YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2012 Kehittävää kumppanuutta

Transkriptio

1 YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2012 Kehittävää kumppanuutta

2 Saimaan ammattikorkeakoulu Yhteiskuntavastuuraportti 2012 Tekstit Anneli Pirttilä, Terttu Kauranen, Tanja Matikainen Valokuvat Mikko Nikkinen, Shutterstock Ulkoasun suunnittelu ja taitto Anneli Vitikainen Painatus Erweko Oy Saimaan ammattikorkeakoulu Skinnarilankatu 36, Lappeenranta Vaihde: Fax:

3 Sisällys 6 Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun tavoitteet 6 Perustietoja Saimaan ammattikorkeakoulusta 9 Saimaan ammattikorkeakoulun hallinto 10 Strateginen johtaminen ja laadunvarmistus 11 Sidosryhmäyhteistyö 12 Yhteiskuntavastuun keskeisiä tunnuslukuja Talousvastuun tuloksia 16 Ympäristövastuun tuloksia 19 Sosiaalisen vastuun tuloksia opiskelijat 26 Sosiaalisen vastuun tuloksia henkilöstö 29 Sosiaalisen vastuun tuloksia työelämä

4 4

5 Toimitusjohtaja / Rehtorin katsaus Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntaraportti kertoo ammattikorkeakoulun toimintavuodesta Tavoitteena on, että yhteiskuntavastuun raportti antaa sidosryhmille kokonaiskuvan Saimaan ammattikorkeakoulun tehtävistä, toiminnasta ja saavutetuista tuloksista. Yhteiskuntavastuuta tarkastellaan taloudellisen, ympäristöön liittyvän ja sosiaalisen vastuun näkökulmista. Sosiaalinen vastuu merkitsee ammattikorkeakoulun vastuuta erityisesti opiskelijoille, henkilöstölle ja työelämälle, mutta myös laajemmin yhteiskunnalle. Yhteiskuntavastuuraportin laatiminen vuosittain tarjoaa ammattikorkeakoululle itselleen mahdollisuuden arvioida toimintaansa ja siinä saavutettuja tuloksia. Lisäksi mahdollisuus vertailla eri tekijöiden muutosta eri vuosina antaa pohjaa toiminnan kehittämiseen. Syksyllä 2012 sovittiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Saimaan ammattikorkeakoulun kesken vuosia koskevista tavoitteista ja kehittämiskohteista. Sopimus antaa ammattikorkeakoululle pohjan tulevien vuosien toiminnan suunnittelulle ja toiminnalle. Vuosi 2012 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jolloin ammattikorkeakoulun Lappeenrannassa sijaitsevat toiminnot sijaitsivat Skinnarilan kampuksella. Tavoitteena on, että Saimaan ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto muodostavat yhdessä vahvan, kilpailukykyisen ja taloudellisesti tehokkaasti toimivan korkeakoulukeskuksen yhteisellä kampuksellaan. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyö on tiivistynyt erityisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ja tilankäytön tiivistäminen tuo noin miljoonan euron säästöt yhteiskunnalle vuosittain. Saimaan ammattikorkeakoulun talous on vakaa, koulutus on vetovoimaista, opiskelijat etenevät hyvin opinnoissaan, kansainvälisen toiminnan tunnusluvut ja ammattikorkeakoulun henkilöstön koulutustaso ja pätevyydet ovat hyvällä tasolla. Tutkimus- ja kehitystyötä on edelleen vahvistettava tulevina vuosina. Vuoden 2012 lopulla ammattikorkeakoulu toteutti sidosryhmilleen kyselyn, jonka perusteella viestintää, palautetiedon hyödyntämistä ja vuorovaikutteista yhteistyötä tullaan kehittämään jatkossa. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ammattikorkeakouluille tuleva rahoitus pienenee merkittävästi vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttää ammattikorkeakoulun toiminnan tehostamista, jotta opetuksen ja tutkimus- ja kehitystyön laatu voidaan säilyttää valtakunnallisesti kilpailukykyisellä tasolla. Ammattikorkeakoulu varautui rahoituksen pienenemiseen käymällä yhteistoimintaneuvottelut keväällä Neuvottelujen tuloksena saadut säästöt tulevat osaltaan varmistamaan sen, että Saimaan ammattikorkeakoulu voi toimia laadukkaasti ja tehokkaasti myös tulevina vuosina. Toivon, että tämä yhteiskuntavastuuraportti antaa lukijoilleen riittävästi tietoa siitä, miten ammattikorkeakoulu pystyy vastaamaan meitä koskeviin odotuksiin. Otamme mielellämme vastaan kaikki kehittämisehdotukset, jotta voimme toiminnallamme olla mukana keskeisessä perustehtävässämme eli maakunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Anneli Pirttilä Toimitusjohtaja / Rehtori 5

6 Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun tavoitteet Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuuta kehitetään tavoitteellisesti johtamis-, toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmien avulla. Yhteiskuntavastuun tavoitteet perustuvat ammattikorkeakoulun strategiassa määriteltyihin arvoihin, perustehtäviin, päämääriin ja toiminnan tavoitteisiin. TALOUDELLISET TAVOITTEET Taloudellisen tasapainon ylläpitämiseksi opiskelijoista mahdollisimman suuri osa valmistuu asetettujen tutkintotavoitteiden mukaisesti normiajassa. Valmistuneet työllistyvät pääasiassa Etelä-Karjalassa koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Heidän työnsä ja osaamisensa kasvattavat maakunnan kilpailukykyä sekä lisäävät palvelujen kysyntää ja verotuloja alueella. Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö samoin kuin sen antama täydennyskoulutus sekä erilaiset palvelut yrityksille ja yhteisöille kehittävät ja uudistavat työelämää korkeakoulun vaikutusalueilla: Lappeenrannan ja Imatran seutukunnilla sekä laajemminkin Kaakkois- ja Itä-Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. YMPÄRISTÖTAVOITTEET Opiskelijat sisäistävät ympäristövastuunsa omilla ammattialoillaan. Tietoa ja tietoisuutta kestävästä kehityksestä lisätään jatkuvasti niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin keskuudessa. Ammattikorkeakoulun toimintaa kehitetään siten, että sen ympäristökuormitus, kuten esimerkiksi energiankulutus, päästöt ja jätteiden syntyminen, jatkuvasti vähenee. SOSIAALISET TAVOITTEET Saimaan ammattikorkeakoulu on laadukas ja houkutteleva opiskelupaikka. Henkilöstölle se on työympäristö, jossa osaamista arvostetaan ja edistetään ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan. Saimaan ammattikorkeakoulu on luotettava ja innovatiivinen kumppani alueensa työelämän kehittämisessä. Se edistää yhteistyötä ja verkostoitumista sidosryhmiensä kesken. Sen asiantuntijapanos on merkittävä eri toimielimissä. Arvojensa mukaisesti se osallistuu vaikutusalueensa hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Ulkopuolinen rahoitus edistää Saimaan ammattikorkeakoulun kehittymistä ja kasvattaa samalla sen vaikutusalueen eri toimijoiden resursseja. Vakaa talous takaa laadukkaan toiminnan. Perustietoja Saimaan ammattikorkeakoulusta Saimaan ammattikorkeakoulu on monialainen korkeakoulu, joka tarjoaa työelämää ja yrittäjyyttä palvelevaa ja kehittävää koulutusta, soveltavaa tutkimusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Se on noin 3100 opiskelijan ja 300 asiantuntijan työyhteisö. Pääosa opiskelijoista rekrytoituu Etelä-Karjalasta, ja enemmistö valmistuneista myös työllistyy maakunnassa. Saimaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on toimia koulutuksen ja osaavan työvoiman tuottajana ennen kaikkea oman maakuntansa Etelä-Karjalan työelämälle. Kaakkois- Suomen ja laajemminkin Itä-Suomen sekä Luoteis-Venäjän tarpeisiin se tarjoaa koulutusta omilla erityisalueillaan. Tutkimus- ja kehitystoiminta tukee Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialarakenteen muutosta: erityistehtävänä on pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Saimaan ammattikorkeakoulu toimii Lappeenrannassa Skinnarilan kampuksella sekä Imatralla Linnalan ja Itä- Vuoksen kampuksilla. Sillä on käytössään tiloja m 2 eli noin kahdeksan neliömetriä opiskelijaa kohden. Ammattikorkeakoulun Skinnarilassa sijaitsevat tilat koostuvat omista noin m 2 tiloista sekä Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta vuokratuista noin 6000 m 2 opetus- ja työhuonetiloista. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun kirjastotoiminnot on yhdistetty Lappeenrannan tiedekirjastoksi ja yliopisto tuottaa ammattikorkeakoulun tarvitsemat kirjasto- ja tietopalvelut. Molempien korkeakoulujen tekniikan alan laboratoriot ovat osittain yhteiskäytössä ja kielten opetusta sekä henkilöstölle ja opiskelijoille tarjottavia liikunta- ja hyvinvointipalveluja toteutaan osittain yhdessä. 6

7 7

8 AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa tutkintoon johtavaa nuorten koulutusta viidellä koulutusalalla, jotka ovat tekniikka, sosiaali- ja terveysala, liiketalous, matkailu- ja ravitsemispalvelut sekä kulttuuri (kuvataiteen koulutusohjelma). Vuonna 2012 koulutustarjonnassa oli 16 koulutusohjelmaa, joista englanninkielisiä oli neljä. Nuorten ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oli 2500 opiskelijaa vuonna Saimaan ammattikorkeakoulussa voi suorittaa myös aikuissovelluksessa, tarvittaessa työn ohessa, ammattikorkeakoulun perustutkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on työelämälähtöinen, ammatillinen tutkinto, johon voi hakea hankittuaan vähintään kolme vuotta alan työkokemusta ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen. Erityisesti aikuissovelluksissa opiskelu on hyvin itsenäistä sekä aikaisempaa työkokemusta ja koulutusta täydentävää. Lähiopetustuntien lisäksi käytetään verkko-opetusta ja osa opinnoista on myös mahdollista suorittaa työelämäprojektina. Opiskelijamäärä ammattikorkeakoulu- tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa aikuissovelluksissa oli 633 vuonna TÄYDENNYSKOULUTUS Täydennyskoulutus tähtää ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Koulutus on monimuotoista ulottuen yksittäisistä teemapäivistä ja seminaareista aina laajoihin opintopisteen lisäkoulutuksiin. Opiskelu on mahdollista myös työn ohessa. AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluvia opintoja. Opiskelun tavoitteena on yleensä ammattitaidon kehittäminen tai myöhemmin suoritettava tutkinto ja opiskelijaksi voi hakeutua kuka tahansa riippumatta iästä tai pohjakoulutuksesta. Avoimessa ammattikorkeakoulussa ei voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoa, mutta opinnot siellä luetaan opiskelijan hyväksi, jos tämä myöhemmin hakeutuu tutkintoopiskelijaksi. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat maksullisia. TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINTA Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan tarkoituksena on sekä palvella alueen elinkeinoelämää ja julkisia organisaatioita että monipuolistaa opetusta ja kehittää ammattikorkeakoulun yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Saimaan ammattikorkeakoulun erityisenä tehtävänä on tukea Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialan muutosta. Keskeistä on pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen. Tutkimus- ja kehityshankkeissa tuotettu uusi tieto ja osaaminen tukevat innovaatiotoimintaa ammattikorkeakoulun vaikutusalueella. Samalla projektit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden osallistua niissä tehtävään työhön osana opintojaan, erityisesti kehityshankkeisiin liittyvien opinnäytetöiden kautta. Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan volyymi vuonna 2012 oli noin 2,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 oli käynnissä 26 projektia yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa. STRATEGISET PAINOALAT Saimaan ammattikorkeakoulun strategiset painoalat perustuvat ammattikorkeakoulun vahvuuksiin ja sidosryhmien tarpeisiin. Tavoitteena on koota näille painoaloille eri koulutusalojen osaamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Näin on mahdollista saada uudenlaista, monialaista osaamista erityisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan. Saimaan ammattikorkeakoulun strategiset painoalat ovat: - johtaminen ja yrittäjyys - käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen - terveys- ja hyvinvointipalvelut ja palveluprosessit. Saimaan ammattikorkeakoulu profi loituu kansainvälisenä korkeakouluna, jonka erityisasiantuntemusaluetta on Venäjän liiketoimintaan, yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin liittyvä osaaminen. Saimaan ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan volyymista Venäjän osuus on noin puolet. 8

9 Saimaan ammattikorkeakoulun hallinto LAKI AMMATTIKORKEAKOULUISTA Saimaan ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat ammattikorkeakoululaki ja asetus. Lain mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista. Ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. OSAKEYHTIÖ Saimaan ammattikorkeakoulua ylläpitää Saimaan ammattikorkeakoulu Oy, jonka omistaa kokonaan Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Kuntayhtymään kuuluu yhdeksän jäsenkuntaa: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Edustajat osakeyhtiössä ylintä päätösvaltaa käyttävään yhtiökokoukseen valitsee Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus. Yhtiökokous valitsee jäsenet osakeyhtiön hallitukseen. Ammattikorkeakoulun toiminnan ohjauksessa osakeyhtiön hallitus päättää strategisista linjauksista ja taloudesta sekä valvoo niiden toteutumista. Korkeakoulun hallitus ohjaa korkeakouluyhteisön toimintaa ja seuraa sille asetettujen tavoitteiden toteutumista. TOIMITUSJOHTAJA/REHTORI Hallitukset ovat delegoineet hallintosäännöllä (omistaja) ja toimintasäännöllä (korkeakouluyhteisö) ratkaisuvaltaa toimitusjohtaja/rehtorille. Tämä on edelleen delegoinut sitä johtoryhmän jäsenille ja he vuorostaan alaiselleen henkilöstölle. JOHTORYHMÄ Ammattikorkeakoulun johtoryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi tulosyksiköiden johtajat, talous- ja hallintojohtaja sekä kehitysjohtaja. Johtoryhmän tehtävänä on tukea rehtoria ja tulosyksiköiden johtajia työssään sekä sopia tarvittaessa koko ammattikorkeakoulua tai useita tulosyksiköitä koskevista asioista. OSAKEYHTIÖN HALLITUS JA KORKEAKOULUHALLITUS Osakeyhtiön hallitus käyttää omistajalle kuuluvaa päätösvaltaa. Osakeyhtiölain mukaisen hallituksen lisäksi Saimaan ammattikorkeakoululla on ammattikorkeakoululain mukainen korkeakouluhallitus, joka päättää korkeakoulun sisäisestä toiminnasta. Sen puheenjohtajana toimii rehtori, ja siinä ovat edustettuina ammattikorkeakoulun muu johto, päätoimiset opettajat, muu päätoiminen henkilöstö ja päätoimiset opiskelijat sekä elinkeino- ja muun työelämän edustajat. 9

10 Strateginen johtaminen ja laadunvarmistus Saimaan ammattikorkeakoulun toiminta perustuu sen omistajien ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaukseen. Strategiassaan Saimaan ammattikorkeakoulu on määritellyt tehtäväänsä, visioonsa ja profi iliinsa perustuvat strategiset päämäärät, kehittämiskohteet, niihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet sekä strategiset mittarit. Ne koskevat korkeakoulujen perustehtäviä eli koulutusta sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Strategian toteutumista ammattikorkeakoulu ohjaa vuosittain laadittavalla toimintasuunnitelmalla. Se sisältää yksityiskohtaiset ja konkreettiset tavoitteet ja niihin liittyvän aikataulutetun toimenpideohjelman. Toimintasuunnitelmassa on määritelty myös mittarit, joiden avulla mitataan tavoitteiden saavuttamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Osa mittareista sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön ja Saimaan ammattikorkeakoulun välisen sopimuksen tavoitteisiin ja osa on ammattikorkeakoulun itselleen asettamiin tavoitteisiin liittyviä. Toimintasuunnitelma konkretisoituu ammattikorkeakoulun tulosyksiköille vuosittain laadittavissa tavoite- ja tulossopimuksissa. Niistä sovitaan neuvotteluissa, jotka tulosyksiköiden johtoryhmät käyvät toimitusjohtaja/rehtorin kanssa. Tämän jälkeen sopimuksien sisältämät tavoitteet ja sovitut toimenpiteet viedään yksilötasolle kehityskeskusteluin. Ammattikorkeakoulu seuraa tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista sekä kerää palautetietoa toiminnastaan. Ammattikorkeakoulun tulosyksiköiden johtajat seuraavat tätä laadunvarmistukseen liittyvää tietoa muun muassa intranetissa julkaistavista tilastoista ja seurantaraporteista. Laadunvarmistusta käsitellään ammattikorkeakoulun johtoryhmässä neljännesvuosittain ja puolivuosittain siitä raportoidaan omistajalle eli Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymälle. Toimintaa kehitetään edelleen saadun palautteen ja toteumatietojen pohjalta. Korkeakoulujen arviointineuvosto auditoi Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän syksyllä Auditointi on voimassa kuusi vuotta. Laadunvarmistusjärjestelmän ylläpitämistä ja kehittämistä on jatkettu Korkeakoulujen arviointineuvostolta saadun palautteen pohjalta. Kehittämiskohteena on ollut erityisesti ulkoisten sidosryhmien osallistuminen tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamiseen ja kehittämiseen. Tätä on edistetty muun muassa ottamalla yhteistyökumppanit aikaisempaa aiemmin ja tiiviimmin mukaan hankevalmisteluun. Erityisenä kehittämiskohteena on myös laatutyön dokumentointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointiraportti on kokonaisuudessaan luettavissa ammattikorkeakoulun internet-sivuilla. 10

11 Sidosryhmäyhteistyö Saimaan ammattikorkeakoulun tavoitteena on tukea vaikutusalueensa työelämän kehittymistä. Tämä edellyttää tiivistä verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun arvot vastuullisuus, avoimuus, kehittävä kumppanuus, ammattitaitoisuus sekä työn ilo ja yhteisöllisyys ohjaavat sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä. Sisäisiä sidosryhmiä ovat omistajat, henkilöstö ja opiskelijat. Tärkeimmät ulkoiset sidosryhmät koostuvat maakunnan yksityisten ja julkisten alojen työnantajista ja niiden järjestöistä, yrityskehityksestä vastaavista välittäjäorganisaatioista sekä elinkeinoelämän aluehallinto- ja ely-viranomaisista, muista korkeakouluista sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista eli alumneista. William ja Ester Otsakorven säätiö toimii kansainvälisten opiskelijavaihtojen kannalta merkittävänä kumppanina tukiessaan Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ulkomailla suorittamia opintoja ja työharjoittelua. Saimaan ammattikorkeakoulu on solminut strategisia yhteistyösopimuksia kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Sopimusten tavoitteena on vahvistaa osaamista riittävän suuriksi ja kilpailukykyisiksi kokonaisuuksiksi, jotta ammattikorkeakoulu on uskottava toimija korkeakoulujen joukossa. Ammattikorkeakoulun keskeisin kumppani on Lappeenrannan teknillinen yliopisto, jonka kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyi entisestään ammattikorkeakoulun muuttaessa yliopiston kanssa yhteiselle kampukselle Skinnarilaan syksyllä Yliopistolla ja am- mattikorkeakoululla on käynnissä useita yhteisiä tutkimusja kehityshankkeita, joissa hyödynnetään korkeakoulujen toisiaan täydentävää osaamista. Ammattikorkeakoululla on useita neuvottelukuntia. Alakohtaisissa neuvottelukunnissa on maakunnan työnantajien sekä koulutusalan opiskelijoiden edustus. Neuvottelukuntien tehtävänä on seurata toimialansa kehitystä ja muutoksia sekä tehdä ammattikorkeakoululle ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Neuvottelukuntien kokonaisjäsenmäärä oli 131 vuoden 2012 lopussa. Neuvottelukuntatyön ja henkilökohtaisten kontaktien lisäksi ammattikorkeakoulu saa palautetta sidosryhmiltään myös internet-sivuilla olevan sähköisen palautekanavan kautta. Keskeisimpiä viestintäkanavia sidosryhmille kohdistuvassa tiedottamisessa ovat henkilökohtaisten kontaktien lisäksi sähköpostitse jaettava uutiskirje sekä internet-sivut. Saimaan ammattikorkeakoulu toteutti lokakuussa 2012 sidosryhmäkyselyn kartoittaakseen ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä viestinnän, yhteistyön ja ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämiseksi. Edellinen sidosryhmäkysely toteutettiin joulukuussa Kyselyyn vastanneet henkilöt antoivat ammattikorkeakoululle arvokasta tietoa yhteistyön ja toiminnan kehittämiseksi. Yleisesti ottaen ammattikorkeakoulun toiminnalla, erityisesti sen tarjoamalla koulutuksella, nähtiin olevan merkittävä rooli Etelä-Karjalassa. Sidosryhmäkyselyn tuloksista ja niiden perusteella toteutettavista toimenpiteistä on julkaistu erillinen raportti. 11

12 Yhteiskuntavastuun keskeisiä tunnuslukuja 2012 TALOUDELLISEN VASTUUN MITTAREITA Toimintatulot (sis. liikevaihdon ja liiketoiminnan muut tuotot) 23,3 milj. 22,7 milj. 23,0 milj. Toimintamenot (ilman poistoja ja rahoituskuluja) 21,6 milj. 21,6 milj. 20,9 milj. Maksetut palkat sivukuluineen 15,3 milj. 15,3 milj. 14,7 milj. Ennakonpidätykset palkoista ja palkkioista 3,4 milj. 3,4 milj. 3,2 milj. Investoinnit (sisältää Skinnarilan kampusinvestoinnin ja käyttöomaisuuden ostot) 7,0 milj. 17,8 milj. 1,8 milj. Kiinteistökulut (ilman poistoja) 2,1 milj. 2,6 milj. 2,7 milj. Ostot toimittajilta (tarvikkeet ja palvelut) 5,3 milj. 4,9 milj. 4,2 milj. Kokonaisopiskelijamäärä Normiaikaiset opiskelijat FTE-opiskelijamäärä (päätoimiset opiskelijat) Keskeyttämisaste eli opinnot pysyvästi keskeyttäneiden osuus kokonaisopiskelijamäärästä amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa - nuoret 6,7 % 8,0 % 7,3 % - aikuiset 8,8 % 9,2 % 7,3 % Valmistumisaika, nuorten koulutus 3,8 vuotta 3,9 vuotta 3,8 vuotta Suoritetut tutkinnot 554 tutkintoa 604 tutkintoa 548 tutkintoa - nuorten koulutus aikuiskoulutus, josta työvoimapoliittisella rahoituksella toteutetussa koulutuksessa Valtionrahoituksen pohjana ollut opiskelijamäärä 2444 opiskelijaa 2409 opiskelijaa 2379 opiskelijaa Opetuksen välittömät kustannukset 9,7 milj. 9,5 milj. 9,2 milj. Ulkoisen rahoituksen kokonaismäärä (Ulkoinen rahoitus = muu kuin opetusministeriön yksikköhintarahoitus, joka oli 20,3 milj vuonna 2012) 3,8 milj. 3,4 milj. 2,7 milj. Ulkoisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta 16 % 15 % 12 % Maksullisen palvelutoiminnan tulot 1,2 milj. 0,8 milj. 0,4 milj. TKI-toiminnan menot 2,4 milj. 2,8 milj. 2,8 milj. TKI-toiminnan menojen osuus kokonaismenoista 11 % 13 % 13 % Täydennyskoulutuksen tulot 0,7 milj. 0,4 milj. 0,2 milj. Täydennyskoulutuksen tulojen osuus kokonaistuloista 3,1 % 1,6 % 1,0 % Hallintomenot 1,4 milj. 1,2 milj. 1,0 milj. YMPÄRISTÖVASTUUN MITTAREITA Toimitilat m m² m² Sähköenergian kulutus MWh *) MWh MWh MWh Lämpöenergian kulutus MWh *) MWh MWh MWh Vedenkulutus *) m m³ m³ Sekajäte kg kg kg Biojäte kg kg kg Muu hyötyjäte kg kg kg (josta paperi- ja pahvijätettä) kg kg kg 12

13 Ongelmajäte 892 kg kg kg Paperinkulutus riisiä riisiä riisiä (eli noin 1,96 milj. arkkia) (eli noin 2,2 milj. arkkia) (eli noin 2,59 milj. arkkia) Laskennalliset hiilidioksidipäästöt yhteensä 1 661,86 tco ,37 tco ,89 tco 2 - sähkönkulutus 424,71 tco 2 339,54 tco 2 468,85 tco 2 - lämmönkulutus 1 114,07 tco 2 698,83 tco 2 529,8 tco 2 - paperinkulutus **) 28,05 tco 2 70,92 tco 2 16,29 tco 2 - jäte 43,41 tco 2 73,76 tco 2 31,82 tco 2 - tie- ja raideliikenne 51,62 tco 2 48,32 tco 2 44,13 tco 2 *) Vuosien luvut eivät sisällä LUT:lta vuokrattujen tilojen (5 965 m 2 ) tietoja. **)Vuosien luvuissa mukana myös julkaisut ja painotuotteet Sosiaalisen vastuun mittareita Opiskelijat Ensisijaisia hakijoita yhtä aloituspaikkaa kohti/nuoret (kevään ja syksyn yhteishaut, suomenkielinen koulutus) 3,4 hakijaa 3,8 hakijaa 4,1 hakijaa Valmistumisaika (nuoret) 3,8 vuotta 3,9 vuotta 3,8 vuotta Suoritetut tutkinnot (amk ja ylemmät amk tutkinnot yhteensä), 554 tutkintoa 604 tutkintoa 548 tutkintoa josta työvoimapoliittisella rahoituksella toteutetussa koulutuksessa 31 tutkintoa 11 tutkintoa 5 tutkintoa Henkilöstö Palvelussuhteiden määrä keskimäärin 341 henkilöä 336 henkilöä 307 henkilöä Palvelussuhteet päätoimiset 262 henkilöä 245 henkilöä 240 henkilöä - osuus kaikista palvelussuhteista 72 % 72 % 74 % - sivutoimiset 101 henkilöä 95 henkilöä 84 henkilöä - osuus kaikista palvelussuhteista 28 % 28 % 26 % Vakinaiset palvelussuhteet 219 henkilöä 208 henkilöä 202 henkilöä - osuus päätoimisesta henkilöstöstä 84 % 85 % 84 % Määräaikaiset palvelussuhteet 43 henkilöä 37 henkilöä 38 henkilöä - osuus päätoimisesta henkilöstöstä 16 % 15 % 16 % Päätoimisen henkilöstön keski-ikä 46,2 vuotta 46,0 vuotta 45,8 vuotta Henkilöstökoulutuksen menot Henkilöstökoulutuksen osuus toimintamenoista 2,6 % 2,3 % 2,3 % Henkilöstökoulutuksen työpäivät 834 työpäivää 702 työpäivää 1095 työpäivää Henkilöstökoulutuksen työpäivät/päätoiminen henkilö 3,2 työpäivää 2,8 työpäivää 4,6 työpäivää TYKY-toimintaan käytetyt varat Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluneet vahingot 8 kpl, 16 työpäivää 9 kpl, 18 työpäivää 7 kpl, 91 työpäivää (työ- ja työmatkatapaturmat) Sairauspoissaolot 1477 työpäivää 1624 työpäivää 866 työpäivää 5,6 päivää / 6,6 päivää / 3,6 päivää / päätoiminen hlö päätoiminen hlö päätoiminen hlö Työelämä Neuvottelukuntien määrä Neuvottelukuntien jäsenten määrä 131 jäsentä 131 jäsentä 131 jäsentä Opiskelijoiden tutkimus- ja kehityshankkeissa suorittamat opintopisteet opintopistettä opintopistettä opintopistettä Työelämän kanssa yhteistyössä tehdyt hankkeistetut opinnäytetyöt 425 opinnäytetyötä 466 opinnäytetyötä 441 opinnäytetyötä Lisä- ja täydennyskoulutusten opiskelijamäärä, opiskelijatyövuosina Erikoistumisopintojen opiskelijamäärä

14 Talousvastuun tuloksia Saimaan ammattikorkeakoulun toimintatuotot vuonna 2012 olivat noin 23,0 miljoonaa euroa, josta liikevaihdon osuus oli noin 20,8 miljoonaa euroa. Toimintamenot ilman poistoja ja rahoituskuluja olivat 20,9 miljoonaa euroa ja kokonaiskulut noin 22,2 miljoonaa euroa Pääosa tuloista (n. 88 %) muodostui laskennallisesta valtionosuusrahoituksesta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää sovitun opiskelijamäärän ja suoritettujen tutkintojen perusteella. Ammattikorkeakoululle määrätään opiskelijaa kohti yksikköhinta, jonka suuruuteen vaikuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittu opiskelijamäärä (70 %) sekä kahden edellisen vuoden aikana suoritettujen tutkintojen määrä (30 %). Laskennallinen, rahoituksen perustana oleva opiskelijamäärä Saimaan ammattikorkeakoulussa oli 2379 opiskelijaa vuonna Saimaan ammattikorkeakoulun kokonaistuloista noin 12 prosenttia oli muuta kuin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää perusrahoitusta. Tämä ns. ulkopuolinen rahoitus muodostui tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin EU-rahoituslähteistä ja eri säätiöiltä saadusta rahoituksesta, opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämistä erityisavustuksista mm. tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, maksullisesta aikuisten täydennyskoulutuksesta, palvelutoiminnasta sekä vuokra- ja maksutuotoista. Ulkopuolista rahoitusta kertyi yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulut raportoivat toteutuneista, valtionosuuspohjaan oikeuttavista kustannuksistaan opetushallitukselle toiminnoittain. Vuosittaiset vertailutiedot ovat saatavissa vasta seuraavan vuoden syksyllä, joten seuraavassa taulukossa esitetään ennakkotiedot Saimaan ammattikorkeakoulusta vuodelta Lisäksi esitetään opiskelijaa kohti laskettuja tietoja Saimaan ammattikorkeakoulusta ja valtakunnallisesti vuodelta Opiskelijamäärän käsite poikkeaa muista tässä raportissa käytetyistä opiskelijamääristä, mutta taulukon luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Vuonna 2012 opetuksen välittömät kustannukset olivat noin 9,2 miljoonaa euroa, hallintokustannukset noin 1,0 miljoonaa euroa ja kiinteistökustannukset 2,7 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulun panostus tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan oli noin 2,8 miljoonaa euroa vuonna Kaikkiaan ulkopuolista rahoitusta tutkimus- ja kehitystoimintaan saatiin noin 1,6 miljoonaa euroa. Tutkimusja kehitystoimintaan käytettiin noin 39 henkilötyövuotta, tähän ei ole luettu opiskelijoiden osana opintojaan tekemää työtä. Menolajeittain tarkasteltuna henkilöstökulut muodostivat kaksi kolmasosaa ammattikorkeakoulun kokonaismenoista vuonna Palkkakulut sivukuluineen olivat vuonna 2012 vajaat 14,7 miljoonaa euroa, mikä oli 66,1 prosenttia SAIMAAN AMK vuonna 2012 SAIMAAN AMK /opiskelija 2012 SAIMAAN AMK vuonna 2011 SAIMAAN AMK /opiskelija 2011 KUSTANNUKSET TOIMINNOITTAIN (vuoden 2012 osalta mukana myös tutkimus- ja kehitys-toiminnan kustannuksia, joita ei lueta lopulliseen valtionosuuspohjaan) VALTA- KUNNALLINEN KESKIARVO /opiskelija 2011 Välittömät opetuskustannukset 9,2 milj ,6 milj Tutkimus- ja kehitystyön kustannukset 2,8 milj ,7 milj Hallintokustannukset 1,0 milj ,2 milj Kiinteistökustannukset 2,7 milj ,2 milj

15 menoista. Tästä palkat ja palkkiot olivat noin 11,7 miljoonaa euroa, eläkekulut 2,3 miljoonaa ja muut henkilösivukulut 0,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 Saimaan ammattikorkeakoulun ostot tavaraja palvelutoimittajilta olivat yhteensä noin 4,2 miljoonaa euroa. Siitä palvelujen osuus oli noin 3,0 miljoonaa euroa. Saimaan ammattikorkeakoulu antoi vuonna 2012 avustuksia yhteensä noin euroa, mistä pääosa oli ulkopuolisilta rahoittajalta saatua, läpikulkueränä opiskelijoille maksettua tukea näiden ulkomaisiin opintoihin. Lisäksi ammattikorkeakoulu avusti opiskelijakunta SAIKO:n toimintaa. Saimaan ammattikorkeakoulu on yhtiöjärjestyksensä mukaan voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka ei jaa osinkoja. Ammattikorkeakoulun perustoiminta ei ole verollista ja verollisen liiketoiminnan osuus on varsin pieni, joten tuloveroja vuoden 2012 liiketoiminnasta ei maksettu. Saimaan ammattikorkeakoulun toiminta tuottaa taloudellista hyvinvointia Etelä-Karjalaan. Taloudelliset vaikutukset alueelle muodostuvat ammattikorkeakoulun työllistävästä vaikutuksesta, sen tekemistä hankinnoista ja opiskelijoiden ja henkilöstön tuottamasta välillisestä vaikutuksesta alueella. Ammattikorkeakoulu työllistää itse keskimäärin runsaat 300 henkilöä. Myös merkittävä osa ammattikorkeakoulun hankkimista tavaroista ja palveluista ostetaan Etelä-Karjalasta. Ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden kautta ammattikorkeakoulutoiminnan vaikutukset ulottuvat kaikkialle maakuntaan ja koskettavat suoraan tai välillisesti tuhansien maakunnan asukkaiden elämää. Ammattikorkeakoulutoiminnan välilliset vaikutukset alueelle ovat huomattavia muun muassa verotuloina sekä kulutuskysynnän lisääntymisenä. Ammattikorkeakoulu tilitti ennakonpidätyksiä maksetuista palkoista ja palkkioista noin 3,2 miljoonaa euroa vuonna Opiskelijoille maksettu opintotuki on suoraa tulonsiirtoa alueelle, sillä ammattikorkeakoulun opiskelijoista yli puolet tulee Etelä-Karjalasta. Edelleen opintotuki käytetään pääosin kulutukseen opiskelumaakunnassa. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille myönnettiin vuonna 2012 opintotukena lähes 6 miljoonaa euroa. Tästä opintorahan osuus oli noin 3,9 miljoonaa euroa ja asumislisän osuus noin 2 miljoonaa euroa. Lainatakauksia opiskelijoille myönnettiin noin 2,2 miljoonan euron verran. Kun ammattikorkeakoulun opiskelijoista myös noin puolet työllistyy Etelä-Karjalaan, ovat he valmistuttuaan osaltaan luomassa hyvinvointia alueelle.

16 Ympäristövastuun tuloksia Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksessa pyritään vaikuttamaan opiskelijoiden ympäristötietoisuuteen ja -asenteisiin. Sekä ympäristökysymykset että yhteiskuntavastuu on pyritty yhä tiiviimmin integroimaan osaksi opetusta. Yhteiskunta- ja ympäristövastuuseen liittyviä aihealueita sisältyy useimpien koulutusohjelmien opintoihin. Lisäksi ammattikorkeakoulu tarjoaa vuosittain erillisiä yhteiskuntavastuuta tai ympäristökysymyksiä käsitteleviä opintojaksoja. Opetusta on sekä suomen- että englanninkielellä. Vuonna 2012 ammattikorkeakoulussa tehtiin 22 opinnäytetyötä, joiden keskeisenä aihealueena olivat yhteiskuntavastuu- tai ympäristökysymykset. Edellisenä vuonna tällaisia opinnäytetöitä tehtiin saman verran. Saimaan ammattikorkeakoulu käytti vuonna 2012 erilaisten tavaroiden ja tarvikkeiden ostoon noin 1,2 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulu kilpailuttaa hankintansa julkisten hankintojen kilpailuttamista koskevan lainsäädännön mukaan. Useissa hankinnoissa on jo tarjouspyynnöissä pyydetty ilmoittamaan, miten käytöstä poistettavien tavaroiden tai pakkausten kierrätys on järjestetty. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun käyttämät värikasetit kierrätetään ja toimistotarvikehankinnoissa suositaan ekologisia tuotteita, mikäli ne täyttävät laatu- ja hintakriteerit. Lämpöenergian kulutus on selkeästi vähentynyt edellisiin vuosiin verrattuna. Skinnarilan kampuksen uudisrakennuksen rakentamisessa on huomioitu uusimmat energiamääräykset. Lisäksi rakennusten energiankulutusta tarkkaillaan ja säädetään aikaisempaa tehokkaammin. Vedenkulutuksen huomattava vähentyminen johtuu toiminnan loppumisesta Kahilanniemen kampuksella, jossa ammattikorkeakoululla oli käytössään terapia-allas fysioterapian koulutusta varten. Vastaavia terapia-allastiloja ei uudella Skinnarilan kampuksella ole, mutta ammattikorkeakoulu on vuokrannut allasaikaa koulutusta varten. Saimaan ammattikorkeakoulu ostaa kiinteistönhuollon palvelut. Kiinteistönhuoltopalvelujen tuottajalla on käytössä omat ohjeensa haitallisten ympäristövaikutusten minimointiin. Ammattikorkeakoulun kampuksilla toimivilla opiskelija- ja henkilöstöravintoloilla on omat yhteiskuntavastuuohjelmansa, joissa ympäristövastuun kantaminen on tärkeä teema. Ammattikorkeakoulu käyttää vuosittain merkittävän määrän tulostus- ja kopiopaperia. Mukana luvuissa on myös opiskelijoiden käyttämä tulostuspaperi, jonka määrä on rajoitettu opiskelijakohtaisella seurantajärjestelmällä 200 arkkiin kuukaudessa. Määrä riittää hyvin harjoitustöiden ja vastaavien tulostamiseen, mutta rajoittaa käytännössä esimerkiksi internetissä olevan aineiston tulostusta. Paperinkulutusta ei ole toistaiseksi onnistuttu vähentämään. Tulostus- ja kopiopaperin kokonaiskulutus kasvoi 18 % vuodesta Keskimääräinen paperinkulutus vuonna 2012 oli 820 paperiarkkia henkilöä kohden. Vuonna 2011 paperinkulutus oli keskimäärin 670 paperiarkkia / henkilö. Saimaan ammattikorkeakoulun omistamien kiinteistöjen energian ja veden kulutuksesta kerätään tietoa Enerkey:ltä ostetulla palvelulla, jolla voidaan seurata tietoja kiinteistökohtaisesti. Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta vuokrattujen tilojen osalta ei ole käytettävissä tietoja sähkön, lämmön eikä veden kulutuksesta. Energian ja veden kulutuksen tiedot vuosilta 2011 ja 2012 eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia. Syynä tähän on vuonna 2011 tapahtunut muutto Skinnarilan kampukselle. Vuosi 2012 oli ensimmäinen kokonainen vuosi uusissa toimitiloissa. 16

17 Ammattikorkeakoulun hiilidioksidipäästöt aiheutuvat valtaosin energiankulutuksesta sekä liikenteestä. Välillisiä päästöjä syntyy muun muassa käytetyn energian tuotannossa sekä käyttö- ja jäteveden puhdistuksessa. Päästöjen määrään voidaan suoraan vaikuttaa vähentämällä energian- ja vedenkulutusta sekä yksityisautoilua. Autolla liikkuminen on kuitenkin käytännön toiminnan kannalta tarpeellista, koska ammattikorkeakoulu toimii kahdella paikkakunnalla, Imatralla ja Lappeenrannassa. Pidemmillä matkoilla käytetään pääsääntöisesti julkisia kulkuvälineitä matkustussäännön mukaisesti ja vähennetään näin autoilusta aiheutuvia päästöjä. Vuonna 2012 henkilöstön oman auton käyttö pieneni hieman edellisiin vuosiin verrattuna. Osasyynä tähän on toiminnan keskittyminen Lappeenrannassa yhdelle kampukselle. Jätteen kokonaismäärä on pienentynyt edellisvuosiin verrattuna ja jätteen kierrätys on tehostunut. Jätemääriä kannattaa vertailla vuosien 2010 ja 2012 välillä, koska vuosi 2011 oli Skinnarilan kampukselle muuton vuoksi poikkeuksellinen. Sekajätteen määrä on puolittunut vuoden 2010 tasosta. Hyötyjätettä on tuotettu hieman vähemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Yhä suurempi määrä tuotetusta jätteestä on kaatopaikalle joutuvan sekajätteen sijasta energiajätettä tai muuta hyötyjätettä. Biojätteen määrä on vähentynyt noin 36 % vuoden 2010 tasosta. Tämä selittyy osittain Skinnarilan kampuksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteisillä, suuremmilla ja tehokkaammilla ravintolayksiköillä. Ongelmajätteen määrä on puolestaan suurentunut. Ongelmajätteen suurentunut määrä kertoo toisaalta myös kierrätyksen tehostumisesta: etenkin kuvataiteen koulutuksessa käytettävän materiaalin oikeanlainen hävittäminen on tehostunut.

18

19 Sosiaalisen vastuun tuloksia opiskelijat Sosiaalinen vastuu, opiskelijoihin liittyvät tavoitteet: Saimaan ammattikorkeakoulu on laadukas ja houkutteleva opiskelupaikka. VETOVOIMA JA KIINNOSTAVUUS OPISKELUPAIKKANA Ammattikorkeakouluopintojen vetovoima Vuoden 2012 kevään ja syksyn tutkintoon johtavan nuorten suomenkielisen koulutuksen yhteishaussa Saimaan ammattikorkeakouluun haki 3871 opiskelijaa. Heistä Saimaan ammattikorkeakoulun asetti ensisijaiseksi opiskelupaikaksi 1515 hakijaa. Nuorten koulutuksen vetovoima vuoden 2012 yhteishaussa oli 4,1 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohti. Eniten hakijoita oli sosiaali- ja terveysalalle. Vetovoima nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin ensisijaisia hakijoita oli 3,8 aloituspaikkaa kohti. Vuonna 2012 valtakunnallisesti vertailtuna Saimaan ammattikorkeakoulu oli 25 ammattikorkeakoulun joukossa yhdeksänneksi vetovoimaisin, kun vetovoiman mittarina käytetään ensisijaisten hakijoiden määrää aloituspaikkaa kohti. Yleisesti ottaen Saimaan ammattikorkeakoulun vetovoima on erittäin hyvä verrattuna vastaavan tyyppisiin korkeakouluihin, jotka eivät sijaitse suurissa kasvukeskuksissa. Vuonna 2012 parempi vetovoima oli vain Tampereella, pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa sijaitsevissa ammattikorkeakouluissa. Aikuissovelluksena toteutettaviin ammattikorkeakouluopintoihin haki kaikkiaan 548 henkilöä. Myös aikuiskoulutuksessa sosiaali- ja terveysalalle oli eniten hakijoita. Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa vuosittain opintonsa aloittaneille opiskelijoille kyselyn, jossa kysytään opiskelupaikan valintaan vaikuttaneita tekijöitä. Kyselyssä pyydetään myös arvioimaan, miten oikeat ja riittävät tiedot opiskelija sai Saimaan ammattikorkeakoulusta hakuvaiheessa. Vuonna 2012 tehdyssä kyselyssä opiskelijat antoivat hyvät arvosanat tiedotuksesta: kyselyyn vastanneista 84 % oli sitä mieltä, että opiskelupaikan valintaa harkitseville hakijoille ammattikorkeakoulun antamat tiedot olivat riittävät. Hakuvaiheessa annettuja tietoja piti oikeina 97 % vastanneista. Ammattikorkeakoulun tavoitteena on kehittää edelleen hakijoille suunnattua tiedotusta ja markkinointia siten, että opiskelijalla on mahdollisimman realistinen kuva tulevista opinnoista ja opintoalasta. Lisä- ja täydennyskoulutuksen kysyntä Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettiin 745 opintopistettä vuonna Määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi suorittaa opintoja kaikilta Saimaan ammattikorkeakoulun koulutusaloilta. Opinnot suoritetaan lähes poikkeuksetta ammattikorkeakoulun normaaleissa opetusryhmissä yhdessä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Suosituin koulutusala vuonna 2012 oli liiketalous. Ammattikorkeakoulu toteutti myös työelämän tarpeisiin suunniteltua lisä- ja täydennyskoulutusta. Näiden koulutusten volyymi oli 64 opiskelijatyövuotta vuonna OPETUS JA OPINTOJEN OHJAUS Saimaan ammattikorkeakoulun strategiassa ja toimintasuunnitelmassa on määritelty koulutusta koskevat tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Ammattikorkeakoulussa on käytössä koulutuksen käsikirja, johon on koottu koulutuksen lähtökohdat, arvopohja ja oppimiskäsitys sekä opetussuunnitelmiin ja opetusmenetelmiin, osaamisen arviointiin sekä oppimisympäristöihin liittyvää ohjeistusta. Opetuksen kehittäminen Ammattikorkeakouluopetus on työelämälähtöistä. Opetuksen suunnittelu perustuu työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja opetuksen suunnittelussa käytetään työelämässä toimivia eri alojen asiantuntijoita. Kiinteänä työelämän yhteistyökumppanina niin opetuksen suunnittelussa kuin toteutuksessakin ovat neuvottelukunnat, joita oli 13 vuonna Opetussuunnitelmien kehitystyötä tehdään ammattikorkeakoulussa jatkuvasti ja vähintään vuosittain arvioidaan kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelman muutostarpeet. Myös opiskelijat osallistuvat yhä enemmän opetussuunnitelmien kehittämiseen. Opetuksen kehittämisessä käytetään hyväksi palautejärjestelmiä, joihin kootaan tietoa opintojaksojen ja opinnäytetyöprosessin laadusta sekä palautteen pohjalta toteutetuista kehittämistoimenpiteistä. Ammattikorkeakoulu on asettanut tavoitteet opiskelijoiden arvioimalle opetuksen asiantuntevuudelle koulutusalakohtaisesti. Opiskelijoiden yhteydet työelämään vahvistuvat käytännön projekteissa sekä opintoihin kuuluvilla harjoittelujaksoilla. Ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuvat myös tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotka kehittävät käytännön osaamista sekä verkottavat opiskelijoita ympäröivään yhteiskuntaan. Opinnäytetöistä pääosa tehdään työelämän toimeksiantoina. 19

20 Saimaan ammattikorkeakoulun painoala, johtaminen ja yrittäjyys näkyy myös opetuksen toteutuksessa ja opetussisällöissä. Opiskelijoiden yrittäjävalmiuksia kehittää opiskelijoiden osuuskuntatoiminta, jossa opiskelijat toteuttavat perustamissaan osuuskunnissa työelämältä saatuja toimeksiantoja. Osuuskunnissa toimivat opiskelijat olivat vuonna 2012 lähinnä liiketalouden ja tietotekniikan koulutusohjelmista. Motiivi puolestaan on sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tarkoitettu oppimis- ja harjoitteluympäristö. Motiivi tarjoaa ulkopuolisille asiakkaille erityisesti fysioterapian palveluja, esimerkiksi fyysisen kunnon ja toimintakyvyn testauspalveluja. Vuonna 2012 jatkettiin kaikkien koulutusalojen opiskelijoille tarkoitetun Esimiesvalmennusohjelman toteutusta. Ammattikorkeakoulun käytössä on sähköinen opintojen suunnittelun ja toteutuksen tietojärjestelmä, jonka käyttöä laajennettiin ja kehitettiin edelleen. Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus tukee opiskelijaa koulutuksen eri vaiheissa ja auttaa ongelmatilanteissa. Opiskelija saa neuvontaa ja ohjausta mm. opintotoimistosta, opettajatutoreilta, koulutuspäälliköiltä sekä muulta opetushenkilöstöltä. Opettajatutorointiin resursoitiin lähes neljä henkilötyövuotta vuonna Keskeisiä toimenpiteitä opintojen ohjauksessa ovat opiskelijoiden vertaistutorointi, henkilökohtaiset kehityskeskustelut opettajatutorin kanssa sekä opiskelijaryhmien ja koulutuspäällikön yhteiset palautekeskustelut. Ammattikorkeakoulussa on luokanvanhin-käytäntö, mikä auttaa käytännön tiedonvälityksessä ja opetuksen kehittämisessä sekä osaltaan tukee opiskelijoita opintoihin liittyvissä asioissa. Kansainvälisyys Kansainvälisyys on tärkeä osa korkeakoulutusta. Saimaan ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden valmiuksia työskennellä kansainvälistyvässä, monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Saimaan ammattikorkeakoulu osallistuu kansainvälisiin opiskelijavaihto-ohjelmiin (Nordplus, Erasmus, FIRST), minkä lisäksi sillä on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia useiden kymmenien korkeakoulujen kanssa eri puolilla maailmaa. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoista tai työharjoittelusta ulkomailla. Ulkomainen opiskelujakso suunnitellaan opintojen alkuvaiheessa ja toteutetaan toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana. Ulkomaanopiskelun kesto on vähintään 3 kuukautta, tavallisimmin 1-2 lukukautta. Saimaan ammattikorkeakoululla on myös kaksoistutkintosopimuksia yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Näiden sopimusten perusteella opiskelijat voivat suorittaa sekä suomalaisen että ulkomaisen korkeakoulututkinnon normaalissa opiskeluajassa. Opiskelijoille syntyy ulkomaanjakson aikana erinomainen kansainvälinen verkosto. He ovat sijoittuneet valmistuttuaan hyvin työelämään. Opiskelija- ja harjoitteluvaihdon suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Saimaan ammattikorkeakoulusta lähti vuonna 2012 ulkomaille opiskelija- ja harjoitteluvaihtoon kaikkiaan 378 opiskelijaa, heistä vaihdossa oli yli kolme kuukautta 263 opiskelijaa. Opiskelija- ja harjoitteluvaihdot suuntautuivat 42 eri maahan. Venäjällä oli vaihdossa 132 opiskelijaa, Saksassa 42 opiskelijaa, Espanjassa 38 ja Kiinassa 24 opiskelijaa. Ulkomailta tuli Saimaan ammattikorkeakouluun vuonna 2012 opiskelu- tai harjoitteluvaihtoon 241 opiskelijaa, jotka opiskelevat lähes poikkeuksetta englannin kielellä. Saimaan ammattikorkeakouluun tultiin 22 eri maasta. Eniten opiskelijoita opiskelijaa saapui Venäjältä. Saksasta saapui 26 opiskelijaa ja Kiinasta 16 opiskelijaa. Osa vaihtoon tulleista opiskelijoista jatkaa myöhemmin ns. kaksoistutkinto-opiskelijoina, jolloin he suorittavat tutkinnon sekä omassa korkeakoulussaan että Saimaan ammattikorkeakoulussa. Kansainvälisen opiskelijavaihdon aktivoimiseksi ja opetustarjonnan laajentamiseksi myös kesäajalle Saimaan ammattikorkeakoulu on jo useiden vuosien ajan tehnyt yhteistyötä muiden itäsuomalaisten ammattikorkeakoulujen kanssa kansainvälisen kesälukukauden järjestämisessä. Efist-kesäkoulu toteuttaa opintojaksoja, joita ei normaalin lukuvuoden aikana ole tarjolla. Englanninkieliset opintojaksot ovat vahvasti kansainvälisiä: opiskelijat ja opettajat tulevat sekä Suomesta että ulkomailta. Syyskuussa 2012 ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 458 oli muita kuin Suomen kansalaisia. Monikulttuuriset opiskelijaryhmät ja tutustuminen ulkomailta tuleviin opiskelijoihin tukevat myös niiden ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kansainvälistymisvalmiuksia, jotka eivät lähde opiskelijavaihtoon ulkomaille. TASA-ARVO OPISKELUSSA Tasa-arvon toteuttaminen on osa Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskunnallista vastuuta. Saimaan ammattikorkeakoulun hallitus hyväksyi syyskuussa 2009 tasa-arvosuunnitelman, jota ammattikorkeakoulu on toteuttanut. Ammattikorkeakouluilla on keskeinen asema edistettäessä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, koska moni ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut päätyy ennemmin tai myöhemmin työelämässä vastuullisiin asiantuntija- tai esimiestehtäviin. 20

21

22 22

23 Tasa-arvon edistäminen on jokaisen Saimaan ammattikorkeakoulussa toimivan velvollisuus. Tasa-arvoinen kohtelu näkyy kaikissa vuorovaikutustilanteissa ja sen tulee toteutua opiskelijavalinnoissa ja -arvioinneissa ja opetustilanteissa. Epätasapaino sukupuolten välillä eri koulutusaloille hakeutuvien joukossa osoittaa perinteisten sukupuoliroolien elävän edelleen nuorten keskuudessa. Saimaan ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota mahdolliseen, yleensä tiedostamattomaan sukupuolierotteluun ja sen välttämiseen opetustilanteissa. Ammattikorkeakoulu toteutti syksyllä 2012 opiskelijoille ja henkilöstölle tasa-arvokyselyn, jonka tuloksia hyödynnetään tasa-arvosuunnitelman päivityksen yhteydessä keväällä Saimaan ammattikorkeakoulussa oli 458 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa vuonna Sen vuoksi on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota mahdolliseen kulttuurieroista johtuvaan häirintään. Ammattikorkeakoulun voimassa olevan tasaarvosuunnitelman mukaisesti osana kansainvälisyyskasvatusta välitetään opiskelijoille erilaisten kulttuurien ja niiden välisten erojen ymmärtämistä silloin, kun ne ovat eettisesti kestävällä, pohjoismaiseen tasa-arvoiseen yhteiskuntaan perustuvalla pohjalla. OPINTOSOSIAALISET PALVELUT JA EDUT Terveys ja hyvinvointi Terveyden- ja sairaanhoitoa Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille on Lappeenrannassa tarjonnut syksystä 2011 alkaen Ylioppilaiden Terveydenhuoltosäätiön (YTHS). Kyseessä on kolmevuotinen pilotointi, jossa selvitetään ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestämistä YTHS-mallin mukaisesti luomalla kattavat ja laadukkaat opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Imatralla opiskelevien terveydenhuollosta vastasi Imatran kaupungin perusterveydenhuolto vuoden 2012 loppuun asti. Tammikuusta 2013 alkaen YTHS:n palvelut laajenivat Imatralle. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja tukea opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tukea opintojen sujumisessa ja opiskelijan valmistumisessa ammattiin. Käytännön toimenpiteitä ovat terveystarkastukset ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, terveysneuvonta, oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta, opiskelijahuoltotyö, sairasvastaanotto sekä yhteistyö ammattikorkeakoulun ja muiden ammattihenkilöiden kanssa. SaLUT korkeakoululiikunta SaLUT korkeakoululiikunta tarjoaa yhteisiä liikuntapalveluja Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoille Skinnarilan kampuksella sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoille Imatralla. Tavoitteena on tarjota kaikentasoisille liikkujille jotakin ja kannustaa vähemmän liikkuneita osallistumaan. SaLUT:in palveluiden käyttäminen edellyttää opiskelijalta liikuntapassin tai ryhmäliikuntapassin hankkimista. Passi oikeuttaa kuntosalien käyttöön, lajivuoroille ja lajikokeiluihin osallistumiseen sekä mahdollisuuteen varata vapaita salivuoroja. Ryhmäliikuntapassilla pääsee lisäksi osallistumaan ryhmäliikuntatunneille, joita syksyllä 2012 oli tarjolla 22 tuntia viikossa. Opiskelijoille on tarjolla myös erilaisia kampanjoita sekä henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. Oppilaitospappi Evankelis-luterilainen seurakunta on antanut Saimaan ammattikorkeakoulun käyttöön oppilaitospastorin sekä Imatralla että Lappeenrannassa. Oppilaitospappi tukee yksittäisiä opiskelijoita erilaisissa jaksamiseen ja yksinäisyyteen liittyvissä ongelmissa. Pappi osallistuu myös opiskelijakunnan toimintaan erilaisissa tehtävissä, jotka tähtäävät hyvän yhteisöllisyyden edistämiseen. Ammattikorkeakoulun kampuksilla on tiloja, joissa myös muita kuin evankelis-luterilaista uskoa tunnustavat voivat tarvittaessa hiljentyä. Opiskelijaruokailu Ammattikorkeakoulun opiskelijat saavat Kelan ateriatuen opiskelijaruokaloiden hinnoista. Tukeen ovat oikeutettuja opiskelijat, jotka suorittavat alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Myös opintotukeen oikeuttaviin ammatillisiin tai erikoistumiskoulutusohjelmiin osallistuvat opiskelijat ovat oikeutettuja ateriatukeen. Opintotuki Korkeakouluopintoihin myönnetään valtion opintotukea, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintoraha on veronalaista tuloa. Asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausilta opiskeluasunnon asumismenoihin. Opintotuen myöntämisen perusteina ovat päätoiminen opiskelu, jota on myös täysipäiväinen harjoittelu, opintojen riittävä edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Opintojaan aloittavalle opintotuen saamiseksi riittää oppilaitokseen hyväksyminen. Saimaan ammattikorkeakoulussa toimiva opintotukilautakunta valvoo opintojen edistymistä ja päätoimisuutta. Vuonna 2012 opintotukilautakunta antoi 832 päätöstä ja lausuntoa opintotukikeskukselle. Saimaan ammattikorkeakoulussa opintorahaa sai vuonna 2012 yhteensä 1896 opiskelijaa eli lähes 67 % läsnä oleviksi ilmoittautuneista tutkinto-opiskelijoista.