Yhteiskuntavastuuraportti Kehittävää kumppanuutta

Transkriptio

1 Yhteiskuntavastuuraportti 2011 Kehittävää kumppanuutta

2 Sisällys 6 Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun tavoitteet 7 Perustietoja Saimaan ammattikorkeakoulusta 9 Saimaan ammattikorkeakoulun hallinto 10 Strateginen johtaminen ja laadunvarmistus 11 Sidosryhmäyhteistyö 12 Yhteiskuntavastuun keskeisiä tunnuslukuja 2011 Saimaan ammattikorkeakoulu Yhteiskuntavastuuraportti 2011 Tekstit Anneli Pirttilä, Terttu Kauranen Valokuvat Mikko Nikkinen, Shutterstock Ulkoasun suunnittelu ja taitto Mirkka Vaherkylä 14 Talousvastuun tuloksia 16 Ympäristövastuun tuloksia 19 Sosiaalisen vastuun tuloksia opiskelijat 26 Sosiaalisen vastuun tuloksia henkilöstö 29 Sosiaalisen vastuun tuloksia työelämä Painatus Erweko Oy Saimaan ammattikorkeakoulu Skinnarilankatu 36, Lappeenranta Vaihde: Fax: info@saimia.fi

3 Toimitusjohtaja/Rehtorin katsaus Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntaraportti kertoo ammattikorkeakoulun toimintavuodesta Tavoitteena on, että yhteiskuntavastuun raportti antaa sidosryhmille kokonaiskuvan Saimaan ammattikorkeakoulun tehtävistä, toiminnasta ja saavutetuista tuloksista. Ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuuta tarkastellaan taloudellisen, ympäristöön liittyvän ja sosiaalisen vastuun näkökulmista. Sosiaalinen vastuu merkitsee ammattikorkeakoulun vastuuta erityisesti opiskelijoille, henkilöstölle ja työelämälle, mutta myös laajemmin yhteiskunnalle. Yhteiskuntavastuuraportin laatiminen vuosittain tarjoaa ammattikorkeakoululle itselleen mahdollisuuden arvioida toimintaansa ja siinä saavutettuja tuloksia. Lisäksi mahdollisuus vertailla eri tekijöiden muutosta eri vuosina antaa pohjaa toiminnan kehittämiseen. Merkittävin tapahtuma vuoden 2011 aikana oli ammattikorkeakoulun Lappeenrannassa sijaitsevien toimintojen siirtyminen Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa yhteiselle kampukselle Skinnarilaan syksyllä Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulu ja yliopisto muodostavat yhdessä vahvan, kilpailukykyisen ja taloudellisesti tehokkaasti toimivan korkeakoulukeskuksen yhteisellä kampuksellaan. Saimaan ammattikorkeakoulun talous on vakaa, koulutus on vetovoimaista, opiskelijat etenevät hyvin opinnoissaan, kansainvälisen toiminnan tunnusluvut ja ammattikorkeakoulun henkilöstön koulutustaso ja pätevyydet ovat hyvällä tasolla. Myös tutkimus- ja kehitystyössä on edetty, mutta tätä toimintaa on edelleen vahvistettava tulevina vuosina. Kehittämistä on myös sidosryhmiltä koottavan palautetiedon hyödyntämisestä ja tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksista tiedottamisessa. Vuoteen 2015 mennessä on odotettavissa opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulevan rahoituksen pienenemistä niin Saimaan ammattikorkeakoululle kuin muillekin ammattikorkeakouluille. Tämä edellyttää ammattikorkeakoulun toiminnan tehostamista, jotta opetuksen ja tutkimus- ja kehitystyön laatu voidaan säilyttää valtakunnallisesti kilpailukykyisellä tasolla. Toivon, että tämä yhteiskuntavastuuraportti antaa lukijoilleen riittävästi tietoa siitä, miten ammattikorkeakoulu pystyy vastaamaan meitä koskeviin odotuksiin. Otamme mielellämme vastaan kaikki kehittämisehdotukset, jotta voimme toiminnallamme olla mukana keskeisessä perustehtävässämme eli maakunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Anneli Pirttilä Toimitusjohtaja /Rehtori 4 5

4 Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun tavoitteet Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuuta kehitetään tavoitteellisesti johtamis-, toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmien avulla. Yhteiskuntavastuun tavoitteet perustuvat ammattikorkeakoulun strategiassa määriteltyihin arvoihin, perustehtäviin, päämääriin ja toiminnan tavoitteisiin. TALOUDELLISET TAVOITTEET Taloudellisen tasapainon ylläpitämiseksi opiskelijoista mahdollisimman suuri osa valmistuu asetettujen tutkintotavoitteiden mukaisesti normiajassa. Valmistuneet työllistyvät pääasiassa Etelä-Karjalassa koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Heidän työnsä ja osaamisensa kasvattavat maakunnan kilpailukykyä sekä lisäävät palvelujen kysyntää ja verotuloja alueella. Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö samoin kuin sen antama täydennyskoulutus sekä erilaiset palvelut yrityksille ja yhteisöille kehittävät ja uudistavat työelämää korkeakoulun vaikutusalueilla: Lappeenrannan ja Imatran seutukunnilla sekä laajemminkin Kaakkois- ja Itä-Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Ulkopuolinen rahoitus edistää Saimaan ammattikorkeakoulun kehittymistä ja kasvattaa samalla sen vaikutus- alueen eri toimijoiden resursseja. Vakaa talous takaa laadukkaan toiminnan. YMPÄRISTÖTAVOITTEET Opiskelijat sisäistävät ympäristövastuunsa omilla ammattialoillaan. Tietoa ja tietoisuutta kestävästä kehityksestä lisätään jatkuvasti niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin keskuudessa. Ammattikorkeakoulun toimintaa kehitetään siten, että sen ympäristökuormitus, kuten esimerkiksi energiankulutus, päästöt ja jätteiden syntyminen, jatkuvasti vähenee. SOSIAALISET TAVOITTEET Saimaan ammattikorkeakoulu on laadukas ja houkutteleva opiskelupaikka. Henkilöstölle se on työympäristö, jossa osaamista arvostetaan ja edistetään ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan. Saimaan ammattikorkeakoulu on luotettava ja innovatiivinen kumppani alueensa työelämän kehittämisessä. Se edistää yhteistyötä ja verkostoitumista sidosryhmiensä kesken. Sen asiantuntijapanos on merkittävä eri toimielimissä. Arvojensa mukaisesti se osallistuu vaikutusalueensa hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Perustietoja Saimaan ammattikorkeakoulusta Saimaan ammattikorkeakoulu on monialainen korkeakoulu, joka tarjoaa työelämää ja yrittäjyyttä palvelevaa ja kehittävää koulutusta, soveltavaa tutkimusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Se on noin 3200 opiskelijan ja 300 asiantuntijan työyhteisö. Pääosa opiskelijoista rekrytoituu Etelä-Karjalasta, ja enemmistö valmistuneista myös työllistyy maakunnassa. Saimaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on toimia koulutuksen ja osaavan työvoiman tuottajana ennen kaikkea oman maakuntansa Etelä-Karjalan työelämälle. Kaakkois- Suomen ja laajemminkin Itä-Suomen sekä Luoteis-Venäjän tarpeisiin se tarjoaa koulutusta omilla erityisalueillaan. Tutkimus- ja kehitystoiminta tukee Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialarakenteen muutosta: erityistehtävänä on pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Saimaan ammattikorkeakoulu toimii Lappeenrannassa Skinnarilan kampuksella sekä Imatralla Linnalan ja Itä- Vuoksen kampuksilla. Sillä on käytössään tiloja m 2 eli noin yhdeksän neliömetriä opiskelijaa kohden. Ammattikorkeakoulun Lappeenrannassa sijaitsevat toiminnot siirtyivät syksyllä 2011 Skinnarilan kampukselle, jonne rakennettiin noin m 2 suuruinen uudisrakennus. Lisäksi Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta on vuokrattu opetus-, laboratorio- ja työtiloja noin m 2. Uudisrakennuksen rahoittamiseksi ammattikorkeakoulu myi Lappeenrannan keskustassa sijaitsevat kiinteistönsä. Skinnarilan kampushankkeen tavoitteena on muodostaa aikaisempaa suurempi osaamiskeskittymä, kehittää yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistä oppimisympäristöjen ja tutkimuslaboratorioiden infrastruktuuria sekä parantaa tukitoimintojen laatua ja tehokkuutta. Korkeakoulujen kirjastotoiminnot yhdistettiin Lappeenrannan tiedekirjastoksi. Tässä järjestelyssä Lappeenrannan teknillinen yliopisto tuottaa Saimaan ammattikorkeakoulun tarvitsemat kirjasto- ja tietopalvelut. Kielten opetusta on tuotettu osittain yhdessä ja IT-toimintojen osalta on käynnistetty selvitystyö yhteistyömahdollisuuksista eri aikajänteillä. Myös molempien korkeakoulujen tekniikan alan laboratoriot ovat osittain yhteiskäytössä. 6 7

5 Saimaan ammattikorkeakoulun hallinto AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa tutkintoon johtavaa nuorten koulutusta viidellä koulutusalalla, jotka ovat tekniikka, sosiaali- ja terveysala, liiketalous, matkailu- ja ravitsemispalvelut sekä kulttuuri (kuvataiteen koulutusohjelma). Vuonna 2011 koulutustarjonnassa oli 16 koulutusohjelmaa, joista englanninkielisiä oli neljä. Nuorten ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oli 2563 opiskelijaa vuonna Saimaan ammattikorkeakoulussa voi suorittaa myös aikuissovelluksessa, tarvittaessa työn ohessa, ammattikorkeakoulun perustutkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on työelämälähtöinen, ammatillinen tutkinto, johon voi hakea hankittuaan vähintään kolme vuotta alan työkokemusta perustutkinnon jälkeen. Erityisesti aikuissovelluksissa opiskelu on hyvin itsenäistä sekä aikaisempaa työkokemusta ja koulutusta täydentävää. Lähiopetustuntien lisäksi käytetään verkko-opetusta, ja osa opinnoista on myös mahdollista suorittaa työelämäprojektina. Opiskelijamäärä ammattikorkeakoulu- tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa aikuissovelluksissa oli 569 vuonna TÄYDENNYSKOULUTUS Täydennyskoulutus tähtää ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Koulutus on monimuotoista ulottuen yksittäisistä teemapäivistä ja seminaareista aina laajoihin opintopisteen erikoistumisopintoihin ja lisäkoulutuksiin. Opiskelu on mahdollista myös työn ohessa. AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluvia opintokokonaisuuksia tai niiden osia. Opiskelijaksi voi hakeutua kuka tahansa riippumatta iästä tai pohjakoulutuksesta. Opiskelun tavoitteena voi olla muun muassa ammattitaidon kehittäminen tai myöhemmin suoritettava tutkinto. Avoimessa ammattikorkeakoulussa ei voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoa, mutta opinnot siellä luetaan opiskelijan hyväksi, jos tämä myöhemmin hakeutuu tutkinto-opiskelijaksi. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat maksullisia. TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINTA Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan tarkoituksena on sekä palvella alueen elinkeinoelämää ja julkisia organisaatioita että monipuolistaa opetusta ja kehittää ammattikorkeakoulun yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Saimaan ammattikorkeakoulun erityisenä tehtävänä on tukea Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialan muutosta. Keskeistä on pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen. Tutkimus- ja kehityshankkeissa tuotettu uusi tieto ja osaaminen tukevat innovaatiotoimintaa ammattikorkeakoulun vaikutusalueella. Samalla projektit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden osallistua niissä tehtävään työhön osana opintojaan, varsinkin opinnäytetöiden puitteissa. Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan volyymi vuonna 2011 oli noin 2,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 oli käynnissä 38 projektia yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa. Lisäksi yhteistyössä työelämän kanssa toteutettiin projektioppimis- ja työharjoittelujaksoja sekä opinnäytetöitä. MONIALAISET OSAAMISKLUSTERIT Saimaan ammattikorkeakoulun strategisille painoaloille on muodostettu monialaiset osaamiskeskittymät eli osaamisklusterit. Strategisia painoaloja ovat johtaminen ja yrittäjyys, käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen sekä terveys- ja hyvinvointipalvelut ja palveluprosessit. Lisäksi ammattikorkeakoulun Venäjä-toiminnot on nimetty Venäjä-kumppanuus klusteriksi, sillä Saimaan ammattikorkeakoulu profiloituu kansainvälisenä korkeakouluna, jonka erityisasiantuntemusaluetta on Venäjän liiketoimintaan, yhteiskuntaan sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvä osaaminen. Painoalat perustuvat ammattikorkeakoulun vahvuuksiin ja sidosryhmien tarpeisiin. Klusterien perustehtävä on koota eri koulutusalojen osaamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Näin on mahdollista saada uudenlaista, monialaista osaamista sekä koulutukseen että tutkimus- ja kehitystoimintaan. LAKI AMMATTIKORKEAKOULUISTA Saimaan ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat ammattikorkeakoululaki ja asetus. Lain mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista. Ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. OSAKEYHTIÖ Saimaan ammattikorkeakoulua ylläpitää Saimaan ammattikorkeakoulu Oy, jonka omistaa kokonaan Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Kuntayhtymään kuuluu yhdeksän jäsenkuntaa: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Edustajat osakeyhtiössä ylintä päätösvaltaa käyttävään yhtiökokoukseen valitsee Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus. Yhtiökokous valitsee jäsenet osakeyhtiön hallitukseen. OSAKEYHTIÖN HALLITUS JA KORKEAKOULUHALLITUS Osakeyhtiön hallitus käyttää omistajalle kuuluvaa päätösvaltaa. Osakeyhtiölain mukaisen hallituksen lisäksi Saimaan ammattikorkeakoululla on ammattikorkeakoululain mukainen korkeakouluhallitus, joka päättää korkeakoulun sisäisestä toiminnasta. Sen puheenjohtajana toimii rehtori, ja siinä ovat edustettuina ammattikorkeakoulun muu johto, päätoimiset opettajat, muu päätoiminen henkilöstö ja päätoimiset opiskelijat sekä elinkeino- ja muun työelämän edustajat. Ammattikorkeakoulun toiminnan ohjauksessa osakeyhtiön hallitus päättää strategisista linjauksista ja taloudesta sekä valvoo niiden toteutumista. Korkeakoulun hallitus ohjaa korkeakouluyhteisön toimintaa ja seuraa sille asetettujen tavoitteiden toteutumista. TOIMITUSJOHTAJA/REHTORI Hallitukset ovat delegoineet hallintosäännöllä (omistaja) ja toimintasäännöllä (korkeakouluyhteisö) ratkaisuvaltaa toimitusjohtaja/rehtorille. Tämä on edelleen delegoinut sitä johtoryhmän jäsenille ja he vuorostaan alaiselleen henkilöstölle. JOHTORYHMÄ Ammattikorkeakoulun johtoryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi tulosyksiköiden johtajat, talous- ja hallintojohtaja, kehitysjohtaja ja tutkimusjohtaja. Johtoryhmän tehtävänä on tukea rehtoria ja tulosyksiköiden johtajia työssään sekä sopia tarvittaessa koko ammattikorkeakoulua tai useita tulosyksiköitä koskevista asioista. 8 9

6 Strateginen johtaminen ja laadunvarmistus Saimaan ammattikorkeakoulun toiminta perustuu sen omistajien ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaukseen. Strategiassaan Saimaan ammattikorkeakoulu on määritellyt tehtäväänsä, visioonsa ja profiiliinsa perustuvat strategiset päämäärät, kehittämiskohteet, niihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet sekä strategiset mittarit. Ne koskevat korkeakoulujen perustehtäviä eli koulutusta sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Lisäksi ammattikorkeakoulu on asettanut päämäärät, kehittämiskohteet sekä niihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet sekä mittarit monialaisille klustereille. Strategian toteutumista ammattikorkeakoulu ohjaa vuosittain laadittavalla toimintasuunnitelmalla. Se sisältää yksityiskohtaiset ja konkreettiset tavoitteet ja niihin liittyvän aikataulutetun toimenpideohjelman. Toimintasuunnitelmassa on määritelty myös mittarit, joiden avulla mitataan tavoitteiden saavuttamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Osa mittareista sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön ja Saimaan ammattikorkeakoulun välisen sopimuksen tavoitteisiin ja osa on ammattikorkeakoulun itselleen asettamiin tavoitteisiin liittyviä. Toimintasuunnitelma konkretisoituu ammattikorkeakoulun tulosyksiköille ja osaamisklustereille vuosittain laadittavissa tavoite- ja tulossopimuksissa. Niistä sovitaan neuvotteluissa, jotka tulosyksiköiden johtoryhmät ja osaamisklusterit käyvät toimitusjohtaja/rehtorin kanssa. Tämän jälkeen viedään sopimuksien sisältämät tavoitteet ja sovitut toimenpiteet yksilötasolle kehityskeskusteluin. Ammattikorkeakoulu seuraa tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista sekä kerää palautetietoa toiminnastaan. Ammattikorkeakoulun tulosyksiköiden johtajat seuraavat tätä laadunvarmistukseen liittyvää tietoa intranetista ja sen Auditoitu QPR-järjestelmästä. Laadunvarmistusta käsitellään ammattikorkeakoulun johtoryhmässä neljännesvuosittain ja puolivuosittain siitä raportoidaan omistajalle eli Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymälle. Toimintaa kehitetään edelleen saadun palautteen ja toteumatietojen pohjalta. Korkeakoulujen arviointineuvosto auditoi Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän syksyllä 2010 ja teki päätöksen hyväksytystä auditointituloksesta tammikuussa Auditointi on voimassa kuusi vuotta. Auditointiraportissa todetaan, että ammattikorkeakoulussa on pitkä laatutyön perinne ja koulutuksen laadunvarmistuksen menettelyt kattavat hyvin tutkintotavoitteisen koulutuksen sekä tuki- ja palvelutoimintojen tehtävät. Kehittämiskohteita ovat erityisesti laatutyön dokumentointi sekä ulkoisten sidosryhmien osallistuminen tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamiseen ja kehittämiseen. Auditointiraportti on kokonaisuudessaan luettavissa ammattikorkeakoulun internet-sivuilla. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä on jatkettu Korkeakoulun arviointineuvostolta saadun palautteen pohjalta. Sidosryhmäyhteistyö Saimaan ammattikorkeakoulun tavoitteena on tukea vaikutusalueensa työelämän kehittymistä. Tämä edellyttää tiivistä verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun arvot vastuullisuus, avoimuus, kehittävä kumppanuus, ammattitaitoisuus sekä työn ilo ja yhteisöllisyys ohjaavat sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä. Sisäiset sidosryhmät ovat omistajat, henkilöstö ja opiskelijat. Tärkeimmät ulkoiset sidosryhmät koostuvat maakunnan yksityisten ja julkisten alojen työnantajista ja niiden järjestöistä, yrityskehityksestä vastaavista välittäjäorganisaatioista sekä elinkeinoelämän aluehallinto- ja ely-viranomaisista, muista korkeakouluista sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista eli alumneista. William ja Ester Otsakorven säätiö toimii kansainvälisten opiskelijavaihtojen kannalta merkittävänä kumppanina tukiessaan Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ulkomailla suorittamia opintoja ja työharjoittelua. Saimaan ammattikorkeakoulu on solminut strategisia yhteistyösopimuksia kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Sopimusten tavoitteena on vahvistaa osaamista riittävän suuriksi ja kilpailukykyisiksi kokonaisuuksiksi, jotta ammattikorkeakoulu on uskottava toimija korkeakoulujen joukossa. Ammattikorkeakoulun keskeisin kumppani on Lappeenrannan teknillinen yliopisto, jonka kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyi entisestään ammattikorkeakoulun muuttaessa yliopiston kanssa yhteiselle kampukselle Skinnarilaan syksyllä Ammattikorkeakoululla on useita koulutusala- tai koulutusohjelmakohtaisia neuvottelukuntia. Myös alumnitoiminnalle, täydennyskoulutusyksikölle sekä kielikeskukselle on nimetty omat neuvottelukuntansa. Alakohtaisissa neuvottelukunnissa on maakunnan työnantajien sekä koulutusalan opiskelijoiden edustus. Neuvottelukuntien tehtävänä on seurata alan kehitystä ja muutoksia sekä tehdä ammattikorkeakoululle ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Neuvottelukuntien kokonaisjäsenmäärä oli 131 vuoden 2011 lopussa. Neuvottelukuntatyön ja henkilökohtaisten kontaktien lisäksi ammattikorkeakoulu saa palautetta sidosryhmiltään myös internet-sivuilla olevan sähköisen palautekanavan kautta. Viestinnässä sidosryhmille keskeisimpiä kanavia ovat henkilökohtaisten kontaktien lisäksi sähköpostitse jaettava tiedotuskirje sekä internet-sivut

7 Yhteiskuntavastuun keskeisiä tunnuslukuja 2011 Taloudellisen vastuun mittareita Toimintatulot (sis. liikevaihdon ja liiketoiminnan muut tuotot) 24,5 milj. 23,3 milj. 22,7 milj. Toimintamenot (ilman poistoja ja rahoituskuluja) 19,6 milj. 21,6 milj. 21,6 milj. Maksetut palkat sivukuluineen 14,2 milj. 15,3 milj. 15,3 milj. Ennakonpidätykset palkoista ja palkkioista 3,2 milj. 3,4 milj. 3,4 milj. Investoinnit (käyttöomaisuuden ostot) (sis. Skinnarilan kampusinvestoinnin vuosien osalta) 3,2 milj. 7,0 milj. 17,8 milj. Kiinteistökulut 2,0 milj. 2,1 milj. 2,6 milj. Ostot toimittajilta (tarvikkeet ja palvelut) 4,5 milj. 5,3 milj. 4,9 milj. Kokonaisopiskelijamäärä Normiaikaiset opiskelijat FTE-opiskelijamäärä (päätoimiset opiskelijat) Keskeyttämisaste eli opinnot pysyvästi keskeyttäneiden osuus kokonaisopiskelijamäärästä amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa - nuoret 6,2 % 6,7 % 8,0 % - aikuiset 5,8 % 8,8 % 9,2 % Valmistumisaika, nuorten koulutus 4,0 vuotta 3,8 vuotta 3,9 vuotta Suoritetut tutkinnot 502 tutkintoa 554 tutkintoa 604 tutkintoa - nuorten koulutus aikuiskoulutus, josta työvoimapoliittisella rahoituksella toteutetussa koulutuksessa Valtionrahoituksen pohjana ollut opiskelijamäärä 2479 opiskelijaa 2444 opiskelijaa 2409 opiskelijaa Opetuksen välittömät kustannukset 9,0 milj. 9,7 milj. 9,5 milj. Ulkoisen rahoituksen kokonaismäärä (Ulkoinen rahoitus = muu kuin opetusministeriön yksikköhintarahoitus, joka oli 19,2 milj vuonna 2011) 3,2 milj. 3,8 milj. 3,4 milj. Ulkoisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta 13 % 16 % 15 % Maksullisen palvelutoiminnan tulot 1,5 milj. 1,2 milj. 0,8 milj. TKI-toiminnan menot 1,3 milj. 2,4 milj. 2,8 milj. TKI-toiminnan menojen osuus kokonaismenoista 6,5 % 11 % 13 % Täydennyskoulutuksen tulot 0,8 milj. 0,7 milj. 0,4 milj. Täydennyskoulutuksen tulojen osuus kokonaistuloista 3,3 % 3,1 % 1,6 % Hallintomenot 1,8 milj. 1,4 milj. 1,2 milj. Ongelmajäte 472 kg 892 kg kg Paperinkulutus riisiä riisiä riisiä Laskennalliset hiilidioksidipäästöt yhteensä 1 589,93 tco ,86 tco ,37 tco 2 - sähkönkulutus 484,34 tco 2 424,71 tco 2 339,54 tco 2 - lämmönkulutus 980,11 tco ,07 tco 2 698,83 tco 2 - paperinkulutus **) 35,06 tco 2 28,05 tco 2 70,92 tco 2 - jäte 33,27 tco 2 43,41 tco 2 73,76 tco 2 - autojen käyttö (henkilöstön oman auton käyttö työhön liittyvissä ajoissa) 57,15 tco 2 51,62 tco 2 48,32 tco 2 *) Vuoden 2011 luvut eivät sisällä LUT:lta vuokrattujen tilojen (6108 m 2 ) tietoja. **) Vuoden 2011 luvuissa mukana myös julkaisut ja painotuotteet Sosiaalisen vastuun mittareita Opiskelijat Ensisijaisia hakijoita yhtä aloituspaikkaa kohti/nuoret (kevään ja syksyn yhteishaut, suomenkielinen koulutus) 3,2 hakijaa 3,4 hakijaa 3,8 hakijaa Valmistumisaika (nuoret) 4,0 vuotta 3,8 vuotta 3,9 vuotta Suoritetut tutkinnot (amk ja ylemmät amk tutkinnot yhteensä), 502 tutkintoa 554 tutkintoa 604 tutkintoa josta työvoimapoliittisella rahoituksella toteutetussa koulutuksessa 30 tutkintoa 31 tutkintoa 11 tutkintoa Henkilöstö Palvelussuhteiden määrä keskimäärin 343 henkilöä 341 henkilöä 336 henkilöä Palvelussuhteet päätoimiset 259 henkilöä 262 henkilöä 245 henkilöä - osuus kaikista palvelussuhteista 73 % 72 % 72 % - sivutoimiset 97 henkilöä 101 henkilöä 95 henkilöä - osuus kaikista palvelussuhteista 27 % 28 % 28 % Vakinaiset palvelussuhteet 214 henkilöä 219 henkilöä 208 henkilöä - osuus päätoimisesta henkilöstöstä 83 % 84 % 85 % Päätoimisen henkilöstön keski-ikä 46,4 vuotta 46,2 vuotta 46,0 vuotta Henkilöstökoulutuksen menot Henkilöstökoulutuksen osuus menoista 3,7 % 2,6 % 2,3 % Henkilöstökoulutuksen työpäivät 920 työpäivää 834 työpäivää 702 työpäivää Henkilöstökoulutuksen työpäivät/päätoiminen henkilö 3,6 työpäivää 3,2 työpäivää 2,8 työpäivää TYKY-toimintaan käytetyt varat Sairauspoissaolot työpäivää 1477 työpäivää 1624 työpäivää Työelämä Ympäristövastuun mittareita Toimitilat m m m² Sähköenergian kulutus MWh *) MWh MWh MWh Lämpöenergian kulutus MWh *) MWh MWh MWh Vedenkulutus *) m m m³ Sekajäte kg kg kg Biojäte kg kg kg Hyötyjäte kg kg kg (josta paperi- ja pahvijätettä) kg kg kg Neuvottelukuntien määrä 13 neuvottelukuntaa 13 neuvottelukuntaa 13 neuvottelukuntaa Neuvottelukuntien jäsenten määrä 120 jäsentä 131 jäsentä 131 jäsentä Opiskelijoiden tutkimus- ja kehityshankkeissa suorittamat opintopisteet opintopistettä opintopistettä opintopistettä Työelämän kanssa yhteistyössä tehdyt hankkeistetut opinnäytetyöt 401 opinnäytetyötä 425 opinnäytetyötä 466 opinnäytetyötä Lisä- ja täydennyskoulutusten opiskelijamäärä, opiskelijatyövuosina Erikoistumisopintojen opiskelijamäärä

8 Talousvastuun tuloksia Saimaan ammattikorkeakoulun toimintatuotot vuonna 2011 olivat noin 22,7 miljoonaa euroa, josta liikevaihdon osuus oli noin 19,9 miljoonaa euroa. Toimintamenot ilman poistoja ja rahoituskuluja olivat 21,6 miljoonaa euroa ja kokonaiskulut noin 22,7 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi ammattikorkeakoululle aiheutui satunnaisia tuottoja ja kuluja Lappeenrannassa sijaitsevien kiinteistöjen myynnistä. Pääosa tuloista (n. 85 %) muodostui laskennallisesta valtionosuusrahoituksesta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää sovitun opiskelijamäärän ja suoritettujen tutkintojen perusteella. Ammattikorkeakoululle määrätään opiskelijaa kohti yksikköhinta, jonka suuruuteen vaikuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittu opiskelijamäärä (70 %) sekä kahden edellisen vuoden aikana suoritettujen tutkintojen määrä (30 %). Valtionosuuden yksikköhinnat lasketaan joka neljäs vuosi todellisten kustannusten perusteella. Laskennallinen, rahoituksen perustana oleva opiskelijamäärä Saimaan ammattikorkeakoulussa oli 2409 opiskelijaa vuonna Saimaan ammattikorkeakoulun kokonaistuloista noin 15 prosenttia oli muuta kuin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää perusrahoitusta. Tämä ns. ulkopuolinen rahoitus muodostui tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin EU-rahoituslähteistä ja eri säätiöiltä saadusta rahoituksesta, opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämistä erityisavustuksista mm. tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, maksullisesta aikuisten täydennyskoulutuksesta, palvelutoiminnasta sekä vuokra- ja maksutuotoista. Ulkopuolista rahoitusta kertyi yhteensä 3,4 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Saimaan ammattikorkeakoululle myös tuloksellisuusrahoitusta vuoden 2010 toiminnan perusteella. Ammattikorkeakoulu palkittiin eurolla kansainvälistymisestä. Tämä määräraha käytetään ammattikorkeakoulun hallituksen päätöksen mukaisiin, ammattikorkeakoulun toimintaa kehittäviin kohteisiin vuoden 2012 aikana, joten se ei näy vielä vuoden 2011 tuloissa eikä menoissa. Ammattikorkeakoulut raportoivat toteutuneista, valtionosuuspohjaan oikeuttavista kustannuksistaan opetushallitukselle toiminnoittain. Koska vuosittaiset vertailutiedot ovat saatavissa vasta kunkin vuoden syksyllä, on seuraavassa esitetty opiskelijaa kohti laskettuja tietoja Saimaan ammattikorkeakoulusta ja valtakunnallisesti vuodelta Lisäksi esitetään ennakkotiedot Saimaan ammattikorkeakoulusta vuodelta Opiskelijamäärän käsite poikkeaa muista tässä raportissa käytetyistä opiskelijamääristä, mutta taulukon luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Vuonna 2011 opetuksen välittömät kustannukset olivat noin 9,5 miljoonaa euroa, hallintokustannukset hieman alle 1,2 miljoonaa euroa ja kiinteistökustannukset vajaat 2,6 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulun panostus tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan oli noin 2,8 miljoonaa euroa vuonna Kaikkiaan ulkopuolista rahoitusta tutkimus- ja kehitystoimintaan saatiin yli 1,8 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehitystoimintaan käytettiin noin 39 henkilötyövuotta, tähän ei ole luettu opiskelijoiden osana opintojaan tekemää työtä. Menolajeittain tarkasteltuna henkilöstökulut muodostivat noin kaksi kolmasosaa ammattikorkeakoulun kokonaismenoista vuonna Palkkakulut sivukuluineen olivat vuonna 2011 vajaat 15,3 miljoonaa euroa, mikä oli 67,5 prosenttia menoista. Tästä palkat ja palkkiot olivat noin 12,3 miljoonaa euroa, eläkekulut 2,3 miljoonaa ja muut henkilösivukulut vajaat 0,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 Saimaan ammattikorkeakoulun ostot tavaraja palvelutoimittajilta olivat yhteensä noin 4,9 miljoonaa euroa. Siitä palvelujen osuus oli noin 3,5 miljoonaa euroa. Saimaan ammattikorkeakoulu antoi vuonna 2011 avustuksia yhteensä noin euroa, mistä pääosa oli ulkopuolisilta rahoittajalta saatua, läpikulkueränä opiskelijoille maksettua tukea näiden ulkomaisiin opintoihin. Lisäksi ammattikorkeakoulu avusti opiskelijakunta SAIKO:n toimintaa. Saimaan ammattikorkeakoulu on yhtiöjärjestyksensä mukaan voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka ei maksa osinkoja. Ammattikorkeakoulun perustoiminta ei ole verollista ja verollisen liiketoiminnan osuus on varsin pieni, joten tuloveroja vuoden 2011 liiketoiminnasta ei maksettu. hes 340 henkilöä ja Skinnarilan kampusinvestoinnin kautta työllistävä vaikutus oli tätä selvästi suurempi. Merkittävä osa ammattikorkeakoulun hankkimista tavaroista ja palveluista ostetaan Etelä-Karjalasta. Ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden kautta ammattikorkeakoulutoiminnan vaikutukset ulottuvat kaikkialle maakuntaan ja koskettavat suoraan tai välillisesti tuhansien maakunnan asukkaiden elämää. Ammattikorkeakoulutoiminnan välilliset vaikutukset alueelle ovat huomattavia muun muassa verotuloina sekä kulutuskysynnän lisääntymisenä. Ammattikorkeakoulu tilitti ennakonpidätyksiä maksetuista palkoista ja palkkioista noin 3,4 miljoonaa euroa vuonna Opiskelijoille maksettu opintotuki on suoraa tulonsiirtoa alueelle, sillä ammattikorkeakoulun opiskelijoista yli puolet tulee Etelä-Karjalasta. Edelleen opintotuki käytetään pääosin kulutukseen opiskelumaakunnassa. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille myönnettiin vuonna 2011 opintotukena vajaat 6,2 miljoonaa euroa. Tästä opintorahan osuus oli 4,0 miljoonaa euroa ja asumislisän osuus vajaat 2,2 miljoonaa euroa. Lainatakauksia opiskelijoille myönnettiin noin 2,9 miljoonan euron verran. Kun ammattikorkeakoulun opiskelijoista myös noin puolet työllistyy Etelä-Karjalaan, ovat he valmistuttuaan osaltaan luomassa hyvinvointia alueelle. Kustannukset toiminnoittain (vuoden 2011 osalta mukana myös kustannuksia, joita ei lueta lopulliseen valtionosuuspohjaan) Saimaan amk vuonna 2011 Saimaan amk /opiskelija 2011 Saimaan amk vuonna 2010 Saimaan amk /opiskelija 2010 Valtakunnallinen keskiarvo /opiskelija 2010 Välittömät opetuskustannukset 9,5 milj ,7 milj Saimaan ammattikorkeakoulun toiminta tuottaa taloudellista hyvinvointia Etelä-Karjalaan. Taloudelliset vaikutukset alueelle muodostuvat ammattikorkeakoulun työllistävästä vaikutuksesta, sen tekemistä hankinnoista ja opiskelijoiden ja henkilöstön tuottamasta välillisestä vaikutuksesta alueella. Ammattikorkeakoulu työllistää itse keskimäärin lä- Tutkimus- ja kehitystyön kustannukset 2,8 milj ,4 milj Hallintokustannukset 1,2 milj ,4 milj Kiinteistökustannukset 2,6 milj ,1 milj

9 Ympäristövastuun tuloksia Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksessa pyritään vaikuttamaan opiskelijoiden ympäristötietoisuuteen ja -asenteisiin. Sekä ympäristökysymykset että yhteiskuntavastuu on pyritty yhä tiiviimmin integroimaan osaksi opetusta. Yhteiskunta- ja ympäristövastuuseen liittyviä aihealueita sisältyy useimpien koulutusohjelmien opintoihin. Lisäksi ammattikorkeakoulu tarjoaa vuosittain erillisiä yhteiskuntavastuuta tai ympäristökysymyksiä käsitteleviä opintojaksoja. Opetusta on sekä suomen- että englanninkielellä. Vuonna 2011 ammattikorkeakoulussa tehtiin 22 opinnäytetyötä, joiden keskeisenä aihealueena olivat yhteiskuntavastuu- tai ympäristökysymykset. Määrä on selvästi suurempi kuin edellisenä vuonna, jolloin tällaisia opinnäytetöitä tehtiin kuusi. Saimaan ammattikorkeakoulu käytti vuonna 2011 erilaisten tavaroiden ja tarvikkeiden ostoon vajaat 1,4 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulu kilpailuttaa hankintansa julkisten hankintojen kilpailuttamista koskevan lainsäädännön mukaan. Useissa hankinnoissa on jo tarjouspyynnöissä pyydetty ilmoittamaan, miten käytöstä poistettavien tavaroiden tai pakkausten kierrätys on järjestetty. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun käyttämät värikasetit kierrätetään. Ammattikorkeakoulu käyttää vuosittain myös merkittävän määrän tulostus- ja kopiopaperia. Mukana luvuissa on myös opiskelijoiden käyttämä tulostuspaperi, jonka määrä on rajoitettu opiskelijakohtaisella seurantajärjestelmällä 200 arkkiin / kuukausi. Määrä riittää hyvin harjoitustöiden ja vastaavien tulostamiseen, mutta rajoittaa käytännössä esimerkiksi internetissä olevan aineiston tulostusta. Paperinkulutusta ei ole toistaiseksi onnistuttu vähentämään. Kiinteistöjen energian ja veden kulutuksesta kerätään tietoa Enerkey:ltä ostetulla palvelulla, jolla voidaan seurata tietoja kiinteistökohtaisesti. Järjestelmä tuottaa myös vertailutietoa. Sähkön, lämmön ja veden kulutuksesta ja korkeakoulu- ja tutkimusrakennusten välisessä valtakunnallisessa vertailussa Saimaan ammattikorkeakoulu sijoittuu keskivaiheille. Sähkön, lämmön ja veden kulutus on pienentynyt huomattavasti vuoteen 2010 verrattuna, mutta vuoden 2011 luvut eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin. Syynä tähän on muutto Skinnarilan kampukselle osittain Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta vuokrattuihin tiloihin. Vuokratilojen osalta ei ole käytettävissä tietoja sähkön, lämmön eikä veden kulutuksesta. Sähkö- ja lämpöenergian kulutuksen vähentymiseen vaikutti osaltaan myös se, että vuosi 2011 oli edellisvuotta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkulutuksen huomattava vähentyminen johtuu toiminnan loppumisesta Kahilanniemen kampuksella, jossa terapia-allastilat sijaitsivat. Vastaavia tiloja ei uudella Skinnarilan kampuksella ole. Saimaan ammattikorkeakoulu ostaa kiinteistönhuollon palvelut. Kiinteistönhuoltopalvelujen tuottajalla on käytössä omat ohjeensa haitallisten ympäristövaikutusten minimointiin. Ammattikorkeakoulun kasvihuonepäästöt aiheutuvat valtaosin energiankulutuksesta sekä liikenteestä. Välillisiä päästöjä syntyy muun muassa käytetyn energian tuotannossa sekä käyttö- ja jäteveden puhdistuksessa. Vähentämällä energian- ja vedenkulutusta sekä autoilla liikkumista voidaan suoraan vaikuttaa päästöjen määrään. Koska ammattikorkeakoulu toimii kahdella paikkakunnalla, Imatralla ja Lappeenrannassa, autolla liikkuminen on käytännön toiminnan kannalta tarpeellista. Pitemmillä matkoilla käytetään matkustussäännön mukaisesti pääsääntöisesti julkisia kulkuvälineitä ja vähennetään näin autoilusta aiheutuvia päästöjä. Vuonna 2011 henkilöstön oman auton käyttö väheni edellisiin vuosiin verrattuna. Skinnarilan kampukselle muuton yhteydessä tarpeettomaksi käynyttä tavaraa poistettiin ja jätteen kokonaismäärä kasvoi hieman vuoteen 2010 verrattuna. Sekajätteen määrä vähentyi huomattavasti. Hyötyjätteen määrä puolestaan kaksinkertaistui. Suurin osa hyötyjätteestä oli kierrätettävää paperi- ja pahvijätettä, jota muuton seurauksena kertyi paljon. Biojätteen määrä pienentyi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän ovat voineet vaikuttaa suuret ja tehokkaammat ravintolayksiköt uudella kampuksella. Ongelmajätteen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna, mutta sen osuus kokonaisjätteen määrästä oli edelleen pieni. 16

10 Sosiaalisen vastuun tuloksia opiskelijat Sosiaalinen vastuu, opiskelijoihin liittyvät tavoitteet: Saimaan ammattikorkeakoulu on laadukas ja houkutteleva opiskelupaikka. VETOVOIMA JA KIINNOSTAVUUS OPISKELUPAIKKANA Ammattikorkeakouluopintojen vetovoima Vuoden 2011 kevään ja syksyn tutkintoon johtavan nuorten suomenkielisen koulutuksen yhteishaussa Saimaan ammattikorkeakouluun haki 4560 opiskelijaa. Heistä Saimaan ammattikorkeakoulun asetti ensisijaiseksi opiskelupaikaksi 1680 hakijaa. Hakijamäärät kasvoivat yli 9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Nuorten koulutuksen vetovoima vuoden 2011 yhteishaussa oli 3,8 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohti. Eniten hakijoita oli sosiaali- ja terveysalalle. Vuonna 2011 valtakunnallisesti vertailtuna Saimaan ammattikorkeakoulu oli 25 ammattikorkeakoulun joukossa kymmenenneksi vetovoimaisin, kun vetovoiman mittarina käytetään ensisijaisten hakijoiden määrää aloituspaikkaa kohti. Aikuissovelluksena toteutettaviin ammattikorkeakouluopintoihin haki kaikkiaan 308 henkilöä. Myös aikuiskoulutuksessa sosiaali- ja terveysalalle oli eniten hakijoita. Yleisesti ottaen Saimaan ammattikorkeakoulun vetovoima on erittäin hyvä verrattuna vastaavan tyyppisiin korkeakouluihin, jotka eivät sijaitse suurissa kasvukeskuksissa. Vuonna 2011 parempi vetovoima oli vain Tampereella, pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa sijaitsevissa ammattikorkeakouluissa. Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa vuosittain opintonsa aloittaneille opiskelijoille kyselyn, jossa kysytään opiskelupaikan valintaan vaikuttaneita tekijöitä. Samassa kyselyssä pyydetään myös arvioimaan, miten oikeat ja riittävät tiedot opiskelija sai Saimaan ammattikorkeakoulusta hakuvaiheessa. Vuonna 2011 tehdyssä kyselyssä opiskelijat antoivat hyvät arvosanat tiedotuksesta: Kyselyyn vastanneista 88 % oli sitä mieltä, että opiskelupaikan valintaa harkitseville hakijoille ammattikorkeakoulun antamat tiedot olivat riittävät. Vastanneista 98 % piti hakuvaiheessa annettuja tietoja oikeina. Ammattikorkeakoulun tavoitteena on kehittää edelleen hakijoille suunnattua tiedotusta ja markkinointia siten, että opiskelijalla on mahdollisimman realistinen kuva tulevista opinnoista ja opintoalasta. Lisä- ja täydennyskoulutuksen kysyntä Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettiin 1149 opintopistettä vuonna Määrä nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi suorittaa opintoja kaikilta Saimaan ammattikorkeakoulun koulutusaloilta. Opinnot suoritetaan lähes poikkeuksetta ammattikorkeakoulun normaaleissa opetusryhmissä yhdessä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Suosituin koulutusala vuonna 2011 oli liiketalous. Vuonna 2011 ammatillisia erikoistumisopinto-ohjelmia toteutettiin liiketalouden, kulttuurin sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusaloilla. Erikoistumisopinnoissa opiskeli 78 opiskelijaa syksyllä Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat työelämän ja alan asiantuntijoiden kanssa suunniteltuja laajoja, yleensä 30 opintopisteen kokonaisuuksia, jotka on tarkoitettu ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille tai muuten vastaavat tiedot omaaville henkilöille ammattitaidon laajentamiseksi tai kehittämiseksi. Eri rahoitusmuodoin toteutetuissa työelämän tarpeisiin räätälöidyissä pitkäkestoisissa lisä- ja täydennyskoulutuksissa volyymi oli 64 opiskelijatyövuotta vuonna OPETUS JA OPINTOJEN OHJAUS Saimaan ammattikorkeakoulun strategiassa ja toimintasuunnitelmassa on määritelty koulutusta koskevat tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Ammattikorkeakoulussa on käytössä koulutuksen käsikirja, johon on koottu koulutuksen lähtökohdat, arvopohja ja oppimiskäsitys sekä opetussuunnitelmiin ja opetusmenetelmiin, osaamisen arviointiin sekä oppimisympäristöihin liittyvää ohjeistusta. Opetuksen kehittäminen Ammattikorkeakouluopetus on työelämälähtöistä. Opetuksen suunnittelu perustuu työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja opetuksen suunnittelussa käytetään työelämässä toimivia eri alojen asiantuntijoita. Kiinteänä työelämän yhteistyökumppanina niin opetuksen suunnittelussa kuin toteutuksessakin ovat neuvottelukunnat, joita oli 13 vuonna Opetussuunnitelmien kehitystyötä tehdään ammattikorkeakoulussa jatkuvasti ja vähintään vuosittain arvioidaan kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelman muutostarpeet. Myös opiskelijat osallistuvat aikaisempaa enemmän opetussuunnitelmien kehittämiseen. Opetuksen kehittämisessä käytetään hyväksi palautejärjestelmiä, joihin kootaan tietoa opintojaksojen ja opinnäytetyöprosessin laadusta sekä palautteen pohjalta toteutetuista kehittämistoimenpiteistä. Ammattikorkeakoulu on asettanut tavoitteet opiskelijoiden arvioimalle opetuksen asiantuntevuudelle sekä opintojaksopalautteelle koulutusalakohtaisesti. Opiskelijoiden yhteydet työelämään vahvistuvat käytännön projekteissa sekä opintoihin kuuluvilla harjoittelujaksoilla. 19

11 Ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuvat myös tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka kehittävät käytännön osaamista sekä verkottavat opiskelijoita ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkimus- ja kehityshankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi edelleen vuonna Myös opinnäytetöistä pääosa (75 % vuonna 2011) tehdään työelämän toimeksiantoina. Saimaan ammattikorkeakoulun painoala johtaminen ja yrittäjyys näkyy myös opetuksen toteutuksessa ja opetussisällöissä. Yrittäjyyttä kehittäviä toimintoja ammattikorkeakoulussa ovat opiskelijoiden osuuskuntatoiminta, jossa opiskelijat toteuttavat perustamissaan osuuskunnissa työelämältä saatuja toimeksiantoja. Osuuskunnissa toimivat opiskelijat olivat vuonna 2011 lähinnä liiketalouden ja tietotekniikan koulutusohjelmista. Motiivi puolestaan on sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tarkoitettu oppimis- ja harjoitteluympäristö, missä tarjotaan erityisesti fysioterapian palveluja, esimerkiksi fyysisen kunnon ja toimintakyvyn testauspalveluja. Vuonna 2011 jatkettiin kaikkien koulutusalojen opiskelijoille tarkoitetun Esimiesvalmennusohjelman toteutusta. Johtamisen ja esimiestyön erikoistumisopinnot toteutettiin myös edellisten vuosien tapaan. Ammattikorkeakoulun käytössä on sähköinen opintojen suunnittelun ja toteutuksen tietojärjestelmä, jonka käyttöä laajennettiin ja kehitettiin edelleen. Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus tukee opiskelijaa koulutuksen eri vaiheissa ja auttaa ongelmatilanteissa. Opiskelija saa neuvontaa ja ohjausta mm. opintotoimistosta, opettajatutoreilta, koulutuspäälliköiltä sekä muulta opetushenkilöstöltä. Opettajatutorointiin resursoitiin lähes neljä henkilötyövuotta vuonna Keskeisiä toimenpiteitä opintojen ohjauksessa ovat opiskelijatutorointi, henkilökohtaiset kehityskeskustelut opettajatutorin kanssa sekä opiskelijaryhmien ja koulutuspäällikön yhteiset palautekeskustelut. Ammattikorkeakoulussa on luokanvanhin-käytäntö, mikä auttaa käytännön tiedonvälityksessä ja opetuksen kehittämisessä sekä osaltaan tukee opiskelijoita opintoihin liittyvissä asioissa. Kansainvälisyys Kansainvälisyys on tärkeä osa korkeakoulutusta. Saimaan ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden valmiuksia työskennellä kansainvälistyvässä, monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 383 oli muita kuin Suomen kansalaisia syyskuussa Saimaan ammattikorkeakoulu osallistuu kansainvälisiin opiskelijavaihto-ohjelmiin (Nordplus, Erasmus, FIRST), minkä lisäksi sillä on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia useiden kymmenien korkeakoulujen kanssa eri puolilla maailmaa. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista tai työharjoittelusta ulkomailla. Ulkomainen opiskelujakso suunnitellaan opintojen alkuvaiheessa ja toteutetaan toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana. Ulkomaanopiskelun kesto on vähintään 3 kuukautta, tavallisimmin 1 2 lukukautta. Saimaan ammattikorkeakoulusta lähti ulkomaille opiskelija- ja harjoitteluvaihtoon kaikkiaan 275 opiskelijaa, heistä vaihdossa oli yli kolme kuukautta 212. Opiskelija- ja harjoitteluvaihdot suuntautuivat 40 eri maahan. Venäjällä oli vaihdossa 88 opiskelijaa, Espanjassa 35 opiskelijaa, Saksassa 31 ja Kiinassa 25. Ulkomailta tuli Saimaan ammattikorkeakouluun vuonna 2011 opiskelu- tai harjoitteluvaihtoon 199 opiskelijaa, jotka opiskelevat lähes poikkeuksetta englannin kielellä. Saimaan ammattikorkeakouluun tultiin 22 eri maasta. Suurimpia lähtömaita olivat Venäjä, 106 opiskelijaa, Kiina, 25 opiskelijaa ja Saksa, 23 opiskelijaa. Osa vaihtoon tulleista opiskelijoista jatkaa myöhemmin ns. kaksoistutkinto-opiskelijoina, jolloin he suorittavat tutkinnon sekä omassa korkeakoulussaan että Saimaan ammattikorkeakoulussa. Kansainvälisten opiskelijoiden integroimiseksi alueen yrityksiin Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu käynnistivät vuonna 2010 yhdessä InnoCity hankkeen. Hankkeessa järjestetään kilpailuja, joiden puitteissa opiskelijat ratkoivat alueen yritysten toimeksiantoja. Vuonna 2011 järjestettiin hankkeen toinen kilpailutapahtuma ja kolmas tapahtuma alkuvuodesta Toiminta on tarkoitus vakiinnuttaa korkeakoulujen toiminnaksi myös hankkeen päättymisen jälkeen. Saimaan ammattikorkeakoulun englanninkielisen konetekniikan opiskelijat ovat jo useiden vuosien ajan opiskelleet kolmannen vuosikurssinsa Tanskassa sikäläisen yhteistyökorkeakoulun kansainvälisessä englanninkielisessä koulutusohjelmassa ja yhteistyö on sittemmin laajennettu myös Saksaan. Opiskelijat saavat normaalissa opiskeluajassa kaksoistutkinnon eli sekä suomalaisen että tanskalaisen tai saksalaisen ammattikorkeakoulututkinnon. Opiskelijoille syntyy ulkomaanjakson aikana erinomainen kansainvälinen verkosto. He ovat sijoittuneet valmistuttuaan hyvin työelämään. Kansainvälisen opiskelijavaihdon aktivoimiseksi ja opetustarjonnan laajentamiseksi myös kesäajalle Saimaan ammat- 20

12 tikorkeakoulu on jo useiden vuosien ajan tehnyt yhteistyötä muiden itäsuomalaisten ammattikorkeakoulujen kanssa kansainvälisen kesälukukauden järjestämisessä. Efist-kesäkoulu toteuttaa opintojaksoja, joita ei normaalin lukuvuoden aikana ole tarjolla. Englanninkieliset opintojaksot ovat vahvasti kansainvälisiä: opiskelijat ja opettajat tulevat sekä Suomesta että ulkomailta. TASA-ARVO OPISKELUSSA Tasa-arvon toteuttaminen on osa Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskunnallista vastuuta. Saimaan ammattikorkeakoulun hallitus hyväksyi syyskuussa 2009 tasa-arvosuunnitelman, jota ammattikorkeakoulu on toteuttanut. Ammattikorkeakouluilla on keskeinen asema edistettäessä tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta, koska moni ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut päätyy ennemmin tai myöhemmin työelämässä vastuullisiin asiantuntija- tai esimiestehtäviin. Tasa-arvon edistäminen on jokaisen Saimaan ammattikorkeakoulussa toimivan velvollisuus. Tasa-arvoinen kohtelu näkyy kaikissa vuorovaikutustilanteissa ja sen tulee toteutua opiskelijavalinnoissa ja -arvioinneissa ja opetustilanteissa. Epätasapaino sukupuolten välillä eri koulutusaloille hakeutuvien joukossa osoittaa perinteisten sukupuoliroolien elävän edelleen nuorten keskuudessa. Saimaan ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota mahdolliseen, yleensä tiedostamattomaan sukupuolierotteluun ja sen välttämiseen opetustilanteissa. Keväällä 2009 opiskelijoille ja henkilöstölle tehdyn kyselyn mukaan tasa-arvo toteutui kohtuullisen hyvin. Kysely uusitaan seuraavan tasa-arvosuunnitelman päivityksen yhteydessä vuonna Saimaan ammattikorkeakoulussa oli vuonna 2011 noin 380 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, ja määrä tulee kasvamaan seuraavien vuosien aikana. Sen vuoksi on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota mahdolliseen kulttuurieroista johtuvaan häirintään. Ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelman mukaisesti osana kansainvälisyyskasvatusta välitetään opiskelijoille erilaisten kulttuurien ja niiden välisten erojen ymmärtämistä silloin, kun ne ovat eettisesti kestävällä, pohjoismaiseen tasa-arvoiseen yhteiskuntaan perustuvalla pohjalla. OPINTOSOSIAALISET PALVELUT JA EDUT Terveys ja hyvinvointi Terveyden- ja sairaanhoitoa Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille on Lappeenrannassa tarjonnut syksystä 2011 alkaen Ylioppilaiden Terveydenhuoltosäätiön (YTHS). Kyseessä on kolmevuotinen pilotointi, jossa selvitetään ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestämistä YTHS-mallin mukaisesti luomalla kattavat ja laadukkaat opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Imatralla opiskelevien terveydenhuollosta vastaa perusterveydenhuolto, josta vastaa Imatran kaupunki. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja tukea opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tukea opintojen sujumisessa ja opiskelijan valmistumisessa ammattiin. Käytännön toimenpiteitä ovat terveystarkastukset ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, terveysneuvonta, oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta, opiskelijahuoltotyö, sairasvastaanotto sekä yhteistyö ammattikorkeakoulun ja muiden ammattihenkilöiden kanssa. Oppilaitospappi Evankelis-luterilainen seurakunta on antanut Saimaan ammattikorkeakoulun käyttöön oppilaitospastorin sekä Imatralla että Lappeenrannassa. Oppilaitospappi tukee yksittäisiä opiskelijoita erilaisissa jaksamiseen ja yksinäisyyteen liittyvissä ongelmissa. Pappi osallistuu myös opiskelijakunnan toimintaan erilaisissa tehtävissä, jotka tähtäävät hyvän yhteisöllisyyden edistämiseen. Ammattikorkeakoulun kampuksilla on tiloja, joissa myös muita kuin evankelis-luterilaista uskoa tunnustavat voivat tarvittaessa hiljentyä. Opiskelijaruokailu Ammattikorkeakoulun opiskelijat saavat Kelan ateriatuen opiskelijaruokaloiden hinnoista. Tukeen ovat oikeutettuja opiskelijat, jotka suorittavat alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Myös opintotukeen oikeuttaviin ammatillisiin tai erikoistumiskoulutusohjelmiin osallistuvat opiskelijat ovat oikeutettuja ateriatukeen. Opintotuki Korkeakouluopintoihin myönnetään valtion opintotukea, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintoraha on veronalaista tuloa. Asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausilta opiskeluasunnon asumismenoihin. Opintotuen myöntämisen perusteina ovat päätoiminen opiskelu, jota on myös täysipäiväinen harjoittelu, opintojen riittävä edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Opintojaan aloittavalle opintotuen saamiseksi riittää oppilaitokseen hyväksyminen. Saimaan ammattikorkeakoulussa toimiva opintotukilautakunta valvoo opintojen edistymistä ja päätoimisuutta. Opintotukea sai vuonna 2011 yhteensä 1996 opiskelijaa eli 70 % läsnä oleviksi ilmoittautuneista tutkinto-opiskelijoista. 22