Muistisairauden vaikutuksista arkeen -auttaako muistinkuntoutus

Transkriptio

1 Muistisairauden vaikutuksista arkeen -auttaako muistinkuntoutus Kaisa Karhu Kuntoutusohjaaja Kaisa Karhu KSKS

2 Sisältö Yleistä muistisairauksista Kuntoutus Käytösoireet Käytösoireiden hoito Muistisairaan hoitaja

3 Muistisairaus Suomessa arvioidaan olevan muistisairasta henkilöä ( Käypähoito 2010) Työ-ikäisiä alle 65-vuotiaita on noin Lievistä muistioireista kertoo kärsivänsä joka kolmas ikääntynyt henkilö Muistisairauksien määrä vähentynyt viimeisen 20- vuoden aikana (The Lancet 2013) Muistin toimintaan tulee muutoksia ikääntyessä

4 Keskeiset käsitteet Muistisairaus heikentää muistia ja muita tiedonkäsittelyalueita kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta. Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti( AT) aivoverenkiertosairaudet ( AVH), Lewyn kappale-tauti, Parkinsonin taudin ( PT-muistisairaus) ja frontotemporaalirappeumat ( FTD), AT+AVH yli 80-vuotiailla merkittävä määrä Diagnoosi erikoislääkärin tai muistisairauteen perehtyneen lääkärin tehtävä, lääkitys aloitetaan tällöin. Muistihoitajan tehtävät. Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Dementia on useamman kognitiivisen toiminnon heikentyminen, niin että itsenäinen selviytyminen arjessa vaikeutuu Dementian syy voi olla etenevä sairaus, aivovamman pysyvä jälkitila tai hoidolla parannettava sairaus ( esim. kilpirauhasen vajaatoiminta) Toimintakyky/ omatoimisuus määrittää asteen, onko kyseessä dementiaan edennyt muistisairaus. Mittaaminen tärkeää. CDR, GDS-FAST Muistihäiriö, ohimenevä, etenevä, hoidettavissa oleva MCI = (oiretermi)mild Cognitive Impairment, lievä kognitiivinen heikentyminen. Johtaa 12 % Alzheimerin tautiin. Tärkeä seurata. VCI= ( oireyhtymä)vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä

5 Suosituksia palveluiden parantamiseksi Käypähoitosuositus 2010 ( Kansallinen muistiohjelma Uusi laki valmisteilla itsemääräämisoikeudesta ja rajoitteiden käytöstä, 2014 voimaan Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2013,STM Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa 2008, Suhonen J ym. SLL Alzheimerin taudin uudet diagnostiset kriteerit 2009

6 Paro

7 Kuntoutuksen käsite muistisairauksissa Kuntoutuksella edistetään sairastuneen ihmisen mahdollisuuksia elää ja osallistua sairauden aiheuttamista rajoitteista huolimatta Prof.Tuula Pirttilä 2004 Tavoitteena muistisairaan hyvä elämä, perustana voimavarat ja omatoimisuus. Perhe, läheiset ja ympäristö.

8 Muistisairauspotilaan kuntoutussuunnitelman sisältö Muistisairaus ja arvio ennusteesta Toimintakyky ja käytetyt mittarit ( Adcs-Adl, Cerad, Cdr, Gds-fast jne) Potilaan ja perheen tarpeet, voimavarat ja vahvuudet, haasteet ja ongelmat Ohjauksen ja ennakoivan neuvonnan tarpeet Tavoitteet Tutkimus ja hoitotoimenpiteet,esim.muistisairauksiin perehtyneen lääkärin tutkimus kerran vuodessa Kuvaus potilaan arjesta, muistia kuntouttavasta toiminasta Suositus kuntoutuskursseista ja omaisen osallistumisesta Viikko-ohjelma

9

10 Terapiat kuntoutuksen tukena Musiikki -ryhmä tai yksilöterapiana - säilyttää puheilmaisua, antaa tunnetilan, auttaa hoitotoimenpiteissä Puheterapia - ei saatavilla, kokeiltu muistikodissa, josta hyvät tulokset, selkokieli työkaluna Toimintaterapia -arjen toimintatapojen vahvistaminen, pienapuvälineet arvio, vähän saatavilla, merkityksellinen, Taideterapia -maalaus, piirtäminen, muovailu. Yksilö ja ryhmäterapiana

11 Mikä muistiapuväline kuvassa on?

12 Muistia tukeva koti/muistiyksikkö Vihjeet, sanalliset, kuvalliset, kirjalliset Asioiden kertaaminen, oppimista tapahtuu vielä sairauden edetessä Selkokieli, tiivis katsekontakti, aikaa vuorovaikutukseen Afaattisen viestin vastaanottaminen Taitomuistin ja liikemuistin hyödyntäminen Tunnemuisti Ympäristö /heijastukset/ melu ym

13 Muistikuntoutus- arjen keinoja sairauden lievässä vaiheessa - keskittyminen -voimavarojen arviointi -töiden pilkkominen osiin -rauhallisuus, kiireen välttäminen -lepo ja mieliala -sosiaalisten suhteiden ylläpito -muistitukien käytön opettelu -riskien kartoitus ja turvalaitteet -pienapuvälineet

14 Muistikuntoutus sairauden edetessä Keskeistä voimavarojen kartoitus mittarit, havainnointi, haastattelut, apuvälineet, ger.kartoitus, käytösoireet Kuntoutus laaja-alaista arkeen ja päivittäisiin toimiin liittyvää, turvallisuus, toivon ylläpito, läheisten tukeminen Päiväkeskustoiminta merkittävä kuntouttava tekijä ( säilyttää orjentaatiota ym) Oikea-aikainen lyhytaikaishoidon aloitus Sairastuneen liikuntakyvyn tukeminen Tavoite lyhyt terminaalivaihe

15 Muistinkuntoutus auttaa Muistisairauksien määrä on vähentynyt jopa neljänneksellä viimeisen 20-vuoden aikana. Artikkeli The Lancet Aivoterveys parantunut, mikä selittyy terveellisimmällä elämäntavoilla. Sydän sykkii muistille,aivoille Nauru keventää arkea

16 Ovivalpas

17 Muistisairaus voi muuttaa käyttäytymistä Käytösoire on hoitotyön haaste, vaatii erityisosaamista, käytösoireita lisääntyvästi muistisairauden edetessä Kotihoidossa tärkein omaishoitajan stressiä lisäävä tekijä,nopeuttaa kotihoidon päättymistä Laitoshoidossa hoitajien kuormitukseen ja jaksamiseen vaikuttava tekijä Hoitamaton käytösoire saattaa johtaa turhaan tai liialliseen psyykenlääkitykseen, mikä saattaa heikentää ennustetta

18 Käytösoire termistä käyttäytymisen muutoksiin Muistisairaan oikeus käyttäytyä kummallisesti - hänen sairauden muuttamassa aivotoiminnassa se voi olla järkevä tapa ( ainoa?) Muistikysymyksillä testaaminen silloin kun sairaalla ei ole enää kykyä vastata, on hänen todellisuutensa mitätöintiä ja aiheuttaa sairaalle häpeän tunteen

19 1.Masennus Oireet muistipotilaalla Mieliala laaja-alaisesti masentunut Kyky kokea ja osoittaa mielihyvää heikentynyt Itsetuhoiset ajatukset ja toiveet kuolemasta Toiminnan hidastuminen aiemmin aktiivisella ihmisellä Psyykkiset ja fyysiset ahdistusoireet Avuttomuuden, arvottomuuden ja toivottomuuden tunteet Paranoidiset ajatukset Kaisa Karhu KSKS

20 2.Ahdistuneisuus ja pelko Altistavia tekijöitä Somaattiset sairaudet (rytmihäiriöt, korkea tai matala RR, sepelvaltimotauti, astma jne.) Aistiharhat, harhaluulot ja virhetulkinnat Lääkkeet (digoksiini, efedriini,teofylliini, antikolinergiset lääkkeet, kortisoni,parkinsonlääkkeet jne.) Alzheimer lääkkeiden lopetus, unilääkkeiden lopetus, alkoholin vieroitusoireet Vieras, meluisa, rauhaton, tyhjä ympäristö Kaisa Karhu KSKS

21 3.Aistiharhat eli hallusinaatiot Näköharhat huono näöntarkkuus, epäsopivat lääkkeet ja alkoholi altistavat Kuuloharhat meluisa ympäristö, huono kuulo, epäsopivalääkitys ja matala RR altistavat Kaisa Karhu KSKS

22 4.Harhaluulot eli deluusiot Tyypillisiä harhaluuloja Varastamisharhaluulot Myrkytysharhaluulot (voi estää syömisen tai lääkkeenoton) talo, jossa asun ei ole kotini Parisuhteeseen liittyvät harhaluulot (uskottomuus ja mustasukkaisuusharhaluulot) Hylkäämisharhaluulot Ylimääräiset asukkaat (peili tai televisio saattavat aiheuttaa virhetulkintoja) -capgrasin oireyhtymä (henkilöt eivät ole niitä, joita heidän väitetään olevan) Kaisa Karhu KSKS

23 5.Virhetulkinnat ympäristön ja läheisten ihmisten tunnistamisen vaikeudet, oman hahmon tunnistamisen ongelmat, keskustelu televisiossa esiintyvien henkilöiden kanssa Kaisa Karhu KSKS

24 6.Aggressiot Fyysinen tai sanallinen Tilanteisiin liittyvä Reviirin puolustaminen (kokee tulevansa alistetuksi, pakotetuksi tai nolatuksi) Turhautuminen, kun ei tule ymmärretyksi Ahdistus (liian vaativa tilanne) Pelko, ei ymmärrä mitä odotetaan/tapahtuu auttamistilanteissa Kontaktin tai huomion tarve Palelun aiheuttama suuttumus Kaisa Karhu KSKS

25 6.Aggressiot Tilanteeseen liittymätön aggressio Kipu Matala verenpaine Huonovointisuus Sairauteen sopeutumattomuuteen liittyvä ahdistus Elämänaikaisen käsittelemättömän ahdistuksen aiheuttama tuska Vaikeasti hahmotettava ympäristö, melu Ympäristön epäarvostava ilmapiiri ja negatiiviset palautteet Kaisa Karhu KSKS

26 7.Pakkoitku ja pakkonauru Liittyy usein aivojen syvien osien tai aivorungon vaurioon (aivoverenkierron häiriö, Parkinsonin tauti, Lewyn kappale tauti) Pakkoitku voi alkaa aamusta ja jatkua pitkään Kotihoidossa kuormittava Kaisa Karhu KSKS

27 8.Levottomuus ja vaeltelu Syitä Somaattiset vaivat (kipu, matala RR jne) Turvattomuuden tunne Yleinen ahdistuneisuus Virikkeettömyys Ympäristön hahmottamisen vaikeus Liikkumista ja touhuilua ei estetä, fyysinen turvallisuus huomioitava Kaisa Karhu KSKS

28 1.Käyttäytymismallien muutokset Esim. hygienian laiminlyönti, epäasiallinen pukeutuminen, alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttö, impulsiivinen toiminta Taustalla muistisairauden aiheuttama estojen häviäminen ja opittujen käyttäytymismallien murtuminen, frontaaliset dementiat, masennus, turhautuminen Kaisa Karhu KSKS

29 2.Toisto-oireet ja tavaroiden keräily Toistuva kysely, sanojen toistaminen, esineiden siirtäminen, keräily jne. Hoito paljolti informaation jakamista omaisille Ympäristön muokkaaminen turvalliseksi Keskeistä, ettei touhuamista estetä Tyypillistä muistisairauden edetessä Sisältöä ja ohjelmaa päivään, vähentää toisto-oireita Kaisa Karhu KSKS

30 Muita käyttäytymisen oireita Yleensä seksuaalinen aktiivisuus vähenee, noin 20% Ympäristön kannalta koetaan usein hankaliksi Hoidossa pyritään hienotunteiseen ohjaukseen ja puututaan asiaan jos käyttäytyminen loukkaa toista osapuolta tai on hyväksikäyttävää Levottomuuden, kuljeskelun, sekavuuden lisääntyminen myöhään iltapäivällä ja illalla Syitä: väsyminen, valon vähentyminen (virhetulkinnat, aistiharhat), vuorokausirytmiä säätelevä järjestelmä ei toimi normaalisti Kaisa Karhu KSKS

31 Unihäiriöt Tavallisia muistisairauden kaikissa vaikeusasteissa Syitä: depressio, ahdistuneisuus, kipu, levottomat jalat, matala RR, painajaisunet, liian aikainen nukkumaanmenoaika, liiallinen kiire iltaisin, aktivoivat lääkkeet (muisti ja -masennuslääkeet) Kaisa Karhu KSKS

32 Handy 11

33 Hoidon peruslinjat Lääkkeetön hoito Aina ensisijainen, käypähoito-ohjeen mukaan Hoitoympäristön muovaaminen turvallisemmaksi, selkeämmäksi, valoisammaksi, muistuttamaan tavallisen elämän ympäristöä Henkilökunnan kouluttaminen ja jaksamisen tukeminen, johtamismenetelmät, työnohjaus Omaisten tukeminen, esim. vertaistuki, muistiyhdistykset, omaisten masennuksen hoito Kaisa Karhu KSKS

34 Hoidon peruslinjat Keskeistä pyrkimys löytämään oireen syy Käyttäytymisen tarkoitus Kuinka käytösoire näkyy arkielämässä? Kenelle aiheutuu haittaa? Voidaanko oiretta sietää? Voiko potilas olla väärinkäytön uhri? Kaisa Karhu KSKS

35 Hoidon peruslinjat 1. Kirjaaminen 2. Edeltävät tapahtumat 3. Käytösoireen luonne ja sisältö 4. Kesto 5. Auttamismenetelmät 6. Vaikuttavuus 7. Raportointi työtovereille ja lääkärille Kaisa Karhu KSKS

36 Hoidon peruslinjat Lääkäriin:potilaan kliininen tutkiminen (mm.lääkityksen tarkastaminen, potilaan havainnointi ja haastattelu, kogn.taso esim. MMSE, näkö, kuulo, vammat, vatsan palpaatio, ulostaminen, virtsaaminen, kipu?) Tarvittaessa laboratoriotutkimukset PVK, PLV, La, CRP, TSH, Ca, NTA, ekg, lääkeainetutkimukset Ympäristötekijöiden selvittely mm.turvallisuus, melu, henkilökunnan asenteet, elämänhistoria, peruspersoonallisuus Kaisa Karhu KSKS

37 Puhuva kello

38 Syitä ja hoitokeinoja Matala verenpaine -riittämätön nesteiden saanti -riittämätön suolan saanti -verenpainelääkityksen tarkastaminen -liikunta Kipu - voi olla monenlaista - lääkityksen tarkistaminen/lääkäri - 80% laitoshoidossa olevista muistisairaista kärsii kroonisesta kivusta, mm nivelrikko, - Tyypillistä, että aamulla tehtävät hoidot aiheuttavat kipua, mm pesut

39 Fyysinen huono olo - viluinen olo, verenkierto, huone lämpötila, peittohoito - huono ravitsemustila - ikääntyneen ruokahaluun vaikuttavat useat tekijät, herkut - syy selvitettävä Suuttuminen, kun ei tule ymmärretyksi - selkopuhe - katsekontakti - aikaa, vastausten odottaminen - tunnetasolla myös kohtaaminen - kunnioittava puhetapa

40 Ahdistuminen vaativassa tilanteessa -auttaminen -huumorin käyttö -hoitajan rauhallinen ja rento ote -ei huomiota epäonnistumisiin -tukeminen, kannustus ja hienotunteisuus -nolatuksi tulemisen estäminen Muu ahdistus ja kireä olo -turvallisuuden tunteen lisääminen -vakaumuksen hyödyntäminen -muistelu, laulu -positiivisuus -tarvittaessa yksilöllinen psykologinen tuki -välittäminen ja halaus

41 Hoitaja Koulutus, täydennyskoulutus, opintopäivät, työpalaverit, raportit ja supinat Empatia, lämpö, rakkaus ja myötätunto Nonverbaalinen viestintä Arvio ja itsetuntemus, erilaisuuden hyväksyminen, arvot, moraali

42 Miten hoitajana jaksat? Puhu työtovereille, esimiehelle Työnohjaus, työkierto Paljonko kestät, omat rajat hyvä tuntea Kysy itseltäsi haluaisitko olla itsesi hoidossa? Miten haluaisit äitiäsi, isääsi, lapsiasi, läheisiäsi hoidettavan? Kirjoita oma tunne muutamalla sanalla Nonverbaalinen viestintä, eleet, ilmeet, kosketus Hoitajana olet myös saavana puolena, voit kasvaa ja saada syvyyttä persoonaasi vrt. liukuhihnatyö Kysele ja kuuntele

43 Hyvää jatkoa arvokkaaseen työhönne! Kiitos! Kaisa Karhu KSKS