Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking"

Transkriptio

1 1 A. Härkönen, K. Juntunen & E.-L. Pyykkönen Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 10:2002

2 2 Korkeakoulujen arviointineuvosto Pikseri Julkaisupalvelut Helsinki 2002

3 3 Esipuhe Benchmarking-metodi pyrkii nopeuttamaan organisaation oppimista. Kajaanin ammattikorkeakoulu on omassa hankkeessaan ottanut kehittämisen kohteeksi Yrityspalvelut-yksikkönsä, jonka prosesseja ja kilpailukykyä ammattikorkeakoulu pyrki kehittämään vertaamalla yksikön toimintaa Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut -yksikön toimintaan. Hankkeen vaativuutta, mutta samalla myös sen vaikuttavuutta lisäsi, se, että ammattikorkeakoulu liitti projektin myös käynnissä olleeseen strategiatyöhön. Ammattikorkeakoulu on kokenut hankkeen omalta kannaltaan hyvin mielekkäänä ja onnistuneena. Se pystyi mm. löytämään uusia parhaaseen suoritukseen johtavia toimintatapoja, oppi benchmarking-menetelmän käyttöä toiminnan kehittämisen työkaluna, kehitti yhteistyötä ja tunnisti mahdollisuuksia siihen. Projektin aikana ammattikorkeakoulu liitti benchmarkingin Balanced Scorecard -mallin mukaiseen strategioiden päivitysprosessiin ja löysi sen avulla strategisia tavoitteita, kriittisiä menestystekijöitä sekä laati niille mittareita. Hanke on yksi osoitus benchmarkingin monista hyödyntämismahdollisuuksista. Samalla se on Korkeakoulujen arviointineuvoston kannalta kannustava esimerkki siitä, miten arviointineuvosto voi parhaimmillaan olla tukemassa korkeakoulujen omaa arviointitoimintaa ja sen kehittämistä. Raportti antaa selkeän kuvan benchmarking-menetelmän käytöstä muille sen hyödyntämistä suunnitteleville korkeakouluille. Näin raportti auttaa myös muita korkeakouluja niiden toiminnan kehittämisessä. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta kiitämme ja onnittelemme Kajaanin ammattikorkeakoulua ja sen henkilöstöä hyödyllisestä ja ammattitaitoisesti toteutetusta hankkeesta. Helsingissä Kauko Hämäläinen pääsihteeri Tapio Huttula suunnittelija

4 4 Sisällys Tiivistelmä 5 1 Johdanto Projektin tavoitteet Benchmarking Kajaanin ammattikorkeakoulun strategiassa 7 2 Projektiin osallistujat Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikkö Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut 14 3 Benchmarking Määritelmä ja menetelmän tausta Benchmarking-tyypit ja niiden tavoitteet Prosessien kuvaaminen ja mittaaminen Benchmarking-prosessin onnistumisen edellytyksiä Benchmarkingin eettiset periaatteet Laatukeskuksen benchmarking-malli 21 4 Projektin toteutus ja saavutetut tulokset Projektin tavoitteet ja organisaatio Toteutus Tulokset ja tavoitteiden saavuttaminen 30 5 Projektin toteutuksen arviointia 31 6 Lopuksi 33 Lähteet 34 Liitteet 1: Benchmarkingin eettiset periaatteet 35 2: Projektin suunnittelu AMK:ssä 36 3: Esimerkkejä benchmarking-kysymyksistä 37

5 5 Tiivistelmä Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikkö koostuu Koulutus- ja palveluyksiköstä sekä Tutkimus- ja kehitysyksiköstä. Yrityspalvelut-yksikkö tarjoaa korkeatasoista aikuiskoulutusta, kieli- ja kulttuuripalveluja, teknologiapalveluja, kehittämisprojektien suunnitteluun, toteutukseen ja hallintaan liittyviä palveluja, opinnäytetöinä tarjottavia tutkimuspalveluja, yrityselämää palvelevaa tutkimusta ja kehitystyötä sekä muita asiakkaiden tilaamia palveluja. Kajaanin ammattikorkeakoulu on vakinaistamisestaan lähtien määrätietoisesti kehittänyt kaikkien yksiköidensä toimintoja mukaan lukien Yrityspalvelutyksikkö. Benchmarking-projektin tavoitteena oli mm. parantaa Yrityspalvelutyksikön prosesseja ja kilpailukykyä tunnistamalla ja ottamalla käyttöön ns. parhaita käytäntöjä, oppia benchmarking-menetelmän käyttö toiminnan kehittämisen työkaluna, kehittää kumppanuusyhteistyötä ja tunnistaa mahdollisuuksia siihen. Kehittämishankkeen tavoitteena oli myös tukea Kajaanin ammattikorkeakoulun mission, vision ja tavoitteiden saavuttamista. Kaikki edellä mainitut tavoitteet saavutettiin hyvin projektin aikana. Benchmarking-kumppanina oli Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut-yksikkö. Kajaanin ammattikorkeakoulun strategian päivitystyö aloitettiin keväällä Tasapainotettua tuloskorttia (Balanced Scorecard) käytettiin strategian käytäntöön viemisen menetelmänä. Koko ammattikorkeakoulun ja sen jokaisen yksikön strategia on päivitetty lukuvuoden aikana vuoteen 2005 saakka. Balanced Scorecard merkitsee kokonaisuuksien hallintaa ja se on tänä päivänä tehokkaan johtamisen tärkein työväline monessa yrityksessä ja yhteisössä. Järjestelmän tavoitteena on, että koko organisaatio pystyy toimimaan samansuuntaisesti yhteisten tavoitteiden puolesta. Mittaristo määrittelee toiminnalle tavoitteet neljän näkökulman avulla, jotka Kajaanin ammattikorkeakoulussa ovat henkilöstö ja osaaminen, prosessit, asiakkaat ja talous. Näissä onnistuminen tuottaa lisäarvoa asiakkaille ja tuo sitä kautta aluevaikuttavuutta. Syksyllä 2000 aloitettu Yrityspalvelut-yksikön benchmarking-projekti kytkettiin käynnissä olleeseen strategiatyöhön. Työskentely projektin eri vaiheissa tapahtui pääsääntöisesti työseminaareissa, joissa konsultti auttoi, tuki ja ohjasi Yrityspalvelut-yksikön benchmarkingprojektiin osallistuvia soveltamaan benchmarking-menettelyä suoraan valittuun kehittämishankkeeseen. Projektisuunnitelman eri vaiheita työstettiin yhdessä työseminaareissa ja niitä seuranneissa välitöissä. Valmennus, konsultointi ja projektin ohjaus toteutettiin käyttämällä benchmarking-menettelyä sekä prosessi-, laatu- ja muutosjohtamisen menetelmiä soveltaen. Benchmarking-projektissa noudatettiin benchmarkingin yleisiä eettisiä periaatteita, joihin kaikki osapuolet sitoutuivat. Balanced Scorecard -tuloskorttien läpikäyminen ja kytkeminen benchmarking-hankkeeseen eivät normaalisti kuulu perinteiseen menettelyyn. Benchmar-

6 6 kingilla haetaan uusia parhaaseen suoritukseen johtavia toimintatapoja. Uusien toimintatapojen käyttöönotto on aina muutosprosessi. Hankkeessa haluttiin korostaa toimintatavan muutoksen strategista merkitystä ja tämän takia oli tärkeä tarkastella Yrityspalvelujen visiota ja strategiaa. Yrityspalvelujen benchmarkinghanke kytkeytyi vahvasti yksikön visioon ja strategiaan sekä niiden viemiseen käytäntöön. Balanced Scorecard on tähän sopiva työkalu. Liitimme benchmarkingin Balanced Scorecard -mallin mukaiseen strategioiden päivitysprosesiin, koska molemmissa menetelmissä on yhteisiä piirteitä ja ne tukevat toisiaan. Päivitimme Yrityspalvelut-yksikön vision, mission, arvot, strategiset tavoitteet, kriittiset menestystekijät ja mittarit sekä määrittelimme strategiset kehitys- ja muutoshankkeet. (yhdeksän kehittämishanketta). Benchmarkingilla arvioimme omaa toimintaamme ja löysimme strategisia tavoitteita ja kriittisiä menestystekijöitä sekä laadimme niille mittareita. Kuvasimme Yrityspalvelut-yksikön tärkeimmät prosessit ja opimme jatkuvan parantamisen mallin. Nyt meillä on mallit, miten toimimme ja miten meillä asiat hoidetaan. Kuvaukset toimivat apuvälineinä myös uusien henkilöiden perehdyttämisessä. Olemme oppineet benchmarking-prosessin sekä muita kehittämisen työkaluja, esimerkiksi vuokaaviointia, ryhmittelytekniikkaa ja priorisointimatriisia. Tulosten arvioinnissa käytimme osittain myös Euroopan laatupalkinnon kriteeristöä. Uudet kehittämishankkeet toteutetaan vuoden 2002 aikana, jonka jälkeen ne vakiinnutetaan osaksi Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikön toimintaa. Korkeakoulujen arviointineuvosto on osallistunut hankkeen ja siitä kirjoitetun julkaisun rahoittamiseen. Hanketta on avustanut myös Kainuun Liitto Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella.

7 1 Johdanto Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena oli selvittää Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikön ja Oulun yliopiston koulutus- ja tutkimuspalvelut -yksikön vastaavien toimintojen yhtäläisyydet ja erot, tutkia molempien yksiköiden aluevaikuttavuutta ja selvittää parhaat toimintatavat. Projektin keskeisenä tavoitteena oli oman organisaation suoritus- ja kilpailukyvyn parantaminen. Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut -yksikkö on aikuiskoulutuksen laatuyksikkö Suomen yliopistojen vastaavien yksiköiden joukossa. Se toteuttaa omalla alueellaan vastaavanlaisia palveluja kuin Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikkö omalla alueellaan. Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikkö halusi parantaa prosessejaan ja kilpailukykyään tunnistamalla ja ottamalla käyttöön ns. parhaita käytäntöjä oppia benchmarking-menettelyn käytön toiminnan kehittämisen työkaluna ja haluaa käyttää sitä jatkossa toiminnan ja prosessin parantamisessa kehittää kumppanuusyhteistyötä ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia siihen että kehittämishanke tukee Kajaanin ammattikorkeakoulun mission, arvojen ja vision saavuttamista sekä selkeyttää strategian mittaamisessa käytettävän tuloskortin mittareita. 1.2 Benchmarking Kajaanin ammattikorkeakoulun strategiassa Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutusalat ovat hallinto ja kauppa, tekniikka ja liikenne, sosiaali- ja terveysala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Toiminta on keskitetty pääosin Kajaanin Vimpelinlaakson kampusalueelle. Kajaanin ammattikorkeakoulu työllistää 146 henkilöä. Opiskelijoita on aikuisopiskelijat mukaan lukien noin Kokonaisbudjetti vuonna 2001 on noin euroa. Kajaanin ammattikorkeakoulussa tehdään jatkuvasti toiminnan kehittämiseen liittyvää työtä. Vuosien varrella on rakennettu laatujärjestelmää, uusittu visiot ja strategiat ja asetettu konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet koko ammattikorkeakoululle ja eri yksiköiden toiminnalle. Toimintaympäristön muuttumisen nopeus lisää strategisen johtamisen merkitystä korkeakoulujen johtamisessa. Menestyäkseen korkeakoulun on kyettävä ennakoimaan olosuhteiden muuttuminen ja sopeuduttava muutoksiin kilpailijoita nopeammin. Strategisen johtamisen merkityksen kasvaminen lisää myös

8 8 johtamisessa käytettävien apuvälineiden tarvetta. Keskeisenä korkeakoulujen johtamisen välineitä ovat olleet johdon laskentajärjestelmät ja strateginen suunnittelu. Monen korkeakoulun johto tekee hienoja strategioita, mutta niitä ei saada vietyä käytäntöön. Suurimpana toteutumisen esteenä onkin, että eri henkilöt tekevät ja toteuttavat strategiat. Tällöin, kun tehtyjä strategioita ei ymmärretä riittävän hyvin, toteuttajat eivät tiedä, mitä heidän oikeasti pitäisi tehdä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Strategiatyössä usein myös rönsyillään, eikä osata keskittyä oleelliseen siihen mikä on menestymisen kannalta kriittistä. Lisäksi toimijat eivät halua ottaa riskejä siinä pelossa, että strategiat eivät toteudukaan niin kuin on suunniteltu. Jotta strateginen suunnittelu ja johtaminen saataisiin toimimaan hyvin, on laskentajärjestelmien ja mittareiden oltava kunnossa, jolloin voidaan analysoida nykytilannetta, seurata valintojen vaikutuksia sekä tarvittaessa korjata strategioita. Strategisen suunnittelun ja johtamisen tulee kohdata. Tällöin toteutetaan sitä, mitä on suunniteltu ja kaikki yksittäiset toimet tehdään strategioiden mukaisesti. Kajaanin ammattikorkeakoulussa käytetään strategisessa suunnittelussa ja strategian mukaisesti valittujen toimintojen ja tehtävien toteuttamisessa Balanced Scorecard -viitekehystä (Kuva 1.1). Kuva 1.1. Kajaanin ammattikorkeakoulun strategian viitekehys Vuonna 1998 laaditun ja vuoteen 2000 saakka voimassa olleen vision mukaan Kajaanin ammattikorkeakoulu on valitsemillaan alueilla mitattavasti yksi arvostetuimmista ammattikorkeakouluista, joka kouluttaa kansainvälisiä hyvän itsetunnon omaavia alansa osaajia, sekä on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän edis-

9 9 täjä. Jo tuolloin strategiatyön pohjana käytettiin tasapainotetun mittariston (Balanced Scorecard) mallia. Näkökulmina olivat markkinointi, osaaminen, henkilöstö/johtaminen ja rahoitus/talous. Kajaanin ammattikorkeakoulun päämääränä vuoden 2001 loppuun mennessä oli vuonna 1998 laaditun strategiatyön pohjalta olla mm. digitaalisen signaalinkäsittelyn, sosiaali- ja terveysalalla tele- ja tietotekniikan hyödyntämisen, pk-sektorin markkinoinnin ja liikkeenjohdon sekä matkailupalvelujen markkinoinnissa ja tuotekehityksessä tapahtuma-, liikunta- ja kulttuurimatkailuun liittyen tunnistettu kansallinen huippuosaaja. Vuonna 1998 laaditussa strategiassa Yrityspalvelut-yksikkö on vuoden 2001 lopussa koulutusalojen osaamishuippujen tunnistettu edistäjä ja kehittäjä, arvostettu teknologian ja osaamisen siirtäjä yrityselämän ja ammattikorkeakoulun välillä sekä maakuntansa elinkeinoelämän edistämisen keskeinen vaikuttaja. Kajaanin ammattikorkeakoulun strategian päivitystyö aloitettiin keväällä Menetelmänä on käytetty tasapainotettua tuloskorttia (Balanced Scorecard), jonka pohjalta koko ammattikorkeakoulun ja sen jokaisen yksikön strategia on päivitetty lukuvuoden aikana vuoteen 2005 saakka. Balanced Scorecard merkitsee kokonaisuuksien hallintaa ja se on tänä päivänä tehokkaan johtamisen tärkein työväline monessa yrityksessä ja yhteisössä. Järjestelmän tavoitteena on, että koko organisaatio pystyy toiminaan samansuuntaisesti yhteisten tavoitteiden puolesta. Mittaristo määrittelee toiminnalle tavoitteet neljän näkökulman avulla, jotka Kajaanin ammattikorkeakoulussa ovat henkilöstö ja osaaminen, prosessit, asiakkaat ja talous. Näissä onnistuminen tuottaa lisäarvoa asiakkaille ja tuo sitä kautta aluevaikuttavuutta. Strategian keskeisenä elementtinä on kriittisten menestystekijöiden määritys ja niihin vaikuttaminen. Kuvassa 1.2 on esitetty Kajaanin ammattikorkeakoulun kriittiset menestystekijät vuonna Kuva 1.2. Kajaanin ammattikorkeakoulun kriittiset menestystekijät vuonna 2001

10 10 Syksyllä 2000 käynnistettiin Yrityspalvelut-yksikön benchmarking-projekti, joka kytkettiin strategiatyöhön Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikön osalta. Miksi sitten valittiin juuri benchmarking ja mitkä olisivat olleet muut vaihtoehdot? Benchmarkingin vaihtoehtona olisi ollut aloittaa normaalit sisäiset kehityshankkeet jatkuvan parantamisen menettelynä, mutta kehittämistyökaluksi valittiin benchmarking, koska menetelmä pureutuu Balanced Scorecardin tavoin kriittisiin menestystekijöihin ja mittareihin. Toisaalta Yrityspalvelut-yksikköön haluttiin saada aikaan nopeasti suorituskyvyn paranemista. Kuvassa 1.3 on esitetty benchmarking-projektin ja jatkuvan kehittämisen vaikutus suorituskykyyn ajan funktiona. Kuva 1.3. Benchmarking-prosessin vaikutus suorituskykyyn ajan funktiona

11 2 Projektiin osallistujat Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikkö Kajaanin ammattikorkeakoulun organisaatiokaavio ja Yrityspalvelut-yksikön asema organisaatiossa on esitetty kuvassa 2.1. Kuva 2.1. Kajaanin ammattikorkeakoulun organisaatio ja Yrityspalvelut-yksikön asema siinä Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikkö koostuu Koulutus- ja palveluyksiköstä sekä Tutkimus- ja kehitysyksiköstä. Yrityspalvelut-yksikkö tarjoaa korkeatasoista aikuiskoulutusta, kieli- ja kulttuuripalveluja, teknologiapalveluja, kehittämisprojektien suunnitteluun, toteutukseen ja hallintaan liittyviä palveluja, opinnäytetöinä tarjottavia tutkimuspalveluja, yrityselämää palvelevaa tutkimusta ja kehitystyötä sekä muita asiakkaiden tilaamia palveluja. Yrityspalvelut-yksikössä tehtävä kehittämistyö on volyymiltaan yksi laajimpia, kun sitä verrataan muihin ammattikorkeakouluihin ja suhteutetaan kokonaisliikevaihtoon. Yksikön kehittymisen kannalta on tärkeää saada ajantasaista tietoa kehitystoiminnan organisoinnista ja asiakashankinnasta sekä yritysyhteyksien järjestämisestä muissa vastaavissa organisaatioissa. Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut -yksikkö valittiin yliopistosektorin aikuiskoulutuksen laatuyksiköksi vuonna 1999, joten oli luontevaa valita benchmarking-koh-

12 12 teeksi ja -kumppaniksi juuri ko. yksikkö. Mielenkiintoiseksi asian tekee myös eri korkeakoulusektoreihin kuuluvien yksiköiden vertailu aiheesta jossa molemmilla on sama intressi, mutta lähtökohdat ja toimintatavat poikkeavat toisistaan merkittävästi. Benchmarking-projektin keskeisenä tavoitteena oli Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden suoritus- ja kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä omaa toimintaa lopullisena tavoitteena tuottaa asiakkaille lisäarvoa yhteistyöstä kanssamme Koulutus- ja palveluyksikkö Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutus ja palveluyksikkö aloitti toimintansa Yksikkö tarjoaa korkeatasoista täydennyskoulutusta ja palvelutoimintaa Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutusaloilta yrityksille, julkisyhteisöille ja yksityisille henkilöille. Toiminta lähtee asiakkaiden tarpeista ja on joustavaa, kilpailukykyistä sekä yhteistoiminnallista. Tavoitteena on asiakkaiden ammattitaidon kehittäminen ja osaamisen ylläpito työyhteisön kilpailukyvyn parantamiseksi alueellisesti ja kansainvälisesti. Koulutustuotteet ovat tiiviitä ajankohtaisseminaareja, pidempiä täydennyskoulutusohjelmia sekä henkilöstökoulutusta. Kaikista koulutuksista kerätään asiakastyytyväisyyspalaute. Tavoitteeksi on asetettu, että 80 % vastaajista antaa arvosanan 8 10 (arviointiasteikko 5 10). Koulutukset toteutetaan pääsääntöisesti Kainuun talousalueella. Palveluvalikoimiin kuuluvat rakennusten kuntoarviot ja kuntotutkimukset sekä käännös-, tulkkaus ja tekstinkorjauspalvelut. Henkilöstökoulutukset ovat asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä koulutustilaisuuksia, jotka toteutetaan joustavasti ryhmä- tai yksilövalmennuksena. Valittavana on kieli- ja kulttuuripalveluja, tietotekniikkaa ja työyhteisön kehittämiseen liittyviä teemoja. Täydennyskoulutusohjelmat parantavat henkilökohtaista osaamista ja työyhteisön kilpailukykyä. Koulutus- ja palveluyksiköllä on laaja yhteistyöverkosto ja näin ollen koulutus on käytännönläheistä, korkeatasoista ja monipuolista. Muuttuva työelämä edellyttää työntekijöiltä ja organisaatioilta jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Koulutus- ja palveluyksikkö vastaa tähän haasteeseen järjestämällä liikkeenjohdon PD-koulutuksia. Viides liikkeenjohdon PD-koulutus aloitettiin keväällä Koulutuksista saadut palautteet ovat olleet erittäin hyviä. Avoin ammattikorkeakouluopetus aloitettiin vuonna Kurssit ovat kaikille avoimia ja ne soveltuvat erityisen hyvin opiskelijoille sekä yritysten ja yhteisöjen henkilöstölle. Ammatillisten erikoistumisopintojen laajuus on 20 opintoviikkoa. Ne on tarkoitettu ammattikorkeakoulututkinnon tai aikaisemman opistotutkinnon suorittaneille täydennyskoulutukseksi. Erikoistumisopintoja järjestetään mm. hallinnon ja kaupan, tekniikan alalta sekä sosiaali- ja terveysalalta. Yksikössä työskentelee kuusi päätoimista henkilöä, jotka kaikki osallistuivat benchmaking-hankkeeseen.

13 Tutkimus- ja kehitysyksikkö Toiminta-ajatus Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikössä aloitti toimintansa Tutkimus- ja kehitysyksikkö. Se tarjoaa kehittämisprojektien suunnitteluun, toteutukseen ja hallinnointiin liittyviä palveluja sekä ammattikorkeakoulun sisäisille että ulkopuolisille asiakkaille sekä yrityselämää palvelevaa tutkimusta ja kehitystyötä. Tämän lisäksi Tutkimus- ja kehitysyksikön kautta välitetään opiskelijoiden opinnäytetöitä ja opintojen yhteydessä opiskelijatöinä suoritettavia palveluja. Näitä töitä ohjaavat oppilaitoksen opettajat. Opiskelijat saavat näistä töistä opintoviikkoja tai korvaavat näillä töillä esim. opintoihin kuuluvia harjoitustehtäviä. Tutkimus- ja kehitysyksikön toimintaan kuuluvat myös muut asiakkaiden tilaamat selvitykset, kartoitukset ym. palvelut. Tutkimus- ja kehitysyksikköön kuuluu myös uusyritystoiminnan edistämistä tukeva Yrityshautomo Innova, joka on ollut toiminnassa vuodesta 1998 alkaen. Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteyteen on perustettu erilaisia laboratorioita, joissa yritykset voivat suorittaa erilaisia testauksia ja mittauksia tuotekehitysvaiheessa oleville tuotteilleen. Tutkimus- ja kehitysyksikössä työskenteli syksyllä 2000 seitsemän päätoimista henkilöä. Joulukuussa 2001 henkilökunnan määrä oli 11 henkilöä (mukaan lukien Tutkimus- ja kehitysyksikön projekteissa toimivat henkilöt). Yksikön koko vakinainen henkilöstö eli 7 henkilöä osallistui benchmarking- hankkeeseen. Kajaanin ammattikorkeakoulun projektitoiminnasta Kajaanin ammattikorkeakoulun projektitoiminta aloitettiin vuoden 1996 alkupuolella, kun Euroopan Unionin Suomen tavoite 6-ohjelma mahdollisti entistä laajempien kehittämishankkeiden toteuttamisen. Projektitoiminnan kokonaisbudjetti tavoite 6-ohjelmakaudella oli noin 41 mmk. Projekteja toteutettiin 35 kappaletta. Kajaanin ammattikorkeakouluun on rakennettu kattava projektinhallintajärjestelmä, joka on saanut tunnustusta monelta eri taholta, myös rahoittajilta. Uudessa Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmassa Kajaanin ammattikorkeakoulu on aloittanut useita projekteja. Tavoite 1 -ohjelmaa toteutetaan Kainuun kehittämisohjelmassa määriteltyjen Kainuun elinkeinoelämän strategisia painopistealueita noudattaen. Niistä Kajaanin ammattikorkeakoulun toimialaan kuuluvat tekniikka ja liikenne (elektroniikka), hallinto ja kauppa, sosiaali- ja terveysala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Projektit, joita Kajaanin ammattikorkeakoulu toteuttaa tai joissa se on mukana, lähtevät liikkeelle asiakkaiden tarpeista ja tukevat siten alueen yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja lisäävät myös yleensä ammattikorkeakoulun henkilökunnan osaamista. Projektit ovat siten joko asiakaslähtöisiä tai ammattikorkeakoulun opetusta edistäviä kehittämishankkeita hyvin usein molempia yhtäaikaa.

14 14 Opettajien ja muun henkilökunnan osallistuminen projekteihin mahdollistaa elinkeinoelämän toimintatapojen syvemmän omaksumisen ja sieltä saadun tiedon siirtymisen opetukseen. Projektien yhtenä tavoitteena on synnyttää tuote tai tuoteaihio, joka on siirrettävissä yrityspalveluiden ja/tai yrityshautomon kautta koko elinkeinoelämän hyödyksi. 2.2 Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut Benchmarking-kumppanina oli Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut -yksikkö. Oulun yliopiston www-sivuilla (http: //out.oulu.index.html) yksikköä kuvataan seuraavasti: Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut on yliopiston erillislaitos, jonka tehtävänä on osana yliopistoa huolehtia Pohjois-Suomen hyvinvoinninedistämisestä. Toimimme aikuiskoulutuksen ja organisaatioiden kehittämisen asiantuntijoina sekä vastaamme yliopiston tutkimustyöhön liittyvistä tukitoimista ja toimimme henkilöstökouluttajina yliopiston sisällä. Tässä vaativassa tehtävässä meillä on oma, noin sadan ammattilaisen tiimiorganisaatio ja lisäksi useiden satojen ammattilaisten verkosto, jota jatkuvasti kehitämme tarpeisiimme sopivaksi. Aikuiskoulutus on vakiintunut yliopiston päätehtäväksi tutkimukseen ja koulutukseen perustuvan opetuksen rinnalle. Yliopistollinen aikuiskoulutus on uuden tutkimustiedon ja käytännön työelämän leikkauspiste, jossa ajantasaistetaan työelämässä olevien akateemisen koulutuksen saaneiden henkilöiden tietotaitoa ja tarjotaan yliopistollista koulutusta uusille opiskelija- ja asiakasryhmille. Koulutus- ja tutkimuspalveluiden koulutus- ja yhteiskuntapoliittinen tehtävä on akateemisen väestön tietotaidon ajantasaistaminen ja yliopistotutkinnon suorittaneiden tiedollisen osaamisen päivittäminen. Yliopistotasoinen koulutuksemme ja kehittämistyömme sekä kansalliset ja kansainväliset palveluverkostomme on suunniteltu suomalaisten yritysten ja julkishallinnon jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. Hyvät yhteytemme maailman johtaviin yliopistoihin, kouluttajiin, konsultteihin ja tiedon tuottajiin varmistavat, että palvelumme edustavat sellaista huippuosaamista, josta asiakkaat voivat parhaalla tavalla hyötyä. Olemme mukana, kun asiakkaamme soveltavat uusinta teknologiaa toiminnassaan ja tuotteissaan. Yhteistyössä yritysten, talouselämän järjestöjen ja julkishallinnon kanssa kehitämme jatkuvasti osaamistamme vastaamaan yhteiskunnassa esiintyviin kehittämistarpeisiin. Tavoitteenamme on luoda osaamista, joka perustuu jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen. Perinteisen kurssiajattelun sijaan tuomme elinikäisen oppimisen periaatteet, työkokonaisuuksien ja organisaatioiden kehittämisen sekä menetelmien hallintaa ja ongelmanratkaisua. Toiminnassamme korostamme laatua ja kehittämistoimien vaikuttavuutta sekä oman toimintamme jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen periaatteita. Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut on toimintaprofiililtaan hyvin saman kaltainen Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikön kanssa, joskin sen toiminnan volyymi ja henkilöstömäärä on noin kymmenkertainen Kajaaniin verrattuna.

15 3 Benchmarking Määritelmä ja menetelmän tausta Benchmarking tarkoittaa sitä, että on riittävän nöyrä myöntääkseen, että joku toinen on parempi ja riittävän viisas oppiakseen, kuinka voi itse tulla yhtä hyväksi, ellei jopa paremmaksi. (Andersen & Pettersen, 1996). Benchmarking on niiden liiketoiminnan parhaiden käytäntöjen etsimistä, johtavat ylivoimaiseen, parhaaseen suoritukseen. Benchmarking on jatkuva ja järjestelmällinen prosessi parhaiden käytäntöjen, toimintatapojen ja menetelmien tunnistamiseksi, ymmärtämiseksi ja soveltamiseksi. Tavoitteena on oman organisaation suoritus- ja kilpailukyvyn parantaminen (Camp, 1989) Benchmarking on yleistyvä organisaation suorituskyvyn parantamisen malli. Benchmarkingissa on tarkoitus oppia toimivia käytäntöjä parhailta organisaatioilta. Tutkimalla toisten organisaatioiden toimintatapoja, tehtäviä tai prosesseja pyritään tunnistamaan uusia toimintamalleja ja mahdollisuuksia, joilla oma organisaatio voi saavuttaa hyviä tuloksia. Uuden tiedon hankkiminen ja oppiminen muilta yrityksiltä ei kuitenkaan saa muodostua itsetarkoitukseksi, sillä benchmarkingin lopullisena päämääränä on aina todellisen muutoksen aikaansaaminen omassa organisaatiossa (Bogan, 1998). Benchmarkingin avulla pyritään saavuttamaan kolme tavoitetta: 1. arvioimaan nykyistä suoritustasoa suhteessa toisiin yrityksiin ja organisaatioihin 2. pyritään löytämään ja omaksumaan uusia ajatuksia, menetelmiä ja toimintatapoja, jotta oma toimintaprosessi ja käytännöt paranisivat 3. asettaa määrätietoisia ja toteutettavia suoritustavoitteita. (Bogan, 1998) Amerikkalainen yritys Xerox Corporation nimesi 1970-luvun lopussa käyttämänsä kehittämismenetelmän benchmarkingiksi. Useat Xeroxin patenteista olivat menettäneet merkityksensä ja yritystä oli vastassa kova japanilainen kilpailu. Xerox lähti siksi etsimään uusia tapoja vahvistaa markkina-asemaansa. Etsintä tuotti menetelmän, joka kehitettiin systemaattiseen oppimiseen muilta organisaatioilta. Xerox on saanut lukuisia seuraajia luvulla useat suuret amerikkalaiset yritykset, kuten IBM ja Motorola ottivat käyttöön benchmarkingin kehitystoiminnan työkaluksi. On kuitenkin kestänyt 1990-luvun alkuun asti ennen kuin benchmarking on levinnyt eurooppalaisiin organisaatioihin. Suomessa toimivat kansainväliset yritykset, kuten ABB, ICL ja Nokia, ovat alkaneet viime vuosina käyttää menetelmää systemaattisesti.

16 16 Voidaan erheellisesti ajatella, että benchmarking on erityisesti suurten yksityisten yritysten työkalu. Näin ei ole. Niin pk-yritykset kuin julkiset organisaatiot käyttävät nykyään benchmarkingia oman toimintansa kehittämiseen, vaikkakaan menetelmän käyttö ei ole yhtä laajalle levinnyttä (Benchmarking-käsikirja, Laatukeskus). Korkeakouluorganisaatioissa toiminnan parantaminen yhteistyön kautta on tuttua, uutta sen sijaan on toisiltaan oppimisen mahdollistuminen, joka liittyy benchmarkingin leviämiseen. Benchmarkingista on kokemusta Suomessa mm. korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä Korkeakoulujen arviointineuvoston tukemassa Helsingin yliopiston kielikeskuksen ja neljän pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulun kanssa (Löfström, Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä, 2001). 3.2 Benchmarking-tyypit ja niiden tavoitteet Jokainen organisaatio on yksilöllinen ja sen tavoitteet ja pyrkimykset saattavat erota toisten organisaatioiden tavoitteista. Siksi benchmarkingia on olemassa kolmea eri tyyppiä, joista jokainen painottaa hieman eri asioita ja näkee asiat eri kannalta. Näistä eri benchmarkingin tyypeistä, jotka ovat suoriutumiskyvyn benchmarking, prosessi-benchmarking, ja strateginen benchmarking, organisaatio voi valita tarkoituksiinsa sopivimman ja soveltaa sitä organisaation toimintaan. Riippuu siis täysin organisaatiosta ja siitä, mitä se haluaa tavoitella ja minkä se näkee parhaiten sopivan päämääriinsä. (Bogan 1998). 1. Prosessi-benchmarking Prosessibenchmarking keskittyy erillisiin työprosesseihin ja operoiviin systeemeihin, sellaisiin kuten asiakkaan valitusprosessi, laskutusprosessi, toimeksianto, rekrytointi tai strateginen suunnittelu. Tämän tyyppinen benchmarking pyrkii tunnistamaan tehokkaimmin toimivat käytännöt monista yhtiöistä, jotka hoitavat samanlaisia työtehtäviä. Sen vahvuus on sen kyvykkyydessä tuottaa ratkaisevia tuloksia lyhyellä aikavälillä. (Bogan 1998). 2. Suorituskyvyn benchmarking Suorittamiskyvyn benchmarking tavallisesti keskittyy hinnan elementteihin, tekniseen laatuun, tuotteen tai palvelun piirteisiin, nopeuteen, reliabiliteettiin ja muihin suoriutumisen luonteenpiirteisiin. Käänteinen tekniikka, suora tuotannon tai palvelun vertailu ja toimivien tilastojen analysointi ovat ensisijaisia tekniikkoja suoriutumiskyvyn benchmarkingin aikana. (Bogan 1998). 3. Strateginen benchmarking Strateginen benchmarking tutkii, kuinka yhtiöt kilpailevat keskenään. Se etsii ja tunnistaa teollisuudesta sellaisia voittostrategioita, jotka mahdollistavat korkean suoriutumisen yhtiöissä ja menestymisen markkinoilla. Sellaisten yhtiöiden, joilla on pitkän aikavälin tavoitteet, tulisi olla eniten kiinnostunut strategisesta

17 17 benchmarkingista. Strateginen benchmarking vaikuttaa yhtiön pitempiaikaisiin kilpailumalleihin. Seurauksena hyödyt voivat kasvaa hitaasti. Organisaatiot, jotka etsivät lyhytaikaisia hyötyjä, usein toteavat, että prosessi-benchmarkingilla saadaan tuloksia nopeammin. (Bogan 1998). Kuvassa 3.1 on esitetty eri benchmarking-tyypit, niiden toteutukseen vaadittava resurssitarve ja kustannus sekä vaikutus tietämykseen ja vaikuttavuuteen. Kuva 3.1 Benchmarking-tyypit Projektin onnistumisen kannalta organisaation on hyvä ottaa koko henkilöstö mukaan benchmarking-työhön. Se antaa henkilöstölle tunteen, että heitä ja heidän panostaan tarvitaan. Se myös kertoo henkilöstölle siitä, että muutokset ovat välttämättömiä ja myöskin mahdollisia. Näin saadaan huomio kiinnitettyä myös niihin henkilöihin, joiden mielestä käytännöt tai toimintatavat ovat riittäviä, eikä niitä tarvitse muuttaa. Tarkoituksena olisi saada henkilöstö itsekin löytämään keinoja, jolla muutos saataisiin toteutettua. Benchmarking motivoi henkilöstöä uusiin ideoihin, muutoksiin ja käytäntöihin, kun henkilöstö saa osallistua toteutukseen ja suunnitteluun. Hyvin toteutettuna benchmarking lisää henkilöstön innostusta ja tarmoa ja sitä kautta henkilöstö rohkaistuu helpommin ilmaisemaan ideoitaan ja siirtämään niitä käytäntöön (Bogan 1998). Benchmarking on ennen muuta keino nopeuttaa ja tehostaa organisaatioiden ja niissä työskentelevien ihmisten oppimista tiedon koordinoinnin ansiosta. Vertailutiedon avulla pyritään hallitsemaan ympäristön jatkuvia muutosprosesseja. Benchmarkingia voivat hyödyntää palvelu- ja teollisuusyritykset ja julkisen sektorin organisaatiot (Kulmala, 1999). Kriittistä on omien toimintatapojen johdonmukainen kuvaaminen. Kuvaamisen on oltava riittävän yksityiskohtaista, mutta samalla myös yleistä, jotta voimme löytää oikeat esikuvat omalta toimialalta tai sen ulkopuolelta.

18 Prosessien kuvaaminen ja mittaaminen Oman toiminnan kuvaaminen voidaan toteuttaa useilla tavoilla. Yhä useammin käytetty tapa, jota myös Laatukeskus suosittelee, on kuvata yrityksessä tapahtuvia prosesseja. Prosessilla tarkoitetaan tässä toimintosarjaa, jonka tarkoituksena on luoda arvoa asiakkaalle. Prosessiin kuuluu lukuisia työvaiheita ja se ulottuu usein yli osastorajojen. Reklamaatioiden käsittely, tilinpäätöksen laatiminen, tuotteiden kehittäminen ja työntekijöiden pätevyyden kehittäminen ovat esimerkkejä prosesseista, jotka esiintyvät useimmissa organisaatioissa ja joita voidaan verrata viestijuoksuun, jossa kapulaa siirretään henkilöltä toiselle. Usein ongelmat ovat juuri vaihdossa. Benchmarkingin avulla voidaan oppia, kuinka muut selvittävät vaihtonsa tehokkaasti. Eräs prosessin määritelmä: Prosessilla tarkoitetaan toimintosarjaa, joka jalostaa tuotetta tai palvelua. Prosessilla on tarkasti määritelty alku ja tarkasti määritelty loppu. On määriteltävä selvästi, mitkä ovat prosessin tarvitsemat panokset, mitä sen tulee tuottaa, kuinka sen tulee tapahtua ja minkälaisia ovat odotetut tulokset. Kaikilla prosesseilla on asiakas sisäinen tai ulkoinen. Ominaista prosesseille on myöskin toistettavuus, eli ne viedään läpi useita kertoja. (Suomen laatukeskus, 1998) Prosessin tarkoituksena on tuottaa asiakkaiden tarpeiden mukainen tuote tai palvelu. Tarpeita voivat olla esimerkiksi, että tuotteet toimitetaan tietyn ajan sisällä, tuotteilla on tietty laatutaso tai että tuotteen saatavuus on hyvä. Tarpeet asettavat puolestaan vaatimuksia prosessin materiaalin, henkilöstön, työntekijöiden kykyjen jne. valinnalle. Vaatimusten tunnistaminen on prosessin ja esikuvan valinnan kannalta keskeistä, sillä vertailukelpoisuus edellyttää, että esikuvayrityksen kyseisen prosessin asiakkaiden vaatimukset ja kriittiset menestystekijät ovat samankaltaisia. Prosessin määrittely helpottuu, jos tunnistetaan ensin prosessin alku ja loppu, prosessiin asiakas, asiakkaan tarpeet sekä prosessille ja organisaatiolle asetetut vaatimukset. Tietyt prosessit organisaatiossa ovat monimutkaisia ja siksi voi olla hyödyllistä jakaa ne osaprosesseihin. Osaprosessit voidaan puolestaan vuorostaan jakaa toimintoihin. Jotta voidaan varmistua siitä, että asiakkaan asettamat vaatimukset täytetään, on tärkeätä mitata ja seurata tuloksia säännöllisesti. Kun valitaan käytettävät mittarit, lähtökohtana ovat prosessien kriittiset menestystekijät ja asiakkaan tarpeet ja vaatimukset. Mikäli asiakas asettaa vaatimuksia toimituksen tarkkuudelle, pitää mitata myös prosessin läpimenoaikaa. Mikäli asiakas toivoo hyvää palvelua, tulevat etusijalle henkilökunnan pätevyys ja motivaatio jne. Useimmin käytetyt mittarit voidaan jakaa karkeasti neljään luokkaan: laatu (asiakastyytyväisyys), virheettömyys (oikeellisuus) aika ja taloudellisuus (kustannukset). Benchmarkingia käytettäessä tunnusluvut ovat tärkeitä mittareita sille, kuinka esikuvat suoriutuvat verrattuna omaan organisaatioon.

19 3.4 Benchmarking-prosessin onnistumisen edellytyksiä 19 Pelkän opintokäynnin tekeminen ei ole benchmarkingia. Se, että molemmat osapuolet saavat haluamiaan tietoja benchmarking-projektin yhteydessä tapahtuvasta tietojen vaihdosta, vaatii huolellista valmistautumista molemmilta organisaatioilta. Hyvät tiedot omasta nykyisestä toimintatavasta sekä harkitut kysymykset benchmarking-kumppanille ovat välttämättömiä edellytyksiä esikuvayritykseltä saatujen tietojen omaksumiselle. Vaikka benchmarking onkin suhteellisen yksinkertainen kehittämismenetelmä, piilee siinäkin sudenkuoppia, joita kannattaa varoa. Kokemusten perusteella voidaan tuoda esiin asioita, jotka tulee erityisesti ottaa huomioon benchmarking-projektin läpiviennissä (Benchmarking käsikirja, Laatukeskus): Varmista johdon tuki Benchmarking-projekti vaatii osaamista, aikaa ja resursseja. Tämän vuoksi johdon antamana selkeä tuki on edellytys projektin menestyksekkäälle läpiviemiselle. Kuten kaikki kehittämistyö, myös benchmarking toteutetaan rinnakkain päivittäisen toiminnan kanssa. Jos johto ei ilmaise selvästi organisaatiolle sitä, että benchmarking-projekti on etusijalla eikä vapauta projektiryhmän tarvitsemia resursseja, saattaa projektin eteneminen vaarantua. Jotta projektin tulokset eivät jäisi esikuvan kanssa käydyn kokemusten vaihdon jälkeen ainoastaan toimenpide-ehdotusten tasolle, on tärkeää, että johto tukee myös muutosten läpivientiä ja antaa mahdollisesti lisäresursseja. Muutostyö vaatii kärsivällisyyttä sekä projektin osallistuvilta että johdolta. Kommunikoi Projektin vaikutuspiiriin kuuluva henkilöstö tulee sitouttaa projektiin jo varhaisessa vaiheessa. Näin helpotetaan projektiryhmän työtä benchmarking-projektin tuottamien toimintasuunnitelmien läpiviemiseksi. Muutoksista informoiminen koko organisaatiolle on aivan liian myöhäistä vasta siinä vaiheessa, kun benchmarking-projekti on läpiviety ja toimenpidesuunnitelmat jo muotoiltu. Osallistuminen on välttämätöntä pysyvien muutosten aikaansaamiseksi. Toimi nopeasti tai ei lainkaan Kuinka kauan benchmarking-projekti kestää? Vastaus riippuu luonnollisesti projektin laajuudesta. On kuitenkin erittäin tärkeää, etteivät organisaatiossa aloitetut projektit kestä liian kauan. Monet olosuhteet ehtivät muuttua, jos projekti vie odotettua pidemmän ajan. Esimerkiksi ryhmän jäsenet voivat saada uusia työtehtäviä tai johto voi vaihtua, mikä saattaa johtaa siihen, että investoitu työ menee hukkaan. Ajateltavaa: Kohdenna aika oikein On toivottavaa, että benchmarking-ryhmä kokoontuu mieluummin usein lyhyen ajanjakson aikana kuin harvoin pitkän ajanjakson kuluessa. Käytä tietyissä tilanteissa ulkoista apua Hyvien esikuvien tunnistaminen on aikaa vievää puuhaa, joten voi olla hyödyllistä käyttää asiantuntija-apua.

20 20 Valmistaudu huolellisesti Vaikka projekti vietäisiinkin läpi nopeasti, se ei saa tapahtua valmistelutyön siis oman prosessin kuvaamisen, analysoinnin ja rajaamisen kustannuksella. Kuvaaminen ja analysointi on edellytys menestykselliselle vertailulle. Tietoisuus prosessin nykyisistä toimintatavoista ja mahdollisista ongelma-alueista on välttämätöntä esikuvan ja oman toiminnan eroavaisuuksien ymmärtämiseksi. Valmistelutyön täytyy olla perusteellista myös siksi, että yhä useampi benchmarking-kumppani edellyttää sitä vierailevalta organisaatiolta. Valmistelutyöhön kuuluu myös projektin tarkka rajaaminen. Jos valitaan liian laaja prosessi, projektista tulee monimutkainen ja siitä on vaikea muodostaa yleiskuvaa. Voi olla myös vaikeuksia löytää esikuvia, joilla olisi vertailukelpoisia prosesseja. Mikäli organisaatio tietoisesti valitsee vertailtavaksi laajemman prosessin, pitää yksityiskohtiin menemistä välttää. Prosesseja, jotka soveltuvat vertailtavaksi yleisemmällä tasolla, ovat esimerkiksi strateginen suunnittelu, budjetointi tai organisaatiomuotojen vertailu. Yksityiskohtaisemmalla tasolla työskennellään esimerkiksi tilausten käsittely-, asiakasvalitusten käsittely- tai rekrytointiprosessien kanssa. Kokoa oikea ryhmä Benchmarking-projektia ei tule antaa ulkopuoliselle taholle, vaan niiden henkilöstön toteutettavaksi, joka työskentelee parannettavan prosessin parissa. Juuri nämä ihmiset voivat tunnistaa, mitkä esikuvat ovat parempia ja lisäksi toteuttaa parannukset, sillä he tietävät, kuinka työ nykyään tehdään. Vain erittäin harvoin on hyödyllistä valita sellainen projektiryhmä, jolla ei ole entuudestaan kokemusta kohteena olevasta prosessista tai jolla ei ole mahdollisuuksia toteuttaa muutoksia. Tärkeää on myös se, että jollakin ryhmän jäsenellä on hyvät tiedot benchmarking-menetelmän soveltamisesta käytännössä. Tämän henkilön (joka voi olla myös ulkopuolinen) tehtävänä on ohjata ryhmää benchmarkingmenetelmän soveltamisessa sekä antaa sille projektia vauhdittavia ehdotuksia ja ideoita. Onko halua oppia muilta? Muista, että perustavanlaatuinen edellytys menestyksekkäälle benchmarkingille on, että osallistujat ovat halukkaita oppimaan muilta ja kunnioittavat kumppaniaan. Ennen kuin voidaan omaksua muiden toimintatapoja, on oltava tietoisia olemassa olevista mahdollisista asenteellisista esteistä. Seuraa mallia Benchmarking täytyy viedä läpi systemaattisesti, jotta saataisiin hyviä tuloksia. Benchmarking-malli helpottaa systematiikkaa. Organisaation tulee varmistua siitä, että valittu malli sopii hyvin organisaation laatutoimintaan ja omaan yrityskulttuuriin. Malli myös viestittää sekä organisaation sisällä että ulkoisesti, että benchmarking tapahtuu meidän hyväksemme.

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

OSA I Strategia miksi ja miten

OSA I Strategia miksi ja miten SISÄLLYS ESIPUHE...11 SAATESANAT KOLMANTEEN PAINOKSEEN...14 OSA I Strategia miksi ja miten 1. STRATEGIAN TAUSTATEKIJÄT...17 Organisaatiot ovat olemassa asiakkaitaan varten...17 Hinta määräytyy markkinoilla...18

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin:

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin: Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla alan yrityksen ohjelmapalveluissa lyhytkestoisen

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Euroopan laatupalkinto (EFQM) ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinnossa hakemuksen laatiminen ja kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA Yhteistyösopijaosapuolet Oulun yliopisto (OY) VTT Elektroniikka (VTT) Kajaanin ammattikorkeakoulu (AMK) (jäljempänä yhdessä sopijaosapuolet) sopivat

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot