Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking"

Transkriptio

1 1 A. Härkönen, K. Juntunen & E.-L. Pyykkönen Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 10:2002

2 2 Korkeakoulujen arviointineuvosto Pikseri Julkaisupalvelut Helsinki 2002

3 3 Esipuhe Benchmarking-metodi pyrkii nopeuttamaan organisaation oppimista. Kajaanin ammattikorkeakoulu on omassa hankkeessaan ottanut kehittämisen kohteeksi Yrityspalvelut-yksikkönsä, jonka prosesseja ja kilpailukykyä ammattikorkeakoulu pyrki kehittämään vertaamalla yksikön toimintaa Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut -yksikön toimintaan. Hankkeen vaativuutta, mutta samalla myös sen vaikuttavuutta lisäsi, se, että ammattikorkeakoulu liitti projektin myös käynnissä olleeseen strategiatyöhön. Ammattikorkeakoulu on kokenut hankkeen omalta kannaltaan hyvin mielekkäänä ja onnistuneena. Se pystyi mm. löytämään uusia parhaaseen suoritukseen johtavia toimintatapoja, oppi benchmarking-menetelmän käyttöä toiminnan kehittämisen työkaluna, kehitti yhteistyötä ja tunnisti mahdollisuuksia siihen. Projektin aikana ammattikorkeakoulu liitti benchmarkingin Balanced Scorecard -mallin mukaiseen strategioiden päivitysprosessiin ja löysi sen avulla strategisia tavoitteita, kriittisiä menestystekijöitä sekä laati niille mittareita. Hanke on yksi osoitus benchmarkingin monista hyödyntämismahdollisuuksista. Samalla se on Korkeakoulujen arviointineuvoston kannalta kannustava esimerkki siitä, miten arviointineuvosto voi parhaimmillaan olla tukemassa korkeakoulujen omaa arviointitoimintaa ja sen kehittämistä. Raportti antaa selkeän kuvan benchmarking-menetelmän käytöstä muille sen hyödyntämistä suunnitteleville korkeakouluille. Näin raportti auttaa myös muita korkeakouluja niiden toiminnan kehittämisessä. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta kiitämme ja onnittelemme Kajaanin ammattikorkeakoulua ja sen henkilöstöä hyödyllisestä ja ammattitaitoisesti toteutetusta hankkeesta. Helsingissä Kauko Hämäläinen pääsihteeri Tapio Huttula suunnittelija

4 4 Sisällys Tiivistelmä 5 1 Johdanto Projektin tavoitteet Benchmarking Kajaanin ammattikorkeakoulun strategiassa 7 2 Projektiin osallistujat Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikkö Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut 14 3 Benchmarking Määritelmä ja menetelmän tausta Benchmarking-tyypit ja niiden tavoitteet Prosessien kuvaaminen ja mittaaminen Benchmarking-prosessin onnistumisen edellytyksiä Benchmarkingin eettiset periaatteet Laatukeskuksen benchmarking-malli 21 4 Projektin toteutus ja saavutetut tulokset Projektin tavoitteet ja organisaatio Toteutus Tulokset ja tavoitteiden saavuttaminen 30 5 Projektin toteutuksen arviointia 31 6 Lopuksi 33 Lähteet 34 Liitteet 1: Benchmarkingin eettiset periaatteet 35 2: Projektin suunnittelu AMK:ssä 36 3: Esimerkkejä benchmarking-kysymyksistä 37

5 5 Tiivistelmä Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikkö koostuu Koulutus- ja palveluyksiköstä sekä Tutkimus- ja kehitysyksiköstä. Yrityspalvelut-yksikkö tarjoaa korkeatasoista aikuiskoulutusta, kieli- ja kulttuuripalveluja, teknologiapalveluja, kehittämisprojektien suunnitteluun, toteutukseen ja hallintaan liittyviä palveluja, opinnäytetöinä tarjottavia tutkimuspalveluja, yrityselämää palvelevaa tutkimusta ja kehitystyötä sekä muita asiakkaiden tilaamia palveluja. Kajaanin ammattikorkeakoulu on vakinaistamisestaan lähtien määrätietoisesti kehittänyt kaikkien yksiköidensä toimintoja mukaan lukien Yrityspalvelutyksikkö. Benchmarking-projektin tavoitteena oli mm. parantaa Yrityspalvelutyksikön prosesseja ja kilpailukykyä tunnistamalla ja ottamalla käyttöön ns. parhaita käytäntöjä, oppia benchmarking-menetelmän käyttö toiminnan kehittämisen työkaluna, kehittää kumppanuusyhteistyötä ja tunnistaa mahdollisuuksia siihen. Kehittämishankkeen tavoitteena oli myös tukea Kajaanin ammattikorkeakoulun mission, vision ja tavoitteiden saavuttamista. Kaikki edellä mainitut tavoitteet saavutettiin hyvin projektin aikana. Benchmarking-kumppanina oli Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut-yksikkö. Kajaanin ammattikorkeakoulun strategian päivitystyö aloitettiin keväällä Tasapainotettua tuloskorttia (Balanced Scorecard) käytettiin strategian käytäntöön viemisen menetelmänä. Koko ammattikorkeakoulun ja sen jokaisen yksikön strategia on päivitetty lukuvuoden aikana vuoteen 2005 saakka. Balanced Scorecard merkitsee kokonaisuuksien hallintaa ja se on tänä päivänä tehokkaan johtamisen tärkein työväline monessa yrityksessä ja yhteisössä. Järjestelmän tavoitteena on, että koko organisaatio pystyy toimimaan samansuuntaisesti yhteisten tavoitteiden puolesta. Mittaristo määrittelee toiminnalle tavoitteet neljän näkökulman avulla, jotka Kajaanin ammattikorkeakoulussa ovat henkilöstö ja osaaminen, prosessit, asiakkaat ja talous. Näissä onnistuminen tuottaa lisäarvoa asiakkaille ja tuo sitä kautta aluevaikuttavuutta. Syksyllä 2000 aloitettu Yrityspalvelut-yksikön benchmarking-projekti kytkettiin käynnissä olleeseen strategiatyöhön. Työskentely projektin eri vaiheissa tapahtui pääsääntöisesti työseminaareissa, joissa konsultti auttoi, tuki ja ohjasi Yrityspalvelut-yksikön benchmarkingprojektiin osallistuvia soveltamaan benchmarking-menettelyä suoraan valittuun kehittämishankkeeseen. Projektisuunnitelman eri vaiheita työstettiin yhdessä työseminaareissa ja niitä seuranneissa välitöissä. Valmennus, konsultointi ja projektin ohjaus toteutettiin käyttämällä benchmarking-menettelyä sekä prosessi-, laatu- ja muutosjohtamisen menetelmiä soveltaen. Benchmarking-projektissa noudatettiin benchmarkingin yleisiä eettisiä periaatteita, joihin kaikki osapuolet sitoutuivat. Balanced Scorecard -tuloskorttien läpikäyminen ja kytkeminen benchmarking-hankkeeseen eivät normaalisti kuulu perinteiseen menettelyyn. Benchmar-

6 6 kingilla haetaan uusia parhaaseen suoritukseen johtavia toimintatapoja. Uusien toimintatapojen käyttöönotto on aina muutosprosessi. Hankkeessa haluttiin korostaa toimintatavan muutoksen strategista merkitystä ja tämän takia oli tärkeä tarkastella Yrityspalvelujen visiota ja strategiaa. Yrityspalvelujen benchmarkinghanke kytkeytyi vahvasti yksikön visioon ja strategiaan sekä niiden viemiseen käytäntöön. Balanced Scorecard on tähän sopiva työkalu. Liitimme benchmarkingin Balanced Scorecard -mallin mukaiseen strategioiden päivitysprosesiin, koska molemmissa menetelmissä on yhteisiä piirteitä ja ne tukevat toisiaan. Päivitimme Yrityspalvelut-yksikön vision, mission, arvot, strategiset tavoitteet, kriittiset menestystekijät ja mittarit sekä määrittelimme strategiset kehitys- ja muutoshankkeet. (yhdeksän kehittämishanketta). Benchmarkingilla arvioimme omaa toimintaamme ja löysimme strategisia tavoitteita ja kriittisiä menestystekijöitä sekä laadimme niille mittareita. Kuvasimme Yrityspalvelut-yksikön tärkeimmät prosessit ja opimme jatkuvan parantamisen mallin. Nyt meillä on mallit, miten toimimme ja miten meillä asiat hoidetaan. Kuvaukset toimivat apuvälineinä myös uusien henkilöiden perehdyttämisessä. Olemme oppineet benchmarking-prosessin sekä muita kehittämisen työkaluja, esimerkiksi vuokaaviointia, ryhmittelytekniikkaa ja priorisointimatriisia. Tulosten arvioinnissa käytimme osittain myös Euroopan laatupalkinnon kriteeristöä. Uudet kehittämishankkeet toteutetaan vuoden 2002 aikana, jonka jälkeen ne vakiinnutetaan osaksi Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikön toimintaa. Korkeakoulujen arviointineuvosto on osallistunut hankkeen ja siitä kirjoitetun julkaisun rahoittamiseen. Hanketta on avustanut myös Kainuun Liitto Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella.

7 1 Johdanto Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena oli selvittää Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikön ja Oulun yliopiston koulutus- ja tutkimuspalvelut -yksikön vastaavien toimintojen yhtäläisyydet ja erot, tutkia molempien yksiköiden aluevaikuttavuutta ja selvittää parhaat toimintatavat. Projektin keskeisenä tavoitteena oli oman organisaation suoritus- ja kilpailukyvyn parantaminen. Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut -yksikkö on aikuiskoulutuksen laatuyksikkö Suomen yliopistojen vastaavien yksiköiden joukossa. Se toteuttaa omalla alueellaan vastaavanlaisia palveluja kuin Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikkö omalla alueellaan. Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikkö halusi parantaa prosessejaan ja kilpailukykyään tunnistamalla ja ottamalla käyttöön ns. parhaita käytäntöjä oppia benchmarking-menettelyn käytön toiminnan kehittämisen työkaluna ja haluaa käyttää sitä jatkossa toiminnan ja prosessin parantamisessa kehittää kumppanuusyhteistyötä ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia siihen että kehittämishanke tukee Kajaanin ammattikorkeakoulun mission, arvojen ja vision saavuttamista sekä selkeyttää strategian mittaamisessa käytettävän tuloskortin mittareita. 1.2 Benchmarking Kajaanin ammattikorkeakoulun strategiassa Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutusalat ovat hallinto ja kauppa, tekniikka ja liikenne, sosiaali- ja terveysala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Toiminta on keskitetty pääosin Kajaanin Vimpelinlaakson kampusalueelle. Kajaanin ammattikorkeakoulu työllistää 146 henkilöä. Opiskelijoita on aikuisopiskelijat mukaan lukien noin Kokonaisbudjetti vuonna 2001 on noin euroa. Kajaanin ammattikorkeakoulussa tehdään jatkuvasti toiminnan kehittämiseen liittyvää työtä. Vuosien varrella on rakennettu laatujärjestelmää, uusittu visiot ja strategiat ja asetettu konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet koko ammattikorkeakoululle ja eri yksiköiden toiminnalle. Toimintaympäristön muuttumisen nopeus lisää strategisen johtamisen merkitystä korkeakoulujen johtamisessa. Menestyäkseen korkeakoulun on kyettävä ennakoimaan olosuhteiden muuttuminen ja sopeuduttava muutoksiin kilpailijoita nopeammin. Strategisen johtamisen merkityksen kasvaminen lisää myös

8 8 johtamisessa käytettävien apuvälineiden tarvetta. Keskeisenä korkeakoulujen johtamisen välineitä ovat olleet johdon laskentajärjestelmät ja strateginen suunnittelu. Monen korkeakoulun johto tekee hienoja strategioita, mutta niitä ei saada vietyä käytäntöön. Suurimpana toteutumisen esteenä onkin, että eri henkilöt tekevät ja toteuttavat strategiat. Tällöin, kun tehtyjä strategioita ei ymmärretä riittävän hyvin, toteuttajat eivät tiedä, mitä heidän oikeasti pitäisi tehdä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Strategiatyössä usein myös rönsyillään, eikä osata keskittyä oleelliseen siihen mikä on menestymisen kannalta kriittistä. Lisäksi toimijat eivät halua ottaa riskejä siinä pelossa, että strategiat eivät toteudukaan niin kuin on suunniteltu. Jotta strateginen suunnittelu ja johtaminen saataisiin toimimaan hyvin, on laskentajärjestelmien ja mittareiden oltava kunnossa, jolloin voidaan analysoida nykytilannetta, seurata valintojen vaikutuksia sekä tarvittaessa korjata strategioita. Strategisen suunnittelun ja johtamisen tulee kohdata. Tällöin toteutetaan sitä, mitä on suunniteltu ja kaikki yksittäiset toimet tehdään strategioiden mukaisesti. Kajaanin ammattikorkeakoulussa käytetään strategisessa suunnittelussa ja strategian mukaisesti valittujen toimintojen ja tehtävien toteuttamisessa Balanced Scorecard -viitekehystä (Kuva 1.1). Kuva 1.1. Kajaanin ammattikorkeakoulun strategian viitekehys Vuonna 1998 laaditun ja vuoteen 2000 saakka voimassa olleen vision mukaan Kajaanin ammattikorkeakoulu on valitsemillaan alueilla mitattavasti yksi arvostetuimmista ammattikorkeakouluista, joka kouluttaa kansainvälisiä hyvän itsetunnon omaavia alansa osaajia, sekä on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän edis-

9 9 täjä. Jo tuolloin strategiatyön pohjana käytettiin tasapainotetun mittariston (Balanced Scorecard) mallia. Näkökulmina olivat markkinointi, osaaminen, henkilöstö/johtaminen ja rahoitus/talous. Kajaanin ammattikorkeakoulun päämääränä vuoden 2001 loppuun mennessä oli vuonna 1998 laaditun strategiatyön pohjalta olla mm. digitaalisen signaalinkäsittelyn, sosiaali- ja terveysalalla tele- ja tietotekniikan hyödyntämisen, pk-sektorin markkinoinnin ja liikkeenjohdon sekä matkailupalvelujen markkinoinnissa ja tuotekehityksessä tapahtuma-, liikunta- ja kulttuurimatkailuun liittyen tunnistettu kansallinen huippuosaaja. Vuonna 1998 laaditussa strategiassa Yrityspalvelut-yksikkö on vuoden 2001 lopussa koulutusalojen osaamishuippujen tunnistettu edistäjä ja kehittäjä, arvostettu teknologian ja osaamisen siirtäjä yrityselämän ja ammattikorkeakoulun välillä sekä maakuntansa elinkeinoelämän edistämisen keskeinen vaikuttaja. Kajaanin ammattikorkeakoulun strategian päivitystyö aloitettiin keväällä Menetelmänä on käytetty tasapainotettua tuloskorttia (Balanced Scorecard), jonka pohjalta koko ammattikorkeakoulun ja sen jokaisen yksikön strategia on päivitetty lukuvuoden aikana vuoteen 2005 saakka. Balanced Scorecard merkitsee kokonaisuuksien hallintaa ja se on tänä päivänä tehokkaan johtamisen tärkein työväline monessa yrityksessä ja yhteisössä. Järjestelmän tavoitteena on, että koko organisaatio pystyy toiminaan samansuuntaisesti yhteisten tavoitteiden puolesta. Mittaristo määrittelee toiminnalle tavoitteet neljän näkökulman avulla, jotka Kajaanin ammattikorkeakoulussa ovat henkilöstö ja osaaminen, prosessit, asiakkaat ja talous. Näissä onnistuminen tuottaa lisäarvoa asiakkaille ja tuo sitä kautta aluevaikuttavuutta. Strategian keskeisenä elementtinä on kriittisten menestystekijöiden määritys ja niihin vaikuttaminen. Kuvassa 1.2 on esitetty Kajaanin ammattikorkeakoulun kriittiset menestystekijät vuonna Kuva 1.2. Kajaanin ammattikorkeakoulun kriittiset menestystekijät vuonna 2001

10 10 Syksyllä 2000 käynnistettiin Yrityspalvelut-yksikön benchmarking-projekti, joka kytkettiin strategiatyöhön Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikön osalta. Miksi sitten valittiin juuri benchmarking ja mitkä olisivat olleet muut vaihtoehdot? Benchmarkingin vaihtoehtona olisi ollut aloittaa normaalit sisäiset kehityshankkeet jatkuvan parantamisen menettelynä, mutta kehittämistyökaluksi valittiin benchmarking, koska menetelmä pureutuu Balanced Scorecardin tavoin kriittisiin menestystekijöihin ja mittareihin. Toisaalta Yrityspalvelut-yksikköön haluttiin saada aikaan nopeasti suorituskyvyn paranemista. Kuvassa 1.3 on esitetty benchmarking-projektin ja jatkuvan kehittämisen vaikutus suorituskykyyn ajan funktiona. Kuva 1.3. Benchmarking-prosessin vaikutus suorituskykyyn ajan funktiona

11 2 Projektiin osallistujat Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikkö Kajaanin ammattikorkeakoulun organisaatiokaavio ja Yrityspalvelut-yksikön asema organisaatiossa on esitetty kuvassa 2.1. Kuva 2.1. Kajaanin ammattikorkeakoulun organisaatio ja Yrityspalvelut-yksikön asema siinä Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikkö koostuu Koulutus- ja palveluyksiköstä sekä Tutkimus- ja kehitysyksiköstä. Yrityspalvelut-yksikkö tarjoaa korkeatasoista aikuiskoulutusta, kieli- ja kulttuuripalveluja, teknologiapalveluja, kehittämisprojektien suunnitteluun, toteutukseen ja hallintaan liittyviä palveluja, opinnäytetöinä tarjottavia tutkimuspalveluja, yrityselämää palvelevaa tutkimusta ja kehitystyötä sekä muita asiakkaiden tilaamia palveluja. Yrityspalvelut-yksikössä tehtävä kehittämistyö on volyymiltaan yksi laajimpia, kun sitä verrataan muihin ammattikorkeakouluihin ja suhteutetaan kokonaisliikevaihtoon. Yksikön kehittymisen kannalta on tärkeää saada ajantasaista tietoa kehitystoiminnan organisoinnista ja asiakashankinnasta sekä yritysyhteyksien järjestämisestä muissa vastaavissa organisaatioissa. Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut -yksikkö valittiin yliopistosektorin aikuiskoulutuksen laatuyksiköksi vuonna 1999, joten oli luontevaa valita benchmarking-koh-

12 12 teeksi ja -kumppaniksi juuri ko. yksikkö. Mielenkiintoiseksi asian tekee myös eri korkeakoulusektoreihin kuuluvien yksiköiden vertailu aiheesta jossa molemmilla on sama intressi, mutta lähtökohdat ja toimintatavat poikkeavat toisistaan merkittävästi. Benchmarking-projektin keskeisenä tavoitteena oli Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden suoritus- ja kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä omaa toimintaa lopullisena tavoitteena tuottaa asiakkaille lisäarvoa yhteistyöstä kanssamme Koulutus- ja palveluyksikkö Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutus ja palveluyksikkö aloitti toimintansa Yksikkö tarjoaa korkeatasoista täydennyskoulutusta ja palvelutoimintaa Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutusaloilta yrityksille, julkisyhteisöille ja yksityisille henkilöille. Toiminta lähtee asiakkaiden tarpeista ja on joustavaa, kilpailukykyistä sekä yhteistoiminnallista. Tavoitteena on asiakkaiden ammattitaidon kehittäminen ja osaamisen ylläpito työyhteisön kilpailukyvyn parantamiseksi alueellisesti ja kansainvälisesti. Koulutustuotteet ovat tiiviitä ajankohtaisseminaareja, pidempiä täydennyskoulutusohjelmia sekä henkilöstökoulutusta. Kaikista koulutuksista kerätään asiakastyytyväisyyspalaute. Tavoitteeksi on asetettu, että 80 % vastaajista antaa arvosanan 8 10 (arviointiasteikko 5 10). Koulutukset toteutetaan pääsääntöisesti Kainuun talousalueella. Palveluvalikoimiin kuuluvat rakennusten kuntoarviot ja kuntotutkimukset sekä käännös-, tulkkaus ja tekstinkorjauspalvelut. Henkilöstökoulutukset ovat asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä koulutustilaisuuksia, jotka toteutetaan joustavasti ryhmä- tai yksilövalmennuksena. Valittavana on kieli- ja kulttuuripalveluja, tietotekniikkaa ja työyhteisön kehittämiseen liittyviä teemoja. Täydennyskoulutusohjelmat parantavat henkilökohtaista osaamista ja työyhteisön kilpailukykyä. Koulutus- ja palveluyksiköllä on laaja yhteistyöverkosto ja näin ollen koulutus on käytännönläheistä, korkeatasoista ja monipuolista. Muuttuva työelämä edellyttää työntekijöiltä ja organisaatioilta jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Koulutus- ja palveluyksikkö vastaa tähän haasteeseen järjestämällä liikkeenjohdon PD-koulutuksia. Viides liikkeenjohdon PD-koulutus aloitettiin keväällä Koulutuksista saadut palautteet ovat olleet erittäin hyviä. Avoin ammattikorkeakouluopetus aloitettiin vuonna Kurssit ovat kaikille avoimia ja ne soveltuvat erityisen hyvin opiskelijoille sekä yritysten ja yhteisöjen henkilöstölle. Ammatillisten erikoistumisopintojen laajuus on 20 opintoviikkoa. Ne on tarkoitettu ammattikorkeakoulututkinnon tai aikaisemman opistotutkinnon suorittaneille täydennyskoulutukseksi. Erikoistumisopintoja järjestetään mm. hallinnon ja kaupan, tekniikan alalta sekä sosiaali- ja terveysalalta. Yksikössä työskentelee kuusi päätoimista henkilöä, jotka kaikki osallistuivat benchmaking-hankkeeseen.

13 Tutkimus- ja kehitysyksikkö Toiminta-ajatus Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikössä aloitti toimintansa Tutkimus- ja kehitysyksikkö. Se tarjoaa kehittämisprojektien suunnitteluun, toteutukseen ja hallinnointiin liittyviä palveluja sekä ammattikorkeakoulun sisäisille että ulkopuolisille asiakkaille sekä yrityselämää palvelevaa tutkimusta ja kehitystyötä. Tämän lisäksi Tutkimus- ja kehitysyksikön kautta välitetään opiskelijoiden opinnäytetöitä ja opintojen yhteydessä opiskelijatöinä suoritettavia palveluja. Näitä töitä ohjaavat oppilaitoksen opettajat. Opiskelijat saavat näistä töistä opintoviikkoja tai korvaavat näillä töillä esim. opintoihin kuuluvia harjoitustehtäviä. Tutkimus- ja kehitysyksikön toimintaan kuuluvat myös muut asiakkaiden tilaamat selvitykset, kartoitukset ym. palvelut. Tutkimus- ja kehitysyksikköön kuuluu myös uusyritystoiminnan edistämistä tukeva Yrityshautomo Innova, joka on ollut toiminnassa vuodesta 1998 alkaen. Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteyteen on perustettu erilaisia laboratorioita, joissa yritykset voivat suorittaa erilaisia testauksia ja mittauksia tuotekehitysvaiheessa oleville tuotteilleen. Tutkimus- ja kehitysyksikössä työskenteli syksyllä 2000 seitsemän päätoimista henkilöä. Joulukuussa 2001 henkilökunnan määrä oli 11 henkilöä (mukaan lukien Tutkimus- ja kehitysyksikön projekteissa toimivat henkilöt). Yksikön koko vakinainen henkilöstö eli 7 henkilöä osallistui benchmarking- hankkeeseen. Kajaanin ammattikorkeakoulun projektitoiminnasta Kajaanin ammattikorkeakoulun projektitoiminta aloitettiin vuoden 1996 alkupuolella, kun Euroopan Unionin Suomen tavoite 6-ohjelma mahdollisti entistä laajempien kehittämishankkeiden toteuttamisen. Projektitoiminnan kokonaisbudjetti tavoite 6-ohjelmakaudella oli noin 41 mmk. Projekteja toteutettiin 35 kappaletta. Kajaanin ammattikorkeakouluun on rakennettu kattava projektinhallintajärjestelmä, joka on saanut tunnustusta monelta eri taholta, myös rahoittajilta. Uudessa Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmassa Kajaanin ammattikorkeakoulu on aloittanut useita projekteja. Tavoite 1 -ohjelmaa toteutetaan Kainuun kehittämisohjelmassa määriteltyjen Kainuun elinkeinoelämän strategisia painopistealueita noudattaen. Niistä Kajaanin ammattikorkeakoulun toimialaan kuuluvat tekniikka ja liikenne (elektroniikka), hallinto ja kauppa, sosiaali- ja terveysala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Projektit, joita Kajaanin ammattikorkeakoulu toteuttaa tai joissa se on mukana, lähtevät liikkeelle asiakkaiden tarpeista ja tukevat siten alueen yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja lisäävät myös yleensä ammattikorkeakoulun henkilökunnan osaamista. Projektit ovat siten joko asiakaslähtöisiä tai ammattikorkeakoulun opetusta edistäviä kehittämishankkeita hyvin usein molempia yhtäaikaa.

14 14 Opettajien ja muun henkilökunnan osallistuminen projekteihin mahdollistaa elinkeinoelämän toimintatapojen syvemmän omaksumisen ja sieltä saadun tiedon siirtymisen opetukseen. Projektien yhtenä tavoitteena on synnyttää tuote tai tuoteaihio, joka on siirrettävissä yrityspalveluiden ja/tai yrityshautomon kautta koko elinkeinoelämän hyödyksi. 2.2 Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut Benchmarking-kumppanina oli Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut -yksikkö. Oulun yliopiston www-sivuilla (http: //out.oulu.index.html) yksikköä kuvataan seuraavasti: Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut on yliopiston erillislaitos, jonka tehtävänä on osana yliopistoa huolehtia Pohjois-Suomen hyvinvoinninedistämisestä. Toimimme aikuiskoulutuksen ja organisaatioiden kehittämisen asiantuntijoina sekä vastaamme yliopiston tutkimustyöhön liittyvistä tukitoimista ja toimimme henkilöstökouluttajina yliopiston sisällä. Tässä vaativassa tehtävässä meillä on oma, noin sadan ammattilaisen tiimiorganisaatio ja lisäksi useiden satojen ammattilaisten verkosto, jota jatkuvasti kehitämme tarpeisiimme sopivaksi. Aikuiskoulutus on vakiintunut yliopiston päätehtäväksi tutkimukseen ja koulutukseen perustuvan opetuksen rinnalle. Yliopistollinen aikuiskoulutus on uuden tutkimustiedon ja käytännön työelämän leikkauspiste, jossa ajantasaistetaan työelämässä olevien akateemisen koulutuksen saaneiden henkilöiden tietotaitoa ja tarjotaan yliopistollista koulutusta uusille opiskelija- ja asiakasryhmille. Koulutus- ja tutkimuspalveluiden koulutus- ja yhteiskuntapoliittinen tehtävä on akateemisen väestön tietotaidon ajantasaistaminen ja yliopistotutkinnon suorittaneiden tiedollisen osaamisen päivittäminen. Yliopistotasoinen koulutuksemme ja kehittämistyömme sekä kansalliset ja kansainväliset palveluverkostomme on suunniteltu suomalaisten yritysten ja julkishallinnon jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. Hyvät yhteytemme maailman johtaviin yliopistoihin, kouluttajiin, konsultteihin ja tiedon tuottajiin varmistavat, että palvelumme edustavat sellaista huippuosaamista, josta asiakkaat voivat parhaalla tavalla hyötyä. Olemme mukana, kun asiakkaamme soveltavat uusinta teknologiaa toiminnassaan ja tuotteissaan. Yhteistyössä yritysten, talouselämän järjestöjen ja julkishallinnon kanssa kehitämme jatkuvasti osaamistamme vastaamaan yhteiskunnassa esiintyviin kehittämistarpeisiin. Tavoitteenamme on luoda osaamista, joka perustuu jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen. Perinteisen kurssiajattelun sijaan tuomme elinikäisen oppimisen periaatteet, työkokonaisuuksien ja organisaatioiden kehittämisen sekä menetelmien hallintaa ja ongelmanratkaisua. Toiminnassamme korostamme laatua ja kehittämistoimien vaikuttavuutta sekä oman toimintamme jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen periaatteita. Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut on toimintaprofiililtaan hyvin saman kaltainen Kajaanin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut-yksikön kanssa, joskin sen toiminnan volyymi ja henkilöstömäärä on noin kymmenkertainen Kajaaniin verrattuna.

15 3 Benchmarking Määritelmä ja menetelmän tausta Benchmarking tarkoittaa sitä, että on riittävän nöyrä myöntääkseen, että joku toinen on parempi ja riittävän viisas oppiakseen, kuinka voi itse tulla yhtä hyväksi, ellei jopa paremmaksi. (Andersen & Pettersen, 1996). Benchmarking on niiden liiketoiminnan parhaiden käytäntöjen etsimistä, johtavat ylivoimaiseen, parhaaseen suoritukseen. Benchmarking on jatkuva ja järjestelmällinen prosessi parhaiden käytäntöjen, toimintatapojen ja menetelmien tunnistamiseksi, ymmärtämiseksi ja soveltamiseksi. Tavoitteena on oman organisaation suoritus- ja kilpailukyvyn parantaminen (Camp, 1989) Benchmarking on yleistyvä organisaation suorituskyvyn parantamisen malli. Benchmarkingissa on tarkoitus oppia toimivia käytäntöjä parhailta organisaatioilta. Tutkimalla toisten organisaatioiden toimintatapoja, tehtäviä tai prosesseja pyritään tunnistamaan uusia toimintamalleja ja mahdollisuuksia, joilla oma organisaatio voi saavuttaa hyviä tuloksia. Uuden tiedon hankkiminen ja oppiminen muilta yrityksiltä ei kuitenkaan saa muodostua itsetarkoitukseksi, sillä benchmarkingin lopullisena päämääränä on aina todellisen muutoksen aikaansaaminen omassa organisaatiossa (Bogan, 1998). Benchmarkingin avulla pyritään saavuttamaan kolme tavoitetta: 1. arvioimaan nykyistä suoritustasoa suhteessa toisiin yrityksiin ja organisaatioihin 2. pyritään löytämään ja omaksumaan uusia ajatuksia, menetelmiä ja toimintatapoja, jotta oma toimintaprosessi ja käytännöt paranisivat 3. asettaa määrätietoisia ja toteutettavia suoritustavoitteita. (Bogan, 1998) Amerikkalainen yritys Xerox Corporation nimesi 1970-luvun lopussa käyttämänsä kehittämismenetelmän benchmarkingiksi. Useat Xeroxin patenteista olivat menettäneet merkityksensä ja yritystä oli vastassa kova japanilainen kilpailu. Xerox lähti siksi etsimään uusia tapoja vahvistaa markkina-asemaansa. Etsintä tuotti menetelmän, joka kehitettiin systemaattiseen oppimiseen muilta organisaatioilta. Xerox on saanut lukuisia seuraajia luvulla useat suuret amerikkalaiset yritykset, kuten IBM ja Motorola ottivat käyttöön benchmarkingin kehitystoiminnan työkaluksi. On kuitenkin kestänyt 1990-luvun alkuun asti ennen kuin benchmarking on levinnyt eurooppalaisiin organisaatioihin. Suomessa toimivat kansainväliset yritykset, kuten ABB, ICL ja Nokia, ovat alkaneet viime vuosina käyttää menetelmää systemaattisesti.

16 16 Voidaan erheellisesti ajatella, että benchmarking on erityisesti suurten yksityisten yritysten työkalu. Näin ei ole. Niin pk-yritykset kuin julkiset organisaatiot käyttävät nykyään benchmarkingia oman toimintansa kehittämiseen, vaikkakaan menetelmän käyttö ei ole yhtä laajalle levinnyttä (Benchmarking-käsikirja, Laatukeskus). Korkeakouluorganisaatioissa toiminnan parantaminen yhteistyön kautta on tuttua, uutta sen sijaan on toisiltaan oppimisen mahdollistuminen, joka liittyy benchmarkingin leviämiseen. Benchmarkingista on kokemusta Suomessa mm. korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä Korkeakoulujen arviointineuvoston tukemassa Helsingin yliopiston kielikeskuksen ja neljän pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulun kanssa (Löfström, Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä, 2001). 3.2 Benchmarking-tyypit ja niiden tavoitteet Jokainen organisaatio on yksilöllinen ja sen tavoitteet ja pyrkimykset saattavat erota toisten organisaatioiden tavoitteista. Siksi benchmarkingia on olemassa kolmea eri tyyppiä, joista jokainen painottaa hieman eri asioita ja näkee asiat eri kannalta. Näistä eri benchmarkingin tyypeistä, jotka ovat suoriutumiskyvyn benchmarking, prosessi-benchmarking, ja strateginen benchmarking, organisaatio voi valita tarkoituksiinsa sopivimman ja soveltaa sitä organisaation toimintaan. Riippuu siis täysin organisaatiosta ja siitä, mitä se haluaa tavoitella ja minkä se näkee parhaiten sopivan päämääriinsä. (Bogan 1998). 1. Prosessi-benchmarking Prosessibenchmarking keskittyy erillisiin työprosesseihin ja operoiviin systeemeihin, sellaisiin kuten asiakkaan valitusprosessi, laskutusprosessi, toimeksianto, rekrytointi tai strateginen suunnittelu. Tämän tyyppinen benchmarking pyrkii tunnistamaan tehokkaimmin toimivat käytännöt monista yhtiöistä, jotka hoitavat samanlaisia työtehtäviä. Sen vahvuus on sen kyvykkyydessä tuottaa ratkaisevia tuloksia lyhyellä aikavälillä. (Bogan 1998). 2. Suorituskyvyn benchmarking Suorittamiskyvyn benchmarking tavallisesti keskittyy hinnan elementteihin, tekniseen laatuun, tuotteen tai palvelun piirteisiin, nopeuteen, reliabiliteettiin ja muihin suoriutumisen luonteenpiirteisiin. Käänteinen tekniikka, suora tuotannon tai palvelun vertailu ja toimivien tilastojen analysointi ovat ensisijaisia tekniikkoja suoriutumiskyvyn benchmarkingin aikana. (Bogan 1998). 3. Strateginen benchmarking Strateginen benchmarking tutkii, kuinka yhtiöt kilpailevat keskenään. Se etsii ja tunnistaa teollisuudesta sellaisia voittostrategioita, jotka mahdollistavat korkean suoriutumisen yhtiöissä ja menestymisen markkinoilla. Sellaisten yhtiöiden, joilla on pitkän aikavälin tavoitteet, tulisi olla eniten kiinnostunut strategisesta

17 17 benchmarkingista. Strateginen benchmarking vaikuttaa yhtiön pitempiaikaisiin kilpailumalleihin. Seurauksena hyödyt voivat kasvaa hitaasti. Organisaatiot, jotka etsivät lyhytaikaisia hyötyjä, usein toteavat, että prosessi-benchmarkingilla saadaan tuloksia nopeammin. (Bogan 1998). Kuvassa 3.1 on esitetty eri benchmarking-tyypit, niiden toteutukseen vaadittava resurssitarve ja kustannus sekä vaikutus tietämykseen ja vaikuttavuuteen. Kuva 3.1 Benchmarking-tyypit Projektin onnistumisen kannalta organisaation on hyvä ottaa koko henkilöstö mukaan benchmarking-työhön. Se antaa henkilöstölle tunteen, että heitä ja heidän panostaan tarvitaan. Se myös kertoo henkilöstölle siitä, että muutokset ovat välttämättömiä ja myöskin mahdollisia. Näin saadaan huomio kiinnitettyä myös niihin henkilöihin, joiden mielestä käytännöt tai toimintatavat ovat riittäviä, eikä niitä tarvitse muuttaa. Tarkoituksena olisi saada henkilöstö itsekin löytämään keinoja, jolla muutos saataisiin toteutettua. Benchmarking motivoi henkilöstöä uusiin ideoihin, muutoksiin ja käytäntöihin, kun henkilöstö saa osallistua toteutukseen ja suunnitteluun. Hyvin toteutettuna benchmarking lisää henkilöstön innostusta ja tarmoa ja sitä kautta henkilöstö rohkaistuu helpommin ilmaisemaan ideoitaan ja siirtämään niitä käytäntöön (Bogan 1998). Benchmarking on ennen muuta keino nopeuttaa ja tehostaa organisaatioiden ja niissä työskentelevien ihmisten oppimista tiedon koordinoinnin ansiosta. Vertailutiedon avulla pyritään hallitsemaan ympäristön jatkuvia muutosprosesseja. Benchmarkingia voivat hyödyntää palvelu- ja teollisuusyritykset ja julkisen sektorin organisaatiot (Kulmala, 1999). Kriittistä on omien toimintatapojen johdonmukainen kuvaaminen. Kuvaamisen on oltava riittävän yksityiskohtaista, mutta samalla myös yleistä, jotta voimme löytää oikeat esikuvat omalta toimialalta tai sen ulkopuolelta.

18 Prosessien kuvaaminen ja mittaaminen Oman toiminnan kuvaaminen voidaan toteuttaa useilla tavoilla. Yhä useammin käytetty tapa, jota myös Laatukeskus suosittelee, on kuvata yrityksessä tapahtuvia prosesseja. Prosessilla tarkoitetaan tässä toimintosarjaa, jonka tarkoituksena on luoda arvoa asiakkaalle. Prosessiin kuuluu lukuisia työvaiheita ja se ulottuu usein yli osastorajojen. Reklamaatioiden käsittely, tilinpäätöksen laatiminen, tuotteiden kehittäminen ja työntekijöiden pätevyyden kehittäminen ovat esimerkkejä prosesseista, jotka esiintyvät useimmissa organisaatioissa ja joita voidaan verrata viestijuoksuun, jossa kapulaa siirretään henkilöltä toiselle. Usein ongelmat ovat juuri vaihdossa. Benchmarkingin avulla voidaan oppia, kuinka muut selvittävät vaihtonsa tehokkaasti. Eräs prosessin määritelmä: Prosessilla tarkoitetaan toimintosarjaa, joka jalostaa tuotetta tai palvelua. Prosessilla on tarkasti määritelty alku ja tarkasti määritelty loppu. On määriteltävä selvästi, mitkä ovat prosessin tarvitsemat panokset, mitä sen tulee tuottaa, kuinka sen tulee tapahtua ja minkälaisia ovat odotetut tulokset. Kaikilla prosesseilla on asiakas sisäinen tai ulkoinen. Ominaista prosesseille on myöskin toistettavuus, eli ne viedään läpi useita kertoja. (Suomen laatukeskus, 1998) Prosessin tarkoituksena on tuottaa asiakkaiden tarpeiden mukainen tuote tai palvelu. Tarpeita voivat olla esimerkiksi, että tuotteet toimitetaan tietyn ajan sisällä, tuotteilla on tietty laatutaso tai että tuotteen saatavuus on hyvä. Tarpeet asettavat puolestaan vaatimuksia prosessin materiaalin, henkilöstön, työntekijöiden kykyjen jne. valinnalle. Vaatimusten tunnistaminen on prosessin ja esikuvan valinnan kannalta keskeistä, sillä vertailukelpoisuus edellyttää, että esikuvayrityksen kyseisen prosessin asiakkaiden vaatimukset ja kriittiset menestystekijät ovat samankaltaisia. Prosessin määrittely helpottuu, jos tunnistetaan ensin prosessin alku ja loppu, prosessiin asiakas, asiakkaan tarpeet sekä prosessille ja organisaatiolle asetetut vaatimukset. Tietyt prosessit organisaatiossa ovat monimutkaisia ja siksi voi olla hyödyllistä jakaa ne osaprosesseihin. Osaprosessit voidaan puolestaan vuorostaan jakaa toimintoihin. Jotta voidaan varmistua siitä, että asiakkaan asettamat vaatimukset täytetään, on tärkeätä mitata ja seurata tuloksia säännöllisesti. Kun valitaan käytettävät mittarit, lähtökohtana ovat prosessien kriittiset menestystekijät ja asiakkaan tarpeet ja vaatimukset. Mikäli asiakas asettaa vaatimuksia toimituksen tarkkuudelle, pitää mitata myös prosessin läpimenoaikaa. Mikäli asiakas toivoo hyvää palvelua, tulevat etusijalle henkilökunnan pätevyys ja motivaatio jne. Useimmin käytetyt mittarit voidaan jakaa karkeasti neljään luokkaan: laatu (asiakastyytyväisyys), virheettömyys (oikeellisuus) aika ja taloudellisuus (kustannukset). Benchmarkingia käytettäessä tunnusluvut ovat tärkeitä mittareita sille, kuinka esikuvat suoriutuvat verrattuna omaan organisaatioon.

19 3.4 Benchmarking-prosessin onnistumisen edellytyksiä 19 Pelkän opintokäynnin tekeminen ei ole benchmarkingia. Se, että molemmat osapuolet saavat haluamiaan tietoja benchmarking-projektin yhteydessä tapahtuvasta tietojen vaihdosta, vaatii huolellista valmistautumista molemmilta organisaatioilta. Hyvät tiedot omasta nykyisestä toimintatavasta sekä harkitut kysymykset benchmarking-kumppanille ovat välttämättömiä edellytyksiä esikuvayritykseltä saatujen tietojen omaksumiselle. Vaikka benchmarking onkin suhteellisen yksinkertainen kehittämismenetelmä, piilee siinäkin sudenkuoppia, joita kannattaa varoa. Kokemusten perusteella voidaan tuoda esiin asioita, jotka tulee erityisesti ottaa huomioon benchmarking-projektin läpiviennissä (Benchmarking käsikirja, Laatukeskus): Varmista johdon tuki Benchmarking-projekti vaatii osaamista, aikaa ja resursseja. Tämän vuoksi johdon antamana selkeä tuki on edellytys projektin menestyksekkäälle läpiviemiselle. Kuten kaikki kehittämistyö, myös benchmarking toteutetaan rinnakkain päivittäisen toiminnan kanssa. Jos johto ei ilmaise selvästi organisaatiolle sitä, että benchmarking-projekti on etusijalla eikä vapauta projektiryhmän tarvitsemia resursseja, saattaa projektin eteneminen vaarantua. Jotta projektin tulokset eivät jäisi esikuvan kanssa käydyn kokemusten vaihdon jälkeen ainoastaan toimenpide-ehdotusten tasolle, on tärkeää, että johto tukee myös muutosten läpivientiä ja antaa mahdollisesti lisäresursseja. Muutostyö vaatii kärsivällisyyttä sekä projektin osallistuvilta että johdolta. Kommunikoi Projektin vaikutuspiiriin kuuluva henkilöstö tulee sitouttaa projektiin jo varhaisessa vaiheessa. Näin helpotetaan projektiryhmän työtä benchmarking-projektin tuottamien toimintasuunnitelmien läpiviemiseksi. Muutoksista informoiminen koko organisaatiolle on aivan liian myöhäistä vasta siinä vaiheessa, kun benchmarking-projekti on läpiviety ja toimenpidesuunnitelmat jo muotoiltu. Osallistuminen on välttämätöntä pysyvien muutosten aikaansaamiseksi. Toimi nopeasti tai ei lainkaan Kuinka kauan benchmarking-projekti kestää? Vastaus riippuu luonnollisesti projektin laajuudesta. On kuitenkin erittäin tärkeää, etteivät organisaatiossa aloitetut projektit kestä liian kauan. Monet olosuhteet ehtivät muuttua, jos projekti vie odotettua pidemmän ajan. Esimerkiksi ryhmän jäsenet voivat saada uusia työtehtäviä tai johto voi vaihtua, mikä saattaa johtaa siihen, että investoitu työ menee hukkaan. Ajateltavaa: Kohdenna aika oikein On toivottavaa, että benchmarking-ryhmä kokoontuu mieluummin usein lyhyen ajanjakson aikana kuin harvoin pitkän ajanjakson kuluessa. Käytä tietyissä tilanteissa ulkoista apua Hyvien esikuvien tunnistaminen on aikaa vievää puuhaa, joten voi olla hyödyllistä käyttää asiantuntija-apua.

20 20 Valmistaudu huolellisesti Vaikka projekti vietäisiinkin läpi nopeasti, se ei saa tapahtua valmistelutyön siis oman prosessin kuvaamisen, analysoinnin ja rajaamisen kustannuksella. Kuvaaminen ja analysointi on edellytys menestykselliselle vertailulle. Tietoisuus prosessin nykyisistä toimintatavoista ja mahdollisista ongelma-alueista on välttämätöntä esikuvan ja oman toiminnan eroavaisuuksien ymmärtämiseksi. Valmistelutyön täytyy olla perusteellista myös siksi, että yhä useampi benchmarking-kumppani edellyttää sitä vierailevalta organisaatiolta. Valmistelutyöhön kuuluu myös projektin tarkka rajaaminen. Jos valitaan liian laaja prosessi, projektista tulee monimutkainen ja siitä on vaikea muodostaa yleiskuvaa. Voi olla myös vaikeuksia löytää esikuvia, joilla olisi vertailukelpoisia prosesseja. Mikäli organisaatio tietoisesti valitsee vertailtavaksi laajemman prosessin, pitää yksityiskohtiin menemistä välttää. Prosesseja, jotka soveltuvat vertailtavaksi yleisemmällä tasolla, ovat esimerkiksi strateginen suunnittelu, budjetointi tai organisaatiomuotojen vertailu. Yksityiskohtaisemmalla tasolla työskennellään esimerkiksi tilausten käsittely-, asiakasvalitusten käsittely- tai rekrytointiprosessien kanssa. Kokoa oikea ryhmä Benchmarking-projektia ei tule antaa ulkopuoliselle taholle, vaan niiden henkilöstön toteutettavaksi, joka työskentelee parannettavan prosessin parissa. Juuri nämä ihmiset voivat tunnistaa, mitkä esikuvat ovat parempia ja lisäksi toteuttaa parannukset, sillä he tietävät, kuinka työ nykyään tehdään. Vain erittäin harvoin on hyödyllistä valita sellainen projektiryhmä, jolla ei ole entuudestaan kokemusta kohteena olevasta prosessista tai jolla ei ole mahdollisuuksia toteuttaa muutoksia. Tärkeää on myös se, että jollakin ryhmän jäsenellä on hyvät tiedot benchmarking-menetelmän soveltamisesta käytännössä. Tämän henkilön (joka voi olla myös ulkopuolinen) tehtävänä on ohjata ryhmää benchmarkingmenetelmän soveltamisessa sekä antaa sille projektia vauhdittavia ehdotuksia ja ideoita. Onko halua oppia muilta? Muista, että perustavanlaatuinen edellytys menestyksekkäälle benchmarkingille on, että osallistujat ovat halukkaita oppimaan muilta ja kunnioittavat kumppaniaan. Ennen kuin voidaan omaksua muiden toimintatapoja, on oltava tietoisia olemassa olevista mahdollisista asenteellisista esteistä. Seuraa mallia Benchmarking täytyy viedä läpi systemaattisesti, jotta saataisiin hyviä tuloksia. Benchmarking-malli helpottaa systematiikkaa. Organisaation tulee varmistua siitä, että valittu malli sopii hyvin organisaation laatutoimintaan ja omaan yrityskulttuuriin. Malli myös viestittää sekä organisaation sisällä että ulkoisesti, että benchmarking tapahtuu meidän hyväksemme.

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Logistiikka-alan Ennakointikamari

Logistiikka-alan Ennakointikamari Logistiikka-alan Ennakointikamari 31.1.2014, Taitotalo, Helsinki Oikea tie osaamiseen Timo Karkola rehtori Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Lähes 40 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta Vuonna

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt.

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt. Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt. Koulutuksen tavoitteet: Saada kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Ylöjärven Ilves ry Petri Puronaho SPL Tampereen piiri 19.2015 Seuratutoroinnin tavoite Tavoitteena on: Auttaa, tukea ja ohjata seuran pidemmän aikavälin suunnitelman

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Seudullisten yrityspalveluiden prosessikuvausmallin ohjeistus

Seudullisten yrityspalveluiden prosessikuvausmallin ohjeistus Seudullisten yrityspalveluiden prosessikuvausmallin ohjeistus Yritysvalmentaja Kert Kenner, Balentor Oy Gsm. 050 5488278 E-mail. kert.kenner@balentor.fi Miksi prosessien kehittäminen? Näin? Vai näin? Ydin-,

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Laatua yhteistyöllä. Kommenttipuheenvuoro 29.5.2012 Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki

Laatua yhteistyöllä. Kommenttipuheenvuoro 29.5.2012 Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki Laatua yhteistyöllä Kommenttipuheenvuoro Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki Joku on sen jo keksinyt miten otan sen meillä käyttöön Miten ajatella kokonaisvaltaisesti Miten toteuttaa

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot