YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2015 Kehittävää kumppanuutta

Transkriptio

1 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2015 Kehittävää kumppanuutta

2 Saimaan ammattikorkeakoulu Yhteiskuntavastuuraportti 2015 Tekstit Terttu Kauranen, Tanja Matikainen Valokuvat Marleena Liikkanen (Anneli Pirttilä) Shutterstock Ulkoasun suunnittelu ja taitto Anneli Vitikainen Painatus Erweko Oy Saimaan ammattikorkeakoulu Skinnarilankatu 36, Lappeenranta Vaihde: Facebook: Saimaan ammattikorkeakoulu

3 Sisällys 4 Rehtorin katsaus 6 Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun tavoitteet 6 Saimaan ammattikorkeakoulun hallinto ja organisaatio 7 Perustietoja Saimaan ammattikorkeakoulusta 8 Strateginen johtaminen ja laadunvarmistus 10 Sidosryhmäyhteistyö 12 Talousvastuun tuloksia 13 Ympäristövastuun tuloksia 16 Sosiaalisen vastuun tuloksia opiskelijat 22 Sosiaalisen vastuun tuloksia henkilöstö 24 Sosiaalisen vastuun tuloksia työelämä 26 Yhteiskuntavastuuraportointi Saimaan ammattikorkeakoulussa

4 Rehtorin katsaus Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuuraportti kertoo ammattikorkeakoulun toimintavuodesta Raportin tarkoituksena on antaa sidosryhmille kokonaiskuva Saimaan ammattikorkeakoulun tehtävistä, toiminnasta ja saavutetuista tuloksista. Yhteiskuntavastuuta tarkastellaan taloudellisen, ympäristöön liittyvän ja sosiaalisen vastuun näkökulmista. Ammattikorkeakoulu on vastuussa erityisesti opiskelijoille ja työelämälle, mutta myös omalle henkilöstölleen ja laajemmin koko yhteiskunnalle. Vuonna 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu laati uuden, vuosia koskevan strategian. Strategiassa ammattikorkeakoulun tehtäväksi on määritelty kouluttaa rohkeita osaajia ja kehittää uusia ratkaisuja tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Uudessa strategiassa oppiminen on keskiössä ja tutkimus- ja kehitystyö tuottaa uusia ratkaisuja kumppaneille erityisesti Etelä-Karjalassa. Ammattikorkeakoulun visiona on olla vuonna 2025 Suomen kansainvälisin korkeakoulu ja sen päämääränä onkin toimia osaltaan kansainvälistymisen väylänä Imatran ja Lappeenrannan seutukunnilla. Yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa tiivistetään entisestään. Tavoitteena on perustaa aloittava Lappeenrannan teknillinen yliopisto konserni, jonka osana toimii Saimaan ammattikorkeakoulu. Integraatio ja vetovoimainen kampus tuovat alueelle elinvoimaa, synnyttävat uutta liiketoimintaa, mahdollistavat älykkään monialaisuuden, lisäävät tarjontaa opiskelijoille ja tehostavat toimintaa. Yhteistyö ja yhteinen kampus Skinnarilassa on jo nyt tuonut toiminnallisia ja taloudellisia etuja molemmille korkeakouluille. Tilojen yhteiskäytöllä on säästetty vuosittain noin miljoona euroa ja yhteisten tutkimus- ja kehityshankkeiden määrä on noussut merkittäväksi. Yhteinen innovaatioihin sijoittava yritys, Green Campus Innovations Oy, mahdollistaa tutkimuslähtöisten ideoiden kaupallistamisen sekä pitkäjänteisen panostamisen innovaatiotoimintaan. Ammattikorkeakoulujen rahoitus pienenee edelleen tulevina vuosina. Rahoitus määräytyy jatkossa pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella. Muuttuva rahoitus edellyttää ammattikorkeakouluilta samanaikaisesti sekä toiminnan tehostamista että entistäkin laadukkaampaa ja tuloksellisempaa koulutusta ja tutkimus- ja kehitystyötä. Saimaan ammattikorkeakoulun talous on vakaa, koulutus on vetovoimaista, opiskelijat etenevät hyvin opinnoissaan ja muutkin toimintamme tunnusluvut ovat hyvällä tasolla. Tutkimus- ja kehitystyössä on edetty hyvin, mutta sitä edelleen vahvistettava tulevina vuosina. Toivon, että tämä yhteiskuntavastuuraportti antaa lukijoilleen riittävästi tietoa ammattikorkeakoulun toiminnasta ja siitä, miten olemme kyenneet vastaamaan meitä koskeviin odotuksiin. Otamme mielellämme vastaan kaikki kehittämisehdotukset, jotta voimme toiminnallamme olla mukana rakentamassa Etelä-Karjalan elinvoimaisuutta ja hyvinvointia. Anneli Pirttilä Rehtori 4

5 5

6 Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun tavoitteet Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun tavoitteet perustuvat ammattikorkeakoulun strategiassa määriteltyihin arvoihin, perustehtäviin ja päämääriin. Yhteiskuntavastuuta kehitetään tavoitteellisesti johtamis-, toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmien avulla. TALOUDELLISET TAVOITTEET Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä vastuullisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Vakaa talous takaa laadukkaan toiminnan. Taloudellisen tasapainon ylläpitämiseksi mahdollisimman suuri osa opiskelijoista valmistuu asetettujen tutkintotavoitteiden mukaisesti ja suorittaa opintonsa normiajassa. Valmistuneet työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin pääasiassa Etelä-Karjalaan. Heidän työnsä ja osaamisensa kasvattavat maakunnan kilpailukykyä sekä lisäävät palvelujen kysyntää ja verotuloja alueella. Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö, täydennyskoulutus sekä erilaiset palvelut yrityksille ja yhteisöille kehittävät ja uudistavat työelämää erityisesti Etelä-Karjalassa. Ulkopuolinen rahoitus edistää Saimaan ammattikorkeakoulun kehittymistä ja kasvattaa samalla sen vaikutusalueen eri toimijoiden resursseja. YMPÄRISTÖTAVOITTEET Opiskelijat sisäistävät ympäristövastuunsa omilla ammattialoillaan. Tietoa ja tietoisuutta kestävästä kehityksestä lisätään sekä henkilökunnan että opiskelijoiden keskuudessa. Ammattikorkeakoulu osallistuu omalla asiantuntemuksellaan kestävää kehitystä edistävään tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ammattikorkeakoulun toiminnassa pyritään jatkuvasti vähentämään toiminnan aiheuttamaa ympäristökuormitusta, kuten energiankulutusta sekä päästöjen ja jätteiden määrää. SOSIAALISET TAVOITTEET Saimaan ammattikorkeakoulu on laadukas ja houkutteleva opiskelupaikka, jossa opiskelija ja hänen hyvinvointinsa on keskiössä. Opetamme ajantasaisia, ammatissa hyödyllisiä tietoja ja taitoja, innostamme uuden oppimiseen ja tuemme opiskelijaa opintojen eri vaiheissa. Henkilöstölle ammattikorkeakoulu on työympäristö, jossa vastuullista asennetta työhön ja osaamista arvostetaan ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan. Saimaan ammattikorkeakoulu on luotettava ja innovatiivinen kumppani alueensa työelämän ja toimintaympäristön muutoksissa. Työllämme autamme omaa aluettamme menestykseen. Saimaan ammattikorkeakoulun hallinto ja organisaatio LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJAUS Keskeisimmät ammattikorkeakoulun toimintaa säätelevät lait ja viranomaiset ovat ammattikorkeakoululaki ja -asetus, osakeyhtiölaki sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. OSAKEYHTIÖ Saimaan ammattikorkeakoulun osakkaina ovat Etelä-Karjalan kunnat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Osakeyhtiössä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous. OSAKEYHTIÖN HALLITUS Yhtiökokouksen valitsema osakeyhtiön hallitus käyttää omistajalle kuuluvaa päätösvaltaa. Hallitukselle kuuluvista tehtävistä on säädetty myös ammattikorkeakoululaissa. Hallitus päättää strategisista linjauksista ja taloudesta sekä valvoo niiden toteutumista sekä johtosäännöstä, jossa määrätään ammattikorkeakoulun sisäisestä hallinnosta. REHTORI / TOIMITUSJOHTAJA Ammattikorkeakoulun rehtori toimii osakeyhtiön toimitusjohtajana ja hänellä on osakeyhtiölain ja ammattikorkeakoululain mukainen yleistoimivalta. Tehtävät määritellään tarkemmin johtosäännössä. AMMATTIKORKEAKOULUN JOHTORYHMÄ Ammattikorkeakoulun johtoryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi opetuksesta ja TKI-toiminnasta vastaavat vararehtorit, strategiajohtaja sekä talous- ja henkilöstöjohtaja. Johtoryhmä sopii koko ammattikorkeakoulua tai useita tulosyksiköitä koskevista asioista. 6

7 Perustietoja Saimaan ammattikorkeakoulusta Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoaa työelämää ja yrittäjyyttä palvelevaa ja kehittävää koulutusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Se on noin 3200 opiskelijan ja 300 asiantuntijan työyhteisö. Saimaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on toimia koulutuksen ja osaavan työvoiman tuottajana ennen kaikkea oman maakuntansa Etelä-Karjalan työelämälle. Osa koulutuksista palvelee myös valtakunnallista koulutustarvetta. Yli puolet opiskelijoista tulee Etelä-Karjalasta ja enemmistö valmistuneista opiskelijoista myös työllistyy maakuntaan. Tutkimus- ja kehitystoiminta tukee Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialarakenteen muutosta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tehtävänä on tuottaa uusia ratkaisuja ja tukea alueen kasvua ja kansainvälistymistä. Saimaan ammattikorkeakoulu toimii Lappeenrannassa Skinnarilan kampuksella sekä Imatralla Linnalan kampuksella. Toimitiloja on yhteensä noin m 2, noin yhdeksän neliömetriä kokopäiväistä opiskelijaa kohden. Skinnarilan kampuksen tilat koostuvat omista noin m 2 :n tiloista sekä Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta vuokratuista noin 5500 m 2 :n tiloista. TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa tutkintoon johtavaa koulutusta viidellä koulutusalalla: sosiaali-ja terveysalalla, liiketaloudessa, tekniikassa, hotelli- ja ravintolaalalla sekä kulttuurissa kuvataiteen alalla. Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä oli Vuonna 2015 koulutustarjonnassa oli 14 ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa, joista englanninkielisiä oli kolme. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oli 2928 opiskelijaa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia ohjelmia oli kuusi, joista englanninkielisiä kaksi. Opiskelijoita ylemmän amk-tutkinnon opinnoissa oli 261. AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettiin 5427 opintopistettä vuonna Tämä vastaa lähes sadan opiskelijan kokopäiväopintoja. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaksi voi hakeutua kuka tahansa iästä tai pohjakoulutuksesta riippumatta. Opiskelun tavoitteena on yleensä ammattitaidon kehittäminen. Opinnot ovat maksullisia ja ne voi sisällyttää mahdollisesti myöhemmin suoritettavaan ammattikorkeakoulututkintoon. TÄYDENNYSKOULUTUS Täydennyskoulutus sopii yrityksille, organisaatioille ja yksittäisille henkilöille. Sen tavoitteena on kehittää ja ylläpitää ammattitaitoa. Koulutukset ovat kestoltaan yksittäisistä päivistä pitkiin, vuodenkin mittaisiin koulutus- ja kehittämisohjelmiin. Täydennyskoulutus on suunniteltu suoritettavaksi työn ohessa. TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINTA Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan (TKI) tarkoituksena on tuottaa uusia ratkaisuja kumppaneillemme ja palvella näin alueen elinkeinoelämää ja julkisia organisaatioita. Edistämme innovaatiolähtöistä liiketoimintaa, tuemme PK-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä osallistumme asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Toiminnan lähtökohtana on luoda uusia ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja sekä arkielämään että liiketoimintaan. Saimaan ammattikorkeakoulu haluaa olla käytännön edelläkävijä ja muistaa ihmisen asiakkaan ja käyttäjän - keskeisen roolin kehittämistyössä. Tutkimus- ja kehityshankkeet tuovat monipuolisuutta myös opetukseen. Projektit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden osallistua kehittämistoimintaan osana opintojaan. Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan välittömät menot vuonna 2015 olivat noin 2,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 oli käynnissä 41 tutkimus- ja kehitysprojektia yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa. STRATEGISET PAINOALAT Saimaan ammattikorkeakoulun strategiset painoalat perustuvat sidosryhmien tarpeisiin, ammattikorkeakoulun vahvuuksiin sekä toimintaympäristön tuomiin mahdollisuuksiin. Painoalat kokoavat ammattikorkeakoulun eri koulutusalojen osaamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Näin saadaan uudenlaista, monialaista osaamista erityisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan. Painoaloja uudistettiin vuosille laaditussa strategiassa ja ne ovat: - Innovaatioista liiketoimintaa - PK-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen - Asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut Saimaan ammattikorkeakoulu profiloituu kansainvälisenä korkeakouluna, jonka erityisvahvuutena on Venäjän liiketoimintaan, verkostoihin, kieleen ja kulttuuriin liittyvä osaaminen. Saimaan ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan volyymista Venäjän osuus on lähes puolet. 7

8 Strateginen johtaminen ja laadunvarmistus Saimaan ammattikorkeakoulun toiminta perustuu sen omistajien sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaukseen. Strategiassa sekä toiminta- ja henkilöstösuunnitelmissa on määritelty ammattikorkeakoulun tehtävään, visioon ja profiiliin perustuvat päämäärät, kehittämiskohteet, niihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet sekä strategiset mittarit. Ammattikorkeakoulun strategia päivitettiin vuonna Uusi strategia on voimassa vuodet Strategian tavoitteet viedään koulutusohjelma- ja tulosyksikkötasolle tavoite- ja tulossopimusten avulla. Tavoite- ja tulossopimusneuvotteluissa sovitaan yksikkökohtaisesti tavoitteet ja toimenpiteet, joilla kyseinen yksikkö toteuttaa ammattikorkeakoulun tehtävää. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut siirtävät sopimusten sisältämät tavoitteet ja toimenpiteet yksittäisen työntekijän tasolle. Laatujärjestelmän erityisinä kehittämiskohteina ovat olleet strategisten tavoitteiden ja tulosten seurannan kehittäminen, tutkimus- ja kehitystyön laadunvarmistus, tiedonhallintaan ja tiedon käytettävyyteen liittyvät järjestelmät sekä laatutyön dokumentointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) auditoi Saimaan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän vuonna Vuosina on käynnissä konetekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditointi, jolla haetaan kansainvälistä EUR-ACE-laatuleimaa. 8

9 Laatulupaus opiskelijoille Saimaan ammattikorkeakoulu on korkeakouluyhteisö, jossa on avoin ja kannustava ilmapiiri. Meillä opiskelija ja hänen hyvinvointinsa on keskiössä. Opetamme ajantasaisia, ammatissa hyödyllisiä tietoja ja taitoja. Innostamme uuden oppimiseen ja annamme siihen keinot ja menetelmät. Tuemme opiskelijaa opintojen eri vaiheissa. Laatulupaus yhteistyökumppaneille Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä vastuullisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Kehitämme uusia ratkaisuja tulevaisuuden työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Olemme innovatiivinen kumppani oman alueemme toimintaympäristön muutoksissa. Työllämme autamme omaa aluettamme menestykseen. Laatulupaus henkilöstölle Saimaan ammattikorkeakoulu on työyhteisö, jossa osaamista ja vastuullista asennetta työhön arvostetaan. Kannustamme rohkeisiin kokeiluihin ja intohimoon löytää uutta. Huolehdimme henkilöstön hyvinvoinnista ja tuemme yhteisöllisyyttä. 9

10 Sidosryhmäyhteistyö Saimaan ammattikorkeakoulun tavoitteena on tukea vaikutusalueensa elinvoimaisuutta, työelämän kehittymistä ja kansainvälistymistä. Tämä edellyttää tiivistä verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun arvot vastuullisuus, avoimuus ja ammattitaitoisuus ohjaavat sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä. Tärkeimmät ulkoiset sidosryhmät koostuvat maakunnan yksityisten ja julkisten alojen työnantajista ja niiden järjestöistä, yrityskehityksestä vastaavista välittäjäorganisaatioista, aluehallinto- ja ely-viranomaisista, muista korkeakouluista sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista eli alumneista. Sisäisiä sidosryhmiä ovat omistajat, henkilöstö ja opiskelijat. Saimaan ammattikorkeakoulu on solminut strategisia yhteistyösopimuksia keskeisten kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulukumppaneiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Sopimusten tavoitteena on vahvistaa osaamista riittävän suuriksi ja kilpailukykyisiksi kokonaisuuksiksi. Saimaan ammattikorkeakoulun tärkein korkeakoulukumppani on Lappeenrannan teknillinen yliopisto, jonka kanssa toimitaan osittain samoissa tiloissa Skinnarilan kampuksella. Strategian mukaisesti korkeakoulujen tavoitteena on perustaa aloittava Lappeenrannan teknillinen yliopisto konserni, jonka osana toimii Saimaan ammattikorkeakoulu. Konserni vahvistaa korkeakoulukeskittymän vetovoimaa entisestään ja mahdollistaa syvän integraation. Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on käynnissä useita yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita, joissa hyödynnetään korkeakoulujen toisiaan täydentävää osaamista. Korkeakoulujen kirjastotoiminnot on yhdistetty yliopiston ylläpitämäksi Lappeenrannan tiedekirjastoksi. Tekniikan alan laboratoriot ovat osittain yhteiskäytössä. Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa molempien korkeakoulujen henkilöstön kielikoulutuksen sekä opiskelijoiden ja henkilöstön liikunta- ja hyvinvointipalvelut. Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä opetuksessa, TKI-toiminnassa ja palvelutoiminnassa sekä laadunvarmistuksessa. Yhteistyössä korostuvat matkailu- ja ravitsemisalan koulutukseen ja Venäjään liittyvä asiantuntemus, joissa korkeakoulut muodostavat vahvan osaamiskokonaisuuden. Saimaan ammattikorkeakoulu toimii yhteistyössä myös Lappeenrannan kaupungin koulutoimen kanssa muun muassa toimimalla Sammonlahden yläkoulun kummikouluna. Sidosryhmiltä saatava palaute on ammattikorkeakoululle tärkeää toiminnan kehittämisen kannalta. Ammattikorkeakoululla on koulutusohjelma- ja alakohtaisia neuvottelukuntia, joiden tehtävänä on seurata toimialansa kehitystä ja muutoksia sekä tehdä ammattikorkeakoululle ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Neuvottelukuntien jäseninä on maakunnan työnantajia, koulutusalan opiskelijoita sekä ammattikorkeakoulun henkilöstöä. Neuvottelukuntatyön ja henkilökohtaisten kontaktien lisäksi ammattikorkeakoulu saa palautetta ulkoisilta sidosryhmiltään opinnäytetyön toimeksiantajapalautteen sekä internet-sivujen sähköisen palautekanavan kautta. Ulkoisille sidosryhmille toteutetaan noin puolentoista vuoden välein sidosryhmäkysely, jonka tuottamaa tietoa käytetään ammattikorkeakoulun toiminnan ja viestinnän kehittämiseksi. Sidosryhmäkysely tehdään seuraavan kerran vuonna Opiskelijat ovat osa ammattikorkeakouluyhteisöä. Opiskelijat antavat sähköisesti palautetta opintojaksoista ja henkilökohtaista palautetta tutoropettajien kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa. Palautetta annetaan myös opiskelijoiden keskuudestaan valitsemien ryhmänvanhimpien kautta. Opiskelijakunta Saikon edustajat ja rehtori tapaavat säännöllisesti lukukausien aikana. Henkilöstön osalta tärkein palautekanava on suullinen, välitön vuorovaikutus johdon ja esimiesten kanssa. Henkilöstölle toteutetaan säännöllisesti työilmapiiripalautekysely sekä yksittäisiä, eri toimintoja koskevia palautekyselyitä. Keskeisimpiä viestintäkanavia ulkoisille sidosryhmille kohdistuvassa tiedottamisessa ovat henkilökohtaisten kontaktien lisäksi sähköpostitse jaettava uutiskirje sekä internetsivut. Opiskelijatiedotuksessa käytetään yleisesti moodlea, internetsivuja ja sähköpostia. Henkilöstölle tiedotetaan intranetin, sähköpostin sekä henkilöstön tiedotustilaisuuksien kautta. 10

11 11

12 Talousvastuun tuloksia TALOUDELLISET TAVOITTEET Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä vastuullisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Vakaa talous takaa laadukkaan toiminnan. Taloudellisen tasapainon ylläpitämiseksi mahdollisimman suuri osa opiskelijoista valmistuu asetettujen tutkintotavoitteiden mukaisesti ja suorittaa opintonsa normiajassa. Valmistuneet työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin pääasiassa Etelä- Karjalaan. Heidän työnsä ja osaamisensa kasvattavat maakunnan kilpailukykyä sekä lisäävät palvelujen kysyntää ja verotuloja alueella. Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö, täydennyskoulutus sekä palvelut yrityksille ja yhteisöille kehittävät ja uudistavat työelämää erityisesti Etelä-Karjalassa. Ulkopuolinen rahoitus edistää Saimaan ammattikorkeakoulun kehittymistä ja kasvattaa samalla sen vaikutusalueen eri toimijoiden resursseja. Ammattikorkeakoulujen arvonlisäverokäsittely sekä opetusja kulttuuriminsteriön talouden seurantaan liittyvä ohjeistus muuttuivat vuonna 2015, joten tiedot eivät ole kaikin osin vertailukelpoisia edelliseen vuoteen. Kaikki vuoden 2015 tiedot ovat arvonlisäverottomin kustannuksin, aikaisemmissa vuosissa on mukana osittain myös arvonlisäveroja. Saimaan ammattikorkeakoulun tuotot vuonna 2015 olivat noin 20,7 miljoonaa euroa. Pääosa tuloista (84 %) muodostui opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä perusrahoituksesta. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli muuttui vuoden 2014 alusta siten, että rahoitus määräytyy toiminnan tulosten perusteella. Vuosina on käytössä siirtymäaika, jolloin rahoitus määräytyy uuden rahoitusmallin ja entisen, opiskelijamääriin ja tutkintoihin perustuvan mallin yhdistelmänä. Saimaan ammattikorkeakoulun kokonaistuloista 16 prosenttia oli muuta kuin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää perusrahoitusta. Tämä ulkoinen rahoitus muodostui tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin saadusta rahoituksesta, ministeriön myöntämästä strategiaperusteisesta rahoituksesta, maksullisesta täydennyskoulutuksesta, palveluiden myynnistä sekä vuokra- ja maksutuotoista. Ulkoista rahoitusta kertyi yhteensä 3,3 miljoonaa euroa, josta 1,3 miljoonaa euroa saatiin tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ammattikorkeakoulun toimintamenot ilman poistoja ja rahoituskuluja olivat 19,9 miljoonaa euroa ja kokonaiskulut poistot ja rahoituskulut mukaan lukien noin 21,1 miljoonaa euroa. Menolajeittain tarkasteltuna henkilöstökulut muodostivat aikaisempien vuosien tapaan kaksi kolmasosaa ammattikorkeakoulun kokonaismenoista. Palkkakulut sivukuluineen olivat noin 14,0 miljoonaa euroa. Tästä palkkoja ja palkkioita oli 11,2 miljoonaa euroa, eläkekuluja 2,3 miljoonaa euroa ja muita henkilösivukuluja 0,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 Saimaan ammattikorkeakoulun ostot tavara- ja palvelutoimittajilta (kiinteistöihin liittyvät hankinnat lukien) olivat yhteensä noin 5,5 miljoonaa euroa. Saimaan ammattikorkeakoulu on ammattikorkeakoululain ja yhtiöjärjestyksensä mukaan voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka ei jaa osinkoja. Ammattikorkeakoulun perustoiminta ei ole verollista ja verollisen liiketoiminnan osuus on varsin pieni, joten tuloveroja ei vuonna 2015 maksettu. Ammattikorkeakoulut raportoivat toteutuneista kustannuksistaan opetushallitukselle ja vuodesta 2015 alkaen myös opetus- ja kulttuuriministeriölle toiminnoittain. Vuosittaiset vertailutiedot ovat saatavissa vasta seuraavan vuoden syksyllä, joten seuraavassa taulukossa esitetään tiedot vuodelta Opiskelijamäärän käsite poikkeaa muista tässä raportissa käytetyistä opiskelijamääristä, mutta taulukon luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Saimaan ammattikorkeakoulun toiminta tuottaa taloudellista hyvinvointia Etelä-Karjalaan. Taloudelliset vaikutukset alueelle muodostuvat ammattikorkeakoulun työllistävästä vaikutuksesta, sen tekemistä hankinnoista ja opiskelijoiden ja henkilöstön tuottamasta välillisestä vaikutuksesta alueella. Ammattikorkeakoulutoiminnan välilliset vaikutukset alueelle ovat huomattavia muun muassa verotuloina sekä kulutuskysynnän lisääntymisenä. Ammattikorkeakoulu työllisti keskimäärin 300 henkilöä ja tilitti ennakonpidätyksiä maksetuista palkoista ja palkkioista noin 3,2 miljoonaa euroa vuonna Opiskelijoille maksettu opintotuki on suoraa tulonsiirtoa alueelle, sillä Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoista yli puolet tulee Etelä-Karjalasta. Opintotuki käytetään pääosin kulutukseen opiskelumaakunnassa. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille myönnettiin vuonna 2015 opintotukena noin 6,3 miljoonaa euroa. Tästä opintorahan osuus oli noin 4,2 miljoonaa euroa ja asumislisän osuus noin 2,1 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulun opiskelijoista yli puolet myös työllistyy Etelä-Karjalaan ja on valmistuttuaan omalta osaltaan luomassa hyvinvointia alueelle. 12

13 Ympäristövastuun tuloksia YMPÄRISTÖTAVOITTEET Opiskelijat sisäistävät ympäristövastuunsa omilla ammattialoillaan. Tietoa ja tietoisuutta kestävästä kehityksestä lisätään sekä henkilökunnan että opiskelijoiden keskuudessa. Ammattikorkeakoulu osallistuu omalla asiantuntemuksellaan kestävää kehitystä ja ympäristövastuuta edistävään tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ammattikorkeakoulun toiminnassa pyritään jatkuvasti vähentämään toiminnan aiheuttamaa ympäristökuormitusta, kuten energiankulutusta sekä päästöjen ja jätteiden syntymistä. Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksessa pyritään vaikuttamaan opiskelijoiden ympäristötietoisuuteen ja -asenteisiin. Sekä ympäristökysymykset että yhteiskuntavastuu on integroitu osaksi opetusta. Lisäksi ammattikorkeakoulu tarjoaa vuosittain erillisiä yhteiskuntavastuuta tai ympäristökysymyksiä käsitteleviä opintojaksoja sekä suomen- että englanninkielisenä. Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan hankkeet edistävät kestävän kehityksen innovaatioiden syntymistä ja kehittämistä arjen ja liike-elämän tarpeisiin. Esimerkiksi KOOLER hankkeessa kehitetään suorajäähdytystekniikkaa sähkömoottoreihin, minkä avulla voidaan pienentää sähkömoottorin kokoa ja pidentää käyttöikää. KOOLER-tekniikka mahdollistaa uusien moottorisovellusten kehittämisen sellaisiin kohteisiin, joissa nyt joudutaan käyttämään ympäristöä kuormittavaa tekniikkaa, kuten fossiilisia polttoaineita. GLORE-hankkeessa tavoitteena on ollut sisällyttää globaalin vastuun sekä kestävän kasvun ja osallisuuden periaatteet osaksi kansainvälistä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Green Energy Showroom verkostossa ammattikorkeakoulu osallistuu omalla asiantuntemuksellaan kestävän kehityksen edistämiseen. Saimaan ammattikorkeakoulu käytti vuonna 2015 erilaisten aineiden, tarvikkeiden ja palvelujen ostoon noin 5,5 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulun hankinnat kilpailutetaan julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaan, jolloin toimittajan vastuullisuus on välttämätön ehto. Lisäksi useissa hankinnoissa on jo tarjouspyynnöissä pyydetty ilmoittamaan, miten käytöstä poistettavien tavaroiden tai pakkausten kierrätys on järjestetty. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun käyttämät värikasetit kierrätetään ja toimistotarvikehankinnoissa suositaan ekologisia tuotteita, kun ne täyttävät laatu- ja hintakriteerit. Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö käyttävät vuosittain merkittävän määrän tulostus- ja kopiopaperia. Keskimääräinen paperinkulutus oli noin 680 paperiarkkia henkilöä kohden. Paperin kokonaiskulutus on vähentynyt 17 % vuodesta 2012, jolloin tulostus- ja kopiopaperia kulutettiin keskimäärin 820 arkkia henkilöä kohden. Paperin kulutuksen vähenemiseen ovat vaikuttaneet työtapojen muutokset ja sähköisten työvälineiden entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Tulostus- ja kopiopaperina käytetään ympäristömerkittyä paperia, joka täyttää ympäristökriteerit koko elinkaarensa ajan. Ammattikorkeakoulun hiilidioksidipäästöt aiheutuvat valtaosin energiankulutuksesta sekä käyttö- ja jäteveden puhdistuksesta. Lämpö- ja sähköenergian kulutus on vähentynyt edellisistä vuosista. Skinnarilan kampuksella on huomioitu uusimmat energiamääräykset. Rakennusten veden- ja energiankulutusta tarkkaillaan säännöllisesti. Jätteen kokonaismäärä ja etenkin hyötyjätteen määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Tilajärjestelyt ja niihin liittyvät kiinteistön korjaukset ja siivoukset Imatralla sekä työhuoneiden uudelleenjärjestelyt ovat kasvattaneet kokonaisjätemäärää. Toisaalta kuivajätteen määrä on hieman pienentynyt, samoin biojätteen määrä, mikä johtuu jätteiden lajittelun tehostamisesta. 13

14 Taloudellisen vastuun mittareita Toimintatulot (sis. liikevaihdon ja liiketoiminnan muut tuotot) 22,1 milj. 21,9 milj. 20,7 milj. Toimintamenot (ilman poistoja ja rahoituskuluja) 20,9 milj. 20,8 milj. 19,9 milj. Maksetut palkat sivukuluineen 14,4 milj. 14,4 milj. 14,0 milj. Ennakonpidätykset palkoista ja palkkioista 3,2 milj. 3,2 milj. 3,2 milj. Investoinnit 1,1 milj. 1,1 milj. 0,7 milj. Kiinteistökulut (ilman poistoja) 2,8 milj. 2,5 milj. 2,3 milj. Materiaali- ja palveluostot 4,1 milj. 4,3 milj. 3,5 milj. Opetuksen välittömät kustannukset 9,3 milj. 9,1 milj. 9,1 milj. Ulkoisen rahoituksen kokonaismäärä 2,4 milj. 2,6 milj. 3,3 milj. (Ulkoinen rahoitus = muu kuin opetus- ja kulttuuriministeriön yksikköhintarahoitus, joka oli 19,3 milj vuonna 2014) Ulkoisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta 11 % 12 % 16 % Palvelutoiminnan tulot 0,5 milj. 0,6 milj. 0,6 milj. Tutkimus- ja kehitystoiminnan välittömät menot 1,7 milj. 1,9 milj. 2,0 milj. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen osuus kokonaismenoista 8,1 % 9,1 % 10,1 % Hallintomenot 1,1 milj. 1,1 milj. 1,2 milj. Kustannukset toiminnoittain Saimaan amk v Saimaan amk / opiskelija v Valtakunnallinen keskiarvo / opiskelija v Välittömät opetuskustannukset 9,1 milj Tutkimus- ja kehitystyön kustannukset 1,9 milj Hallintokustannukset 1,1 milj Kiinteistökustannukset 2,5 milj Ympäristövastuun mittareita Toimitilat (huoneistoala htm 2 ) m m m 2 Sähköenergian kulutus MWh*) MWh MWh MWh Lämpöenergian kulutus MWh*) MWh MWh MWh Vedenkulutus *) m m m 3 Kuivajäte kg kg kg Hyötyjäte josta biojätettä josta paperi- ja pahvijätettä kg kg kg kg kg kg kg kg kg Ongelmajäte kg kg kg Paperinkulutus riisiä riisiä riisiä eli noin 2,27 miljoonaa arkkia eli noin 2,06 miljoonaa arkkia eli noin 2,2 miljoonaa arkkia *) Luvut eivät sisällä LUT:lta vuokrattujen tilojen (5 535 m 2 ) tietoja. 14

15 15

16 Sosiaalisen vastuun tuloksia opiskelijat SOSIAALINEN VASTUU OPISKELIJOIHIN LIITTYVÄT TAVOITTEET Saimaan ammattikorkeakoulu on laadukas ja houkutteleva opiskelupaikka, jossa opiskelija ja hänen hyvinvointinsa on keskiössä. Opetamme ajantasaisia, ammatissa hyödyllisiä tietoja ja taitoja, innostamme uuden oppimiseen ja tuemme opiskelijaa opintojen eri vaiheissa. VETOVOIMA JA KIINNOSTAVUUS OPISKELUPAIKKANA Saimaan ammattikorkeakoulun tavoitteena on antaa jo hakuvaiheessa hakijalle mahdollisimman realistinen kuva tulevista opinnoista ja sekä työllistymisestä ja työtehtävistä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Hakuvaiheen tiedotuksen onnistumista sekä opiskelupaikan valintaan vaikuttaneita tekijöitä selvitetään erillisellä kyselyllä opintonsa aloittaneilta opiskelijoilta. Vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä opiskelijat antoivat hyvät arvosanat tiedotuksesta. Kyselyyn vastanneista 89 % oli saanut hakuvaiheessa riittävästi tietoa ammattikorkeakoulusta. Hakuvaiheessa annettuja tietoja piti oikeana 96 % vastanneista. Ammattikorkeakouluopintojen vetovoima Yhteishakujärjestelmä muuttui vuonna 2015 ja ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan samassa nyt yhteishaussa. Saimaan ammattikorkeakoulun vuonna 2015 alkaneeseen nuorten suomenkieliseen koulutukseen haki yhteensä 3875 opiskelijaa. Heistä Saimaan ammattikorkeakoulun asetti ensisijaiseksi opiskelupaikaksi 1078 hakijaa. Nuorten suomenkielisen koulutuksen vetovoima eli ensisijaisten hakijoiden määrä yhtä aloituspaikkaa kohti oli 2,7. Valtakunnallisesti vertailtuna Saimaan ammattikorkeakoulu oli 24 ammattikorkeakoulun joukossa 13. vetovoimaisin. Eniten hakijoita oli aloituspaikkoja kohden oli sosiaali- ja terveysalalle. Lisä- ja täydennyskoulutuksen kysyntä Avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskeli vuonna 2015 kaikkiaan 595 opiskelijaa, jotka suorittivat yhteensä 5427 opintopistettä. Määrä nousi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna (2892 opintopistettä). Suosituin koulutusala oli sosiaali- ja terveysala. Erilaisia lisäkoulutuksia toteutettiin vuonna 2015 kaikkiaan 41, joista 14 oli yritysten tai organisaatioiden tilaamia henkilöstökoulutuksia. Lisäkoulutuksiin osallistui vuonna 2015 kaikkiaan 446 opiskelijaa. Vuonna 2015 käynnistyivät viimeiset oppisopimusrahoitteisina toteutetut lisäkoulutukset. Oppisopimuskoulutuksia oli käynnissä viime vuonna kaikkiaan viisi, joista kaksi jatkuu vielä vuodelle Ensimmäinen ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille päättyi maaliskuussa ja uusi ryhmä aloitti opintonsa marraskuussa. Koulutuksen laajuus on 20 opintopistettä ja opinnot painottuvat suomen kieleen. Koulutus valmentaa osallistujia hakeutumaan suomenkieliseen ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. OPETUS JA OPINTOJEN OHJAUS Saimaan ammattikorkeakoulun strategiassa ja toimintasuunnitelmassa on määritelty koulutusta koskevat tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Koulutuksen käsikirjassa kuvataan koulutuksen lähtökohdat, arvopohja ja oppimiskäsitys sekä opetussuunnitelmiin ja opetusmenetelmiin, osaamisen arviointiin ja oppimisympäristöihin liittyvät menettelyt. Opetuksen kehittäminen ja toteutus Ammattikorkeakouluopetus on työelämälähtöistä. Opetuksen suunnittelu perustuu työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja suunnitteluun osallistuvat työelämässä toimivat eri alojen asiantuntijat. Tärkeänä työelämän yhteistyökumppanina opetuksen suunnittelussa ovat neuvottelukunnat. Kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelman muutostarpeet arvioidaan vähintään vuosittain. Myös opiskelijat osallistuvat opetussuunnitelmien kehittämiseen. Opetuksen kehittämisessä käytetään hyväksi palautejärjestelmien tuottamaa tietoa opintojaksojen ja opintojen kokonaisuuden laadusta sekä palautteen pohjalta toteutetuista kehittämistoimenpiteistä. Opiskelijoilta pyydetään myös kokonaispalaute valmistumisvaiheessa ja vuosi valmistumisen jälkeen. Ammattikorkeakoulun tavoitteena on antaa opiskelijoille vahva osaaminen sekä into ja kyky oppia uutta. Opiskelijoiden yhteydet työelämään vahvistuvat käytännön projekteissa sekä opintoihin kuuluvilla harjoittelujaksoilla. Ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuvat myös tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka kehittävät käytännön osaamista sekä auttavat opiskelijoita verkostoitumaan ympäröivään yhteiskuntaan. Opinnäytetöistä pääosa tehdään työelämän toimeksiantoina. 16

17 Yrittäjyyttä tuetaan useilla toimenpiteillä: osuuskuntamuotoinen opiskelu, innovaatioprojektit ja vuosittaiset innovaatiokilpailut. Yrittäjyys sisältyy joko erillisinä opintojaksoina tai integroituna käytännössä kaikkiin opetussuunnitelmiin. Yrittäjämäiseen toimintatapaan ja yrittäjyyteen vaikuttavat ennen kaikkea pedagogiset ratkaisut, eivät niinkään yksittäisten opintojaksojen yritystoimintaa ja yrittäjyyttä käsittelevät sisällöt. Kannustamme strategiamme mukaisesti opiskelijoitamme kokeilemaan rohkeasti ja etsimään uutta. Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoiden yrittäjyyttä tukee lisäksi LUTES ry, joka järjestää erilaisia opiskelijoille suunnattuja tapahtumia, luentoja ja luentosarjoja, auttaa yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita verkostoitumaan ja tarjoaa vertaistukea alkaville yrittäjä-opiskelijoille.opiskelijoiden yrittäjävalmiuksia kehittää markkinoinnin opiskelijoiden osuuskuntatoiminta, jossa opiskelijat toteuttavat perustamissaan osuuskunnissa työelämältä saatuja toimeksiantoja. Osuuskunnat toimivat vuonna 2015 markkinoinnin ja rakentamistekniikan aloilla. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimisympäristönä toimii Motiivi -hyvinvointipalvelut, jossa opiskelijat suorittavat työharjoitteluaan ammattilaisten ohjauksessa. Suurin osa opiskelijoista on fysioterapeutti- tai terveydenhoitajaopiskelijoita tai ulkomaisia vaihto-opiskelijoita. Motiivi tarjoaa hyvinvointipalveluja yrityksille, yhteisöille ja yksityisille asiakkaille sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Työ- ja toimintakykylaboratoriossa tehdään erilaisia toimintakykyä mittaavia testejä, kuten kestävyystestejä ja ryhti- ja lihastasapainotutkimuksia. Palvelutarjonnassa on myös erilaisia työhyvinvointia kehittäviä palveluja, kuten tyhy-päiviä, luentoja ja terveys- ja liikuntaneuvontaa. Hotelli- ja ravintola-alan Kulinaari tarjoaa ruoka-, ravintola- ja tapahtumapalveluita asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Se toimii hotelli- ja ravintola-alan oppimisympäristönä, jossa opiskelijat toteuttavat tapahtumia ja tilaisuuksia sekä järjestävät ruokakursseja opettajien ohjauksessa. Kansainvälisyys Kansainvälisyys on osa Saimaan ammattikorkeakoulun arkea. Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden valmiuksia työskennellä kansainvälistyvässä, monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Kaikilla Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista tai työharjoittelusta ulkomailla. Saimaan ammattikorkeakoulu osallistuu kansainvälisiin opiskelijavaihto-ohjelmiin (Nordplus, Erasmus, FIRST). Ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus yli sadan yhteistyökorkeakoulun kanssa eri puolilla maailmaa. Yhteistyökorkeakoulujen kanssa on myös kaksoistutkintosopimuksia, jotka mahdollistavat sekä suomalaisen että ulkomaisen korkeakoulututkinnon suorittamisen normaalissa opiskeluajassa. Saimaan ammattikorkeakoulusta lähti vuonna 2015 ulkomaille opiskelija- ja harjoitteluvaihtoon kaikkiaan 313 opiskelijaa, joista 239 opiskelijaa oli vaihdossa yli kolme kuukautta. Suosituimmat kohdemaat olivat Venäjä, Espanja, Saksa ja Iso-Britannia. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kansainvälisille, Suomeen saapuville opiskelijolle tien suomalaisuuteen. Ulkomailta Saimaan ammattikorkeakouluun tuli 155 vaihto-opiskelijaa yli 3 kuukauden vaihtoon. Eniten vaihto-opiskelijoita tuli Venäjältä, Saksasta ja Kiinasta. Vaihto-opiskelijoiden lisäksi ammattikorkeakoulun koulutusohjelmissa opiskelee ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Syyskuussa 2015 tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 368 oli muita kuin Suomen kansalaisia, mikä on vajaat 12 % koko opiskelijamäärästä. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Monikulttuuriset opiskelijaryhmät ja tutustuminen ulkomailta tuleviin opiskelijoihin tukevat myös niiden ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kansainvälistymisvalmiuksia, jotka eivät lähde opiskelijavaihtoon ulkomaille. Järjestämme myös yhteistä opetusta kansainvälisten kumppaneidemme kanssa. Esimerkiksi sosiaalialan koulutusohjelma on tehnyt jo muutaman vuoden ajan yhteistyötä Pushkin Leningrad State University:n Viipurissa toimivan yksikön kanssa. Vuosittain järjestetään opintojakso, jossa tarkastellaan erilaisia ilmiöitä sekä venäläistä että suomalaisesta näkökulmasta. Vuonna 2015 teemana oli tämän päivän nuoret, Young People nowadays and in the future. Aiemmat teemat ovat liittyneet vanhustyöhön ja varhaiskasvatukseen ja vuonna 2016 tullaan tarkastelemaan nuorten lapsiperheiden elämää. Opintoihin liittyy tehtäviä, pienryhmätyöskentelyä, opintokäyntejä ja vierailevia luentoja sekä Lappeenrannassa ja Viipurissa toteutettavat seminaarit. Opiskelijat saavat näin omaan ammattialaansa liittyvää kansainvälistä näkökulmaa sekä oppivat verkostotyöskentelyä. Käytännön kansainvälisyydestä esimerkkinä on myös rakennustekniikan opiskelijoiden osallistuminen kansainväliseen kilpailuun Saksassa. Opiskelijat rakensivat projektiopintoina betonista kahden hengen kanootin, jolla he osallistuivat kilpasarjaan kesäkuussa Kilpailussa haettiin betonitekniikan kehittämiseen ja rakenteellisuuteen sekä innovatiivisuuteen ja ekologiaan liittyviä ratkaisuja. Saimaan ammattikorkeakoulun kesäkauden opetustarjonnasta merkittävä osa on englanninkielistä. Opinnot toteu- 17

18 18

19 tetaan pääosin intensiivijaksoina tai verkko-opetuksena, jolloin ne sopivat myös työn ohessa suoritettaviksi tai ulkomaalaisille opiskelijoille. Kaikille ammattikorkeakoulun opiskelijoille pyritään samalla mahdollistamaan opintojen nopeampi suorittaminen ja valmistuminen tavallista ripeämmällä aikataululla. Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus tukee opiskelijaa koulutuksen eri vaiheissa ja auttaa ongelmatilanteissa. Opiskelija saa neuvontaa ja ohjausta opintoihinsa opettajatutoreilta, koulutuspäälliköiltä, opintotoimistosta sekä muulta opetushenkilöstöltä. Keskeisiä välineitä opintojen ohjauksessa ovat henkilökohtaiset kehityskeskustelut opettajatutorin kanssa sekä opiskelijaryhmien ja koulutuspäällikön yhteiset palautekeskustelut. Opiskelijakunta Saikon järjestämä aloittavien opiskelijoiden vertaistutorointi sekä ryhmänvanhimpien toiminta tukevat opiskelijoita sekä auttavat käytännön tiedonvälityksessä ja opetuksen kehittämisessä. TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS OPISKELUSSA Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on jokaisen ammattikorkeakoulussa toimivan velvollisuus ja osa ammattikorkeakoulun yhteiskunnallista vastuuta. Saimaan ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma sitouttaa henkilöstön ja opiskelijat yhteiseen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tasa-arvoinen kohtelu näkyy kaikissa vuorovaikutustilanteissa ja sen tulee toteutua opiskelijavalinnoissa ja -arvioinneissa ja opetustilanteissa. Tasa-arvosuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota myös mahdolliseen, yleensä tiedostamattomaan sukupuolierotteluun ja sen välttämiseen opetustilanteissa. Saimaan ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoista ulkomaalaisia oli vajaat 12 % vuonna Ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelman mukaisesti osana kansainvälisyyskasvatusta välitetään opiskelijoille erilaisten kulttuurien ja niiden välisten erojen ymmärtämistä silloin, kun ne ovat eettisesti kestävällä, pohjoismaiseen tasaarvoiseen yhteiskuntaan perustuvalla pohjalla. OPINTOSOSIAALISET PALVELUT JA EDUT Terveys ja hyvinvointi Opiskelijaterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja tukea opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tukea opiskelijaa opintojen sujumisessa ja opiskelijan valmistumisessa. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden terveydenhuollosta vastasi vuonna 2015 Lappeenrannassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) ja Imatralla Imatran kaupunki, jossa toiminta on sittemmin myös siirtynyt Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille. Saimaan korkeakoululiikunta SaLUT tarjoaa yhteisiä liikunta- ja hyvinvointipalveluja Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoille Skinnarilan kampuksella sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoille Imatralla. Toiminnan tavoitteena on edistää ja tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskeluissa jaksamista sekä luoda yhteishenkeä. Opiskelijat voivat osallistua SaLUTin tarjoamiin palveluihin hankkimalla liikunta- tai ryhmäliikuntapassin. Osa toiminnoista on avoimia ja ilmaisia myös passittomille opiskelijoille. SaLUT liikuntapassi oikeuttaa kuntosalien käyttöön, lajivuoroille ja lajikokeiluihin osallistumiseen sekä mahdollisuuteen varata vapaita salivuoroja. Ryhmäliikuntapassilla pääsee lisäksi osallistumaan ryhmäliikuntatunneille, joita on noin 15 tuntia viikossa. Lisäksi opiskelijat saavat etuja kaupungin liikuntapalveluista. SaLUT tukee opiskelijakunnan liikuntatutor toimintaa, jossa on yhtenä tavoitteena aktivoida kaikkia opiskelijoita liikkumaan. Opiskelijoille on tarjolla myös erilaisia turnauksia, kampanjoita, ohjausta tuki- ja liikuntaelinten vaivoista kärsiville opiskelijoille sekä henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. Oppilaitospastori Evankelis-luterilaisen seurakunnan opiskelijatoiminta ja oppilaitospastori tukevat myös yksittäisiä opiskelijoita erilaisissa jaksamiseen ja yksinäisyyteen liittyvissä ongelmissa. Pastori osallistuu myös ammattikorkeakoulun yhteisöllistä edistävään toimintaan. Ammattikorkeakoulun kampuksilla on tiloja, joissa myös muita kuin evankelisluterilaista uskoa tunnustavat voivat tarvittaessa hiljentyä. Opintotuki Korkeakouluopintoihin myönnetään valtion opintotukea, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintotuen myöntämisen perusteina ovat päätoiminen opiskelu, opintojen riittävä edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Saimaan ammattikorkeakoulussa toimiva opintotukilautakunta valvoo opintojen edistymistä ja päätoimisuutta. Saimaan ammattikorkeakoulussa opintorahaa sai vuonna 2015 yhteensä 1943 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat oikeutettuja KELA:n ateriatukeen opiskelijaravintoloissa. Vuonna 2015 perustettu Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhdessä omistama Kampusravintolat Oy huolehtii opiskelijoiden ja henkilöstön ravintolapalveluista Imatralla ja Lappeenrannassa. Skinnarilan kampuksella toimii lisäksi kaksi muuta, ulkopuolisen palveluntuottajan ylläpitämää opiskelijaravintolaa. 19

20 VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN JA TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN Valmistuvien opiskelijoiden työllistymisen tukeminen ja alan työllisyystilanteen seuranta on osa ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuutta ja vastuullista toimintaa. Opiskelijalle on tärkeää, että tutkinnon suorittamisen jälkeen löytyy koulutusta vastaavaa työtä. Työelämän kannalta koulutuksen sisällön ja tutkinnon suorittaneiden määrän on vastattava työelämän tarpeisiin. Valmistuneiden työllistyminen kuvaa osaltaan myös koulutuksen laatua ja sitä, miten koulutus vastaa työelämän tarpeisiin. Saimaan ammattikorkeakoulu tukee opiskelijoiden työllistymistä mahdollistamalla työelämäyhteyksien muodostumisen jo opintojen aikana. Opetusmenetelminä käytetään työelämän kanssa yhdessä toteutettuja projekteja, työharjoittelua ja opinnäytetöitä. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeet toteutetaan pääsääntöisesti yhdessä työelämän kanssa ja myös opiskelijat voivat osallistua näihin osana opintojaan. Opinnäytetöistä noin 70 prosenttia tehdään työelämän toimeksiannoista. Ammattikorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelutoiminta edistää opiskelijoiden työllistymistä. Koulutusalojen työharjoittelun yhteyshenkilöt ja opiskelijakunta SAIKO välittävät opiskelijoille tietoja avoimista työharjoittelu- ja kesätyöpaikoista. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat lisäksi jo useiden vuosien ajan järjestäneet yhdessä vuosittaisen rekrytointitapahtuman, jossa opiskelijat ja työnantajat voivat verkostoitua. Hotellija ravintola-alan yritysten ja opiskelijoiden rekrytointitapahtuma järjestetään Imatralla. Saimaan ammattikorkeakoulu seuraa systemaattisesti valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumista työmarkkinoille. Tilastokeskuksen sijoittumisseuranta ja TE-keskuksen tilastot työllisyystilanteesta tuottavat tietoa työllistymisestä. Viimeisimmän tilastokeskuksen työllistymistiedon mukaan työllisten osuus oli 87 %. Ammattikorkeakoulu lähettää lähettää kaikille tutkinnon suorittaneille opiskelijoille kyselyn, jolla selvitetään opiskelijoiden sijoittumista työmarkkinoille vuosi valmistumisen jälkeen sekä kerätään laadullista tietoa työllistymisestä ja valmistuneiden opiskelijoiden näkemyksiä opetuksen kehittämiseksi. Vuonna 2015 kysely lähetettiin vuonna 2014 valmistuneille opiskelijoille, joista kyselyyn vastasi 33,7 % (168 henkilöä). Näistä 87,1 % oli työssä vuosi valmistumisen jälkeen. SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA (SAIKO) Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (SAIKO) on ammattikorkeakoululain mukainen opiskelijakunta, josta säädetään laissa. Opiskelijakunnan tehtävä on toimia opiskelijoiden edustajana ja yhdyssiteenä Saimaan ammattikorkeakouluun, toimia opiskelijoiden edunvalvojana sekä tuottaa palveluita opiskelijoille. Noin 45 % ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevista opiskelijoista kuuluu opiskelijakuntaan. Ylin päätäntävalta opiskelijakunnassa on jäsenistön keskuudesta vaaleilla valittavalla edustajistolla. Opiskelijakunnan päivittäisestä toiminnasta vastaavaan hallitukseen kuuluu vuosittain puheenjohtaja ja 4-8 hallituksen jäsentä. Opiskelijakunnalla on kaksi työntekijää, toiminnanjohtaja ja jäsenpalvelusihteeri. Vuonna 2015 opiskelijakunta otti osaa eduskuntavaalivaikuttamistyöhön osallistumalla valtakunnalliseen opiskelijaliikkeen Koulutuslupaus kampanjaan keväällä Vuoden aikana aktivoitiin opiskelijakunnan toimintaa Imatralla, jossa opiskelija-aktiviteettien ja järjestämisestä ja opiskelijapalveluiden järjestämisestä vastasi Imatran jaosto. Opiskelijakunta valitsee ja kouluttaa vuosittain opiskelija-tutorit ja organisoi aloittavien ja kansainvälisten opiskelijoiden tutortoimintaa. Tämän lisäksi opiskelijakunta organisoi ylempien vuosikurssien ryhmänvanhin -toimintaa. Opiskelijakunta edustaa opiskelijoita muun muassa ammattikorkeakoulun osakeyhtiön hallituksessa, opintotukilautakunnassa ja neuvottelukunnissa sekä Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön toimielimissä. 20

21 Sosiaalisen vastuun tuloksia - opiskelijat Ensisijaisia hakijoita yhtä aloituspaikkaa kohti (nuoret) (kevään ja syksyn yhteishaut, suomenkielinen koulutus) ,8 hakijaa 3,8 hakijaa 2,7 hakijaa Kokonaisopiskelijamäärä amk-opiskelijat ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat FTE-opiskelijamäärä (päätoimiset opiskelijat) Vähintään 55 opintopistettä suorittaneet opiskelijamäärä opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa osuus opiskelijoista 53,2 % 55,6 % 57,9 % Keskeyttämisaste eli opinnot pysyvästi keskeyttäneiden osuus kokonaisopiskelijamäärästä amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa nuoret (%) 8,0 % 8,8 % 7,1 % aikuiset (%) 10,4 % 15,4 % 8,9 % Suoritetut tutkinnot (OKM-rahoitteiset) 624 tutkintoa 501 tutkintoa 694 tutkintoa amk-tutkinnot ylemmät amk-tutkinnot Valmistumisaika, nuorten koulutus 3,8 vuotta 3,8 vuotta 3,8 vuotta 21

22 Sosiaalisen vastuun tuloksia henkilöstö SOSIAALINEN VASTUU HENKILÖSTÖÖN LIITTYVÄT TAVOITTEET Henkilöstölle ammattikorkeakoulu on työympäristö, jossa vastuullista asennetta työhön ja osaamista arvostetaan ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan. Saimaan ammattikorkeakoulun strategiassa sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmissa on määritelty henkilöstöön liittyvät strategiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Ammattikorkeakoulun tavoitteiden toteutumista sekä henkilöstön kehittymistä ja hyvinvointia tuetaan henkilökohtaisilla kehityskeskusteluilla. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ JA RAKENNE Saimaan ammattikorkeakoulun palveluksessa oli vuoden 2015 aikana keskimäärin 297 henkilöä. Määrä pysyi samana edelliseen vuoteen verrattuna. Keskimääräistä henkilölukua lisää mm. tuntiassistenttitoiminta, jossa eri koulutusalojen opiskelijoita on palkattu sivutoimisesti avustaviin tehtäviin keventämään opettajien työkuormaa ja samalla opiskelijat voivat syventää osaamistaan omalta ammattialaltaan. Ammattikorkeakoulun rahoitus pienenee vuonna 2016 merkittävästi. Tämän vuoksi vuonna vuonna 2015 käytiin YT-neuvottelut, joissa päädyttiin lähes 20 henkilötyövuoden vähennykseen lähivuosina. Päätoimisessa työsuhteessa oli kaikkiaan 218 henkilöä. Heistä naisia oli 145 (66,5 %) ja miehiä 73 (33,5 %). Päätoimisesta henkilöstöstä opettajia oli 138 henkilöä ja tuki- ja palveluhenkilöstöä 80 henkilöä. HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön hyvinvointia arvioidaan noin 1,5 vuoden välein toteutettavalla työilmapiiri- ja työhyvinvointipalautteella. Kolmen vuoden välein toteutetaan laajempi kysely, jossa työhyvinvoinnin lisäksi kartoitetaan tasa-arvotilanne. Tulosten perusteella ammattikorkeakoulun työilmapiiri, esimiestyö, tasa-arvo sekä mahdollisuudet sovittaa yhteen työ- ja yksityiselämä ovat hyvällä tasolla. Työilmapiiriä ja tasa-arvoa kartoitetaan seuraavan kerran vuonna Työhyvinvointi Saimaan ammattikorkeakoulun henkilöstön hyvinvoinnin edistämisen ytimenä on Iloa elämään toiminta. Se tarjoaa henkilöstölle erilaisia liikuntapalveluja, mm. monipuolisia ryhmäliikuntatunteja sekä palloilu- sekä kuntosalivuoroja. Liikuntapalveluiden lisäksi on mahdollisuus osallistua kirjallisuus-, kulttuuri-, musiikki- ja neulepiirin toimintoihin. Henkilöstölle on tarjolla myös henkilökohtaista hyvinvointivalmennusta. Iloa elämään toimintaan kuuluu myös erilaisia kampanjoita, joiden avulla pyritään aktivoimaan henkilöstöä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Vuonna 2015 järjestettiin Hyvä olo kampanja, jossa jokainen pystyi valitsemaan itselleen sopivimmat keinot hyvinvoinnin ja jaksamisen lisäämiseksi. Henkilöstön työhyvinvointia mittaa osaltaan sairauspoissaolojen määrä. Sairauspoissaoloja oli 1331 päivää vuonna 2015, mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna. Sairauspoissaolojen määrä henkilöä kohden oli 6,1 päivää / päätoiminen henkilö. Työterveyslaitoksen Kunta10 tutkimuksen tuloksiin verrattuna sairauspoissaolojen määrä on edelleen varsin alhainen. Ammattikorkeakoulun esimiehet seuraavat varhaisen välittämisen mallin mukaisesti työntekijäkohtaisesti sairauspoissaoloja mahdollisten piilevien ongelmien tai sairauksien havaitsemiseksi ja ohjaavat työntekijän tarvittaessa työterveyshuollon piiriin. Ammattikorkeakoulun työterveyshuollon järjesti vuonna 2015 Mehiläinen Oy. Tasa-arvo Saimaan ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma koskee sekä opiskelijoita että henkilökuntaa. Tasaarvoisuuden ja yhdenvertaisuuden pitää näkyä kaikissa vuorovaikutustilanteissa ja sen tulee toteutua henkilöstön johtamisessa, rekrytoinnissa, työoloissa, palkkauksessa ja urakehityksessä. Ammattikorkeakoulun johto, esimiehet ja työsuojeluorganisaatio seuraavat tasa-arvon toteutumista. Yhteistoiminta Saimaan ammattikorkeakoulun edustuksellisina yhteistoimintaeliminä toimivat yhteistyötoimikunta (YT-toimikunta) ja sen työsuojelujaos. Välitöntä yhteistoimintaa henkilöstön ja esimiesten välillä toteutetaan osana päivittäistä työn tekemistä ja johtamista. Yhteistoimintaa tukevat myös johdon, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tapaamiset sekä tulosyksikköjen henkilöstökokoukset. Osakeyhtiön hallituksessa on yksi ammattikorkeakoulun päätoimisen henkilöstön keskuudestaan valitsema jäsen. Työsuojelu Työsuojelun ja työolojen seurannan tavoitteena on työkykyongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Saimaan ammattikorkeakoulussa on käytössä varhaisen välittämisen malli, joka antaa käytännön ohjeita esimiehille ja työntekijöille siitä, miten havaita ja puuttua mahdollisiin ongelmiin jo niiden alkuvaiheessa. 22

23 Ammattikorkeakoulun työsuojelutoimikuntana toimii YT-toimikunnan työsuojelujaos. Kampuksille on valittu kiinteistökohtaiset työsuojeluasiamiehet. Työsuojelujaos edistää ja seuraa työhyvinvoinnin toteutumista työsuojelun toimintaohjelman ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työsuojelujaos käsittelee kaikki sattuneet tapaturmat ja vaaratilanteet ja sopii tarvittaessa jatkotoimenpiteistä. Se toteuttaa työpaikkakäyntejä ja riskienarviointeja eri työpisteissä, työsuojelukoulutuksia ja kampanjoita sekä kehittää henkilöstön perehdyttämistä. Vuonna 2015 erityisenä teemana oli nollatoleranssin saavuttaminen työpaikalla tapahtuvan epäasiallisen käytöksen suhteen. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Koulutustausta Saimaan ammattikorkeakoulun päätoimisista opettajista oli kelpoisuusvaatimukset täyttäviä 94 prosenttia vuonna Kelpoisuusvaatimukset täyttyvät, kun opettajalla on ylempi korkeakoulututkinto ja ammattiaineiden opettajilla lisäksi kolme vuotta käytännön työkokemusta. Saimaan ammattikorkeakoulu edellyttää lisäksi, että opettaja suorittaa 60 opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot kolmen vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneita opettajia oli 22 eli 16 % päätoimisista opettajista. Henkilöstön kehittäminen Saimaan ammattikorkeakoulun toiminta perustuu henkilöstön asiantuntemukseen ja osaamiseen. Ammattikorkeakoulu kannustaa henkilöstöään kehittämään osaamistaan, kokeilemaan ja etsimään uutta. Jatko-opintoja tuetaan myöntämällä opintovapaita ja kytkemällä jatko-opinnot mahdollisuuksien mukaan tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Tutkimus- ja kehityshankkeet tarjoavat kaikenkaikkiaan ammattikorkeakoulun henkilöstölle erinomaisen mahdollisuuden kehittää asiantuntemustaan omalla ammattialallaan. Saimaan ammattikorkeakoulu profiloituu kansainvälisenä korkeakouluna, minkä vuoksi henkilöstön kansainvälisyysvalmiuksista tahdotaan huolehtia. Henkilöstölle järjestettiin englannin, venäjän ja saksan kielten kielikoulutusta, johon oli mahdollista osallistua työajalla. Kielikoulutusta järjestettiin 290 opetustuntia ja siihen osallistui 89 henkilöä. Englanninkielisissä koulutusohjelmissa opettavilla on pääsääntöisesti suoritettuna yleisen kielitutkinnon ylin taso englanninkielessä. Panostus kansainvälisen toiminnan valmiuksiin näkyi vilkkaana kansainvälisenä henkilöstövaihtona. Ammattikorkeakoulun kansainvälisten saapuvien ja lähtevien henkilöstövaihtojen yhteismäärä oli 292 vuonna Saimaan ammattikorkeakoulun kansainvälinen toiminta suuntautuu pääosin Eurooppaan. Suosituin vaihtokohde oli edellisen vuoden tapaan Venäjä, jonne suuntautui 57 henkilöstövaihtoa. Venäjältä myös tuli eniten vaihtoopettajia, yhteensä 64 vuonna Muita suosittuja vaihtokohteita olivat Saksa ja Iso-Britannia. SISÄINEN VIESTINTÄ Ammattikorkeakoulun sisäisen viestinnän pääasialliset kanavat ovat opiskelijoiden moodle sekä henkilöstön ja opiskelijoiden käytössä oleva intranet. Myös sähköposti toimii tiedotuskanavana. Koko ammattikorkeakoulun henkilöstölle järjestetään säännöllisesti yhteisiä tiedotustilaisuuksia ajankohtaisista asioista. Lisäksi kaikissa yksiköissä järjestetään henkilöstöja tiimikokouksia. 23

24 Sosiaalisen vastuun tuloksia työelämä SOSIAALISEN VASTUUN TAVOITTEET TYÖELÄMÄ Saimaan ammattikorkeakoulu on luotettava ja innovatiivinen kumppani alueensa työelämän ja toimintaympäristön muutoksissa. Työllämme autamme omaa aluettamme menestykseen. Saimaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on palvella koulutuksen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla ennen kaikkea kotimaakuntaa, Etelä-Karjalaa. Koulutuksen on vastattava määrällisesti ja sisällöllisesti mahdollisimman hyvin työnantajien tarpeita. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tavoitteena on tuottaa uusia ratkaisuja alueen yrityksille ja julkisille organisaatioille. Tarkoituksena on kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, toimintatapoja ja palveluja ja siten edistää yritysten kasvua ja alueen elinvoimaisuutta. Tutkimus- ja kehityshankkeista kerätään asiakaspalautetta. Jokaisesta hankkeesta tehdään lisäksi päättöarviointi, jossa arvioidaan hankkeen tuloksia ja hankkeessa toteutettua yhteistyötä. Vuonna 2015 kehitettiin hanketoiminnan arviointia ja palauteprosessia entistä tehokkaammaksi ja kattavammaksi. Saimaan ammattikorkeakoululla oli vuonna 2015 käynnissä 41 tutkimus- ja kehityshanketta, joiden tuloksia voidaan hyödyntää sekä maakunnassa että valtakunnallisesti. Lähes puolet Saimaan ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöstä osallistui tutkimus- ja kehitystoimintaan vuonna Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityshankkeista entistä suurempi osuus on TEKES-rahoitteisia kehittämishankkeita, joissa myös yritykset osallistuvat kiinteästi tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä osaltaan rahoittavat toimintaa. Esimerkkejä tutkimus- ja kehityshankkeista: on mukana kehittämässä suomalaisten palveluarkea sujuvammaksi. TEKES -rahoitteisen hankkeen tarkoituksena on kehittää sellaisia hyvinvointipalvelujen ratkaisuja, jotka tukevat asiakkaiden itsenäisempää ja vastuullisempaa roolia. yhteistä kokeilukulttuuria edistävää toimintamallia luovien alojen yrittäjien, opiskelijoiden sekä ostavana tahona toimivien asiakasyritysten ja -organisaatioiden välillä. Tavoitteena on saada uusia luovan alan yrittäjiä liikkeelle niin, että hankkeen myötävaikutuksella syntyy myös uusia yrittäjiä. valtakunnallinen osaamis- ja innovaatioverkosto taiteilijoiden, tuottajien ja sosiaali- ja terveysalan toimijoiden välille. Hyvinvoinnin välitystoimisto kouluttaa ja tukee osallistavan taiteen kenttää alueillaan ja yhdistää tarjontaa ja kysyntää. suuntaaville suomalaisille työterveyspalveluja tarjoaville yrityksille innovatiivinen kehittämisalusta, jonka avulla työterveyspalveluja voidaan tuotteistaa vientiä varten. Saimaan ammattikorkeakoulu tahtoo olla mukana kehittämässä yritystoimintaa Etelä-Karjalassa. Etsimme ja tuemme strategiamme mukaisesti uuden liiketoiminnan Spin-off yrityksiä Green Campus Innovations Oy:n kautta. Saimaan ammattikorkeakoulu on syksystä 2015 lähtien ollut osakkaana yhtiössä, jonka muita omistajia ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Viipurin taloudellinen korkeakouluseura ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiö. Green Campus Innovations tukee sellaista uutta yritystoimintaa, jolle LUT:n tai Saimian tutkimus- ja kehitystyö on välttämätöntä. Yhteydet alueen yrityksiin ja julkisen sektorin toimijoihin ovat ammattikorkeakoululle välttämättömiä. Neuvottelukuntatyö on erittäin tärkeä ja pitkäjänteinen yhteistyömuoto. Ammattikorkeakoululla on kuusi neuvottelukuntaa, joiden yhteensä 80 jäsentä ovat tärkeitä asiantuntijoita ja kumppaneita toiminnan kehittämisessä. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin osallistuminen, harjoittelu, projektityöt ja opinnäytetyöt tuottavat myös opiskelijoille vahvaa käytännön osaamista ja työelämäkontakteja. Vuonna 2015 opiskelijat suorittivat tutkimus- ja kehityshankkeissa opintopistettä. Henkilötyövuoksiksi muutettuna tämä vastaa yhteensä noin 200 henkilötyövuotta opiskelijoiden tekemää työtä. Saimaan ammattikorkeakoulu on mukana LUMA-keskus Suomen toiminnassa, joka tukee ja edistää lasten ja nuorten luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetusta, oppimista ja harrastuneisuutta. Tavoitteena on saada tulevaisuudessakin innostununeita ja osaavia henkilöitä teknisille ja luonnontieteeseen liittyville aloille. 24

25 25