella työajalla. Hyvä, kun sai omasta tekstistään sai koko ajan palautetta. Yhteistyö toimi loistavasti (4). Minusta pareittain työskenteleviä tulisi kannustaa keskustelemaan tavoitteista. Pari oli kiva tuki ja motivoiva henkilö graduprosessissa, vain myönteistä kokemusta lähinnä (3). Meillä oli samanlainen työmoraali/tavoitteet (2) Täydensimme toisiamme ja jos jotain ei itse osannut, toinen osasi (2). Opin paljon ryhmätyöskentelystä (2). Tuli oltua jatkuvasti vastuussa toiselle siitä, että teki sovittuun päivämäärään mennessä (joka tosin toi välillä stressiä). Tuntui helpottavalta jakaa vastuuta. Koin hieman rasittavaksi sen, että piti selittää toinen toisillemme, mitä jollakin asialla tarkoitamme. 4

5 Meitä oli kolme, hyvin sujui, kirjoitimme yhdessä. Vähän äänet kohosivat kun oli erimielisyyksiä erityisesti tuloksia tehdessä. Toisaalta hyödylliseksi, koska sai hyvin tukea toiselta (3). Toisaalta raskaaksi ja haastavaksi, koska mielipiteet toteutuksesta erosivat välillä paljonkin. Aikataulujen yhteensovittaminen oli vaikeaa (4). Omat ajatukset jalostuivat, kun niistä tuli puhuttua toiselle (3). Suurin oppimiskokemus oli parin kanssa käydyt keskustelut (2). Tieteellisen kirjoittamisen kurssien arviointi 7 vastaajaa kävi jonkin tieteellisen kirjoittamisen kurssin ennen kirjoittamisen aloittamista (20 %) 36 vastaajaa ei käynyt tieteellisen kirjoittamisen kurssia ennen kirjoittamisen aloittamista (78 %) 1 henkilö ei vastannut kysymykseen Arviointiasteikko: 1 (erittäin hyödytön) 5 (erittäin hyödyllinen) Kurssin hyödyllisyys kirjoittamisen kannalta (9 vastausta): ka 3.1, s 1.2 Oman kirjoittamisen ja työskentelyn arviointi Oman kirjoitustaidon vastaavuus tutkielman vaatiman tason kanssa (44 vastausta): ka 3.8, s 0.8 Tieteellisen kirjoittamisen kehittyminen tutkielman teon aikana (44 vastausta): ka 3.8, s 1.0 Etukäteistutustuminen tutkielman teon vaiheisiin ja kirjoittamisprosessiin (44 vastausta): ka 3.4, s 1.0 Muita kommentteja Ohjeet gradun kirjoittamiseen uusittava netissä. Ohjeet ovat ristiriitaiset ja vanhat. Tieteellinen kirjoittaminen koheni prosessin aikana (2). Yksi ryhmäläisistä oli äärimmäisen hyvä muokkaamaan tekstiä tieteellisempään suuntaan, opin häneltä paljon. Kirjoittamisen ja siihen liittyvien ongelmien kanssa opiskelija jää kyllä aika yksin. Kandin aikana tieteellistä kirjoittamista oli jo oppinut, mutta edelleen oli opittavaa erityisesti kieliopillisesti. Kirjoittaminen ja tutkielman vaiheet helpottuivat ja tulivat hyvin tutuksi itse tekemisessä. Olin kirjoittanut gradun jo aiemmin , joten prosessi oli tuttu. Laitoksen graduoppaassa voisi olla kirjoitusohjeita myös laadullisen tutkimuksen raportointiin. Koen, että gradussa pitäisi päästä näkyviin oma tyyli kirjoittaa. Hyvälle kirjoittajalle gradu on mekaaninen suoritus, tämän takia oli hyvä että sanamäärät pidettiin työssä pieninä ja panostettiin sisällön laatuun. Oma työpanos ja motivaatio: Ensisijaiseen tutkimusprojektin mukaan pääsemisen vaikutus motivaatioon ja kiinnostukseen gradun tekoa kohtaan En, mutta en silti pettynyt, sillä pääsin toiseen mielenkiintoiseen ryhmään(5), uusi vaikeasti lähestyttävä, epäkiinnostuneelta vaikuttava ohjaaja laski kyllä motivaatiota. 5

6 Kyllä (28), se lisäsi motivaatiota (3), jos en olisi päässyt, se olisi varmasti vaikuttanut motivaatioon vs. oli paljon mielenkiintoisia aiheita, en usko, että se olisi vaikuttanut motivaatiooni. Alunperin hain ryhmään vain kaverin kanssa, mutta lopulta teimme kolmestaan. Uutena maisteriopiskelijana valitsin graduaiheen tutkimusprojektien ulkopuolelta motivaatiosyistä. En päässyt, ja uskon että se vaikutti ainakin alussa jonkin verran motivaatiooni laskevasti. Oman työpanoksen ja motivaation arviointi Oma motivaatio tutkielman tekemiseen (44 vastausta): ka 4.0, s 0.7 Tutkielman teon alussa saadun kuvan vastaavuus todellisen työmäärän kanssa (44 vastausta): ka 3.7, s 0.8 Oman työpanoksen vastaavuus tutkielman vaatimusten kanssa (44 vastausta): ka 3.9, s 0.6 Omien tietojen ja taitojen yhteensopivuus tutkielman vaatimusten kanssa (44 vastausta): ka 3.8, s 0.8 Muita kommentteja: Tekeminen oli haastavaa, mutta palkitsevaa. Koin gradun kirjoittamisen kasvattavana kokemuksena. Olin yhtä aikaa töissä, joten aikaa graduun jäi hieman niukalti. Mukavasti sujui silti. Oma graduntekoprosessini, venähti lopulta aika moneksi vuodeksi (2). Ehkä jonkinlainen vertaisryhmä/toinen graduntekijä, kenen kanssa olisi voinut vaihtaa ajatuksia olisi voinut nopeuttaa gradua. Oma kokemukseni kaiken kaikkiaan oli, että alun tiiviin ohjauksen jälkeen jäi aika yksin. Toisaalta oli aika iso kynnys olla yhteydessä ohjaajaan, koska kaikki ongelmat eivät liittyneet tieteelliseen prosessiin. Välillä olisi halunnut keskustella jonkun kanssa ihan niistä ikävistä tunteista, joita graduntekoon usein liittyy ( graduahdistus ). Nähdäkseni aikataulun joustavuus auttaisi tieteellisen ajattelun kypsymisessä ja tutkielman laadussa, koska ainakin itse opin tutkielman tekemisen aikana valtavasti. Monilla ryhmillä koko tutkielmaprosessi vaikuttaa liian jäykältä, jotta tällaiselle jäisi oikeasti tilaa. Gradun tekemisen aikana tapahtunut elämäntilanteen muutos ja sairastelu hidastivat gradun valmistumista, ohjaajien tuki ja ymmärrys oli valtavan tärkeää tässäkin asiassa. Loppupäässä motivaatio alkoi vähän loppumaan, joten olisi voinut keskittyä kannustamaan virheiden näyttämisen sijaan. Aikaisempi kokemus gradun tekemisessä auttoi resursoimaan omia vaatimuksia ja ajankäyttöä. Toisaalta haluaisin, että kaikki tehtäisiin itse teorianmuodostuksesta lähtien (eikä vain käytettäisi loppuun kuluneita aineistoja, jotka syövät motivaatiota tehokkaasti), mutta toisaalta valmis aineisto helpottaa mukavasti gradua. Ohjaus oli huonoa (2) ja koimme, ettei ohjaaja pidä meistä, ja tiesimme, että se näkyisi arvioinnissakin, niin kuin näkyikin. Sain oman gradun hyvissä ajoissa valmiiksi (2), työmäärä oli pienempi kuin mitä ennalta ajattelin. Gradusta annetaan aivan liioiteltu kuva ja monet venyttävätkin aloittamista ja etenemistä turhaan (2) 6

7 Arviointi: Arvioinnin kriteerien tiedossa olo (44 vastausta): ka 3.9, s 0.9 Arvioinnin oikeudenmukaisuus Arviointiasteikko: 1 (erittäin epäoikeudenmukainen) 5 (erittäin oikeudenmukainen) (44 vastausta): ka 4.3, s 0.8 Muita kommentteja Kriteerit olivat kyllä netissä, mutta ylimalkaisesti. Olisin toivonut käytännön esimerkkejä arvioinnista/oikeasta tavasta kirjoittaa. Arviointikriteerit olisi voinut jakaa ryhmässä aiemmassa vaiheessa. Toisaalta arviointi oli minusta oikeudenmukainen, olisin itse päätynyt samaan. Olisin ollut pettynyt huonompaan arvosanaan näkemämme vaivan ja panostuksemme vuoksi. Olin erittäin tyytyväinen arvosanaan - se vastasi odotuksiani. Ohjaaja kehotti tutustumaan arviointilomakkeeseen jo kirjoitusprosessin aikana, mikä oli nähdäkseni erittäin hyödyllistä. Oli hyvä, että käytiin kriteerejä läpi useaan otteeseen. Olisin kaivannut erillistä lausuntoa gradustani (3). Mielestäni ohjaajan piikkiin menee, että loppuosamme gradusta ei ollut niin viimeistelty, ja arvosana kärsi. Hän ei pitänyt deadlinesta kiinni. Jotkut yksittäiset kohdat arvioinnissa jäi mietityttämään (3), olivat semmoisia, mihin emme pystyneet vaikuttamaan. Suullinen palautesessio olisi hyvä. 7