YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2013 Kehittävää kumppanuutta

Transkriptio

1 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2013 Kehittävää kumppanuutta

2 Saimaan ammattikorkeakoulu Yhteiskuntavastuuraportti 2013 Tekstit Anneli Pirttilä, Terttu Kauranen, Tanja Matikainen Valokuvat Mikko Nikkinen, Shutterstock Ulkoasun suunnittelu ja taitto Anneli Vitikainen Painatus Erweko Oy Saimaan ammattikorkeakoulu Skinnarilankatu 36, Lappeenranta Vaihde: Fax:

3 Sisällys 6 Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun tavoitteet 6 Perustietoja Saimaan ammattikorkeakoulusta 9 Saimaan ammattikorkeakoulun hallinto 10 Strateginen johtaminen ja laadunvarmistus 11 Sidosryhmäyhteistyö 12 Yhteiskuntavastuun keskeisiä tunnuslukuja Talousvastuun tuloksia 16 Ympäristövastuun tuloksia 19 Sosiaalisen vastuun tuloksia opiskelijat 24 Sosiaalisen vastuun tuloksia henkilöstö 26 Sosiaalisen vastuun tuloksia työelämä

4 Toimitusjohtaja / Rehtorin katsaus Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuuraportti kertoo ammattikorkeakoulun toimintavuodesta Raportin tarkoituksena on antaa sidosryhmille kokonaiskuva Saimaan ammattikorkeakoulun tehtävistä, toiminnasta ja saavutetuista tuloksista. Yhteiskuntavastuuta tarkastellaan taloudellisen, ympäristöön liittyvän ja sosiaalisen vastuun näkökulmista. Ammattikorkeakoulu on vastuussa erityisesti opiskelijoille ja työelämälle, mutta myös omalle henkilöstölleen ja laajemmin koko yhteiskunnalle. Valtioneuvosto teki päätökset ammattikorkeakoulujen toimiluvista joulukuussa Saimaan ammattikorkeakoulun saama pysyvä toimilupa mahdollistaa toiminnan kehittämisen pitkäjänteisesti. Saimaan ammattikorkeakoulun toimilupaan ei sisältynyt mitään erityisehtoja, mikä osoittaa ammattikorkeakoulun strategian ja toiminnan täyttävän korkeakoululle asetettavat vaatimukset. Toimilupahakemuksen valmistelun yhteydessä ammattikorkeakoulun osakkeet siirtyivät Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymältä Etelä-Karjalan kunnille. Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle toteutettiin suunnattu osakeanti. Tehty omistusjärjestely vahvistaa kuntien suoraa ohjausta sekä Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston strategista kumppanuutta. Yliopiston kanssa tehty yhteistyö Skinnarilan kampuksella on tuonut toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä molemmille korkeakouluille. Ammattikorkeakoululle tämä yhteistyö on tuottanut myös useita Tekes-rahoitteisia tutkimus- ja kehityshankkeita. Imatralla sijaitsevan koulutuksen vahvistamiseksi ammattikorkeakoulun toiminnot koottiin Linnalan kampukselle. Imatran kaupunki osti ammattikorkeakoulun Kanavakadulla sijainneen kiinteistön ja kuvataiteen koulutus siirtyi Linnalan kampukselle kesällä Saimaan ammattikorkeakoulu ja Karelia-ammattikorkeakoulu neuvottelivat strategisen kumppanuussopimuksen syksyllä Ammattikorkeakoulut tekevät kiinteää yhteistyötä erityisesti matkailu- ja ravitsemisalan koulutuksessa ja Venäjä-toiminnoissaan. Ammattikorkeakoulujen rahoitus uudistuu vuodesta 2014 alkaen. Rahoitus määräytyy jatkossa pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella. Ammattikorkeakoulujen rahoitus pienenee merkittävästi tulevina vuosina. Muuttuva rahoitus edellyttää ammattikorkeakoululta samanaikaisesti sekä toiminnan tehostamista että entistäkin laadukkaampaa ja tuloksellisempaa koulutusta ja tutkimus- ja kehitystyötä. Saimaan ammattikorkeakoulun talous on vakaa, koulutus on vetovoimaista, opiskelijat etenevät hyvin opinnoissaan ja muutkin toimintamme tunnusluvut ovat hyvällä tasolla. Tutkimus- ja kehitystyötä on edelleen vahvistettava tulevina vuosina. Toivon, että tämä yhteiskuntavastuuraportti antaa lukijoilleen riittävästi tietoa siitä, miten ammattikorkeakoulu pystyy vastaamaan meitä koskeviin odotuksiin. Otamme mielellämme vastaan kaikki kehittämisehdotukset, jotta voimme toiminnallamme olla mukana keskeisessä perustehtävässämme eli maakunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Anneli Pirttilä Toimitusjohtaja / Rehtori 4

5 5

6 Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun tavoitteet Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun tavoitteet perustuvat ammattikorkeakoulun strategiassa määriteltyihin arvoihin, perustehtäviin, päämääriin ja toiminnan tavoitteisiin. Yhteiskuntavastuuta kehitetään tavoitteellisesti johtamis-, toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmien avulla. TALOUDELLISET TAVOITTEET Taloudellisen tasapainon ylläpitämiseksi mahdollisimman suuri osa opiskelijoista valmistuu asetettujen tutkintotavoitteiden mukaisesti normiajassa. Valmistuneet työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin pääasiassa Etelä-Karjalaaan. Heidän työnsä ja osaamisensa kasvattavat maakunnan kilpailukykyä sekä lisäävät palvelujen kysyntää ja verotuloja alueella. Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö, täydennyskoulutus sekä erilaiset palvelut yrityksille ja yhteisöille kehittävät ja uudistavat työelämää korkeakoulun vaikutusalueilla: Lappeenrannan ja Imatran seutukunnilla sekä laajemminkin Pietarin metropolialueen vaikutusalueella. Ulkopuolinen rahoitus edistää Saimaan ammattikorkeakoulun kehittymistä ja kasvattaa samalla sen vaikutusalueen eri toimijoiden resursseja. Vakaa talous takaa laadukkaan toiminnan. YMPÄRISTÖTAVOITTEET Opiskelijat sisäistävät ympäristövastuunsa omilla ammattialoillaan. Tietoa ja tietoisuutta kestävästä kehityksestä lisätään sekä henkilökunnan että opiskelijoiden keskuudessa. Ammattikorkeakoulu osallistuu omalla asiantuntemuksellaan ympäristökuormitusta vähentävään tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ammattikorkeakoulun toiminnassa pyritään jatkuvasti vähentämään toiminnan aiheuttamaa ympäristökuormitusta, kuten energiankulutusta sekä päästöjen ja jätteiden syntymistä. SOSIAALISET TAVOITTEET Saimaan ammattikorkeakoulu on laadukas ja houkutteleva opiskelupaikka, jossa opiskelijoiden hyvinvointi on tärkeä. Henkilöstölle se on työympäristö, jossa osaamista arvostetaan ja edistetään ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan. Saimaan ammattikorkeakoulu on luotettava ja innovatiivinen kumppani alueensa työelämän kehittämisessä. Se edistää yhteistyötä ja verkostoitumista sidosryhmiensä kesken. Sen asiantuntijapanos on merkittävä eri toimielimissä. Arvojensa mukaisesti se osallistuu vaikutusalueensa hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Perustietoja Saimaan ammattikorkeakoulusta Saimaan ammattikorkeakoulu on monialainen korkeakoulu, joka tarjoaa työelämää ja yrittäjyyttä palvelevaa ja kehittävää koulutusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Se on noin 3100 opiskelijan ja lähes 300 asiantuntijan työyhteisö. Yli puolet opiskelijoista tulee Etelä-Karjalasta ja enemmistö valmistuneista myös työllistyy maakuntaan. Saimaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on toimia koulutuksen ja osaavan työvoiman tuottajana ennen kaikkea oman maakuntansa Etelä-Karjalan työelämälle. Osa koulutuksista palvelee myös valtakunnallista koulutustarvetta. Tutkimus- ja kehitystoiminta tukee Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialarakenteen muutosta. Erityistehtävänä on pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Saimaan ammattikorkeakoulu toimii Lappeenrannassa Skinnarilan kampuksella sekä Imatralla Linnalan kampuksella. Sillä on käytössään tiloja m 2 eli noin kahdeksan neliömetriä opiskelijaa kohden. Ammattikorkeakoulun Skinnarilassa sijaitsevat tilat koostuvat omista noin m 2 tiloista sekä Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta vuokratuista noin 6000 m 2 opetus- ja työhuonetiloista. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun kirjastotoiminnot on yhdistetty Lappeenrannan tiedekirjastoksi ja yliopisto tuottaa ammattikorkeakoulun tarvitsemat kirjasto- ja tietopalvelut. Molempien korkeakoulujen tekniikan alan laboratoriot ovat osittain yhteiskäytössä. Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa molempien korkeakoulujen henkilöstön kielikoulutuksen sekä opiskelijoiden ja henkilöstön liikunta- ja hyvinvointipalvelut. 6

7 TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa tutkintoon johtavaa koulutusta viidellä koulutusalalla: tekniikassa, sosiaalija terveysalalla, liiketaloudessa, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kulttuurissa (kuvataiteen koulutus). Vuonna 2013 koulutustarjonnassa oli 14 koulutusohjelmaa, joista englanninkielisiä oli kolme. Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä oli Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oli 2897 opiskelijaa ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskeli 223 henkilöä. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan voi hakea ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohessa. Myös osa ammattikorkeakoulututkintoon johtavista koulutuksista on toteutettu monimuoto-opiskeluna, joten ne soveltuvat työn ohessa suoritettaviksi. TÄYDENNYSKOULUTUS Täydennyskoulutus tähtää ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Koulutusten kestot vaihtelevat yksittäisistä päivistä pitkäkestoisiin, opintopisteen laajuisiin koulutuksiin. Opiskelu on mahdollista myös työn ohessa. AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluvia opintoja. Opiskelun tavoitteena on yleensä ammattitaidon kehittäminen tai myöhemmin suoritettava tutkinto ja opiskelijaksi voi hakeutua kuka tahansa riippumatta iästä tai pohjakoulutuksesta. Avoimessa ammattikorkeakoulussa ei voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoa, mutta opinnot luetaan opiskelijan hyväksi, jos tämä myöhemmin hakeutuu tutkinto-opiskelijaksi. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat maksullisia. TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINTA Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan tarkoituksena on palvella alueen elinkeinoelämää ja julkisia organisaatioita. Lisäksi toiminta monipuolistaa opetusta ja kehittää ammattikorkeakoulun yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Saimaan ammattikorkeakoulun erityisenä tehtävänä on tukea Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialan muutosta. Keskeistä on pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen. Tutkimus- ja kehityshankkeissa tuotettu uusi tieto ja osaaminen tukevat innovaatiotoimintaa ammattikorkeakoulun vaikutusalueella. Samalla projektit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden osallistua niissä tehtävään työhön osana opintojaan, erityisesti kehityshankkeisiin liittyvien opinnäytetöiden kautta. Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan volyymi vuonna 2013 oli noin 1,7 miljoonaa euroa (välittömät kulut). Vuonna 2013 oli käynnissä 30 projektia yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa. STRATEGISET PAINOALAT Saimaan ammattikorkeakoulun strategiset painoalat perustuvat ammattikorkeakoulun vahvuuksiin ja sidosryhmien tarpeisiin. Painoalat kokoavat ammattikorkeakoulun eri koulutusalojen osaamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Näin saadaan uudenlaista, monialaista osaamista erityisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan. Saimaan ammattikorkeakoulun strategiset painoalat ovat: - palveluliiketoiminnan kansainvälistäminen - teknologiainnovaatioista liiketoimintaa - asiakaslähtöisyyttä ja tehokkuutta terveyspalveluihin. Saimaan ammattikorkeakoulu profi loituu kansainvälisenä korkeakouluna, jonka erityisasiantuntemusaluetta on Venäjän liiketoimintaan, yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin liittyvä osaaminen. Saimaan ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan volyymista Venäjän osuus on noin puolet. 7

8 8

9 Saimaan ammattikorkeakoulun hallinto LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJAUS Keskeisimmät ammattikorkeakoulun toimintaa säätelevät lait ja viranomaiset ovat: - Ammattikorkeakoululaki ja -asetus - Osakeyhtiölaki - Opetus- ja kulttuuriministeriö OSAKEYHTIÖ - Saimaan ammattikorkeakoulua ylläpitää Saimaan ammattikorkeakoulu Oy. Osakeyhtiön osakkaat ovat Etelä- Karjalan kunnat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipal - saari sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. - Osakeyhtiössä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous. OSAKEYHTIÖN HALLITUS - Yhtiökokouksen valitsema osakeyhtiön hallitus käyttää omistajalle kuuluvaa päätösvaltaa. - Se päättää strategisista linjauksista ja taloudesta sekä valvoo niiden toteutumista. - Osakeyhtiön hallinnosta määrätään hallintosäännössä. KORKEAKOULUHALLITUS - Ammattikorkeakoululain mukainen korkeakouluhallitus päättää korkeakoulun sisäisestä toiminnasta. Se ohjaa korkeakouluyhteisön toimintaa. - Korkeakouluhallituksen puheenjohtajana toimii rehtori. Hallituksessa ovat edustettuina amk:n muu johto, päätoimiset opettajat ja muu henkilöstö, opiskelijat sekä elinkeinoelämän edustajat. - Ammattikorkeakoulun sisäisestä hallinnosta määrätään toimintasäännössä. TOIMITUSJOHTAJA / REHTORI - Toimitusjohtaja / rehtorilla on osakeyhtiölain ja ammattikorkeakoululain mukainen yleistoimivalta. Tehtävät määritellään tarkemmin hallintosäännössä ja toimintasäännössä. AMMATTIKORKEAKOULUN JOHTORYHMÄ - Ammattikorkeakoulun johtoryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi tulosyksiköiden johtajat, kehitysjohtaja, strategiajohtaja sekä talous- ja hallintojohtaja. - Johtoryhmä tukee rehtoria ja tulosyksiköiden johtajia työssään sekä sopii koko ammattikorkeakoulua tai useita tulosyksiköitä koskevista asioista. TULOSYKSIKÖT - Hallinto ja yhteiset palvelut - Liiketoiminta ja kulttuuri - Tekniikka ja yleisaineet - Sosiaali- ja terveysala 9

10 Strateginen johtaminen ja laadunvarmistus Saimaan ammattikorkeakoulun toiminta perustuu sen omistajien ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaukseen. Strategiassaan Saimaan ammattikorkeakoulu on määritellyt tehtäväänsä, visioonsa ja profi iliinsa perustuvat päämäärät, kehittämiskohteet, niihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet sekä strategiset mittarit. Nämä koskevat korkeakoulujen perustehtäviä eli koulutusta sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Strategian toteutumista ammattikorkeakoulu ohjaa vuosittain laadittavalla toimintasuunnitelmalla. Se sisältää yksityiskohtaiset ja konkreettiset tavoitteet ja niihin liittyvän toimenpideohjelman. Toimintasuunnitelmassa on määritelty myös mittarit, joiden avulla mitataan tavoitteiden saavuttamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Osa mittareista on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Saimaan ammattikorkeakoulun välisen sopimuksen tavoitteita ja osa on ammattikorkeakoulun itselleen asettamiin tavoitteisiin liittyviä. Toimintasuunnitelma konkretisoituu ammattikorkeakoulun tulosyksiköille vuosittain laadittavissa tavoite- ja tulossopimuksissa. Niistä sovitaan neuvotteluissa, jotka tulosyksiköiden johtoryhmät käyvät toimitusjohtaja/rehtorin kanssa. Tämän jälkeen sopimusten sisältämät tavoitteet ja sovitut toimenpiteet viedään yksilötasolle kehityskeskusteluin. Ammattikorkeakoulu seuraa tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista sekä kerää palautetietoa toiminnastaan. Ammattikorkeakoulun tulosyksiköiden johtajat seuraavat tätä laadunvarmistukseen liittyvää tietoa muun muassa intranetissa julkaistavista tilastoista ja seurantaraporteista. Laadunvarmistusta käsitellään ammattikorkeakoulun johtoryhmässä neljännesvuosittain ja puolivuosittain siitä raportoidaan osakeyhtiön hallitukselle. Toimintaa kehitetään edelleen saadun palautteen ja toteumatietojen pohjalta. Korkeakoulujen arviointineuvosto auditoi Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän syksyllä Auditointi on voimassa kuusi vuotta. Laadunvarmistusjärjestelmän ylläpitämistä ja kehittämistä on jatkettu Korkeakoulujen arviointineuvostolta saadun palautteen pohjalta. Erityisinä kehittämiskohteina ovat tutkimus- ja kehitystyön laadunvarmistus, tiedonhallintaan ja tiedon käytettävyyteen liittyvät järjestelmät sekä laatutyön dokumentointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointiraportti on kokonaisuudessaan luettavissa ammattikorkeakoulun Internet-sivuilla. 10

11 Sidosryhmäyhteistyö Saimaan ammattikorkeakoulun tavoitteena on tukea vaikutusalueensa työelämän kehittymistä. Tämä edellyttää tiivistä verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun arvot vastuullisuus, avoimuus, kehittävä kumppanuus, ammattitaitoisuus sekä työn ilo ja yhteisöllisyys ohjaavat sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä. Sisäisiä sidosryhmiä ovat omistajat, henkilöstö ja opiskelijat. Tärkeimmät ulkoiset sidosryhmät koostuvat maakunnan yksityisten ja julkisten alojen työnantajista ja niiden järjestöistä, yrityskehityksestä vastaavista välittäjäorganisaatioista sekä elinkeinoelämän aluehallinto- ja ely-viranomaisista, muista korkeakouluista sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista eli alumneista. Saimaan ammattikorkeakoulu on solminut strategiset yhteistyösopimukset keskeisten kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulukumppaneiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Sopimusten tavoitteena on vahvistaa osaamista riittävän suuriksi ja kilpailukykyisiksi kokonaisuuksiksi. Ammattikorkeakoulun keskeisin kumppani on Lappeenrannan teknillinen yliopisto, jonka kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyi entisestään ammattikorkeakoulun muuttaessa yliopiston kanssa yhteiselle kampukselle Skinnarilaan syksyllä Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on käynnissä useita yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita, joissa hyödynnetään korkeakoulujen toisiaan täydentävää osaamista. Ammattikorkeakoululla on useita neuvottelukuntia. Neuvottelukuntien tehtävänä on seurata toimialansa kehitystä ja muutoksia sekä tehdä ammattikorkeakoululle ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Alakohtaisissa neuvottelukunnissa on maakunnan työnantajien sekä koulutusalan opiskelijoiden edustus. Neuvottelukunnissa oli yhteensä 79 jäsentä vuoden 2013 lopussa. Neuvottelukuntien määrä on edellisvuosia pienempi johtuen neuvottelukuntien yhdistämisistä. Neuvottelukuntatyön ja henkilökohtaisten kontaktien lisäksi ammattikorkeakoulu saa palautetta sidosryhmiltään Internet-sivujen sähköisen palautekanavan kautta. Lisäksi ulkoisille sidosryhmille noin 1,5 vuoden välein toteutettava sidosryhmäkysely tuottaa arvokasta tietoa ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisen tueksi. Sidosryhmäkysely toteutetaan seuraavan kerran keväällä Keskeisimpiä viestintäkanavia sidosryhmille kohdistuvassa tiedottamisessa ovat henkilökohtaisten kontaktien lisäksi sähköpostitse jaettava uutiskirje sekä Internet-sivut. 11

12 Yhteiskuntavastuun keskeisiä tunnuslukuja 2013 TALOUDELLISEN VASTUUN MITTAREITA Toimintatulot (sis. liikevaihdon ja liiketoiminnan muut tuotot) 22,7 milj. 23,0 milj. 22,1 milj. Toimintamenot (ilman poistoja ja rahoituskuluja) 21,6 milj. 20,9 milj. 20,9 milj. Maksetut palkat sivukuluineen 15,3 milj. 14,7 milj. 14,4 milj. Ennakonpidätykset palkoista ja palkkioista 3,4 milj. 3,2 milj. 3,2 milj. Investoinnit 17,8 milj. 1,8 milj. 1,1 milj. Kiinteistökulut (ilman poistoja) 2,6 milj. 2,7 milj. 2,8 milj. Materiaali- ja palveluostot 4,9 milj. 4,2 milj. 4,1 milj. Kokonaisopiskelijamäärä amk-opiskelijat ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat FTE-opiskelijamäärä (päätoimiset opiskelijat) Keskeyttämisaste eli opinnot pysyvästi keskeyttäneiden osuus kokonaisopiskelijamäärästä amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa - nuoret (%) 8,0 % 7,3 % 8,0 % - aikuiset (%) 9,2 % 7,3 % 10,4 % Valmistumisaika, nuorten koulutus 3,9 vuotta 3,8 vuotta 3,8 vuotta Suoritetut tutkinnot (OKM-rahoitteiset) 590 tutkintoa 543 tutkintoa 624 tutkintoa - amk-tutkinnot ylemmät amk-tutkinnot Valtionrahoituksen pohjana ollut opiskelijamäärä 2409 opiskelijaa 2379 opiskelijaa 2324 opiskelijaa Opetuksen välittömät kustannukset 9,5 milj. 9,2 milj. 9,3 milj. Ulkoisen rahoituksen kokonaismäärä (Ulkoinen rahoitus = muu kuin opetus- ja kulttuuriministeriön yksikköhintarahoitus, joka oli 19,7 milj vuonna 2013) 3,4 milj. 2,7 milj. 2,4 milj. Ulkoisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta 15 % 12 % 11 % Maksullisen palvelutoiminnan tulot 0,8 milj. 0,4 milj. 0,5 milj. TKI-toiminnan välittömät menot 2,8 milj. 2,8 milj. 1,7 milj. TKI-toiminnan menojen osuus kokonaismenoista 13 % 13 % 8 % Täydennyskoulutuksen tulot 0,4 milj. 0,2 milj. 0,2 milj. Täydennyskoulutuksen tulojen osuus kokonaistuloista 1,6 % 1,0 % 1,0 % Hallintomenot 1,2 milj. 1,0 milj. 1,1 milj. YMPÄRISTÖVASTUUN MITTAREITA Toimitilat (huoneistoala htm 2 ) m² m² m² Sähköenergian kulutus MWh *) MWh MWh MWh Sähkönkulutuksen laskennalliset hiilidioksidipäästöt 339,54 tco 2 468,85 tco 2 363,61 tco 2 Lämpöenergian kulutus MWh *) MWh MWh MWh Lämmönkulutuksen laskennalliset hiilidioksidipäästöt 698,83 tco 2 529,80 tco 2 402,58 tco 2 Vedenkulutus *) m³ m³ m³ Sekajäte kg kg kg Biojäte kg kg kg Muu hyötyjäte kg kg kg (josta paperi- ja pahvijätettä) kg kg kg 12

13 Ongelmajäte kg kg kg Paperinkulutus riisiä riisiä riisiä (eli noin 2,2 milj. arkkia) (eli noin 2,59 milj. arkkia) (eli noin 2,27 milj. arkkia) *) Luvut eivät sisällä LUT:lta vuokrattujen tilojen (5 965 m2) tietoja. Laskennallisten hiilidioksidipäästöjen lähteenä on käytetty WWF:n Ilmastolaskuria. Sen käyttämät päästökertoimet ja oletusarvot perustuvat keskimääräisiin tilastotietoihin ja asiantuntija-arvioihin. Laskurin antamat tulokset kasvihuonekaasujen päästömääristä ovat suuntaa-antavia suuruusluokkalukuja. Sosiaalisen vastuun mittareita Opiskelijat Ensisijaisia hakijoita yhtä aloituspaikkaa kohti/nuoret (kevään ja syksyn yhteishaut, suomenkielinen koulutus) 3,8 hakijaa 4,1 hakijaa 4,8 hakijaa Valmistumisaika (nuoret) 3,9 vuotta 3,8 vuotta 3,8 vuotta Suoritetut tutkinnot (amk ja ylemmät amk tutkinnot yhteensä) 604 tutkintoa 548 tutkintoa 624 tutkintoa Vähintään 55 opintopistettä suorittaneet - opiskelijamäärä 823 opiskelijaa 857 opiskelijaa 1046 opiskelijaa - osuus opiskelijoista 41,9 % 44,0 % 53,2 % Henkilöstö Palvelussuhteiden määrä keskimäärin 336 henkilöä 307 henkilöä 289 henkilöä Palvelussuhteet päätoimiset 245 henkilöä 240 henkilöä 227 henkilöä - osuus kaikista palvelussuhteista 72 % 74 % 71 % - sivutoimiset 95 henkilöä 84 henkilöä 95 henkilöä - osuus kaikista palvelussuhteista 28 % 26 % 30 % Vakinaiset palvelussuhteet 208 henkilöä 202 henkilöä 202 henkilöä - osuus päätoimisesta henkilöstöstä 85 % 84 % 89 % Määräaikaiset palvelussuhteet 37 henkilöä 38 henkilöä 25 henkilöä - osuus päätoimisesta henkilöstöstä 15 % 16 % 11 % Päätoimisen henkilöstön keski-ikä 46,0 vuotta 45,8 vuotta 45,8 vuotta Keskimääräinen eläköitymisikä - opettajat 63,7 v 63,8 v 64,5 v - muu henkilöstö - 63,1 v 63,0 v Osa-aikaeläkeläisten määrä - opettajat muu henkilökunta Henkilöstökoulutuksen menot Henkilöstökoulutuksen osuus toimintamenoista 2,3 % 2,3 % 2,2 % Henkilöstökoulutuksen työpäivät 702 työpäivää 1095 työpäivää 1096 työpäivää Henkilöstökoulutuksen työpäivät/päätoiminen henkilö 2,8 työpäivää 4,6 työpäivää 4,8 työpäivää TYKY-toiminnan välittömät menot Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluneet vahingot 9 kpl, 18 työpäivää 7 kpl, 91 työpäivää 6 kpl, 22 työpäivää (työ- ja työmatkatapaturmat) Sairauspoissaolot 1624 työpäivää 866 työpäivää 931 työpäivää 6,6 päivää / 3,6 päivää / 4,1 päivää / päätoiminen hlö päätoiminen hlö päätoiminen hlö Työelämä Neuvottelukuntien määrä Neuvottelukuntien jäsenten määrä 131 jäsentä 131 jäsentä 79 jäsentä Opiskelijoiden tutkimus- ja kehityshankkeissa suorittamat opintopisteet opintopistettä opintopistettä opintopistettä Työelämän kanssa yhteistyössä tehdyt hankkeistetut opinnäytetyöt 466 opinnäytetyötä 441 opinnäytetyötä 470 opinnäytetyötä Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opintopisteet 1150 opintopistettä 745 opintopistettä 1604 opintopistettä 13

14 Talousvastuun tuloksia Saimaan ammattikorkeakoulun toimintatuotot vuonna 2013 olivat noin 22,1 miljoonaa euroa, josta liikevaihdon osuus oli 20,2 miljoonaa euroa. Toimintamenot ilman poistoja ja rahoituskuluja olivat 20,9 miljoonaa euroa ja kokonaiskulut noin 22,1 miljoonaa euroa Pääosa tuloista (n. 89 %) muodostui laskennallisesta valtionosuusrahoituksesta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää sovitun opiskelijamäärän ja suoritettujen tutkintojen perusteella. Vuoden 2013 rahoitus määräytyi opetusja kulttuuriministeriön kanssa sovitun opiskelijamäärän (70 %) sekä kahden edellisen vuoden aikana suoritettujen tutkintojen määrän perusteella (30 %). Laskennallinen, rahoituksen perustana oleva opiskelijamäärä Saimaan ammattikorkeakoulussa oli 2324 opiskelijaa vuonna Saimaan ammattikorkeakoulun kokonaistuloista noin 11 prosenttia oli muuta kuin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää perusrahoitusta. Tämä ns. ulkopuolinen rahoitus muodostui tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin EU-rahoituslähteistä ja eri säätiöiltä saadusta rahoituksesta, opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämistä erityisavustuksesta Imatran tilajärjestelyihin, maksullisesta aikuisten täydennyskoulutuksesta, palvelutoiminnasta sekä vuokra- ja maksutuotoista. Ulkopuolista rahoitusta kertyi yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulut raportoivat toteutuneista, valtionosuuspohjaan oikeuttavista kustannuksistaan opetushallitukselle toiminnoittain. Vuosittaiset vertailutiedot ovat saatavissa vasta seuraavan vuoden syksyllä, joten seuraavassa taulukossa esitetään ennakkotiedot Saimaan ammattikorkeakoulusta vuodelta Lisäksi esitetään opiskelijaa kohti laskettuja tietoja Saimaan ammattikorkeakoulusta ja valtakunnallisesti vuodelta Opiskelijamäärän käsite poikkeaa muista tässä raportissa käytetyistä opiskelijamääristä, mutta taulukon luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. SAIMAAN AMK V SAIMAAN AMK / OPISKELIJA V SAIMAAN AMK V SAIMAAN AMK / OPISKELIJA V KUSTANNUKSET TOIMINNOITTAIN (vuoden 2013 osalta mukana myös tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia, joita ei lueta lopulliseen valtionosuuspohjaan) VALTAKUNNALLI- NEN KESKIARVO / OPISKELIJA V Välittömät opetuskustannukset 9,3 milj ,1 milj Tutkimus- ja kehitystyön kustannukset 1,7 milj ,6 milj Hallintokustannukset 1,1 milj ,1 milj Kiinteistökustannukset 2,8 milj ,5 milj

15 Vuonna 2013 opetuksen välittömät kustannukset olivat noin 9,3 miljoonaa euroa, hallintokustannukset noin 1,1 miljoonaa euroa ja kiinteistökustannukset 2,8 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulun välitön panostus tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan oli noin 1,7 miljoonaa euroa vuonna Kaikkiaan ulkopuolista rahoitusta tutkimusja kehitystoimintaan saatiin noin 0,9 miljoonaa euroa, kun määrä vuonna 2012 oli 1,6 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehitystoimintaan käytettiin noin 39 henkilötyövuotta, tähän ei ole luettu opiskelijoiden osana opintojaan tekemää työtä. Menolajeittain tarkasteltuna henkilöstökulut muodostivat kaksi kolmasosaa ammattikorkeakoulun kokonaismenoista vuonna Palkkakulut sivukuluineen olivat noin 14,4 miljoonaa euroa, mikä oli 64 prosenttia menoista. Tästä palkat ja palkkiot olivat noin 11,5 miljoonaa euroa, eläkekulut 2,3 miljoonaa ja muut henkilösivukulut 0,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun ostot tavaraja palvelutoimittajilta olivat yhteensä noin 4,1 miljoonaa euroa. Siitä palvelujen osuus oli noin 3,0 miljoonaa euroa. Saimaan ammattikorkeakoulu antoi vuonna 2013 avustuksia yhteensä noin euroa, mistä pääosa oli ulkopuolisilta rahoittajalta saatua, läpikulkueränä opiskelijoille maksettua tukea näiden ulkomaisiin opintoihin. Lisäksi ammattikorkeakoulu avusti opiskelijakunta SAIKO:n toimintaa. Saimaan ammattikorkeakoulu on yhtiöjärjestyksensä mukaan voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka ei jaa osinkoja. Ammattikorkeakoulun perustoiminta ei ole verollista ja verollisen liiketoiminnan osuus on varsin pieni, joten tuloveroja vuoden 2013 liiketoiminnasta ei maksettu. Saimaan ammattikorkeakoulun toiminta tuottaa taloudellista hyvinvointia Etelä-Karjalaan. Taloudelliset vaikutukset alueelle muodostuvat ammattikorkeakoulun työllistävästä vaikutuksesta, sen tekemistä hankinnoista ja opiskelijoiden ja henkilöstön tuottamasta välillisestä vaikutuksesta alueella. Ammattikorkeakoulu työllistää itse keskimäärin lähes 300 henkilöä. Myös merkittävä osa ammattikorkeakoulun hankkimista tavaroista ja palveluista ostetaan Etelä-Karjalasta. Ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden kautta ammattikorkeakoulutoiminnan vaikutukset ulottuvat kaikkialle maakuntaan ja koskettavat suoraan tai välillisesti tuhansien maakunnan asukkaiden elämää. Ammattikorkeakoulutoiminnan välilliset vaikutukset alueelle ovat huomattavia muun muassa verotuloina sekä kulutuskysynnän lisääntymisenä. Ammattikorkeakoulu tilitti ennakonpidätyksiä maksetuista palkoista ja palkkioista noin 3,2 miljoonaa euroa vuonna Opiskelijoille maksettu opintotuki on suoraa tulonsiirtoa alueelle, sillä ammattikorkeakoulun opiskelijoista lähes 67 % tulee Etelä-Karjalasta. Edelleen opintotuki käytetään pääosin kulutukseen opiskelumaakunnassa. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille myönnettiin vuonna 2013 opintotukena yli 6 miljoonaa euroa. Tästä opintorahan osuus oli lähes 4 miljoonaa euroa ja asumislisän osuus reilut 2 miljoonaa euroa. Lainatakauksia opiskelijoille myönnettiin noin 4,2 miljoonan euron verran. Opintolainaan myönnetään valtiontakaus hakematta kaikille opiskelijoille, jotka hakevat opintorahaa. Kun ammattikorkeakoulun opiskelijoista myös yli puolet työllistyy Etelä-Karjalaan, ovat he valmistuttuaan osaltaan luomassa hyvinvointia alueelle. 15

16 Ympäristövastuun tuloksia Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksessa pyritään vaikuttamaan opiskelijoiden ympäristötietoisuuteen ja -asenteisiin. Sekä ympäristökysymykset että yhteiskuntavastuu on pyritty yhä tiiviimmin integroimaan osaksi opetusta. Yhteiskunta- ja ympäristövastuuseen liittyviä aihealueita sisältyy useimpien koulutusohjelmien opintoihin. Lisäksi ammattikorkeakoulu tarjoaa vuosittain erillisiä yhteiskuntavastuuta tai ympäristökysymyksiä käsitteleviä opintojaksoja sekä suomen- että englanninkielisenä. Vuonna 2013 ammattikorkeakoulussa tehtiin 19 opinnäytetyötä, joiden aihealueena olivat yhteiskuntavastuu- tai ympäristökysymykset. Edellisenä vuonna tällaisia opinnäytetöitä tehtiin 22 kappaletta. Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta edistää hankkeiden kautta kestävän kehityksen innovaatioiden syntymistä. Esimerkiksi Hugor hankkeessa kehitetään maastotyökoneen hybridisointia ja HS-Eden hanke kehittää suurnopeustekniikkaa öljyttömien teollisuusprosessien tarpeisiin. Ympäristöystävällisiä, energiatehokkaita ja esteettömiä asumisen ratkaisuja suunnitellaan HEA-hankkeessa. Saimaan ammattikorkeakoulu käytti vuonna 2013 erilaisten tavaroiden ja tarvikkeiden ostoon noin 1,1 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulu kilpailuttaa hankintansa julkisten hankintojen kilpailuttamista koskevan lainsäädännön mukaan. Useissa hankinnoissa on jo tarjouspyynnöissä pyydetty ilmoittamaan, miten käytöstä poistettavien tavaroiden tai pakkausten kierrätys on järjestetty. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun käyttämät värikasetit kierrätetään ja toimistotarvikehankinnoissa suositaan ekologisia tuotteita, mikäli ne täyttävät laatu- ja hintakriteerit. Ympäristömerkittyjen tuotteiden osuus toimistotarvikehankinnoista oli 42 % vuonna Ammattikorkeakoulu käyttää vuosittain merkittävän määrän tulostus- ja kopiopaperia, noin 4500 riisiä. Tulostus- ja kopiopaperina käytetään ympäristömerkittyä paperia, joka täyttää ympäristökriteerit koko elinkaarensa ajan. Paperin kokonaiskulutus on vähentynyt 12 % vuodesta Keskimääräinen paperinkulutus vuonna 720 paperiarkkia henkilöä kohden. Vuonna 2012 paperinkulutus oli keskimäärin 820 paperiarkkia / henkilö. Luvuissa on mukana sekä henkilökunnan että opiskelijoiden käyttämä kopio- ja tulostuspaperi. 16

17 Ammattikorkeakoulun hiilidioksidipäästöt aiheutuvat valtaosin energiankulutuksesta sekä käyttö- ja jäteveden puhdistuksesta. Lämpö- ja sähköenergian kulutus on vähentynyt huomattavasti edellisistä vuosista, mikä selittyy osittain harvinaisen lämpimällä säällä. Skinnarilan kampuksen uudisrakennuksessa on huomioitu uusimmat energiamääräykset. Imatralla toiminta on keskittyi vuonna 2013 yhdelle kampukselle Linnalaan. Rakennusten veden- ja energiankulutusta tarkkaillaan ja lämmön- ja sähkönkulutusta säädetään aikaisempaa tehokkaammin. Ympäristövastuullisuutta toteuttavat osaltaan myös ammattikorkeakoulun kampusten muut toimijat. Kiinteistönhuoltopalvelujen tuottajalla on käytössä omat ohjeensa haitallisten ympäristövaikutusten minimointiin. Opiskelija- ja henkilöstöravintolalla on oma yhteiskuntavastuuohjelmansa, joissa ympäristövastuun kantaminen on tärkeä teema. Jätteen kokonaismäärä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvua on etenkin seka- ja hyötyjätteen määrässä, mikä johtuu Imatran kampusten muutosta ja remontoinnista vuoden 2013 aikana. Biojätteen määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla. 17

18

19 Sosiaalisen vastuun tuloksia opiskelijat Sosiaalinen vastuu, opiskelijoihin liittyvät tavoitteet: Saimaan ammattikorkeakoulu on laadukas ja houkutteleva opiskelupaikka. VETOVOIMA JA KIINNOSTAVUUS OPISKELUPAIKKANA Ammattikorkeakouluopintojen vetovoima Vuoden 2013 kevään ja syksyn tutkintoon johtavan nuorten suomenkielisen koulutuksen yhteishaussa Saimaan ammattikorkeakouluun haki 4559 opiskelijaa. Heistä Saimaan ammattikorkeakoulun asetti ensisijaiseksi opiskelupaikaksi 1753 hakijaa. Nuorten koulutuksen vetovoima vuoden 2013 yhteishaussa oli 4,8 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohti. Eniten hakijoita oli sosiaali- ja terveysalalle. Vetovoima nousi edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin ensisijaisia hakijoita oli 4,1 aloituspaikkaa kohti. Valtakunnallisesti vertailtuna Saimaan ammattikorkeakoulu oli 25 ammattikorkeakoulun joukossa seitsemänneksi vetovoimaisin, kun vetovoiman mittarina käytetään ensisijaisten hakijoiden määrää aloituspaikkaa kohti. Yleisesti ottaen Saimaan ammattikorkeakoulun vetovoima on erittäin hyvä verrattuna vastaavan tyyppisiin korkeakouluihin, jotka eivät sijaitse suurissa kasvukeskuksissa. Vuonna 2013 parempi vetovoima oli vain Tampereella, pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Jyväskylässä sijaitsevissa ammattikorkeakouluissa. Saimaan ammattikorkeakoulu selvittää kyselyllä opintonsa aloittaneilta opiskelijoilta opiskelupaikan valintaan vaikuttaneita tekijöitä. Kyselyssä pyydetään myös arvioimaan, miten oikeat ja riittävät tiedot opiskelija sai Saimaan ammattikorkeakoulusta hakuvaiheessa. Vuonna 2013 tehdyssä kyselyssä opiskelijat antoivat hyvät arvosanat tiedotuksesta: Kyselyyn vastanneista 82 % oli sitä mieltä, että opiskelupaikan valintaa harkitseville hakijoille ammattikorkeakoulun antamat tiedot olivat riittävät. Hakuvaiheessa annettuja tietoja piti oikeina 94 % vastanneista. Ammattikorkeakoulun tavoitteena on kehittää edelleen hakijoille suunnattua tiedotusta ja markkinointia siten, että opiskelijalla on mahdollisimman realistinen kuva tulevista opinnoista sekä työllistymisestä ja työtehtävistä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Lisä- ja täydennyskoulutuksen kysyntä Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettiin 1604 opintopistettä vuonna Määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi suorittaa opintoja kaikilta Saimaan ammattikorkeakoulun koulutusaloilta. Opinnot suoritetaan useimmiten ammattikorkeakoulun normaaleissa opetusryhmissä yhdessä tutkintoopiskelijoiden kanssa. Suosituin koulutusala vuonna 2013 oli sosiaali- ja terveysala. OPETUS JA OPINTOJEN OHJAUS Saimaan ammattikorkeakoulun strategiassa ja toimintasuunnitelmassa on määritelty koulutusta koskevat tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Ammattikorkeakoulussa on käytössä koulutuksen käsikirja, johon on koottu koulutuksen lähtökohdat, arvopohja ja oppimiskäsitys sekä opetussuunnitelmiin ja opetusmenetelmiin, osaamisen arviointiin ja oppimisympäristöihin liittyvää ohjeistusta. Opetuksen kehittäminen Ammattikorkeakouluopetus on työelämälähtöistä. Opetuksen suunnittelu perustuu työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja suunnitteluun osallistuvat työelämässä toimivat eri alojen asiantuntijat. Kiinteänä työelämän yhteistyökumppanina opetuksen suunnittelussa ovat neuvottelukunnat. Ammattikorkeakoulun käytössä on sähköinen opintojen suunnittelun ja toteutuksen tietojärjestelmä, jonka käyttöä laajennettiin ja kehitettiin edelleen vuonna Kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelman muutostarpeet arvioidaan vähintään vuosittain. Myös opiskelijat osallistuvat yhä enemmän opetussuunnitelmien kehittämiseen. Opetuksen kehittämisessä käytetään hyväksi palautejärjestelmiä, joihin kootaan tietoa opintojaksojen ja opinnäytetyöprosessin laadusta sekä palautteen pohjalta toteutetuista kehittämistoimenpiteistä. Ammattikorkeakoulu on asettanut opiskelijoiden arvioimalle opetuksen asiantuntevuudelle koulutusalakohtaiset tavoitteet. Opiskelijoiden yhteydet työelämään vahvistuvat käytännön projekteissa sekä opintoihin kuuluvilla harjoittelujaksoilla. Ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuvat myös tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka kehittävät käytännön osaamista sekä verkottavat opiskelijoita ympäröivään yhteiskuntaan. Opinnäytetöistä pääosa tehdään työelämän toimeksiantoina. Opiskelijoiden yrittäjävalmiuksia kehittää opiskelijoiden osuuskuntatoiminta, jossa opiskelijat toteuttavat perustamissaan osuuskunnissa työelämältä saatuja toimeksiantoja. Osuuskunnissa toimivat opiskelijat olivat vuonna 2013 lähinnä liiketalouden ja tietotekniikan koulutusohjelmista. Motiivi puolestaan on sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tarkoitettu oppimis- ja harjoitteluympäristö. Se tarjoaa ulkopuolisille asiakkaille erityisesti fysioterapian palveluja, esimerkiksi fyysisen kunnon ja toimintakyvyn testauspalveluja. Vuonna 2013 jatkettiin kaikkien koulutusalojen opiske- 19

20 lijoille tarkoitetun Esimiesvalmennusohjelman toteutusta. Saimaan ammattikorkeakoulu on laajentanut viime vuosina myös kesäkauden opetustarjontaa. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijoille opintojen suorittaminen myös kesäisin ja näin valmistua nopeammin. Opinnot toteutetaan pääosin intensiivijaksoina tai verkko-opetuksena ja merkittävä osa kesän koulutustarjonnasta on englanninkielistä. Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus tukee opiskelijaa koulutuksen eri vaiheissa ja auttaa ongelmatilanteissa. Opiskelija saa neuvontaa ja ohjausta opettajatutoreilta, koulutuspäälliköiltä, opintotoimistosta sekä muulta opetushenkilöstöltä. Opettajatutorointiin resursoitiin lähes neljä henkilötyövuotta vuonna Keskeisiä toimenpiteitä opintojen ohjauksessa ovat henkilökohtaiset kehityskeskustelut opettajatutorin kanssa sekä opiskelijaryhmien ja koulutuspäällikön yhteiset palautekeskustelut. Ammattikorkeakoulussa on käytössä vertaistutorointi aloittaville opiskelijoille sekä luokanvanhin-käytäntö, mikä auttaa käytännön tiedonvälityksessä ja opetuksen kehittämisessä sekä osaltaan tukee opiskelijoita. Kansainvälisyys Kansainvälisyys on tärkeä osa korkeakoulutusta. Saimaan ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden valmiuksia työskennellä kansainvälistyvässä, monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Saimaan ammattikorkeakoulu osallistuu kansainvälisiin opiskelijavaihto-ohjelmiin (Nordplus, Erasmus, FIRST), minkä lisäksi sillä on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia useiden kymmenien korkeakoulujen kanssa eri puolilla maailmaa. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista tai työharjoittelusta ulkomailla. Ulkomainen opiskelujakso suunnitellaan opintojen alkuvaiheessa ja toteutetaan toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana. Ulkomaanopiskelun kesto on tavallisimmin 1-2 lukukautta. Saimaan ammattikorkeakoululla on myös kaksoistutkintosopimuksia yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Näiden sopimusten perusteella opiskelijat voivat suorittaa sekä suomalaisen että ulkomaisen korkeakoulututkinnon normaalissa opiskeluajassa. Syyskuussa 2013 ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 408 oli muita kuin Suomen kansalaisia. Määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Monikulttuuriset opiskelijaryhmät ja tutustuminen ulkomailta tuleviin opiskelijoihin tukevat myös niiden ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kansainvälistymisvalmiuksia, jotka eivät lähde opiskelijavaihtoon ulkomaille. TASA-ARVO OPISKELUSSA Tasa-arvon toteuttaminen on osa Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskunnallista vastuuta. Saimaan ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma päivitettiin keväällä Suunnitelmassa on kiinnitetty huomiota myös yhdenvertaisuuslain mukaiseen tasa-arvoon. Yhtenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etninen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Oppilaitoksilla on velvollisuus laatia tasa-arvon edistämistä koskeva suunnitelma. Tasa-arvon edistäminen on jokaisen Saimaan ammattikorkeakoulussa toimivan velvollisuus. Tasa-arvoinen kohtelu näkyy kaikissa vuorovaikutustilanteissa ja sen tulee toteutua opiskelijavalinnoissa ja -arvioinneissa ja opetustilanteissa. Saimaan ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota myös mahdolliseen, yleensä tiedostamattomaan sukupuolierotteluun ja sen välttämiseen opetustilanteissa. Saimaan ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoista ulkomaalaisia oli 13 % vuonna Sen vuoksi on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota mahdolliseen kulttuurieroista johtuvaan häirintään. Ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelman mukaisesti osana kansainvälisyyskasvatusta välitetään opiskelijoille erilaisten kulttuurien ja niiden välisten erojen ymmärtämistä silloin, kun ne ovat eettisesti kestävällä, pohjoismaiseen tasa-arvoiseen yhteiskuntaan perustuvalla pohjalla. Saimaan ammattikorkeakoulusta lähti vuonna 2013 ulkomaille opiskelija- ja harjoitteluvaihtoon kaikkiaan 333 opiskelijaa, heistä vaihdossa yli kolme kuukautta oli 238 opiskelijaa. Ulkomailta Saimaan ammattikorkeakouluun tuli 238 vaihto-opiskelijaa. Vilkkainta opiskelijaliikkuvuus oli Venäjän ja Saksan kanssa. 20