ESPOONLAHDEN ALUEKIRJASTO- KULTTUURIAREENAN TARVESELVITYS

Transkriptio

1 ESPOONLAHDEN ALUEKIRJASTO- KULTTUURIAREENAN TARVESELVITYS Espoon kaupunginkirjaston visio: Kirjastomme inspiroi ja tuo voimaa arkeen. 1. Espoonlahden aluekirjasto-kulttuuriareenan profiili ja saavutettavuus Aluekirjastoilla on keskenään erilaiset, alueen väestön ja asiakaskunnan ominaisuuksista lähtevät profiilinsa. Espoonlahden aluekirjasto-kulttuuriareena on kaikkien espoonlahtelaisten kirjasto ja elävän kulttuurin kohtauspaikka. Se tukee espoonlahtelaisten perheiden elämää. Kirjasto mahdollistaa sukupolvien yhteisen kokemisen ja tekemisen.

2 Sosiaaliset erot alueella ovat suuret; kirjaston pitää olla matalan kynnyksen paikka kaikille sosiaaliryhmille. Erityisen tärkeää on kirjaston esteettömyys, sekä fyysinen esteettömyys että palvelun sisällöllinen esteettömyys ja sosiaalinen esteettömyys. Espoonlahden aluekirjasto toimii samoissa tiloissa kulttuuriareenan ja yhteispalvelupisteen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös nuorisopalveluiden, liikuntapalveluiden ja vanhuspalveluiden kanssa. Toimintaan haetaan mukaan alueen asukkaita, toimijoita ja yhteistyökumppaneita. Kirjastossa on runsaasti tapahtumia, mutta myös mahdollisuus hiljaisuutta vaativaan keskittymiseen. Aluekirjaston suunnittelussa kiinnitetään vyöhykeajatteluun ja akustiikan suunnitteluun erityisesti huomiota. Kirjaston saavutettavuus on keskeinen asia. Kirjaston tulee olla siellä, missä ihmiset arjessaan liikkuvat. Kirjaston on sijaittava hyvässä jalankulkuympäristössä, metron ja kevyen liikenteen risteyskohdassa. Aluekirjastot ovat avoinna seitsemänä päivänä viikossa. Erityisesti aukiolo viikonloppuisin on monikulttuurisessa ympäristössä tärkeää. Kulttuuriareenaan tulee olla erillinen sisäänkäynti, jota voidaan käyttää kirjaston ollessa suljettuna. Kulttuuripalvelut järjestävät yhteistyössä toimijoiden ja kumppanien kanssa tiloissa sekä maksullisia että maksutonta toimintaa kirjaston aukioloajan ulkopuolella. Kulttuuripalveluiden suunnittelussa huomioidaan eri-ikäisten käyttäjien elämänrytmi. Arjen aamupäivät palvelevat päiväkoti- ja seniori-ikäisiä, iltapäivät alakoululaisia, ja iltaa kohden nuorison ja työikäisen väestön tarpeita. Viikonloppujen tarjonta huomioi perheiden yhdessä tekemisen. Iltaesitykset tarjoavat kiinnostavia ajankohtaisia esiintyjiä omalla lähialueella. Näinä ajankohtina kirjastoaineisto on tapahtuman asiakkaiden käytössä omatoimipalveluna. Myös varaukset voi noutaa ja lainoja palauttaa. Reitti kirjasto-kulttuuriareenaan pitää olla hyvin kyltitetty. Käynti asiakaspaikoitukseen pitää olla kohtuullisen lähellä. Sisäänkäynnin on noudatettava esteettömyysmääräyksiä ja -suosituksia. Kokoustilat ovat yhteiset sekä kuntalaisille että henkilökunnalle. Sosiaalitilat ovat toimijoiden yhteiset. Palvelutorista ennustetaan tulevan Suomen vilkkain kirjasto. Espoonlahden aluekirjasto vähentää Palvelutorin asiakaspainetta. Moderni aluekirjasto-kulttuuriareena nostaa espoonlahtelaisten kirjasto- ja kulttuuripalvelut samalle tasolle kuin muilla Espoon alueilla. Espoonlahden aluekirjastoon esitetään perustettavaksi kymmentä uutta vakanssia Kaksikerrosvaihtoehto vaatii enemmän henkilöstöresursseja turvallisuuden takaamiseksi. Lisäksi esitetään perustettavaksi kulttuurituottajan ja teknikon vakanssit. Kulttuurituottaja vastaa kulttuuriareenan toiminnan organisoinnista ja ohjelmatuotannosta yhteistyössä kirjaston ja Yhteispalvelupisteen henkilöstön kanssa, teknikkoa tarvitaan huolehtimaan tilaan hankittavasta teknisestä kalustosta sekä tilaisuuksien teknisestä toteuttamisesta, kaluston ylläpidosta ja huollosta. 2. Metron vaikutukset kirjasto-kulttuuriareenaan

3 Etelä-Espoon kirjastojen saavutettavuus metrolla tulee olemaan vain muutamia minuutteja per asemaväli. Kirjastot ovat profiileiltaan erilaisia, jolloin asiakas voi valita omia tarpeitaan parhaiten kattavan vaihtoehdon. Kirjasto-kulttuuritiloihin suunniteltu tapahtuma- ja esiintymisareena profiloituu monipuolisena kulttuuriareenana, joka toimii sekä korkeatasoisten esitysten ja huippuvierailujen että harrastajien näyttämönä. Esitystoiminnan lisäksi tilat soveltuvat mm. seminaari-, kokous- ja vapaan oleskelun tarkoituksiin. Alueen toimijat kutsutaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan sisältöjä. Alueen eri väestöryhmien tarpeet kartoitetaan ja metro mahdollistaa myös laajemman yleisöpohjan saatavuuden. 3. Alueen demografinen tausta ja kirjaston tilastoja Suur-Espoonlahden kaupunginosassa on keväällä 2015 neljä kirjastoa. Kirjastotilaa on yhteensä 1977 m2. Tilaa on 36 m2/1000 asukasta, kun OKM:n suositus on 100 m2/1000 asukasta. Kivenlahden kirjasto (565 m2) Soukan kirjasto (668 m2) Nöykkiön kirjasto (631 m2) Saunalahden kirjasto (113 m2) Espoonlahden suuralueella oli vuoden 2014 alussa asukasta. Alue on Espoon toiseksi suurin. Väestöennusteen mukaan alueella on vuonna asukasta. Tämä ennuste on laadittu ennen päätöstä metron rakentamisesta. Vuoteen 2050 saakka lasketun yleiskaavoituksen mitoitustavoitteen toteutuessa määrä nousee yli asukkaaseen, mikä on neljännes koko Espoosta. Suur-Espoonlahdessa asui ruotsinkielisiä vuoden 2014 alussa 4993 henkilöä, mikä on 9,5 % alueen väestöstä ja noin 25 % koko Espoon ruotsinkielisestä väestöstä. Muunkielisten osuus Suur- Espoonlahden asukkaista on 10 %. Ulkomaalaisten osuus Espoonlahden asukkaista on 7 %, Espoossa keskimäärin osuus on 8,6 %. Muunkielisistä suurimmat ryhmät ovat viron- ja venäjänkieliset. Espoonlahden alueella on lapsiperheiden osuus suuri. Pienalueista nopeimmin kasvavat Saunalahti ja Espoonlahden keskus. Espoonlahden kirjastoissa oli vuonna kävijää. Kävijämäärä lisääntyi kaikissa alueen kirjastoissa - nousua edelliseen vuoteen oli 7,6 %. Espoonlahden aluekirjaston odotettavissa oleva kävijämäärä on asiakasta vuodessa. 4. Moderneja kirjastoperiaatteita: vyöhykkeet, turvallisuus ja muunneltavuus Kirjasto on asukkaiden tila. Eri asiakasryhmät käyttävät kirjastotiloja eri tavoin. Kirjastossa onkin oltava monenlaisia muokattavissa olevia tiloja. Kirjastosuunnittelussa käytetään nykyään pohjana

4 ns. vyöhykeajattelua, jossa äänekkäät ja hiljaiset palvelut on jaettu omille vyöhykkeilleen. Pistäytymisasiointi sijoitetaan lähelle sisäänkäyntiä ja pidempiaikainen oleskelu tapahtuu omilla alueillaan, syvemmällä kirjastossa.. On erittäin tärkeää, että kirjasto mielletään turvalliseksi paikaksi. Kahteen kerrokseen sijoittuminen merkitsee erityistä haastetta tilojen valvottavuudelle. Lisäksi vartiointiin, vahtimestaripalveluihin, valvontakamerajärjestelmään ja muihin turvallisuustekijöihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun kirjasto sijaitsee metroaseman lähellä. Mutkikkaat tilat lisäävät tilojen valvontaan tarvittavan henkilökunnan tarvetta. Tilojen muunneltavuus on erittäin tärkeää. Kirjastomaailma muuttuu kovaa tahtia. Kymmenen vuoden kuluttua kirjasto näyttää erilaiselta kuin nyt. Kulttuuriareenan toiminta osana kirjastoa on luontevaa. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta kasvaa ja tilojen yhteensovittamisella pystymme tarjoamaan yhdellä käynnillä useita eri palveluita kuntalaiselle. 5. Kirjastotilan laatutasovaatimukset On tärkeää, että kirjasto-kulttuuriareenan pintamateriaalit ovat laadukkaita, kestäviä ja helposti puhdistettavia. Akustiikka: Akustiikkaan pitää kiinnittää erityistä huomiota. Kirjasto on pääasiassa avointa tilaa. Hyllyt ovat pyörillä ja melko matalia (max 160 cm). Äänen kantautuminen tilassa, jonka muunneltavuus on kuitenkin ensiarvoista, on haaste. Kirjastossa ei saa kaikua. Akustiikan on oltava luokkaa A. Kirjastotilan vapaan korkeuden on oltava vähintään 3,5 m. Kirjasto-kulttuuritilassa voi esimerkiksi lasten musiikkituokion aikana olla jopa 150 asiakasta yhtä aikaa. Hyvin korkeat huonetilat yhdistettynä kovaan lattia- ja seinämateriaaliin ovat akustisesti haastavia. Kulttuuriareenalla tulee olla asiakaspaikkaa, joita voi tarpeen tulla muunnella. Tilan tulee olla yhteydessä sisääntuloaulaan ja sen pitää palvella asiakkaita niin avoimena tilana kuin suljettavana salina. Jäähdytys: Koko kirjasto-kulttuuriareenassa pitää olla vähintään sisäilmaluokituksen S2-mukainen hyvä sisäilmasto ja jäähdytys. Lattia- ja seinämateriaalit: Vilkkaassa kirjastossa puulattia ei toimi, vaikka olisikin kaunis. Pikkulasten tilassa moderni kokolattiamatto olisi hyvä ratkaisu. Jos tilaan tulee paljon lasia ja kovia pintoja, kokolattiamatto niiden vastapainona imee ääntä ja on miellyttävä. Allergialiitto suosittelee tiettyjä kokolattiamattoja. Kirjaston erityistiloja ovat esiintymistilan lisäksi nuorten stage (ryhmäpelaamiseen, ns. laneihin ym. nuorten itsensä järjestämään toimintaan) ja mielikuvitusta ruokkiva konttaustila, jossa on ärsykkeitä pikkulasten aisteille. Näissä tiloissa voi olla tarvetta muusta tilasta poikkeaville lattia- ja seinämateriaaleille.

5 Lattioiden pitää kestää pyörälliset hyllyt, joita liikutellaan lähes päivittäin (pyörällisten kirjahyllyjen korkeus saa olla 160 cm) ja ks. kohta logistiikka Lattian kantavuuden on oltava 600 kg/m2 Isot lasiseinät: Valvonnan ja läpinäkyvyyden kannalta isot lasiseinät ovat hienoja. Lasi on kuitenkin kova materiaali ja heijastaa ääniä. Lasiseinien vastapainoksi on oltava akustisia seiniä, jotka imevät ääniä. Väritön ikkunaseinä osoittautui Entressen kirjastossa haastavaksi asiakkaiden läppäreiden käytön kannalta. Kirjasto on kalvottanut jälkikäteen ikkunapintaa heijasteiden estämiseksi. Ulkoseinä vaikuttaa lämpötilaan ja akustiikkaan, auringonsuojalasia käytettävä, sälekaihtimet ja heijastinsuojat Lasien pesemisen on oltava helppoa Valaistus, sähköt ja data: Kirjaston valaistuksen pitää olla erittäin hyvä ja soveltua myös työskentelyyn ja lukemiseen. Lamppujen vaihtaminen pitää olla mahdollista tikkaiden avulla. Kirjastossa on oltava myös tiloja, jotka voi pimentää. Kirjasto tarvitsee runsaasti sähkö- ja datapistokkeita. Langattoman verkon pitää kattaa koko tila ja olla kapasiteetiltaan riittävä. Asiakkaat käyttävät tiloissa omia mobiililaitteitaan ja liikkuvan kuvan lataaminen on arkipäivää. Tulevaisuudessa lähes jokaisella asiakkaalla on mukanaan mobiililaite, joka on jatkuvassa yhteydessä verkkoon. Liikkuva kuva korvaa jatkossa suurelta osin tekstitiedostot. Myös kirjaston omien, asiakkaille lainattavien laitteiden lataus vaatii runsaasti pistokkeita. HelMet-pystykoneita on hyllyjen päädyissä ripoteltuina Asiakkaille lainataan läppäreitä ja täppäreitä Logistiikka: Logistiikka tarkoittaa kirjastossa tilanäkökulmasta palautusautomaatteja ja aineistonkäsittelytiloja. Logistiikkatilan pitää olla lähellä tavarahissiä, josta on suora yhteys lastauslaiturille. Hissi ei voi olla yhteinen asiakkaiden kanssa. Kirjastoon tulee päivittäin noin 25 muuttolaatikollista aineistoa muista HelMet-kirjastoista ja saman verran tavaraa lähtee kirjastosta maailmalle. Aineistomäärät eivät vielä moniin vuosiin laske sähköisen aineiston ansiosta. Logistiikka kuluttaa huomattavasti kuljetustilojen lattiamateriaaleja. Logistiikka on ulkoistettu, joten kuljetusautojen kokoon ei ole mahdollista vaikuttaa. Kulttuuriareena tarvitsee toimiakseen lähellä olevan lastauslaiturin, riittävät takatilat tekniikalle, mahdollisille lavasteille ja korkeutta ja leveyttä sisääntuloon. Myös varastotilaa sekä esiintyjien pukuhuonetilojen tulee olla takatiloissa ja hyvin saavutettavissa. 6. Vyöhykeajattelu kirjastosuunnittelussa

6 Kirjastotila jaetaan vyöhykkeisiin sen mukaan, millainen äänenkäyttö ko. tilassa on toivottavaa. Myös ns. pikapalvelut (lyhyt asiointiaika esim. liityntäbussia odotellessa) lisääntyy ja pitää huomioida siten, että sen aikana käytettävät palvelut sijoitetaan kirjaston etuosaan. 1. Äänekäs/pika-asiointivyöhyke Stage o o yhteistyössä kulttuuripalveluiden kanssa stagea käytetään kirjaston ja kulttuuripalveluiden tapahtumiin Kulttuuriareena (ks. tarkemmin kappaleessa 7. Työikäisten ja perheiden tarpeet sekä kokous- ja sosiaalitilat) Yhteispalvelupiste Nuortentila o nuorten kokoelma o nuorten oma pienehkö stage nuoret haluavat esiintyä (ei lavarakenteita) o huone äänieristys tärkeä Tällä hetkellä Espoonlahden keskuksessa ei ole nuorisotilaa. Kirjastoon tulevien nuorten- ja musiikkitilojen yhteinen hallinta nuorisopalveluiden kanssa olisi kannatettava vaihtoehto. Nuorten tilatarve on 400 m2. Tilaa tarvitaan lukemiseen, mukavaan oleskeluun ja pelaamiseen. Riittävän iso tila on tarpeen myös siksi, että nuoret liikkuvat ryhmissä, jotka eivät tunne oloaan viihtyisäksi, jos joutuvat liian lähekkäin.

7 Tilaa tarvitaan myös opiskeluun (hiljaiset lukupaikat) ja ryhmätöiden tekemiseen. Nämä tilat ovat erillään varsinaisista nuortentiloista, ns. hiljaisella vyöhykkeellä. Paja o o yhdessä oppimisen tila eri-ikäisille keittötila ruokapajoja varten Pajassa asukkaat voivat yhdessä henkilökunnan tai muiden asiakkaiden kanssa jakaa omaa osaamistaan ja tietojaan. Ruokapajoja voidaan järjestää esimerkiksi alueen eri maahanmuuttajaryhmien ruokakulttuureista. Myös työväenopisto voi järjestää pajassa omia opetustuokioitaan. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut järjestää pajoissa lapsille ja senioreille tapahtumatuotannon pajoja. Yhteistyötä voidaan tehdä myös alueen koulujen kanssa sekä liikunta- ja nuorisotoimen kanssa toteuttamalla yhteisiä pajaohjelmakokonaisuuksia. Muut toiminnot äänekkäällä vyöhykkeellä o palautusautomaatit o pika-aineisto o varausten nouto 2. Keskivyöhyke Palvelutiski (kirjaston ainoa tiski) hyvä näkyvyys joka suuntaan Lastentila o lastentila ei turvallisuussyistä voi sijaita 1. vyöhykkeellä, vaikka äänenkäytön suhteen se voisikin olla sopivampi paikka o muunneltavuus, elämyksellisyys, säkkituoleja jne. o ei kiinteitä rakenteita o matala pehmustettu konttaustila, ei kattoon asti o pienempikokoiset ja lapsenomaiset kalusteet lastenosastolle o aineisto yletyskorkeudelle (kuvakirjalokerikot) Vanhemmat tulevat kirjastoon pikkulasten kanssa lainaamaan aineistoa, viettämään aikaa lastenosastolla, lukemaan lapsille, leikkimään tai pelaamaan kirjaston peleillä. Pikkulapsille on tarjolla musiikkia ja teatteria. Kirjasto tukee liikunnallisuutta järjestämällä lasten satujumppa-tuokioita. Myös läksyjen tekeminen ja läksykerhot ovat tärkeä osa lasten kasvun tukemista. Kirjaston lastenosastolla on oltava turvallinen paikka lapsille konttaamiseen ja ryömimiseen. Lasten tilojen pitää olla helposti valvottavissa ja lastentilan välittömässä läheisyydessä pitää olla lastenhoitohuone.

8 Osa kokoelmista sijaitsee keskivyöhykkeellä Soittohuone o Musiikkitilojen äänieristykseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. o lähinnä yksilöharjoitteluun käytettävän soittohuoneen koko on 15 m2 + varastotilaa soittimille 3. Hiljainen vyöhyke Opiskelu- ja lukualue Osa kokoelmista Lukukoloja tms. mukavia lukupaikkoja pöytä-tuoli-sohva -yhdistelmien lisäksi (vrt. Turku, Seinäjoki) 4. Lehtialue pitkittäissuunnassa vyöhykkeiden läpi Matalia, pyörällisiä hyllyjä Lukupaikkoja tarjolla lehtikokoelman lähellä o lehtikokoelmat muuttumassa vauhdilla sähköisiksi o Lehtien lukijat ovat käyttäjäryhmä, joka käyttää usein kirjastoa päivittäin. Lehtien säilytys- ja lukutilan on oltava riittävän avara ja viihtyisä. 7. Työikäisten ja perheiden tarpeet sekä kokous- ja sosiaalitilat Aikuisten tilat ja palvelut Aikuisille suunnatut kirjastopalvelut sijoittuvat 1. vyöhykkeelle sijoitetun pajan ja kulttuuriareenan lisäksi pääasiassa vyöhykkeille 3 ja 4. Aikuiset viettävät kirjastossa aikaa lukien lehtiä ja kirjoja, kuunnellen musiikkia, työskennellen läppäreillä tai täppäreillä, osallistuen kirjaston tapahtumiin, kuten kirjallisuuspiiriin tai pajatoimintaan. Rennompaan oleskeluun tarvitaan sohvia, opiskeluun lukupaikkoja. Espoonlahden aluekirjastossa

9 halutaan tukea erityisesti perheitä eli perheiden yhteistä aikaa, yhteistä viihtymistä kirjastossa Kirjastolla olohuoneena on tärkeä merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä, yhteiskuntaan integroitumisessa ja mielekkään elämän tukemisessa. Kirjastossa erilaiset sosioekonomiset ryhmät sekoittuvat luontevasti. Esiintymis- ja kokoustilat Tapahtumat ovat oleellinen osa nykyaikaista kirjastotoimintaa. Kirjasto on maksuton tila., jossa käyttäjät osallistuvat tapahtumiin ja saavat mahdollisuuden tutustua elämänkatsomuksiin ja uusiin asioihin. Enenevässä määrin kirjaston tapahtumat eivät ole enää kirjaston järjestämiä vaan kuntalaisten ja erilaisten järjestöjen järjestämiä tilaisuuksia kirjaston tiloissa. Esiintymis- ja kokoustilat ovat kulttuuripalveluiden ja yhteispalvelupisteen yhteiskäytössä. Kirjaston tapahtumat tapahtuvat stagella, kokoustilassa ja kulttuuriareenalla. Kulttuuriareenan pitää avautua kirjastoon siten, että erilaisiin tilaisuuksiin on matala kynnys osallistua. Kirjaston tarvitseman esiintymis- tai kokoustilan koko on m2. Kapasiteetti on vajaalle sadalle henkilölle. Sen tulee olla avattavissa yleisötilaan. Avattava tila mahdollistaa tilaisuuksiin osallistumisen satunnaiselle kävijälle, joka ei tullessaan ollut tietoinen tapahtumasta. Tilaa käyttävät päivisin kirjastoon tulevat tutustumisryhmät, päiväkotiryhmät ja koululuokat. Sama tila voi olla suljettavissa kokoustilaksi. Kuntalaisten kokoustilojen tarve sijoittuu lähinnä ilta-aikaan. Espoonlahden aluekirjasto-kulttuuriareena tarjoaa myös hiljaisia työskentely- ja ryhmätyötiloja yksittäisille asiakkaille ja perheille. Kulttuuriareena Kirjasto-kulttuuritilaan tulee kulttuuriareena, joka mahdollistaa monipuoliset kulttuuri- ja vapaa-ajan esitykset eri kohderyhmille. Areena sopii niin harrastajaryhmien toimintaan ja kuin ammattimaisiin esityksiin. Sisältöjä tuottavat kulttuuripalvelut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ohjelma ja sisällöt on laadukasta, monipuolista erilaisia kiinnostuksen kohteita palvellen. Ohjelmistossa on matalankynnyksen toimintaa, osa edullisin pääsymaksuin tai maksuttomia. Tarjontaan kuuluu myös nimekkäiden esiintyjien ohjelmistoa paikkainen, amfimainen, nouseva katsomo on tilassa kiinteänä. Esiintymisalue on tasalattiaa mutta lava on mahdollisuus myös rakentaa irrallisista elementeistä. Kulttuuriareenalla on kiinteä nouseva katsomo, joka jakautuu neljään lohkoon. Areena voidaan sulkea yhteisistä aulatiloista, jotta esitystilanteessa sinne ei kuulu häiritseviä ääniä. Kun esityksiä ei ole, ovet ovat auki aulaan. Areenan yhteyteen tarvitaan pukuhuonetiloja esiintyjille. Areenan katsomon, näyttämön ja siihen liittyvän varastotilan sekä yhteisen lämpiötilan tulee olla vähintään kahden kerroksen korkuista tilaa. Varasto- ja säilytystilaa varataan erilaiselle toiminnan laitteistolle, materiaaleille ja irtaimelle.

10 Tilan ääni-, valo- ja kuvatekniset ratkaisut tehdään laadukkaasti, mutta kevyesti. Laitteet ja tekniikka pitää olla riittävän yksinkertaisia käyttää, jotta voidaan taata mahdollisemman monipuolinen käyttö. Akustiset ratkaisut suunnitellaan mainittujen toimintojen tarpeisiin. Logistiikka huomioidaan siten, että tavaroiden toimitus ja esiintyjien sisäänkäynti onnistuu vilkkaassa kauppakeskuksessa. Kulttuuriareena suunnitellaan soveltuvaksi esittävän taiteen tarpeisiin: teatteri- ja sirkusesitykset, kevyen musiikin esitykset, lasten eritykset, klubi- ja diskotoiminta, päivätanssit, seminaarit, näyttely- ja messutapahtumat ja muotinäytökset voidaan toteuttaa. Kirjastolla, yhteispalvelulla ja kulttuuripalveluilla on paljon yhteiskäytössä olevia tiloja, kuten aulatilat, naulakot, yleisö-wc:t, sekä henkilökunnan työ- ja sosiaalitilat. Väliaikatarjoilujen mahdollisuus tulee huomioida tilasuunnittelussa. Henkilökunnan työ- ja sosiaaliset tilat Kirjastossa on yhteensä 20 vakituista työntekijää sekä siviilipalvelusmiehiä ja työkokeilijoita. Esimiehille (2) tarvitaan työhuone ja sen lisäksi henkilökunnalle yhteinen avokonttorityyppinen työhuone. Henkilökunnan ja esimiesten työhuonetilojen pitää olla kirjastotilojen välittömässä läheisyydessä. 8. Tilaohjelma yhteensä 4740 m2 Henkilökunnan työtilaa tarvitaan yhteensä 100 m2 1. Vyöhyke 1840 m2 Kulttuuritila 1000 m2 Yhteispalvelupiste 100 m2 Itsepalvelupiste, 40 m2 o pika-aineistotornit 15 m2 o varausten noutohyllyt 10 m2 o lainausautomaatteja 2 kpl 10 m2 o HelMet-koneet 2 kpl 5 m2 Nuortentila, 400 m2 (erillinen, muista tiloista hyvin äänieristetty tila) o nuorten kirjallisuus yms nidettä 50 m2 o lehdet, sarjakuvat 50 m2 o nuorten stage 30 m2 o oleskelutilaa pelaamiseen, lukupaikkoja varten ym. 265 m2 (tila jaettavissa verhoilla useaan osaan) o lainausautomaatti 5 m2 Logistiikkatila 100 m2

11 o o palautusautomaatti tilaa kuormalaatikoille Paja 200 m2 o keittiötila ruokapajoja varten 2. Vyöhyke 2000 m2 Asiakaspalvelukeskus 80 m2 o siirrettäviä palvelutiskejä 2 kpl 10 m2 o 4 lainausautomaattia 20 m2 o kopiointi- ja tulostuspiste 10 m2 o Helmet-koneet 2 kpl 5 m2 o lähivarasto 35 m2 Lasten- ja perhetila 400 m2 o pikkulasten kokoelma 70 m2 o satusoppi 40 m2 o elämyksellinen seikkailu-/konttaustila (ei kiinteitä rakenteita) 50 m2 o koululaisten kokoelma 120 m2 o tutkivan oppimisen/askartelun yms. soppi 25 m2 (verhoilla tms. erotettava tila) o luku- ja oleskelutilaa lapsille ja koululaisille 90 m2 o lastenhoitohuone + WC 5 m2 Soittohuone 20 m2 o soittohuone 15 m2 o varasto 5 m2 Oleskelu, kokoelma- ja työskentelytilaa 1500 m2 o aikuisten kaunokirjallisuus nidettä, 440 m2 o aikuisten tietokirjallisuus nidettä, 490 m2 o musiikkikokoelmat 50 m2 o lainausautomaatteja 4 kpl 20 m2 o ryhmätilat ja opastustilat 400 m2 (väliseinin erikokoisiksi tiloiksi muunneltavissa) o kokoustila 100 m2

12 3. Vyöhyke 400 m2 Asiakkaiden työskentelytilat 400 m2 (tilan äänieristyksen oltava erinomainen) 4. Vyöhyke 400 m2 lehtitila ja lukualue 200 m2 asiakkaiden oleskelutilaa 200 m2 o tilaa sohvaryhmille, lukupöydille, työskentelypöydille Yhteensä 4740 m2 (käytävätilat yms. eivät sisälly tähän) 9. Kustannukset Kirjaston ensikertainen kalustaminen 2 milj. Kulttuuriareenan esitystekniikka (valo, ääni, av-tekniikka) 1,5 milj. Käyttökulut vrt. Tarveselvityslomake 5 Henkilöstökulujen lisäys Aineistorahan lisäys aineiston perustamisrahaa /v. (avaamisvuosi + 2 vuotta avaamisesta eteenpäin) Tietohallintokulut - ei arviota tässä vaiheessa

13