ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Sosiaalipsykologian ja sosiaalipedagogiikan koulutusohjelmat SOSIAALIPSYKOLOGIAN JA SOSIAALIPEDAGOGIIKAN VALINTAKOE 2010
|
|
- Aili Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AINEISTOKOKEEN MALLIVASTAUKSET 1. Miten artikkelissa määritellään monikulttuurisuus? (4 p) Monikulttuurisuus on sosiaalis-intellektuaalinen liike ja ideologia, joka edistää moninaisuuden arvoa ja vaatii, että kaikkia kulttuurisia ryhmiä kohdellaan samanarvoisina. Se pyrkii edistämään etnisen monimuotoisuuden ymmärrystä ja arvostamista tunnustamalla ja kunnioittamalla vähemmistöryhmien identiteettejä ja kulttuureita. Monikulttuurisuuden käsitettä käytetään artikkelissa nimenomaan tässä ideologisessa merkityksessä, ei siis siinä merkityksessä kuin sitä Suomessa ehkä tyypillisimmin käytetään eli kuvaamaan tosiasiallisia olosuhteita, yhteiskunnan kulttuurisesti heterogeenista rakennetta. (s. 295, 303) 2. Mitä monikulttuurisuushypoteesi olettaa? (4 p) Monikulttuurisuushypoteesin mukaan oman etnisen ryhmän saama tunnustus johtaa positiiviseen etniseen identiteettiin, avoimuuteen ja muiden etnisten ulkoryhmien suurempaan hyväksymiseen. (s. 296) 3. Millaisin perustein monikulttuurisuutta on kritisoitu ja mitä sen vaihtoehdoiksi on esitetty? (8 p) Monikulttuurisuutta on kritisoitu monin eri perustein. Kritiikin mukaan monikulttuurisuusideologialla on taipumus sotkea kulttuurin käsite etnisyyden käsitteeseen, nähdä ryhmät luonnollisina ja muuttumattomina erillisinä kokonaisuuksina, jättää ryhmien erot huomiotta ja lopulta rationalisoida ja oikeuttaa segregaatio ja separaatio. Tämä voi johtaa vahvoihin ryhmien välisiin erontekoihin. Tällöin monikulttuurisuus vaarantaa yhteiskunnan sosiaalisen ykseyden ja koheesion ja saa aikaan etnistä erottelua ja ryhmien välisiä konflikteja. Lisäksi monikulttuurisuus on ristiriidassa individualismin ja meritokratian ideaalin kanssa. Monikulttuurisuutta on kritisoitu myös konservatiivisuuden ja fundamentalismin, potentiaalisesti vahingollisten käytäntöjen, ahdasmielisten sisäisten sääntöjen ja erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan ryhmän sisäisen sorron tukemisesta ja oikeuttamisesta. Kulttuurin ylläpitämisen oikeus ja hyväksyminen voi esimerkiksi tarkoittaa autoritaaristen ja perinteisiin nojaavien isien dominoivan aseman ylläpitämistä. Tämä voi heikentää vähemmistöryhmien niiden jäsenten oikeutta jättää yhteisö, jotka eivät halua alistua ahdasmielisille käytännöille. Monikulttuurisuusideologian vaihtoehdoksi on esitetty ensinnäkin värisokeusnäkemystä (colourblindness) eli ihmisten etnisen alkuperän tietoista huomioimatta jättämistä ja sen sijaan yhteisen kansalaisidentiteetin korostamista. Toisena vaihtoehtona on esitetty assimilaation eli valtakulttuuriin sulautumisen tukemista. (s. 295, ) 1
2 4. Sosiaalisen identiteetin teoria tarjoaa välineitä ymmärtää ryhmienvälisiä suhteita. Miten sen avulla voi selittää toisaalta vähemmistöryhmien ja toisaalta enemmistöryhmien erilaista reagointia monikultturisuuteen? (8 p) Sosiaalisen identiteetin teorian mukaan ryhmäkategorisointi, sosiaalinen vertailu ja positiivisen erottautumisen tarve ovat keskeisiä psykologisia mekanismeja ryhmienvälisten suhteiden ymmärtämiseksi. Ryhmän jäsenet tuottavat sosiaalisen identiteettinsä ryhmäjäsenyyksiensä pohjalta, joten positiivisen sosiaalisen identiteetin tuottamisen lähtökohtana on, että oma sisäryhmä tunnistetaan sosiaalisesti, se hyväksytään ja sitä arvostetaan. Siten myös ryhmän jäsenten reagoiminen toisiin ryhmiin perustuu tarpeeseen vahvistaa omaa sosiaalista identiteettiä erottamalla oma ryhmä myönteisesti muista ryhmistä. Jos myönteinen erottuminen ja arvostettu sosiaalinen identiteetti ovat uhattuina, niitä pyritään vahvistamaan arvioimalla sisä- ja ulkoryhmien eroja sisäryhmää suosivasti. Monikulttuurisuusajattelu tukee erityisesti etnisten vähemmistöryhmien positiivisia arvioita itsestään, joten monikulttuurisuus vetoaa enemmän juuri etnisiin vähemmistöryhmiin. Monikulttuurisuus tarjoaa ideologisen oikeutuksen sille, että vähemmistöryhmän jäsenet osoittavat sisäryhmän suosintaa ja vahvistavat omaa etnistä ryhmäidentiteettiään arvottamalla omaa ryhmäänsä ja erottautumalla ulkoryhmistä. Etnisen enemmistöryhmän jäsenille sen sijaan monikulttuurisuus tarjoaa vähemmän oikeutettuja perusteita oman sisäryhmänsä suosimiseen, sillä enemmistöryhmältä monikulttuurisuus ideologiana edellyttää positiivista suhtautumista ulkoryhmiin eli etnisiin vähemmistöryhmiin. Siten monikulttuurisuus ei enemmistöryhmän jäsenille tarjoa suoria välineitä vahvistaa omaa sosiaalista identiteettiään arvottamalla omaa ryhmää positiivisesti suhteessa muihin. Sosiaalisen identiteetin teorian mukaisesti monikulttuurisuuteen reagoivat siis positiivisesti ne ryhmät, joiden jäsenille monikulttuurisuus tarjoaa oikeutettuja välineitä positiivisen sosiaalisen identiteetin tuottamiseen ja vahvistamiseen. (s. 297) 6. Ovatko seuraavat artikkeliin perustuvat väittämät vai? Rengasta mielestäsi oikea vastaus. (22 p, 2 p/väite) a. Artikkelin mukaan kokeellinen menetelmä on tehokas tapa tutkia ihmisten pitkäaikaisten ideologisten käsitysten vaikutuksia heidän käyttäytymiseensä etnisten ryhmien välisissä kohtaamisissa. b. Artikkelissa kuvatun kokeellisen tutkimuksen mukaan monikulttuurisuus-ideologian korostamisen keskeisenä vaikutuksena oli, että turkkilais-hollantilaisista muodostunut koeryhmä esitti aiempaa positiivisempia arvioita hollantilaisista. c. Jos ryhmärajat nähdään läpäiseviksi, vähemmistöryhmän jäsenet ovat taipuvaisia identifioitumaan vahvemmin omaan sisäryhmäänsä saavuttaakseen positiivisen identiteetin. 2
3 d. Jos ryhmäsuhteet nähdään epävakaiksi, voi sisäryhmän suosiminen lisääntyä enemmistöryhmissä. e. Artikkelin kirjoittajan mukaan monikulttuurisen koulutuksen tuloksellisuudesta voi tehdä luotettavia päätelmiä jo muutamaa koulua vertailevalla tutkimuksella. f. Monikulttuurista koulutusta tarkastelleessa tutkimuksessa kävi ilmi, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset raportoivat syrjintäkokemuksistaan sitä enemmän mitä enemmän luokassa käytettiin aikaa monikulttuurisuusasioihin. g. Jos luokassa uskottiin, että opettaja puuttuu etnisyyteen perustuvaan nimittelyyn ja poissulkemiseen, pienempi määrä oppilaita raportoi kokeneensa etnisyyteen perustuvaa syrjintää. h. Tutkimuksen monitasoanalyysi osoitti, että etnisen sisäryhmän suosiminen ei vaihdellut merkittävästi luokkien välillä. i. Jos opettaja kiinnittää huomiota opetuksessaan kulttuurieroihin ja etniseen syrjintään, lasten ulkoryhmää koskevat arviot ovat positiivisempia ja sisäryhmän suosiminen vähäisempää. j. Hollantilaislapset alkoivat suhtautua negatiivisemmin turkkilais-hollantilaisiin lapsiin, jos he havaitsivat opettajan puuttuvan etniseen syrjintään. k. Artikkelin kirjoittajan mukaan monikulttuurisuutta tutkittaessa kaikenlaiset ideologiset uskomukset tulee pyrkiä sulkemaan tarkastelun ulkopuolelle. Kiitos mielenkiinnostasi sosiaalipsykologiaa ja sosiaalipedagogiikkaa kohtaan! Hyvää kesää! 3
4 KIRJALLISUUSKOKEEN MALLIVASTAUKSET Filander, K. & Vanhalakka-Ruoho, M. (toim.) Yhteisöllisyys liikkeessä. Kansanvalistusseura, Helsinki Ferdinand Tönniesin esittämä sosiaalisten yhteisöjen luokittelu on ollut tärkeä yhteisöjen tarkastelussa. Kerro, mitä käsiteparia Tönnies käytti ja millaisia peruspiirteitä hän liitti erityyppisiin yhteisöihin? (8 p) Tönnies kuvasi erilaisia sosiaalisia yhteisömuotoja saksankielisten käsitteiden gemeinschaft ja gesellschaft avulla. Niistä gemeinschaft viittaa perinteiseen ja intiimiin yhteisöllisyyteen ja gesellschaft interessien pohjalta syntyneeseen rationaaliseen yhteiskuntaan, joka toimii sopimusten ja sanktioiden pohjalta. Gemeinschaft edusti Tönniesille ideaalia, jossa ihmisen olisi luonnollista elää hyvää elämää. Gemeinschaft-yhteisössä ihmiset toimivat yhdessä perheiden ja sukujen voimin hyvinvoinnin eteen. Gesellschaftissa sen sijaan tilanne on toinen. Sen toimintaa ohjaa yksilön omanedun tavoittelu. (s. 37) Tönniesin yhteisöluokittelu pohjautui yleisellä tasolla kahteen erilaiseen lakijärjestelmään. Gemeinschaftissa vallitsi yksilöiden keskinäisiä suhteita säätelevä velvoittava normisto, jonka alkuperä on perheessä ja maanomistuksessa. Normisto on sidoksissa uskontoon. Gesellschaftissa lakien perusta on kaupankäynnin ja muiden elinkeinojen säätelyssä. Valtio edustaa Gesellschaftissa suvereenista valtaa, ja politiikasta muodostuu keskeinen osa lainsäädäntöä. (s. 70) 2. Kommunitarismi on ollut yhteisöjen tarkastelussa tärkeä sosiologinen ja moraalifilosofinen suuntaus. Selitä, mitä suuntauksella tarkoitetaan. (6 p) Kommunitarismi on Yhdysvalloista peräisin oleva filosofinen, sosiologinen, poliittinen ja käytännöllinen ajattelusuuntaus, joka korostaa yhteisöjen merkitystä ja yhteisöllisiä arvoja. Perusajatuksen mukaan jokaisen pitäisi hyväksyä moraalinen vastuu yhteiskunnan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Suuntauksen tärkeä edustaja on ollut sosiologi Amitai Etzioni, jonka mukaan perinteisten yhteisöjen katoamisesta huolimatta yhteisölliset arvot ovat tärkeitä nykyyhteiskunnassa. Kehityksen uhkana nähdään uusliberalistinen markkinatalous, passivoiva hyvinvointivaltio ja postmoderni kulttuuri. Nämä pirstovat ihmisen kokemusta. Sen sijaan sitoutuminen yhteisön arvoihin (velvollisuudet, vastavuoroisuus, kontrolli ja arvot) yhdistää sosiaalista kokemusta. Kommunitarismissa kritisoidaan yksilöllistä elämäntapaa. Se on johtanut sosiaalisiin ja yksilöllisiin ongelmiin yhteisöllisyyden ja luottamuksen vähentymisen seurauksena. Tästä syystä velvollisuuksilla muita ihmisiä kohtaan on merkittävä asema yhteiskuntien kehittämisessä. Kommunitarismin mukaan erityisesti arjen yhteistyösuhteet voivat elvyttää yhteisöllisyyttä, ja jokaisen kansalaishyveisiin kuuluu myös vapaaehtoistyö kolmannella sektorilla. (s ) 4
5 3. Émile Durkheim on käsitellyt tuotannossaan yhteisöllisen elämän muutoksia. Hän käyttää erilaisia solidaarisuuden muotoja jäsentämään yhteisörakenteiden muutoksia. Mitä käsitteitä Durkheim käyttää tuotannossaan, mitä hän näillä käsitteillä tarkoittaa ja miten hän selittää yhteisöjen muutosta? (6 p) Durkheimin käyttämät käsitteet ovat mekaaninen ja orgaaninen solidaarisuus. Mekaaninen solidaarisuus tarkoittaa elämää perinteisessä pienyhteisössä, jossa jaetut tavat, uskomukset ja perinteet yhdistävät ihmisiä. Tämä elämänmuoto on luonteeltaan kollektiivista, eikä edellytä pitkälle menevää työnjakoa. Kaupungistumisen seurauksena syntyi orgaanisen solidaarisuuden muoto. Sen kehittyminen liittyi työnjaon lisääntymiseen, jonka seurauksena yksilöt yksilöllistyivät. Tämä tarkoitti sitä, että yhteisöllisyys perustui yksilöiden riippuvuuteen toisistaan. Durkheimin mukaan orgaaninen solidaarisuus merkitsi samalla sitä, että ihmiset olivat vapaita muodostamaan uusia yhteisöllisyyden muotoja perinteestä vapaana. (s ) Durkheimin ratkaisu yhteiskunnan muutokseen olivat ammatillisista ryhmistä tai korporaatioista muodostuneet yhteisöt. Durkheim näki valtion liian kaukaisena ja kömpelönä rakenteena luomaan ihmisten välille sääntöjä monimutkaisiin tilanteisiin. Eräsaari esittää artikkelissaan, että kuntaa voi pitää yksilöiden suhteita välittävänä organisaationa nyky-yhteiskunnissa. (s. 71) 4. Tietoverkkoja koskevassa yhteisötutkimuksessa käytetään käsitteitä formaali tila ja informaali tila. Millaisia tiloja niillä tarkoitetaan verkkoympäristössä? (4 p) Käsitteillä tarkoitetaan erilaisia verkkoympäristöjä. Niiden välinen ero on kuvattavissa seuraavasti: 1) Formaali tila on suljettu opiskeluympäristö, jossa vuorovaikutus rakentuu opintojaksoon kuuluvien oppimistehtävien tekemisestä. 2) Informaali tila on kaikille avoin keskustelufoorumi, jossa puheenaiheet ovat vapaasti valittavissa. (s. 189) 5. Kejonen ja Kuittinen (2009) kritisoivat tiimin käsitettä työyhteisöjen tarkastelussa. Millaisia ristiriitaisuuksia tiimi-käsitteeseen heidän mukaansa liittyy työelämätutkimuksessa? (6 p) Kejonen ja Kuittinen tuovat esille seuraavia kriittisiä havaintoja tiimimäisen toimintatavan ja organisaation muiden puolien yhteydestä: 1) Jos yksilön palkkaus määräytyy yksilösuorituksen perusteella, yhteistyön ja yhteisen vastuun painottaminen on ristiriidassa palkkausperiaatteen kanssa. Tällöin ei kannata panostaa tiimityöhön. Tiimeille on myös siirretty monia johtamisen perustehtäviä, jotka voidaan nähdä uudenlaisena kontrollin muotona. 2) Tiimeillä on pyritty lisäämään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja vapauttamaan työntekijät byrokraattisesta kontrollista kohti joustavaa ja itseohjautuvaa toimintatapaa. 5
6 Tutkimus on kuitenkin osoittanut, että työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työtehtäviinsä, töiden sisältöihin ja työmenetelmiin ovat vähentyneet. Myös tiimien autonomia on vähentynyt. 3) Tiimityö vaikuttaa lisäksi organisaation valtarakenteeseen. Tutkimusten mukaan tiimien toimintaa on haitannut lähiesimiesten roolin hämärtyminen ja asemaan kohdistuneet ristiriitaiset odotukset. Johto voi odottaa lähiesimiehiltä tiukkaa budjettikuria, mutta tiimimäinen työskentely pohjautuu enemmän kannustamiseen ja työntekijöiden itsensä johtamisen edistämiseen. Julkisella sektorilla tiimityön koetaan myös vähentävän ammattien itsenäisyyttä. (s ) 6. Pasasen ja Vanhalakka-Ruohon (2009) mukaan ohjaustyö voidaan jakaa kolmeen erilliseen muotoon. Mitä nämä ohjaukset muodot ovat ja mitä niillä tarkoitetaan? (6 p) Kirjoittajat esittävät, että ohjaustyön muodot ovat muuttuneet, kun ohjausta on pyritty madaltamaan ja jalkauttamaan arkielämään. Ohjauksen perusmuotoja ovat seuraavat: 1) Nonformaali ohjaus: toiminnalle on tunnusomaista, että ohjaus tapahtuu järjestetyn yhteisöja kansalaistoiminnan kautta. 2) Informaali ohjaus: ohjaus tapahtuu osana arkielämän toimintaa. 3) Hakeva tai etsivä ohjaus: ohjaustoiminnan piiriä laajennetaan oppilaitosten ulkopuolelle. Näin pyritään lieventämään ohjaukseen ja koulutukseen osallistumisen esteitä sekä tavoittamaan asiakkaat, jotka vierastavat muodollisia ohjauspalveluja. (s. 308) 7. Miten Niemelä (2009) määrittelee kansalaisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja demokraattisen kansalaisuuden sekä näiden käsitteiden väliset suhteet? Miten aktiivinen ja demokraattinen kansalaisuus artikkelin mukaan kehittyvät? (8 p) Kansalaisuus on ensinnäkin asema, status, johon liittyvät perustuslain mukaiset kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Toiseksi kansalaisuus on toiminnallinen rooli. Tässä jälkimmäisessä merkityksessä kansalaisuutta voi kuvata käsitteillä aktiivinen kansalaisuus ja demokraattinen kansalaisuus. Aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa kaikkea yhteisöllistä kansalaisuutta eli kansalaistoimintaa eri tavoin organisoituneissa ryhmissä. Se on lähellä sosiaalista osallistumista ja yhteisöllisyyttä. Demokraattinen kansalaisuus on aktiivisen kansalaisuuden se osa, joka viittaa kansalaisen suhteeseen yhteisön päätöksentekoon paikallisella, kansallisella tai Euroopan unionin tasolla. (s , 294) Kansalaisuus statuksena saadaan joko syntymän tai tietyin edellytyksin ilmoituksen tai hakemuksen perusteella. Aktiivinen kansalaisuus ei kuitenkaan kehity synnynnäisesti, vaan se pitää oppia. Aktiivisen ja demokraattisen kansalaisuuden kehittyminen edellyttää kansalaistoiminnassa tarvittavien tietojen, arvojen ja kompetenssien eli valmiuksien oppimista. Ne kehittyvät elinikäisenä prosessina, kun kansalainen osallistuu vuorovaikutukseen ja toimintaan yhteiskunnassa. Tätä voidaan tarkastellla sosiaalistumisena kansalaiseksi, jossa keskeisiä vaikuttajia ovat perheen sosiaaliset ja taloudelliset edellytykset, varhaiset suhteet läheisiin, koulu ja kansansivistystyö sekä vapaa-ajan ja kansalaisyhteiskunnan kaverit ja ystävät. Aktiivisen kansalaisuuden kehitystä voidaan 6
7 tukea kansalaiskasvatuksella. Kansalaiskasvatusta toteutetaan sekä formaalissa koulutuksessa että nonformaalin oppimisen ympäristöissä, esimerkiksi vapaan sivistystyön piiriin kuuluvissa kansalaisopinnoissa. (s , 294) 8. Donna Schultheiss on kehittänyt elämänuratutkimuksessa relationaalisen paradigman. Kerro, mitä tämä lähestymistapa tarkoittaa ja millaisen kuvan se sisältää ihmisen ja sosiaalisen yhteisön välisestä suhteesta. (8 p) Relationaalisuus tarkoittaa suhteissa olemista ja toimimista. Elämänuratutkimuksessa on selitetty ihmisen suuntautumista heille tärkeiden suhteiden kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksilö suuntaa elämäänsä suhteissa merkittäviin muihin, olivat nämä lähellä tai kaukana. Ajattelutavan mukaan suhteissa oleminen on perustava piirre ihmisen toiminnassa. Suhteissa oleminen ja toimiminen nähdään myös keskeisenä inhimillisen kasvun ja kehityksen tekijänä. Tässä mielessä relationaalisuus voidaan nähdä inhimillisen olemisen peruspuolena, koska ihmisen persoonallisuus, minuus ja identiteetti rakentuvat aina suhteessa toisiin. Suunnanoton relationaalisuudelle perustuva näkemys painottaa sitä, että ihminen rakentaa elämänsä suunnan aina suhteessa hänelle tärkeisiin toisiin. Käytännössä itsensä luominen ja rakentaminen voidaan nähdä siten sekä yksilöllisenä että eettisenä ja sosiaalisena projektina. (s ) Schultheissin mukaan relationaalinen paradigma tarkoittaa ohjaamisessa myös sitä, että ohjaussuhteet eivät ole kulttuurista ja yhteiskunnasta erillään ja irrallaan, kuten eivät muutkaan suhteet. Ohjaus voidaan nähdä ammatilliseksi toiminnaksi, jossa suhteet ovat olennaisia. Sen lisäksi ohjaus on myös historiallisissa, sosiokulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa yhteyksissä tapahtuvaa toimintaa, jolla on omat siteensä ja velvoitteensa suhteessa ammattietiikkaan ja ohjausajattelun perintöön. Voidaan sanoa, että relationaalinen paradigma korostaa yksittäisen ihmisen yhteiskunnallista luonnetta. Ihminen on käsitettävissä suhteessa muihin ihmisiin ja sidoksissa ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin. Tässä mielessä asioiden yhteyksien ja välittymisten tarkastelu on suhteiden ja siteiden reflektointia ja toimintaa niiden rakentamiseksi tai mahdollisesti purkamiseksi, jotta hyvä elämä toteutuisi. (s ) 9. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet (20 p, 2p/käsitteenmäärittely) a) myöhäismoderni - Modernisaation uusi vaihe, jossa järkiperäisen edistyksen ihanne ei ole kadonnut. Sitä tarkastellaan kuitenkin itsekriittisesti. (s. 57) b) NPM - NPM (new public management) on julkisen johtamisen uudenlainen ideologinen kehys, jossa korostetaan yksityissektorin toimintatapojen käyttöä julkisella sektorilla. (s. 77) 7
8 c) lunastajaidentiteetti - Turvattomuuden ja hylätyksi tulemisen pelosta syntynyt tarve lunastaa itselleen olemassaolon oikeutus (s. 107) d) produktiivinen valta - Suostutteluun perustuva valta, jonka kautta yksilöt saadaan tekemään yhteiskunnan hallinnalle välttämättömät teot (s ) e) kollektiivinen tajunta - Yhteisesti ymmärrettyjä ja suhteellisen pysyviä kategorioita ja samankaltaisia ajattelutapoja (s. 160) f) dialogi - Ihmisten välinen vuoropuhelu, jolle on tyypillistä yhdessä etsiminen, toisen kuunteleminen, kiinnostus toisen näkemyksiä kohtaan ja luottamus (s. 335) g) sosiaalinen vuorovaikutus - Inhimillistä toimintaa, jota tapahtuu kahden tai useamman ihmisen kohdatessa (s. 188) h) reflektiivinen - Tarkoittaa mielen toimintaa, jossa käännytään tavalla tai toisella kohti omia ajatuksia, jolloin tietoisuus omista ajatuksista edellyttää niiden havainnointia ja arviointia (s. 190) i) elämismaailma - Käytännön toiminnan tapahtumatila, jossa ihminen muodostaa selityksiä elämän peruskysymyksille ja joka antaa puitteet suunnitelmille (s. 359) j) minäteknologia - Käytännöt, joilla ihmiset muokkaavat ominaisuuksiaan sekä ajattelu- ja toimintatapoja toivottuun suuntaan (s. 232) 8
9 10. Vastaa seuraaviin kysymyksiin lyhyesti mainitsemalla henkilön etu- ja sukunimi (8 p, 2 p/nimi) a) Kuka psykologian klassikkohahmo tunnetaan ohjausajattelun uudistajana ja luvulla? - Carl Rogers (s. 303) b) Kuka sosiaalipsykologian klassikko kirjoitti teoksen Toteemi ja tabu? - Sigmund Freud (s. 103) c) Kuka tieteenfilosofi on kehittänyt juurimetaforan käsitteen? - Stephen C. Pepper (s. 377) d) Kuka yhteisöelämää tarkastellut filosofi on kirjoittanut kirjan Vita Activa? - Hannah Arendt (s. 67) / 80 p Kiitos mielenkiinnostasi sosiaalipsykologiaa ja sosiaalipedagogiikkaa kohtaan! Hyvää kesää! 9
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotElämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen
Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
TERVEYSTIETO Terveystiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta,
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotII- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta
II- luento Eettisen ajattelu ja käytänteet Etiikan määritelmiä 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta 2. Etiikka ei ole samaa kuin moraali, se on moraalin tutkimusta 3. Etiikka ei ole tutkimusta siitä,
LisätiedotNäkökulmia oppilaan ja opiskelijan kohtaamiseen
Näkökulmia oppilaan ja opiskelijan kohtaamiseen MITEN OPPILAS/OPISKELIJAHUOLTO VOI TUKEA KOHTAAMISTA? POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 24.9.2009 Ritva Järvinen Opetusneuvos
Lisätiedot"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi
"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta
LisätiedotHANKETAPAAMINEN. Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179
HANKETAPAAMINEN Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 2 Näytön aika Virta-Kainuu Na-He ry Kotvanen Kuhmon työsilta Suomut ry Kaito Kaira Osallisuus
LisätiedotEmpatiaosamäärä. Nimi: ********************************************************************************
Empatiaosamäärä EQ Nimi: ******************************************************************************** Luen jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai eri sen kanssa. 1. Huomaan
LisätiedotMielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotNdoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto. Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi?
Ndoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi? Useimmat meistä viettävät koko elämänsä yhdessä tietyssä kulttuuriympäristössä. Siitä syystä
LisätiedotEsiopetuksen arvot. Arvokysely tammikuu 2015
Esiopetuksen arvot Arvokysely tammikuu 2015 Yleistä kyselystä - Toteutettu Savonlinnan esiopetusyksiköissä - Aikuisille kysely netissä - Lapset keskustelivat ryhmissään aikuisen johdolla (valitsivat 12:sta
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen
LisätiedotKahden vakaumuksen parisuhde ja vanhemmuus. Sosionomi-opiskelija ja vertaisohjaaja Minna Taipale Familia ry
Kahden vakaumuksen parisuhde ja vanhemmuus Sosionomi-opiskelija ja vertaisohjaaja Minna Taipale Familia ry Parisuhteen muodostumisen vaiheet Parisuhteen muodostumisessa on eri vaiheita, jotka seuraavat
LisätiedotTerveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012
Nyt ne kuule miettii, että keitä me Ellun Kanat oikein ollaan ja miten työelämä liittyy viestintätoimistoon Terveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012 KIRSI
LisätiedotRATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa
TUTKITTUA TIETOA TYÖTEHTÄVIEN RÄÄTÄLÖINNISTÄ RATKO-mallin soveltaminen työyhteisössä Kyvyt käyttöön päivät Tampere 14.10.2015 RATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa Minna Tarvainen 2 1 Työntekijä
LisätiedotPekka Iivonen. Uskonto perusopetuksessa
Pekka Iivonen Uskonto perusopetuksessa Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjiä järjestämään kaikissa kouluissa enemmistön mukaista oman uskonnon opetusta (kaikkialla evankelis-luterilainen uskonto).
LisätiedotSÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op) 30.9.2010 31.5.2011
1 SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op) 30.9.2010 31.5.2011 Sähköinen liiketoiminta on tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä yrityksen liiketoiminnassa ja liiketoimintaprosesseissa.
LisätiedotVanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys
Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys Monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh: 0503256450 19.5.2014 PERHE JA MAAHANMUUTTO Maahanmuutto
LisätiedotKulttuurien väliset yhteentörmäykset ja miten ne voidaan välttää
Kulttuurien väliset yhteentörmäykset ja miten ne voidaan välttää JIPOT JA JEKUT, TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI 22.4.2009 Marja Sierilä, Omnian ammattiopisto Kulttuurikonfliktit Kulttuurikonflikteja syntyy
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
LisätiedotTutkinnon suorittaja. ymmärtää identiteetin merkityksen ihmisen elämässä
1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto PAKOLLISET TUTKINNON OSAT KULTTUURIEN VUOROVAIKUTUS Näytön antaja: Arvioija: Paikka ja aika: KULTTUURINEN IDENTITEETTI ymmärtää kulttuurin ja uskonnon
LisätiedotLUKU 2 ARVOT JA OPPIMISKÄSITYS. Porin Kristillisen koulun opetussuunnitelma koulukohtainen osuus 1.8.2016
Porin Kristillisen koulun opetussuunnitelma koulukohtainen osuus 1.8.2016 Hyväksytty Porin Kristillisen koulun johtokunnassa 4.4.2016 Sisällysluettelo... 1 Porin Kristillisen koulun opetussuunnitelma koulukohtainen
LisätiedotYmpäristövallankäytön oikeutus
Ympäristövallankäytön oikeutus Tieteen päivät 11.1.2007 Simo Kyllönen Valtiotieteellinen tiedekunta Ympäristövallankäytön oikeutusperustan muutos Perinteinen : Nykyinen : Yksityiset Yksilölliset arvostukset
LisätiedotYKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU
YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU Mertanen / Martikainen 1 Esimerkkinä yksilölliset aamutoimet Mertanen / Martikainen 2 Kyse on ajattelu- ja toimintatavasta Henkilö saa osallistua oman elämän suunnitteluun
LisätiedotEsipuhe...11. OSA I Miksi työelämän monikulttuuri suudesta on puhuttava juuri nyt?
Sisällysluettelo Esipuhe...11 OSA I Miksi työelämän monikulttuuri suudesta on puhuttava juuri nyt? 1. Monikulttuuri suus haasteita ja mahdollisuuksia... 18 1.1 Monikulttuurisuus, monimuotoisuus ja diversiteetti...18
LisätiedotTyöelämä odottaa osaamista. Esa Poikela Lapin yliopisto esa.poikela@ulapland.fi Pedaforum 26.9.2010
Työelämä odottaa osaamista Esa Poikela Lapin yliopisto esa.poikela@ulapland.fi Pedaforum 26.9.2010 Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointi-palvelujen selvitykset 2007 ja 2008 23 osaamisalueesta hallitaan
LisätiedotKansalaisuus yhteiskunnan voimavarana
Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan
LisätiedotMaahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen tulevaisuudennäkymiä. Turku, Nanna Wilhelmsson, KL 1
Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen tulevaisuudennäkymiä Turku, Nanna Wilhelmsson, KL 1 Mikä maahanmuuttajan tilanne on? Maahanmuuttajan polku on usein umpikuja, hän ei pääse sisään koulutusjärjestelmään
LisätiedotHALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 6.6.2014 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)
HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 6.6.2014 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat
LisätiedotStrategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015
Strategia, johtaminen ja KA 29.4.2015 Valtiovarainministeriö Talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VM vastaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden
LisätiedotJOHTAMINEN JA VARAJOHTAJUUS: jaetun johtajuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksen johtajuudelle
1 JOHTAMINEN JA VARAJOHTAJUUS: jaetun johtajuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksen johtajuudelle 19.4.2012 Eeva Tiihonen Miten henkilöstön osallisuutta 2 voidaan vahvistaa... Koulutuksen tavoite 3 Koulutuksen
LisätiedotVanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue
Vanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue Vanhusneuvosto uusi mahdollisuus ja mahdollistaja Innoittaja: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotKansalaisen taidot 2 (OPH 2011) Opettajan peruskysymykset
- UUSI OPS 2016 - Osallistava opetus ja oppilaan ajattelun kehittäminen Markus Leppiniemi Kansalaisen taidot 1 (OPH 2011) Ajattelun taidot Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot Käden ja ilmaisun taidot
LisätiedotFILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15
FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA
LisätiedotPalvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet kuntoutuksen toteutuksessa. 2015 Pirjo K Tikka
Palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet kuntoutuksen toteutuksessa 2015 Pirjo K Tikka Esityksen sisältö perusrakennemallin muutokset mitä muutokset tarkoittavat palvelun toteuttamisen kannalta
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA
ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA Elinikäisen oppimisen tarpeet ja rakenteet Paula Määttä Jyväskylän yliopisto (2000-2005): Opetuksen kehittämisryhmän pj. Avoimen yliopiston johtokunnan pj. Täydennyskoulutuskeskuksen
LisätiedotKokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi
Kokemusasiantuntijan tarina Kasvamista kokemusasiantuntijaksi Tie päihdekuntoutujasta kokemusasiantuntijaksi on ollut kivinen ja pitkä. En olisi joskus toipumiseni alussa voinut ikinä kuvitellakaan toimivani
LisätiedotYhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa. Merja v. Schantz
Yhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa Yhteisöllisyyden tasot lapsiryhmä ja sen dynamiikka huoltajat yhdessä yhteistyö kodin kanssa henkilökunnan yhteistyö/ lähialueellisten
LisätiedotDiabeteksen näkyvä ja näkymätön läsnäoleminen
Diabeteksen näkyvä ja näkymätön läsnäoleminen Diabeteshoitajapäivät 16.4.2015 Tuula-Maria Rintala, TtT, lehtori, TAMK Taustaa Diabeteksen hoidossa keskeistä omahoito, johon vaikuttavat monet tekijät Valtaosa
LisätiedotPersoonan käyttö seikkailukasvatuksessa. Prof. Juha Perttula Lapin yliopisto Seikkailukasvatuksen päivät, Syöte 30.1.2014
Persoonan käyttö seikkailukasvatuksessa Prof. Juha Perttula Lapin yliopisto Seikkailukasvatuksen päivät, Syöte 30.1.2014 Dan McAdams: persoonallisuuden tasot Persoonallisuus ~ psykologinen yksilöllisyys:
LisätiedotMitä on kestävä kehitys
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät
LisätiedotAsteen verran paremmin
yhdessä paremmmin Asteen verran paremmin Humap361 perustuu moderniin systeemiseen johtamisajatteluun, jonka lähtökohtana on yhteistyösuhteiden ja koko työyhteisön kehittäminen. me lupaamme Vastuullinen
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:
TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet: arvioi oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista. täsmentää
LisätiedotTukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta
Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta Tukioppilastoiminnan uusi esittelyvideo (linkki) Tukioppilastoiminnan toimijat ja yhteistyökumppanit Toimijat koulun tukioppilastoiminnassa
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotDiakonian tutkimuspäivä 2014
M O N I T I E T E I S I Ä L Ä H E S T Y M I S T A P O J A N U O R T E N T O I M I J U U T E E N J A V O I M A A N T U M I S E E N Diakonian tutkimuspäivä 2014 TM Anna Juntunen TM Johanna Mantere TAUSTALLA
LisätiedotKLUBIN ARVOSANAT Oleellinen arviointityökalu klubeille
KLUN RVOSNT Oleellinen arviointityökalu klubeille KLUN RVOSNT Oleellinen arviointityökalu klubeille 1. Klubin nimi tai numero: VPTOSKTVTTN TÄRKYS 2. Mitä tulee vapaaehtoistyöhön, miten tärkeitä seuraavat
LisätiedotVIRE Virtuaalinen yritystoiminta osana insinööriopintoja
VIRE Virtuaalinen yritystoiminta osana insinööriopintoja INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUMI 2010 17.-18.3.2010 HÄMEENLINNA Kati Peltonen & Irmeli Parikka Lahden ammattikorkeakoulu/tekniikan ala/ Tekstiili- ja
LisätiedotMietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä. Vanhusneuvosto 19.11.2014 Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila
Mietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä Vanhusneuvosto 19.11.2014 Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila Eduskunnan oikeusasiamies ja välikysymys vanhuspalvelulain taustalla Eduskunnan oikeusasiamies
LisätiedotUusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa
Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!
LisätiedotYrittäjyyskoulutuksen tila yliopistoissa. TEKin Yrittäjyys RoadShow Oulussa 29.1.2014. DI Pirre Hyötynen, asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka
Yrittäjyyskoulutuksen tila yliopistoissa TEKin Yrittäjyys RoadShow Oulussa 29.1.2014 1 - Hyödyntääkö yliopisto yrittäjyyspotentiaalinsa? - Koulutuksen uudet tuulet - Diplomityö: Opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien
LisätiedotMaailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 4.2.2011
Maailmankansalaisena Suomessa Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 4.2.2011 Globaalikasvatus Tarkoitus Maailmankansalaisena Suomessa -hanke 1) tunnistaa olennaisia globalisoitumisen ilmenemisulottuvuuksia teemat
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 06 Västankvarns skola/ toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 06. Vuoden 06
LisätiedotTyöuran uurtaja ryhmämenetelmä
Työuran uurtaja ryhmämenetelmä Jukka Vuori, johtaja Salla Toppinen Tanner, pääasiallinen tutkija Tommy Larvi, tuotevastaava Anna Vanhala, asiakasvastaava sähköpostiosoitteet muotoa: nimi.sukunimi@ttl.fi
LisätiedotEskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa
Eskarista ekalle eskariope mukana ekaluokan alussa Taustaa: Kemi mukana Kelpo-kehittämistoiminnan 1. aallossa lv. 2008-2009 alkaen Tavoite: Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen kehittäminen ja yhteistyön
LisätiedotDigimuutoksen 10 haastetta. DIGISALONKI 13.11.2015 Tuomo Luoma
Digimuutoksen 10 haastetta DIGISALONKI 13.11.2015 Tuomo Luoma Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) on merkittävin Suomen talouskasvuun 15 viime vuoden aikana vaikuttanut yksittäinen tekijä. Se on luonut
LisätiedotAmmatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus
Ammatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus Opettaja aikansa eetoksen edustajana (Launonen Leevi, 2003) Opettajan vallan ja vapauden rajat määrittyvät ajan hengen mukaisesti Koulutuspolitiikka, moraalinen
LisätiedotUSKONTO. Oppiaineen tehtävä
USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,
LisätiedotKotiseutuihminen. - maailmankansalainen. Tapio Koski. Aulis Aarnion haastattelu
Tapio Koski Kotiseutuihminen - maailmankansalainen Aulis Aarnion haastattelu Tänään on 23. päivä huhtikuuta 2007. Istun nokitusten emeritusprofessori Aulis Aarnion kanssa Tampereen Siilinkarin kahvilassa
LisätiedotOsaaminen monipuolisesti esiin Kyvyt.fi eportfolio-palvelun ja Open Badges -konseptin avulla. Eric Rousselle Discendum Oy
Osaaminen monipuolisesti esiin Kyvyt.fi eportfolio-palvelun ja Open Badges -konseptin avulla Eric Rousselle Taustani :n toimitusjohtaja Verkko-oppimisratkaisujen kehittäjänä vuodesta 1991 lähtien Pitkä
LisätiedotOSALLISTAVAT MENETELMÄT HYGIENIAHOITAJAN TYÖSSÄ
OSALLISTAVAT MENETELMÄT HYGIENIAHOITAJAN TYÖSSÄ Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.5.2014 Tampere Hygieniahoitaja Ulla Maija Höglund MITEN HYGIENIAHOITAJA PYSTYY VAIKUTTAMAAN KUULIJAAN?
LisätiedotJoustava perusopetus. - taustaa ja perusteita
Joustava perusopetus - taustaa ja perusteita Paasitorni 27.9.2010 Jopo-toiminnan taustaa Ensimmäiset 26 kuntaa käynnistivät toiminnan vuonna 2006. Lukuvuonna 2007-2008 toimintaa oli 72:ssa kunnassa. Lukuvuonna
LisätiedotKirkas äly. Kultaiset kädet. Kuuma sydän
Kirkas äly Kultaiset kädet Kuuma sydän Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus ja mielen vapaus. On vapautta istua iltaa yksinänsä ja tutkia, kuunnella
LisätiedotERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET
ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET OULUN VARHAISKASVATTAJA MESSUT -2010 Riitta Kaivola / Piia Roos 19.11.2010 KUNNIOITUS Kaskela, M & Kekkonen, M. 2007.
LisätiedotVanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen
Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Mäntykangas 2 Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakkeella
LisätiedotMIELENTERVEYSTYÖN OMAISSEMINAARI 10.10.2008
MIELENTERVEYSTYÖN OMAISSEMINAARI 10.10.2008 KAIJA RAY projektivastaava, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry. SANNA LUODEMÄKI projektisuunnittelija, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto
LisätiedotEkoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla. Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto
Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto Esityksen sisältö Teollinen ekologia Ekoteollisuuspuiston käsite Ekoteollisuuspuiston syntyminen Ekoteollisuuspuistojen
LisätiedotTUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN
OSAAMISEN JOHTAMINEN = LAAJA KOKONAISUUS HALLITA JA OHJATA KAIKKEA SITÄ TIETOA, TAITOA JA KOKEMUSTA, MIKÄ ON ORGANISAATIOSSA OLEMASSA, HANKITTAVISSA JA MUUTETTAVISSA TUNNUSMERKKEJÄ - avoimuus - arvojen
LisätiedotMUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009
MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena Eija Kauppinen 18.11.2009 Musiikkia koskevia uskomuksia Musiikki on musiikillisesti lahjakkaita varten. Musiikkia voivat oppia vain musiikillisesti lahjakkaat. Musiikin
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016 Mikä on opetussuunnitelma? Opetussuunnitelma on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Siinä kerrotaan,
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotOULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO
OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO TUOTEKEHITYSPAINOTTEISET OPINNOT JA YRITYSYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET EERO NOUSIAINEN eero.nousiainen@oamk.fi
LisätiedotP A R T. Professional Assault Response Training 2002. Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.
P A R T Professional Assault Response Training 2002 Seppo Salminen Auroran koulu Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.2007 PART -taustaa Ammatillista reagointia uhkaavissa ja väkivaltaisissa
LisätiedotUskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi
Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen
Hyvinvoinnin edistäminen keskeinen kestävyystavoite HVYINVOIPA-hankeen loppuseminaari 7.2.2014 Helsinki Helmi Risku-Norja, MTT Taloustutkimus NELJÄ YDINVIESTIÄ 1. Väestön hyvinvoinnin edistäminen on kestävyystavoitteiden
LisätiedotAntavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille?
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille? Sari Kauranen, psykologi Verve Oulu Kokemuksia ja havaintoja kahdesta näkökulmasta
LisätiedotIkääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa
Ikääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa Uudista ja uudistu tapahtuma 24.11.2015 Wanha Satama, Saija Ohtonen-Jones TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ
Lisätiedotoppia erottamaan oikean ja väärän ihmisoikeusetiikan perustalta sekä harjaantuu vastuullisiin valintoihin
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä.
LisätiedotHyvällä mielellä vai pahalla päällä!
Hyvällä mielellä vai pahalla päällä! LAPSI JA TUNTEET Tiina Haapsalo MITÄ AJATTELET JA SANOT MINUSTA SITÄ LUULET MINUSTA SINÄ OLET SELLAINEN MINULLE MITEN NÄET MINUT USKO KUITENKIN ETTÄ MITÄ TEET MINULLE
LisätiedotKuntalaisten kuuleminen ja tiedon hyödyntäminen Siun Sote valmistelussa Hyvinvointifoorumi 2016 2.5.2016 Lahti. Toiminnanjohtaja Elina Pajula
Kuntalaisten kuuleminen ja tiedon hyödyntäminen Siun Sote valmistelussa Hyvinvointifoorumi 2016 2.5.2016 Lahti Toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten
LisätiedotTutkimuksen lähtökohtana toimintaympäristön muutos o o o o o Ammattikorkeakoulut käyvät läpi rakenteellista muutosta -> strategisen ja tavoitteellisem
Strategiapohjainen osaamisen johtaminen 3.5.2016 Heidi Ahokallio-Leppälä Tutkimuksen lähtökohtana toimintaympäristön muutos o o o o o Ammattikorkeakoulut käyvät läpi rakenteellista muutosta -> strategisen
LisätiedotArkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66
Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66 1 Sisältö Tutkimuksen tausta ja toteutus 3 Vastaajien taustatiedot
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotSeurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014
Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 10.11.2014 1 Velvollisuusetiikka Mikä on Kantin etiikassa
LisätiedotVerkkokurssien ulkopuolinen arviointi. Tie Vie - asiantuntijakoulutus Turku, 18.3.05 Aino-Maija Hiltunen HY, HILMA-verkosto
Verkkokurssien ulkopuolinen arviointi Tie Vie - asiantuntijakoulutus Turku, 18.3.05 Aino-Maija Hiltunen HY, HILMA-verkosto HILMA - naistutkimuksen yliopistoverkosto 8:n yliopiston yhteistyö, HY koordinoi
LisätiedotMaantieteellinen tieto ja ymmärrys 7 Maapallon karttakuvan 8. keskeisen paikannimistön tunteminen 7 Luonnonmaantiete ellisten ilmiöiden 8
Oppiaineen nimi: MAANTIETO 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laajaalainen osaaminen Arvioinnin kohteet oppiaineessa Maantieteellinen tieto ja ymmärrys 7 Maapallon karttakuvan hahmottaminen
LisätiedotSuoninen, Eero ym. 2011: Arjen sosiaalipsykologia. WSOY, Helsinki.
Nimi Henkilötunnus KIRJALLISUUSKOKEEN MALLIVASTAUKSET Suoninen, Eero ym. 2011: Arjen sosiaalipsykologia. WSOY, Helsinki. Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen kysymysten alla olevaa
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotDEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ
DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ 5.9.2014 Kristina Kaihari Perusopetuksen ops-uudistuksen keskiössä oppilaiden osallisuutta vahvistava toimintakulttuuri TAVOITTEET Luoda
LisätiedotToimialan ja yritysten uudistuminen
Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne
LisätiedotTurun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS
LisätiedotVäli- ja loppuraportointi
Väli- ja loppuraportointi Hyvän raportin merkitys hankkeen tulosten kuvaamisessa Sari Ahvenainen ESR-koordinaattori 25.5.2011 Uudenmaan ELY-keskus Väliraportti (1/8) Miksi väliraportti tehdään? - Tarkoituksena
LisätiedotKansilehti. Strategia 2025. Laatinut: Strategiaprosessi 3.4. 3.6.2014
Kansilehti Strategia 2025 Laatinut: Strategiaprosessi 3.4. 3.6.2014 Päivämäärä: 3.6.2014 Versio: Hyväksytty, Hallitus 12.6.2014 ja Valtuusto 4.8.2014 Srategia 2025 Yllä olevan kaavion tekstit löytyvät
LisätiedotLuottamusta rakentamassa Monikulttuurisen kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys lapsen kasvatuksessa ja identiteetin vahvistumisessa
Luottamusta rakentamassa Monikulttuurisen kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys lapsen kasvatuksessa ja identiteetin vahvistumisessa Samran Khezri Kirjoitelmani pohjautuu osittain kandidaatintutkielmana
LisätiedotVAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Autoalan perustutkinto
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Autoalan perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Nivalan ammattiopisto Hyväksytty: Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4 4. JATKOOPINTOVALMIUKSIA
Lisätiedot