Tavataan terveyskioskilla!

Transkriptio

1 Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona Tavataan terveyskioskilla! Sivu 9 Uudistunut urheilutalo haluaa meidät liikkeelle Sivut 6 7 Saunapalvelu piristää kotihoidon asiakkaiden arkea Sivu 8 Lukiolaisten toive pelintekokurssista toteutui Sivu 12

2 Pääkirjoitus 10. syyskuuta 2014 Todellista muutosten aikaa Pentti Sivunen Kaupunginjohtaja Viime eduskuntavaalien jälkeen käytiin puolueiden välillä pitkät ja vaikeat hallitusneuvottelut. Kerrotun mukaan hallitusvastuun ottaneet puolueet pääsivät kuitenkin kunta-asioissa nopeasti yhteisymmärrykseen. Niistä kirjattiin hallitusohjelmaan muun muassa seuraavaa: Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Sote-järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Suunnitelma siis oli, että ensin laaditaan kuntarakennetta koskeva lainsäädäntö - eli rakenteita muutetaan kuntarakennekylki edellä mitä sitten seuraa muu kunnallisia palveluja koskeva lainsäädäntö. Nyt kun yli kolme vuotta on kulunut noista pääministeri Kataisen hallitusohjelmakirjauksista, voidaan todeta, että kaikki ei ole mennyt niin kuin kesällä 2011 valtakunnan politiikassa suunniteltiin. Kuluneen kolmen vuoden aikana on tehty paljon erilaisia selvityksiä, pidetty kokouksia, istuttu ja pohdittu. Valmista ei ole tullut. Pääministeri ja kunta-asioista vastaava ministeri ovat vaihtuneet. Viime maaliskuussa saavutetun laajan poliittisen sopimuksen perusteella maan hallitus on nyt antanut sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lakiehdotuksen. Kunnille on varattu mahdollisuus antaa lakiehdotuksesta lausuntonsa mennessä. Toteutuessaan tämä laki muuttaa kuntien tehtäviä ja rahoituspohjaa enemmän kuin osaamme vielä kuvitellakaan. Paikallishallinto tulee lain perusteella eriytymään kahteen ryhmään: sote-asioista vastaavaan itsenäiseen organisaatioon ja jäljelle jäävään muuhun kunnalliseen palveluun. Rahassa mitaten sote-ryhmä on merkittävästi suurempi kuin muu jäljelle jäävä kunnallishallinto. Uusi laki hyväksytään nykysuunnitelmien mukaan vuoden 2015 alkupuolella ja kaiken kunnallisen palvelun tulisi olla uusissa asemissa jo vuoden 2017 alusta lukien. Meillä pitää itse asiassa olla tiedossa jo helmikuussa 2016, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään. Siihen mennessä kuntien tai kuntayhtymien on ilmoitettava valmiutensa kyseisten palvelujen tuottamiseen. Monet käytännön kysymykset lain valmistumisesta huolimatta ovat vielä ratkaisematta. Siksi on odotettavissa, että tämä syksy ja monet kuukaudet vielä sen jälkeenkin ovat tiukkaa neuvotteluaikaa. Jo nyt on esitetty epäi- lyksiä, voidaanko lakiehdotusta viedä eteenpäin eduskuntavaalien lähestyessä ensi keväänä. Kaiken tämän rinnalla meidän ylöjärveläisten tulee pitää huolta arjen pyörimisestä nykyisessä toimintaympäristössämme. On laadittava vuotuiset talousarviot, päätettävä kuntaveroista ja laadittava omat strategiat yhä niukkenevien taloudellisten voimavarojen viitekehikossa. Oman vaikutuksensa arkeen tuo uuden kaupunginjohtajan valinta. Myös Ylöjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtajien sekä kaupunginhallituksen kaksivuotinen toimintakausi päättyy vuodenvaihteessa. Nämä valintaprosessit varmasti heijastavat vaikutuksensa kaupunkiorganisaatioon. Voidaan perustellusti todeta, että syksy ja lähikuukaudet ovat todellista muutosten aikaa. Näkökulma Ajankohtaista Vilkasta koulumaailmassa Ylöjärveläinen kouluelämä elää jatkuvassa murroksessa. Ihmekös tuo, kun esimerkiksi tänä syksynä koulutiensä aloitti melkein 500 uutta kasvavan kaupunkimme isänmaan toivoa. Merkittävin meneillään oleva uudistus on varhaiskasvatuksen siis vanhalta nimeltään päivähoidon siirtyminen perusturvaosastolta sivistysosaston eli kouluista vastaavan osaston sateenvarjon alle. Sivistysosaston työkenttä laajenee noin lapsella ja 400 työntekijällä. Tavallisen kaupunkilaisen elämässä muutos tuskin näkyy, mutta asioitten joustavan hoitamisen kannalta tällainen ratkaisu on todettu hyväksi jo erittäin monessa suomalaisessa kunnassa ja kaupungissa. Siirtymävaihe on meneillään ja astuu virallisesti voimaan vuodenvaihteessa. Koulurakentaminenkin on jatkuvassa muutostilassa. Pitkä vääntö Vanhan koulun kohtalosta ratkesi kaikkia tyydyttävällä tavalla, kun koulu siirrettiin remontin tieltä kokonaan Yhtenäiskoulun tiloihin. Kunnostettavan Vanhan koulun tulevasta käyttötarkoituksesta ei ole vielä varmaa tietoa. Ensi vuonna tulee muitakin koulurakentamiseen liittyviä isoja urakoita: Metsäkylän koulun rakentaminen alkaa, samoin Moision iso remontti. Valmistuessaan ne helpottavat Ylöjärven koulujen kroonista tilapulaa. Koulukyyditykset ovat edelleen hankalasti hoidettavia johtuen kaupunkimme laajasta koosta olemmehan pinta-alaltamme Tamperettakin isompi! Kuljetusten piiriin kuuluu toista tuhatta koululaista ja jokaiselle on räätälöitävä oma persoonakohtainen kyyti. Kaikille ei varmasti onnistuta saamaan täysin tyydyttävää ratkaisua. Tuomo Kaminen Koulutuslautakunnan puheenjohtaja Ylöjärven kaupunki on tässä taloustilanteessa joutunut tekemään jatkuvia leikkauksia, ja koululaisista ehkä pahiten ovat kärsineet musiikkiluokkalaiset, joiden kyytiavustuksista kaupungin talouden juustohöylä leikkasi ison palan. Onneksi saimme pidettyä alaluokkalaisten kyyditysmatkaminimit ennallaan, vaikka niidenkin leikkaamista ehdotettiin. Itse olen toiminut koulutuslautakunnan puheenjohtajana puolitoista vuotta ja kokemukset ovat olleet pelkästään myönteisiä: turhaa poliittista kotiinpäinvetoa ei ole esiintynyt, vaan asiat on käsitelty asioina parhaan mahdollisen ratkaisun löytymiseksi. Äänestyksiä ei ole juuri tarvittu, mutta silti keskustelu on ollut vilkasta ja antoisaa. Siitä kiitos aktiivisille lautakunnan jäsenille sekä osaaville viranhaltijoille. Ylöjärvi vuonna 2024? Ylöjärven kaupunki saa tänä syksynä uuden strategian, vuoteen 2024 ulottuvan toimintansa punaisen langan. Tiina Helminen Kaupunkistrategia on ylin kaupungin toimintaa ja valintoja ohjaava asiakirja. Strategia vastaa kysymyksiin, minne, miksi ja miten. Eli minne Ylöjärvi haluaa mennä ja miksi ja miten kaupunki pääsee päämääräänsä. Kaupunginvaltuusto on työstänyt uutta strategiaa keväästä asti. Valtuusto on arvioinut Ylöjärven nykytilaa ja pohtinut tulevaisuutta: mitkä asiat ovat elintärkeitä Ylöjärven kehittymiselle ja menestymiselle. Uudesta strategiasta halutaan tiivis ja selkeä. Se tulee sisältämään muutamia strategisia kärkiä, joihin tiivistyy kaupunginvaltuuston tahtotila Ylöjärven tulevaisuudesta. Kaupunginhallitus käsittelee strategiaa syyskuussa ja valtuus- Yleiskaavoitus ja maapolitiikka ovat esimerkkejä strategisista, kauaskantoisista ratkaisuista. to päättää siitä kokouksessaan 6. lokakuuta. Kaupunkistrategiaa toteutetaan kaupungin talousarvion kautta. Kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2015 talousarviosta ja uuden strategian mukaisista toiminnallisista tavoitteista 10. marraskuuta. Strategian toteutumista arvioidaan vuosittain kaupungin tilinpäätöksessä. Asukasilta taloudesta Asukaslautakunta järjestää torstaina 9. lokakuuta asukasillan, jonka aiheena on kaupungin talous ja vuoden 2015 talousarvio. Asukasilta on avoin kaikille kiinnostuneille. Paikalla on johtavia virkamiehiä, jotka alustavat teemasta ja vastaavat kysymyksiin. Tilaisuus pidetään valtuustosalissa kaupungintalolla (Kuruntie 14 D) kello 17. Tilaisuutta edeltää kahvitarjoilu kello Asukaslautakunta järjestää syksyllä myös toisen asukasillan, keskiviikkona 3. joulukuuta. Tämän illan aiheena on kuntakentän tulevaisuus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapa on muuttumassa ja tällä on merkittävät vaikutukset kuntien toimintaan. Tilaisuus pidetään valtuustosalissa kaupungintalolla (Kuruntie 14 D) kello 17. Tilaisuutta edeltää kahvitarjoilu kello Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti ilmestyy vuonna 2014 kaksi kertaa: keskiviikkona ja Julkaisija: Ylöjärven kaupunki, Kuruntie 14, PL 22, Ylöjärvi Päätoimittaja: Kaupunginjohtaja Pentti Sivunen Sisällön suunnittelu ja palaute: Tiedotustoimittaja Tiina Helminen p tiina.helminen@ylojarvi.fi Jakelu: Ylöjärvi-lehti jaetaan Ylöjärven Uutisten mukana kaikkiin mainosjakelun salliviin kotitalouksiin Ylöjärvellä. Lehteä saa myös kaikista kaupungin kirjastoista sekä kaupungintalolta. Lehden näköisversion voi lukea osoitteessa Tuottaja: Ylöjärven Uutiset Oy Painopaikka: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli Painos: kpl Kansi: Tiina Raittisen kuvasi Rami Marjamäki ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) [ 2 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona

3 Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus muuttaa toteutuessaan merkittävästi kuntien tehtäviä ja rahoituspohjaa. Tulossa on iso murros jota asiakkaat eivät toivottavasti huomaa juuri lainkaan, sanoo kaupunginjohtaja Pentti Sivunen. Ylöjärven asukaslautakunta järjestää kuntakentän ja sote-palveluiden tulevaisuutta koskevan asukasillan keskiviikkona 3. joulukuuta kello 17 kaupungintalolla. Hallinnon murros ei horjuta palvelutasoa Juuri nyt meneillään on lausuntokierros sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esitysluonnoksesta. Kunnat jättävät lausuntonsa lakiluonnoksesta 14. lokakuuta mennessä. Sen jälkeen tehdään vielä täsmennyksiä lakiin. Lausuntokierroksen aikana kertyy varmasti huomioita, jotka johtavat lain osittaiseen uudelleenkirjoittamiseen. Täsmennystä vaativa kysymys on etenkin perustuslailla turvattu kuntien itsehallinto suhteessa nyt lakiehdotuksessa sote-alueille määriteltyyn päätösvaltaan, sanoo Ylöjärven kaupunginjohtaja Pentti Sivunen. Eduskunnan on määrä hyväksyä laki vielä tämän vuoden aikana. Sivunen tähdentää, että uuden lain tarkoitus on varmistaa palveluiden tulevaisuus ja tasaarvoinen saatavuus. Tulossa on mahdottoman iso murros jota asiakkaat eivät toivottavasti huomaa juuri lainkaan, Sivunen sanoo. Apu edelleen lähellä Kaupunginjohtaja korostaa, että ylöjärveläisten palvelut varmasti säilyvät. Murroksessakin apu löytyy läheltä. Tekijät ja arjen taustalla oleva organisaatio saattavat muuttua, mutta ihmisten saama palvelutaso säilyy, Sivunen ker- too. Aiemmin kunnilla oli oma päätösvalta tehdä tulevaisuutta ja rakentaa sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoa. Jatkossa kunnan rinnalle tulee muita toimijoita, joiden kanssa yhdessä mietitään tulevaisuutta. Näiden muiden toimijoiden organisoituminen on vielä auki, Sivunen selventää. Organisaatiomuutoksen keskiössä ovat niin kutsutut sotealueet. Lakiluonnoksen hahmottelemat viisi sote-aluetta olisivat rakenteeltaan kuntayhtymiä. Sisä-Suomen alueeseen kuuluisi noin 70 kuntaa Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta. Kukin sote-alue vastaisi oman alueensa palveluiden järjestämisestä. Palvelun tuottajia yhdellä sote-alueella voisi arvioiden mukaan olla vain neljästä kuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sairaanhoitopiirejä. Itse kuitenkin koen, että palvelujen tuottamiseen olisi edullisempaa muodostaa pienempiä alueita. Henkilökunnan työalue olisi inhimillisempi, ja toiminta pysyisi lähempänä asiakasta, Sivunen miettii. Uudessa mallissa palvelutasosta päättäminen ja palveluiden rahoittaminen erotetaan toisistaan. Sote-alue päättäisi palveluiden tuottamisesta, ja kunnat jäisivät maksajiksi. Koko alueen kustannukset jaettaisiin kunnille asukasluvun mukaan. Maksu- Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto sekä rahoitus kokevat lähivuosina suuren myllerryksen. Ihmisten saamat palvelut kuitenkin säilyvät, ainakin Ylöjärvellä. Näin sanoo kaupunginjohtaja Pentti Sivunen. Tietokulma Suomessa on tekeillä suuri valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Uudistuksen toteutumistapa tarkentuu tulevan talven aikana. Tämänhetkinen lakiluonnos ehdottaa, että palveluiden järjestäminen ja tuottaminen siirtyvät eri organisaatioille. Lakiluonnoksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu jakautuisi viidelle suuralueelle. Alueet rakentuisivat nykyisten yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden eli niin kutsuttujen miljoonapiirien pohjalta. Ylöjärvi kuuluisi Sisä-Suomen alueeseen, joka kattaa Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen. Toukokuussa 2015 on sote-alueen ensimmäinen kuntakokous. Uuden palvelurakenteen pitäisi olla selvillä helmikuussa Lisätietoja: osuutta voidaan kuntakohtaisesti vielä täsmentää esimerkiksi ikärakenteen mukaan. Ylöjärvi on tähän asti pystynyt hoitamaan sote-palvelut melko alhaisella kustannustasolla. Jatkossa palveluiden hinta voi nousta, kun kustannukset jaetaan laajalla sote-alueella keskimääräisten kustannusten mukaan, Pentti Sivunen pohtii. Paikallisdemokratian luonne muuttuu, koska merkittävä osa nykyisistä tehtävistä siirtyy pois kuntien vastuulta. Jatkossa ihmisten arkea lähellä olevat asiat jakautuvat kahteen hallinnolliseen koriin: tulee erikseen sosiaali- ja terveystointa koskeva paikallishallinto ja muu nykyisenlainen kunnallishallinto, Sivunen kertoo. Terveydenhuoltoon liittyvä lainsäädäntö on viime vuosina jo muuttunutkin. Valinnan vapauden lisääntyminen on ollut yksi askel. Nykyään oman hoitopisteensä voi valita itse oli kyse perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta. Video tuo lääkärin kotiin Hallinnon myllerryksestä huolimatta palvelutaso esimerkiksi Ylöjärvellä säilyy. Osa palveluista vain muuttaa muotoaan. Matalamman kynnyksen palvelupisteitä saattaa tulla lisää. Nykyaikaista tekniikkaa ehkä hyödynnetään entistä enemmän. Lakiluonnos korostaa läheisyysperiaatetta. Se ei tarkoita välttämättä hoitohenkilökunnan fyysistä läheisyyttä, vaan sitä, että teknologia tuo palvelun kotiin asti. Videotekniikan ansiosta lääkäri voi antaa lausuntonsa etäältäkin, Sivunen antaa esimerkin. Joka tapauksessa Ylöjärvellä tulee aina olemaan terveyskeskus ja vuodeosasto. Koska sote-uudistuksen isot linjat ovat vielä auki, Tampereen kaupunkiseudun yhteistyön kehittäminen pitää hengähdystaukoa. Tammikuussa valmistui selvitysmies Rauno Saaren tekemä seudun elinvoimaselvitys. Saari esitti kuntien jatkovalmisteluun kahta vaihtoehtoista mallia: uusi kaupunki -mallia tai seutukaupunkimallia palvelukuntineen. Seutukaupunkimallissa päätösvalta ja tehtävät jakautuisivat seutukaupungille ja palvelukunnille. Pentti Sivusen mielestä Rauno Saaren luonnostelema seutukaupunkimalli soveltuisi palvelujen tuottamiseen oikein hyvin. Seutukaupunki toimisi tuotantoalueena. Palvelukunnat, kuten Ylöjärvi, puolestaan toteuttaisivat palvelut. Taloushallinto ja tukipalvelut siirtyisivät laajemman kokonaisuuden vastuulle, mutta kukin kunta säilyttäisi päätösvallan arjen lähellä olevissa asioissa. Keskiviikkona Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 3 ]

4 Kalliorinteen eskarilaiset toimivat ja pohtivat Kalliorinteen päiväkodin lapset harjoittelevat matemaattisia valmiuksia unkarilaisella menetelmällä. Se antaa oivalluksia ja vahvistaa oppimisen valmiuksia. Lähihoitaja Satu Sundvall nappasi leikkiin tällä kertaa Iida Törmälän (vas.), Julius Vänskän, Saana Salmisen, Matilda Laakkosen, Vilma Nurmisen ja Celina Pasulan. Tuntuu aina yhtä mahtavalta tavata ihminen, joka on täysillä innostunut tekemästään. Lastentarhanopettaja Marianne Räsäsen silmät hehkuvat ja puhe pulppuaa, kun hän pääsee kertomaan, miten Kalliorinteen päiväkodissa opetetaan lapsille matemaattista ajattelua. Räsänen on kouluttautunut Varga-Neményi-menetelmän osaajaksi. Unkarilainen metodi on Kalliorinteen päiväkodissa käytössä toista lukuvuotta. Räsänen on päässyt myös kouluttamaan muita Ylöjärven päiväkodeissa työskenteleviä. Tämä on hehkeää ja upeaa, Räsänen hymyilee. Päiväkodin johtaja Heidi Kankaanpää on samoilla linjoilla Toivomme, että tästä innostuisivat muutkin. Tässä tiivistyy se, mitä me varhaiskasvatuksessa tahdomme tehdä. Jokainen lapsi saa mahdollisuuden oival- taa ja oppia omassa tahdissaan. Mikä yhdistää joukon alkioita? Mistä unkarilaisessa metodissa sitten on kyse? Ainakin siitä, että lapset pääsevät itse tekemään ja pohtimaan. Tänään menossa on Lohkareet-ryhmän eli esikouluikäisten aamuhetki. Lähihoitaja Satu Sundvall valitsee ryhmästä muutaman lapsen viereensä huoneen etuosaan. Muiden tehtävä on pähkäillä, mikä yhdistää Satun vasemmalla puolella seisovia ja mikä taas hänen oikealle puolelleen tulleita. Vastaus tulee nopeasti. Useampikin ryhmäläinen viittaa. Toden totta: toisilla on raidalliset sukat ja toisilla puolestaan vaaleanpunaiset paidat. Varga-Neményi-menetelmässä matematiikkaa mallinnetaan arjen esineillä. Kaikki alkaa leikistä. Leikin varjolla lapsi saa kehollisia kokemuksia, joista jää muistijälki. Leikin keinoin aloitettua teemaa viedään eteenpäin esimerkiksi piirtämällä tai askartelemalla ja lopulta kirjan kanssa. Oppimisessa edetään konkreettisesta kohti abstraktia, mutta palataan tarvittaessa myös abstraktista kohti konkretiaa, jos näyttää siltä, että pitää ottaa askel taaksepäin. Arjen matematiikkaa Marianne Räsänen sanoo, että lapsen esimatemaattisten taitojen kehittäminen vaatii tietoisia tekoja. Tavallisesta ympäristöstä lapsi harvoin saa tarpeeksi matemaattisia virikkeitä. Aikuisen tehtävä on viritellä lapsen matemaattisia taitoja esimerkiksi kannustamalla havainnoimaan lukumääriä: kuinka monta postilaatikkoa rivissä on, tai kuinka monta sinistä sukkaa pyykkinarulla roikkuu. Kalliorinteessä on tartuttu toimeen, sillä tällainen arjen matematiikka ei kohtaa kaikkia lapsia. Matematiikan elementtejä ei opi vain kypsymällä, Marianne Räsänen sanoo. Kalliorinteen päiväkodissa kokoja, muotoja ja mittasuhteita hahmotellaan tuttujen esineiden avulla. Vähitellen lapset oppivat ymmärtämään käsitteet edessä, vieressä ja takana. Yhdessä mietitään, kumpi ryhmäkavereista on pidempi. Entä säilyykö pituusero, kun kaverukset ovat makuulla ja heidän jalkateränsä eivät ole samalla tasolla? Numerot eivät ole olennaisia. Ne esikoululaiset opettelevat vasta keväällä. Syksyn ja talven aikana lapset sarjoittavat, luokittelevat ja mittaavat. Mittatikkuna voi olla vaikka kirjan selkämys. Päiväkodissa kokoontuu tarvittaessa Moto-kerho. Kerhon tarkoitus on kehittää lasten motorisia taitoja ja niiden avulla myös oppimisvalmiuksia. Pienessä ryhmässä toimiminen vaikuttaa myönteisesti minäkuvan kehitykseen sekä oman kehon tuntemukseen. Ryhmää vetää lähihoitaja Terhi Lentolehto, jolla on myös fysioterapeutin koulutus. Tylsyys kaikkosi Vääriä vastauksia ei ole. Täällä saa arvata, heittää ehdotuksia ilmaan ja mokata. Viitata voi vapaasti, vaikkei olisi ihan varma. Emme anna lapsille valmiita vastauksia, vaan he saavat löytää ja oivaltaa itse. Joskus opettaja voi tehdä tarkoituksella virheitä, jotta lapsi saa tilaisuuden hoksata sen ja ehdottaa parempaa vaihtoehtoa, Räsänen kertoo. Voimme ehkäistä oppimisvaikeuksia ja vahvistaa lapsen itsetuntoa. Lapsi saa onnistumisen kokemuksia. Kyse ei ole vain päiväkotivuosista. Samaa ajatusmaailmaa voisi laajentaa matematiikan opetukseen ylemmilläkin luokkatasoilla. Usein ongelmat alkavat, kun ryhdytään opiskelemaan kertotauluja. Se kertoo, että lapsen esimatemaattinen pohja ei ole tarpeeksi vahva. Silloin kertotaulujen lisäpänttääminen ei auta, Räsänen sanoo. Opetus etenee lasten tahdissa. Seuraavaan teemaan siirrytään vasta, kun edellinen on hallussa. Lisätukea tarvitsevat voivat kerrata asioita Noppa-kerhossa. Marianne Räsänen on huomannut, että matematiikan opetuksen vuorovaikutteisuus on ollut lapsille hyödyksi muissakin aineissa. Rohkeus ja ennakkoluulottomuus ovat kasvaneet. Kukaan ei enää sano mistään aineesta, että tämä on tylsää. Kirjastoon pääsee illallakin Kyröskoskella asuva Leena Tuomela haki varaamansa kirjan Viljakkalan kirjastosta. On mahdollista, että tulen tänne myös itsepalvelutunteina, sillä kuljen vaihteleviin aikoihin muutenkin, Tuomela sanoo. Katriina Tuomisto palvelee. Viljakkalan kirjasto saa noin 60 viikkotuntia lisää. Viljakkalan kirjastossa otetaan käyttöön omatoimiaukiolo syyskuun puolivälissä. Omatoimiaikana asiakkaat voivat käydä lainaamassa ja palauttamassa aineistoa automaatilla. Samalla voi noutaa varauksia, lukea lehtiä tai käyttää kirjaston tietokoneita. Melkein kaikkea samaa kuin ennenkin erotuksena se, että kirjastonhoitaja ei ole paikalla. Ennallaan pysyvät kirjaston palveluaukiolot, jolloin kirjastonhoitaja on paikalla antamassa neuvontaa ja tietopalvelua. Omatoimiaukiolo alkaa maanantaina , ja sen ansiosta Viljakkalan kirjaston käyttöaika kasvaa noin 60 viikkotunnilla. Kirjastossa voi piipahtaa vielä iltakahdeksalta. Nykyiset aukioloajat ovat melko suppeat, koska täällä on vain yksi työntekijä. Nyt tilat ja kokoelma saadaan entistä paremmin käyttöön, kirjastonhoitaja Katriina Tuomisto sanoo. Myös maksullinen kokoushuone on vuokrattavissa. Omatoimiaikoina kirjaston ovi aukeaa PIKI-kirjastokortilla ja sen tunnusluvulla. Jos tunnuslukua ei vielä ole, se kannattaa hankkia. Samalla tunnusluvulla kirjaudutaan nykyään myös kirjaston asiakaspäätteille. Sitä tarvitaan myös lainausautomaatin käyttöön. Systeemi perustuu luottamukseen, mutta turvallisuuden takaavat tallentava videovalvonta ja kulunvalvontalaite. Hälytinportti piippaa ja välittää hälytyksen eteenpäin, jos lainaamatonta aineistoa yrittää viedä ovesta ulos. Järjestelmä näyttää, kuka on ollut siihen aikaan sisällä kirjastossa. Vastaava itsepalvelu on jo käytössä muun muassa Turussa ja Hämeenlinnassa. Joissakin kir- Tietokulma Omatoimiajat Viljakkalan kirjastossa: ma to kello 8 21, pe su kello Täyden palvelun aukioloajat: ma kello 14 19, ti kello 13 18, ke kello 9 12 ja to pe kello jastoissa sen ikärajaksi on määritelty 18 vuotta. Viljakkalassa kirjaston itsepalvelukäytölle ei tule rajoituksia. Olisi kurjaa rajoittaa pienimpien lukijoiden pääsyä kirjastoon, Katriina Tuomisto sanoo. Loppuvuodesta tehdään asiakaskysely, joka kartoittaa kaupunkilaisten mielipiteitä laajennetusta aukiolosta. [ 4 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona

5 Pienluokat sulautuivat isoon yhteisöön Ylöjärven alueelliset pienluokat muuttivat tänä syksynä Vanhalta koululta Yhtenäiskoululle. Erityistä tukea tarvitsevat koululaiset sopeutuivat uuteen yhteisöön mainiosti. Musiikinopettaja Timo Toivonen huhuilee luokan ovella. Joko olisi tunnille tulijoita? Ainakin Mirandalla ja Renellä pitäisi alkaa musiikkitunti yläkerrassa. Miranda on lähtenyt tänäänkin kouluun bussilla kello Aikaiset aamuherätykset eivät haittaa koulunkäynnistä ja etenkin kaunokirjoituksen harjoittelusta tykkäävää tokaluokkalaista. Miranda on reipas: hän ei ole kertaakaan haukotellut, erityisluokanopettaja Rakel Pikkuvirta kehaisee. Miranda ja Rene käyvät koulua alueellisessa pienluokassa Ylöjärven Yhtenäiskoulussa. Pienluokissa kaikki oppilaat tarvitsevat erityistä tukea koulunkäyntiinsä. Syyt ovat monenlaisia. Oppilaaksiottoalue on koko Ylöjärven kaupunki. Erityisen tuen päätös vaatii pedagogisen selvityksen ja opetuspäällikön hallintopäätöksen. Ylöjärvellä pienluokkia on neljä: ekaluokka sekä yhdistetyt kakkos-kolmoset, nelos-kuutoset ja yläkoululaiset. Jokaisessa luokassa työskentelee opettajan lisäksi koulunkäynnin ohjaaja. Joissakin luokissa on useampia avustajia. Saattaen vaihdetaan Alueellisella pienluokalla opetus räätälöidään jokaisen koululaisen mukaan. Tarkoitus on tukea lapsen koulunkäyntiä niin, että lapsi voi jossakin vaiheessa palata omaan kotikouluunsa. Osa lapsista lähtee takaisin kotikouluun muutaman kuukauden jakson jälkeen, osa tarvitsee pienluokkaa ja tukea useamman vuoden. Lapset vaihdetaan saattaen: teemme yhteistyötä tulevan koulun kanssa, jotta lapselle tutut käytännöt ja työtavat jatkuisivat, Rakel Pikkuvirta kertoo. Joskus koululainen tarvitsee vain vähän ylimääräistä tukea, ja pärjääminen lähtee pienluokassa nopeasti vauhtiin. Muutama tänä lukuvuonna pienluokassa aloittanut siirtyy omaan kotikouluunsa jo syysloman jälkeen. Jos arki ei lähde lutviutumaan kotikoulussa, takaisin voi aina tulla. Johannes, Miranda ja Rene tykkäävät uudesta koulustaan. Tilaa ja kavereita on enemmän kuin ennen. Muutto onnistui Alueelliset pienluokat toimivat nyt ensimmäistä lukuvuottaan Ylöjärven Yhtenäiskoululla. Vähän yli 30 oppilasta muutti Yhtenäiskoululle Ylöjärven Vanhalta koululta. Muutto on osa kaupungin kouluverkon tarkennusta. Oppilaiden toiminnan osalta mikään ei muutu siirryttiin vain paikasta toiseen. Kyse on lähinnä hallinnollisesta muutoksesta. Entisen koulun hallintorakenne oli raskas, koska yksi opettaja hoiti myös rehtorin velvollisuudet. Nyt erityisopetuksen luokat toimivat osana koulua, jossa on päätoimiset rehtori ja apulaisrehtori, Ylöjärven kaupungin opetuspäällikkö Leena Pöntynen sanoo. Myös valinnaisaineiden tarjonta oli kovin kapoinen: yläkoululaisiahan oli Vanhalla koululla vain yksi luokallinen. Erityisluokanopettaja Rakel Pikkuvirta vahvistaa, että pienluokkien väki on tyytyväinen muuttoon. Uuteen ympäristöön on sopeuduttu kivuttomasti. Yhteisellä välituntipihalla sulaudumme joukkoon, eikä kiusaamista ole ollut. Koulurakennus on iso, mutta lapset osaavat jo kulkea täällä hyvin ainakin paremmin kuin minä, Pikkuvirta hymyilee. Toistaiseksi integraatiota muiden ryhmien kanssa on englannin kielessä, liikunnassa ja musiikissa. Tällä hetkellä Vanhan koulun eli Ylöjärven vanhimman koulurakennuksen tiloja käyttävät muun muassa Länsi-Pirkanmaan musiikkiopisto ja Tampereen seudun työväenopisto. Ylöjärven toinen erityiskoulu, Kaiharin koulu, siirtyy Nokian Pitkäänniemeen ensi vuoden alusta. Opetushallitus julkaisee esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet tämän vuoden loppuun mennessä. Perusteiden pohjalta kukin kunta tarkentaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa paikallisella suunnitelmalla. Uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen pitäisi siirtyä syyslukukaudella 2016, yläkouluikäisten kohdalla viimeistään vuoteen 2019 mennessä. Opetussuunnitelman uudistaminen merkitsee uusia tavoitteita esiopetukselle, perusopetukselle sekä lisäopetukselle. Opetussuunnitelma on lempilapseni. Ydinkysymys uutta opetussuunnitelma tehtäessä on, miten asioita tehdään. Ennen pohdittiin lähinnä, mitä ja miksi tehdään, kertoo Ylöjärven kaupungin opetuspäällikkö Leena Pöntynen. Agentit etunenässä Pöntynen korostaa, että uusi opetussuunnitelma on mullistava juttu. Siksi sitä kehittämään on Keskiviikkona Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma uudistuu vuonna OPS-agentit kokoontuivat Valossa elokuun puolivälissä. Ei mitä, vaan miten kastelussamme on uudenlainen maailmankuva ja oppimiskäsitys sekä uusi käsitys sivistyksestä, Leena Pöntynen kuvailee. Opetettavia asioita tarkastellaan laaja-alaisen osaamisen näkökulmista. Laaja-alaisuus merkitsee esimerkiksi monilukutaitoa, yrittäjyyttä, osallistamista ja ajattelun taitojen hyödyntämistä. Salassapidossa tarkkoja Uusi, voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki jakaa perinteisen oppilashuollon yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Se myös siirtää oppilashuollon painopisteen ennaltaehkäisevään ja yhteisölliseen oppilashuoltoon. Koulut muuttuvat yhä yhteisöllisemmiksi. Oppilashuolto on koulussa jokaisen aikuisen työtä, mutta jatkossa salassapidosta ollaan entistä tarkempia: oppilaan henkilökohtaisiin asioihin saavat osallistua henkilökunnasta vain he, joille ne kuuluvat, Leena Pöntynen sanoo. Ahtaus helpottaa Viljakkalassa Viipalekoulussa on neljä noin 60 neliön kokoista opetustilaa, joihin siirtyvät ainakin alkuopetuksen luokat. Se helpottaa koulun ahtautta hieman. Tällä hetkellä kaikki mahdolliset huoneet ovat käytössä. Esimerkiksi kotitalousluokan ruokailutilassa pidetään oppitunteja, ja yhden opettajan luokka on kokonaan ilman omaa pysyvää tilaa. Viipaleesta saamme kaivattua lisätilaa opetukselle, mutta välituntipihaa se valitettavasti kutistaa, rehtori Kaisa Mannersuo sanoo. Viljakkalan koulu on ra- Viljakkalan koulun pihaan, teknisen työn luokan eteen, tuodaan viipalerakennus. Se saadaan käyttöön näillä näkymin ensi vuoden alussa. Ylöjärvellä valittu 15 opettajan ja yhden rehtorin agenttiryhmä. OPS-agentit miettivät, miten uusi opetussuunnitelma viedään käytäntöön ja miten kouluja kehitetään. He toimivat myös asenneagentteina kouluilla ja vievät uudistusta arkeen. Opetussuunnitelmaa tehdessä otetaan mahdollisimman tarkkaan huomioon, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Tulevaisuudessa tarvittavia taitoja ovat muun muassa tunneja vuorovaikutustaidot, tieto- ja viestintätekniikan taidot sekä ihan tavalliset arjessa selviämisen taidot. Kestävän tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan kestävän elämäntavan taitoja ja ekososiaalista sivistystä. Tarkennettu vuonna Yhtenäiskouluksi se muuttui vuonna Sen jälkeen oppilasmäärä on paisunut sadan lapsen verran. Tänä lukuvuonna määrä kasvoi edellisvuodesta 25 oppilaan verran. Samoin kävi jo viime syksynä, Mannersuo kertoo. Viljakkalan koulun oppilasmäärä on nyt 302. Lukuun lasketaan myös Karhen koulua käyvät lapset. Pelkästään Viljakkalan koululla opintietään taivaltaa noin 250 oppilasta. Viljakkalaan tilat toimittaa Teijo Rent Oy. Viipaleen on määrä olla paikallaan joulukuun puoliväliin mennessä. Tilat ovat kalustettuja ja käyttövalmiita ensi vuoden alussa. Viljakkalan koulun ekaluokkalaiset Miana Vuorinen (vas.), Jutta Ojala, Joona Mykkänen ja Siiri Hietaniemi sekä heidän opettajansa Virpi Jylhä saavat ensi vuonna uuden luokkahuoneen. Viipalerakennus tulee taka-alalla näkyvälle hiekkakentälle. Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 5 ]

6 Ajankohtaista Uutta kaupunginjohtajaa haetaan Ylöjärven kaupunki hakee uutta kaupunginjohtajaa. Nykyinen kaupunginjohtaja Pentti Sivunen jää eläkkeelle ensi keväänä. Sivunen on johtanut Ylöjärven kuntaa ja kaupunkia lähtien. Kaupunginjohtajan viran hakuaika päättyy 26. syyskuuta. Kelpoisuusehtona on yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto ja kokemus johtamistehtävistä. Lisäksi arvostetaan perehtyneisyyttä kunnallishallintoon, yhteiskunnan ja yrityselämän tuntemusta, hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä aktiivista ja määrätietoista johtamisotetta. Kaupunginhallitus on nimennyt haastatteluryhmään kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä valtuustoryhmien puheenjohtajat. Haastatteluryhmän sihteerinä toimii kaupungin talousjohtaja. Haastatteluryhmä päättää haastatteluun kutsuttavista, henkilö- ja Tonttivarantoa ja teollisuusalueita Maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetään kuntia tekemään vuosittain selvitys vireillä olevista tai lähiaikoina ajankohtaisiksi tulevista kaava-asioista. Ylöjärven kaavoituskatsaus on luettavissa kaupungin kaavoituksessa sekä internetsivuilla ( fi/kaavoitus/kaavaprosessi). Yleiskaavoituksessa kes kustan sekä Metsäkylän osayleiskaavat ovat tällä hetkellä merkittävimmät käynnissä olevat työt, kaupunginarkkitehti Ritva Kangasniemi tiivistää. Ydinkeskustan osayleiskaavalla on tarkoitus mahdollistaa keskusta-alueen täydentäminen vuonna 2011 järjestetyn suunnittelukilpailun pohjalta. Asemakaavoista asumisen kannalta yksi keskeisimmistä on Siltatien alueen työ. Merkittävimpiin lukeutuu myös Räikäntien ympäristön kehittäminen. Yhdessä Peab Oy:n kanssa Toiminnallinen tulos jäi alijäämäiseksi Kaupungin tilinpäätös 2013 Veroprosentti 19,75 Vuosikate 11,6 milj. eli 364 /asukas Tilikauden tulos 3,5 milj. Investoinnit 32,7 milj. (ilman PIRKO-osakkeita 24,5 milj. ) Lainamäärä 92,5 milj. eli 2917 /asukas soveltuvuusarviointiin lähettämisestä sekä haastattelujen käytännön järjestelyistä. Tilinpäätöksen tuloslaskelman mukaan Ylöjärven kaupungin tilikauden 2013 tulos oli ylijäämäinen. Tulosta kuitenkin selittävät huomattavan suuret satunnaiset tuottoerät. Nämä tuottoerät liittyvät Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän purkuun ja sitä koskeviin omaisuusjärjestelyihin. Oikeamman kuvan kaupungin toimintatuottojen ja -menojen tasapainosta saa jättämällä nämä satunnaiset erät huomioimatta. Näin laskettu toiminnallinen tulos oli noin miljoona euroa alijäämäinen. Vuoden 2013 vuosikatteeksi muodostui n. 11,6 milj. euroa, joka on 5,7 olemme tutkineet mahdollisuutta kerrostalojen sekä liike- ja toimistotilojen muodostamaan tiiviiseen kokonaisuuteen, Kangasniemi havainnollistaa. Metsäkylän Työläjärven pientaloalueen asemakaava on saatu lainvoimaiseksi, minkä myötä alueelle saadaan noin 80 omakotitonttia sekä rivitaloja. Työ on siinä vaiheessa, että kunnallistekniikkaa vedetään nyt laajennettuun osaan. Työläjärven alueen laajennus on hyvin tärkeä osa kaupungin tonttivarannon lisäämistä, Kangasniemi painottaa. Myös Mettistön pohjoisosan pientaloaluetta laajennetaan. Yritystonttien osalta merkittävimmät hankkeet ovat Heinikon ja Yhdystien ympäristön teollisuusalueiden laajennukset. Ne on suunniteltu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin, kaupunginarkkitehti toteaa. milj. euroa enemmän kuin vuonna Vuosikate on 4,7 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa oli arvioitu. Ero johtuu toiminnan tuottojen ylityksestä ja ennakoitua alhaisimmista toimintakuluista. Huolimatta selvästi kasvaneesta vuosikatteesta tulorahoitus ei riittänyt investointien kattamiseen. Kaupunki velkaantuikin edelleen voimakkaasti. Lisää lainaa jouduttiin ottamaan 14,5 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tilinpäätöksen 2013 kokouksessaan > Päätöksenteko ja hallinto > Talous. Vapaa-aikajohtaja Sami Yli-Pihlaja Urheilutalo on nyt tä Remontin aiheuttamat haitat ja esteet ovat poistuneet, ja kaupunkilaiset ovat ottaneet Ylöjärven urheilutalon palvelut hyvin käyttöön. Lisääkin uusituista tiloista saisi irti, sillä esimerkiksi palloiluhalliin toivottaisiin enemmän höntsyporukoita. Kätevän ja edullisen maksutavan vuoksi sisäliikuntatilat ovat helposti myös ulkopaikkakuntalaisten tavoitettavissa. Sisäliikuntapalveluiden kirjo Koulutie 6:ssa on varsin laaja. Talon yläkerrassa monitoimisalissa voi harrastaa esimerkiksi balettia, joogaa ja jumppaa. Joustavan lattian, peilien ja valoefektien vuoksi tila sopii erityisesti tanssiin, vapaa-aikajohtaja Sami Yli-Pihlaja kertoo. Sali on tarkoitettu isoille liikuntaryhmille. Optimaalisin se on noin hengen porukoille, vapaa-aikajohtaja täsmentää. Niin monitoimisalia kuin kaikkia muitakin urheilutalon tiloja voi varata kuka vain. Varaustilanteen voi tarkistaa kaupungin nettisivuilta tilavarausohjelma Timmistä tai puhelinsoitolla. Varauksen voi maksaa joko paikalla tai myöhemmin laskulla, Yli-Pihlaja toteaa. Yläkerrassa on myös squashkoppi, joka taipuu sekä squashiin että pingikseen. Henkilökunta järjestää tilan lajikohtaiseksi tarpeen mukaan. Molempiin lajeihin on saatavilla myös mailat, joita voi kysellä lipunmyynnin yhteydessä. Tilaa piisaa kaveriporukoillekin Palloiluhallissa on mahdollista pelata muun muassa lentopalloa, koripalloa, salibandya sekä futsalia. Sami Yli-Pihlajan mukaan Jan Telford Syksyn myötä alkavat taas kaupungin tarjoamat ohjatut sisäliikuntapalvelut. Tulijoita liikuntatantereille riittää, ja etenkin kuntosaliryhmät täyttyivät tänä vuonna kokonaan. Jäljellä olevia vapaita paikkoja esimerkiksi vesijumppiin voi kysellä suoraan liikunnanohjaajilta. Kaupunkilaisen kannattaa huomioida, että myös työväenopisto tarjoaa jatkossa ohjattua liikuntaa urheilutalolla. Kaupunki tarjoaa ohjattua liikuntaa eri lajeissa ja monelle ryhmälle niin keskusta-alueella kuin Kurussa ja Viljakkalassakin. Yksi suosituista tuotteista on liikuntapassi. Se oikeuttaa osallistumaan liikuntapalveluiden järjestämään ryhmäliikuntaan yhden Jan Telford tilat ovat täydelliset etenkin lentopallolle, koska hallissa on korkea katto. Sen sijaan salibandyyn tai futsaliin halli ei sovellu yhtä hyvin, sillä pelirajojen ja seinien välille jää melko kapea väli, Yli- Pihlaja kommentoi. Pallopeleihin toivottaisiin vapaa-aikapalveluissa nykyistä enemmän kaveriporukoita. Kulkukorttien ja tilavarausten seurannan perusteella vapaa-aikajohtaja tietää, että käytännössä kaikki ajat lopulta varataan, mutta peruutusaikoja saattaa saada hyvinkin lyhyen ajan päähän. Vapaat ajat voi helposti ja reaaliaikaisesti tarkistaa netistä. Ylipäätään urheilutalolla on yleensä hiljaisinta arkipäivisin kolmen ja viiden välillä, kun koulut eivät enää tarvitse tiloja mutta harrastusryhmätkään eivät ole vielä aloittaneet. Puntti- ja kuntosali erikseen Salitreeniä varten urheilutalolla on kaksi erillistä tilaa, jotka on tietoisesti haluttu pitää erillään. Yläkerran kuntosali on suunnattu erityisesti ohjattujen ryhmien, seniorikansalaisten ja seurojen tarpeisiin sekä lämmittelyä ja kevyttä treeniä varten, kun taas alakerran punttisali on tarkoitettu voimaharjoitteluun, Alakerran punttisali on tarkoitettu voimaharjoitteluun. Avaimella kulkiessa sinne Sami Yli-Pihlaja vertaa. Kuntosalin käyttö sisältyy uimahallimaksuun ja se on avoinna samaan aikaan allasosaston kanssa. Kuntosalilla saatetaan kuitenkin järjestää ohjattua toimintaa, jolloin se ei ole asiakkaiden käytössä. Uimahallin yhteydessä on myös solarium, johon pääsee halvimmillaan kahden euron lisämaksulla. Punttisalille kuljetaan rakennuksen alaovesta, ja avaimella sinne pääsee harjoittelemaan myös talon aukioloaikojen ulkopuolella. Punttisalille myydään kertamaksun lisäksi lippuja kuukauden, kuuden kuukauden ja vuoden ajalle. Hinnat vaihtelevat 20 eurosta 120 euroon. Useiden vuosien projekti Kaupunkilaisilta on kuulunut Sami Yli-Pihlajan mukaan itse urheilutalon toimintaan liittyen miltei ainoastaan positiivista palautetta remontin jälkeen. Toki aukioloajoista tai lippujen hinnoista tulee myös valitteluja, mutta ne ovat asioita, joiden kanssa meidän on tultava toimeen määrärahojen rajoissa, Yli-Pihlaja sanoo. Sisäliikuntapalvelumme ovat vähintään samaa tasoa tai joiltain osin parempiakin kuin mui- Eläkeläiset ovat ohjatun liiku Liikuntaryhmissä tre kauden ajan rajoituksetta. Liikuntapassiin kuuluvat niin sanotut maajumpat, joita ohjataan uimahallin monitoimisalissa, liikuntakoordinaattori Sini Kukkonen taustoittaa. Liikuntapassi on käytännössä uimahallin kassalle maksettava pieni kortti, jota näyttämällä ryhmään pääsee. Eläkeläisille passin hinta on 30 euroa ja työikäisille 50 euroa. Aiemmin liikuntapassiryhmät oli eroteltu eläkeläisten ja työikäisten jumppiin, mutta tästä vuodesta alkaen liikutaan sekaryhmissä. Nyt ryhmien jaottelu tapahtuu ainoataan jumpan raskaustason mukaan, Kukkonen terävöittää. Muitakin muutoksia on tapahtunut, sillä iltajumppia ei enää juurikaan järjestetä. Liikuntapassiryhmiä on syyskaudella yhteensä yhdeksän kertaa viikossa. Tässä tehtiin työnjako työväenopiston kanssa, joka tarjoaa nyt työikäisten ryhmäliikuntaa myös monitoimisalin tiloissa. Tänä vuonna aletaan myös rajoittamaan yhdelle jumppakerralle pääsevien määrää, sillä viime kausina salissa on ollut liikaa jumppareita sen kokoon nähden. Nyt jumppaan pääsee mukaan 30 ensimmäistä. Ennen jokaista jumppaa, liikuntapassilaisten on haettava uimahallin kassalta numerolappu, jolla pääsee sisään. Mikäli ne ovat loppu, se tarkoittaa että ryhmä on täynnä, liikuntakoordinaattori ohjeistaa. Liikuntapassin voi ostaa kauden missä vaiheessa tahansa. Ryhmiin saa osallistua myös maksamalla kertamaksun uimahallin kassalle, mikäli ryhmässä vain on tilaa. Liikuntapassiryhmiä järjestetään ohjauskausien aikana. Syyskausi 2014 starttasi 1.9. ja kestää joulukuun puoliväliin saakka. Koulujen syyslomaviikolla ei ole ohjaustoimintaa. Saliryhmät täynnä, vesijumpissa tilaa Urheilutalolla pidetään lisäksi ohjattuja kuntosaliryhmiä sekä vesijumppia. Ilmoittautuminen näihin päättyi jo elokuun alussa. Hakijoita oli runsaasti, ja varsinkin kuntosaliryhmät tulivat aivan täyteen. Vesijumppiin jäi [ 6 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona

7 : Kahdeksan vuoden työ päätökseen ydessä toiminnassa Vapaa-aikajohtaja Sami Yli-Pihlaja on tyytyväinen urheilutalon remontin lopputulokseen. (Arkistokuva: Rami Marjamäki) Ajankohtaista Kuntoiluvälineitä perintövaroilla Ylöjärven kaupungin saamia perintövaroja osoitetaan muun muassa vanhus- ja vammaistyöhön. Osa näistä varoista on päätetty käyttää vanhusten ja vammaisten aktivointiin, virkistykseen ja kuntoutukseen. Vammaisten varoista on hankittu esimerkiksi toimintaterapiavälineistöä perhekeskukseen ja ryhmäkotiin, johtava hoitaja Seija Ritala havainnollistaa. Osalla rahoista on myös remontoitu toimitiloja, hän jatkaa. Hoito- ja asumisyksiköihin on hankittu kuntoilutarvikkeita sekä muuta välineistöä vanhusten virkistystä ja aktivointia varten. Määrärahoja on vielä jäljellä, ja johtavan hoitajan mukaan uusia suunnitelmia on jo mietitty. Haaveilemme, että saisimme hoitoyksiköihin lisää harjoitteluvälineistöä. Ulos sijoitettavia kuntoilulaitteita toivoisimme helposti saavutettaviin paikkoihin, Ritala kertoo. Mietinnässä on myös uuden teknologian hankkiminen. Tällä edistettäisiin vaikkapa ikääntyneiden välistä vuorovaikutusta. Teknologiaa voisi sijoittaa esimerkiksi yhteisökoti Soppeensydämeen. Nämä ovat kuitenkin vielä harkinnassa, sillä esimerkiksi nettiyhteyksistä koituu luonnollisesti kuukausittaisia kuluja, Ritala toteaa. pääsee harjoittelemaan myös talon aukioloaikojen ulkopuolella. den seudun kuntien. Vapaa-aikajohtaja uskoo, että urheilutalolla on aiempaa enemmän käyttäjiä, jotka asuvat kaupungin ulkopuolella. Iso syy tähän lienee se, että urheilutalon yläkerran palveluihin on voinut viime syyskuusta alkaen maksaa myös Tampereen joukkoliikenteen maksukortilla. Hinnoittelulla tämä maksumuoto on pidetty edullisena, koska se keventää painetta lipunmyynnissä sekä tuo asiakkaita koko kaupunkiseudulta, Yli- Pihlaja huomauttaa. Esimerkiksi Nokiaan verrattuna meillä maksetaan yli 50 kertaa useammin TKL:n maksukortilla. Siitäkin voi jo päätellä, että nnan suurin käyttäjäryhmä Keskiviikkona Squashkoppiin on saatavilla myös pingispöytä, jonka henkilökunta järjestää paikalle tarpeen mukaan. Molempiin lajeihin saa tarvittaessa mailat lipunmyynnin yhteydessä. Uimahallin yhteydessä on myös solarium, johon pääsee halvimmillaan kahden euron lisämaksulla. enataan aktiivisesti jonkin verran tilaa, Sini Kukkonen kertoo. Jouduimme jopa perumaan muutaman ryhmän hakijoiden vähäisyyden vuoksi, hän jatkaa. Vesijumppa- ja kuntosaliryhmät on jaoteltu eläkeläisten sekä työikäisten ryhmiin, jotta niiden tehokkuus voidaan pitää ikäryhmälle sopivana. Vapaita paikkoja voi kysellä suoraan liikunnanohjaajilta. Kevään 2014 ryhmiin järjestetään täydennyshaku tarpeen mukaan. Pyrimme saamaan kaikki paikat täyteen, joten tänä vuonna onkin oma paikkansa varmistettava kassalle maksamalla ennen jumpan alkua. Mikäli maksua ei suorita ajoissa, soitellaan heti varasijalta uusia halukkaita mukaan, Kukkonen toteaa. Tänä vuonna vapaa-aikapalveluissa päätettiin kaupunkilaisten pyynnöstä kokeilla vapaata vesijumpparyhmää, johon ei tarvitse ilmoittautua. Se järjestetään torstaisin kello Tähän voi osallistua maksa- uimahalli on ollut myös ulkopaikkakuntalaisten suosiossa. Yli-Pihlaja aloitti nykyisessä virassaan kahdeksan vuotta sitten. Urheilutalon remontti tuli heti silloin työlistalle. Lopputulokseen en voi olla muuta kuin tyytyväinen. Monta kertaa oli uhkana, että uuden urheilutalon tilaohjelmasta tehtäisiin suunniteltua suppeampi. Emme kuitenkaan halunneet tinkiä kasvavan kaupungin asukkaiden toivomasta laajasta toiminnallisesta puolesta, joten jouduimme useasti odottamaan ja olemaan kärsivällisiä. Se kuitenkin kannatti, Yli-Pihlaja kiteyttää. malla uimahallimaksun lisäksi muutaman euron ohjausmaksun. Mukaan mahtuu 30 vesijumppaajaa, Kukkonen selventää. Lisäksi meillä on uutuutena torstaisin klo tapahtuva ilmainen kuntosalin käyttöohjaus. Keskusta-alueella järjestetään lisäksi erityisliikunnanryhmiä, joihin on myös erillinen haku samaan aikaan muiden ryhmien kanssa. Erityisliikunnan ryhmiä ovat muun muassa tasapainoryhmä, kevennetty kuntosali sekä kevennetty vesijumppa. Näitä ryhmiä ohjaa erityisliikunnanohjaaja. Häneltä voi myös kysellä vapaita paikkoja, Kukkonen neuvoo. Kurussa ja Viljakkalassa ohjaustoiminnasta vastaa oma alueliikunnanohjaaja. Viljakkalassa on tällä hetkellä tarjolla ohjattuja kuntosaliryhmiä työikäisille ja eläkeläisille tiistaisin. Kurussa ryhmiä on hieman tätä laajemmin. Monen vuoden ajan on tarjottu muun muassa lasten ja nuorten tanssitunteja, alle kouluikäisten liikuntakerhoja, ikääntyneille tuolijumppaa sekä ohjattua kuntosalitoimintaa. Tunnit ajoittuvat maanantain ja torstain välille kuten keskustassakin. Ryhmissä on usein tilaa vielä kauden alkaessakin. Vapaita paikkoja kannattaa siis kysellä alueliikunnanohjaajalta. Eläkeläisiin satsataan Viime vuosina liikuntapassiryhmissä on ollut pientä katoa, mutta se johtui Sini Kukkosen mukaan urheilutalon remontista. Asiakasmäärät ovat alkaneet kasvaa niissä pikkuhiljaa. Lasten halliuimakoulut ovat myös hyvin kysyttyjä, emmekä valitettavasti pysty tarjoamaan paikkoja kaikille halukkaille, Kukkonen harmittelee. Käyttäjäryhmistä palveluita käyttävät kaikista innokkaimmin eläkeläiset. Heihin myös satsaamme eniten. Lapsille meillä on lähinnä vain uimakoulutoimintaa. Seurat ja työväenopisto järjestävät perheille ja lapsille muuta toimintaa. Työikäisille puolestaan tarjontaa löytyy yksityisiltä toimijoilta sekä opistoilta, Kukkonen selittää. Uuden uimahallin myötä vapaa-aikapalvelut lisäsivät selkeästi vesijumppien määrää. Muuten ohjattua liikuntaa järjestetään jotakuinkin saman verran kuin ennen. Olemme tehneet työnjakoa työväenopiston kanssa niin, että me vastaamme täysin vesijumpista ja he järjestävät meitä enemmän työikäisten ryhmäliikuntaa. Työväenopiston tunnit painottuvat kouluille ympäri Ylöjärveä, mutta nyt jumppia on tuotu myös urheilutalolle. Liikunnanohjaajat: p ja Takaisinsoittopalvelu käyttöön terveyskeskuksessa Kaupungin kaikilla omalääkärialueilla on ollut kesäkuusta lähtien käytössä takaisinsoittojärjestelmä. Palvelu vähentää puhelimessa jonottamista ja edistää hoitoon pääsyä varmistamalla yhteydensaantia terveyspalveluihin. Takaisinsoitto tarkoittaa sitä, että jos omahoitaja tai terveyskeskuksen toimisto eivät pysty ruuhkatilanteessa vastaamaan puheluun kolmen minuutin kuluessa, soittajalla on mahdollisuus jättää takaisinsoittopyyntö. Soittopyynnön jätettyään Kurussa uudet aukioloajat Kurun kirjaston ja kaupungin Kurun palvelupisteen aukioloajat yhtenäistyivät syyskuun alussa. Molemmat ovat avoinna maanantaista keskiviikkoon kello 9 19 ja asiakas voi sulkea puhelimen ja hoitaja soittaa asiakkaalle takaisin samana päivänä. Takaisinsoittopalvelu toimii terveyskeskuksen aluevastaanoton aukioloaikojen mukaisesti. Se ei ole käytössä päivystyksessä. Takaisinsoittoa ei suositella kiireellisten asioiden hoitamiseen eikä lähellä sulkemisaikaa. Salaisesta numerosta tai puhelimesta, jossa on numeronäytön esto, ei voi jättää takaisinsoittopyyntöä. torstaista perjantaihin kello Muutos paransi sekä kirjaston että palvelupisteen palvelujen saatavuutta. Kivinen leipä voitti matkamuistokilpailun Kivinen leipä, Palokärkikoru ja vuodenaikasuklaa ylsivät Ylöjärven matkamuistokilpailun kärkeen. Maaliskuussa 2014 päättyneeseen kilpailuun tuli 62 valmista tuotetta 21 eri tekijältä sekä lisäksi muutama ideaehdotus. Tuomaristo palkitsi kolme parasta työtä sekä antoi kunniamaininnan kahdelle työlle. Kivinen leipä -voittajatyö on valmistettu Kurun harmaasta graniitista, ja sitä voi käyttää pannunalusena niin jäähdytykseen kuin lämmitykseenkin. Lisätietoja palkituista tuotteista saa valmistajilta; www. kivituote-jl.com (Kivinen leipä), com (Palokärki-koru) ja (vuodenaikasuklaa). Tuotteita voi tiedustella myös Fröökynän Herkku -liikkeestä ABC Teivosta. Matkamuistokilpailun järjesti Ylöjärven Yrityspalvelu Oy. Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 7 ]

8 Ajankohtaista Palveluliikenteen aikataulut 2014 Saunan jälkeen olen uudestisyntynyt AUTO 1 YLÖNEN, p Maanantai 9.30 Asiointilinja, 9.30 Moisio, 9.50 Linkki, Kauppakeskus Elo, Vuorentausta keskusta, Asiointilinja, Elo, Linkki, Moisio, Keskusta Vuorentausta Tiistai 9.30 Asiointilinja, 9.30 Moisio, 9.50 Linkki, Kauppakeskus Elo, Takamaa keskusta, Asiointilinja, Elo, Linkki, Moisio, Keskusta Takamaa, Linja Lakialasta Keskiviikko 9.45 Vahanta, Antaverkka, Asuntila - keskusta Keskusta Asuntila, Antaverkka, Vahanta Torstai 9.30 Asiointilinja, 9.30 Moisio, 9.50 Linkki, Kauppakeskus Elo, Vuorentausta keskusta, Asiointilinja, Elo, Linkki, Moisio, Keskusta Vuorentausta Perjantai 9.30 Asiointilinja, 9.30 Moisio, 9.50 Linkki, Kauppakeskus Elo, (Mutala) Vahanta keskusta, Asiointilinja, Elo, Linkki, Moisio AUTO 2 JÄRVINEN, p Maanantai Auto varattu ensisijaisesti kaupungin kuljetuksiin 7.35 Linja Lakialaan Tiistai Kutsuliikennettä Viljakkalassa, myös Hämeenkyröön (ei Karhe, Kyrönlahti) Keskiviikko 7.35 Linja Lakialaan 8.00 Karhe, Kyrönlahti, Mutala, (Ylinen) - keskusta Kutsuliikennettä ensisijaisesti Soppeenmäki - Mäkkylä -alueilta Keskusta (Ylinen), Mutala, Kyrönlahti, Karhe Torstai 7.35 Linja Lakialaan Auto varattu ensisijaisesti kaupungin kuljetuksiin Perjantai 7.35 Linja Lakialaan 8.30 Kutsuliikennettä Viljakkala, Karhe, Kyrönlahti Keskusta Vahanta, (Mutala) AUTO 3 HARJUNEN, p Maanantai 7.10 Linja: Viljakkala Valo, 9.30 Länsi-Teisko keskusta, Siivikkala keskusta, Keskusta Länsi-Teisko, Keskusta Siivikkala, Linja: Valo - Viljakkala Tiistai 7.10 Linja: Viljakkala Valo Auto varattu ensisijaisesti kaupungin kuljetuksiin Linja: Valo - Viljakkala Keskiviikko 7.10 Linja: Viljakkala Valo, 9.30 Asiointilinja, 9.30 Moisio, 9.50 Linkki, Kauppakeskus Elo, Metsäkylä keskusta, Asiointilinja, Elo, Linkki, Moisio, Keskusta Metsäkylä, Linja: Valo Viljakkala Torstai 7.10 Linja: Viljakkala Valo, Siivikkala keskusta, Takamaa keskusta, Keskusta Siivikkala, Keskusta Takamaa, Linja: Valo Viljakkala Perjantai 7.10 Linja: Viljakkala Valo, 9.30 Takamaa keskusta, Kutsuliikennettä keskustassa, Kutsuliikennettä keskustassa, Keskusta Takamaa, Linja Lakiala liikekeskus, Linja: Valo Viljakkala KURUN PALVELUBUSSI, p Maanantaisin klo Tiistaisin klo Keskiviikkoisin klo Torstaisin klo Perjantaisin klo Tervetuloa porinapiiriin Kaupungin palveluliikenteen aikatauluihin on tullut vähäisiä muutoksia alkaen. Lisätietoja palveluliikenteestä saa kaupungin nettisivuilta (www. ylojarvi.fi/palveluliikenne) sekä liikennesuunnittelijalta, p Tiurankammarin porinapiiri kokoontuu tiistaisin kello Tiuravuoren palvelukeskuksessa (vanhainkodissa) osoitteessa Kuusistontie 3. Porinapiiri on avoin kaikille kiinnostuneille. Toiminta on maksutonta. Kahvia ja teetä on tarjolla pientä maksua vastaan. Paikalla on Ylöjärven kaupungin työntekijä ja vapaaehtoistoimijoita. Syyskausi päättyy joulujuhlaan ja kevätkausi alkaa Lisätietoja: vanhustyön johtaja Sirpa Ellala, p Puhtaus on puoli ruokaa ja ystävien tapaaminen se toinen puolikas. Saunapalvelu piristää kotihoidon asiakkaiden arkea. Maanantaiaamuna kello tulee puoli kymmenen. Pirjo Lehmuslehti pyörittelee papiljotteja Eeva Järvisen saunapuhtaisiin hiuksiin. Manu Irri odottelee omaa vuoroaan ei hiusten kihartamiseen sentään, vaan löylyttelyyn. Pian Manu pääsee löylyihin, kun Irja Laineen vuoro loppuu ja saunanraikas nainen istahtaa pöydän ääreen mehulle ja pullalle. Pirjo on taas leiponut herkkuja kaikille. On vadelmapullaa ja kirsikalla koristeltua kierrettä. Meistä pidetään täällä niin hyvää huolta. Saunan jälkeen on kuin uudestisyntynyt vaikken tiedäkään, mitä se uudelleensyntyminen oikeastaan tarkoittaa, Irja nauraa. Palvelua tarpeen mukaan Ylöjärven kaupunki järjestää kotihoidon asiakkaille mahdollisuuden saunomiseen. Sauna lämpiää kolmena päivänä viikossa Soppeentien vanhustentalojen yhteydessä ja kahdesti viikossa Kurun palvelukeskuksella. Saunapalvelu on suunnattu heille, jotka tarvitsevat apua peseytymisessä tai joilla ei ole voimia käyttää omaa saunaansa. Esimerkiksi kellarissa tai ulkorakennuksessa sijaitsevaan saunaan kulkeminen voi olla huonokuntoiselle riski. Saunapalveluun saa oikeutuksen, kun kotihoito on arvioinut palvelutarpeen. Puhtaus on osa terveyttä. Kodeissakin autamme asiakkaita peseytymisessä, mutta ryhmäpalvelussa resurssimme riittävät paremmin, sanoo kotihoitopäällikkö Anu Kallio. Kotihoidon läntisen alueen esimies Kirsi-Maria Lamppu on ollut kehittämässä saunapalvelua Ylöjärvellä. Palvelu tuntuu olevan valopilkku ja voimavara monelle asiakkaalle, hän toteaa. Kaupungin kotihoidolla on noin asiakkuutta. Soppeentien saunapalvelua käyttää noin 30 ja Kurun saunaa 20 ihmistä. Saunamaksu on 6,5 euroa. Varovasti lauteille Maanantain saunaporukkaan Soppeentiellä kuuluu yhdeksän ihmistä. Sauna lämpiää yhdeksästä alkaen ja viimeiset asiakkaat lähtevät kotiin puoli kahdelta. Palvelubussi hakee suurimman osan saunojista, loput tulevat jalkaisin tai läheistensä kyydillä. Jos terveydentila ei salli löylyttelyä, ohjelmaan kuuluu vain peseytyminen ja kahvittelu toisten saunojien kanssa. Tytär ei anna minun saunoa kotonani. Hän pelkää, että kaadun ja loukkaan itseni, Manu Irri kertoo. Eeva Järvinen saa saunan jälkeen uuden kampauksen. Papiljotit rullailee Pirjo Lehmuslehti. Aiemman kaatumisen vuoksi Manun lonkka on leikattu. Varovaisuuteen on siis syytä. Löylyhuone remontoitiin viime vuonna, ja kylpyhuoneen laatoitus uusittiin keväällä. Nyt parveen pääsee paremmin. Kiukaan kivetkin taidettiin vaihtaa, Manu sanoo. Ei hapanta naamaa Kaikki ylistävät kotipalveluyrittäjä Pirjo Lehmuslehteä ja lähihoitaja Paula Muhosta sekä saunan pehmoisia löylyjä. Ei haittaa, vaikka löylyt lähtevät sähkökiukaasta. Tämä on aivan ehdoton. Ei näin hyvää palvelua voi ollakaan, Eeva Järvinen huokaa. Ja pesijät ovat mukavia! Manu kiittelee. Kun saunanautintoon pääsee heti maanantaina, hyvä olo ja usein kampauskin kestää loppuviikon. On ihanaa, kun joku laittaa hiukseni. Oma käsi ei enää toimi niin näppärästi, Irja Laine kiittää. Paula ja Pirjo paitsi rullaavat papiljotit, myös tekevät jalkahierontaa sekä tarvittaessa leikkaavat ja lakkaavat saunojien kynnet. Monelle sauna on ollut tärkeä lapsuudesta lähtien. Eeva Järvinen ja Manu Irri ovat jopa syntyneet saunassa. Puhtaus on puoli ruokaa, Eeva hymyilee. Elvi Husu toivoo voivansa käydä maanantaisaunassa vielä monta vuotta. Irja Laine korostaa, että ei saunalle tulla vain peseytymään. Sosiaalinen puoli on vähintään yhtä tärkeä. Moni saunapalvelun asiakas asuu yksin, joten saunalla pääsee turisemaan tuttujen kanssa. Täällä ei kukaan näytä hapanta naamaa. Pesijät, kuljettaja ja muut saunojat ovat valtavan mukavaa porukkaa, Irja sanoo. Tukee kotona asumista Saunojat ja saunottajat viihtyvät yhdessä vapaa-ajallakin. Viimevuotinen retki Ikaalisten Tei- Tuvalle onnistui niin hyvin, että aikomus on ottaa uusiksi. Nämä uhraavat omaa aikaansa meille! Irja ihastelee. Pirjo Lehmuslehti toppuuttelee. Ei hoitajista tunnu uhraukselta lähteä mukavan porukan kanssa retkelle. Samaa mieltä on palvelubussin kuljettaja Marja Lindvall. Viimeksi nauroimme niin, että vatsaan sattui, Marja virnistää. Saunapalvelu ei ole pelkkää hemmottelua ja höpöttelyä, vaikka nekin ovat yksin asuville ihmisille ehdottoman tarpeellisia. Saunottajat huomaavat esimerkiksi haavat tai alkavat iho-ongelmat helpommin kuin kotihoitaja, joka näkee asiakkaan vain täysissä pukeissa. Voimme tarttua asiaan ja reagoida nopeasti, Paula Muhonen toteaa. Valvottu saunatilanne on myös turvallinen. Yhteiskunta pyrkii siihen, että ihmiset jaksaisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Sen kannalta tämäntyyppinen toiminta on elintärkeää. Me kuulemme ja näemme läheltä, miten ihmiset voivat, Paula ja Pirjo sanovat. Irja Laine katselee kavereitaan ja hoksaa jotakin. Eikö me tänään pelata maijaa ollenkaan? Manu Irri viihtyy Soppeenmäen saunassa. Kainaloon pääsi lähihoitaja Paula Muhonen. [ 8 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona

9 Kaikki samassa arkistossa Elokuun lopussa Ylöjärvi siirtyi osaksi valtakunnallista potilastiedon arkistoa. Potilastiedon arkisto tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden tarkastella omia potilastietojaan Omakanta-palvelussa, jonne pääsee kirjautumaan kanta.fisivujen kautta. Arkiston hyödyistä muistuttavat johtava ylilääkäri Jussi Saarnisto ja atk-tukihenkilö Aino-Maija Kokkonen. Potilastiedon arkisto, eli tuttavallisemmin Kanta, on palvelu, jonne terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilastietoja omista tietojärjestelmistään. Tiedot ovat käytettävissä kaikissa terveydenhuollon toimintayksiköissä, jotka niitä potilaan hoidossa tarvitsevat. Tietokannasta näkee, mitä tutkimuksia on jo tehty, joten päällekkäinen työ vähenee entisestään, kertoo atk-tukihenkilö Aino-Maija Kokkonen. Palvelu on erityisen kätevä, kun terveydenhuollon palveluja käyttää vieraalla paikkakunnalla. Potilas hyötyy uudesta arkistosta siinäkin mielessä, että nyt tietojaan voi käydä läpi kätevästi omalta tietokoneelta tai mobiililaitteelta missä ja milloin vain. Potilastietojaan pääsee tarkastelemaan Omakanta-nimisessä palvelussa. Sinne kirjaudutaan kanta.fi-verkkosivuston kautta. Kirjautumiseen tarvitaan verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai sähköinen henkilökortti. Omakanta-palvelussa voi kuitata lukeneensa potilastiedon arkiston informaation sekä asettaa suostumuksia ja kieltoja omien potilastietojensa käyttämisestä eri terveydenhuollon yksiköissä. Vähitellen valtakunnalliseksi Arkisto ei ole vielä käytössä koko maassa, mutta se laajenee valtakunnalliseksi vähitellen. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaaloista ja terveyskeskuksista suurin osa on mukana Kannassa tämän vuoden loppuun mennessä. Uuteen järjestelmään siirtyminen on teettänyt Ylöjärven terveydenhuollossa paljon työtä. Omat toimintakäytännöt ja esimerkiksi tietoturva on arvioitu perusteellisesti ja muutettu uuteen systeemiin sopiviksi. Henkilökuntaa on koulutettu arkiston käyttöön. Järjestelmät on pyritty luomaan mahdollisimman tietoturvallisiksi, ylilääkäri Jussi Saarnisto sanoo. Valtava urakka oli Ylöjärvellä käytössä olevan Pegasos-potilaskertomusjärjestelmän muokkaa- Terveyttä Elossa Siellä missä sinäkin minen yhteensopivaksi Kantaarkiston kanssa. Yhteisrekisteri helpottaa terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja on myös potilaan etu. Ihmiselle tuskin on haittaa siitä, että häntä koskeva tieto on paremmin saatavilla. Uusi järjestelmä parantaa myös potilasturvallisuutta, Jussi Saarnisto sanoo. Hän korostaa, että terveydenhuollossa työskentelevät eivät huvikseen urki kenenkään sairaustietoja. Meillä on täällä kädet täynnä töitä eikä aikaa mihinkään ylimääräiseen. Sitä paitsi, kun avaamme tiedoston järjestelmästä, se on jäljitettävissä. Henkilökunta kirjautuu tietokoneelle aina omalla varmennekortillaan. Ensimmäisenä arkistoon aletaan kirjata muunmuassa laboratorio- ja röntgentulokset sekä hoitotyön yhteenveto. Vuonna 2016 käytössä pitäisi olla laaja, valtakunnallinen tiedonhallintapalvelu. Se sisältää kaikki ihmisen saamat diagnoosit ja esimerkiksi lääkitykset. Ylöjärven terveyskioski on Suomen ensimmäinen lajissaan; kioski täytti viime kesäkuussa viisi vuotta. - Kioski tarjoaa terveysneuvontaa, ohjausta sairauksien hoidossa, pieniä toimenpiteitä, rokotuksia sekä terveysmittauksia, kiteyttää terveydenhoitaja Tiina Raittinen. Eikö olisi kätevää, jos terveydenhoitajan juttusille voisi tepastella ilman ajanvarausta, vain ohikulkumatkalla? Ylöjärvellä se on ollut mahdollista jo muutaman vuoden ajan. Kauppakeskus Elossa sijaitsevaan terveyskioskiin ei tarvitse varata aikaa etukäteen. Kioskilla saa terveysneuvontaa ja ohjausta sairauksien hoitoon. Terveydenhoitajat tekevät pieniä terveydenhoidollisia toimenpiteitä: antavat rokotteita, huuhtelevat korvat tai mittaavat verenpaineen ja verensokerin. Säännöllisiä lääkepistoksia tarvitsevat saavat lääkkeen pistämiseen apua kioskin terveydenhoitajilta. Reseptiasioita Elossa ei hoideta. Vastaava terveydenhoitaja Laura Tyyskänen kertoo, että terveyskioski tahtoo olla tukipiste myös heille, jotka ovat päättäneet tehdä elämäntaparemontin pienen tai isomman. Osa haluaa seurata omia arvojaan: sitä, pysyvätkö vaikkapa verenpaine ja verensokeri itsehoidolla kurissa. Terveyskioski tekee verensokerin mittaamisen ja rokotteen ottamisen helpoksi. Ne voi hoitaa kauppareissun lomassa. Terveyskioski on siellä missä kaupunkilaisetkin. Teksti: Kuvat: Mika Hiltunen Matala kynnys Terveyskioski on koko maassa vielä harvinaisuus. Vastaavia ei ole monellakaan paikkakunnalla. Ylöjärven lisäksi kioski on avattu ainakin Hangossa ja Lahdessa. Ylöjärvellä kioskitoiminta alkoi Sitran kunnallisena kehittämisprojektina noin viisi vuotta sitten. Kaksi viime vuotta terveyskioski on ollut kokonaan Ylöjärven kaupungin toimintaa. Se on perusturvaosaston ja terveyskeskuksen alaisuudessa. Elo oli aikoinaan helppo valinta sijaintipaikaksi. Täällä pääsemme lähelle ihmisiä. Meidän on tarkoitus olla matalan kynnyksen toimipiste. Toivottavasti saamme houkuteltua sisään sellaisiakin ylöjärveläisiä, jotka eivät muuten hakeutuisi terveyskeskukseen, Laura Tyyskänen sanoo. Tietokulma Terveyskioskilla asiointi on ilmaista. Ainoastaan kolesterolimittaus maksaa kaksi euroa. Terveyskioski palvelee Kauppakeskus Elossa ma pe kello 9 18 ja la kello Niinpä. Monesti jokin vaiva painaa mieltä mutta tuntuu kuitenkin liian pieneltä, jotta kehtaisi lähteä vaivaamaan terveyskeskuksen henkilökuntaa. Laura Tyyskänen korostaa, että mitä varhaisemmassa vaiheessa sairauksiin puututaan, sitä paremmin ne saadaan hoidettua. Säästytään monelta isolta murheelta. Terveyskioskista on kätevä kysyä ensimmäiset kommentit ja hoito-ohjeet. Todellisuudessa niin pientä asiaa ei olekaan, ettei siitä voisi mennä terveyskeskukseen kysymään, Tyyskänen sanoo. Terveyskioskillakaan mikään kysymys ei ole tyhmä. Jos tulee puolestaan niin pitkälle meneviä kysymyksiä, että emme pysty vastaamaan niihin, ohjaamme kysyjän hänelle sopivan palvelun pariin. Teemapäivissä mukana Kioskilla työskentelee kaksi terveydenhoitajaa. Vastaavana terveydenhoitajana aloittaa syyskuussa Tiina Raittinen. Hänen kanssaan työskentelee Kirsi Perkkiö. Puhelinpalvelua kioskilla ei ole. Kätevintä on käydä paikalla. Terveyskioskin väkeä voi lähestyä myös sähköpostilla (terveyskioski@ylojarvi.fi) tai Facebookissa. Terveyskioski osallistuu kauppakeskuksen teemapäiviin. Elon markkinapäivien aikaan kioski nostaa esille valtimotautien ehkäisyn. Pikapiipahduksen aikana voi testata oman riskinsä sairastua. Riskin paljastavat kokonaiskolesteroli, verenpaine, verensokeriarvo ja vyötärönympärys. Sydänviikolla Sydänyhdistyksen asiantuntijat jakavat tietoa. Aivoviikolla ja Muistiviikolla Pirkanmaan Muistiyhdistyksen väki tulee vastaamaan kysymyksiin. Maaliskuussa Pro mama -yhdistyksen kätilö opasti naisia rintojen omatarkkailuun ja kertoi rintasyöpäseulonnoista. Keskiviikkona Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 9 ]

10 Työväenopisto tarjoaa syksyllä yli 200 kurssia monipuolisesti eri aloilta Matalan kynnyksen paikka uuden oppimiseen Tampereen seudun työväenopiston apulaisrehtori Päivi Varjosalo rohkaisee varsinkin miehiä tutustumaan opinahjon tarjontaan. Nykyään 80 prosenttia opiskelijoista on naisia. Kurssitarjontaa suunnitelleet seuraavat tarkasti, mitkä kurssit vetävät paljon osallistujia. Tämän pohjalta pyritään reagoimaan opiskelijoiden toiveisiin jatkossa. Nämä ovat kiireisiä viikkoja. Suurin osa kurssi-ilmoittautumisista tehdään nykyään netissä, mutta koko henkilökunta on varustettu myös puhelinilmoitusten vastaanottamiseen, Päivi Varjosalo kertoo. Puhelimitse kursseille voi ilmoittautua soittamalla numeroon Linjat ovat auki maanantaista torstaihin kello sekä perjantaisin kello Ylöjärven alueella järjestetään syksyllä yhteensä 239 kurssia. Parissa viikossa elokuun loppuun mennessä niille oli ilmoittautunut jo opiskelijaa, mikä on samaa tasoa kuin edellisvuotena. Esimerkiksi yksinlaulun, entisöinnin ja espanjan kurssit täyttyvät tyypillisesti hyvin nopeasti, apulaisrehtori tietää. Peruutuspaikkoja voi kuitenkin kysellä, vaikka kurssit näyttäisivätkin olevan täynnä. Ilmoittautuminen jatkuu koko syksyn, mutta ajoissa kannattaa silti olla. Paitsi että useat kursseista täyttyvät nopeasti, jotkin kurssit voidaan peruuttaa, jos osallistujia ei ole tarpeeksi. Viikkoa ennen kurssin alkamista teemme päätöksen, tarjotaanko kyseistä opetusta. Jos ilmoittautujia ei ole tuolloin riittävästi, kurssi jää valitettavasti pitämättä. Työväenopisto tarjoaa tänä syksynä Ylöjärvellä yli 200 kurssia eri aloilta. Tampereen seudun työväenopiston apulaisrehtori Päivi Varjosalon mukaan alkusyksy on jännittävää aikaa oppilaitoksessa. Uutta lukukautta on suunniteltu maaliskuusta asti, ja opiston väki pääsee vihdoin näkemään, miten kaupunkilaiset ottavat kurssitarjonnan vastaan. - Tämä on kuin joululahjojen avaamishetki, Varjosalo naurahtaa. Jan Telford Tietoja ja taitoja Opetustarjontaa ei ole Päivi Varjosalon mukaan helppo luokitella ryhmiin, mutta nykyisin Tampereen seudun työväenopistossa kurssit jaetaan viiden teeman alle. Kaupunkilaiset ovat kokeneet tämän hyväksi ja helpoksi tavaksi löytää itseään kiinnostavia sisältöjä, apulaisrehtori tiivistää. Teemat ovat tieto, terveyden edistäminen, kädentaito, taide ja kielet. Tietokursseilla pyritään välittämään monipuolisia näkemyksiä laajoista yhteiskunnallisista ilmiöistä kuten aatesuunnista ja yksilöiden mahdollisuuksista vaikuttaa oman yhteisönsä elinympäristöihin. Tämä oli alun perin kansalaisopistojen ehkä keskeisin tehtävä, jota olemme halunneet vaalia tänäkin päivänä. Erityisesti Suomen vanhimmassa työväenopistossa Tampereella yhteiskunnallisen tiedon välittäminen oli merkittävässä osassa, Varjosalo korostaa. Ylöjärven työväenopisto yhdistyi viime vuonna Tampereen työväenopiston kanssa. Kurssitarjonta on melko vakiintunutta, mutta myös opistossa kävijöiden toiveet vaikuttavat opetuksen suunnitteluun. Terveyden edistämisen teema on ollut ja on edelleen kasvussa. Olemme halunneet lähestyä aihetta monelta eri kantilta niin yksilön kuin perheidenkin näkökulmasta. Keskeisin ajatus on rohkaista ihmisiä ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, Varjosalo kuvailee. Terveys on voimakkaasti esillä myös liikuntaopetuksessa, hän lisää. Työväenopistosta on saatavilla lisäksi henkilökohtaista, maksutonta liikuntaneuvontaa. Vapauttava oppimisen kokemus Päivi Varjosalo kannustaa kaupunkilaisia tarttumaan postin mukana tulleeseen esitteeseen kurssitarjonnasta. Jos omaan kotitalouteen ei tule mainospostia, esite on nähtävissä myös internetissä ja kirjastoissa. Työväenopisto on hauska ja turvallinen tapa oppia jotakin uutta. Osallistujat ovat kaikenikäisiä ja kaikenlaisilta aloilta, joten opisto voi olla vapauttava kokemus sekä mukava foorumi vastapainoksi työelämälle, Varjosalo kannustaa. Opetuksen perässä ei tarvitse välttämättä lähteä kauas, sillä tarjontaa on runsaasti myös Ylöjärven kylillä sekä Kurussa ja Viljakkalassa. Opiston luonteeseen kuuluu, että palvelua tarjotaan lähellä, apulaisrehtori kiteyttää. Erityisesti Varjosalo kehottaa miehiä lähtemään rohkeasti liikkeelle. Niin valtakunnallisesti kuin meidänkin työväenopistossa 80 prosenttia osallistujista on naisia. Toisaalta taas esimerkiksi äijäjoogat ovat olleet hurjan suosittuja, ja osallistujat ovat olleet toimintaan sitoutuneita, Varjosalo kiittelee. Ainoastaan lähtemisen kynnys on ylitettävä. Me olemme pystyneet pitämään tuon kynnyksen matalana, sillä toimipaikkoja on useita, tarjonta monipuolista ja kurssimaksut alhaisia, hän päättää. Musiikin- ja tanssinopetusta laaja-alaisesti Ylöjärven kaupungin ylläpitämässä Länsi-Pirkanmaan musiikkiopistossa opiskelee noin 450 perus- ja opistotason oppilasta. Suurin osa opiskelijoista on harrastajia, mutta opisto tarjoaa myös mahdollisuuden kouluttautua soittajan tai laulajan ammattiin. Lisäksi musiikkiopiston tanssilinja tarjoaa opetusta nyky-, jazz- ja lastentanssissa. Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston rehtorin Riitta Thilin mukaan syksy on aina tiivistä aikaa oppilaitoksessa. - Kesälomien jälkeen käynnistämme koko opinahjon toiminnan noin puolessatoista viikossa, Jan Telford Thil kertoo. Musiikkiopisto pyörii hyvin pienellä hallinnolla. Tämän vuoksi voimavarat suuntautuvat voimakkaasti itse toimintaan. Opettajakunta onkin laaja. Lapsille ja nuorille ammattimaista opetusta tarjoaa jopa 30 opettajaa. Musiikin- ja tanssinopetusta toteutetaan myös yhteisesti erilaisin projektein. Niin ikään yhteissoitot kuuluvat opiston valikoimaan. Lukuvuodet musiikkioppilaitoksessa ovat samanpituisia kuin kouluissa. On hyvä muistaa, että musiikin perustasonkin suorittaminen on usean vuoden projekti. Oppiminen vaatii myös paljon itsenäistä työtä. - Suurin osa harjoituksista tehdään kotona, rehtori kiteyttää. Jonna Ropon vetämä musiikkileikkikoulu pääsi tämän lukukauden alusta aiempaa isompiin tiloihin Vanhalle koululle. Tilakysymykset askarruttavat Jokasyksyisistä käytännön asioista opetustiloihin liittyvät kysymykset aiheuttavat paljon vaivaa. Länsi-Pirkanmaan musiikkiopistolla ei ole omia toimitiloja. Opetushuoneiden saaminen käyttöön sekä esimerkiksi pianojen siirtämisen sinne pitää saada hoidettua ennen kuin varsinainen opetus alkaa, Riitta Thil sanoo. Oppitunteja pidetään paljon esimerkiksi koulujen musiikkiluokissa. Viime keväänä opisto pääsi kokeilemaan myös Koulutuskeskus Valon tiloja. Isoissa tiloissa oppimiskokemus on monesti miellyttävämpi kuin pienissä luokissa ja opetukseen voi yhdistää elementtejä esimerkiksi tanssista. - Uskomme, että isot oppimistilat vaikuttaisivat kasvavasti myös kysyntään, rehtori ynnää. Tämän lukukauden alusta musiikkiopiston varhaisiän musiikkikasvatus eli muskari pääsi aiempaa suurempiin tiloihin Vanhalle koululle. Musiikkileikkikoulun oppisisältöihin voidaankin tämän myötä ottaa myös musiikkiliikuntaa ja -maalausta. Vanha koulu sopii myös pienimuotoisten konserttien ja vanhempainiltojen järjestämiseen. [ 10 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona

11 Tapahtumakalenteri SYYSKUU Satu metsässä näyttely Seitsemisen luontokeskus Käsi kädessä maataidenäyttely Kirjasto Leijan edustan viheriö Elämyspolku Seitsemisen luontokeskuksen lähipolku Kaukana kotoa Meeri Koutaniemen valokuvia Kirjasto Leijan avenue Teknokraatin matkassa: Tuija Virran veistoksia ja maalauksia Kirjasto Leijan näyttelytila klo 18 Räikän Tulet Räikänpuisto klo Muisti-ilta Kirjasto Leija klo Kotiseutukurkistus Viljakkala Kodin ja koulun päivä Ylöjärven Yhtenäiskoulu LOKAKUU Aika Ylöjärven Tilkkukilta 10 vuotta Kirjasto Leijan näyttelytila klo Muisti-ilta Villen Vintti, Kuru klo 15 Vierivä Kivi -musiikkinäytelmä Ylöjärvi-sali, Kuruntie klo 15 Vierivä Kivi -musiikkinäytelmä Ylöjärvi-sali, Kuruntie 14 Kirjailijavierasilta klo 18 Kirjailijavieraina Kirjasto Leijassa Anni Kytömäki (kuva: Annina Mannila) ja Milja Kaunisto (kuva: Liisa Takala). MARRASKUU klo 14 Hyväntekeväisyyskonsertti Ylöjärvi-sali, Kuruntie klo 18 Ylöjärven perinteinen Joulunavaus Soppeenmäen tori JOULUKUU klo Koko perheen uudenvuoden vastaanotto Ylöjärven jäähalli ja Liikuntakeskus Ajankohtaista Kurkista Viljakkalaan Kotiseutukurkistus Viljakkalassa sunnuntaina klo Kotiseutukurkistus kutsuu viettämään syksyistä sunnuntaipäivää Viljakkalaan. Päivän aikana on mahdollisuus kurkistaa niin Haverin kultakaivosmuseoon kuin nuorisotila Vilikseenkin, unohtamatta kirkkoa ja kirkkomuseota sekä Viljakkalan Seurojentaloa. Lisäksi avoinna ovat Pikku-Pispalan kylätalo, paloasema sekä kuntosali. Viljakkalan kirjastossa on mahdollisuus tutustua uudistuneeseen kirjastoon ja omatoimiasiointiin. Ovet kohteisiin ovat avoinna kello Tasatunnein ja puolelta pääsee kuulemaan pienimuotoisia esittelyjä. Haverin kultakaivosmuseon kierrokset lähtevät Haverin Vapaa-aika Oy:n edestä (Puistolantie 1) klo 13, 14 ja 15. Karttoja ja yleistä opastusta kotiseutukurkistuksen kohteisiin on jaossa Viljakkalan seurakuntatalolla (Virkatie 2) kello 13 alkaen. Kotiseutukierros on hyvä aloittaa jo kello 11 alkavasta ehtoolliskirkosta, jonka jälkeen seurakuntatalolla on tarjolla tasauspäivän lounas ja kahvit lähetystyön hyväksi (8 euroa aikuiset, lapset ilmaiseksi). Kotiseutukurkistuksen järjestävät kaupungin kulttuuripalvelut ja Ylöjärven seurakunta yhdessä paikallisten yhdistysten ja yrittäjien kanssa. #kolmenmaa ravistaa perinteistä kotiseututyötä #kolmenmaa lähti liikkeelle Pekka Ruuskan kokemuksista. Hän toivoo, että projektin myötä voitaisiin lisätä naapurikuntien ihmisten välistä tiedonvaihtoa. Hankkeella luodaan uusia yhteyksiä. Se kestää vielä tämän vuoden loppuun saakka, ja projektia rahoittaa Pirkanmaan liitto. Projektin ohjausryhmässä vaikuttavat Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven kulttuuripalveluiden edustajat. Ryhmän tavoitteena on löytää uusia avauksia kuntarajojen yli tehtävän kulttuuriyhteistyön edistämiseksi sekä tuoda uusia näkökulmia kotiseututyöhön, projektipäällikkö valottaa. Hankkeen kotisivuille on koottu kuntalaisten ottamia kuvia, jotka on jaettu sosiaalisessa mediassa. #kolmenmaa-nimi paljastaa, että hankkeelle ominainen ympäristö on Twitter ja Instagram. Samoilla kulmilla liikkuvat ihmiset voivat löytää toisensa #kolmenmaa-hashtagilla. Twitter on valittu alustaksi, koska se on ajankohtainen, Ruuska selvittää. Hankkeeseen ei kuulu ainoastaan twiittaaminen. Juho Järvi tekee parhaillaan kotiseutuelokuvaa Kodit tulevat mieleen, joka saa ensi-iltansa 12. syyskuuta. Tällä hetkellä toimitetaan lisäksi valtakunnallista ympäristötaiteen opetusmateriaalia, joka vahvistaa kolmen kunnan yhteisen kylän, Pinsiön, maataideteosten asemaa. Positiivista palautetta #kolmenmaa-projekti näkyy tällä hetkellä ylöjärveläisille parhaiten Ylöjärven Tämän vuoden tammikuussa #kolmenmaa-projektin päällikkö Pekka Ruuska ajeli autollaan pitkin Hämeenkyrön teitä ja mietti, missä kaikki ihmiset oikein ovat. Myöhemmin hän meni Twitteriin ja löysi sieltä hakusanalla #hämeenkyrö twiittejä, joista yksi oli lisätty samana päivänä ja samalta paikalta, jossa Ruuska huristeli aiemmin. Ympärillämme tapahtuu jatkuvasti. Ongelma on siinä, kuinka onnistua löytämään ja tavoittamaan toisemme saati kysyä tuntemattomalta: Kuka olet ja mitä sinulle kuuluu? Pekka Ruuska taustoittaa. Uutisten nettisivustolla sekä kolmenmaa.fi-sivulla. Lisäksi hashtagia #kolmenmaa voi seurata Twitterissä Jere Paldanius ja Instagramissa. Kokoonnumme lokakuussa miettimään, millaisia yhteisöllisiä taideteoksia Kolmenmaa.fi-sivustolla Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven asukkaat voivat jakaa viestejä sekä kuvia arjestaan. lähetetyistä viesteistä ja kuvista voidaan jalostaa. Teokset voivat olla vaikkapa kunnan tiloihin tuotettuja verhoja, pöytäliinoja tai valokuvakansioita terveysasemien odotusauloihin. Valmiit teokset kiertävät kolmen kunnan ulkopuolella taidenäyttelyissä vuonna 2015, Ruuska kertoo. Ylöjärven kaupungintalolla järjestettiin huhtikuussa some-ilta, jossa eräs eläkkeellä oleva somen himokäyttäjä opetti yhdistysten nettivastaaville sosiaalisen median taitoja. Kolmenmaan alueella asuu yhteensä noin ihmistä. Aktiivisia Twitterin käyttäjiä on tällä hetkellä noin henkilöä. Kaikki mukaan! Ruuska pitää harmillisena, että projektiin voi osallistua vain, mikäli on rekisteröitynyt Twitterin tai Instagramin käyttäjäksi. Projekti jatkuu 1. lokakuuta asti. Siihen mennessä kuka tahansa voi rekisteröityä ja jakaa joko kuvan tai viestin liittyen omaan asuinseutuunsa. Otoksen voi lähettää vaikka omasta ruohonleikkuristaan muiden ihmeteltäväksi, Ruuska täsmentää. #kolmenmaa-projekti on Ruuskan mukaan uraauurtava. Suomessa ei ole aiemmin tehty vastaavaa projektia. Toisaalta projekti on paljon ajan hermossa kiinni. Ne, jotka eivät halua somen käyttöä opetella tai olla sen kanssa missään tekemisissä, eivät pääse #kolmenmaa-konseptiin käsiksi. Rohkaisen kaikkia kuitenkin kokeilemaan sosiaalista mediaa. Kotiseutukurkistuksen voi halutessaan aloittaa jo kello 11 ehtoolliskirkosta ja sen jälkeisestä lounaasta seurakuntatalolla. Reippaile syyslomalla Liikuntapalvelut järjestää koululaisten syyslomaviikolla tapahtumia niin keskustassa, Kurussa kuin Viljakkalassakin. Keskusta Ma klo Temppurata urheilutalon palloiluhallissa alle kouluikäisille. Vanhemmat mukaan. Mehutarjoilu. Maksuton. Ilmoittautuminen etukäteen sähköpostilla (otsikkoon Ilmoittautuminen lasten tapahtumaan ). Ti klo sekä Kaikille avoin vesijumppa uimahallilla pelkällä uimahallimaksulla. Ke klo Potkua vesijuoksuun opastustunti uimahallilla pelkällä uimahallimaksulla. To klo Uimataitoisille lapsille ja nuorille Poikkea nuorisotilalla suunnattu tapahtuma uimahallin monitoimialtaalla. Altaassa kelluva esterata ja muuta hauskaa! Lisätietoja liikunnanohjaajilta, p Kuru Ke klo 10 Koko perheen liikuntatapahtuma Kurun urheilutalolla. Tarkempi ohjelma julkaistaan liikuntapalveluiden kotisivuilla Viljakkala Ti klo Lasten liikunnallinen toimintapäivä Viljakkalan koulun liikuntasalissa. Kurun ja Viljakkalan tapahtumista saa lisätietoja alueliikunnanohjaaja Jaana Lammiselta, p Nuorisotilat ovat syyslomaviikolla auki poikkeuksellisesti. Jotkut tilat ovat auki normaalia pidempään ja esimerkiksi Olkassa pidetään leffailta. Alakoululaisille järjestetään syyslomaleiri. Leiristä tiedotetaan koulujen Wilma-järjestelmän kautta. Keskiviikkona Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 11 ]

12 Ajankohtaista Perhearki toimimaan Ylöjärven kaupungin perhekeskus ja varhaiskasvatus järjestävät syksyllä 2014 avoimen luentosarjan, Arki toimimaan. Luentosarja on tarkoitettu lasten vanhemmille sekä päiväkotien ja koulujen henkilökunnalle. Ke klo Entä jos arki ei suju? Eron edessä? Ylöjärven kaupunki järjestää yhdessä Ylöjärven seurakunnan sekä MLL:n paikallisyhdistyksen ja Tampereen osaston kanssa syksyllä 2014 kolme avointa iltaa, joissa saa tiedollista tukea lapsiperheen eroasioissa. Illat on suunnattu eroa pohtiville ja jo eronneille vanhemmille sekä eroperheiden läheisille. Ke klo Parisuhteen päättäminen. Miten erota entisestä puolisosta tunnetasolla? Asiantuntijana perheneuvoja, pari- ja perheterapeutti Leena Jokinen. Ke klo Käyttäytymisen muokkaaminen Ke klo Arjen työkalut Luennot pidetään terveyskeskuksessa koulutustila Virrassa (Mikkolantie 10, sisäänkäynti Perhekeskuksen ovesta). Kahvitarjoilu. Ke klo Miten tukea lasta vanhempien erotessa? Asiantuntijoina koulukuraattori Hanna Marjamäki ja perhetyöntekijä Marja Leppänen. Ke klo Tietoa lastenvalvojapalveluista, lapsiasioihin liittyvästä sovittelusta ja oikeudenkäynnistä. Mistä erossa sovitaan, mitä jos ei pystytäkään sopimaan? Asiantuntijana kaupungin sosiaalipalveluiden johtava sosiaalityöntekijä Päivi Katajisto. Paikka: Vihriälä, Mikkolantie 10 A. Vihriälä sijaitsee terveyskeskuksen vieressä (kerrostalojen välissä, talon seinässä lukee päiväkoti ). Lisätietoja: Sanna Jutila, fi tai p Lukiossa pelataan tulevaisuudelle Eetu Kapanen (vas.), Lauri Anttila ja Tuomas Pekkanen hyppäävät Ylöjärven lukion pelikurssin ohjaksiin. Kolmikko opettaa pelinteon perusteita vertaisilleen, ja tarkoituksena on saada peli aikaiseksi. Pelikoukussa? Ylöjärven kaupunki järjestää yhdessä Ylöjärven seurakunnan ja MLL:n Ylöjärven yhdistyksen kanssa seminaarin lasten ja nuorten digipelaamisesta tiistaina Seminaari on tarkoitettu vanhemmille sekä nuorille. Tilaisuudessa keskustellaan siitä, milloin pelaamisesta tulee riippuvuus, milloin siitä tulisi huolestua sekä siitä, mitä hyötyä ja haittaa pelaamisesta on. Ti klo Päiväkoti- ja alakouluikäisten pelaaminen Ylöjärven kaupunki Kaupungintalo Kuruntie 14, PL Ylöjärvi Virastoaika ma-pe klo 9-15 Kurun palvelupiste Kirjasto Kauppatie Kuru p Viljakkalan kirjasto Palvelupiste Aittatie Viljakkala p Perusturvakeskus Kuruntie Ylöjärvi p ma-pe klo f kirjaamo@ylojarvi.fi Esittelypisteet ja kahvio avautuvat klo Paneelikeskustelun alustuspuheenvuoron pitää MLL:n Viisaasti verkossa edustaja. Ti klo Nuorten pelaaminen Esittelypisteet ja kahvio avautuvat klo Paneelikeskustelun alustuspuheenvuoron pitää psykiatrinen sairaanhoitaja ja päihdetyöntekijä Sari Kindt. Paikka: Koulutuskeskus Valon auditorio (Pallotie 5). Lisätietoja: Tuija Landström, etunimi.sukunimi@ylojarvi. fi tai p Tekninen keskus Räikäntie 3 A Ylöjärvi Teknisten palveluiden päivystys iltaisin ja viikonloppuisin p Ensiapu Ilta- ja viikonloppupäivystys klo 20 asti Ylöjärven pääterveysasema p Yöpäivystys Acuta Tays p Ensimmäisellä kurssilla otimme ihan itse asioista selvää, eikä meille opetettu mitään. Olemme kaikki olleet Moision koulussa ohjelmointikurssilla, mikä on auttanut meitä paljon, opiskelijat Lauri Anttila, Tuomas Pekkanen ja Eetu Kapanen toteavat. Viime vuonna pidetyllä ensimmäisellä kurssilla alulle pantu peli on pelattavissa vielä tämän vuoden aikana. Meidän neljässäsadassa opiskelijassamme on todella paljon potentiaalia ja kiinnostusta erilaisia asioita kohtaan. Mikä osaamispankki meillä opiskelijoissa onkaan, Ylöjärven lukion rehtori Jarkko Tuomennoro pohtii. Hänen mukaansa koulumaailma hyödyntää liian vähän opiskelijoiden piileviä kykyjä. Pelintekokurssi on mielestäni erittäin hyvä tapa antaa oppilaille mahdollisuus tehdä sitä, mitä he haluavat ja missä he ovat hyviä. Nämä opiskelijat ovat tällä saralla ammattitaitoisempia kuin meidän opettajamme, rehtori taustoittaa. Mikrotukihenkilö Jouni Paarala lisää, että koulu ympäristönä on mainio erilaisille pelintekoprojekteille. Koulussa on tietty aikataulu, jota noudatetaan. Tämä tarkoittaa, että tulosta saadaan aikaan. Koulu myös yhdistää. Tänä vuonna pelintekokurssia vetävä kolmikko olisi tuskin onnistunut luomaan viime vuonna lähes valmista peliä, jollei lukio olisi yhdistänyt heitä. Opiskelijoiden aloitteesta Pelintekokurssi syntyi siitä, kun muutama lukion opiskelija marssi juttelemaan rehtorille. Opiskelijat itse suunnittelivat kurssin sisällön ja tavoitteet, Jouni Paarala valaisee ja lisää, että asia pantiin nopeasti vireille. Ylöjärven lukiossa järjestettiin viime lukuvuonna uraauurtava pelintekokurssi. Lukiolaiset toimivat toistensa vertaisopettajina, koska koulun opettajakunnasta ei osaamista ohjelmointiin ja grafiikan suunnittelemiseen löytynyt. Tänä vuonna kurssia pitääkin muutama etevä lukion toisen vuoden opiskelija. Kurssi oli valmis pidettäväksi muutamassa päivässä. Innokkaita osallistujiakin löytyi mukavasti. Opettajakunnassa ei kuitenkaan ollut tietotaitoa opettaa pelintekoa. Tästä syystä ensimmäinen kurssi ei lisännyt nuorten miesten kykyä. He kuitenkin pääsivät tutustumaan toisiinsa ja ratkomaan pulmia keskenään. Menestyksekäs pilottikurssi poiki pojille opetuspestin. Tänä vuonna startanneen kurssin vetävät pelinikkaroinnissa kunnostautuneet opiskelijat Lauri Anttila, Tuomas Pekkanen ja Eetu Kapanen. Kurssillamme opetamme aluksi pelinteon perusteita ja lopussa kaikkia opittuja taitoja käytetään. Silloin harjoitellaan ehdan pelin luomista. Ensimmäisellä kurssilla ei vielä täydellistä peliä tehdä. Oikea peli tehdään kakkoskurssilla, he taustoittavat. Ensimmäinen kurssi toimi prototyyppinä Kolmikko oli jo ennen lukioon tuloa kartuttanut tietämystään pelinteon saralla. Kurssin aikana Lauri Anttila, Tuomas Pekkanen sekä Eetu Kapanen kehittivät yhdessä ensimmäisen pelinsä, Viking s Guestin. Se on suunniteltu mobiililaitteelle, ja saamme sen markkinoille ehkä tämän syksyn aikana, Jere Paldanius Anttila ounastelee. Viking s Guest -pelin idea on yksinkertainen. Tuomennoron mukaan simppeli ajatus on yleensä kaikkein toimivin. Eihän Rovion Angry Birds -peleissäkään kovin monimutkaisesta juonesta ole kyse, rehtori antaa esimerkin. Viking s Guest -pelissä lasketaan pulkalla mäkeä. Tavoitteena on kerätä kolikoita ja varoa esteitä pelaaja kohtaa myös erilaisia vastustajia, ohjelmoijana peliprojektissa pakertanut Pekkanen kuvailee paljastamatta liikaa. Suunnittelijan pestin täyttänyt Lauri Anttila toteaa, että hänellä on aina ollut intoa lähteä kehittelemään pelejä. Kiinnostukseen lienee vaikuttanut Rovion ja Supercellin kaltaiset menestystarinat. Peliala, joka on alkanut viime aikoina niittää yhä enemmän arvostusta, voisi taipua jopa ammatiksi. Kun kuulin, että lukiossa järjestetään pelintekokurssi, ilmoittauduin sille välittömästi. Itseäni kiinnostaisi tehdä pelejä ihan työksi, Anttila paljastaa. Yhteistyö on parasta Tekijäkolmikko poimii pelintekokurssin parhaaksi puoleksi yhdessä tekemisen. Meillä kaikilla on kutsumus luoda pelejä. Lukio tarjoaa meille edellytykset kehittelemiseen, Lauri Anttila ja Tuomas Pekkanen listaavat. Kurssin väljä aikataulu on hyväksi. Meillä oli viime vuonna koko lukukausi aikaa valmistaa peliä. Tämä oli hyvä, sillä lukio-opiskelu asettaa haasteita muulle toiminnalle tiukan aikataulun takia. Joskus saatoin ohjelmoida pari tuntia päivässä joskus meni viikko, etten tehnyt mitään, Pekkanen luonnehtii. Kolmikon mielestä pelinteossa on mukavaa rajoittamattomuus. Jos pelaa jonkun muun luomaa peliä, rupeaa miettimään, miten itse tekisi toisin kohdan, joka ei miellytä, Pekkanen valottaa. Kun itse saa kehittää, voi tehdä millaisia tasoja haluaa, he tuumaavat. Kehitystä tapahtuu Rehtori Jarkko Tuomennoron mukaan pelintekokurssi menee eteenpäin. Opiskelijat antoivat viime vuoden oppijaksosta palautetta, ja nyt he itse pääsevät toteuttamaan kurssin. Tällä tavoin saamme hyödynnettyä talon sisällä olevaa osaamista. Jo hankittuja tietoja ja taitoja viedään edelleen uusille lukiolaisille, kun opiskelijat toimivat opettajina, Tuomennoro selvittää. Vasta viime vuosina peliala on lyönyt itsensä läpi, ja ohjelmointiin on alettu kiinnittää entistä enemmän resursseja luvulla ohjelmoinnin opetusta vähennettiin. Nyt on alettu jälleen nostaa ohjelmoinnin sijaa opetuksessa. Sitä ollaan lisäämässä jopa opetussuunnitelmaan, Jouni Paarala iloitsee. onedu.fi/web/ Löydät Ylöjärven lukion myös Facebookista ja Twitteristä. [ 12 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona