Yhteiskuntavastuuraportti 2017

Transkriptio

1 Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences Yhteiskuntavastuuraportti 2017

2 Sisällys Sisällys... 2 Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun tavoitteet... 3 Perustietoja Saimaan ammattikorkeakoulusta... 4 Saimaan ammattikorkeakoulun hallinto ja organisaatio... 5 Strateginen johtaminen ja laadunvarmistus... 6 Sidosryhmäyhteistyö... 6 Talousvastuun tuloksia... 7 Ympäristövastuun tuloksia... 9 Sosiaalisen vastuun tuloksia opiskelijat Sosiaalinen vastuun tuloksia henkilöstö Sosiaalisen vastuun tuloksia työelämä Yhteiskuntavastuuraportointi Saimaan ammattikorkeakoulussa... 22

3 Rehtorin katsaus Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuuraportti kertoo ammattikorkeakoulun toimintavuodesta Raportin tarkoituksena on antaa kokonaiskuva Saimaan ammattikorkeakoulun tehtävistä, toiminnasta ja saavutetuista tuloksista. Yhteiskuntavastuu merkitsee meille taloudellista ja sosiaalista vastuuta ja kannamme oman vastuumme myös meille kaikille tärkeästä ympäristöstä. Vastuu toiminnastamme meillä on oman korkeakouluyhteisömme jäsenten eli opiskelijoiden ja henkilöstön lisäksi työelämälle ja laajemmin koko yhteiskunnalle. Saimaan ammattikorkeakoulun kannalta merkittävin tapahtuma vuonna 2017 oli LUTkonsernin muodostuminen. Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulujen kuntaomistajien omistukset muutettiin omanpääoman ehtoisiksi pääomalainoiksi ja Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta tuli molempien korkeakoulujen ainoa omistaja. Päätös on Saimaan ammattikorkeakoulun tulevaisuuden kannalta erittäin myönteinen. Päätöksellä vahvistetaan alueen vetovoimaista korkeakoulukeskittymää, joka tuo alueelle elinvoimaa ja parhaimmillaan synnyttää uutta liiketoimintaa. Opiskelijoille iso korkeakorkeakouluyhteisö takaa laadukkaat opiskelijapalvelut ja jatkossa myös monipuolistaa vaihtoehtoja opinnoissa. Meillä täällä Etelä-Karjalassa on tiivis yhteistyö ja yhteinen toiminta Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa on ollut jo melkein vuosikymmenen ajan strategian keskeisenä sisältönä. Yhteistyö ja yhteinen kampus Skinnarilassa on tuonut toiminnallisia ja taloudellisia etuja molemmille korkeakouluille. Tilojen yhteiskäytöllä on säästetty vuosittain noin miljoona euroa ja yhteisten tutkimus- ja kehityshankkeiden määrä on noussut merkittäväksi. Ammattikorkeakoulun osalta on ollut erityisen myönteistä, että olemme yhteistyössä yliopiston kanssa pystyneet kasvattamaan kilpaillun tutkimusrahoituksen määrää. Uudistunut lainsäädäntö mahdollistaa entistä monipuolisemman synergiaetujen hyödyntämisen. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteinen kielikeskus perustettiin tammikuussa Yliopiston kielten ja viestinnän opettajat siirtyivät ammattikorkeakoulun palvelukseen liiketoiminnan luovutuksena ja ammattikorkeakoulu toteuttaa jatkossa kieltenopetuksen molemmille korkeakouluille. Tukipalvelutoimintojen keskittämisestä Lappeenrannan teknillisen yliopiston organisaatioon tehtiin päätökset joulukuussa Jatkossa LUT tuottaa kaikki tukipalvelut molemmille korkeakouluille ja ammattikorkeakoulun tukipalveluhenkilöstö siirtyi yliopiston palvelukseen tammikuussa Ammattikorkeakoulujen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella. Muuttuva rahoitus on edellyttänyt ammattikorkeakouluilta samanaikaisesti sekä toiminnan tehostamista että entistäkin laadukkaampaa ja tuloksellisempaa koulutusta ja tutkimus- ja kehitystyötä. Saimaan ammattikorkeakoulun talous on vakaa, koulutus on vetovoimaista, opiskelijat etenevät hyvin opinnoissaan ja muutkin toimintamme tunnusluvut paranivat edelliseen vuoteen verrattuna. Olemme tehneet rakenteellisia muutoksia ennakoivasti ja siten pystyneet varmistamaan opetuksen ja tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytykset. 1

4 Toivon, että tämä yhteiskuntavastuuraportti antaa lukijoilleen riittävästi tietoa toiminnastamme ja siitä, miten olemme kyenneet vastaamaan meitä koskeviin odotuksiin. Uskon, että muodostunut LUT-konserni vahvistaa tulevina vuosina Saimaan ammattikorkeakoulun mahdollisuuksia olla mukana rakentamassa elinvoimaisuutta ja hyvinvointia Etelä-Karjalassa. Anneli Pirttilä Rehtori 2

5 Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun tavoitteet Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun tavoitteet perustuvat ammattikorkeakoulun strategiassa määriteltyihin arvoihin, perustehtäviin ja päämääriin. Yhteiskuntavastuuta kehitetään tavoitteellisesti johtamis-, toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmien avulla. TALOUDELLISET TAVOITTEET Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä vastuullisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Vakaa talous takaa laadukkaan toiminnan. Taloudellisen tasapainon ylläpitämiseksi mahdollisimman suuri osa opiskelijoista valmistuu asetettujen tutkintotavoitteiden mukaisesti ja suorittaa opintonsa normiajassa. Valmistuneet työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin pääasiassa Etelä-Karjalaan. Heidän työnsä ja osaamisensa kasvattavat maakunnan kilpailukykyä sekä lisäävät palvelujen kysyntää ja verotuloja alueella. Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö, täydennyskoulutus sekä erilaiset palvelut yrityksille ja yhteisöille kehittävät ja uudistavat työelämää erityisesti Etelä-Karjalassa. Ulkopuolinen rahoitus edistää Saimaan ammattikorkeakoulun kehittymistä ja kasvattaa samalla sen vaikutusalueen eri toimijoiden resursseja. YMPÄRISTÖTAVOITTEET Opiskelijat sisäistävät ympäristövastuunsa omilla ammattialoillaan. Tietoa ja tietoisuutta kestävästä kehityksestä lisätään sekä henkilökunnan että opiskelijoiden keskuudessa. Ammattikorkeakoulu osallistuu omalla asiantuntemuksellaan kestävää kehitystä edistävään tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ammattikorkeakoulun toiminnassa pyritään jatkuvasti vähentämään toiminnan aiheuttamaa ympäristökuormitusta, kuten energiankulutusta sekä päästöjen ja jätteiden määrää. Uudessa sijoitusstrategiassa otetaan myös huomioon ympäristö: sijoitussalkkuihin valitaan instrumentteja, joiden hiilijalanjälki on toimialan keskiarvoa alhaisempi tai jotka edistävät hiilijalanjäljen pienentämistä. SOSIAALISET TAVOITTEET Saimaan ammattikorkeakoulu on laadukas ja houkutteleva opiskelupaikka, jossa opiskelija ja hänen hyvinvointinsa on keskiössä. Opetamme ajantasaisia, ammatissa hyödyllisiä tietoja ja taitoja, innostamme uuden oppimiseen ja tuemme opiskelijaa opintojen eri vaiheissa. Henkilöstölle ammattikorkeakoulu on työympäristö, jossa vastuullista asennetta työhön ja osaamista arvostetaan ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan. Saimaan ammattikorkeakoulu on luotettava ja innovatiivinen kumppani alueensa työelämän ja toimintaympäristön muutoksissa. Työllämme autamme omaa aluettamme menestykseen. 3

6 Perustietoja Saimaan ammattikorkeakoulusta Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoaa työelämää ja yrittäjyyttä palvelevaa ja kehittävää koulutusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Se on noin 3300 opiskelijan ja 280 asiantuntijan työyhteisö. Saimaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on toimia koulutuksen ja osaavan työvoiman tuottajana ennen kaikkea oman maakuntansa Etelä-Karjalan työelämälle. Osa koulutuksista palvelee myös valtakunnallista koulutustarvetta. Yli puolet opiskelijoista tulee Etelä-Karjalasta ja enemmistö valmistuneista opiskelijoista myös työllistyy maakuntaan. Tutkimus- ja kehitystoiminta tukee Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialarakenteen muutosta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tehtävänä on tuottaa uusia ratkaisuja ja tukea alueen kasvua ja kansainvälistymistä. Saimaan ammattikorkeakoulu toimii Lappeenrannassa Skinnarilan kampuksella sekä Imatralla Linnalan kampuksella. Toimitiloja on yhteensä noin m 2, noin kahdeksan neliömetriä kokopäiväistä opiskelijaa kohden. TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa tutkintoon johtavaa koulutusta viidellä koulutusalalla: sosiaali-ja terveysalalla, liiketaloudessa, tekniikassa, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kulttuurissa kuvataiteen alalla. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijoita oli 3394 vuonna Koulutustarjonnassa oli 14 ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa, joista englanninkielisiä oli kolme. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oli 3040 opiskelijaa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia ohjelmia oli seitsemän, joista yksi oli englanninkielinen. Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijoita oli 354 vuonna AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettiin opintopistettä vuonna Tämä vastaa yli 200 opiskelijan kokopäiväopintoja. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaksi voi hakeutua kuka tahansa iästä tai pohjakoulutuksesta riippumatta. Opiskelun tavoitteena on yleensä ammattitaidon kehittäminen. Opinnot ovat maksullisia ja ne voi sisällyttää mahdollisesti myöhemmin suoritettavaan ammattikorkeakoulututkintoon. TÄYDENNYSKOULUTUS Täydennyskoulutus sopii yrityksille, organisaatioille ja yksittäisille henkilöille. Sen tavoitteena on kehittää ja ylläpitää ammattitaitoa. Koulutukset ovat kestoltaan yksittäisistä päivistä pitkiin, vuodenkin mittaisiin koulutus- ja kehittämisohjelmiin. Täydennyskoulutus on suunniteltu suoritettavaksi työn ohessa. TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINTA Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan (TKI) tavoitteena on tukea alueen elinkeinotoimintaa ja julkisia organisaatioita. TKI-toiminnan lähtökohtana on tuottaa uusia ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja sekä arkielämään että liiketoimintaan. Saimaan ammattikorkeakoulu edistää innovaatiolähteistä liiketoimintaa, tukee PK-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä osallistuu asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. 4

7 Tutkimus- ja kehityshankkeet tuovat monipuolisuutta opetukseen. Projektit tarjoavat myös opiskelijoille mahdollisuuden osallistua kehittämistoimintaan osana opintojaan. STRATEGISET PAINOALAT Saimaan ammattikorkeakoulun strategiset painoalat perustuvat sidosryhmien tarpeisiin, ammattikorkeakoulun vahvuuksiin sekä toimintaympäristön tuomiin mahdollisuuksiin. Painoalat kokoavat ammattikorkeakoulun eri koulutusalojen osaamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Näin saadaan uudenlaista, monialaista osaamista erityisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan. Painoalat vuosille laaditussa strategiassa ovat: - Innovaatioista liiketoimintaa - PK-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen - Asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut Saimaan ammattikorkeakoulu profiloituu kansainvälisenä korkeakouluna, jonka visona on olla vuonna 2025 Suomen kansainvälisin korkeakoulu ja toimia osaltaan kansainvälistymisen väylänä Imatran ja Lappeenrannan seutukunnilla. Saimaan ammattikorkeakoulun hallinto ja organisaatio Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyön tiivistäminen Lappeenrannan teknillinen yliopisto konserniksi toteutettiin joulukuussa 2017, kun Saimaan ammattikorkeakoulun osakkeet siirtyivät Etelä-Karjalan kunnilta Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. Myös Lahden ammattikorkeakoulu siirtyi Lappeenrannan teknillisen yliopiston omistukseen joulukuussa Uudet ammattikorkeakoulujen hallitukset muodostettiin joulukuussa 2017 ja toiminnallisesti LUT-konserni käynnistyi vuoden 2018 alusta. LUT-konsernista muodostuu yhtenäisesti johdettu strateginen kokonaisuus, jonka osana Saimaan ammattikorkeakoulu tulee toimimaan. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot säilyvät nykyisen lainsäädännön mukaisena. Saimaan ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Ammattikorkeakoululaki ja asetus sekä osakeyhtiölaki ovat keskeisimmät ammattikorkeakoulun toimintaa säätelevät lait. Osakeyhtiössä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous. Yhtiökokouksen valitsema osakeyhtiön hallitus käyttää omistajalle kuuluvaa päätösvaltaa. Hallitus päättää strategisista linjauksista ja taloudesta sekä valvoo niiden toteutumista. Hallitus päättää myös johtosäännöstä, jossa määrätään ammattikorkeakoulun sisäisestä hallinnosta. Ammattikorkeakoulun rehtori toimii osakeyhtiön toimitusjohtajana. Hänellä on osakeyhtiölain ja ammattikorkeakoululain mukainen yleistoimivalta. Tehtävät määritellään tarkemmin ammattikorkeakoululaissa ja johtosäännössä. 5

8 Ammattikorkeakoulun johtoryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi vararehtori, tutkimusjohtaja, toimialajohtajat, kielikeskuksen johtaja sekä LUT-konsernin korkeakoulupalvelujohtaja ja lakimies. Strateginen johtaminen ja laadunvarmistus Strategiassa sekä toiminta- ja henkilöstösuunnitelmissa on määritelty ammattikorkeakoulun tehtävään, visioon ja profiiliin perustuvat päämäärät, kehittämiskohteet, niihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet sekä strategiset mittarit. Ammattikorkeakoulu päivitti strategiansa vuonna 2015 ja uusi strategia on voimassa vuosina Strategian tavoitteet viedään koulutusohjelma- ja tulosyksikkötasolle tavoite- ja tulossopimusten avulla. Tavoite- ja tulossopimusneuvotteluissa sovitaan tavoitteet ja toimenpiteet, joilla kyseinen yksikkö toteuttaa ammattikorkeakoulun tehtävää. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut siirtävät sopimusten sisältämät tavoitteet ja toimenpiteet yksittäisen työntekijän tasolle. Saimaan ammattikorkeakoulu sai helmikuussa 2017 hyväksytyn tuloksen Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttamasta laatujärjestelmän auditoinnista. Ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Konetekniikan insinöörikoulutuksen suomen- ja englanninkielisillä tutkinto-ohjelmille myönnettiin vuonna 2017 kansainvälinen EUR-ACE-laatuleima. EUR-ACE akkreditointi on osoitus siitä, että konetekniikan opiskelijat saavuttavat eurooppalaiselle insinöörikoulutukselle asetetut osaamistavoitteet. Akkreditoinnin avulla voidaan osoittaa koulutuksen laatutaso myös kansainvälisille opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille. Sidosryhmäyhteistyö Saimaan ammattikorkeakoulun tavoitteena on tukea vaikutusalueensa elinvoimaisuutta, työelämän kehittymistä ja kansainvälistymistä. Tämä edellyttää tiivistä verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun arvot vastuullisuus, avoimuus ja ammattitaitoisuus ohjaavat sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä. Tärkeimmät ulkoiset sidosryhmät koostuvat maakunnan yksityisten ja julkisten alojen työnantajista ja niiden järjestöistä, kuntien edustajista, yrityskehityksestä vastaavista välittäjäorganisaatioista, aluehallinto- ja ely-viranomaisista, muista korkeakouluista sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista eli alumneista. Hyvää yhteistyötä toisen asteen koulutuksen kanssa sekä koulutoimien kanssa on toteutettu jo vuosia. Sammonlahden koulu toimii Saimaan ammattikorkeakoulun kummikouluna. Saimaan ammattikorkeakoulu on myös solminut strategisia yhteistyösopimuksia kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulukumppaneiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Saimaan ammattikorkeakoulun tärkein korkeakoulukumppani on Lappeenrannan teknillinen yliopisto, jonka omistukseen Saimaan ammattikorkeakoulu siirtyi vuonna Jatkossa yhteistyötä tullaan tiivistämään myös samaan korkeakoulukonserniin kuuluvan Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. 6

9 Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteistyö Skinnarilan kampuksella on kehittynyt ja tiivistynyt vuosi vuodelta. Korkeakoulujen kirjastotoiminnot on yhdistetty yliopiston ylläpitämäksi Lappeenrannan tiedekirjastoksi. Molempien korkeakoulujen kielten ja viestinnän opetus yhdistettiin vuoden 2017 alusta yhteiseen kielikeskukseen, joka sijoittuu Saimaan ammattikorkeakoulun organisaatioon. Tekniikan alan laboratoriot ovat osittain yhteiskäytössä. LUT-konsernin myötä ammattikorkeakoulun tukipalvelut siirtyivät tammikuussa 2018 Lappeenrannan teknillisen yliopiston organisaatioon, joka tuottaa tukipalvelut molemmille korkeakouluille. Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on käynnissä useita yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita, joissa hyödynnetään korkeakoulujen toisiaan täydentävää osaamista. Sidosryhmiltä saatava palaute on ammattikorkeakoululle tärkeää toiminnan kehittämisen kannalta. Ammattikorkeakoululla on koulutusohjelma- ja alakohtaisia neuvottelukuntia, joiden tehtävänä on seurata toimialansa kehitystä ja muutoksia sekä tehdä ammattikorkeakoululle ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Neuvottelukuntien jäseninä on maakunnan työnantajia, koulutusalan opiskelijoita sekä ammattikorkeakoulun henkilöstöä. Neuvottelukuntatyön ja henkilökohtaisten kontaktien lisäksi ammattikorkeakoulu saa palautetta ulkoisilta sidosryhmiltään työharjoittelupalautteen, opinnäytetyön toimeksiantajapalautteen sekä internet-sivujen sähköisen palautekanavan kautta. Ulkoisille sidosryhmille toteutetaan parin vuoden välein sidosryhmäkysely, jonka tuottamaa tietoa käytetään ammattikorkeakoulun toiminnan ja viestinnän kehittämiseksi. Sisäisiä sidosryhmiä ovat opiskelijat ja henkilöstö. Opiskelijat antavat sähköisesti palautetta opintojaksoista ja henkilökohtaista palautetta tutoropettajien kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa. Palautetta annetaan myös opiskelijoiden keskuudestaan valitsemien ryhmänvanhimpien kautta. Opiskelijayhdistys SAIKOn edustajat ja rehtori tapaavat säännöllisesti lukukausien aikana. Henkilöstön osalta tärkein palautekanava on suullinen, välitön vuorovaikutus johdon ja esimiesten kanssa. Henkilöstölle toteutetaan säännöllisesti työilmapiiripalautekysely sekä yksittäisiä, eri toimintoja koskevia palautekyselyitä tarpeen mukaan. Keskeisimpiä viestintäkanavia ulkoisille sidosryhmille kohdistuvassa tiedottamisessa ovat henkilökohtaisten kontaktien lisäksi sähköpostitse jaettava uutiskirje sekä internet ja Facebook-sivut. Opiskelijatiedotuksessa käytetään yleisesti Moodlea, internetsivuja ja sähköpostia. Henkilöstölle tiedotetaan intranetin, sähköpostin sekä henkilöstön tiedotustilaisuuksien kautta. Talousvastuun tuloksia Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä vastuullisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Vakaa talous takaa laadukkaan toiminnan. Taloudellisen tasapainon ylläpitämiseksi mahdollisimman suuri osa opiskelijoista valmistuu asetettujen tutkintotavoitteiden mukaisesti ja suorittaa opintonsa normiajassa. Valmistuneet työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin pääasiassa Etelä-Karjalaan. Heidän työnsä ja osaamisensa kasvattavat maakunnan kilpailukykyä sekä lisäävät palvelujen kysyntää ja verotuloja alueella. Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö, täydennyskoulutus sekä palvelut yrityksille ja yhteisöille kehittävät ja uudistavat työelämää erityisesti Etelä-Karjalassa. 7

10 Ulkopuolinen rahoitus edistää Saimaan ammattikorkeakoulun kehittymistä ja kasvattaa samalla sen vaikutusalueen eri toimijoiden resursseja. Taloudellisen vastuun mittareita Toimintatulot (sis. liikevaihdon ja liiketoiminnan muut tuotot) 20,7 milj. 19,3 milj. 21,5 milj. Toimintamenot (ilman poistoja ja rahoituskuluja) 19,9 milj. 18,0 milj. 19,0 milj. Maksetut palkat sivukuluineen 14,0 milj. 13,0 milj. 13,7 milj. Ennakonpidätykset palkoista ja palkkioista 3,2 milj. 2,9 milj. 3,0 milj. Investoinnit 0,7 milj. 0,04 milj. 0,4 milj. Kiinteistökulut (ilman poistoja) 2,3 milj. 2,1 milj. 2,0 milj. Materiaali- ja palveluostot 3,5 milj. 2,9 milj. 3,1 milj. Opetuksen välittömät kustannukset 9,1 milj. 8,0 milj. 8,2 milj. Ulkoisen rahoituksen kokonaismäärä 3,3 milj. 2,4 milj. 3,8 milj. (Ulkoinen rahoitus = muu kuin opetus- ja kulttuuriministeriön yksikköhintarahoitus, joka oli 17,6 milj vuonna 2017) Ulkoisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta 16,0 % 13,0 % 17,7 % Palvelutoiminnan tulot 0,6 milj. 0,4 milj. 1,3 milj. Tutkimus- ja kehitystoiminnan välittömät menot 2,0 milj. 2,0 milj. 2,2 milj. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen osuus toimintamenoista 10,1 % 10,2 % 11,6 % Hallintomenot 1,2 milj. 1,1 milj. 0,7 milj. Saimaan ammattikorkeakoulun tuotot vuonna 2017 olivat noin 21,5 miljoonaa euroa. Pääosa tuloista (82 %) muodostui opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä perusrahoituksesta. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli muuttui vuoden 2014 alusta siten, että rahoitus määräytyy toiminnan tulosten perusteella. Saimaan ammattikorkeakoulun kokonaistuloista 17,7 prosenttia oli muuta kuin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää perusrahoitusta. Tämä ulkoinen rahoitus muodostui tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin saadusta rahoituksesta, maksullisesta täydennyskoulutuksesta, palveluiden myynnistä sekä vuokra- ja maksutuotoista. Olennaiset muutokset aikaisempiin vuosiin nähden olivat kielikeskuksen palvelusopimustuotot sekä ensimmäistä kertaa perittävät lukuvuosimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Ulkoista rahoitusta kertyi yhteensä 3,8 miljoonaa euroa, josta 1,8 miljoonaa euroa saatiin tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ammattikorkeakoulun toimintamenot ilman poistoja ja rahoituskuluja olivat 19,0 miljoonaa euroa ja kokonaiskulut poistot ja rahoituskulut mukaan lukien noin 20,1 miljoonaa euroa. Hallintomenojen pieneneminen johtuu laskennallisesta lomapalkkavarauksen muutoksesta. 8

11 Menolajeittain tarkasteltuna henkilöstökulut muodostivat aikaisempien vuosien tapaan noin kaksi kolmasosaa ammattikorkeakoulun kokonaismenoista. Palkkakulut sivukuluineen olivat noin 13,7 miljoonaa euroa. Tästä palkkoja ja palkkioita oli 11 miljoonaa euroa, eläkekuluja 2,2 miljoonaa euroa ja muita henkilösivukuluja 0,5 miljoonaa euroa. Ostot tavara- ja palvelutoimittajilta olivat 3,1 miljoonaa euroa. Saimaan ammattikorkeakoulu on ammattikorkeakoululain ja yhtiöjärjestyksensä mukaan voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka ei jaa osinkoja. Ammattikorkeakoulun perustoiminta ei ole verollista ja verollisen liiketoiminnan osuus on varsin pieni, joten tuloveroja ei vuonna 2017 maksettu. Saimaan ammattikorkeakoulun toiminta tuottaa taloudellista hyvinvointia Etelä-Karjalaan. Taloudelliset vaikutukset alueelle muodostuvat ammattikorkeakoulun työllistävästä vaikutuksesta, sen tekemistä hankinnoista ja opiskelijoiden ja henkilöstön tuottamasta välillisestä vaikutuksesta alueella. Ammattikorkeakoulutoiminnan välilliset vaikutukset alueelle ovat huomattavia muun muassa verotuloina sekä kulutuskysynnän lisääntymisenä. Ammattikorkeakoulu työllisti keskimäärin 288 henkilöä ja tilitti ennakonpidätyksiä maksetuista palkoista ja palkkioista noin kolme miljoonaa euroa vuonna Opiskelijoille maksettu opintotuki on suoraa tulonsiirtoa alueelle, sillä opintotuki käytetään pääosin kulutukseen opiskelumaakunnassa. Kela myönsi Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille vuonna 2017 opintotukena noin 5,4 miljoonaa euroa. Tästä opintorahan osuus oli noin 4,1 miljoonaa euroa ja asumislisän osuus noin 1,3 miljoonaa euroa. Kelan myöntämän asumislisän määrä on aiempaa vuotta alhaisempi johtuen siitä, että opiskelijat siirtyivät elokuussa 2017 yleisen asumistuen piiriin. Ympäristövastuun tuloksia YMPÄRISTÖTAVOITTEET Opiskelijat sisäistävät ympäristövastuunsa omilla ammattialoillaan. Tietoa ja tietoisuutta kestävästä kehityksestä lisätään sekä henkilökunnan että opiskelijoiden keskuudessa. Ammattikorkeakoulu osallistuu omalla asiantuntemuksellaan kestävää kehitystä ja ympäristövastuuta edistävään tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ammattikorkeakoulun toiminnassa pyritään jatkuvasti vähentämään toiminnan aiheuttamaa ympäristökuormitusta, kuten energiankulutusta sekä päästöjen ja jätteiden määrää. Uudessa sijoitusstrategiassa otetaan myös huomioon ympäristö: sijoitussalkkuihin valitaan instrumentteja, joiden hiilijalanjälki on toimialan keskiarvoa alhaisempi tai jotka edistävät hiilijalanjäljen pienentämistä. Ympäristövastuun mittareita Toimitilat (huoneistoala htm 2 ) m m m 2 Sähköenergian kulutus MWh *) MWh MWh MWh Lämpöenergian kulutus MWh *) MWh MWh MWh 9

12 Vedenkulutus *) m m m3 Kuivajäte kg kg kg Hyötyjäte kg kg kg josta biojätettä kg kg kg josta paperi- ja pahvijätettä kg kg kg Ongelmajäte kg kg 690 kg Paperinkulutus riisiä riisiä riisiä *) Luvut eivät sisällä Suomen yliopistokiintesitöiltä tai muilta vuokrattujen tilojen tietoja. Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksessa pyritään vaikuttamaan opiskelijoiden ympäristötietoisuuteen ja -asenteisiin. Sekä ympäristökysymykset että yhteiskuntavastuu on integroitu osaksi opetusta. Lisäksi ammattikorkeakoulu tarjoaa vuosittain erillisiä yhteiskuntavastuuta tai ympäristökysymyksiä käsitteleviä opintojaksoja sekä suomen- että englanninkielisenä. Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan hankkeet edistävät kestävän kehityksen innovaatioiden syntymistä ja kehittämistä arjen ja liike-elämän tarpeisiin. Ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa useita kestävän kehityksen innovaatioita edistäviä hankkeita, joista esimerkkinä vuonna 2017 alkanut FIPATEK - Kuitupohjaisten pakkausratkaisujen valmistusmenetelmien kaupallistaminen tutkimusprojekti. FIPATEK-projekti liittyy suomalaisen pakkausteknologiaosaamisen hyödyntämiseen uusilla markkinoilla ja uusissa tuoteryhmissä. Projektin taustalla on pitkäjänteinen kehitystyö kuitupohjaisten materiaalien ja niille soveltuvien pakkausvalmistusteknologioiden kehityksessä. Saimaan ammattikorkeakoulun osuus projektissa on kaupallistamisen valmistelu, jossa tavoitteena on selvittää uuden pakkausteknisen innovaation kilpailukyky pakkausmarkkinoilla. Innovaatiota hyödyntämällä pystytään korvaamaan muoviset elintarvikepakkaukset, esimerkiksi vuokamalliset rasiat ja leikkelepakkaukset, ekologisesta kartongista valmistetuilla pakkauksilla. LUT:lla kehitetty kartonkipakkausten valmistusteknologinen ratkaisu mahdollistaa kartongin käyttämisen alun perin muovimateriaaleille suunnitelluissa lämpömuovauslinjoissa ja puristusmuovauskoneissa. Saimaan ammattikorkeakoulun hankinnat kilpailutetaan julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaan, jolloin toimittajan vastuullisuus on välttämätön ehto. Useissa hankinnoissa on jo tarjouspyynnöissä pyydetty ilmoittamaan, miten käytöstä poistettavien tavaroiden tai pakkausten kierrätys on järjestetty. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun käyttämät värikasetit kierrätetään ja toimistotarvikehankinnoissa suositaan ekologisia tuotteita silloin, kun ne täyttävät laatu- ja hintakriteerit. Ammattikorkeakoulun hiilidioksidipäästöt aiheutuvat valtaosin energiankulutuksesta sekä käyttö- ja jäteveden puhdistuksesta. Rakennusten veden- ja energiankulutusta tarkkaillaan säännöllisesti. Jätemäärien vuosittaiset vaihtelut ovat viime vuosina johtuneet pääosin Lappeenrannan teknillisen yliopiston vanhimman rakennusvaiheen peruskorjauksesta ja siihen liittyvistä tila- ja työhuonejärjestelyistä. Biojätteessä on esitetty myös toimintaansa laajentaneen Kampusravintolat Oy:n biojätemäärä. 10

13 Sosiaalisen vastuun tuloksia opiskelijat SOSIAALINEN VASTUU OPISKELIJOIHIN LIITTYVÄT TAVOITTEET Saimaan ammattikorkeakoulu on laadukas ja houkutteleva opiskelupaikka, jossa opiskelija ja hänen hyvinvointinsa on keskiössä. Opetamme ajantasaisia, ammatissa hyödyllisiä tietoja ja taitoja, innostamme uuden oppimiseen ja tuemme opiskelijaa opintojen eri vaiheissa Ensisijaisia hakijoita yhtä aloituspaikkaa kohti (nuoret) (kevään ja syksyn yhteishaut, suomenkielinen koulutus) 2,7 hakijaa 3,3 hakijaa 3,0 hakijaa Kokonaisopiskelijamäärä amk-opiskelijat ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat FTE-opiskelijamäärä (päätoimiset opiskelijat) ,5 Vähintään 55 opintopistettä suorittaneet * - opiskelijamäärä - osuus opiskelijoista Keskeyttämisaste eli opinnot pysyvästi keskeyttäneiden osuus kokonaisopiskelijamäärästä amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa: ,1 % ,9 % - nuoret (%) 7,1 % 7,3 % 4,5 % - aikuiset (%) 8,9 % 8,2 % 6,2 % Suoritetut tutkinnot (OKM-rahoitteiset) amk-tutkinnot ylemmät amk-tutkinnot Valmistumisaika, nuorten koulutus 3,8 vuotta 3,8 vuotta 3,6 vuotta Avoimessa ammattikorkeakoulussa ja korkeakoulujen yhteistyösopimuksilla suoritetut opintopisteet ** op op op * Tilastointiperusteet muuttuivat vuonna 2016, joten v luku ei ole vertailukelpoinen. ** Avoimen amk:n ym. opintopisteiden tilastointiperusteet muuttuivat v VETOVOIMA JA KIINNOSTAVUUS OPISKELUPAIKKANA Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan samassa yhteishaussa. Saimaan ammattikorkeakoulun vuonna 2017 alkaneeseen nuorten suomenkieliseen koulutukseen haki yhteensä 3546 opiskelijaa. Heistä Saimaan ammattikorkeakoulun asetti ensisijaiseksi opiskelupaikaksi 995 hakijaa. Nuorten suomenkielisen koulutuksen vetovoima eli ensisijaisten 11

14 hakijoiden määrä yhtä aloituspaikkaa kohti oli 3,0. Valtakunnallisesti vertailtuna Saimaan ammattikorkeakoulu oli 23 ammattikorkeakoulun joukossa 8. vetovoimaisin amk-koulutusten päivätoteutusten haussa. Eniten hakijoita aloituspaikkoja kohden oli sosiaali- ja terveysalalle. Lisä- ja täydennyskoulutuksen kysyntä Avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskeli 368 opiskelijaa vuonna 2017, jotka suorittivat yhteensä 4820 opintopistettä. Määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna (6069 opintopistettä vuonna 2016). Suosituin koulutusala oli sosiaali- ja terveysala. Avoimen ammattikorkeakoulun lisäksi samaan kategoriaan tilastoidaan valtakunnallisesti maahanmuuttajien valmentava koulutus sekä korkeakoulujen yhteistyössä toteutetut opintopisteet. Vuonna 2017 erilaisia lisäkoulutuksia toteutettiin kaikkiaan 59. Näistä 39 oli yritysten tai organisaatioiden tilaamia henkilöstökoulutuksia, joiden määrä lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta. Myös lisäkoulutuksiin osallistuneiden määrä kasvoi reilusti vuodesta 2016 ja oli vuonna 2017 kaikkiaan 786 opiskelijaa. Saimaan ammattikorkeakoulu aloitti marraskuussa 2017 työvoimakoulutuksena toteutettavan rakennusmestari (AMK) muuntokoulutuksen Helsingissä. Kaksivuotisen koulutuksen tavoitteena on kouluttaa rakennusmestareita alan tarpeisiin erityisesti pääkaupunkiseudulle, missä rakennusala tarvitsee lähivuosina poikkeuksellisen paljon osaajia. OPETUS JA OPINTOJEN OHJAUS Saimaan ammattikorkeakoulun strategiassa ja toimintasuunnitelmassa on määritelty koulutusta koskevat tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Koulutuksen käsikirjassa kuvataan koulutuksen lähtökohdat, arvopohja ja oppimiskäsitys sekä opetussuunnitelmiin ja opetusmenetelmiin, osaamisen arviointiin ja oppimisympäristöihin liittyvät menettelyt. Opetuksen kehittäminen ja toteutus Ammattikorkeakouluopetus on työelämälähtöistä. Opetuksen suunnittelu perustuu työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja suunnitteluun osallistuvat työelämässä toimivat eri alojen asiantuntijat. Tärkeänä työelämän yhteistyökumppanina opetuksen suunnittelussa ovat neuvottelukunnat. Ammattikorkeakoulun tavoitteena on antaa opiskelijoille vahva osaaminen sekä into ja kyky oppia uutta. Kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelman muutostarpeet arvioidaan vähintään vuosittain. Myös opiskelijat osallistuvat opetussuunnitelmien kehittämiseen. Opetuksen kehittämisessä käytetään hyväksi palautejärjestelmien tuottamaa tietoa opintojaksojen ja opintojen kokonaisuuden laadusta sekä palautteen pohjalta toteutetuista kehittämistoimenpiteistä. Opiskelijoilta pyydetään myös kokonaispalaute opinnoista valmistumisvaiheessa. Opiskelijoiden yhteydet työelämään vahvistuvat käytännön projekteissa sekä opintoihin kuuluvilla harjoittelujaksoilla. Ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuvat myös tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka kehittävät käytännön osaamista sekä auttavat opiskelijoita verkostoitumaan ympäröivään yhteiskuntaan. Opinnäytetöistä pääosa tehdään työelämän toimeksiantoina. Yrittäjyyttä tuetaan useilla toimenpiteillä: osuuskuntamuotoinen opiskelu, innovaatioprojektit ja innovaatiokilpailut. Yrittäjyys sisältyy joko erillisinä opintojaksoina tai integroituna käytännössä kaikkiin opetussuunnitelmiin. Yrittäjämäiseen toimintatapaan ja yrittäjyyteen vaikuttavat ennen kaikkea pedagogiset ratkaisut, eivät niinkään yksittäisten opintojaksojen 12

15 yritystoimintaa ja yrittäjyyttä käsittelevät sisällöt. Opiskelijoita kannustetaan kokeilemaan rohkeasti ja etsimään uutta. Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoiden yrittäjyyttä tukee LUTES ry, joka järjestää erilaisia opiskelijoille suunnattuja tapahtumia, luentoja ja luentosarjoja, auttaa yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita verkostoitumaan ja tarjoaa vertaistukea alkaville yrittäjä-opiskelijoille. Opiskelijoiden yrittäjävalmiuksia kehittää markkinoinnin opiskelijoiden osuuskuntatoiminta, jossa opiskelijat toteuttavat perustamissaan osuuskunnissa työelämältä saatuja toimeksiantoja. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimisympäristönä toimii Motiivi -hyvinvointipalvelut, jossa opiskelijat suorittavat työharjoitteluaan ammattilaisten ohjauksessa. Suurin osa Motiivin opiskelijoista on fysioterapeutti- tai terveydenhoitajaopiskelijoita tai ulkomaisia vaihtoopiskelijoita. Motiivi tarjoaa hyvinvointipalveluja yrityksille, yhteisöille ja yksityisille asiakkaille sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Työ- ja toimintakykylaboratoriossa tehdään erilaisia toimintakykyä mittaavia testejä, kuten kestävyystestejä ja ryhti- ja lihastasapainotutkimuksia. Palvelutarjonnassa on myös erilaisia työhyvinvointia kehittäviä palveluja, kuten tyhy-päiviä, luentoja ja terveys- ja liikuntaneuvontaa. Hotelli- ja ravintola-alan Kulinaari tarjoaa ruoka-, ravintola- ja tapahtumapalveluita asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Se toimii hotelli- ja ravintola-alan oppimisympäristönä, jossa opiskelijat esimerkiksi toteuttavat tapahtumia ja tilaisuuksia, järjestävät ruokakursseja sekä tekevät toimintaympäristö- ja kilpailija-analyysejä sekä asiakastyytyväisyystutkimuksia alan yrittäjille. Kansainvälisyys Kansainvälisyys on osa Saimaan ammattikorkeakoulun arkea. Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden valmiuksia työskennellä kansainvälistyvässä, monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Kaikilla Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista tai työharjoittelusta ulkomailla. Saimaan ammattikorkeakoulu osallistuu kansainvälisiin opiskelijavaihto-ohjelmiin (Nordplus, Erasmus, FIRST). Ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus yli 150 yhteistyökorkeakoulun kanssa eri puolilla maailmaa. Yhteistyökorkeakoulujen kanssa on myös kaksoistutkintosopimuksia, jotka mahdollistavat sekä suomalaisen että ulkomaisen korkeakoulututkinnon suorittamisen normaalissa opiskeluajassa. Kansainvälinen opiskelijavaihto on aktiivista. Opiskelijavaihtoa on vuodesta 2016 mitattu vaihdossa suoritettujen opintopisteiden määrällä. Vuonna 2017 kansainvälisen vaihdon opintopisteiden määrä oli , mikä vastaa noin 290 henkilötyövuotta. Saimaan ammattikorkeakoulusta lähti vuonna 2017 ulkomaille opiskelija- ja harjoitteluvaihtoon 317 opiskelijaa, joista 245 opiskelijaa oli vaihdossa yli kolme kuukautta. Suosituimmat vaihtokohteet olivat Venäjä, Saksa, Espanja ja Iso-Britannia. Ulkomailta Saimaan ammattikorkeakouluun tuli 202 vaihto-opiskelijaa, joista 165 oli vaihdossa yli kolme kuukautta. Eniten vaihto-opiskelijoita tuli Saksasta, Venäjältä ja Kiinasta. Vaihto-opiskelijoiden lisäksi ammattikorkeakoulun koulutusohjelmissa opiskelee ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Syyskuussa 2017 tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 452 oli muita kuin Suomen kansalaisia. Ulkomaisia opiskelijoita on 13 % koko opiskelijamäärästä. Edelliseen vuoteen verrattuna ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pieneni hieman (472 opiskelijaa vuonna 2016). Vuonna 2017 perittiin ensimmäistä kertaa lukuvuosimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. 13

16 Monikulttuuriset opiskelijaryhmät ja tutustuminen ulkomailta tuleviin opiskelijoihin tukevat myös niiden ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kansainvälistymisvalmiuksia, jotka eivät lähde opiskelijavaihtoon ulkomaille. Opetusta järjestetään myös yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Saimaan ammattikorkeakoulun kesäkauden opetustarjonnasta merkittävä osa on englanninkielistä. Opinnot toteutetaan pääosin intensiivijaksoina tai verkko-opetuksena, jolloin ne sopivat myös työn ohessa suoritettaviksi tai ulkomaalaisille opiskelijoille. Kaikille ammattikorkeakoulun opiskelijoille pyritään samalla mahdollistamaan opintojen nopeampi suorittaminen ja valmistuminen tavallista ripeämmällä aikataululla. Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus tukee opiskelijaa koulutuksen eri vaiheissa ja auttaa ongelmatilanteissa. Opiskelija saa neuvontaa ja ohjausta opintoihinsa opettajatutoreilta, koulutuspäälliköiltä, opintopalveluista sekä opettajilta. Keskeisiä välineitä opintojen ohjauksessa ovat henkilökohtaiset kehityskeskustelut opettajatutorin kanssa sekä opiskelijaryhmien ja koulutuspäällikön yhteiset palautekeskustelut. Opiskelijakunta SAIKOn järjestämä aloittavien opiskelijoiden vertaistutorointi sekä ryhmänvanhimpien toiminta tukevat opiskelijoita sekä auttavat käytännön tiedonvälityksessä ja opetuksen kehittämisessä. YHDENVERTAISUUS OPISKELUSSA Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on jokaisen ammattikorkeakoulussa toimivan velvollisuus ja osa ammattikorkeakoulun yhteiskunnallista vastuuta. Saimaan ammattikorkeakoulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma sitouttaa henkilöstön ja opiskelijat yhteiseen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Yhdenvertainen kohtelu näkyy kaikissa vuorovaikutustilanteissa ja sen tulee toteutua opiskelijavalinnoissa ja - arvioinneissa ja opetustilanteissa. Ammattikorkeakoulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman mukaisesti osana kansainvälisyyskasvatusta välitetään opiskelijoille myös erilaisten kulttuurien ja niiden välisten erojen ymmärtämistä silloin, kun ne ovat eettisesti kestävällä, pohjoismaiseen tasa-arvoiseen yhteiskuntaan perustuvalla pohjalla. OPINTOSOSIAALISET PALVELUT JA EDUT Terveys ja hyvinvointi Opiskelijaterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja tukea opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tukea opiskelijaa opintojen sujumisessa ja opiskelijan valmistumisessa. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden terveydenhuollosta vastasi vuonna 2017 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Saimaan korkeakoululiikunta SaLUT tarjoaa yhteisiä liikunta- ja hyvinvointipalveluja Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoille Skinnarilan kampuksella sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoille Imatralla. Toiminnan tavoitteena on edistää ja tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskeluissa jaksamista sekä luoda yhteishenkeä. Opiskelijat voivat osallistua SaLUTin tarjoamiin palveluihin hankkimalla liikunta- tai ryhmäliikuntapassin. Osa toiminnoista on avoimia ja ilmaisia myös passittomille opiskelijoille. SaLUT liikuntapassi oikeuttaa kuntosalien käyttöön, lajivuoroille sekä mahdollisuuteen varata vapaita salivuoroja. Ryhmäliikuntapassilla pääsee lisäksi osallistumaan ryhmäliikuntatunneille. Lisäksi opiskelijat saavat etuja Lappeenrannan kaupungin liikuntapalveluista. SaLUT ja 14

17 opiskelijakunta toteuttavat liikuntatutor toimintaa, jossa yhtenä tavoitteena on aktivoida kaikkia opiskelijoita liikkumaan. Opiskelijoille on tarjolla myös erilaisia turnauksia, kampanjoita, ohjausta tuki- ja liikuntaelinten vaivoista kärsiville opiskelijoille sekä henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. Seurakuntien oppilaitostyö Evankelis-luterilaisen seurakunnan opiskelijatoiminta ja oppilaitostyön papit tukevat yksittäisiä opiskelijoita erilaisissa jaksamiseen ja yksinäisyyteen liittyvissä ongelmissa sekä osallistuvat myös ammattikorkeakoulun yhteisöllisyyttä edistävään toimintaan. Ammattikorkeakoulun kampuksilla on tiloja, joissa myös muita kuin evankelis-luterilaista uskoa tunnustavat voivat tarvittaessa hiljentyä. Opintotuki Korkeakouluopintoihin myönnetään valtion opintotukea, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintotuen myöntämisen perusteina ovat päätoiminen opiskelu, opintojen riittävä edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Saimaan ammattikorkeakoulussa opintorahaa sai vuonna 2017 yhteensä 2046 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat oikeutettuja KELA:n ateriatukeen opiskelijaravintoloissa. Vuonna 2015 perustettu Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhdessä omistama Kampusravintolat Oy huolehtii opiskelijoiden ja henkilöstön ravintolapalveluista Imatralla ja Lappeenrannassa. Skinnarilan kampuksella toimii lisäksi kaksi ulkopuolisen palveluntuottajan ylläpitämää opiskelijaravintolaa. VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN JA TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN Valmistuvien opiskelijoiden työllistymisen tukeminen ja alan työllisyystilanteen seuranta on osa ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuutta ja vastuullista toimintaa. Opiskelijalle on tärkeää, että tutkinnon suorittamisen jälkeen löytyy koulutusta vastaavaa työtä. Työelämän kannalta koulutuksen sisällön ja tutkinnon suorittaneiden määrän on vastattava työelämän tarpeisiin. Valmistuneiden työllistyminen kuvaa osaltaan koulutuksen laatua ja sitä, miten koulutus vastaa työelämän tarpeisiin. Tilastokeskuksen sijoittumisseuranta ja TE-keskuksen tilastot työllisyystilanteesta tuottavat tietoa työllistymisestä. Viimeisimmän Tilastokeskuksen työllistymistiedon mukaan työllisten osuus valmistuneista opiskelijoista oli 75 %. Työttömien osuus oli 10 %. Saimaan ammattikorkeakoulu tukee opiskelijoiden työllistymistä mahdollistamalla työelämäyhteyksien muodostumisen jo opintojen aikana. Opetusmenetelminä käytetään työelämän kanssa yhdessä toteutettuja projekteja, työharjoittelua ja opinnäytetöitä. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeet toteutetaan pääsääntöisesti yhdessä työelämän kanssa ja myös opiskelijat voivat osallistua näihin osana opintojaan. Koulutusalojen työharjoittelun yhteyshenkilöt ja opiskelijakunta SAIKO välittävät opiskelijoille tietoja avoimista työharjoittelu- ja kesätyöpaikoista. 15

18 SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA (SAIKO) Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (SAIKO) on ammattikorkeakoululain mukainen opiskelijakunta, josta säädetään laissa. Opiskelijakunnan tehtävä on toimia opiskelijoiden edustajana ja yhdyssiteenä Saimaan ammattikorkeakouluun, toimia opiskelijoiden edunvalvojana sekä tuottaa palveluita opiskelijoille. Noin 42 % ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevista opiskelijoista kuuluu opiskelijakuntaan. Ylin päätäntävalta opiskelijakunnassa on jäsenistön keskuudesta vaaleilla valittavalla edustajistolla. Opiskelijakunnan päivittäisestä toiminnasta vastaavaan hallitukseen kuului 2017 puheenjohtaja ja 7 hallituksen jäsentä. Opiskelijakunnan palveluksessa toimi 2017 kaksi työntekijää, toiminnanjohtaja ja jäsenpalvelusihteeri. Opiskelijakunta valitsee ja kouluttaa vuosittain opiskelija-tutorit ja organisoi aloittavien ja kansainvälisten opiskelijoiden tutortoimintaa. Tämän lisäksi opiskelijakunta organisoi ylempien vuosikurssien ryhmänvanhin -toimintaa. Opiskelijakunta edustaa opiskelijoita muun muassa ammattikorkeakoulun hallituksessa, opintotukilautakunnassa ja neuvottelukunnissa sekä Lappeenrannan seudun opiskelijaasuntosäätiön toimielimissä. Sosiaalinen vastuun tuloksia henkilöstö SOSIAALINEN VASTUU HENKILÖSTÖÖN LIITTYVÄT TAVOITTEET Henkilöstölle ammattikorkeakoulu on työympäristö, jossa vastuullista asennetta työhön ja osaamista arvostetaan ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan Palvelussuhteiden määrä keskimäärin Palvelussuhteet päätoimiset osuus kaikista palvelussuhteista 69 % 73 % 76 % - sivutoimiset osuus kaikista palvelussuhteista % % % Vakinaiset palvelussuhteet osuus päätoimisesta henkilöstöstä % % % Määräaikaiset palvelussuhteet osuus päätoimisesta henkilöstöstä % 17 8 % % Päätoimisen henkilöstön keski-ikä 48,6 v 49,2 v 49,9 v 16

19 Keskimääräinen eläköitymisikä - opettajat - tuki- ja palveluhenkilöstö 65,3 v 63,5 v 64,5 v 64,3 v 64,3 v -- Osa-aikaeläkeläisten määrä - opettajat - tuki- ja palveluhenkilöstö 4 henkilöä 1 henkilö 7 henkilöä 1 henkilö 7 henkilöä 2 henkilöä Henkilöstön kehittämiseen käytetyt työpäivät 1040 työpäivää 930 työpäivää 1090 työpäivää Henkilöstön kehittämiseen käytetyt työpäivät /päätoiminen henkilö 4,8 työpäivää/hlö 4,5 työpäivää/hlö 5,0 työpäivää/hlö Henkilöstökoulutuksen menot Henkilöstökoulutuksen osuus toimintamenoista 2,1 % 1,97 % 2,1 % Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluneet vahingot (työ- ja työmatkatapaturmat) 6 kpl, 23 työpäivää 27 kpl, 14 työpäivää 20 kpl, 87 työpäivää Sairauspoissaolot 1331 työpäivää 6,1 pv / päätoiminen henkilö Kelpoisuusvaatimukset täyttäviä opettajia % opettajista 1193 työpäivää 5,8 pv/ päätoiminen henkilö 722 työpäivää 3,2 pv/ päätoiminen henkilö 94,0 % 95,5 % 94,6 % Tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden määrä ja %-osuus päätoimisista opettajista 22 hlöä / 16 % 22 hlöä / 17 % 24 hlöä / 16 % Saimaan ammattikorkeakoulun strategiassa sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmissa on määritelty henkilöstöön liittyvät strategiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Ammattikorkeakoulun tavoitteiden toteutumista sekä henkilöstön kehittymistä ja hyvinvointia tuetaan henkilökohtaisilla kehityskeskusteluilla. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ JA RAKENNE Saimaan ammattikorkeakoulun palveluksessa oli vuoden 2017 aikana keskimäärin 288 henkilöä. Määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna, kun LUT:n kielten ja viestinnän opettajat siirtyivät ammattikorkeakoulun organisaatioon yhteiseen kielikeskukseen. Keskimääräisessä henkilöluvussa on mukana mm. tuntiassistenttitoiminta, jossa eri koulutusalojen opiskelijoita on palkattu sivutoimisesti avustaviin tehtäviin, joissa voivat samalla hankkia osaamista omalta ammattialaltaan. 17

20 Päätoimisessa työsuhteessa oli kaikkiaan 224 henkilöä. Heistä naisia oli 152 (67,9 %) ja miehiä 72 (32,1 %). Päätoimisesta henkilöstöstä opettajia oli 148 henkilöä ja tuki- ja palveluhenkilöstöä 76 henkilöä. HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön hyvinvointia ja henkilöstöstrategian toteutumista arvioidaan noin 1,5 vuoden välein toteutettavalla työilmapiiri- ja työhyvinvointipalautteella. Kolmen vuoden välein toteutetaan laajempi kysely, jossa työhyvinvoinnin lisäksi kartoitetaan yhdenvertaisuu- ja tasa-arvotilanne. Vuonna 2016 kerätyn työilmapiiri- ja työhyvinvointipalautteen tulosten perusteella ammattikorkeakoulun työilmapiiri, esimiestyö, tasa-arvo sekä mahdollisuudet sovittaa yhteen työ- ja yksityiselämä ovat hyvällä tasolla. Työhyvinvointi Saimaan ammattikorkeakoulun henkilöstön hyvinvoinnin edistämisen ytimenä on Iloa elämään toiminta. Se tarjoaa henkilöstölle erilaisia liikuntapalveluja, mm. monipuolisia ryhmäliikuntatunteja sekä palloilu- sekä kuntosalivuoroja. Liikuntapalveluiden lisäksi on mahdollisuus osallistua kirjallisuus-, kulttuuri-, musiikki- ja neulepiirin toimintoihin. Henkilöstölle on tarjolla myös henkilökohtaista hyvinvointivalmennusta. Iloa elämään toimintaan kuuluu myös erilaisia kampanjoita, joiden avulla pyritään aktivoimaan henkilöstöä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Henkilöstön työhyvinvointia mittaa osaltaan sairauspoissaolojen määrä. Sairauspoissaoloja oli 722 päivää vuonna 2016, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sairauspoissaolojen määrä henkilöä kohden oli 3,2 päivää / päätoiminen henkilö. Työterveyslaitoksen Kunta10 tutkimuksen tuloksiin verrattuna sairauspoissaolojen määrä on varsin alhainen. Ammattikorkeakoulun esimiehet seuraavat varhaisen välittämisen mallin mukaisesti työntekijäkohtaisesti sairauspoissaoloja mahdollisten piilevien ongelmien tai sairauksien havaitsemiseksi ja ohjaavat työntekijän tarvittaessa työterveyshuollon piiriin. Ammattikorkeakoulun työterveyshuollon järjesti vuonna 2017 Mehiläinen Oy. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Saimaan ammattikorkeakoulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma koskee sekä opiskelijoita että henkilökuntaa. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden pitää näkyä kaikissa vuorovaikutustilanteissa ja sen tulee toteutua henkilöstön johtamisessa, rekrytoinnissa, työoloissa, palkkauksessa ja urakehityksessä. Ammattikorkeakoulun johto, esimiehet ja työsuojeluorganisaatio seuraavat yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhteistoiminta Saimaan ammattikorkeakoulun edustuksellisina yhteistoimintaeliminä toimivat yhteistyötoimikunta (YT-toimikunta) ja sen työsuojelujaos. Välitöntä yhteistoimintaa henkilöstön ja esimiesten välillä toteutetaan osana päivittäistä työn tekemistä ja johtamista. Yhteistoimintaa tukevat myös johdon, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tapaamiset sekä tulosyksikköjen henkilöstökokoukset. 18

21 Ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksessa on yksi ammattikorkeakoulun päätoimisen henkilöstön keskuudestaan valitsema jäsen. Työsuojelu Työsuojelun ja työolojen seurannan tavoitteena on työkykyongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Saimaan ammattikorkeakoulussa on käytössä varhaisen välittämisen malli, joka antaa käytännön ohjeita esimiehille ja työntekijöille siitä, miten havaita ja puuttua mahdollisiin ongelmiin jo niiden alkuvaiheessa. Ammattikorkeakoulun työsuojelutoimikuntana toimii YT-toimikunnan työsuojelujaos. Kampuksille on valittu kiinteistökohtaiset työsuojeluasiamiehet. Työsuojelujaos edistää ja seuraa työhyvinvoinnin toteutumista työsuojelun toimintaohjelman ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työsuojelujaos käsittelee kaikki sattuneet tapaturmat ja vaaratilanteet ja sopii tarvittaessa jatkotoimenpiteistä. Se toteuttaa työpaikkakäyntejä ja riskienarviointeja eri työpisteissä, työsuojelukoulutuksia ja kampanjoita sekä kehittää henkilöstön perehdyttämistä. Vuonna 2017 jatkettiin edelleen työtä nollatoleranssin saavuttamiseksi työpaikalla tapahtuvan epäasiallisen käytöksen suhteen. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Koulutustausta Saimaan ammattikorkeakoulun päätoimisista opettajista oli kelpoisuusvaatimukset täyttäviä 94,6 % vuonna Kelpoisuusvaatimukset täyttyvät, kun opettajalla on ylempi korkeakoulututkinto ja ammattiaineiden opettajilla lisäksi kolme vuotta käytännön työkokemusta. Saimaan ammattikorkeakoulu edellyttää lisäksi, että opettaja suorittaa 60 opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot kolmen vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneita opettajia oli 16 % (24 henkilöä) päätoimisista opettajista. Henkilöstön kehittäminen Saimaan ammattikorkeakoulun toiminta perustuu henkilöstön asiantuntemukseen ja osaamiseen. Ammattikorkeakoulu kannustaa henkilöstöään kehittämään osaamistaan, kokeilemaan ja etsimään uutta. Jatko-opintoja tuetaan myöntämällä opintovapaita ja kytkemällä jatko-opinnot mahdollisuuksien mukaan tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Tutkimus- ja kehityshankkeet tarjoavat kaikenkaikkiaan ammattikorkeakoulun henkilöstölle erinomaisen mahdollisuuden kehittää asiantuntemustaan omalla ammattialallaan. Tätä mahdollisuutta on myös käytetty kiitettävän aktiivisesti hyväksi: lähes puolet Saimaan ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöstä osallistui tutkimus- ja kehitystoimintaan vuonna Saimaan ammattikorkeakoulu profiloituu kansainvälisenä korkeakouluna, minkä vuoksi henkilöstön kansainvälisyysvalmiuksista tahdotaan huolehtia. Henkilöstölle järjestetään englannin, venäjän ja saksan kielten kielikoulutusta, johon tukipalveluhenkilöstö voi osallistua myös työajalla. 19